FI100808B

FI100808B - Värjättävä polyolefiinikuitu

Info

Publication number: FI100808B
Application number: FI950755A
Authority: FI
Inventors: Olli Tuominen; Torvald Vestberg; Olli T Turunen
Original assignee: Borealis As
Priority date: 1995-02-20
Filing date: 1995-02-20
Publication date: 1998-02-27
Also published as: EP0815299B1; WO1996026308A1; AU4624396A; DE69605655D1; EP0815299A1; ATE187783T1; FI950755L; FI950755A0

Description

100808 Väsättävä polyolefimikuitu Färgbar polyolefinfiber 5 Keksintö koskee värjättäviä ja painettavia polyolefiineja, ja erityisesti keksintö koskee värjättäviä polyolefiineja, jotka voidaan helposti työstää eri tavoilla esimerkiksi kehrätä kuiduksi.

Polyolefiinikuiduilla on paljon hyviä ominaisuuksia, kuten matala tiheys, korkea lujuus, 10 hyvä kemikaali- ja kulutuskestävyys sekä alhainen hinta. Mutta polyolefiinikuituja on vaikea värjätä samoilla menetelmillä kuin esimerkiksi polyesteri- tai nylonkuituja, koska polaarittomassa polyolefiinissa ei ole sellaisia kohtia, joihin väriaine voi tarttua. Tätä ongelmaa on yritetty ratkaista kolmella päämenetelmällä: kuidun jälkikäsittelyllä, kopoly-meroinnilla tai lisäämällä sopiva lisäaine ennen kehräämistä. Kuidun jälkikäsittely voidaan 15 tehdä joko kemiallisesti, jolloin polymeerin rakennetta muutetaan tai lisäämällä kuituun jotain ainetta, johon väriaine voi tarttua. Kuidun jälkikäsittely on kallista ja aineet voivat olla myrkyllisiä tai haitallisia. Propeenin kopolymerointi polaaristen monomeerien kanssa koordinaatiopolymeroinnilla on vaikeata tai mahdotonta. Eteenin kopolymerointi polaaristen monomeerien kanssa onnistuu korkeapaineprosessilla, mutta saadut polymeerit ovat 20 erittäin haaroittuneita ja soveltuvat siten huonosti kehrättäväksi. Lisäaineet, jotka lisätään polyolefiiniin ennen kehräämistä, ovat joko polymeerisiä tai pienimolekyylisiä aineita. Polymeeriset lisäaineet sisältävät polaarisia ryhmiä, joihin väriaine voi tarttua. Polymeerisiä lisäaineita käytettäessä on ongelmana, että polyolefiini ja lisäaine eivät sekoitu keskenään, ja tämä vaikuttaa negatiivisesti tuotteen kehräämisominaisuuksiin. Pienimolekyylinen 25 lisäaine ei vaikuta kehräämisominaisuuksiin, mutta se ei ole kemiallisesti eikä adhesiivises-ti sidottu polyolefiiniin eikä siten pysy polyolefiinikuidussa vaan diffundoituu ulos väriaineet mukanaan, eritysesti pesun yhteydessä. Väriaine voidaan tietysti myös lisätä pigmenttinä ekstruuderissa ennen kehräämistä, mutta tällöin on käytettävissä vain muutama * värisävy.

Patentissa EP 39207 esitetään värjättävä polyolefiini, joka saadaan sekoittamalla kiteiseen polyolefiiniin 0,1-30 p-% eteeni/aminoalkyyliakrylaattikopolymeeria. Edullisesti kopoly-meeri on eteenin ja dimetyyhaminoetyylimetakrylaatin (DMAEMA) kopolymeeri.

30 2 100808

Patenttihakemusjulkaisussa EP 468519 on esitetty ratkaisuksi polypropeenikuitujen modifiointi sekoittamalla polypropeeniin pieniä määriä polyamidi-6,6:n ja heksamety-leenidiamiinin kopolymeeria ja 5-sulfoisoftaalihapon natriumsuolaa.

5 Hakemusjulkaisun WO 85/04889 mukaan tavanomaisilla tekniikalla värjättävä polyole-fiinikoostumus saadaan aikaan sekoittamalla polyolefiiniin ainakin yhtä metallisulfonaattia, esimerkiksi natriumdodekyylibentseenisulfonaattia.

Nyt on kuitenkin yllättäen havaittu, että edellä mainitut ongelmat pystytään ratkaisemaan 10 käyttämällä polaarisella monomeerilla modifioitua polyolefiinia joko sellaisenaan tai sekoittamalla sitä modifioimattomaan polyolefiiniin. Näin saatu polyolefiini on helposti väijättävissä tai painettavissa tavanomaisilla menetelmillä ja siitä voidaan valmistaa esimerkiksi kehrättyjä kuituja tai kalvokuituja. Modifioidun polyolefiinin käyttäminen master batchina on taloudellisesti edullisempi vaihtoehto.

15

Polyolefiinin modifiointi tehdään n.s. kiinteän tilan oksastuksella, jolloin polyolefiiniin lisätään polaarista monomeeria, joka sisältää sellaisia funktionaalisia ryhmiä, joihin väriaine voi tarttua. Lisätty monomeeri imeytetään polyolefiiniin peroksidin kanssa ja lämpötilaa nostettaessa peroksidi hajoaa ja initioi monomeerin polymeroitumisen polyole-20 fiinipartikkelin sisään. Tuloksena on tuote, jossa polyolefiini on jatkuvana faasina ja polymeroitunut monomeeri dispergoituneena faasina. Koska polymerointi initioidaan peroksideilla, osa polymeroidusta monomeerista on oksastettu polyolefiiniketjuun kiinni. Tämä oksastettu osa toimii kompatibilisaattorina seoksessa ja mahdollistaa sen että rakenne, jossa lisätty ja polymeroitu monomeeri on dispergoituna faasina, kestää työstöä 25 ja löytyy vielä valmiissa polyolefiinikuidussa. Koska kiinteän tilan oksatuksella voidaan lisätä jopa kymmeniä prosentteja monomeeria, voidaan tätä modifioitua polyolefiinia käyttää master batchina. Polyolefiinikuituun riittää jos on muutama prosentti polaarista polymeeriä. Modifioitu polyolefiini voidaan sekoittaa puhtaaseen polyolefiiniin erillisessä työstövaiheessa ja ajaa tämä seos sen jälkeen kehruukoneen läpi. Modifioitu ja puhdas 30 polyolefiini voidaan myös kuivasekoittaa ja sen jälkeen ajaa kehruukoneen läpi. Saatu PO-kuitu on väsättävä sopivalla väriaineella vesiliuoksessa tai jossain muussa liuottimessa.

