FI101442B - Siirtojärjestelmä digitoituja televisiokuvia varten - Google Patents

Description

101442

Siirtojärjestelmä digitoituja televisiokuvia varten

Keksintö kohdistuu yleisesti menetelmään sarjan täysin liikkuvan videoesityksen kuvia siirtämiseksi digi-5 taalisessa muodossa jonkin siirtovälineen avulla. Sanotun siirtovälineen muodostaa erityisesti CD-tyyppinen tallen-nin.

Keksintö kohdistuu myös näyttölaitteeseen, jossa siirretyt kuvat käsitellään ja sovitetaan näyttöruudulla 10 näyttämistä varten, sekä optisesti luettavaan tallenti-meen, jolle sanotut kuvat tallennetaan.

Jo yli viisitoista vuotta sitten Philips-yhtiö markkinoi optisesti luettavaa tallenninta, jolle audiosignaalit samoin kuin analogiset videosignaalit voitiin tal-15 lentää. Tätä tallenninta kutsuttiin nimellä video-LP (VLP), ja se oli suunniteltu täydentämään hyvin tunnettua LP-audiotallenninta (ALP). Kuvanauhoihin verrattuna tällaisilla optisesti luettavilla tallentimilla on se etu, että niiden laatu ei huonone toistuvasta käytöstä johtuen.

20 Kuvanauhoihin verrattuna niillä on kuitenkin se haittapuo li, että niille ei voida tehdä uudelleentallennusta.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on kehittynyt täysin uusi trendi, nimittäin optisesti luettavat äänen-tallentimet, jotka tunnetaan yleisesti nimityksellä CD-25 levy. Niiden saavuttaman yleisen hyväksynnän ja koko ajan kasvavan audio- ja videolaitteiden integrointitarpeen johdosta on luotu CD-videotallennin, jolla ovat sekä digitoidut audiosignaalit että analoginen videosignaali, joka vastaa täysin liikkuvaa videoesitystä, jolla on useiden 30 minuuttien kesto.

Tämän keston pidentämiseksi alkuperäinen analoginen videosignaali on digitoitu. Täysin liikkuvaa videoesitystä tarkastellaan sitten kuvasarjana, jossa on äärellinen määrä kuvia, esimerkiksi 50 tai 60 joka sekunti. Tällainen 35 kuva käsittää esimerkiksi 288 kuvajuovaa ja 352 pikseliä 2 101442 juovaa kohti. Jonkin huolellisesti valitun koodausalgoritmin avulla kukin kuva muutetaan kuvadatalohkoksi, joka käsittää niin paljon digitaalista informaatiota, että kuvan kukin pikseli voidaan rekonstruoida ottaen mahdolli-5 sesti mukaan informaatiota muista kuvadatalohkoista. Koodausalgoritmi valitaan sillä tavoin, että peräkkäiset ku-vadatalohkot sisältävät minimimäärän redundanssi-informaatiota. Koska kunkin kuvadatalohkon pituus (bittien määrä tässä kuvadatalohkossa) on siten hyvin rajoitettu, hyvin 10 suuri määrä tällaisia kuvadatalohkoja voidaan tallentaa tällaiselle tallentimelle.

Keksinnön tarkoituksena on myötävaikuttaa edellä mainittuun uuteen kehitykseen, jotta sanottu näyttölaite saadaan niin edulliseksi, että se on kulutustavaramarkki-15 noilla suuren yleisön ulottuvilla.

Keksinnön mukaan sarjan kuvat alistetaan hierarkkiselle koodausprosessille, jossa alkuperäistä kuvasarjaa tarkastellaan tiettynä määränä lomittain meneviä alisar-joja, joilla on kasvava rankingluku, ja jossa alisarjojen 20 kuvan koodaamiseksi otetaan huomioon pienemmän rankinglu-vun omaavien alisarjojen kuvia. Tällä tavoin kukin kuva muutetaan kuvadatalohkoksi ja kuhunkin kuvadatalohkoon lisätään pakettiotsikko, joka osoittaa sen alisarjan ran-kingluvun, johon vastaava kuva liittyy.

