FI98834C - Menetelmä kankaan valmistamiseksi ja kankaanvalmistuskone - Google Patents

Description

. 98834

Menetelmä kankaan valmistamiseksi ja kankaanvalmistuskone Tämä keksintö kohdistuu laajasti ottaen sellaisten kuitukankaiden valmistukseen, joissa käytetään hyväksi 5 kudelankoja, ts. kankaan leveyden poikki ulottuvia lankoja. Kudotussa kankaassa pidetään kudelangat kiinni loimi-langoissa pujottamalla, ts. kukin kudelanka kulkee peräkkäin loimilankojen ali ja yli. Senkaltaisessa kuitukankaassa, johon tämä keksintö pääasiassa kohdistuu, ei kude-10 lankoja ole pujotettu loimilankojen lomaan, vaan ne on yksinkertaisesti asetettu pitkittäissuuntaisen rainan tai kantoradan poikki; kun kantoratoja on yksi ainoa, silloin kaikki kudelangat ovat kantokerroksen toisella puolella, tai kun on kaksi kantorataa, kudelangat on kerrostettu 15 näiden molempien kantoratojen väliin. On kuitenkin ymmärrettävä, että keksintöä ei laajimmassa mielessä ole rajattu muodostelmaan, jota yleisesti kutsutaan kuitukankaaksi, koska keksintö on uusi menetelmä minkä tahansa sellaisen kankaan valmistamiseksi, johon muodostetaan kudejono, joka 20 sitten yhdistetään kantorataan, ja sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi neulottujen tuotteiden valmistuksessa, jossa kudejono yhdistetään neulottuun kantorataan.

On tietenkin välttämätöntä kiinnittää kudelangat kantorataan: tapa jolla tämä tehdään, on merkitykseltään 25 ainoastaan toisarvoinen tähän keksintöön verrattuna; tavanomaisiin tekniikoihin siinä tapauksessa, jolloin kan-torata on loimilangoista muodostuva raina, kuuluu kemiallisen sideaineen levittäminen langoille siten, että ne kiinnittyvät kohdista, joissa kudelangat menevät loimilan-30 kojen poikki, tai (synteettisten lankojen ollessa kyseessä) kudelankojen hitsaaminen loimilankoihin lämmittämällä tai käyttämällä kemiallista liuotinta. Kun on kyse neulotuista kantoradoista, voidaan kantoradan silmukat muodostaa kudelankojen ympärille.

- 98834 2

Vaikkakin kudelangat, ja loimilangat, silloin kun ne ovat mukana, oikein valitsemalla on keksinnön avulla mahdollista tehdä lukuisia erilaisia kuitukankaita, on se erityisen sopiva palttinantapaisen materiaalin valmistuk-5 seen.

Teoriassa valmistusmenetelmän, johon kuuluu vain kudelankojen asettaminen reunasta reunaan(ts. hulpiosta hulpioon tai kuteen suuntaisesti) pitkittäissuuntaisen rainan poikki, pitäisi tehdä mahdolliseksi päästä paljon 10 suurempiin valmistusnopeuksiin kuin on mahdollista kutomalla, johon liittyy vireen muodostus loimilangoista. Mutta jotkut näistä koneista, joita on kehitetty tällaisten kuitukankaiden valmistukseen, ovat kalliita ja niissä on ongelmia, jotka rajoittavat käytännön toimintanopeuksia.

15 Lisäksi jotkut tunnetuista menetelmistä ovat hyvin tuhlaa vaisia kudelangan suhteen.

Keksinnön pääasiallinen tavoite on tuottaa menetelmä sellaisen kankaan valmistamiseksi, jossa käytetään hyväksi kudelankajonoa, joka valmistusmenetelmä voi toimia 20 suurilla tuotantonopeuksilla. Keksinnön lisätavoite on tuottaa kankaanvalmistuskone, joka on sovitettu toimimaan suurilla tuotantonopeuksilla, ja joka ei itse ole kovin kallis. Vielä eräs keksinnön tavoite on minimoida langan tuhlaus.

25 Joitakin sellaisten kankaiden valmistusmenetelmiä tunnetaan, joissa kuteenkuljetin, joka asettaa sarjan ku-delankoja, kulkee edestakaisin sivuttaissuunnassa (kuteen suunnassa) kudetilan poikki kahden kudepidikeyksikön välillä, ja liikkuu pitkittäissuuntaan (loimisuuntaan) kude-30 pidikkeiden suhteen kuteensuuntaisen poikittaisliikkeen toisessa tai molemmissa päissä asettaakseen sarjan kude-lankoja kudetilan poikki kullakin sivuttaissuuntaisella poikittaisliikkeellään ja kiinnittääkseen kunkin kudelangan kahden ei-peräkkäisen kudepidikkeen ympäri kudetilan 35 molemmilla puolilla.

. 98834 3

Pitkittäissuuntaiseen keskinäisliikkeeseen kuteenkulj ettimen ja kudepidikkeiden välillä voidaan päästä siirtämällä kudepidikkeitä eteenpäin, ja joka tapauksessa ne voivat liikkua näin eteenpäin osana kudelankajonon muo-5 dostusta; mutta on suotavaa sysätä kuteenkuljetinta kude-pidikkeeseen nähden kuljettimen sivuttaissuuntaisen poiki ttaisliikkeen toisessa tai molemmissa päissä. Joka tapauksessa täytyy pitkittäissuuntaisen liikkeen olla yhtä suuri kuin se pitkittäissuuntainen matka, jonka kuljetti-10 mella oleva kudelankasarja vie. Mutta tämä pitkittäisliike synnyttää hulpioiden kohdalla hukkalankapätkiä, ja lanka-hukka kasvaa kuljettimella olevien kudelankojen lukumäärän mukana. Samanaikaisesti koska kuteenkuljettimien poikit-taisliike- ja edestakaisliikenopeudelle on olemassa käy-15 tännön mekaanisia rajoja, mitä suurempi on kuljettimella olevien kudelankojen lukumäärä, sitä suurempi on tuotanto-nopeus. On siis olemassa ristiriita, koska suuri tuotanto-nopeus vaatii mahdollisimman suurta määrää kudelankoja kuteenkuljettimelle, mutta kudelankojen lukumäärän kasvat-20 taminen kuljettimella kasvattaa lankahukkaa hulpioissa.

Keksinnön ensimmäisen aspektin mukaan kankaan valmistusmenetelmässä kuteenkuljetin, joka asettaa sarjan kudelankoja, liikkuu edestakaisin sivuttaissuuntaan (kude-suuntaan) kudetilan poikki kahden kudepidikeyksikön välil-25 lä ja siirtyy pitkittäissuuntaan (loimisuuntaan) kudepi-dikkeisiin nähden kudesuuntaisen poikittaisliikkeensä toisessa tai molemmissa päissä asettaakseen sarjan kudelankoja kudetilan poikki kullakin sivuttaissuuntaisella poikit-taisliikkeellä ja kiinnittääkseen kunkin kudelangan aina-30 kin kahden kudepidikkeen ympäri kudetilan toisella tai molemmilla sivuilla, jossa loimensuuntainen keskinäisliike kuteenkuljettimen ja kudepidikkeiden välillä on sellainen, että kuteenkuljettimen kullakin poikittaisliikkeellä (ensimmäisen poikittaisliikkeen jälkeen) jotkut, mutta eivät 35 kaikki, asetetuista langoista lomittuvat kuteenkuljettimen . 98834 4 tai toisen kuteenkuljettimen aiemmin asettamien kudelanko-jen kanssa, ja loput tuolla poikittaisliikkeellä asetetut kudelangat ovat erillään toisistaan, jotta sallittaisiin lisäkudelankasarjän lomittaminen niiden kanssa mainitun 5 tai toisen kuteenkuljettimen seuraavalla poikittaisliikkeellä.

Kuteenkuljettimen yhdellä poikittaisliikkeellä asetettujen kudelankojen lomittaminen tuon tai toisen kuteenkuljettimen edellisellä poikittaisliikkeellä asetta-10 mien kudelankojen kanssa tarkoittaa sitä, että on mahdollista valmistaa määrätty kudejono kuteenkuljettim(i)en lyhyemmillä pitkittäisliikkeillä sivuttaissuuntaisen poi-kittaisliikkeen päissä ja siitä syystä saada pienempi lan-kahukka hulpioissa. Vaihtoehtoisesti, jos määrätty lanka-15 hukka on hyväksyttävissä, silloin mainitun tai kunkin kuteenkuljettimen asettamien kudelankojen lukumäärää voidaan kasvattaa ja näin nostaa tuotantonopeutta. Käytännössä voidaan päästä optimiin valmistusnopeuteen suhteessa lan-kahukkaan, joka on paljon suurempi kuin tunnetuilla mene-20 telmillä saavutettavissa oleva optimi.

Menetelmä voidaan suorittaa sillä tavoin, että se kudelankamäärä, joka lomitetaan aiemmin asetettujen kude-lankojen kanssa kuteenkuljettimen poikittaisliikkeellä, on yksi vähemmän kuin se kudelankamäärä, joka asetetaan välin 25 päähän toinen toisistaan. Vaihtoehtoisesti se voidaan toteuttaa siten, että se kudelankamäärä, joka lomitetaan aiemmin asetettujen lankojen kanssa, on yhtä suurempi kuin se kudelankamäärä, joka asetetaan välin päähän toinen toisistaan. Suositeltavassa menetelmässä kuitenkin kuteenkul-30 jettimen kullakin poikittaisliikkeellä (ensimmäisen jälkeen) kudelangat, jotka on lomitettu aiemmin asetettujen kudelankojen kanssa, on sillä tavoin lomitettu niiden välin päässä toisistaan olevien kudelankojen kanssa, jotka on asetettu kuteenkuljettimen välittömästi edellisellä 35 poikittaisliikkeellä, että mainitun yhden kuteenkuljet- 98834 5 timen avulla syntyy täydellinen kudelankajono. Näinollen erityisesimerkissä on kuteenkuljetin sovitettu asettamaan 27 kudelankaa ja yhden sivuttaissuuntaisen poikittaisliik-keen aikana se lomittaa 13 lankaa 14 edellisellä poikit-5 taisliikkeellä asetetun langan kanssa ja asettaa 14 lankaa välin päähän toisistaan valmiiksi lomitettaviksi seuraa-valla sivuttaissuuntaisella poikittaisliikkeellä asetettavan 13 langan kanssa.