Polyolefiinin modifiointi kiinteän tilan oksastuksella voidaan tehdä minkä tahansa tunnetun 3 100808 menetelmän mukaan, jossa polymeioidaan vapaaradikaalipolymeroinnilla monomeereja polyolefiinipellettien sisällä, edullisesti suomalaisen patentin 88170 mukaan. Periaatteessa valmistus tehdään niin että monomeeri, peroksidi ja polyolefiinipelletit sekoitetaan korotetussa lämpötilassa, jolloin peroksidi ja monomeeri imeytyvät pelletteihin. Imeytys-5 lämpötila on niin matala että peroksidi ei hajoaa, mutta kuitenkin taipeeksi korkea jotta monomeeri ja peroksidi pystyvät imeytymään polyolefiinipelletteihin. Imeytyksen jälkeen lämpötilaa nostetaan jolloin peroksidi hajoaa ja initioi polymeroitumisen. Imeytyksen aikana pelletit turpoavat hieman riippuen lisätyn monomeerin määrästä, mutta säilyvät pelletteinä sekä imeytyksen että polymeroinnin ajan.

10 Tämän keksinnön mukaan modifioimalla polyolefiinia kiinteän tilan oksastuksella, saadaan tuote jossa polyolefiini on jatkuvana faasina ja dispergoituna faasina on polymeeri, joka sisältää väriaineen kiinnittämiseen tarpeelliset kohdat. Koska kiinteän tilan oksastuksella valmistetussa tuotteessa on polyolefiini jatkuvana faasina, on tämän tuotteen sekoittaminen 15 puhtaaseen polyolefiiniin helppoa eikä vaikuta kehruuominaisuuksiin haitallisesti. Jos polyolefiinikuitu tehdään polypropeenista, on edullista, että modifiointiprosessissa käytetään myös polypropeenia lähtöaineena. Tällöin varmistetaan että polypropeeni ja modifioitu polypropeeni sekoittuvat hyvin keskenään. Tilanne on tietysti sama polyeteeniä käytettäessä.

20

Modifioinnissa käytettävä polyolefiini

Polypropeeni voi olla homo-, random- tai blokkipolypropeeni. Random ja blokkipolypro-peeni voi sisältää korkeintaan 30 p-% komonomeeria. Komonomeereina voidaan käyttää 25 eteeniä tai muita α-olefiinejä, dieenejä kuten heksadieeni-1,4, heksadieeni-1,5, heptadi-eeni-1,6,2-metyylipentadieeni-l,4,oktadieeni-l,7,6-metyyliheptadieeni-l,5, tai polyeene-jä kuten oktatrieeni ja disyklopentadieeni.

Polyeteeni on edullisesti lineaarinen polyeteeni (HDPE, LLDPE), mutta myös kor-30 keapaineprosessilla valmistettu polyeteeni soveltuu. Komonomeereina voidaan käyttää kaikkia tavanomaisesti käytettyjä komonomeereja.

Monomeeri/väriaine 4 100808

Polyolefiinin modifiointiin käytettävän monomeerin valinta riippuu käytettävästä väriaineesta. Väriaineet voivat olla esimerkiksi anionisia, kationisia, reaktiivivärejä ja disper-siovärejä. Monomeeri valitaan niin, että se muodostaa väriaineen kanssa riittävän lujan sidoksen. Jos väriaine on anioninen (happoväri) polymeerissä pitäisi olla kationisia ryhmiä 5 joihin väriaine sitoutuu ionisidoksilla. Tällaisia kationisia ryhmiä ovat esim tertiääriset aminoryhmät. Jos väriaine on kationinen, polymeerissä pitäisi olla anionisia ryhmiä, joihin väriaine voi sitoutua ionisidoksilla. Dispersioväri sitoutuu polymeeriin vetysidoksilla ja/tai van der Waals voimilla. Sopivia ryhmiä, joihin dispersioväri voi sitoutua ovat silloin esimerkiksi esteri- ja OH-ryhmät. Monomeerissa pitäisi olla kaksoissidos ja sen pitää 10 polymeroitua vapaaradikaalimekanismilla. Sopivia monomeerityyppejä joilla polyolefiini voidaan modifioida kiinteän tilan oksastuksella ovat esimerkiksi alkyyliakrylaatti ja -metakrylaatti, alkoksialkyyliakrylaatti ja -metakrylaatti, hydroksialkyyliakrylaatti ja -metakrylaatti, alkyyliakryyliamidi ja -metakryyliamidi, alkyyli- ja dialkyyliaminoalkyyliak-rylaatti ja -metakrylaatti, alkyyli-ja dialkyyliaminoalkyytiakryyliamidija -metakryyliami-15 di, alkyylivinyylipyridiini, karboksyyliryhmän sisältävät monomeerit ja oksatsoliinit, joissa on kaksoissidos. Yksittäisiä esimerkkejä edellä mainituista ja muista monomeereistä ovat alkyyliakrylaatti ja -metakrylaatti jossa on 1 -4 hiiliatomia alkyyliketjussa, hydroksipropyy-limetakrylaatti, oktyyliakryyliamidi, dietyyliaminoetyylimetakrylaatti, dimetyyliaminopro-pyylimetakryyliamidi ja styreeni. Monomeereja voidaan käyttää joko yksin tai seoksena. 20 Hyvin polaariset monomeerit saattavat imeytyä huonosti polaarittomiin polyolefiinipellet-teihin, jolloin voi olla edullista käyttää apuaineena liuotinta, joka imeytyy helposti polyolefiinipelletteihin korotetussa lämpötilassa. Liuotin helpottaa polaarisen monomeerin imeytymistä. Sopivia liuottimia ovat monet aromaattiset liuottimet. Styreeni on eräs edullinen liuotin, koska se voidaan kopolymeroida toisen monomeerin kanssa ja tällöin 25 tuote ei sisällä liuottimia, jotka pitäisi poistaa ennen tuotteen käyttämistä polyole-fiinikuidussa. Styreenin käyttö on edullista myös, koska se on polymeerimuodossa (polystyreeni tai poly(styreeni-ko-polaarinen monomeeri)) amorfinen. Tämä edistää väriai-: neen imeytymistä polyolefiinikuituun, koska se pääsee kuidun sisäosiin amorfisia alueita käyttäen.

Kiinteän tilan oksastuksessa on väliaineena vettä. Silloin on edullista, että käytetty monomeeri on mahdollisimman liukenematon veteen. Veteen liukenevia monomeereja voidaan kyllä käyttää, mutta silloin ei saada koko monomeerimäärää polymeroitua 30 5 100808 polyolefiinipelletin sisään, vaan osa jää vesifaasiin. On myös edullista että monomeeri on kuumassa vedessä stabiili. Jos monomeeri hajoaa (esim hydrolysoituu) kuumassa vedessä, ja vaikka se on imeytetty polyolefiinipellettiin, niin osa monomeerista hajoaa ja vain osa säilyy polyolefiinissa, johon väriaine voi tarttua väijäyksessä. Veteen liukenevia mono-5 meereja ja kuumassa vedessä hajoavia monomeereja, voidaaan tietysti haluttaessa käyttää, mutta niiden käyttö on tietysti taloudellisesti epäedullista, koska vain osa käytetystä monomeerista voidaan hyödyntää väijäyksessä.

