FI100314B - Paperikoneen telan pinnoittaminen ja telan pinnoite - Google Patents

Paperikoneen telan pinnoittaminen ja telan pinnoite Download PDF

Info

Publication number
FI100314B
FI100314B FI920501A FI920501A FI100314B FI 100314 B FI100314 B FI 100314B FI 920501 A FI920501 A FI 920501A FI 920501 A FI920501 A FI 920501A FI 100314 B FI100314 B FI 100314B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
coating
plasma
roll
powder
roller
Prior art date
Application number
FI920501A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI920501A0 (fi
FI920501A (fi
Inventor
Pentti Lehtonen
Original Assignee
Valmet Paper Machinery Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Valmet Paper Machinery Inc filed Critical Valmet Paper Machinery Inc
Publication of FI920501A0 publication Critical patent/FI920501A0/fi
Priority to FI920501A priority Critical patent/FI100314B/fi
Priority to CA002088792A priority patent/CA2088792C/en
Priority to EP93850022A priority patent/EP0555195B1/en
Priority to AT93850022T priority patent/ATE173186T1/de
Priority to EP98201307A priority patent/EP0861694B1/en
Priority to DE69321977T priority patent/DE69321977T2/de
Priority to DE69333700T priority patent/DE69333700T2/de
Priority to AT98201307T priority patent/ATE282480T1/de
Publication of FI920501A publication Critical patent/FI920501A/fi
Priority to US08/302,530 priority patent/US5553381A/en
Application granted granted Critical
Publication of FI100314B publication Critical patent/FI100314B/fi

Links

Classifications

    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21FPAPER-MAKING MACHINES; METHODS OF PRODUCING PAPER THEREON
    • D21F3/00Press section of machines for making continuous webs of paper
    • D21F3/02Wet presses
    • D21F3/08Pressure rolls
    • BPERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05DPROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/02Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying
    • B05D1/08Flame spraying
    • B05D1/10Applying particulate materials
    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21GCALENDERS; ACCESSORIES FOR PAPER-MAKING MACHINES
    • D21G1/00Calenders; Smoothing apparatus
    • D21G1/02Rolls; Their bearings
    • D21G1/0233Soft rolls
    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21GCALENDERS; ACCESSORIES FOR PAPER-MAKING MACHINES
    • D21G1/00Calenders; Smoothing apparatus
    • D21G1/02Rolls; Their bearings
    • D21G1/0246Hard rolls
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10TTECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T29/00Metal working
    • Y10T29/49Method of mechanical manufacture
    • Y10T29/49544Roller making
    • Y10T29/4956Fabricating and shaping roller work contacting surface element
    • Y10T29/49563Fabricating and shaping roller work contacting surface element with coating or casting about a core

Landscapes

  • Coating By Spraying Or Casting (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Application Of Or Painting With Fluid Materials (AREA)
  • Ultra Sonic Daignosis Equipment (AREA)
  • Transition And Organic Metals Composition Catalysts For Addition Polymerization (AREA)
  • Curing Cements, Concrete, And Artificial Stone (AREA)
  • Diaphragms For Electromechanical Transducers (AREA)