25 Näyttölaite sovitetaan nyt vastaanottamaan kaikki nämä kuvadatalohkot mutta valitsemaan ainoastaan ne lohkot, joilla on ennalta määrätyt pakettiotsikot. Ainoastaan tällä tavoin valitut kuvadatalohkot alistetaan hierarkkiselle dekoodausprosessille kuvankäsittelypiirissä, niin 30 että saadaan kehitetyksi signaalit, jotka soveltuvat kuvan *. näyttämiseen näyttöruudulla (esimerkiksi näyttöputkella).

Keksinnölle osataan varmaankin antaa sille kuuluva arvo, kun otetaan huomioon seuraava näkökohta. Kuvankäsit-telypiirin hinta kasvaa eksponentiaalisesti niiden operaa-35 tioiden (summausten, vähennysten jne.) määrän mukana, jot- 3 101442 ka se pystyy suorittamaan joka sekunti. Jos kuvataajuus alkuperäisessä kuvasarjassa on 50 Hz, tämä tarkoittaa sitä, että kuvankäsittelypiirin täytyy pystyä määrittämään joka sekunti kolme krominanssisignaalia R, G ja B siirre-5 tystä informaatiosta noin 5·106 pikselille. Suoritettavien operaatioiden määrä kasvaa näin ollen niin suureksi, että se voidaan toteuttaa ainoastaan hyvin "tehokkaan" kuvankäsittelypiirin avulla, mikä on kuitenkin niin kallista, että näyttölaitteen pystyy hankkimaan ainoastaan hyvin 10 valikoitu kuluttajaryhmä.

Keksinnön mukaan näyttölaite pystyy tekemään valinnat esitetyistä kuvadatapaketeista sillä tavoin, että ainoastaan ne kuvadatapaketit, joilla on ennalta määrätyt pakettiotsikot, viedään kuvankäsittelypiirille edelleen 15 käsiteltäviksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvankäsittely-piirin on käsiteltävä ainoastaan osa kaikista käytettävissä olevista kuvadatapaketeista, ei esimerkiksi enempää kuin puolet niistä. On totta, että tämä tapahtuu kuvan laadun kustannuksella, mutta käytäntö on osoittanut, että 20 laatu pysyy riittävän korkealla tasolla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuvankäsittelypiiri voi olla huomattavasti vähemmän tehokas, mikä tekee siitä ja siten koko näyttölaitteesta hyvin edullisen.

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti CD-tyyppistä tallen-25 ninta, jossa on raita, sekä raidan jakamista paketteihin, kuvioissa 2 - 7 on esitetty kaavioita, jotka selittävät hierarkkista koodausprosessia, kuvio 8 esittää järjestystä, jossa erilaiset pakettiotsikot omaavat kuvadatalohkot voidaan siirtää, 30 kuvio 9 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen näyttölaitteen rakennetta sekä kuvio 10 esittää kaavamaisesti hierarkkisen koo-dausprosessin erästä toista toteutusta.

Kuviossa IA on esitetty kaavamaisesti osa raidasta 35 CD-tyyppisellä tallentimella. Kahden peräkkäisen pisteen 4 101442 a, b, c, d, e jne. välillä on aina paketti. Tällaisen paketin rakenne on esitetty kaavamaisesti kuviossa IB. Se käsittää esimerkiksi 2 352 tavua, ja on jaettu pakettiot-sikkoon H, joka sisältää 24 tavua, ja datakenttään D, joka 5 käsittää 2 328 tavua.

Pakettiotsikko H on jaettu edelleen 12 tavun tah-distuskenttään SNC, 4 tavun järjestysnumerokenttään RF ja 8 tavun käyttökenttään SF. Tahdistuskenttä SNC merkitsee paketin alkukohdan. Se käsittää yhden tavun, joka muodos-10 tuu pelkästään O-biteistä, sen jälkeen 10 tavua, jotka muodostuvat pelkästään 1-biteistä, sekä lopuksi yhden tavun, joka muodostuu pelkästään 0-biteistä. Järjestysnume-rokentän RF tavut osoittavat paketin järjestysnumeron raidalla. Käyttökenttä SF osoittaa, onko paketti videopaket-15 ti, audiopaketti vai tietokonedatapaketti.