Keksinnön tämän aspektin erään toteuttamismene-10 telmän mukaan kaksi kuteenkuljetinta, jotka kumpikin asettavat sarjan kudelankoja, kulkee edestakaisin sivuttais-suuntaan (kudesuuntaan) kudetilan poikki kahden kudepidi-keyksikön välissä ja siirtyy pitkittäissuuntaan (loimi-suuntaan) kudepidikkeisiin nähden tämän kudesuuntaisen 15 poikittaisliikkeen toisessa tai molemmissa päissä aset taakseen kudelankasarjansa kudetilan poikki kullakin sivuttaissuuntaisella poikittaisliikkeellä ja kietoakseen kunkin kudelangan ainakin kahden kudepidikkeen ympäri kudetilan toisella tai molemmilla sivuilla niin, että kude-20 pidikkeet pidättävät kudelangat hulpioiden kohdalla, ja molemmat kuteenkuljettimet ovat 180° poissa vaiheesta, jolloin ne liikkuvat vastakkaisiin suuntiin, kun ne kulkevat kudetilan poikki, ja järjestely on sellainen, että ainakin osa yhden kuljettimen asettamista kudelangosta 25 lomittuu tuon kuteenkuljettimen kullakin poikittaisliikkeellä (muulla kuin ensimmäisellä poikittaisliikkeellä) toisen kuteenkuljettimen aiemmin asettamien kudelankojen kanssa. Koska tämä erityismenetelmä käyttää kahta samanaikaisesti toimivaa kuteenkuljetinta, se kykenee pääsemään 30 erittäin korkeisiin tuotantonopeuksiin, ja on mahdollista lomittaa kaikki yhden kuteenkuljettimen kullakin poikittaisliikkeellä asettamat kudelangat toisen kuteenkuljettimen aiemmalla sivuttaissuuntaisella poikittaisliikkeellä asettamien kudelankojen kanssa.

• 98834 6

On hyvä, että kudelankahukan määrän hulpioissa määrää osittain kudepidikkeiden välimatka. Tätä hukkaa vähennetään lisää suositeltavalla kankaanvalmistusmenetelmällä, jossa kuteenkuljetin asettaa sarjan kudelankoja kahden 5 kudepidikkeen välisen kudetilan poikki ja siirtyy pitkit-täissuuntaan (loimisuuntaan) kudepidikkeiden suhteen tämän kudesuuntaisen poikittaisliikkeen toisessa tai molemmissa päissä asettaakseen sarjan kudelankoja kudetilan poikki kullakin poikittaisliikkeellä ja kietoakseen kunkin kude-10 langan ainakin kahden kudepidikkeen ympäri, ja kuteenkul-jettimen ja kudepidikkeiden välinen loimisuuntainen liike on sellainen, että kudejonon muodostamisen aikana kunkin kudepidikkeen toiseen etu- ja takapuoleen tarttuu kudelan-ka, joka on asetettu mainitun tai jonkin kuteenkuljettimen 15 yhdellä poikittaisliikkeellä, ja toiseen etu- ja takapuoleen kudelanka, joka on asetettu mainitun tai jonkun kuteenkul jettimen seuraavalla poikittaisliikkeellä.

Näinollen kukin kudepidike osallistuu kahden langan paikoillaanpitoon, yhden poikittain vasemmalta oikealle 20 asetetun ja toisen poikittain oikealta vasemmalle asetetun, ja kunkin kudepidikkeen tällainen käyttö pitämään kahta lankaa paikoillaan antaa mahdollisuuden kaksi kertaa niin monen kudelangan asettamisen jonoon määrätyllä kude-pidikemäärällä, kuin mitä oli mahdollista tunnetuilla 25 menetelmillä, joissa yksi ainoa kudelanka kiinnitetään kuhunkin kudepidikkeeseen. Tätä kunkin kudepidikkeen käyttämistä kahden kudelangan paikoillaanpitämiseen voidaan soveltaa menetelmään, jossa on yksi ainoa kuteenkuljetin, tai sellaiseen, jossa on kaksi kuteenkuljetinta, ja jäl-30 kimmäisessä tapauksessa sen kudelangan, joka tarttuu kuhunkin kudepidikkeeseen, asettaa yksi kuteenkuljetin ja toisen toinen kuteenkuljetin.

Mieluiten kudepidikkeet on järjestetty kahdelle sivuttaissuunnassa välin päässä olevalle kudevarastolait-35 teelle, jotka kumpikin liikkuvat saadakseen oman kudepi- li - 98834 7 dikkeensä liikkumaan pitkittäissuuntaan läpi kudejonon muodostami saseman, jossa kuteenkuljetin (-kuljettimet) asettavat kudelangat kudetilan poikki.

Keksinnön erään suositeltavan piirteen mukaan ku-5 teenkuljettimen tai -kuljettimien asettamat kudelangat asetetaan eteenpäin siirtyvän pitkittäissuuntaisen rainan poikki; kudelangat kiinnitetään rainaan ja irrotetaan ku-depidikkelstä siten, että pitkittäissuuntainen raina pitää sitten kudejonon paikoillaan.

10 Mieluiten kuteenkul j ett imen tai -kuljettimien aset tamat kudelangat asetetaan kahden etenevän pitkittäissuuntaisen rainan väliin, jotka puristetaan yhteen kudelankajonon puristamiseksi nippiln; rainojen välissä pidetyt kudelangat irrotetaan sitten kudepidikkeistä ja 15 kiinnitetään rainoihin.

Erään toisen keksinnönmukaisen menetelmän mukaan valmistetaan aiemmin kuvatulla menetelmällä kaksi lanka-jonoa, ja molemmat jonot asetetaan siten, että yhden jonon kudelangat lomittuvat pituussuunnassa toisen jonon kude-20 lankojen kanssa.

Kukin pitkittäissuuntainen raina voi käsittää loi-milankarainan.

Keksinnön tämän aspektin erään toisen suositeltavan piirteen mukaan kukin kudetilan poikki asetettu lanka kat-25 kaistaan muusta kudelangasta hulpioiden kohdalta.

Keksinnön erään toisen aspektin mukaan sellainen kuitukankaan valmistusmenetelmä, jossa on kudelankoja, ja jossa kudelangat asetetaan etenevän pitkittäissuuntaisen kantoradan poikki, käsittää vaiheina kudelankojen syöttä-30 misen ainakin yhdeltä kuteenkuljettimelta, joka kulkee edestakaisin reunasta reunaan hulpioiden välissä, kuteen "sisäänlyöntien" asettamiseksi pitkittäissuuntaisen kanto-radan poikki? kunkin kuteen "sisäänlyönnin" pidättämisen kummassakin hulpiossa kiertämällä kukin kudelanka pidätys-35 elimen ympärille; hulpiolenkkien poistamisen siten, että - 98834 8 kukin kuteen "sisäänlyönti” erotetaan viereisistä kuteen "sisäänlyönneistä" ja sisäänlyöntivälien vaihtelemisen vaihtelemalla pituussuuntaisen kantoradan etenemisnopeutta kuteenkuljettimen edestakaisliikkeen nopeuteen nähden. On 5 selvää, että on huomattava etu kyetä vaihtelemaan kudelan-kojen välistä etäisyyttä, varsinkin valmistettaessa palttinan tapaisia kankaita. Siihen on mahdollisuus hulpio-lenkkien muodostamismenetelmän ja niiden poistamismenetel-män ansiosta, jolloin kukin kuteen sisäänlyönti on eril-10 lään viereisistä sisäänlyönneistä.

Keksinnön erään toisen aspektin mukaan kankaanval-mistuskone käsittää pitkittäissuuntaisen kantoradan syöttö- ja poistomekanismin; kudevarastolaitteen, joka on sovitettu liikkumaan pitkittäissuuntaisen kantoradan kulkus-15 uuntaan; järjestelyn kudevarastolla muodostetun kuteen sisäänlyönneistä muodostuvan jonon viemiseksi päällekkäin pitkittäissuuntaisen kantoradan kanssa, ja kudejonon muo-dostamismekanismin, joka käsittää ainakin kaksi kuteenkul-jetinta, jotka on sovitettu menemään kudevarastolaitteiden 20 poikki vastakkaissuuntaisilla hulpioiden välisillä edesta- kaisliikkeillä sillä tavoin, että ainakin jotkut kuteenkuljettimen asettamista kudelangoista lomittuvat tuon kuteenkuljettimen kullakin poikittaisliikkeellä toisen kuteenkuljettimen aiemmin asettamien kudelankojen kanssa, ja 25 välineet kudelankojen pitämiseksi paikoillaan hulpioiden kohdalla.

Keksinnön vielä erään aspektin mukaan kankaanval-mistuskone käsittää välineen kudelankajonon muodostamiseksi kudevarastolle, johon on asennettu kuteenkuljetin teke-30 mään sivuttaissuuntaista (kuteensuuntaista) liukuvaa liikettä palkin varassa ja jossa on nokkapyöräkäyttöinen mekanismi palkin siirtämiseksi loimisuuntaan silloin, kun kuteenkuljetin on sivuttaissuuntaisen liikkeensä päässä.

Mieluiten on kudevarasto pyöreä, jotta loimisuunta 35 on kaareva ja palkki on asennettu nokkapyöräkäyttöisen 98834 9 vaappuvivun varaan, joka on sovitettu kääntymään kudeva-raston akselin ympäri.

Mieluiten kuteenkuljettimen edestakaisliikkeen aikaansaama mekanismi käsittää mekaanisen tuplaajan. Eräässä 5 järjestelyssä tuplaaja käsittää parin taljalaitteita, jotka on kytketty selikkäin, ja se säätää kuteenkuljettimen liikettä vastakkaisiin sivuttaissuuntiin.

Keksinnön tämän aspektin erään toisen suositeltavan piirteen mukaan kudevarasto käsittää kaksi pyörää, jotka 10 on asennettu pyörimään kuteen sisäänlyöntien suuntaisen akselin ympäri (ts. loimisuuntaan nähden poikittain), ja siinä on kudepidiket, jotka työntyvät ulos kummankin rullan kehältä, ja rullat on sivuttaissuunnassa sellaisen välin päässä toisistaan, että mainitut kaksi kudepidikeyk-15 sikköä rajaavat kudetilan leveyden.

Keksinnön tämän aspektin erään suositeltavan piirteen mukaan kummankin kuteen varastopyörän yhteyteen on järjestetty kudehulpion lukitusmekanismi. Tällainen luki-tuselementti voi käsittää päättömän hihnan, jota kannattaa 20 kaksi telaa, jotka on kuteen varastopyörän kehän suunnassa sijoitettu toisistaan erilleen sellaisiin kohtiin, että telojen tangentti muodostaa pyörän jänteen ja siksi päättömän hihnan pyörän puoleisilla teloilla oleva juoksu de-fomoituu mainitusta tangentista pyörän kehän avulla, päät-25 tömän hihnan tiukan pyörän kehään tapahtuvan tartunnan varmistamiseksi. Mieluiten päätön hihna menee varastopyörän kehällä olevaan uraan.