Description

100314
Paperikoneen telan pinnoittaminen ja telan pinnoite Beläggning av en vals i en pappersmaskin samt valsbeläggning 5 Keksinnön kohteena on menetelmä paperikoneen telan pinnoittamiseksi kesto- ja/tai erikoismuovipulverilla sekä menetelmällä tehty tela.
Pinnoitettuja teloja käytetään paperikoneissa ja paperin jälkikäsittelylaitteissa hyvin erilaisissa käyttökohteissa. Käyttökohteista voidaan mainita esim. puristintelat, imutelat, 10 kalenterien sekä superkalanterien pehmeät telat ja vastaavat. Telan pinnoitteelle kohdistuu eri käyttökohteissa ja eri prosesseissa erilaisia laatuvaatimuksia. Tavanomaisia pinnoitteen laatutekijöitä ovat mm. kovuus tietyssä lämpötilassa, lämpötilan kestävyys, puristuksen kestävyys, kemiallinen kestävyys, pinnan sileys, kestävyys mekaanisia vaurioita vastaan, elastisuus, pintaenergia, paperin irrotusominaisuudet, sähkönjohtavuus 15 ja vanhenemattomuus.
Perinteisesti paperikoneen teloja on pinnoitettu kumilla, polyuretaanilla tai epoksilla. Nämä polymeerimateriaalit ovat erityisen sopivia valmistustekniseltä kannalta suurien telojen pinnoittamiseen. Polyuretaani ja epoksia saa yksi- tai kaksikomponenttisina 20 juoksevassa muodossa, jolloin niiden valaminen muottiin tai rotaatiovalaminen on mahdollista. Näitä polymeerimateriaaleja on myös varsin helppo seostaa erilaisilla täyte- ja seosaineilla ja näin saada pinnoitemateriaalille uusia ominaisuuksia. Muotti- ja : rotaatiovalun lisäksi polyuretaanille ja epoksille sopivia valmistustekniikoita (pin- i · · • » · ♦ ,·· ·, noitustekniikoita) ovat ekstruusio, ruiskutus, filament winding, tape winding, keskipako- • · · ;\ . 25 valu ja erilaiset impregnoidut matot.
··· I · • *
Epoksi (kertamuovi) ja polyuretaani (kertamuovi tai elastomeeri) ovat materiaaleja, joiden käyttöön telapinnoitteina on valmistusteknisten etujen lisäksi vaikuttanut näiden • · *v polymeerien eräät hyvät ominaisuudet. Polyuretaanilla on hyvät dynaamiset- ja 30 kulumisominaisuudet ja epoksi on taijonnut hyvät korroosio-ominaisuudet ja epoksin , ominaisuudet ovat säilyneet myös korotetuissa lämpötiloissa.
2 100314
Kestomuovien käyttöä telapinnoitteina on rajoittanut pääasiassa niiden ominaisuuksien romahtaminen lämpötilan noustessa sekä valmistustekniset vaikeudet (koskien nimenomaan suurien telojen pinnoittamista).
5 Kestomuovien puolella on kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut voimakasta kehitystä. Kuvassa 1 on esitetty nykyisten kestomuovien jako karkeasti.
MUOVIEN LYHENTEET
10 Hlnt* I
Ominaisuudet /k / ! \ I ERIKOISMUOVIT / 0l|PEKj'\^
/pesii peTij L2i /[päb fps5^|[ppsl IupIJV
/ θ ! P, \ TEKNISET / ,-. CT r-ri \ MUOVIT / |MPPOl [MJ \ / | lg°*3 \ -----jL—^_{Äesj---- ms»- / («) θ ! fpEHSl \ 20 muovct/_Eäl j \
amorfiset } kiteiset_J
. Käyttöaste 1 ·»· · e » · • · ♦ « • « « • · * » i • e· r 25 «
Kuva 1. Kestomuovien jako standardimuoveihin, teknisiin muoveihin ja erikois- • ♦ ·.'·· muoveihin.
• · e ; · Seuraavassa taulukossa 1 on ISO 1043-1 :n mukainen lista eräiden polymeerien lyhen- : : 30 teistä ja nimistä. Kyseessä ovat homopolymeerit.
• · 3 100314
Taulukko 1.
CA Selluloosa-asetettaatti CAB Selluloosa-asetaattibutyraatti 5 CN Selluloosanitraatti CP Selluloosapropionaatti EP Epoksi eli epoksidi MF Melamiiniformaldehydi PA Polyamidi (laji ilmaistaan numerolla) 10 PAI Polyamidi-imidi PAN Polyakryylinitriili PB Polybuteeni-1 PBT Polybuteenitereftalaatti PC Polykarbonaatti 15 PCTFE Polyklooritrifluorieteeni PDAP Polydiallyyliftalaatti PE Polyeteeni PEI Polyeetteri-imidi PEK Polyeetteriketoni 20 PEEK + johdannaiset Polyeetterieetteriketoni PES Polyeetterisulfoni PET Polyeteenitereftalaatti PF Fenoliformaldehydi PFA Perfluorialkoksialkaani 25 PI Polyimidi PIB Polyisobuteeni PMI Polymetakryyli-imidi PMMA Polymetyylimetakrylaatti PMP Poly-4-metyylipenteeni-1 30 POM Polyoksimeteeni eli polyasetaali PP Polypropeeni PPE Polyfenyleenieetteri, aikaisemmin polyfenyleenioksidi
PPO
.**·. PPS Polyfenyleenisulfidi 35 PS Poly styreeni PSU Polysulfoni :1;1 PTFE Polytetrafluorieteeni PUR Polyuretaani PVC Polyvinyylikloridi 40 PVDC Polyvinyylideenikloridi ,·1· PVDF Polyvinyylideenifluoridi PVF Polyvinyylifluoridi : , SI Silikoni λ / UF Ureaformaldehydi 45 UP Tyydy tty mätön polyesteri 4 100314
Erikoismuovien ryhmä on erityisen mielenkiintoinen. Tähän ryhmään kuuluville muoveille tyypillisiä ominaisuuksia ovat hyvä lämpötilan kesto (260°C), hyvät mekaaniset ominaisuudet, ominaisuuksien säilyminen korkeissakin lämpötiloissa, korkeasta vetolujuudesta ja suuresta kovuudesta huolimatta säilynyt elastisuus sekä pieni 5 veden imeytyminen. Taulukossa 2 on esitetty erikoismuovin PEEKK ominaisuuksia lämpötilan funktiona.
TAULUKKO 2 10 Lämpötila- -40°C 23°C 80°C 120°C 150°C 220°C Yksikkö ominaisuus
Vetolujuus 129 108 76 56 49 - N/mm2
Murtovenymä 4 6 6,5 9 10 - % 15 Repimislujuus 109 86 69 55 48 35 N/mm2
Repimisvenymä 30 28 100 124 128 142 %
Veto-E-Moduuli 4150 4000 3490 3340 3100 230 N/mm2
Taivutusjännitys 131 120 107 91 84 8 N/mm2 : (3,5 %) φ · · ♦ ·· · C.: 20 Taivutus-E-Mo- 3860 3640 3370 3120 3010 240 N/mm2 « e V : duuli < · ♦ ♦ · · ---- --------- - —- i. | «
Lovi-iskusitkeys 9 9 mJ/mm2 (Charpy) • ·« • · _____ • · · • ♦ · 1
II
♦ • · 5 100314
Erikoismuovien hyvät ominaisuudet korkeissa lämpötiloissa perustuvat perinteisen alifaattisen sidoksen korvautumiseen aromaattisella sidoksella.
Erikoismuovit taijoavat ominaisuuksia, jotka sopivat telapinnoitteille esim. paperikoneis-5 sa, kartonkikoneissa ja paperinjalostuskoneissa. Niitä voidaan käyttää joko lujittamatto-mina tai lujitettuina.
Erikoismuovit ovat kuitenkin kestomuoveja ja niiden prosessointimenetelmät ovat kestomuoveille tyypillisiä. Erikoismuoveja saa granulaattimuodossa, joista ruisku- ja 10 suulakepuristamalla valmistetaan sellaisia puolivalmisteita kuin kalvot, levyt, putket, tangot.
Kestomuoveja saa myös pulverimuodossa, jolloin seuraavia valmistustekniikkamahdolli-suuksia ovat dispersioruiskutus, sähköstaattinen pulveriruiskutus, leijukerrospinnoitus 15 liekkiruiskutus, plasmaruiskutus ja rotomolding.
Filament winding ja Tape winding ovat tyypillisiä kertamuoveille sopivia valmistustekniikoita, mutta viime aikoina näiden kahden tekniikan käyttö myös kestomuoveille on yleistynyt.
20 . ·", Kestomuoveja ja myös erikoismuoveja saa siis pulverimuodossa.
• · t « I • * · • · · ·
Muovipulverilla suuria teloja voidaan pinnoittaa: • · : r· 25 1) Sähköstaattisesti ruiskuttamalla, mutta vain suhteellisen ohuita pinnoitteita. Pinnoit- teiden huokoisuus on tällöin suuri ja erikoismuovien tapauksessa telarunkojen esi-!/.; lämmitys-/jälkilämmityslämpötilat ovat korkeita, mikä ei ole edullista paperi- • φ · konetelojen (kartonki-ja paperinjal.) kannalta.