Datakenttä D on jaettu dataväleihin. Nämä audiopa-ketin datavälit on valittu siten, että digitaalisen audiosignaalin 16-bittinen audiosana voidaan siirtää kussakin välissä. Videopaketin datavälit on valittu siten, että 20 digitoidun videosignaalin 8-bittinen videosana voidaan sisällyttää kuhunkin väliin. Tietokonedatapaketeille on myös yhden tavun pituus.

Kuten edellä on jo todettu, kutakin kuvaa tarkastellaan 188*352 pikselin P(i,k) matriisina. Tässä tapauk-25 sessa i (= 1, 2, 3, ..., 288) on rivin järjestysnumero ja k (=1, 2, ... , 352) on tällä rivillä olevan pikselin (sarakkeen) järjestysnumero. Tällaisen pikselin värin määräävät täysi siihen liittyvä luminanssiarvo Y(i,k) ja kaksi värieroarvoa U(i,k) ja V(i,k). Jos nämä kunkin pikselin 30 kolme arvoa koodattaisiin kahdeksan bitin tarkkuudella, *· tarvittaisiin noin 130 videopakettia yhtä kuvaa varten.

Tämä määrä voidaan kuitenkin pienentää 54 videopakettiin ilman minkäänlaista kuvan laadun heikentymistä siirtämällä ainoastaan yksi neljästä värierosignaalista yhdessä kah-35 desta kuvan juovasta. Tässä tapauksessa kuvan määrittele- 5 101442 vät siten täydellisesti 288*352 luminanssimatriisi Y(i,k), 144*88 värieromatriisi U(r,s) ja 144*88 värieromatriisi V(r,s), missä r = 1, 2, .... , 144 ja s = 1, 2, .... , 88.

Kuvan esittämiseen vaadittavan bittimäärän ja siten 5 kullekin kuvalle vaadittavan videopakettien määrän pienentämiseksi edelleen on olemassa monia koodausmenetelmiä. Eräs tällainen menetelmä kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin esimerkkinä viitaten kuvioon 2. Tässä kuviossa 2 merkintä S0 osoittaa sarjaa täysin liikkuvan videoesityksen kuvia 10 Bx, B2, ... , B12. Kuvaan Bn (n « 1, 2, ...) liittyvää lumi-nanssimatriisia merkitään Yn(i,k) ja värieromatriiseja vastaavasti Un(r,s) ja Vn(r,s). Kullekin kuvalle Bn määritetään ennustekuva Bn', joka käsittää ennustematriisit Yn'(i,k), Un'(r,s) ja Vn’(r,s), ja lähtien näistä matriiseista määri-15 tetään erotuskuva DBn, joka käsittää erotusmatriisit DYn(i,k), DUn(r,s) ja DVn(r,s), muodostamalla ennustekuvan Bn' ja kuvan Bn erotus tai matemaattisesti ilmaisten: DB = B - B ’ n n n toisin sanoen: 20 DYn(i,k) = Yn ( i, k) - Yn' ( i, k) DUn( r, s) = Un(r,s) - Un'(r, s) D Vn (r, s) = Vn (r, s) - Vn' (r, s)

Ennustekuva Bn' saadaan määrittämällä liikevektorit Qn_1<n edelliselle kuvalle B,,^ ja siirtämällä tämän kuvan Bn.1 yk-25 sittäisiä pikseleitä niihin liittyvien liikevektoreiden verran.