Keksinnön vielä erään suositeltavan piirteen mukaan hulpion halkaisulaite toimii yhteistyössä kummankin varas-30 topyörän kehän kanssa kudepidikkeiden sisäpuolella siten, että se leikkaa kudepidikkeiden ympäri muodostetut kude-lenkit kuteen sisäänlyönneistä kankaan hulpiossa.

Keksintö kuvataan tarkemmin ainoastaan esimerkin avulla, viitaten liitteenä oleviin piirustuksiin, joissa - 98834 10 kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva kankaan valmistus-koneesta ja esittää kankaan valmistusprosessin olennaiset piirteet, kuvio 2 on etukuva kudevarastosta, joka muodostaa 5 osan kudejonon muodostuslaitteesta, kuvio 3 on suuremmassa mittakaavassa piirretty pää-tykuva osasta kudejonon muodostuslaitetta, ja esittää ku-teenkuljettimen, kuvio 4 on perspektiivikuva kudepidikkeestä ja ku-10 deurajärjestelystä, joka on osa kuvioissa 2 ja 3 esitettyä laitetta, kuvio 4A on yksityiskohta osasta hammastetun osan päätyä, kuvio 5 on leikkaus kuvion 4 viivaa V - V pitkin, 15 kuvio 6 on päätykuva kudejonon muodostuslaitteesta, kuvio 7 on suurennettu yksityiskohta taljajär-jestelmän päädystä, kuvio 8 on suurennettu yksityiskohta kuteenkuljet-timen sysäysmekanismin päädystä, 20 kuvio 9 on päätykuva kuteen ohjausjärjestelmästä koneen toiselta puolelta, kuvio 10 on kaaviokuva, joka kuvaa kudejonon muodostamisen keksinnönmukaisen perusperiaatteen, kuvio 11 on kaaviokuva, joka esittää kudelankojen 25 kiinnittämisen kudepidikkeiden ympäri keksinnön mukaisesti, kuvio 12 on kaaviokuva, joka esittää kudejonon muodostamisen sellaista kuteenkuljetinta käyttämällä, jossa on yhdeksän kudelanka-asemaa, 30 kuvio 13 on kuvion 1 kaltainen kaaviokuva, mutta esittää vaihtoehtoisen kankaanvalmistusmenetelmän, ja kuvio 14 on tasokuva palttinasidoksisesta kankaasta, joka on valmistettu kuviossa 13 esitetyllä koneella.

Kuvioissa 1-9 kuvattu laite käsittää sentyyppisen 35 kuitukankaan valmistuskoneen, jossa on loimi- ja kudelan- 98834 11 koja, jolloin kudelankaraina yksinkertaisesti asetetaan loimilankarainan poikki niitä lomittamatta. Siinä tietyssä kankaanvalmistusmenetelmässä, joka jäljempänä kuvataan piirustuksiin viitaten, käytetään konetta palttinantapai-5 sen kankaan tuottamiseen, jossa kankaassa on loimisuunnas-sa välejä peräkkäisten kudelankojen sisäänlyöntien välissä, ja jossa kankaassa yksi ainoa kerros kuteen sisään-lyöntejä on kerrostettu kahden loimilankarainan väliin. Tämäntapaisen palttinakankaan muodostaminen on sinänsä 10 tunnettua.

Viitaten kuvioon 1, vedetään loimilangat (ei esitetyltä) rullatelineeltä ylä- ja alakaiteen 10 ja 12 läpi, tavanomaisen ylä- ja alaloimirainan 14 ja 16 muodostamiseksi. Nämä loimirainat vedetään ohjaintelojen 18 ja 20 15 ympäri ja syöttötelaparin 22 ja 24 väliseen nippiin, jossa molemmat loimirainat viedään yhteen. Siitä eteenpäin loimirainat kulkevat yhdessä koneen loppuosan läpi, mutta telojen 22 ja 24 välisessä nipissä ryhmä kuteen sisään-lyöntejä (ei näkyvissä kuviossa 1) viedään kahden loimi-20 rainan väliin, kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin selostetaan. Niinpä nippiteloilta 22 ja 24 eteenpäin kulkee kerroskangas, joka käsittää kaksi loimirainaa ja joukon kuteen sisäänlyöntejä.

Nippitelojen 22 ja 24 jälkeen kangas kulkee yli 25 ohjaintelan 26, ali pakkokäyttöisenkastotelan 28 nestemäiseen liimakylpyyn ja sitten kastotelan 28 ja puristustelan 30 välisen nipin läpi. Kulkiessaan telan 28 ali ja telan 30 yli päällystyy kangas nestemäisellä liimalla.

Kerroskangas 32 kulkee sitten useiden sellaisten 30 kuivaustelojen 34, 36, 38, 40 ja 42 yli ja ali, jotka muodostavat osan kuivausyksikköä, johon kuuluu höyrynpoisto-laite 44. Kerroskankaan kulkiessa kuivausyksikön läpi kovettuu liima ja suhteellisen kuiva kangas 32 vedetään oh-jaustelojen 46 ja 48 yli ja ali rullausmekanismiin, joka 35 käsittää kangastelan 50. On selvää, että yllä kuvatun ko- 98834 12 neen yleisrakenne el sinänsä ole uusi. Edelleen juuri muodostetun kankaan nestemäisellä liimalla kyllästämiseen ja päällystetyn kankaan kuivaamiseen tarkoitetun laitteen yksityiskohdat voivat vaihdella. Itse asiassa vastikään 5 muodostetulle kankaalle, joka jättää nlppitelat 22 ja 24, voidaan antaa kokonaan erilainen käsittely, kuten hitsaus-käsittely, kude- ja loimilankojen kiinnittämiseksi toisiinsa. Olennaisilta osin kohdistuu tämä keksintö kuitenkin kudejonon muodostamiseen ja tämän jonon syöttämiseen 10 kahdelle loimilankarainalle. Kuviossa 1 on esitetty kude-langan varastopyörä 52, jonka kehä osuu kohdakkain telojen 22 ja 24 välisen nipin kanssa. Käytännössä kudevarasto, joka muodostaa merkittävän osan keksintöä, käsittää kaksi tällaista halkaisijaltaan yhtäsuurta pyörää 52 ja 54 (kts.

15 myös kuviota 2), jotka on kiilattu vetoakselille 56, joka on koneen pituussuuntaan ja asennettu koneen rungossa oleviin tukilaakereihin. Akselia pyöritetään siten, että va-rastopyörät 52 ja 54 pyörivät jatkuvasti myötäpäivään kuviosta 1 nähtynä.

20 Kuteen varastopyörät 52 ja 54 on asennettu veto- akselilla 56 oleviin pidätyskiiloihin tai uriin siten, että niiden keskinäistä väliä voidaan säätää. Käytännössä, kuten jäljempänä näkyy, kudelankojen varastopyörien 52 ja 54 sivuttaissuuntainen etäisyys määrää koneella valmistet-25 tavan kankaan leveyden, ja itse asiassa kankaan hulpiot osuvat kohdakkain varastopyörien 52 ja 54 kanssa (jotka, kuten kuviosta 2 näkyy, ovat suhteellisen kapeat). Pyörien 52 ja 54 välistä etäisyyttä nimitetään kudeleveydeksi.

Kudejonon muodostus- ja syöttöyksikkö 60 on järjestetty 30 kuteen varastopyörien 52 ja 54 alueelle, sen kohdan eteen, jossa nippitelat 22 ja 24 vievät ylä- ja alaloimirainan 14 ja 16 yhteen, jonon tekemiseksi kudelangan varastopyörillä olevista kudelangoista. Tämä käytännön koneeseen järjestetty kudejonon muodostus- ja levitysyksikön joitakin yk-35 sityiskohtia selostetaan nyt.

. 98834 13 Pääasiallinen elementti kudejonoyksikössä 60 on kuteenkuljetin 70 (kts. varsinkin kuviota 3), joka on osista koottu alumiinielementti, jonka kaareva sisäpinta 72 on samankeskinen varastopyörien 52 ja 54 kanssa. Ku-5 teenkuljetin 70 on liukuvasti asennettu kotelopalkin 74 varaan, joka menee leveyssuunnassa koneen poikki kudeva-raston lähellä. Koneessa on kudelankarullateline (ei esitetty) ja juuri piirustuksissa esitetyssä koneessa kude-langat 27 tulevat rullatelineeltä, mutta on selvää, että 10 kone voidaan suunnitella sellaiseksi, että se ottaa erisuuren määrän kudelankoja. Kuten kuviossa 6 on esitetty viitenumerolla 80, on koneessa kudelangan ohjain, joka sijaitsee ylhäällä koneen leveyssuunnassa keskellä, ja langanohjaimessa 80 on kuteen ohjaussilmukat, yksi kutakin 15 kudelankaa varten. Langankuljettimen 70 kaarevalla pinnalla 72 on ekvivalenttinen määrä kudelangan ohjaimia 82, kuten myöhemmin selostetaan, ja kuteen kuljetin kulkee edestakaisin koneen sivuttaissuunnassa (ts. kuteen suuntaisesti) kotelopalkin 74 päällä liukuen, ja kullakin poi-20 kittaisliikkeellä se päästää kudelangat asettaen ne varastopyörien 52 ja 54 välisen kudetilan poikki.

Kummankin varastopyörän 52 ja 54 teholliselle ke-häpinnalle on muodostettu suuri määrä hampaita 86 (kts. kuvioita 4 ja 5). Kukin näistä hampaista 86 on valettu 25 muoviin, vaikka ne voitaisiin tehdä muistakin materiaaleista. Kunkin hampaan 86 sisäosa on lovettu kohdasta 88 pyörän 52 tai 54 kehäosan vastaanottamiseksi ja pultti 90, joka menee hampaan sisäosan ja pyörän läpi, kiinnittää hampaan 86 pyörään.

30 Urat 92, 94 ja 96 on muodostettu hampaan 86 ulom paan osaan, ja sisäpäätyseinään 98 on tehty kaksi V:n muotoista lovea 100 (kts. kuviota 4A). Hampaat 86 on kiinnitetty pyörään 52 tai 54 koko sen kehälle ja ne ovat melko lähellä toisiaan. Siksi hampaat itse asiassa muodostavat 35 kolme rengasuraa pyörän kehälle, ts. kaikki urasegmentit 98834 14 92 muodostavat tehokkaan ulomman rengasuran; kalkki keskimmäiset urasegmentlt 94 muodostavat tehokkaan keskimmäisen rengasuran ja kalkki sisemmät urasegmentlt 96 muodostavat tehokkaan sisemmän rengasuran. Näiden urien 5 tarkoitus Ilmenee myöhemmin, mutta on ymmärrettävä, että sensijaan että järjestettäisiin suuri määrä hampaita 86, voitaisiin rengasurat muodostaa Itse pyörään, tai laippaan tai renkaaseen,joka on sovitettu pyörän päälle. Hampaiden käyttö tekee mahdolliseksi urakokojen muuttamisen sovit-10 tamalla uusi hammasyksikkö, ja myös, jos osa pyörän kehää vahingoittuu, on tarpeen vain vaihtaa hampaat vahingoittuneesta kohdasta.