j 30 I « · 6 100314 2) Leijukerrospinnoituksella. mutta kuten sähköstaattisen ruiskutuksen tapauksessa, vain ohuita pinnoitteita, joilla on suuri huokoisuus. Telarunkojen esilämmitys-/jälkilämmityslämpötilat ovat korkeita. Menetelmään liittyy myös valmistusteknisiä vaikeuksia.
5 3) Dispersioruiskutuksella. jossa tekniikassa muovipulveri on disperisona jonkin sopivan liuottimen seassa. Seosta ruiskutetaan työkappaleen pinnalle. Liuotin haihtuu/haihdutetaan pois = > työkappaleen pinnalle jää erittäin ohut pinnoitekal-vo, joka usein vaatii vielä lämpökäsittelyn. Toinen mahdollisuus on sekoittaa 10 muovipulveri jonkin yksi- tai kaksikomponenttisen polymeerin sekaan. Yksi- tai kaksikomponenttisen polymeerin reagoidessa siitä muodostuu matriisi johon muovipulveri jää.
4) Rotomoulding-tekniikalla. joka on tarkoitettu sisäpuolisten pintojen pinnoittamiseen, 15 joten sitä ei voi käyttää telojen ulkopuoliseen pinnoittamiseen.
5) Liekki ruiskutuksella, johon liittyviä vaikeuksia on esitetty seuraavassa.
Ainoastaan standardimuoveja (esim. PE, EVA, PP) voi jossakin määrin ruiskuttaa 20 työkappaletta esilämmittämättä. Nämä muovit eivät kuitenkaan sovellu teknisesti , vaativiin telapinnoitteisiin.
• « « · · • · · • · « ·
Erikoismuovia liekkiruiskuttaessa on työkappale kuumennettava niin korkeaan lämpö- ··· tilaan kuin mahdollista, kun pyritään paksuihin pinnoitteisiin. Lämpötilaa ei kuitenkaan :T. 25 voi nostaa sen rajan yli, missä muovi palaa. Myös telakonstruktio voi asettaa rajan lämpötilalle. Ohutseinämäiset kappaleet tarvitsevat korkeamman esilämmityslämpötilan • · kuin massiiviset kappaleet. Erityisen vaikeata on liekkiruiskuttaa vaihtelevia ainepak- • · · suuksia omaavia kappaleita.
: ; 30 Muovipinnoite ruiskutetaan kerroksittain. Esilämmityksen teho ja vaikutus vähenee . .·. huomattavasti ensimmäisen ruiskutuskerroksen jälkeen. Kappale on jäähtynyt, koska 7 100314 sen lämpötilaa ei pyritä pitämään. Vaikka lämpötilaa pyrittäisiinkin pitämään, muodostuu syntyvä pinnoite paksuuntuessaan eristeeksi. Jäähtymisnopeuserojen takia lämpöerot ovat kasvaneet. Ensimmäinen muovikerros eristää työkappaleesta tulevan lämmön, mikä rajoittaa pinnoitepaksuutta.
5
Liian paksu ja lämpöenergian puutteesta kärsineen muovipinnoitteessa uloimmassa kerroksessa sulapisarat erottuvat, jolloin sen rakenne tulee huonoksi, sisäinen lujuus heikoksi ja kiteytymisaste vääräksi.
10 Myös perinteiseen plasmaruiskutukseen liittyy samantapaisia vaikeuksia. Konventionaalisessa plasmaruiskutuksessa ruiskutuksen lämpöteho synnytetään siten, että sähköenergia synnyttää valokaaren volframikatodin ja rengasmaisen kuparianodin välille. Valokaareen johdetaan kaasu tai kaasuseos, joka kuumenee voimakkaasti ja kaasumole-kyylit hajoavat atomeiksi ja atomit edelleen ioneiksi ja elektroneiksi. Kaasu on muuttu-15 nut plasmaksi. Näin sähköenergia on siirtynyt kaasuun (plasmaan) ja nostanut sen sisäistä energiaa. Tätä sisäistä energiaa käytetään hyväksi muovipulverien sulatuksessa siten, että pulveri syötetään ulosvirtaavaan plasmaan, (kuva 2), jossa se plastisoituu. Plasmasuihku kiihdyttää sulapisarat suurella nopeudella pinnoitettavan kappaleen pintaan.
...: 20 .·" Plasmasuihkun lämpötila on hyvin korkea: 7000-15000°C:sta. Suuresta lämpötilasta : johtuen plasman lämpösäteily on erittäin suurta. Muovipulverien sulatuksessa tästä • · · · säteilyenergiasta on etua, koska se nostaa työkappaleen lämpötilaan, joka polymeroitu- • ·« misen ja siten pinnoitteen muodostumisen kannalta on edullista.
* · • · · _ _ : · 25
Konventionaalisen plasmaruiskutuksen epäkohtana on se, että plasmallekin lämpötila on • · muovin kannalta liian korkea, jolloin muovi pyrkii hapettumaan. Edelleen konventionaa- • · · lisen plasmaruiskun puutteena on hidas kaasun virtausnopeus ja se, että liekin lämpöte-ho ei riitä massiivisten kappaleiden lämpimänäpitämiseen. Konventionaalisella :' ‘': 30 plasmalla ruiskutetaan yleensä taulukon 3 muoveja; ei siis erikoismuoveja.
TAULUKKO 3 8 100314 5 VERTAILU TAVALLISISTA PULVERIMAISISTA PÄÄLLYSTYSTYYPETSTÄ
_KERTAMUOVEJA__KESTOMUOVEJA
10 Epoksi Polyes- Polyesteri Hybridi Akryli Nailon PVC
teri TGIC
Uretaani
Levitys/ 120-122 150-200 140-200 140-220 140-200 180-320 170-290
Kovettumis-
lämpötila °C
Kalvon pak- <1-12 <1-3,0 <1-4,0 <1-4,0 <1-3,0 4-12 10-20
15 suus (1) I_ I
Kovuus HB-5H HB-5H HB-2H H-2H 2H-5H
Ulkoinen - + + - + + 0 kesto Säänkestä- - + + - + + - 20 vyys QUV kestä- +0 0 - +00 vyys __
Liuotinkestä- + 0 0 0 0 + - vyys ; ‘; 25 Kemiallinen + + + + + + + .,, kestävyys . Iskulujuus + + + + 0 + + • · · 1 i ,’^ιΐΒ 1 "' ~ Βί^^^Βι .i # 1 · · • · · • 1 • · 30 • · · • · 1 (1) Normaali paksuusalue - Eräistä materiaaleista voidaan käyttää paljon paksumpia • 1 · < kalvoja, · * · « • · · • ·
Merkkien selitykset: + Yleensä suositeltava/hyväksyttävä 35 0 Joskus suositeltava/hyväksyttävä •.. ‘ - Yleensä ei suositeltava/hyväksyttävä 9 100314
Keksinnön ensisijaisena tavoitteena on valmistaa entistä kestävämpiä ja samalla halutun ominaisuuden tai ominaisuuksien mukaisia pinnoitteita.
Lähemmin keksinnön tavoitteena on menetelmä, jossa voitetaan tekniikan tasoon 5 liittyvät haitat siten, että voidaan valmistaa tarpeeksi paksu pinnoite myös erikoismuovista.
Keksinnön mukainen menetelmä on tavoitteiden saavuttamiseksi pääasiassa tunnettu siitä, että pinnoittaminen tapahtuu ruiskuttamalla käyttämällä hyväksi hypersonista 10 plasmaa.
Keksinnön edullisilla suoritusmuodoilla on alivaatimusten mukaiset tunnusmerkit.
Hypersonisen plasmalaitteiston (kuvat 3 ja 4) ero perinteiseen kaasuplasmalaitteistoon 15 verrattuna taijoaa joitakin etuja, joita keksinnön mukaisesti voidaan hyödyntää muovi-pulverien ruiskutuksessa.
Erikoismuovipulverien ruiskutuksessa käytetään siis keksinnön mukaisesti hypersonista plasmaa, jolloin hyödynnetään kyseisen esimerkiksi kuvan 3 mukaisen plasmalaitteiston 20 suurta tehoa sen eri muodoissa (200 kW) (plasmaliekki, säteilylämpö, konvektio).
I | ,·" Työkappaleen esilämmityslämpötila pyritään pitämään niin alhaisena, ettei pinnoite- j ·*. muovi pala (riippuu muovista), mutta siitä huolimatta voidaan ruiskuttaa paksuja • M 9 200 ^m - 10 mm vahvuisia kerroksia. Paksutkin pinnoitteet voidaan keksinnössä saada «·( !*·,; kiteisyysasteeltaan oikeaksi, jolloin saavutetaan muovin optimiominaisuudet paksuissakin f · :]·* 25 pinnoitteissa. Ruiskutettavien pulverien raekoot ovat alueella 20 Mm - 1000 μτη.
Pinnoitettavat telat voivat olla taipumakompensoituja teloja, imuteloja, keskiteloja ja • · superkalanterien ja soft-kalanterien teloja.
9*9