Koska erotusmatriisien luminanssi- ja värieroarvo-jen dynamiikka-alue on huomattavasti pienempi kuin alkuperäisten matriisien, nämä arvot voidaan esittää huomat-30 tavan paljon vähemmillä biteillä, esimerkiksi neljällä bitillä alkuperäisten kahdeksan bitin sijasta. Vaikka lasketut liikevektoreiden Qn muodostamat järjestelmät täytyy siirtää erotuskuvien DBn lisäksi alkuperäisten kuvien rekonstruoimiseksi tarkasti näyttölaitteessa, tämä menetelmä 35 tuottaa huomattavan bittisäästön. Toisaalta suurempi kuva- 6 101442 määrä voidaan näin ollen tallentaa tallentimeen, ja kaiken yhtä kuvaa varten olevan informaation tallentimelta lukemiseen vaadittava aika on huomattavasti lyhyempi.

Tässä tunnetussa koodausmenetelmässä kukin erotus-5 kuva riippuu edellisestä kuvasta. Näyttölaitteessa kukin sarjan kuva on siksi rekonstruoitava. Tämä tarkoittaa sitä, että näyttölaitteella näytettävien kuvien aikaresoluu-tio on sama kuin alunperin kuvattujen kuvien aikaresoluu-tio. Kuten jo todettiin, tämä tarkoittaa sitä, että näyt-10 tölaitteen täytyy sisältää hyvin tehokas kuvankäsittely-piiri .

Aikaresoluutioon ja näin myös kuvankäsittelypiiril-le asetettaviin vaatimuksiin voidaan vaikuttaa alistamalla sarjan kuvat monissa yhteyksissä, esimerkiksi EP-patentti-15 hakemuksessa 340 843, kuvatulle hierarkkiselle koodauspro-sessille. Jotta kuvaus olisi täydellinen, tämä menetelmä kuvataan yksityiskohtaisesti esimerkin avulla viitaten kuvioon 3. Tässä kuviossa 3 on jälleen osoitettu merkinnällä S0 sarjaa täysin liikkuvan videoesityksen peräkkäisiä 20 kuvia Bx, B2, ... , B12. Tämä sarja on jaettu tietyksi määräksi alisarjoja, tässä tapauksessa neljäksi alisarjaksi, joita merkitään vastaavasti Sx, S2, S3 ja S4.

Alisar ja Sx sisältää kuvat Bx, B5, B9, ... , alisarja S2 sisältää kuvat B3, B7, Bu, ... , 25 alisarja S3 sisältää kuvat B2, B6, B10, ... ja alisarja S4 sisältää kuvat B4, Be, B12, ... .

Alisar jän Sx kuvat muutetaan erotuskuviksi DBX, DB5, DB9, ... edellä kuvion 2 yhteydessä kuvatulla tavalla. Kuten kuviossa 4 on kuvauksen täydellistämiseksi esitetty, kul-30 lekin tämän alisarjan Sx kuvalle on vielä määritetty lii- ·. kevektorijärjestelmä, järjestelmä Q1>5 kuvalle Bx, järjestelmä Q5 9 kuvalle B5, järjestelmä Q9 13 kuvalle B9 ja niin

edelleen. Näiden vektoreiden avulla lasketaan ennustekuvat Bx', B5', B9', ... , ja erotuskuva DBb saadaan sarjasta DSX

7 101442 muodostamalla alkuperäisen kuvan Bm (m = 1, 5, 9, 13, ...) ja siihen liittyvän ennustekuvan Bn' erotus.

Kuten jo on todettu, esimerkiksi järjestelmän Q1>5 vektori osoittaa suunnan ja etäisyyden, johon kuvan Bx pik-5 seliä tai pikseliryhmää täytyy siirtää, jotta saavutetaan tämän pikselin tai pikseliryhmän asema kuvassa Bs. Alisar-jojen S2, S3 ja S4 kuvien koodaamiseksi oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että tällainen siirtymä on lineaarinen. Tämä tarkoittaa sitä, että sanottu kuvan Bx pikseli on ku-10 vaan B2 mennessä suorittanut neljänneksen kokonaissiirty-mästä, kuvaan B3 mennessä puolet kokonaissiirtymästä ja kuvaan B4 mennessä kolme neljäsosaa kokonaissiirtymästä. Alisarjan S2 kuvien koodaamiseksi edetään kuviossa 5 esitetyllä tavalla. Lähtien kuvasta B3 ja liikevektoreiden, 15 joilla on kullakin sama suunta kuin järjestelmän Qx 5 liike-vektoreilla mutta ainoastaan puolet niiden pituudesta, muodostamasta järjestelmästä l/2'Qt ζ määritetään ennusteku-va Bx 3. Lähtien kuviosta B5 ja liikevektoreiden, joilla kullakin on järjestelmän Q3 5 liikevektoreihin nähden vas-20 takkainen suunta ja vain puolet niiden pituudesta, muodostamasta järjestelmästä -1/2»Qj5 määritetään ennustekuva B5 3. Näiden kahden ennustekuvan Bx3 ja B53 keskiarvo saadaan laskemalla nämä kaksi ennustekuvaa yhteen ja jakamalla summa kahdella. Tuloksena on haluttu ennustekuva B3'.