Monomeerimäärä 10 Käytettävä monomeerimäärä voi olla miten alhainen vain, mutta on taloudellisesti edullista lisätä mahdollisimman paljon ja käyttää modifioitua polyolefiinia master batchina polyole-fiinikuidussa. Suurin mahdollinen monomeerimäärä riippuu sekä polyolefiinista että mono-meerityypistä, mutta raja on noin 60 p-% polyolefiinin ja monomeerin yhteenlasketusta IS määrästä. Jos lisätään yli 60 p-% saattaa tapahtua faasikäännös polymeroinnissa, jolloin polyolefiinista tulee dispergoitu faasi. Edullisesti käytetty monomeerimäärä on 20-50 p-%.

' Initiaation.

20 Sopivia intiaattoreita ovat vinyylimonomeerien vapaaradikaalipolymeroinnissa perinteisesti käytettävät initiaattorit, kuten esimerkiksi orgaaniset peroksidit kuten dibentsoyyliperok-sidi, lauroyyliperoksidi, t-butyyliperbentsoaatti, t-butyyliperoksi-2-etyyliheksanaatti, dikumyyliperoksidi, di-t-butyyliperoksidi, bis(t-butyyliperoksi-isopropyyli)bentseeni, t-butyyliperoksi-isopropyylikarbonaatti, 2,5-dimetyyli-2,5-di-t-butyyliperoksiheksaani, 2,5-25 dimetyyli-2,5-di-t-butyyliperoksiheksyyni-3, sekä atsoyhdisteet kuten atso-bis-isobutyro-nitriili ja atsobisdimetyylivaleronitriili.

Useampia initiaattoreita voidaan käyttää samanaikaisesti, jolloin polymerointi aloitetaan alhaisessa lämpötilassa Hmatala-lämpötilainitiaattorillaH ja lopetetaan korkeassa lämpötilas-30 sa "korkea-lämpötilainitiaattorilla". Tällä tavalla saadaan jäännösmonomeeripitoisuus mahdollisimman alhaiseksi. Sopiva initiaattorimäärä voi olla 0,01-2,00 p-%, edullisesti 0,1-1,0 p-% monomeerimäärästä.

6 100808

Modifioidun polyolefiinin valmistus, imeytys ja polymerointi.

Modifioitu polyolefiini voidaan valmistaa millä tahansa tunnetulla menetelmällä, jossa ensin imeytetään monomeeri ja initiaattori polyolefiinipelletteihin ja sen jälkeen polymeroi-5 daan monomeeri korottamalla lämpötilaa. Monomeerin ja initiaattorin imeyttäminen voidaan siten tehdä kokonaan ilman vettä, pienen vesimäärän kanssa, lisäämällä vesi tai lisäämällä vesi, kun yli puolet monomeerista on imeytynyt kuten suomalaisissa patenteissa FI85496, FI86642 ja FI88170 on kuvattu. Imeyttäminen voidaan myös tehdä vesisuspensiossa kuten on esitetty patentissa US 4.412.938. Imeyttäminen voidaan tehdä myös 10 saksalaisen patenttijulkaisun DE 2.907.662 mukaisesti, jolloin vesisuspensiossa olevien polyolefiinipartikkelien sekaan lisätään korotetussa lämpötilassa monomeeri ja initiaattori hitaasti usean tunnin kuluessa, jolloin imeytyminen ja polymerointi tapahtuvat samanaikaisesti.

15 Edullisesti impregnointi ja polymerointi tehdään suomalaisen patentin FI88170 mukaisella menetelmällä. Silloin monomeerin määrä voi olla jopa 65 %.

Kiinteän tilan oksastuksella modifioidun polyolefiinin ominaisuudet.

20 Dispergoidun polymeerin "pisarakoko" polyolefiinimatriisissa on noin 0,1-1,0 /tm. Koska polymeroinnin initioimiseen käytetään peroksideja, on osa polymeroidusta monomeerista oksastettu polyolefiiniketjuun kiinni. Tämä oksastettu osa toimii kompatibilisaattorina seoksessa ja estää dispergoidun polymeerin agglomeroitumisen lajempiin alueisiin sekä työstövaiheessa, jos modifioitu polyolefiini sekoitetaan puhtaan polyolefiinin kanssa 25 erillisessä työstövaiheessa, että kehruuvaiheessa. Pientä agglomeroitumista voi joskus tapahtua, jolloin dispergoidut alueet kasvavat noin kaksinkertaisiksi, mutta suurempia . alueita ei muodostu koska oksastettu osa stabilisoi rakenteen.

Lopullinen polyolefiinikoostumus

Lopullinen polyolefiinikoostumus sisältää 1-100-p-%, edullisesti 5-40 p-%, kiinteän tilan oksastuksella modifioitua polyolefiinia, joka sisältää 1-60 p-%, edullisesti 10-50 p-% polaarisesta monomeerista peräisin olevia yksikköjä, joihin väriaineet voivat tarttua.

30 7 100808

Lopullisessa polyolefiinikoostumuksessa on siis mieluiten 0,5-10 p-% polaarisia yksikköjä. Modifioidun polyolefiinin laimennus tehdään tarpeen mukaan, lopullisesta käyttökohteesta riippuen. Laimennus tehdään mieluiten sulasekoittamalla esimerkiksi ekstruuderissa, mutta myös kuivasekoitusta voidaan käyttää.

5

Tuotteen valmistus

Edellä kuvatusta polyolefiiniseoksesta tai laimentamattomasta modifioidusta polyolefiinista voidaan voidaan tehdä joko kehrättyjä kuituja tai kalvokuituja.

10

Kehrättyjä kuituja valmistettaessa polymeeripelletit sulatetaan ekstruuderissa ja puristetaan sulapumpun avulla suulakkeen pienten reikien läpi. Suulakkeessa olevien reikien määrä vaihtelee ja voi olla jopa kymmeniä tuhansia. Sulaa polymeeriä vedetään alaspäin suurella nopeudella, jolloin kuidun halkaisija pienenee voimakkaasti ja polymeeri jäähtyy ja 15 jähmettyy. Kuitua venytetään yleensä vielä lisää kylmänä tai hieman lämmitettynä, koska tällöin kuidun lujuutta voidaan parantaa huomattavasti. Lopuksi kuitu kelataan rullalle. Kehrättyä kuitua käytetään erityisesti tekstiilisovellutuksissa, kuten kodin tekstiileissä, vaatteissa, autojen verhoilussa jne.

20 Teollisuussovellutuksissa, kuten köysien, nauhojen, suodattimien tai suursäkkien, valmistuksessa, käytetään usein kalvokuitua. Tällöin polymeeristä tehdään tavanomaisella tavalla kalvoa, joka leikataan tai fibrilloidaan kapeiksi suikaleiksi ja venytetään.