Hypersonisen plasmaruiskun sulat hiukkaset tuottavat hyvin korkealla nopeudella :' '; 30 laadukkaita päällystyksiä, joilla on suuri tiheys, hyvä tarttuvuus, tasainen ja ruiskutettu . ,·, pinta ja joissa erittäin vähän hajoamista esiintyy. Ylisoonisella nopeudella liikkuvat • · t « 9 « a • ' t 10 100314 hiukkaset tuottavat hyvin tiheitä ja ei-huokoisia päällystyksiä myös osittain sulamattomassa tilassa.
Hypersonisen plasmaruiskun tuottamiseen on meneteltävä tietyllä tavalla. Jossain 5 määrin voidaan saada plasmaruiskuja suurella nopeudella tavanomaisella ruiskulla lisäämällä kaasun virtausta tai käyttämällä pienempää halkaisijaa suuttimessa. Jos plasman nopeutta kuitenkin lisätään, olisi kuitenkin huomattava, että pulverin viipymä-aika lyhenee samaan aikaan ja lämpösisältöä on myös lisättävä pulverien sulattamisek-si. Silloin pitää käyttää suurempaa tehoa, pääasiassa lisäämällä kaarivirtaa, koska 10 hyvin korkeata jännitystä, yli 100 V, ei voida saada tavanomaisella plasmaruiskulla. Noin 80 kW on se raja kuinka korkeata tehoa voidaan käyttää tavanomaisessa plasma-laitteessa. Suurempaa tehoa varten on käytettävä hypersonista plasmaa.
Keksinnössä käytetyssä kuvion 3 mukaisessa suurtehoplasmaruiskussa käytetään hyvin 15 suuria kaasuvirtauksia (jopa 30 m3), jolloin ulospurkautuvan kaasun nopeus nousee aina 2000 m/s asti. Suuremman kaasun virtausnopeuden ansiosta plasmallekin lämpötila laskee n. 6000 C:een. Näin ollen koska altistuslämpötila ja altistusaika ovat pienemmät tapahtuu suuretehoplasmaruiskussa vähemmän haitallista muovipartikkeleiden hapettumista kuin konventionaalisessa plasmaruiskussa. Suuremman kaasun virtausnopeuden ....: 20 ansiosta katodi ja anodi on viety kauemmas toisistaan, jolloin katodin ja anodin välinen jännite kasvaa noin 300-450 volttiin (kun se konventionaalisessa plasmaruiskussa on • :*: muutama kymmenen volttia). Suuremman jännitteen ansiosta liekin lämpöenergia • · · · saadaan nostettua aina 250 kW:iin asti (kun se konventionaalisissa ruiskuissa on • · · : muutama kymmenen kW:a). Tätä suurta lämpöenergiaa voidaan käyttää tehokkaasti • · ‘ v * 25 massiivisten kappaleiden lämmittämiseen.
Plasmaliekistä lämpö säteilee kaikkiin suuntiin, mutta säteilyä voidaan ohjata työkap- • · · paleen pintaan erilaisilla liekin taakse ja sivulle asetettavilla jäähdytetyillä peileillä : '.: hieman samalla tavoin kuin valoa heijastetaan lampuissa kuupilla.
J 30 11 100314
Edelleen liekin lämpötehoa voidaan säädellä käytettyjen kaasujen avulla siten, että virtausnopeuden nosto nostaa lämpötehoa. Lisäksi vedyn ja heliumin käytöllä saadaan nostettua lämpötehoa. Vastaavasti argonin avulla lämpötehoa saadaan laskettua.
5 Menetelmässä runko voidaan haluttaessa esilämmittää, mutta se ei useinkaan ole välttämätöntä eikä toivottua.
Hypersonisen plasman tuottamiseen voidaan myös käyttää esim. kuvion 4 mukaista ilmakehänpaineista plasmaa käyttävää uutta plasmaruiskutusjäijestelmää, jossa on 10 kaksoisanodit.
Tällä jäijestelmällä ajokustannuksia voidaan vähentää vähempään kuin 50 %:iin niistä, jotka aiheutuvat tavanomaisista järjestelmistä jopa tavallisesti käytettyjen materiaalien ollessa kyseessä. Myös sellaisista materiaaleista, joilla on korkea sulamis-15 piste, kuten Zr02, voidaan tehdä yhtä tiheä kalvo tällä ilmakehänpaineista plasmaa ruiskuttavalla järjestelmällä kuin matalapaineista plasmaa ruiskuttavalla tavanomaisella järjestelmällä. Kun kyseessä on kermetti, kuten WC-CU, voidaan tehdä erinomaisen kulutuskestävä kalvo, yhtä hyvä kuin edellä mainitulla hypersonisella plasmalaitteistol-la.
20
Laitteiston kaksoisanodit voivat kuumentaa ruiskutettavat materiaalit tehokkaasti : syöttämällä materiaalit suoraan plasmakaaren liekkikeskukseen ja ruiskutuskuviota • · · · : voidaan kaventaa. Siksi plasmaruiskutuksen tehokkuutta voidaan parantaa niin, että se on parempi kuin tavanomaisissa järjestelmissä.
O 25
Keksinnössä voidaan siis käyttää erikoismuoveja paksujenkin pinnoitteiden valmistuk- • 9 seen ja täten pinnoitteelle saadaan halutut optimaaliset ominaisuudet.
··· ♦ ♦ ·
Erityisesti voidaan säädellä pinnoitteen ominaisuuksia pinnoitteen paksuussuunnassa tai ·"/- 30 telan akselin suunnassa. Esim. voidaan säädellä kimmomodulia säätelemällä pinnoit- ; teen huokoisuutta kerrosten välillä. Haluttaessa pienempiä kimmomodulia niin pienen- 12 100314 netään lämmöntuontia. Pinnoitteen kimmomodulia voidaan säätää myös telan akselin suunnassa eli esim. telan päissä erilainen kimmomoduli keskialueeseen verrattuna. Lämmöntuonnin säätelymahdollisuudet - telan esilämmitys 5 - liekin säätö - sähkötehoa säätämällä - kaasun määrää säätämällä • kaasu suhteita säätämällä • liekin heijastamisella 10 · käyttämällä ulkopuolisia lisälämmittimiä (esim. IR ja induktio)
Esim. KONEPAJAMIES n:ossa 3, 1991, on esitetty keksinnössä käyttökelpoisia erikoismuoveja (kts. kuvio 1, sivulla 2).
15 Keksinnön mukaisella pinnoitteella pinnoitetaan esim. seuraavia kartonki- ja paperikoneen ja paperinjälkikäsittelykoneiden teloja: johtotelat, imutelat, puristintelat, keskitelat, sylinterit, kalanteritelat, leikkurintelat jne.
Keksinnön mukaisen menetelmän käyttökelpoisuutta lisää se, että valmistusmenetel-20 män mukaisia pinnoitteita voidaan modifioida yleisesti tunnetuilla teknisten muovien lujitusmenetelmillä, kuten ns. Whiskers-kuitulujitus (Whiskers-kuitu on hyvin pieni • : : erilliskidekuitu) tai jatkuvan kuidun kelaus (Filament Winding). Erityisesti Filament • · · ·
Winding-menetelmän käytöllä saadaan tehokkaasti nostettua pinnoitteen kehänsuuntaista · ί#ν lujuutta, millä on erityistä merkitystä pyrittäessä yhä suurempiin nippikuormiin.
0’: 25
Edelleen keksinnön mukaisen menetelmän etuja ovat, että samanaikaisesti erikois- • · muovin kanssa voidaan ruiskuttaa esim. metalli-, keraami- tai kermetpartikkeleita. Näin • # · , : r voidaan vaikuttaa pinnoitteen ominaisuuksiin esim. kulumiskestävyyteen. Tällöin on kyseisten partikkelien syöttökohta plasmaan nähden valittava niin, että ne tulevat 30 sulamislämpötilansa perusteella oikeaan kohtaan.
• » · 13 100314
Polymeerimateriaalien ongelmana on eräissä tapauksissa, että termisestä diffuusiosta johtuen kosteus pyrkii diffundoitumaan lämpimämmältä telapinnalta kylmempää runkoa kohti. Tämä asettaa rungolle erityisiä vaatimuksia korroosioneston suhteen. Keksinnön mukaisella menetelmällä telan runko voidaan tehokkaasti hoitaa siten, että 5 samalla ruiskulla, jolla polymeeripäällyspinnoite ruiskutetaan, ruiskutetaan myös metallinen korroosion suojakerros ennen polymeerikerrosta. Tässä suhteessa hypersoni-nen ruiskutus tarjoaa suuren liekinnopeutensa ansiosta ylivoimaisen edun perinteisiin menetelmiin verrattuna, koska suuresta nopeudesta johtuen pinnoitteesta tulee erityisen tiivis ja korroosion kestävä. Luonnollisesti aluskerroksena voidaan käyttää jotain 10 muutakin kerrosta, epoksitartuntakerrosta.