Kumpaakin kuteen varastopyörää 52 ja 54 on täydennetty sarjalla kudepldikkeltä 102. Kukin kudepldike on 15 tehty vaijerista ja käsittää keskellä olevan, ulospäin ja ylöspäin viiston varren 104 ja pari jalkaa 106, joiden alemmat pystyosat on puristettu reikiin, jotka on tehty kahden vierekkäisen hampaan 86 ulompiin päätyseiniin 108, ts. toisen kudepidikkeen 102 jalat muodostavat sillan kah-20 den hampaan 86 poikki ja varsi 104 sijaitsee kahden vierekkäisen hampaan välissä.

Kuteenkuljettimen 70 sisäpuolelle järjestetyt lan-ganohjaimet 82 käsittävät yksinkertaisesti keraamiset silmukat, jotka on sijoitettu kuteenkuljettimen kaarevaan 25 seinään pultattuihin U:n muotoisiin kannakkeisiin 110.

Kuten kuviosta 3 näkyy, on kudepidikkeiden varret 104 samansuuntaiset U:n muotoisten kannakkeiden 110 kanssa ja varsien 104 ja kannakkeiden 110 väli kehän suunnassa on sellainen, että kannakkeet voivat viedä varret kuteenkul-30 jettimen 70 ulospäinsuuntautuvalla sivuttaissuuntaisella poikittaisliikkeellä jomman kumman kuteen varastopyörän 52 ja 54 ohi - tämä kehänsuuntainen etäisyys on kuvattu kuviossa 3.

Kudelanka otetaan langanohjaimelta 80 kuteenkuljet-35 timen yhdessä kannakkeessa 110 olevan vastaavan silmukan . 98834 15 läpi. Jos kudelangan toinen pää kiinnitetään sitten yhteen kuteen varastopyöristä 52 ja 54, silloin, kun kuteenkul-jetin kulkee edestakaisin kudetilan poikki, päästää ku-teenkuljetin kudelankaa ulos. Kudetilan vastakkaisessa 5 päässä kuteenkuljetin siirtyy ulompaan asentoon, jossa sen kudesilmukat ovat kuteen varastopyörän kudepidikkeiden varsien 104 ulkopuolella. Tämä on mahdollista, koska kan-nakkeiden 110 varret voivat kulkea varsien 104 välissä. Tarkasteltaessa kudesilmukkaa 112 kuviossa 3, ulospäin 10 mennessään se kulkee kudepidikkeen varren 104 yli. Jos kuteenkuljetin liikkuu sitten alaspäin kaarevasti (saman-keskisesti kuteen varastopyörien kanssa) kudesilmukan 112 viemiseksi kudepidikkeen varren 104 alle ja palaa sitten sisäänpäin, silmukan 112 läpi ulossyötetty kudelanka kier-15 tyy varren 104 ulkopuolen ympärille, mikä tämänjälkeen pitää lenkin varastopyörän kohdalla (hulpio). Tämä pitää kuteenkuljettimen 70 levittämän kudelangan päät kuteen varastopyörien 52 ja 54 kohdalla kudejonon muodostamisen aikana.

20 Havaitaan, että kun kudelankalenkki on muodostettu varren 104 ulkopuolen ympäri, varren kallistus saa lenkin liukumaan alas vartta pitkin sen ja jalkojen 106 yhtymäkohtaan. Kaksi varresta 104 sisäänpäin olevaa kudelan-kasäiettä lepäävät näin hampaiden 86 yläreunalla. Tästä 25 syystä syntyy kudejonon molempien kuteen varastopyörien kehälle, ts. kudelankajono ei ole litteä vaan myötäilee varastopyörien kehän kaarevuutta (tai tarkemmin sanoen varastopyörissä olevien hampaiden 86 kehiä). Käytännössä kuteenkuljetin 70 liikkuu, kuten selitetään, huomattavan 30 suuressa kulmassa varastopyöriin nähden poikittaisliik-keensä kummassakin päässä niin, että tietty kudelanka, joka menee yhden kudepidikevarren 104 yläpään ympäri, kiertyy lenkiksi tuon varren ja jonkin matkaa ensimmäisen varren alapuolella olevan pidikkeen varren ympärille, jol-35 loin tietty matka kudelankaa on näiden kahden varren uiko- - 98834 16 puolella, joiden ympäri se on kierretty lenkiksi tai pyydystetty kiinni.

Mekanismi, jolla aikaansaadaan kuteenkuljettimen 70 edestakaisliike ja liike kaarevaa rataa pitkin sen sivut-5 taisliikkeen päissä, on esitetty kuvioissa 6, 7 ja 8.

Sähkömoottori 120, joka on kytketty nopeutta alentavaan vaihdelaatikkoon, on tuettu ulokkeeseen 122, joka puolestaan on tuettu koneen runkoon, jonka pysty päätypyl-väs 124 on esitetty kuviossa 6. Vetävä ketjupyörä 130 ket-10 jukäyttöä varten on kiilattu nopeutta alentavan vaih-delaatikon lähtöakselille 128. Tämä ketjupyörä 130 pyörittää ketjua 132, joka menee seuraavien pakkokäyttöisten ketjupyörien yli, jotka kaikki on tuettu koneen runkoon: suhteellisen suuren kampiketjupyörän 134, ja ketjun 15 132 muodostama käyttö on järjestetty pyörittämään pyörää 134 yhden täyden kierroksenkoneen kullakin jaksolla (jakso tarkoittaa kuteenkuljettimen 70 edestakaisliikettä, ts. sivuttaisliikettä kudetilan poikki ja taas takaisin, johon liittyy sysäysliikkeet sivuttaissuuntaisen poikittaisliik-20 keen kummassakin päässä); välipyörän 136 ja nokkapyörän 138, jolloin ketjulla 132 aikaansaatu käyttö on järjestetty pyörittämään pyörää kaksi täyttä kierrosta koneen yhden jakson aikana.

25 Kiinteä pystysuuntainen luisti 140 riippuu koneen rungon yläosasta ja luistikappale 142 (katso myös kuviota 7) on asennettu liukumaan pystysuunnassa luistista 140 eteenpäin. Kampipyörässä 144, joka on kytketty pyörimään kampiketjupyörän 134 mukana (ts. kerran jakson aikana), on 30 kämmen tappi 146 ja pitkän liitostangon 148 alempi pää on laakeroitu kämmen tappiin. Liitostangon 148 yläpää on laakeroitu kohdasta 151 luistin 142 alapäähän. Tästä syystä kun kampipyörä 144 pyörii, saa liitostanko 148 luistin 142 liikkumaan edestakaisin ylös ja alas luistin 140 varassa 35 ja koneen yhtä jaksoa kohti tapahtuu yksi täysi kierros.

- 98834 17

Laitteeseen on järjestetty taljapyörästö, johon kuuluu ylempi talja, joka käsittää kaksi ylempää tal-japyörää 150, jotka on laakeroitu tukeen 124, ja kaksi alempaa taljapyörää 152, jotka on laakeroitu luistiin 142.

5 Taijapyörästöön kuuluu myös alempi taljajärjestely, joka käsittää kaksi ylempää taljapyörää 154 luistipyörässä 142 ja kaksi alempaa taljapyörää 156, jotka on laakeroitu kiinteään luistiin 140.

Muovipäällysteistä vaijeria käytetään pyörittämään 10 kuteenkuljetinta 70 kudetilan poikki, ja vaijeri on kiinnitetty kuteenkuljettimeen 70. Kuteenkuljettimen 70 oikealta puolelta, kuviosta 2 nähtynä, tämän vaijerin yläjuoksu 160 ulottuu koneen oikealle puolelle, jossa se ohjataan joutopyörien 162 ja 164 ympäri. Ylemmältä tal-15 japyörältä 164 kulkee vaijeri 160 koneen yläpään poikki ja joutopyörän 166 ympäri vasemmalle puolelle (kts. myös kuviota 6). Vaijeri menee sitten alas joutopyörältä 166 alemmille taljapyörille 152 ja sitten alemman ja ylemmän taljapyörän 152 ja 150 ympäri tavanomaisen taljan tapaan.

20 Lopuksi vaijerin yläjuoksu 160 ankkuroidaan luistikap-paleeseen 142. Siksi taljapyörästön ansiosta, kun kämmen tappi 146 vetää luistikappaletta 142 alaspäin, vaijerin yläjuoksu 160, joka ulottuu taljapyörästä kuteenkuljettimeen 70, kulkee neljä kertaa luistikappaleen 142 poikit-25 taisliikkeen matkan, ja vetää kuteenkuljetinta oikealle.

Vaijerin alajuoksu lähtee kuteenkuljettimen 70 vasemmalta puolelta; sieltä se kulkee vasemmalle, yli suun-nanvaihtopyörän 182 (kts. kuvioita 2, 6 ja 8), joka on laakeroitu sen vaappuvivun 190 toiseen varteen 192, jonka 30 toiminta kuvataan myöhemmin. Havaitaan, että kotelopalkkia 74, jonka varassa kuteenkuljetin 70 liukuu, kannattaa varsi 192 siten, että suunnanmuutospyörä 182 vaappuu kuteenkuljettimen mukana. Taijapyörältä 182 vaijerin alajuoksu 180 menee toisen suuntaa muuttavan joutopyörän 194 ali, 35 joka myös on asennettu vaappuvipuun 190, mutta siten, että 98834 18 sen akseli on 90e:een kulmassa taljapyörän 182 akseliin nähden (kts. varsinkin kuviota 7), sitten ylös ja alemman taijapyörästön ylimpien taljapyörien 154 ja 156 yli, tal-japyörästön ympäri ja on lopuksi ankkuroitu luistikappa-5 leeseen 142. Siksi kun liitostanko 148 nostaa luistikap-paleen 142, se saa vaijerin alajuoksun 180 vetämään ku-teenkuljettimen 70 vasemmalle matkan, joka on neljä kertaa luistikappaleen kulkema poikittaismatka.

Kammesta, liitostangosta, luistikappaleesta ja tal-10 japyöristä muodostuva kokonaisuus tuottaa mekanismin ku-teenkuljettimen 70 edestakaisliikkeen aikaansaamiseksi. Itse asiassa taljapyörästöjä on kaksi, vaikkakin luis-tikappale on osa näitä molempia. Molemmat taljapyörästöt muodostavat yksinkertaisesti tuplaajan. Kun kuteenkulje-15 tinta vedetään oikealle, luistikappaleen alaspäin tapahtuvalla liikkeellä vaijerin alajuoksua päästetään ulos ja päinvastoin, kun kuteenkuljetinta vedetään vasemmalle, luistikappaleen ylöspäin tapahtuvalla liikkeellä vaijerin yläjuoksua päästetään ulos.