Tuotteen värjäys 25

Keksinnön mukaisen modifioitu polymeeri voidaan värjätä sellaisenaan tai sekoittaa se puhtaaseen polyolefiiniin, joka sitten värjätään. Värjäyksessä voidaan käyttää kaikkia tavanomaisia väriaineita, kuten dispersio-, happo-, reaktio-, kyyppi-ja metallikompleksi-värejä. Värjäys tehdään tavanomaisella tavalla. Tyypillisesti käytettäviä värjäysmenetelmiä 30 ovat päällemenovärjäys, jatkuvatoiminen värjäys (termosol-prosessi) ja painovärjäys. Erityyppisten värien käyttöä ja esimerkkejä värjäysresepteistä on tarkemmin kuvattu suoritusesimerkeissä.

Keksintöä kuvataan tarkemmin seuraavien esimerkkien avulla.

100808 s A. Modifioidun polyolefiinin valmistus Esimerkit a - j

Reaktoriin laitettiin polyolefiinipelletit, monomeeri(t) ja initiaattori. Reaktori paineistettiin 5 alhaisella sekoitusnopeudella ja tyhjennettiin 7-8 baarin typellä 3 kertaa hapen poistamiseksi. Tämän jälkeen lämpötila nostettiin imeytyslämpötilaan, SO -130 °C, ja pidettiin siinä kunnes suurin osa monomeeri-ja initiaattorimäärästä oli imeytynyt polyolefiinipellet-teihin. Imeytysaika oli 1-3 tuntia, riippuen polyolefiinilaadusta ja monomeerityypistä. Tämän jälkeen lisättiin typetetty suspensiovesi, joka sisälsi suspensioaineena trikalsium-10 fosfaattia ja natriumdodekyylibentseenisulfonaatti. Suspensioveden lämpötila oli sama kuin imeytyslämpötila. Vedenlisäyksen jälkeen lämpötilaa nostettiin niin paljon (100-150 °C), että initiaattori alkoi hajota ja initioi polymeroitumisen. Polymerointiaika oli 5-15 tuntia. Polymeroinnin jälkeen tuote pestiin ja kuivattiin. Tällä menetelmällä tehtiin lukuisia tuotteita eri monomeereilla ja monomeeriseoksilla, tulokset on koottu taulukkoon 1.

15

Modifioinneissa käytettiin seuraavia monomeereja, initiaattoreita ja polymeerejä: BMA = butyylimetakrylaatti DMAPMA = dimetyyliaminopropyylimetakrylaatti 20 2-HPMA = 2-hydroksipropyylimetakrylaatti OAA = oktyyliakryyliamidi MMA = metyylimetakrylaatti EMÄ = etyylimetakrylaatti t-BPB = tert-butyyliperoksibentsoaatti 25 Trig 145 = Trigonox 145, valmistaja Akzo Perk 14 = Perkadox 14, valmistaja Akzo XB8050H = randompolypropeeni, sulaindeksi 8,0 XB6050H = randompolypropeeni, sulaindeksi 6,0 VB1950K = homopolypropeeni, sulaindeksi 1,9 30 VC2512H = homopolypropeeni, sulaindeksi 25 XB1850B = randompolypropeeni, sulaindeksi 1,8 XA3021 = randompolypropeeni, sulaindeksi 0,3 XB8054S = randompolypropeeni, sulaindeksi 8,0 9 100808 PP1 = VC1235B = homopolypropeeni, sulaindeksi 12 PP2 = VC3535H = homopolypropeeni, sulaindeksi 35 PP3 = VC2535D = homopolypropeeni, sulaindeksi 25 PEI = HDPE, sulaindeksi 28 5 NCPE8020 = LLDPE, sulaindeksi 1,0

Kaikki polypropeenit ovat Borealis Polymers Oy:n valmistamia.

Kuvassa 1 on SEM:llä kuvattu tuote esimerkistä h taulukossa 1. Tämä tuote sisältää 70 p-10 % polypropeenia ja 30 p- % poly(styreeni-ko-(2-hydroksipropyylimetakrylaattia)). Kuvasta näkyy että poly(styreeni-(2-HPMA)) on dispergoitunut noin 0,3 μτη kokoisina helminä.

B. Kuidun tekeminen Seokset 1-13 15 A-kohdassa valmistetut modifioidut polyolefiinituotteet sekoitettiin homopolypropeenin tai homopolyeteenin kanssa ennen kehräämistä joko kuivana tai erillisessä työstövaiheessa sulatilassa ekstruuderissa.

20 Taulukossa 2 on esitetty modifioidun polyolefiinin ja modifioimattoman polyolefiinin seossuhteet sekä kehruuolosuhteet.

»

Kuvassa 2 on SEM:llä kuvattu PP-kuitu, joka sisältää 20 p-% modifioitua polypro-peenituotetta esimerkistä h. Kuvasta näkyy että poly(styreeni-ko-(2-HPMA)) on dispergoi-25 tuneena noin 0,4 -0,9 μτη kokoisina helminä polypropeenimatriisissa. Jos verrataan kuvia 1 ja 2 huomataan, että dispergoidun faasin pisarakoko on kasvanut hieman, mutta rakenne on stabiili, kun ottaa huomioon että tätä materiaalia on työstetty sekä ekstruuderilla että kehruukoneessa.

30 Kuitujen fysikaaliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 2. Modifiointi ei oleellisesti vaikuta polypropeenin lujuusominaisuuksiin.

10 100808

Taulukko 1. Modifioidun PO:n valmistus kiinteän tilan oksastuksella.

koe polypropeeni monomeeri ini ti aatto ri imeytys polym. saanto p-% p-% p-% °C lämpötL- %

la, °C

a XB8050H, 80 styreeni 15 Trig 145,0,1 132 135-150 DMAPMA 15 5 b XB6050H, 70 BMA15 Trig 145,0,1 135 135-150 88 DMAPMA 15 c VB1950K, 60 styreeni 40 Perk 14,0,6 101 135-145 d VC2512H, 60 styreeni 20 Perk 14,0,3 114 135-145 99 BMA 20 e XB6050H, 70 styreeni 15 Trig 145,0,15 119 130-150 100 O AA 15 f XB1850B, 70 styreeni 10 Trig 145, 0,3 122 130-150 99 2-HPMA 10 MMA 10 10 g XB1850B, 70 styreeni 20 Perk 14,0,24 115 125-140 99 HPMA 10 h XA3021,70 styreeni 15 Perk 14,0,24 122 125-140 99 2-HPMA 15 i XB8054S, 60 EMÄ 40 Perk 14,0,30 108 125-140 99 j XB8050B, 70 styreeni 18 Perk 14, 0,24 111 125-140 97 2-HPMA 12 k VB1950K, 70 EMÄ 30 Perk 14,0,60 112 125-140 99 15 1 NCPE8020, 80 EMÄ 20 t-BPB, 0,28 110 110-130 99 100808 s 1 Γ2 S' OlnOOOOOO© o Λ>*κ-»Γ^·^·-ΗΡ~<ΛΓ^ν5«Λ«ΛΠΦΦ