Keksinnön mukaisia pinnoitemateriaaleja on esitetty kuvassa 1 sivulla 2 ja pinnoitteen paksuus on edullisesti alueella 200 μπ\ - 10 mm.
15 Seuraavassa keksinnön mukainen menetelmä esitetään kuvioiden avulla, joiden ei ole tarkoitettu rajoittavan keksintöä.
Kuvio 2 esittää konventionaalista plasmaruiskua.
20 Kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaisessa menetelmässä käyttökelpoisen suurteho-plasmaruiskun toimintaperiaatetta.
* · • · · • · · • · · ·
Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävän ilmakehänpaineista • · :.*·· plasmaa käyttävän ruiskujäijestelmän periaatetta, joka sisältää kaksoisanodin.
• ·· V : 25
Kuviossa 2, joka esittää konventionaalista plasmaruiskua, jauheen syöttö tapahtuu # · :.**i kohdassa 1 ja kaasunsyöttö kohdassa 2. Wolframikatodi on merkitty viitenumerolla 3 ja • · · kuparianodi viitenumerolla 4. Osa, joka on merkitty viitenumerolla 5, on välieristin ja numerot 6 ovat sähkö- ja venttiililiitäntöjä. Plasmaruisku tulee ulos kohdasta 7 ja :,,,: 30 ruiskutetaan sulana hiukkasina 8 perusaineelle 9.
* f « • » 14 100314
Suurtehoplasmaruiskun rakenne on esitetty kuviossa 3. Kaari siirtyy elektrodista (-) pitkään sylinterimäiseen suuttimeen (+), mutta kaasuvirta pakottaa sen suuttimen keskukseen ja se etenee suuttimen ulkopuolelle ja palaa ulostulon pinnalle. Ulottuessaan yli 125 mm kaari käyttää hyvin korkeata jännitystä 500 V ja tuottaa ylisoonisen kor-5 keaenergisen plasmaruiskun. Laajennettu plasmakaarisuihku on hyvin yhteensuuntaistettu ja pysyy keskittyneenä hyvin pitkille etäisyyksille suuttimesta.
Laajan plasmakaaren teoria on seuraava. Plasmakaasun korkea virtaus 2’, pääasiassa typpeä, syötetään elektrodin ympäriltä kaasujakaimen läpi pitkään sylinterimäiseen 10 suuttimeen, joka tekee hyvin vahvan pyörteen. Hyvin korkeata avoimen piirin DC-jännitystä, 600 V, käytetään suuttimen (-) ja elektrodin (+) välillä. Korkea frekvenssi sytyttää ruiskun ja kaari siirtyy elektrodista suuttimeen, mutta vahva kaasuvirtaus pakottaa sen keskukseen ja se ulottuu kauas suuttimen ulkopuolelle ja palaa sen ulkopintaan, koska muuta kulkutietä ei ole. Erittäin pitkä kaari, yli 100 mm, nostaa jännityk-15 sen hyvin korkealle 400 V:n asti ja tehokkaasti kuumentaa plasmakaasun hyvin kuuman hypersonisen plasmaruiskun tuottamiseksi. Koska kaarelle saadaan hyvin korkea jännitys helposti tällä laajan plasmakaaren tuottavilla ruiskuilla, kaaren virtaus voidaan asettaa alhaiseksi, jotta voitaisiin käyttää hyvin korkeata tehoa ruiskussa.
20 Jim Browning’in suunnittelema hypersoninen plasmalaite koostuu ainoastaan viidestä komponentista, jotka ovat vedellä jäähdytetty elektrodi (-), jossa on kaasunjakoreikiä, ί vedellä jäähdytetty sylinterimäinen suutin (+) ja eristetty tila, ruiskun eturunko ja sen : eristetty takarunko. Jäähdytysvettä johdetaan sisään kohdasta 11 ja ulos kohdasta 12.
• t !.*·· Plasmaruiskua on merkitty viitenumerolla 7’ ja laajennettua kaarta numerolla 13 ja • ·« V 25 iskutimanttia numerolla 14.
Plasmaruisku on hyvin kontrolloitu ja keskittynyt pitkälläkin etäisyydellä suuttimen • · · • · ♦ pinnasta. Plasmaruisku, esim. wolframikarbidihiukkasista, etenee suorana enemmän kuin metrin ja on tällä etäisyydellä yhä hyvin keskittynyt. Se näyttää plasmaliekiltä 30 alhaisessa paineessa. Enemmän kuin 70 % sisäänsyötetystä sähkötehosta annetaan 15 100314 korkealle kaasuvirralle ja plasmaruiskun nopeus tulee ylisooniseksi yli 3000 m/sek ja havaitaan iskutimanteilla 14 suojalasin läpi.
Pulveri Γ syötetään suuttimen ulostulosta suoraan hyvin kuumaan laajennettuun 5 kaareen. Vedyn lisäys plasmakaasuun nostaa edelleen lämpöenergiaa. Tyypilliset käytetyt energia-arvot ovat - sähköteho 200 kW (400 V x 500 A) - kaasunvirtaus n. 230 SLM (500 SCFH) 10 - ulostulo entalpia 35 x 106 J/kg (15.000 BTU/Lb)
- plasman lämpötila 6000°C
- ruiskun nopeus 3000 m/sek
Laitteen yksityiskohtien osalta viitataan lisäksi artikkeliin "Coatings by 250 kW Plasma 15 Jet Spray System" T. MORISHITA, Plazjet Ltd, Tokyo, Japan. (Lähde: Proceedings of 2nd Plasma Tec. Syhmposium, June 5-7, 1991, Voi. 1 p- 137.)
Kaksoisanodin käsittävän ilmakehänpaineista plasmaa ruiskuttavan laitteen rakenne on esitetty kuviossa 4. Kaaren anodikohdan stabilisoimiseksi laite on varustettu yhdellä 20 katodipolttimella 15 ja kahdella anodipolttimella 16 niin, että anodipolttimet on jäljestetty symmetrisesti, kuten on esitetty kuviossa 4. Katodikohta ja anodikohta on suojattu .*·; inertillä kaasulla kuten Ar 17 tai N2. Tässä järjestelmässä kaari ei ole mitenkään • · ·
I I I
*1!.* epästabiilien, joka johtuisi anodikohdan kulumisesta tai anodikohdan liikkumisesta tai • · elektrodien kulumisesta, kun taas tällainen epästabilisuus on ongelma tavanomaisissa ,·; [ 25 järjestelmissä. Siten ruiskutusolosuhteet voidaan ylläpitää stabiilina pitkän aikaa.
• · ·
Kiihtyvä suutin 18 on irrotettava ja sen halkaisija ja pituus on asetettu etukäteen plasma- : ruiskutukselle tarkoituksenmukaisesti. Toisin sanoen plasman nopeutta ja lämpötilaa • · · • · voidaan säätää vaihtelemalla halkaisijaa, pituutta ja tehoa. Tämä suutin vastaa / . tavanomaisten pohtimien kuluvaa osaa. Mutta se ei kosketa kaarta suoraan ja sitä 30 yleensä ei tarvitse vaihtaa. Kuten on esitetty kuviossa 4, plasmakaari 19 muodostuu katodikaaresta katodipolttimen akselilla ja anodikaarista anodin polttimen akselilla.
16 100314
Vahva kylmä kotelo muodostuu jokaisen kaarillekin ympärille ja se lisää kaaren suuntausta ja lämmön keskitystä. Siten ylläpidetään stabiili olosuhde, vaikka pääkaari ylittää äänen nopeuden. Plasmakaasu, joka muodostaa pääkaaren, syötetään kammion ulkopuolelta, jossa katodi on suojattu inertillä kaasulla 17, kuten on esitetty kuviossa 4 5 ja ilmalla 20. Tämän tuloksena plasmakaasun nopeutta ja entalpiaa voidaan laajasti säätää teholla 10-100 kW. Tuotettu plasmaruisku on esitetty viitenumerolla 7", joka ruiskutetaan hiukkasina 8" substraatille 9" ja päällystykseksi 21. Laite on edullisesti myös varustettu plasmapuhdistuslaitteella 22 tasaisen laadun ylläpitämiseksi.
10 Teho syötetään sisään kohdasta 1". Laitteen tasavirtapiirit on myös merkitty kuvioon (D.C.). Pääasiallinen tehon syöttö tapahtuu suuremmassa piirissä. Laitteen osalta viitataan lisäksi artikkeliin A. BUNYA etc. "New Plasma Spraying System Twin Torch a". (Lähde NTSC 91/Pittsburg).
15 * , • · • 1 » • ♦ · • · 1 · « · 1 • · • · »·« • « • · « • · · • · • · 1 • · 4 · i • · • · · • · • · t I t · · • · ·