” 25 Muodostamalla erotus alkuperäisen kuvan B3 kanssa saadaan sarjan DS2 erotuskuva DB3.

Kuten nähdään kuviosta 6, lähtien kuvista B3 ja B3 määritetään vastaavalla tavalla ennustekuva B2', joka johtaa sarjan DS3 erotuskuvaan DB2 muodostamalla erotus kuvan 30 B2 kanssa. Kuviossa 7 esitetään lopuksi, kuinka sarjan DS4 erotuskuva DB4 saadaan lähtien kuvista B3, B4 ja B5.

Tällä tavalla saadun alikuvasarjan siirtämiseksi informaatio kutakin alikuvaa varten muodostetaan sarjaksi, niin että saadaan kuvadatalohko kullekin alikuvalle. Ero-35 tuskuvaan DBn liittyvää kuvadatalohkoa merkitään DBsn. Näin 8 101442 saadut kuvadatalohkot siirretään (ts. tallennetaan levylle) perätysten esimerkiksi kuviossa 8 esitetyssä järjestyksessä. Lähemmin tarkasteltuna siirretään ensiksi ero-tuskuvaan sarjasta DS3 liittyvä kuvadatalohko (esimerkiksi 5 DB3), sitten välittömästi edeltävän, sarjaan DS2 liittyvän erotuskuvan kuvadatalohko (DB“), sen jälkeen välittömästi edeltävään, sarjaan DS3 liittyvän erotuskuvan kuvadatalohko (DBj) ja lopulta välittömästi edeltävän, sarjaan DS4 liittyvän erotuskuvan kuvadatalohko (DBj). On huomattava, että 10 kuvan Bx kuviossa 8 oletetaan olevan ensimmäinen esityksen kuva.

Jotta voidaan erottaa sarjan DS* (i = 1, 2, 3, 4) erotuskuvien kuvadatalohkot sarjan DSj (j = 1, 2, 3, 4 ja j=5^i) erotuskuvien kuvadatalohkoista, pakettiotsikko, joka 15 osoittaa sarjaa, johon vastaava erotuskuva liittyy, lisätään kuhunkin kuvadatalohkoon. Kuviossa 8 näitä pakettiot-sikoita on merkitty DS^ DS2, DS3 ja DS4.

Kuviossa 9 on esitetty kaavamaisesti sellaisen näyttölaitteen eräs sovellutusmuoto, joka on sovitettu 20 vastaanottamaan digitoidut kuvat, jotka siirretään CD-tyyppisen siirtovälineen avulla esimerkiksi kuviossa 8 esitetyssä muodossa. Näyttölaite on varustettu lukulaitteella 1, jonka avulla CD-tyyppiseile tallentimelle 2 tallennettu informaatio voidaan lukea ja muuttaa sähköiseksi ,· 25 signaaliksi, joka viedään demultiplekserille 3. Lähtien liikkeelle levyn paketin käyttökentässä SF olevasta informaatiosta tämä demultiplekseri syöttää tietokonedatapake-tit antoonsa 3(1), audiopaketit antoonsa 3(2) ja videopa-ketit antoonsa 3(3).