20 Vaijerijärjestelyn on havaittu olevan hyvin tehokas aikaansaamaan kuteenkuljettimen 70 nopea ja tasainen edes-takaisliike. Säätämällä kämmen tapin 146 paikkaa kampi-pyörällä säteittäissuunnassa, kämmen iskun pituutta ja näinollen kuteenkuljettimen 70 matkaa sivuttaissuunnassa 25 voidaan vaihdella. Tämä sivuttaissuuntainen matka on aina yhtä suuri keskiasennon molemmilla puolilla ja se on asetettu sellaiseksi, että kuteenkuljetin liikkuu kaikkien niiden pisteiden välillä, jotka sijaitsevat juuri varasto-pyörien 52 ja 54 asetustenkohtien ulkopuolella (kuvio 2) 30 antaakseen kuteenkuljettimen kannattamien kudesilmukoiden liikkua kudepidikkeen varsien 104 ulkopuolelle kuteenkuljettimen poikittaisliikkeen kummassakin päässä.

Viitaten nyt piirustusten kuvioon 8 on vaappuvipu 190 kolmivartinen ja kuten on jo todettu, sen varsi 192 35 kannattaa kotelopalkkia 74 ja suunnanmuutospyörää 182.

li . 98834 19

Vaappuvipu 190 on kiilattu karaan, joka on samankeskinen sen käyttöakselin 56 kanssa, jolle kuteen varastopyörät 52 ja 54 on kiilattu, ja menee sen läpi. Kumpikin kahdesta muusta varresta 198 ja 200 kannattaa päässään omaa nokka-5 pyörän seuraintaan 202 ja 204, nämä nokkapyörän seuraimet puolestaan tarttuvat niiden vastaavien nokkapyörien 206 ja 208 kehälle, jotka on kiilattu akselille, jolle ketjun 132 pyörittämä nokkapyörä 138 on asennettu. Molemmat nokka-pyörät ovat identtinen pari, joka on vaihesiirretty 180° 10 toisiinsa nähden, jotta aikaansaataisiin vaappuvivun 190 vaappuminen sen saranapisteen 196 ympäri kahteen asentoon koneen jakson aikana. Järjestely on sellainen, että kun kuteenkuljetin 70 on saapunut liikkeensä toiseen päähän (missä sen kudesilmukat ovat kudepidikkeen varren ulkopuo-15 lella) kääntyy vaappuvipu viedäkseen palkin 74 ja sen mukana kuteenkuljettimen 70 kaarevaa rataa pitkin kuteen varastopyörien akselien ympäri. Koneen oikeanpuoleiseen päähän, kuviosta 2 katsottuna, on toinen, vaappuvivun 190 kanssa identtinen vaappuvipu kiilattu karaan 196, ja pal-20 kin 74 oikea pääty on liitetty tähän toiseen vaappuvipuun.

Sen seurauksena palkki 74 on tuettu molemmista päistään kahdella vaappuvivulla, mutta ei ole välttämätöntä järjestää nokkapyöriä oikeanpuoleiseen päähän. Myös vaappuvipu, joka on oikeanpuoleisen päädyn kannatin, vetää samalla 25 tavoin kuin kuviossa 8 esitetyt taljapyörät 182 ja 194, jotka muodostavat kaaviomaisesti kuviossa 2 esitetyn tal-jajärjestelmän 162. Toisin sanoen suunnanmuutospyörät 182 ja 194 on järjestetty omien vaappuvipujen 190 molempiin päihin.

30 Vaappuliike aikaansaa kuteenkuljettimen sysäyksen ja siirtää kuteenkuljettimessa olevia kudesilmukoita taaksepäin kuteen varastopyörien varassa oleviin kudepidikkei-siin nähden. Nokkapyörien profiilit valitaan sellaisiksi, että ne tuottavat kuteenkuljettimen vaadittavan kulma-35 sysäyksen ja tämän täytyy olla täsmällisesti kudepidikkeen - 98834 20 varsien 104 nousun monikerta, jotta varmistettaisiin, että kukin kudelanka asettuu kahden varren väliin, kun kuteen-kuljetin palaa seuraavalla sivuttaissuuntaisella poikit-taisliikkeellä. Tuon seuraavan sivuttaissuuntaisen poikit-5 taisliikkeen päässä panevat nokkapyörät vaappuvivun 190 ja sen oikeanpuoleisessa päädyssä olevan kaksoiskappaleen palaamaan alkuasentoon siten, että kuteenkuljetin liikkuu kulmassa eteenpäin kuteen varastopyöriin nähden. Vaappuvivun ja nokkapyörien 206 ja 208 aikaansaama sysäysliike 10 on tärkeä kudejonon muodostamismenetelmän toimivuuden kannalta.

Sen akselin, jolle nokkapyörä 138 on kiilattu, ja käyttöakselin 56 välinen vaihteisto (ei esitetty) panee käyttöakselin pyörimään muuttumattomalla kulmanopeudella 15 siten, että niiden kuteen "sisäänlyöntien" lukumäärä, jotka aikayksikössä kulkevat ohi tietyn pisteen, pysyy muuttumattomana. Kuten nyt ilmenee, kudejono rakentuu alunperin kuteen varastopyörille, ja kudelangat on venytetty kahden varastopyörän välissä olevan kudetilan poikki ja pidetään 20 hulpioissa kudepidikkeiden 104 ympärillä.

Laitteeseen on järjestetty nippitelapari 210 ja 212 (kts. myös kuviota 9), joista kumpikin pyörii vapaasti oman akselinsa ympäri ja näiden telojen välinen nippi osuu yhteen hampaista 86 muodostuvien kudelangan varastopyörien 25 tehollisen kehän kanssa. Nämä nippitelat ovat samanlaiset kuin nippitelat 22 ja 24, jotka on kaaviomaisesti esitetty kuviossa 1. Loimilangoista 14 muodostuva pääliraina johdetaan rullatelineeltä (ei esitetty) yli ylemmän ohjauste-lan 214, joka myös pyörii vapaasti oman akselinsa ympäri 30 ja joka on tuettu koneen runkoon, ja sitten alas nippitelan 212 ali ja ylös telojen 210 ja 212 nipin läpi. Loimi-langoista 16 muodostava alaraina johdetaan rullatelineeltä (ei esitetty) alemman ohjaintelan 216 ympäri suoraan ylös telojen 210 ja 212 nippiin. Tämä järjestely tuo yhteen 35 molemmat loimirainat, kuten aiemmin kuvattiin kuvioon 1

II

- 98834 21 viitaten, ja tietenkin, jos varastopyörillä 52 ja 54 on kudelankoja kulkemassa varastopyörien alapuolen alitse kohdasta, jonne kuteenkuljetin 70 on ne asettanut, kulkevat nämä kudelangat telojen 210 ja 212 väliseen nippiin 5 molempien loimirainojen väliin. Loimirainat vangitsevat näin kudelangat väliinsä nippiteloissa.

Kuviossa 6 on myös kuvattu rullaustela 220, jota ketjukäyttö 222 käyttää säätövaihdelaatikosta 224, jota puolestaan käytetään hihnakäytöillä 226 ja 126 hammaspyö-10 rävaihteisesta moottorista 120. Tela 220 vetää loimirainat ja niiden väliin vangitun kudejonon yhdessä eteenpäin jatkokäsittelyä varten. On suotavaa, että kudelangan varasto-pyörien muuttumattoman pyörimisnopeuden vuoksi syöttyvät kudelangat koneesta siten, että kudelankojen lukumäärä 15 minuutissa pysyy muuttumattoman. Rullaustelan 220 kehäno-peutta voidaan kuitenkin vaihdella säätämällä säätövaihde-laatikkoa 224 ja näinollen kudelankojen syöttönopeutta voidaan vaihdella. Loimirainojen etenemisliikkeen nopeuden vaihtelulla, kun samalla pidetään kudelankojen sisäänlyön-20 tien lukumäärä minuutissa muuttumattomana, voidaan vaihdella kudelankojen välistä tilaa valmiissa kankaassa. Tämä on hyödyllinen keino, varsinkin kun tehdään palttinasidos-ta.

Havaitaan, että kuderistikon on kuljettava huomat-25 tavan pitkän kaarevan matkan kudelangan varastopyörien alapuolen ympäri siitä asennosta, jossa jono muodostetaan kuteenkuljettimen 70 ja varastopyörien kudepidikkeiden 104 yhteisvaikutuksesta, asentoon, jossa kaksi loimirainaa 14 ja 16 tarttuu kudelankoihin. Aluksi kudepidikkeiden varret 30 104 pitävät kudelangat paikoillaan. Kudelankojen päissä olevat lenkit täytyy kuitenkin leikata pois siten, että kukin kuteen sisäänlyönti erottuu toisista, loimirainojen ja kudejonon välisen keskinäisliikkeen sallimiseksi, jotta voitaisiin saada vaihteleva väli kudelangoille. Tästä 35 syystä on tarpeen järjestää välineet kudelankojen kiinnit- « . 98834 22 tämiseksi ja lankojen pitämiseksi varastopyörillä siihen asti, kunnes loimirainat tarttuvat niihin.