Claims (14)

100314
1. Menetelmä paperikoneen telan pinnoittamiseksi kesto- ja/tai erikoismuovipulverilla, tunnettu siitä, että pinnoittaminen tapahtuu ruiskuttamalla käyttämällä hyväksi 5 hypersonista plasmaa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että plasmallekin lämpöenergia on 50-250 kW.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyte tään hypersonista plasmaa, jonka lämpöenergia on noin 200 kW.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään ilmakehän paineista hypersonista plasmaa, jonka lämpöenergia on n. 100 kW. 15
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ruiskutettavassa pulverissa käytetään amorfista tai kiteistä erikoismuovikomponenttia.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muovikom- ....: 20 ponentti on jokin seuraavista erikoismuoveista: polyamidi-imidi PAI, polyeetteri-imidi PEI, polyeetteriketoni PEK, polyeetterieetteriketoni PEEK, polyeetterisulfoni PES, • polyimidi PI, polymetakryyli-imidi PMI, polyfenyleenisulfidi PPS, polysulfoni PSU. • · · · • · · • · • · · ί\:
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että v ί 25 työkappaleen esilämmityslämpötila on 20°C - 300°C.
• · \*·: 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • · · r ’ * ruiskutettavan pulverin raekoko on 20 μτη - 1000 Mm.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että . . pinnoite ruiskutetaan 200 Mm - 10 mm paksuuteen. •« · 100314
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukaisella menetelmällä tehty tela, tunnettu siitä, että sen pinnoite on tehty erikoismuovipulverista.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tela, tunnettu siitä, että pinnoite koostuu 5 jostakin seuraavista muoveista: polyamidi-imidi PAI, polyeetteri-imidi PEI, polyeetteri- ketoni PEK, polyeetterieetteriketoni PEEK, polyeetterisulfoni PES, polyimidi PI, polymetakryyli-imidi PMI, polyfenyleenisulfidi PPS, polysulfoni PSU.
12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tela, tunnettu siitä, että pinnoitteen 10 paksuus on 200 μπι - 10 mm.
13. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen tela, tunnettu siitä, että pinnoitteen kiteisyysaste on 0-100 %.
14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen tela, tunnettu siitä, että se on taipumakompensoitu tela, imutela, keskitela tai super- tai softkalanterin tela. 4 , • · · • · · ··· · • ·· • · • « ·· · • · 4 · • ·· • · ·♦ • · · • ( • · • · · • · f • · ··· • · · 4 4 • · > · · 100314
FI920501A 1992-02-06 1992-02-06 Paperikoneen telan pinnoittaminen ja telan pinnoite FI100314B (fi)