I 3 I

•s.ELS-^ciOoiovoooxvoift-^-inv»**» 3 S' » » · «k****»**.**

ÄÄ^3-h — »-OOOOOOM-^riN tj Sot^Tj-rj-in^-. — ^oor-i'^ON

•5 ijlrtlfl^T^toC^S^-^C-icicicS 3 .9 έ 8« 3 o o o o vr) ®®Sm

«Ο^ΙΛΙΟΙΛΙΛΜ m .* M

>eOVOVOVDOtft I I I I H H 1H

«.s ^ j3§§§§§8SS§§§§§ •q c öe——c —i— -h -n <n m «n m tn 3------——-------- 3 n •a •| g s 0 ·3 S S o — -at- «n © 3 <Λθ<.0—' — Wir~-O—'-*ΓΊΓ*Ίν01Λ10νβ —4 C ————— ——— —— ——— —— —— —— - —— —— —— - - ——

JS

23 a I

K a,5Un(<i-;-No,rt(na-4t444r C S o NtSfSfSc^ — otrsncsistso) | --------------- 1 .J ;ε C-------------- 6' λ i O -2 ««ceteedodcdca S S S .¾ .¾ .¾ .δ .¾ .5 .S .¾ Λ λ _g _g aa .§ st lllllliiiilli rt ————------------- ·«—> 0 ooooi^irtio®vR®oo-S§oo3 Ϊ siis g" s s s g g g' g g g s ε Ό ---------------

• »H

O

. {ö ö, . 9 m e. «f λ o" -a «Γ <*.* m ja .«r .3; ..ς .j; ci-------------- o ä 3 k o —* m —s «8 * — fSfn-rrinOf^ooCTi — — — -h

H I

v> © v>

—1 —H

12 100808 C. Värjääminen ja testitulokset

Testimenetelmät 5 Väriero, δΕ, saadaan vertaamalla värjätyn kuidun väriä väijäämättömän kuidun väriin. Värimittaukset tehtiin Minolta Chroma Meter CR-210-värimittauslaitteella. Valolähteenä oli ns. C-valolähde. Värin mittauksessa näytteestä tehtiin viisi eri mittausta, joista saatiin keskiarvona näytteen lopullinen arvo. Arvot ovat välillä 0 ja 100, jolloin 100 on paras.

10

Vesipesunkestoa tutkittiin menetelmällä SFS 5065 (vastaa ISO 105-CO6). Näytteiden värinmuutos ja testikankaiden tahrautuminen arvioitiin harmaa- ja harmaa/valkoinen-asteikkojen avulla. Arvosana voi olla 1-5, jolloin 5 on paras.

15 Hankauksen kestoa tutkittiin menetelmällä SFSA 2979 (vastaa osittain ISO/R 105/1-1959 Part 18). Arviointi tehtiin harmaa/valkoinen-asteikolla. Arvosanat ovat välillä 1-5, jolloin 5 on paras.

Kuivapesunkestoa tutkittiin standardin SFS-ISO 105-D01:n mukaan. Näytettä pidettin 30 20 minuuttia 30 °C:ssa trikloorietyleenissä Linitestlaitteella. Liuotinmäärä oli 200 ml. Kuiva-pesunkesto arvioitiin harmaa-asteikolla. Arvot ovat välillä 1-5, jolloin 5 on paras.

Valonkestoa tutkittiin standardin SFS 2719/menetelmä 1 mukaan. Valotus suoritettiin Original Hanau System Cassela-laitteella, jossa on puolenvaihtomekanismi. Lämpötila oli 25 35-45 °C. Värinkestoarvo saatiin siniasteikolta, jota oli valotettu yhtä kauan kuin näytteitä. Arvot ovat väliltä 1-8, jolloin 8 on paras.

Seokset 1 ja 2.

30 Seokset 1 ja 2, tuotteet a ja b, värjättiin happovärillä. Värjäysresepti oli:

-l,0p-% Nylanthrene Red B-2BSA

- 0,2 p-% Agent Atsa MD (kostutusaine) - 1,0 g/1 Natrium asetaatti - pH 3,5 muurahaishappo 13 100808 Värjäyslämpötilaohjelma: 25 °C / 10 min, lämpötilan nosto 100 °C:een / 75 min, 100 °C / 50 min, lämpötilan lasku 25 °C:een /60 min 5 Saippuointiaineena käytettiin 0,5 g/1 Agent Atsa TE / 20 min 60 °C:ssa.

Taulukosta 3 nähdään, että väriero ja pesunkestoarvot ovat sama luokkaa kuin kaupallisella polyamidi 6.6-kuidulla (tuulipukulanka). Puhtaan polypropeenin väriero happovärillä on lähellä nollaa, joten puhtaan polypropeenin pesunkestoarvoja ei järkevällä tavalla pystytä 10 vertaamaan keksinnön mukaisten seosten arvoihin. Tulokset osoittavat, että polypropeeni, joka sisältää DMAPMA:lla modifioitua polypropeenia on hyvin väsättävissä happoväreil-lä.

14 100808

Taulukko 3. Happovärillä värjätyt seosten testitulokset, ominaisuus seos 1 seos 2 PA 6.6 väriero δΕ 73 65 79 5 vesipesun kesto: värimuutos näytteessä 5 4-5 5 tahrautuminen: villa (WO) 4-5 3-4 3 viskoosi (VI) 5 5 4-5 10 silkki (SI) 3 2 2 polyamidi 6.6 (PA) 3-4 2 2 puuvilla (CO) 4-5 3-4 3 sellul.triasetaatti (CTA) 4-5 3-4 3 polyesteri (PES) 5 5 15 polyakryyli (PAN) 5 5 hankauksen kesto: kuiva 4 4-5 5 märkä 2-3 3-4 5

Kuivapesun kesto: 20 näyte 5 5 5 liuos 5 5 5 puuvilla 4-5 4-5 5 15 100808

Seokset 3-9.

Seoksissa 3-9, tuotteet c-i, testattiin erilaisten polaaristen monomeerien vaikutus polypro-S peenikuidun väijäytymiseen dispersioväreillä. Ennen värjäämistä kuidut pestiin normaalilla pesuaineella ja vedellä. Väijäysresepti ja lämpötila oli: -1,0 p-% väriaine, Resolin punainen K-2BLS 200 % tai Resolin sininen K-2GLS 200 % - 0,2 p-% Agent Atsa MD, kostutusaine - 1 g/1 Setamol VS, dispergointiaine 10 - 0,3 ml/1 etikkahappo 80 % - 60 minuuttia 120 *C:ssa

Saippuointiaineena käytettiin 0,5 g/1 Agent Atsa TE / 20 min 60 °C:ssa 15 Taulukossa 4 ja 5 on esitetty seosten 3-9 värjäys- ja värinkestotulokset. Taulukoissa on vertailuna myös polyesterikuidun arvot. Tuloksista nähdään, että keksinnön mukaiset seokset värjäytyvät dispersioväreillä, ja että myös värinkestot ovat hyviä, eli sama luokkaa kuin polyesterikuitujen vastaavat arvot.