30 Koska ainoastaan videopakettien käsittelyllä on ·. merkitystä keksinnön näkökulmasta, audio- ja tietokoneda- tapaketteja ei käsitellä tämän enempää. Videopaketit viedään valintapiirille 4, joka poistaa videopaketeista pa-kettiotsikot ja valitsee jäljelle jäävistä kuvadataloh-35 koista ne lohkot, jotka on varustettu ennalta määrätyillä 9 101442 pakettiotsikoilla, esimerkiksi ainoastaan ne kuvadatalohkot, jotka on varustettu pakettiotsikolla DSX tai sekä ne kuvadatalohkot, jotka on varustettu pakettiotsikolla DSj, että ne kuvadatalohkot, jotka on varustettu pakettiotsi-5 kolia DS2, ja niin edelleen. Näin valitut kuvadatalohkot viedään kuvankäsittelypiirille 5, joka antaa luminanssi-matriisin Y(i,k) ja asianmukaiset värieromatriisit U(r,s) ja V(r,s) kullekin näytettävälle kuvalle. Esitetyssä sovellutusmuodossa luminanssimatriisi Y(i,k) on tallennettu 10 luminanssimuistiin 6(1), värieromatriisi U(r,s) on tallennettu U-muistiin 6(2) ja värieromatriisi V(r,s) on tallennettu V-muistiin 6(3). Näitä muisteja 6(.) osoitetaan tavanomaisella tavalla osoitegeneraattorin 7 osoitteilla ADD ja luku/kirjoitussallintasignaalilla R/W(.). Niin pian 15 kuin tällä signaalilla on looginen arvo 1, informaatiota voidaan kirjoittaa asianomaiseen muistiin. Jos signaalilla on looginen arvo 0, muistin sisältö voidaan lukea. Muistista 6( . ) luettu informaatio muutetaan D/A-muuntimella 8(.) analogiseksi signaaliksi. Siten saatu analoginen lu-20 minanssisignaali Y(t) samoin kuin analogiset värierosig-naalit Y(t) jaV(t) muutetaan normaaleiksi krominanssisig-naaleiksi R, G ja B matriisinpurkupiirissä 9 ja viedään näyttöputkelle 10.

On selvää, että mitä tehokkaampi (ja niin muodoin 25 kalliimpi) kuvankäsittelypiiri 5 on, sitä useampia sarjoja erotuskuvia voidaan valita valintapiirillä 4 ( erilaisten pakettiotsikoiden määrä), ja sitä parempi tulee siten olemaan aikaresoluutio.

Kuviossa 3 on asiasta mainitsematta itse asiassa 30 oletettu, että taajuus, jolla kuvat esiintyvät alkuperäi-. sissä sarjoissa, on 50 Hz. Keksinnöllä vältetään kuitenkin alituisesti toistuva ongelma, joka liittyy eroon niin kutsuttujen 50 Hz ja 60 Hz kenttätaajuusmaiden välillä. Oletettakoon, että kuviossa 10 esitetyt kuvat esiintyvät taa-35 juudella 60 Hz. Tämä sarja voidaan silloin jakaa viiteen 10 101442 alisarjaan Sx, S2, S3, S4 ja S5. Ali sarjan Sx kuvat muutetaan kuviossa 4 esitetyllä tavalla sarjaksi erotuskuvia DSX (liikevektorijärjestelmä Qx 6, Q6 u, Qu<16, ..·)· Alisarjan S2 kuvat muutetaan samalla tavoin kuin esitettiin kuviossa 5 5 erotuskuvasarjaksi DS2 (liikevektorijärjestelmä 2/5 ·0Χ 6, -3/5»Qi6, ...). Alisarjan S3 kuvat muutetaan kuviossa 6 esitetyllä tavalla erotuskuvasar j aksi DS3 (liikevektorijär-jestelmä 1/5*QX 6, -1/5*Q16, 1/5*Q16, 1/5*Q6 u,---). Alisar jan S4 kuvat muutetaan kuviossa 7 esitetyllä tavalla ero-10 tuskuvasar jaksi DB4 (liikevektori järjestelmä 1/5*Q1>6, -2/5‘Qj 6, 1/5«Q1 6, -2/5*Q6 X1,---). Ja lopuksi alisarjan S5 kuvat muutetaan erotuskuvasarjaksi DS5 samalla tavoin, kuin on esitetty kuviossa 7, lähtien sarjojen Sx ja S4 kuvista. Kaikki tämä on esitetty kaavamaisesti kuviossa 10. Lähem-15 min tarkasteltuna kukin nuoli lähtee kuvasta, jonka avulla ennustekuva lasketaan kuvalle, johon kyseisen nuolen pää osoittaa, ja kaikessa tässä otetaan huomioon oikea liike-vektorijärjestelmä. Valitsemalla näin saaduista erotuskuvasar joista ainoastaan esimerkiksi sarjojen DSX, DS2, DS3 ja 20 DS4 erotuskuvat ja näyttämällä ne keskenään yhtä suurin välein saadaan 50 Hz kuvasekvenssi. Varustamalla kuvion 9 mukainen näyttölaite valintapiirillä 4 ja järjestämällä videokuvat levyllä sekä tallentamalla ne edellä kuvion 10 yhteydessä kuvatulla tavalla levyjä voidaan käyttää niin 25 kutsutuissa 50 Hz maissa yhtä hyvin kuin niin kutsutuissa 60 Hz maissa, ja näyttölaitteet voidaan valmistaa yksinkertaisesti niin, että ne sopivat käytettäviksi näissä erilaisissa maissa.