Priority Applications (9)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI920501A FI100314B (fi) 1992-02-06 1992-02-06 Paperikoneen telan pinnoittaminen ja telan pinnoite
CA002088792A CA2088792C (en) 1992-02-06 1993-02-04 Coating of a roll in a paper machine using hypersonic plasma
EP98201307A EP0861694B1 (en) 1992-02-06 1993-02-05 Coating of a roll in a paper machine and a roll coating
AT93850022T ATE173186T1 (de) 1992-02-06 1993-02-05 Verfahren zur beschichtung einer papiermaschinenwalze und walzebeschichtung
EP93850022A EP0555195B1 (en) 1992-02-06 1993-02-05 Coating of a roll in a paper machine and a roll coating
DE69321977T DE69321977T2 (de) 1992-02-06 1993-02-05 Verfahren zur Beschichtung einer Papiermaschinenwalze und Walzebeschichtung
DE69333700T DE69333700T2 (de) 1992-02-06 1993-02-05 Verfahren zur Beschichtung einer Papiermaschinenwalze und Walzebeschichtung
AT98201307T ATE282480T1 (de) 1992-02-06 1993-02-05 Verfahren zur beschichtung einer papiermaschinenwalze und walzebeschichtung
US08/302,530 US5553381A (en) 1992-02-06 1994-10-17 Method for coating a roll of a paper machine

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI920501 1992-02-06
FI920501A FI100314B (fi) 1992-02-06 1992-02-06 Paperikoneen telan pinnoittaminen ja telan pinnoite

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI920501A0 FI920501A0 (fi) 1992-02-06
FI920501A FI920501A (fi) 1993-08-07
FI100314B true FI100314B (fi) 1997-11-14

Family

ID=8534432

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI920501A FI100314B (fi) 1992-02-06 1992-02-06 Paperikoneen telan pinnoittaminen ja telan pinnoite

Country Status (6)

Country Link
US (1) US5553381A (fi)
EP (2) EP0555195B1 (fi)
AT (2) ATE173186T1 (fi)
CA (1) CA2088792C (fi)
DE (2) DE69333700T2 (fi)
FI (1) FI100314B (fi)