Viitaten nyt kuvioon 9, on siinä kuvattu toinen kuteen varastopyöristä 52, yhdessä kahden kudelangan tar-5 tuinvälineyksikön kanssa. Kuteen leikkauskiekko 270 on sijoitettu koneen runkoon kudelangan varastopyörän 52 alapuolelle, ja tämä leikkauskiekko ulottuu teholliseen ren-gasuraan, joka muodostuu urasegmenteistä 94 - ts. kudelangan varastopyörän ympärillä olevasta keskeisestä rengas-10 urasta. Leikkauskiekko 270 on aivan ohut, ja siinä on timantin muotoon hiottu reuna. Sitä pyörittää pieni pneumaattinen moottori, jota ei ole esitetty, siten että se pyörii hyvin suurella nopeudella. Kumia oleva tai kumimai-nen, poikkileikkaukseltaan pyöreä hihna 240 ohjataan kol-15 men vapaasti pyörivän pyörän 242, 244 ja 246 ympäri, jotka on asennettu tukirakenteeseen varastopyörän 52 viereen. Hihnapyörä 242 sijaitsee aivan pyörän 52 tehollisen kehän vieressä paikassa, joka on välittömästi kuteenkuljettimen 70 alimman asennon ulkopuolella varastopyörän 52 pyörimis-20 suuntaan (merkitty nuolella A). Hihnapyörä 244 sijaitsee myös aivan varastopyörän 52 tehollisen kehän lähellä, mutta paikassa, joka on selvästi hihnapyörän 242 toisella puolella ja jossa pyörän 52 kehä on nousemassa nippiteloja 210 ja 212 kohti. Hihnapyörän 244 täytyy sijaita leikkaus-25 kiekon 270 sijaintipaikan toisella puolella ja kauempana kuin se kaukaisin kohta, jonne kuteenkuljetin voi viedä kudelangan sysäysliikkeen aikana. Hihnapyörä 246 on yksinkertaisesti välipyörä hihnan 240 paluujuoksua varten. Nyt havaitaan, että hihnapyörien 242 ja 244 tangentti kulkee 30 pyörän 52 kautta, mistä seuraa, että hihnan 240 sisäjuoksu puristuu pyörän kehää päin koko kahden hihnapyörän 242 ja 244 väliseltä matkalta. Itse asiassa hihnan tämä juoksu istuu ulompien urien 92 hampaisiin 86 muodostamassa tehollisessa urassa, ja tästä syystä kudelanka, joka ulottuu 35 yhden hampaan 86 poikki, puristuu uraan 92 ja pysyy lujas- - 98834 23 ti sen V:n muotoisen loven 100 kylkiä päin, johon se on sijoitettu. Kuvio A kuvaa sen, että paksuudeltaan erilaiset kudelangat voidaan sijoittaa V-uriin, jotka näin antavat tarkan välin kudelangoille loimisuuntaan.

5 Toinen kumista tehty tai kumimainen, poikkileik kaukseltaan pyöreä hihna 260 tarttuu kolmen hihnapyörän 262, 264 ja 266 ympärille, mutta kun hihna 240 on samansuuntainen hampaissa 86 olevien ulompien urien 97 kanssa, on hihna 260 samansuuntainen näissä hampaissa olevan sisä-10 uran 96 kanssa. Nähdään, että hihnapyörä 262 sijaitsee varastopyörän 52 kehän vieressä jonkin matkaa hihnapyörän 242 takana pyörän 52 pyörimissuunnassa, mutta se sijaitsee myös leikkurin 270 edessä. Hihnapyörä 264 on samankeskinen nippitelan 210 kanssa, ja hihnapyörä 266 on yksinkertai-15 sesti välipyörä hihnan 260 paluujaksoa varten. Havaitaan myös, että hihnapyörien 264 ja 262 välinen tangentti on pyörän 52 tehollisen kehän sisäpuolella, ja tämä tarkoittaa sitä, että hihnan 260 sisäjuoksu puristuu tartuntaan rullan 52 tehollisen kehän kanssa koko hihnapyörien 262 ja 20 264 väliseltä kaarevalta radalta. Itse asiassa hihnan 260 sisäjuoksu puristuu teholliseen rengasuraan, jonka hampaiden 86 ulkosivuilla olevat segmentiaaliset urat 96 muodostavat.

Jos yhden hampaan 86 poikki on laitettu lanka, sil-25 loin hihnapyörien 262 ja 264 välinen hihnan 260 sisäjuoksu myös painaa sen sisäänpäin. Tästä syystä kudelankaa puristuu kudelangan varastopyörän 52 kehälle hihnapyörän 262 sijaintikohdasta telojen 210 ja 212 väliseen nippiin asti, jossa kaksi loimilankarainaa 14 ja 16 ottaa tehtäväkseen 30 kudelankojen ohjauksen.

Jos nyt oletetaan, että kudelanka levitetään yhden hampaan 86 poikki, tarttuu hihnan 260 sisäjuoksu lankaan heti, kun lanka kulkee hihnapyörän 242 ohi, ts. melkein välittömästi kun se on jättänyt kuteenkuljettimen 70 toi-35 minta-alueen. Kun hammas 86 kulkee hihnapyörän 262 ohi.

- 98834 24 tarttuu hihnan 260 sisäjuoksu myös kudelankaan, ja näin se levittyy kireäksi keskiuran 94 poikki. Leikkausterä 270 tarttuu tähän kireäksi levitettyyn kudelangan osaan, ja panee sen poikki katkaisten siten kudelankahulpion kude-5 langan sisäänlyönnistä, joka ulottuu kudetilan poikki. Kun hammas 86 kulkee ohi hihnapyörän 244 ohi, hihna 240 vapauttaa kuteen hulpio-osan. Mutta kuteen jäljelläolevan osan, joka menee hampaan 86 poikki, pitää hihna 260 hampaan 86 varassa siihen asti, kunnes loimirainat 14 ja 16 10 ottavat hoitaakseen kudelankojen ohjauksen telojen 210 ja 212 nipissä. Nyt hihnojen 240 ja 260 ja leikkurin muodostama järjestely toistuu koneen toisella puolella kudelangan varastopyörää 54 varten siten, että on olemassa järjestely kuteen sisäänlyöntien molempien päiden kiinnipitä-15 miseksi ja näiden hulpioiden leikkaamiseksi irti kuteen sisäänlyönneistä, jolloin kukin kudelangan sisäänlyönti erotetaan kaikista muista.

Pneumaattinen jätelangan poistosuutin (ei esitetty) on järjestetty alueelle, jossa sisäänlyöntilangoista irti-20 leikatut hulpiolangat jättävät hihnan 240 ohjauksen, näiden jätehulpiolankojen poistamiseksi keräämispisteeseen. Tällaiset pneumaattiset jätelangan poistojärjestelmät ovat hyvin tunnettuja tekstiilikoneiden yhteydessä.

Kudejonon keksinnönmukaisella, juuri kuvatun kal-25 täisellä koneella tapahtuvan muodostamismenetelmän perusperiaate on kuvattu kuvioissa 10 ja 11. Näissä kuvioissa on kudepidikkeitä kuvattu kaaviomaisesti viitenumeroilla 300 ja 302. Kuten yllä on selitetty, kudepidikkeiden teholliset osat ovat viistot varret 104, mutta tässä esitet-30 tyjä tarkoituksia varten ne on esitetty ainoastaan tappeina, ja niitä on kaksi yksikköä, yksi kumpaankin kudelangan varastopyörää 52 ja 54 varten.

Näitä tarkoituksia varten oletetaan myös, että ku-teenkuljetin 70 on sovitettu laskemaan vain kolme kude-35 lankaa 1, 2 ja 3. Käytännössä on hyvin epätodennäköis- 98834 25 tä, että konetta käytettäisiin laskemaan vain kolme lankaa kuteenkuljettimelta, mutta kolme lankaa on se minimimäärä, jolla on mahdollista kuvata kudejonon muodostusmenetelmän perusperiaate.

5 Kuteenkulj ett imen ensimmäisellä poikittaisliikkeel- lä vasemmalta oikealle lasketaan kolme kudelankaa 1, 2 ja 3 kukin nuolien kuvaamaan suuntaan, ja itse asiassa muodostuu kolme kuteen "sisäänlyöntiä" la, 2a ja 3a. Kudelan-gan varastopyörät liikkuvat nuolen B suuntaan.

10 Kuteenkuljettimen 70 tämän ensimmäisen poikittais- liikkeen lopussa tuolla kuljettimella olevat kudesilmukat ovat kudepidiketappien 302 oikeanpuoleisen pään ulkopuolella. Kuteenkuljetin sysätään sitten vastakkaiseen suuntaan tappien 300 ja 302 kulkusuuntaan nähden, ts. alaspäin 15 kuviota 10 katsottaessa. Tämä sysääminen kuljettaa kude- lankaan 1 liittyvän kudesilmukan kohtaan, jossa se on ku-depidiketapin 302 alapuolella, välittömästi ylätapin alapuolella, jotta kuteenkuljettimen poikkisuuntaisella pa-luuliikkeellä asetetaan kudelanka 1 kudetilan poikki, ku-20 ten katkoviivalla Ib on merkitty, ja muodostuu uusi "si-säänlyönti". Havaitaan, että kudelangan hulpio-osasta muodostuu lenkki kudepidiketappien kahden ylätapin 302 ympärille oikealle puolelle. Samoin kudelanka 2 muodostaa "pa-luusisäänlyönnin" 2b, ja kudelanka 3 muodostaa "paluusi-25 säänlyönnin" 3b.

On huomattava, että kuteen "sisäänlyönti" Ib lomittuu kuteenkuljettimen ensimmäisen vasemmalta oikealle tapahtuneen poikittaisliikkeen aikana asetettujen kuteen sisäänlyöntien 2a ja 3a väliin, mutta että kuteen "sisään-30 lyönnit" 2b ja 3b ovat vain sellaisen välin päässä toisistaan, joka on riittävän laaja salliakseen toisen kuteen "sisäänlyönnin" le lomittua niiden väliin, kun kuteenkul-jetin 70 seuraavan kerran siirtyy oikealle, asettaakseen kuteen "sisäänlyönnit" le, 2c ja 3c.

26 98834 Täydellinen kudejonon muodostusoperaatio vasta alkaa kuteenkuljettimen 70 seuraavalla poikittaisliikkeellä, koska ensimmäisen poikittaisliikkeen aikana kuljetin asettaa kaksi kuteen "sisäänlyöntiä" la ja 2a, jotka ovat kak-5 si kertaa niin etäällä kuin valmiissa jonossa vaadittavien "sisäänlyöntien" välinen etäisyys. Mutta jos tarkastellaan, mitä tapahtuu niiden kohtien välissä, joita on merkitty viivoilla 304 ja 306, joka on puolikas koneen jaksosta, havaitaan, että kuteenkuljettimen 70 poikittaisella 10 paluuliikkeellä se lomittaa yhden kudelangoistaan Ib niiden kahden kuteen "sisäänlyönnin" 2a ja 3a kanssa, jotka on asetettu edellisellä poikittaisliikkeellä, ja samanaikaisesti se asettaa kaksi kuteen "sisäänlyöntiä" 2b ja 3b, jotka ovat välin päässä toisistaan, valmiina lomit-15 tamaan väliinsä seuraavan kuteen "sisäänlyönnin" kuteenkulj ettimen seuraavalla poikittaisliikkeellä. Tästä syystä ei kuteenkuljetintä tarvitse sysätä välin päähän kudelan-gan 1 saamiseksi ylhäältä päin kolmannen tapin 302 alle, niinkuin olisi laita, jos kuteenkuljetin ei tekisi min-20 käänlaista kuteen "sisäänlyöntien" lomitusta.