On huomattava, että edellä on oletettu kuvan liik-30 keet lineaarisiksi. Näin ollen riittää, kun lasketaan "pääliikevektorijärjestelmät" kuville alisarjoissa Muissa alisarjoissa olevien kuvien liikevektorit voidaan sitten saada ottamalla suhteelliset osat näistä pääliike-vektoreista. Vaihtoehtoisesti on kuitenkin mahdollista 35 laskea todelliset liikevektorit kullekin kuvalle sen sijaan, että otetaan suhteelliset osat pääliikevektoreista.

Claims (3)

11 101442

1. Menetelmä täysin liikkuvan videoesityksen kuvasarjan siirtämiseksi, jossa menetelmässä kukin kuva muute- 5 taan koodausalgoritmin avulla kuvadatalohkoksi, joka käsittää niin paljon digitaalista informaatiota, että kuvan jokainen pikseli voidaan rekonstruoida, tunnettu siitä, että sarjan kuvat alistetaan hierarkkiselle koo-dausprosessille, jossa alkuperäistä kuvasarjaa tarkastel-10 laan tiettynä määränä lomittain meneviä alisarjoja, joilla on kasvava rankingluku, ja jossa kuvat yhdestä tai useammasta alisarjasta, jolla on pienempi rankingluku, otetaan huomioon koodattaessa alisarjan kuva, sekä siitä, että sen alisarjan rankinglukua osoittava pakettiotsikko, johon 15 vastaava kuva liittyy, lisätään kuhunkin kuvadatalohkoon.

2. Laite sellaisen täysin liikkuvan videoesityksen näyttämiseksi, jonka yhdistetyt kuvat muutetaan kuvadata-lohkoiksi patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, laitteen ollessa sovitettu vastaanottamaan kuvadatalohkot, 20 tallentamaan kullekin pikselille sanotun pikselin väriä vastaava koodisana, toistamaan tallennetut koodisanat halutun näytön mukaisessa järjestyksessä ja muuttamaan toistetut koodisanat analogisiksi signaaleiksi näyttöruudulla näyttämistä varten, tunnettu siitä, että sanottu 25 laite on lisäksi sovitettu valitsemaan ne vastaanotettujen kuvadatalohkojen kuvadatalohkot, joilla on ennalta määrätyt pakettiotsikot, sekä alistamaan näin valitut kuvadatalohkot hierarkkiselle dekoodausprosessille sanottujen koodisanojen kehittämiseksi.

3. Optisesti luettava levy, jolle sarja täysin liikkuvan videoesityksen kuvia on tallennettu sellaisen kuvadatalohkosarjän muodossa, joka on saatu patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä. 101442 12