Families Citing this family (17)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JP3008009B2 (ja) * 1994-12-12 2000-02-14 ヤマウチ株式会社 磁気記録媒体のカレンダー用樹脂ロールおよびその製造法
US6182333B1 (en) * 1996-08-27 2001-02-06 Day International, Inc. Drafting system spinning roller for producing thread
DE19705671A1 (de) * 1997-02-14 1998-08-20 Heidelberger Druckmasch Ag Druckmaschine mit einem korrosionsgeschützten Druckwerkszylinder
DE19758443A1 (de) 1997-03-14 1998-09-24 Voith Sulzer Finishing Gmbh Glättwerk
FI112266B (fi) * 1997-04-11 2003-11-14 Metso Paper Inc Keraamipinnoitteinen puristintela vaikeisiin korroosio-olosuhteisiin, menetelmä telan valmistamiseksi ja pinnoitekoostumus
US6409645B1 (en) * 1997-06-13 2002-06-25 Sw Paper Inc. Roll cover
US5924967A (en) * 1997-07-28 1999-07-20 Eastman Kodak Company Wear resistant transport roller
US6120854A (en) * 1999-02-19 2000-09-19 Northrop Grumman Liquid crystal polymer coating process
DE10051802A1 (de) * 2000-10-18 2002-04-25 Voith Paper Patent Gmbh Lamelle eines Stoffauflaufs einer Papier-, Karton- oder Tissuemaschine
US6752908B2 (en) 2001-06-01 2004-06-22 Stowe Woodward, Llc Shoe press belt with system for detecting operational parameters
US20030165689A1 (en) * 2001-12-14 2003-09-04 Miller Edward A. Articles spray coated with non-melting polymer
DE10303119C5 (de) * 2003-01-27 2018-01-04 DS Smith Paper Deutschland GmbH Verfahren zur Beschichtung eines Walzenkörpers
US6874232B2 (en) * 2003-05-21 2005-04-05 Stowe Woodward, Llc Method for forming cover for industrial roll
US20050204581A1 (en) * 2004-03-19 2005-09-22 Metso Paper Karlstad Aktiebolag (Ab) Drying section for a papermaking machine and associated apparatus and method
US10287731B2 (en) * 2005-11-08 2019-05-14 Stowe Woodward Licensco Llc Abrasion-resistant rubber roll cover with polyurethane coating
US8167783B2 (en) 2006-04-11 2012-05-01 Pack-Tiger Gmbh Machine for the manufacture of paper padding
US8784364B2 (en) * 2008-09-15 2014-07-22 Deka Products Limited Partnership Systems and methods for fluid delivery

Family Cites Families (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE1261787B (de) * 1962-12-05 1968-02-22 Metallurg Ges Mit Beschraenkte Verfahren zum Aufbringen eines starken Kunststoffueberzuges auf Rotationskoerper
US3962486A (en) * 1974-01-02 1976-06-08 Eppco Novel process for applying thermoset resinous coatings
US3958097A (en) * 1974-05-30 1976-05-18 Metco, Inc. Plasma flame-spraying process employing supersonic gaseous streams
DE3527912A1 (de) * 1985-08-03 1987-02-12 Sigri Gmbh Verfahren und herstellung eines walzenkoerpers
US4788402A (en) * 1987-03-11 1988-11-29 Browning James A High power extended arc plasma spray method and apparatus
US4999225A (en) * 1989-01-05 1991-03-12 The Perkin-Elmer Corporation High velocity powder thermal spray method for spraying non-meltable materials
FI890953A (fi) * 1989-02-28 1990-08-29 Valmet Paper Machinery Inc Vals eller valsbelaeggning i cellulosamaskin, pappersmaskin eller efterbehandlingsmaskin foer papper och foerfarande foer framstaellning av denna samt anvaendning av denna.

Also Published As

Publication number Publication date
EP0555195A1 (en) 1993-08-11
US5553381A (en) 1996-09-10
ATE173186T1 (de) 1998-11-15
EP0555195B1 (en) 1998-11-11
FI920501A0 (fi) 1992-02-06
DE69333700T2 (de) 2005-09-08
EP0861694A2 (en) 1998-09-02
CA2088792C (en) 1999-11-09
DE69321977T2 (de) 1999-05-12
EP0861694A3 (en) 1998-10-28
DE69333700D1 (de) 2004-12-23
ATE282480T1 (de) 2004-12-15
EP0861694B1 (en) 2004-11-17
FI920501A (fi) 1993-08-07
CA2088792A1 (en) 1993-08-07
DE69321977D1 (de) 1998-12-17

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI100314B (fi) Paperikoneen telan pinnoittaminen ja telan pinnoite
Leivo et al. Properties of thermally sprayed fluoropolymer PVDF, ECTFE, PFA and FEP coatings
Petrovicova et al. Thermal spraying of polymers
KR100515608B1 (ko) 분말 예열 장치가 구비된 저온 스프레이 장치
US5285967A (en) High velocity thermal spray gun for spraying plastic coatings
KR101446197B1 (ko) 금속 파이프의 양면에 플라스틱 분체를 동시에 코팅하는 장치 및 이를 이용하여 양면에 플라스틱 분체를 코팅한 금속 파이프
EP1031384B1 (en) Rotolining process
US20080041979A1 (en) Apparatus for thermal spray coating
WO1991001220A1 (en) Composite tubular article and its production method
DK163573B (da) Fremgangsmaade og apparat til overfladebehandling af formstofoverflader med en elektrisk koronaudladning
JPH02107371A (ja) プラスチック成形品を前処理する方法および装置、ならびに成形品
CA2782221C (en) Flow-coatable pfa fuser topcoats
AU752663B2 (en) Liquid crystal polymer coating process
SK284796B6 (sk) Spôsob výroby plastových výrobkov pretláčaním a zariadenie na vykonávanie tohto spôsobu
US20070272153A1 (en) Apparatus for low-temperature plasma treatment
KR101736551B1 (ko) 접착방지기능을 갖는 3d 프린터용 익스트루더
US7658876B2 (en) Method to fabricate a seamless tube
JP5780502B2 (ja) 溶射装置
EP2004332B1 (en) Torch for thermal spraying of surface coatings, and coatings obtained thereby
WO1993021006A1 (fr) Rouleau de resine renforce de fibres metallisees et procede de production
JPH0445253A (ja) 溶射被膜およびその形成方法
RU2725785C1 (ru) Устройство для нанесения металлополимерного покрытия
US20110183074A1 (en) Ozone applicator and method for polymer oxidation
US20120237690A1 (en) Continuous Powder Coating Method for Profiles Having Little or No Conductivity
JPH06143512A (ja) 複合管状物およびその製造法

Legal Events

Date Code Title Description
MA Patent expired