Tämän menetelmän eräs hyvin tärkeä piirre on kuvattu tarkemmin kuviossa 11. Havaitaan, että ehjillä viivoilla piirretty kudelanka 7 asetetaan silloin, kun kuteenkul-jetin liikkuu oikealta vasemmalle, kuten kudelangalla 7 25 olevalla nuolella on merkitty. Tämän seurauksena kudelanka tarttuu yhden tapin 302 alapuolen ympäri ja sitten yhden tapin 300 yläpuolen ympäri. Mutta sitä seuraava kudelanka 8, jota on merkitty katkoviivoin, asetetaan silloin, kun kuteenkuljetin menee poikkisuuntaan vasemmalta oikealle, 30 ja tästä syystä tuo kudelanka tarttuu pidiketapin 200 alapinnan ympäri ja kudepidiketapin 302 päälipuolen ympäri.

Näin tappiin 300 on tarttunut sen vastakkaisilta puolilta (ts. etu- ja takapuolelta) kaksi peräkkäistä kuteen "sisäänlyöntiä" . Tämä aiheutuu käytetystä lomittamismenetel- li 98834 27 mästä, ja on uusi piirre, jota ei löydy aiemmista kudejo-non muodostamismenetelmistä.

Ei ole käytännöllistä kuvata sitä kudejonomallia, joka on muodostettu piirustuksen kuvioihin 1-9 5 viittaamalla selostetulla erityistoteutusmuodolla, koska mukana on niin monta kudelankaa. Mutta kuvio 12 kuvaa sen, mitä tapahtuu, kun juuri kuvioihin 10 ja 11 viittaamalla kuvattua järjestelmää käytetään yhdeksällä kudelangalla, jotka kuteenkuljetin 70 asettaa kullakin poikittaisliik-10 keellä.

Ensimmäisen vasemmalta oikealle tapahtuvan poikit-taisliikkeen aikana asetetaan kaikki yhdeksän lankaa kude-tilan poikki, kunkin vierekkäisen kudelankaparin väli on kaksinkertainen valmiissa jonossa tarvittavaan nähden.

15 Kuteenkuljetinta 70 sysätään sitten alaspäin (ts. taak sepäin kuteen varastopyörien liikesuuntaan nähden) siten, että paluuliikkeellä, jonka aikana tehdyt "sisäänlyönnit" on kuvattu katkoviivoin, kukin neljästä ylimmästä "sisään-lyönnistä" on lomittuneena yhteen niistä neljästä välistä, 20 jotka jäävät vasemmalta oikealle tapahtuneella ensimmäisellä poikittaisliikkeellä asetettujen viiden alimman "sisäänlyönnin" väliin. Samanaikaisesti viidestä alimmasta kudelangasta muodostetaan "sisäänlyönnit", jotka ovat erillään toisistaan kaksinkertaisen matkan vaadit-25 tavaan nähden, ja aikaansaavat siten lomittumisen neljällä kuteen "sisäänlyönnillä", jotka on tarkoitus asettaa kuteenkul jettimen seuraavalla vasemmalta oikealla tapahtuvalla liikkeellä. Tämä menettely toistuu, niin että kullakin kuteenkuljettimen poikittaisliikkeellä jotkut muo-30 dostettavat kuteen "sisäänlyönnit", lomittuvat niiden ku teen "sisäänlyöntien" kanssa, jotka on asetettu kuteenkul-jettimen edellisellä poikittaisliikkeellä, ja muut asetetaan välin päähän toisistaan, valmiiksi seuraavien kuteen "sisäänlyöntien" kanssa lomitettaviksi sitä seuraavalla 35 kuteenkuljettimen poikittaisliikkeellä.

28 98834

Kuvatussa koneessa ja myös kuvatuissa toimintamenetelmissä on yksi ainoa kuteenkuljetin 70, joka tuottaa koko kudejonon. Voisi kuitenkin olla mahdollista tehdä kone, jossa on kaksi viitenumerolla 70 merkityn kaltaista 5 kuteenkuljetintä, ja vaappuvivut 180, jotka kannattavat palkkeja 74, on siirretty poispäin toisistaan kehän suunnassa kuteen varastopyörien 52 ja 54 ympäri siten, että molemmat kuteenkuljettimet 70 kykenevät kumpikin tekemään täyden edestakaisliikkeen, joka tarvitaan kudelankojen 10 asettamiseen ilman, että ne iskeytyvät vastakkain. Kuviossa 6 kuvattu mekanismi tuplataan, jolloin toinen yksikkö säätää toisen kuteenkuljettimen 70 toimintaa ja toinen säätää toista kuteenkuljetintä.

Tällaisella järjestelyllä, ensimmäisen kuteenkul-15 jettimen ensimmäisen poikittaisliikkeen aikana, se asettaa koko sarjan kuteen "sisäänlyöntejä", mutta nämä ovat kaikki erillään toisistaan kaksi kertaa sen matkan, joka vaaditaan kuteen "sisäänlyönneiltä" lopullisessa kudejonossa.

Tuon ensimmäisen poikittaisliikkeen lopussa sysätään en-20 simmäistä kuteenkuljetintä kuteen varastopyörien liikkeeseen nähden taaksepäin, koko sen matkan, jonka sen kuteiden "sisäänlyöntien" koko sarja vie tilaa, ja poikittaisen paluuliikkeensä aikana se jälleen asettaa täyden sarjan kuteen "sisäänlyöntejä", jotka ovat erillään toisistaan 25 kaksi kertaa sen matkan, joka kuteen "sisäänlyönneiltä" vaaditaan valmiissa jonossa. Kun toinen kuteenkuljetin tekee ensimmäisen poikittaisliikkeensä, se asettaa koko sarjan kuteen "sisäänlyöntejä", mutta nämä on lomitettu niiden kuteen "sisäänlyöntien” kanssa, jotka on asetettu 30 ensimmäisen kuteenkuljettimen ensimmäisellä poikittais-liikkeellä, ja samoin, kun toinen kuteenkuljetin tekee paluuliikkeensä, se asettaa täyden sarjan kuteen "sisäänlyöntejä", mutta nämä lomittuvat niiden kuteen "sisäänlyöntien" kanssa, jotka ensimmäinen kuteenkuljetin on 35 asettanut poikittaisella paluuliikkeellään. Kuten kuviossa

II

98834 29 11 kuvatussa järjestelyssä, erilliset kudelangat ovat tarttuneet kuhunkin kudepldlkkeeseen vastakkaisilta puolilta, mutta kahden kuljettimen menetelmässä toisen näistä kude-langoista asettaa toinen kuteenkuljetin ja toisen kudelan-5 gan asettaa toinen kuteenkuljetin. Tämän järjestelyn etu on yksinkertaisesti se, että saadaan suuri tuotan-tonopeus, koska kaksi kuteenkuljetinta toimii samanaikaisesti. On suositeltavaa järjestää molemmat kuteenkuljetti-met liikkumaan samanaikaisesti vastakkaisiin suuntiin ko-10 neen runkoon kohdistuvien voimien tasapainottamiseksi.

Kuvio 13 kuvaa vaihtoehtoisen järjestelyn, ja se on esitetty kaaviomaisesti paljolti samaan tapaan kuin kuvio 1. Siinä on kaksi kuteen varastointilaitetta 400 ja 402 asennettu päällekkäin, ja kumpikin näistä kuteen varas-15 tointilaitteista käsittää kaksi kuteen varastopyörää, samanlaisia kuin pyörät 52 ja 54, ja kaikki niihin liittyvät käyttölaitteet. Lisäksi ylempään kudevarastoon 400 kuuluu kuteenkuljetin 404, ja alempaan kudevarastoon 402 kuuluu alempi kuteenkuljetin 406. Havaitaan, että nämä kuteenkul-20 jettimet on tarkoitettu tekemään sysäysliikettä, jota on merkitty katkoviivoilla, ainoa ero kuvioissa 1-9 kuvattuun laitteeseen nähden on siinä, että kuteenkuljettimet on asennettu pystysuoraan molempien kudevarastojen 400 ja 402 ylä- ja alapuolelle. Tästä syystä molemmat kuteenkul-25 jettimet on järjestetty tekemään erilliset kudejonot omilla kudevarastoillaan 400 ja 402. Kudevarastojen pyörimissuunta on merkitty nuolilla.

Molemmat kudevarastot kohtaavat toinen toisensa keskikohdalla, jossa on yksi ainoa pari nippiteloja 408 ja 30 410. Ylempi loimiraina 412 kulkee ohjaustelojen ympäri ja otetaan sitten ylemmän nippitelan 408 ympärille, ja samoin alempi loimiraina 414 menee ohjaustelojen ympäri ja otetaan sitten alemman nippitelan 410 ympärille. Molemmat loimirainat viedään sitten yhteen kun ne kulkevat nip- - 98834 30 pitelojen 408 ja 410 läpi, kuten aiemmin kuvattiin, ja sitten yhdistetty kangas viedään jatkokäsittelyn läpi.

On kuitenkin selvää, että kuviossa 13 kuvatulla järjestelyllä viedään kaksi erillistä kudejonoa telojen 5 408 ja 410 väliseen nippiin, ja molemmat kudejonot tulevat kerrostetuiksi loimirainojen 412 ja 414 väliin. Mutta kuten kuviossa 14 on kuvattu, kuteen ehjin viivoin piirretyt "sisäänlyönnit" 416, jotka muodostetaan ylemmällä kudeva-rastolla 400, loimitetaan niiden katkoviivoin piirret-10 tyjen kuteen "sisäänlyöntien" kanssa 418, jotka muodostetaan alemmalla kudevarastolla 402. Tästä syystä on mahdollista kaksinkertaistaa tämän koneen tuotantonopeus kuvioissa 1-9 kuvatun koneen tuotantonopeuteen verrattuna.

Yllä kuvatuissa erityistoteutusmuodoissa pitkit-15 täissuuntainen raina tai kantokerros on kahden loimilan-goista muodostuvan rainan muodossa. On kuitenkin ymmärrettävä, että kudejonon muodostamiseen käytettyjä menetelmiä ja laitteita voitaisiin käyttää erityyppisten kan-toratojen kanssa. Lisäksi kudejonon muodostamislaite voi-20 täisiin liittää sellaisen kantoradan valmistuskoneeseen, kuten paperinvalmistuskoneeseen sellaiseen kohtaan, että kudelangat uppoavat paperirainaan, ennenkuin se on kuivattu, jolloin langat tulevat sidotuiksi paperiin. Vaihtoehtoisesti, ja jälleen ainoastaan esimerkinomaisesti, ku-25 de jonon muodostuskone voitaisiin yhdistää neulauskoneeseen kudelankojen viemiseksi kuituhuopaan ennen neulaamisope-raatiota. Keksinnön on havaittu olevan erityisen hyödyllinen kankaiden lujittamisessa.