20 Styreenillä, joka valituista monomeereistä on vähiten polaarinen, seoksessa 3 saatiin vaihtelevia värjäystuloksia. Resolin punaisella väriero on sama luokkaa kuin polyesterilla mutta Resolin sinisellä väriero on vain 43, joka on liian alhainen, samoin kuin värinkesto molemmissa tapauksissa. Tämä havainto tukee keksinnön keskeistä kohtaa, jonka mukaan modifiointiin käytettävän monomeerin on oltava polaarinen.

25

Puhtaalla, ei modifioidulla, polypropeenilla saatiin väriero 42, kun värjäys tehtiin Resolin punaisella K-2BLS samalla tavalla kuin edellä on kuvattu. Väriero 42 on niin alhainen, vain vaalea sävy, että sen vertaaminen tämän keksinnön mukaisiin tuotteisiin ei ole relevanttia.

30 100808 a PQ =====^===================^=====

(N

ώ Λ * ö O I** f" g I ® Λ « « 1 e JS -------- s § ·1 3 "3 © _ _ „ Ό VO « v© „ Λ > i-if^SiirAAAtnQs .s---------

^ s I

_r K. ,a m v">1nmw>mw"> ICÖ ö '3 i i i i i i i 1 i 1 Is? Ä ί|58 §«?»9^»95>Λ'Λ·Λ VO Ό--------- y—<

o < S t S

> hNTfnifi^Tt^n -to α o "? O) ':aQ«tinmv)V)inmtn "ä '3 S § < 1? ·? ·? t ·? “? ·? rt 1-------- '= o Ä s <? 1? «? «? >_ •Kö^cs-^-TrvrtTrvnTru-i .rt | g________ f «16-» " I lii -? to >Μ!>τί·1/->ΙΛ<ΛΤί·>/·>ΙΛΙ/Ί U_________ >.--------- a s s 5 s s 111 • S >,S,§>DO»ri»n»OViV)>0 +3 : |---------§ • 8 . ~ ™ g s rr -g SS -

O !? W voooooAATfoort- JS

S > < ^ ^5 —""" ^’ Ό

3 s 1o S

s 8 ω -ö rt w mTj-v>Ot~ooo\&, Il H I ϊ m o 100808 i 0 S ,-

a Λ H

§ s S 2 τ f 'T n

.9 'g ^ «n m «o I

ί| J 8 ϊ * 2 t 2 O '-'CN — tNUITj-r-iTfTf 1 ---------- •k I J 1 2 2 2 2 12 2 2 *g δ*-*-*-^*-ι*-*- .2 1 -------- S2 a x ja .a -I s 5 T> >3 S ‘3 wp «p *p «o «-> i 'J- ^ £ ®--------- ~ rt < *9 T T "f T 2 Ϊ G--------

H* __ VO

^3 a O · * •g _ CO w _____ _______ _____ _____ ________ _____ _____ _____ ► I < .2 t 2 *9 *? •J* o - J- *9 Ύ t I®, :¾ ·* .9 .

► · S B r «9 *o §62υ,η^4ΐΛΐΛΐηιηΐΛ .1 .3-------- * n lii 22 i2 ►» -..... —I —I , - — ——— Il —I .1. ... —— _____ ... —. .

o O. £ 2 is I ill ίό -a Fv s ti *5. *§ '2 .2 • S *>«1Β»Λ>η<ΟΙΛΐη»ΛΙΛΙΛ -3

.· I---------I

«* s s # S in

»o c SR J

O 22 S’ Λ * o\ J2 i ~---------1- ·6 s 8 - S3 2 CS </) fn^-w>voc~ooo\B< Il H .=.„ =... j_ ^ -1 - 1 I .. I « u-1 o T—< ie 100808

Seokset 10-13.

Tässä koesarjassa tutkittiin, miten kiinteän tilan oksastuksella modifioidun polypropeeninn määrä polypropeenikuidussa vaikuttaa väijäytymiseen ja värinkestoon dispersiovärillä. 5 Värjäys tehtiin samalla tavalla kuin seoksille 3-9. Modifioitu polypropeeni sisältää 12 p-% 2-HPMA ja 18 p-% styreeniä, eli se on tuote j taulukossa 1. Tämä sekoitettiin homopoly-propeenin kanssa sulatilassa taulukon 2:n mukaan, seokset 10-13. Taulukosta 6 nähdään, että väijäytyvyys ja värinkesto paranevat jos "aktiivisen" komponentin pitoisuutta polypropeenikuidussa nostetaan. Seosten 11 ja 12 välillä on ainoa ero kehruuolosuhteissa, 10 katso taulukko 2. Väijäytyvyydessä ja värikestossa seos 11 ja 12 ovat lähes yhtä hyviä. Nimenomaan tässä koesarjassa, tällä modifioidulla polypropeenilla, seos 10 sisältää selvästi liian vähän "aktiivista" komponenttia.

Seokset 14 -16 15

Kokeissa verrattiin keksinnön mukaisen tuotteen värjäytyvyys- ja värinkesto-ominaisuuksia kaupalliseen polyesterikuituun. Värinä oli dispersioväri. Modifioitu polypropeeni oli sama kuin tuote h taulukossa 1. Modifioidun polypropeenin ja homopolypropeenin sekoitus tehtiin extruuderissa. Taulukossa 7 on esitetty seossuhteet sekä kehruuolosuhteet.

20 Värjäys tehtiin samalla tavalla kuin seoksille 3-9. Jos verrataan seoksia 14 -16 keskenään, huomataan, että värjäys ja värinkestoarvot ovat sitä paremmat mitä enemmän modifioitua polypropeeniaa kuitu sisältää. Tosin jo 10 p-% modifioitua polypropeenia sisältävällä seoksella 14:11a on melko hyvät värjäytyvyys ja värinkestoarvot. Tulokset on esitety 25 taulukossa 8.

« 100808 5 es •n fn 6 1 ,....... . , 3r 9 8 «? y, ·§ 8 —tSNtS es en * J * --------- « g ^ 3 l 8 ~ s * § g jg §, li t «? 5 3 n en x»· xj· m iii I I ---------: $ -a <* I o 5 | g I 1_____:__:__l_ ^ f < t t <? τ O H tn en xf »i en en E °--------- Ϊ _. o >0 “? w? K* ;2 · n xj- xj- Xt m xt m m —4 en w •3 -a--------- 0 t ·? ^ ^g Ol. en en en en es xj· χί- 1 S^S t t t ^ « S g Μ en en en n- es xj- χί- *§ §1!^ m m m m xtmin * .11--------- '•S. I S S 2,2, ,n m m E» ---------- *£? 2 1 ^ I i *

s s 111 I I

β ® «I! «· <s P § S»h >toöCL,inininiowmmin .':. 1 I---------- M I e Ό* *g -g © w n?W en Tj· vo χ' < r» t- t- r» ! -3 O g 2 ,5 © >* es en O es en

ββ,·. W5 xX xX XX -X — -X XX

H » I _J_ v> o m - . ^*4 t-Η _100808 § 1 3 e o o q s ω wp -h t-- <s M > « ^ rt tn ! s s •3 .2, 3 C*-» CN ts

ä £ z ~ tS i-T

« 'C _

*5 *L) M

§ .δ S O n « .2 ·0 Ό m- «O ^ |____ 0 3 .c g 2 21 § o q q

1 u g s ig__SS S

s a o s 3 λ 8 8 8 <D s st; oo oo oo *ä ύ di T-ι Ύ—Ι y—i 3----

M

V3 ^ e <u ·§ Ί ·! s «n « u D< £ ^J· ON —1 O X____ CN Λ,

fe +J

f g 'S.

O JS P , , O OO OO

(X 3 5 U ΙΛ N N

O «Λ S o (N (N (N

6--=--- o

•C

.2, S *g _e jS JS ; CP\ ON 0> e ö s ex on on o\

4j I-, Π J>< *-H

o---- 2 ώ - 3 S .¾ 'g J2 & JS i3 δ g, af a a a s---- | 8 8 8

^ 3 ^ en CO CO

e ex «s , ex Oh ex 3 O. JS ex (X ex ex Ό O - ia Ph _

: -3 ex S

^ · e o o o

2 1 8 * " X

n j* ex js a js r~---- o 0 m "s S ^ J2 i2 H ' ~ * ’.tn o 100808 g 0 <s I | 11 I I I I " I I I | I j ¢4 β c5 en *· «Λ « es en en · a e - Γ «38 . t <? CN ?► -h en un vo vc es en -4- 4· M-----«---—---- 1 11 5 t _ *? t 55 pi *3 B v m t « en 4 4- 4- I —: : « li? i3 « -g «n «λ un un «ci 4 en 4 4 4-4-4 4 _____ __ CS *q f < t t f t 5 g «enenen en en 4- 4 K* | 8 un un un un un un un un '3 3 ~ Ί < 5 5 «? f P S Cu 4 4 4 4 (N en «n 4 0 pl^, «O 4 4 ^ I g M 4 4 4 un «n en 4 4 *> 1,®° un un un un un un un un k ill ΐ n *· tr> > un un un un m 4 un un Λ----------- ¥ 2 1 is 5ε

7 I I *| I I

• _ S >8'3&«ununununuiunununune

1 I

co p 55 . g ^

I I <___8__fc__?__S_ S P S , I

•| 8 M ~ B

3 x 4 un ό ω 4 un vo tt) n J» *« —I -1 <-H 0- -H _ _ Q* " ^ l=====!= - ==!====!====4=s===!=====!====j====J]* «η o wn

U-*H

22 100808

Seoksia 15 ja 16 verrattiin kaupalliseen polyesterikuituun käyttämällä eri vahvuisia väriliemiä. Väijäys tehtiin muuten samalla tavalla kuin seoksille 3-9. Tulokset ovat koottu kuvaan 3 ja taulukkoon 9.

5 Taulukko 9. Seosten 15 ja 16 sekä polyesterikuidun vesipesunkestoarvot ja hankauksen kesto resolin punainen K-2BLS-värillä mi väriliemivahvuuksilla.

Värimäärä Hankauksen Vesipesunkesto % kesto Tahriutuminen

10 Seos 15 kuiva märkä Sävynmuutos WO CV SI PA CO CTA

0,1 4-5 4-5 5 5 5 5 5 5 4-5 0,5 4-5 4-5 5 5 5 5 4-5 5 4 1.0 2 3 5 5 5 4 3-4 5 3 2.0 1 2 4-5 3 4-5 1-2 1-2 3-4 1 15 4,0 1 1-2 4-5 2 4 1 1-2 3 1

Seos 16 0,1 4-5 4-5 5 5 5 5 5 5 4-5 0,5 4-5 4-5 5 5 5 5 5 5 4 1.0 4-5 4-5 5 5 5 5 4-5 5 4 20 2,0 3 3 5 4-5 5 3 3 5 2-3 4.0 1 1-2 4-5 3 4-5 1-2 2 3-4 1

Polyesteri 0,1 4-5 5 5 5 5 5 5 5 5 :.· 0,5 4-5 4-5 5 5 5 5 5 5 4 25 1,0 4-5 4-5 5 5 5 4-5 4-5 5 3-4 2.0 4 4 5 5 5 3-4 4 5 3 4.0 2 3 5 4-5 5 2-3 2-3 4-5 2 « 23 100808

Tuloksista nähdään, että polypropeeni, joka sisältää kiinteän tilan oksastuksella sopivalla monomeerilla modifioitua polypropeenia, on väijättävävyydeltään verrattavissa polyesteri- kuituun ja sen värinkestoarvot ovat samaa tasoa kuin polyesterikuidulla. Taulukosta 9 « nähdään, että värinkestoarvot huonontuvat, jos väriliemen vahvuus on enemmän kuin 1 p-5 %. Kun väriliemen vahvuus on 2 tai 4 p-% väriä liemessä, kuidut ylikyllästyvät värillä ja tämä "yhmääräinen" väri tulee helposti pois värinkestotesteissä.

Seokset 17-19 10 Näissä kokeissa tutkittiin modifioitujen polyolefiinien k (homopolypropeeni-EMA) ja 1 (LLDPE-EMA) sopivuutta. Seossuhteet, kehruuolosuhteet ja kuidun ominaisuudet on esitetty taulukossa 10, väijäystulokset taulukossa 11. Värjäys tehtiin samalla tavalla kuin seoksille 3-9.

15 100808

f 11 s g> S

I i S * 2 g 2 0

1 JM

•5 Iti ^ « .S, .5 .2 5C o o |---- f :a J 2“ ό ^ g o Ό ts *-c tn

S

I 111 § § s g > a o r+ es JS o o o S £ 2 2 S2 •s e eo tn tn tn S t —----

£j -J

2 I H n N «Ί t'» I 1 I ^ a a s

I ·§ 'S

·" I 1 M S § m ~ — — •n M .

I 1 5 S S * rt w i tl· lii il o o o

Jj oo oo oo O 23 «a * >\ ä ^ Ä «H tn •g O g ^ cl, a, uq g, a, ä L Cl, Oh cl, 1---- :: £ £ 1 | I s <f 8. 8 s ö e ä s g "3 s r- oo o et ® ** *·« ' H 1 1 I Π «n o

»H

100808

I s 8 t t 'T

Μ --------- I § Λ 1 3 8 t •g ^ ^ m «o w *· in

1 7T

3 |S in in »n 2 3 8 'fr cn τί- 'i- ·4· Tt « 3 -------- s 1 i I s 5 I in 555 in s,--------- tN " ·£ < ·?«?*?

^ £< tn N —< * m N

P6 — 52 :§8 m m ^ in in ττ *5 -a-------- g I < t <7 >7 •g 3 O, wmts -»me*

i o ^ 55 'T 7 *? T

•a g g « «n «n cs Tf m <m o JS a-------- fa S § > in m 0 SS^ Ό v> Tt in in 'β- 8 .& ·| _-------- (jj S’SP ΙΛΙΛ «Λ·» jg I >· Η ^ ·4 ·4 Tf m -4- tn .

f ||i I g

^ ! i I I I

—I i^COqO,minincnininin 1 --------- I g H |S , ή l? W Tj- oo oo -Hvovo e *< < ί·» f~ t" o c» c·» I —--------- "3 δ oo os r- oo os

H 11— — I 111 I I _ I I

»n O

26 100808 D. Painettavuus

Polypropeenineuloksen painettavuutta testattiin kahdelle seokselle. Toinen oli aiemmin kuvattu seos 12 ja toinen seoksen 9 tapainen, mutta siinä oli 20 paino-% EMÄ eikä 40 S paino-%. Väriaineina käytettiin dispersiovärejä Terasil Keltainen GWL-01 ISO %, vaaleanpunainen (Pink) 3G ja Sininen BGE 200 %. Väripasta sisälsi: - 2g/kg väriainetta - 400 g/kg paksunninta, Meyprogum TC-M25B-GM 2,5 %

-1 g/kg kostutusainetta, Atsacryl NI

10 - etikkahappoa, jolla säädettiin pH (4,5)

Esikostutukseen käytettiin 1 g/1 Atsacryl NI ja kastaminen oli 100 %. Painaminen tehtiin ylläkuvatulla väripastalla, kiinnittäminen vesihöyryllä (10S °C, 10 min, suhteellinen kosteus SO %). Neulos huuhdottiin kylmällä vedellä kiinnityksen jälkeen. Koska väripasta IS sisälsi väriainetta vain 2 g/kg, neulosten värisävy oli keskitasoa. Kiinnityksen jälkeen väri pysyi kuidussa huuhteluvaiheessa eikä huuhteluvedessä ollut väriä. Väqäys- ja värinkesto-tulokset on esitetty taulukossa 12.

100808 a i ä s .s *Ö _ <-] mm—mneae —m saaBaagaaas aasaaaa«8aB =: ==' — 22 _ώ 1 1 > *3 m »n «λ «λ ^ J o---- ! || e e

13 !™ S 3 'S

^ « Λ G un m «n m 1(4 3 S'? t t g {j τί- un co en tc3 . ·Ι - I .1 . — —, — — - — —n - -....... ! 5 :§ o

SS ~ R

h g w vn un <n un t- *| 1 ί "ft <N q 3 *λ un en en s ia---- i 2 s w j? t S? u e τι «n en -4· H S 4) 1 il 5 i f 1 S---;-- 3 k*· S un un Tf un 3 ___ % •g ·, ^ § 3 igj *Sj 8, 8 * 8 a flit >^S'Sun un un un

§ |' ' -p---H

I £ ·έ 6 3 s ' a s s S. --H--- 0 6 .ΗιΗ.Λδζ·,δ § g ^ O 08 ^ O ^ 53 g>'3 S I | § £ I S !2 g w §c *2 S -S *-< ,« *a —' « S O S § o 2.a ** HSoHaoHcCOHÄcn 1 « .. - J -- ----- "s S 8 (N jO JD es

h e 1 1 1 I I

un

Claims

28 100808
1. Värjättävä ja painettava polyolefiinikuitu, joka muodostuu modifioidun polyolefiinin ja modifioimattoman polyolefiinin seoksesta tai modifioidusta polyolefiinista sellaisenaan, S joka modifioitu polyolefiini on aikaansaatu antamalla initiaattorin ja yhden tai useamman polaarisen monomeerin, joka sisältää kaksoissidoksen ja on radikaalisesti polymeroituva, absoihoitua polyolefiiniin, minkä jälkeen lämpötilaa on nostettu ja monomeeri on polyme-roitunut polyolefiinimatriisin sisään muodostaen dispergoidun faasin.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että polaarinen monomeeri voi muodostaa väriaineen kanssa kovalenttisen, ioni-, vety- tai van der Waals-sidoksen.
3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että polaarinen 15 monomeeri on akryyli- tai vinyyliesteri.
4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että polaarinen monomeeri on alkyyli(met)akrylaatti, alkoksialkyyli(met)akrylaatti, hydroksialkyy-li(met)akrylaatti, alkyyli(met)akryyliamidi, alkyyli- tai dialkyyliaminoalkyyli(met)akryy- 20 liamidi, alkyyli- tai dialkyyliaminoalkyyli(met)akrylaatii, alkyylivinyylipyridiini, styreeni tai kaksoissidoksia sisältävä oksatsoliini.
5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että polaarinen monomeeri on edullisesti alkyyli(met)akrylaatti, jossa on 1-4 hiiliatomia alkyyliketjussa, 25 hydroksipropyylimetakrylaatti, oktyyliakryyliamidi tai dimetyyliaminopropyylimetakryy-liamidi, joita käytetään yksin, tai seoksena toistensa tai styreenin kanssa.
6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että modifioidun polyolefiinin valmistuksessa polyolefiini on propeenin homopolymeeri tai propeenin 30 kopolymeeri eteenin tai muiden α-olefiinien kanssa.
7. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että modifioidun polyolefiinin valmistuksessa polyolefiini on eteenin homopolymeeri tai eteenin kopolymeeri propeenin tai muiden a-olefiinien kanssa. 100808
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että polaarisen monomeerin imeytyksen apuaineena käytetään liuotinta, edullisesti styreeniä.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että 5 modifioidun polyolefiinin ja modifioimattoman polyolefiinin sekoittaminen tehdään sekoittamalla sulatilassa ekstruuderilla.
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-8 mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että modifioidun polyolefiinin ja modifioimattoman polyolefiinin sekoittaminen tehdään 10 kuivasekoittamalla.
11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että kuitu on tehty kehräämällä. IS 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että kuitu on kalvokuitu.
13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen polyolefiinikuitu tunnettu siitä, että värjäys tehdään vesiliuoksessa anionisilla, katumisilla, reaktiivisilla tai dispersioväreillä. 20
14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukaisen polyolefiinikuidun käyttäminen tekstiilikuituna kodintekstiileissä, vaatteissa, autojen verhoilussa tai teollisuuskuituna nauhoissa, köysissä, suodattimissa tai suursäkeissä. 25 30 100808