Il

Claims (26)

31 9C834

1. Menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnet-t u siitä, että kuteenkuljetin (70), joka asettaa sarjan 5 kudelankoja (416, 418), liikkuu edestakaisin sivuttais- suuntaan (kudesuuntaan) kudetilan poikki kahden kudepidi-keyksikön (300, 302) välissä ja siirtyy pitkittäissuuntaan (loimisuuntaan) kudepidikkeisiin nähden kudesuuntaisen poikittaisliikkeensä toisessa tai molemmissa päissä aset-10 taakseen kudelankajoukon kudetilan poikki kullakin sivut-taissuuntaisella poikittaisliikkeellä ja kietoakseen kunkin kudelangan ainakin kahden kudepidikkeen (300, 302) ympäri kudetilan toisella tai molemmilla reunoilla, jolloin loimisuuntainen keskinäisliike kuteenkuljettimen ja kude-15 pidikkeiden välillä on sellainen, että kuteenkuljettimen kullakin poikittaisliikkeellä (ensimmäisen poikittaisliik-keen jälkeen) jotkut, mutta eivät kaikki, asetetuista langoista lomittuvat mainitun kuteenkuljettimen tai toisen kuteenkuljettimen aiemmin asettamien kudelankojen kanssa, 20 ja loput tuolla poikittaisliikkeellä asetetut kudelangat ovat välin päässä toisistaan tehdäkseen mahdolliseksi uuden kudelankasarjan lomittamisen niiden kanssa mainitun tai toisen kuteenkuljettimen seuraavalla poikittaisliikkeellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että se kudelan-kamäärä (416, 418), joka kuteenkuljettimen poikittaisliikkeellä lomitetaan aiemmin asetettujen kudelankojen kanssa, on yhtä pienempi kuin se kudelankamäärä, joka asetetaan 30 välin päähän toinen toisistaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että se kudelankamäärä (416, 418), joka lomitetaan aiemmin asetettujen kudelankojen kanssa, on yhtä suurempi kuin se kudelanka-35 määrä, joka asetetaan välin päähän toinen toisistaan. 32 98834

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kuteenkuljettimen (70) kullakin poikittaisliikkeellä (ensimmäisen jälkeen) kudelangat (416, 418), jotka lomite- 5 taan aiemmin asetettujen kudelankojen kanssa, lomitetaan sillä tavoin niiden välin päässä toisistaan olevien kude-lankojen kanssa, jotka on asetettu kuteenkuljettimen (70) välittömästi edellisellä poikittaisliikkeellä, että mainitun yhden kuteenkuljettimen avulla syntyy täydellinen ku-10 delankajono.

5. Menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnet- t u siitä, että kaksi kuteenkuljetinta (70), jotka kumpikin asettavat sarjan kudelankoja (416, 418), kulkee edestakaisin sivuttaissuuntaan (kudesuuntaan) kudetilan 15 poikki kahden kudepidikeyksikön välissä ja siirtyy pitkit- täissuuntaan (loimisuuntaan) kudepidikkeisiin nähden tämän kudesuuntaisen poikittaisliikkeen toisessa tai molemmissa päissä asettaakseen kudelankasarjansa kudetilan poikki kullakin sivuttaissuuntaisella poikittaisliikkeellä ja 20 kietoakseen kunkin kudelangan ainakin kahden kudepidikkeen (300, 302) ympäri kudetilan toisessa tai molemmissa reunoissa niin, että kudepidikkeet pidättävät kudelangat hul-pioissa, ja molemmat kuteenkul j ett imet ovat 180° vai-hesiirrossa, jolloin ne liikkuvat vastakkaisiin suuntiin, ! 25 kun ne kulkevat kudetilan poikki, ja järjestely on sellai nen, että ainakin osa yhden kuljettimen asettamista kude-langosta lomittuu tuon kuteenkuljettimen kullakin poikittaisliikkeellä (muulla kuin ensimmäisellä poikittaisliikkeellä) toisen kuteenkuljettimen aiemmin asettamien kude-30 lankojen kanssa.

6. Menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnet- t u siitä, että kuteenkuljetin (70), joka asettaa sarjan kudelankoja (416, 418) poikittaissuuntaan (kudesuuntaan) kahden kudepidikeyksikön (300, 302) välisen kudetilan 35 poikki ja joka siirtyy pitkittäissuuntaan (loimisuuntaan) li . 98834 33 kudepidikkeisiin nähden tämän kuteensuuntaisen poikittais-liikkeen toisessa tai molemmissa päissä asettaakseen kude-lankasarjan kudetilan poikki kullakin poikittaisliikkeellä ja kietoakseen kunkin kudelangan ainakin kahden kudepidik-5 keen ympäri, jolloin kuteenkuljettimen ja kudepidikkeiden välinen loimisuuntainen keskinäisliike on sellainen, että kudejonon muodostamisen aikana kunkin kudepidikkeen toiselle etu- ja peräpuolelle tarttuu kudelanka, joka on asetettu mainitun tai jonkin kuteenkuljettimen yhdellä poi-10 kittaisliikkeellä ja toiselle etu- ja peräpuolelle kude-lanka, joka asetetaan mainitun tai jonkun kuteenkuljettimen (70) seuraavalla poikittaisliikkeellä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, 15 että kuteenkuljettimen (70) ja kudepidikkeiden (300, 302) välinen loimensuuntainen keskinäisliike on sellainen, että kudejonon muodostamisen aikana kunkin kudepidikkeen toiselle etu- ja peräpuolelle tarttuu kudelanka, joka on asetettu mainitun tai jonkin kuteenkuljettimen yhdellä poi-20 kittaisliikkeellä ja toiselle etu- ja peräpuolelle kude-lanka, joka asetetaan mainitun tai jonkun kuteenkuljetti-men seuraavalla poikittaisliikkeellä.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kuteenkul- 25 jettimien (70) loimensuuntainen keskinäisliike on sellai nen, että kudejonon muodostamisen aikana kunkin kudepidikkeen toselle (300, 302) etu- ja peräpuolelle tarttuu kude-lanka, jonka toinen kuteenkuljettimistä on asettanut, ja toiselle sen etu- tai peräpuolelle tarttuu toisen kuteen-30 kuljettimen asettama kudelanka.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kudepidikkeet (300, 302) on järjestetty kahdelle si-vuttaissuunnassa välin päässä olevalle kudevarastolait- 35 teelle (52, 54), jotka kumpikin liikkuvat saadakseen oman . 98834 34 kudepidikkeensä liikkumaan pitkittäissuuntaan läpi kudejo-non muodostamisaseman, jossa kuteenkuljetin (-kuljettimet) asettavat kudelangat kudetilan poikki.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen mene-5 telmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kuteenkuljettimen tai -kuljettimien (70) asettamat kudelangat asetetaan eteenpäin siirtyvän pitkittäissuuntaisen rainan poikki; kudelangat kiinnitetään rainaan ja irrotetaan kudepidikkeistä (300, 302), jolloin pitkittäis- 10 suuntainen raina pitää sitten kudejonon paikoillaan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, jolloin jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukaisella menetelmällä valmistetaan kaksi lankajonoa, tunnettu siitä, että molemmat jonot asetetaan 15 siten, että yhden ristikon kudelangat (416, 418) lomittuvat pituussuunnassa toisen jonon kudelankojen kanssa.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että pitkittäissuuntainen raina käsittää loimilankarainan 20 (412, 414).

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tai jonkin patenttivaatimuksen 10 -12 mukainen menetelmä, sikäli kuin se on riippuvainen patenttivaatimuksesta 9, tunnettu siitä, että kude- 25 langat (416, 418) puristetaan kudevarastolaitteen (52) ja kudevarastolaitteen (52) kanssa samaan suuntaan liikkuvan lukituslaitteen (260) väliin.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, 30 että kukin kudetilan poikki asetettu lanka (412, 418) katkaistaan muusta kudelangasta hulpioiden kohdalta.

15. Menetelmä sellaisen kuitukankaan valmistamiseksi, jossa on kudelankoja, jossa menetelmässä kudelangat asetetaan etenevän pitkittäissuuntaisen kantoradan poikki, 35 tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina kudelan- II 98834 35 kojen (412, 418) syöttämisen ainakin yhdeltä kuteenkuljet-timelta (70), joka kulkee edestakaisin reunasta toiseen hulpioiden välissä, kudelankojen asettamiseksi pitkit-täsisuuntaisen kantoradan poikki; kunkin kudelangan pidät-5 tämisen kummassakin hulpiossa kiertämällä kukin kudelanka pidike-elimen ympärille; hulpiolenkkien poistamisen siten, että kukin kudelanka erotetaan viereisistä kudelangoista ja lankavälien vaihtelemisen vaihtelemalla pituussuuntaisen kantoradan etenemisnopeutta kuteenkuljettimen edesta-10 kaisliikkeen nopeuteen nähden.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 14 mukainen menetelmä kankaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että vierekkäisten kudelankojen (416, 418) välistä etäisyyttä vaihdellaan vaihtelemalla kantoradan etenemisno- 15 peutta kuteenkuljettimen (-kuljettimien) (70) edestakais- liikken nopeuden suhteen.

17. Kankaanvalmistuskone, tunnettu siitä, että se käsittää pitkittäissuuntaisen kantoradan syöttöjä rullausmekanismin (50); kudevarastolaitteen (52), joka 20 on sovitettu liikkumaan pitkittäissuuntaisen kantoradan kulkusuuntaan; järjestelyn (60) kudevarastolla muodostetun kudelangoista muodostuvan jonon viemiseksi päällekkäin pitkittäissuuntaisen kantoradan kanssa, ja kudejonon muo-dostamismekanismin, joka käsittää ainakin kaksi kuteenkul-25 jetinta (70), jotka on sovitettu menemään kudevarastolait-teiden poikki vastakkaissuuntaisilla hulpioiden välisillä edestakaisliikkeillä sillä tavoin, että ainakin jotkut kuteenkuljettimen asettamista kudelangoista lomittuvat tuon kuteenkuljettimen kullakin poikittaisliikkeellä toi-30 sen kuteenkuljettimen aiemmin asettamien kudelankojen kanssa; ja välineet (104) kudelankojen pitämiseksi paikoillaan hulpioiden kohdalla.

18. Kankaanvalmistuskone, tunnettu siitä, että se käsittää välineen (60) kudelankajonon muodostami- 35 seksi kudevarastolle (52), johon on asennettu kuteenkulje- 98834 36 tin (70) tekemään sivuttaissuuntaista (kuteensuuntaista) liukuvaa liikettä palkin (74) varassa ja jossa on nokka-pyöräkäyttöinen mekanismi (190) palkin siirtämiseksi silloin, kun kuteenkuljetin on loimisuuntaisen sivuttaisliik-5 keensä päässä.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen kankaanvalmis-tuskone, tunnettu siitä, että kudevarasto (52) on pyöreä, jolloin loimisuunta on kaareva ja palkki (74) on asennettu nokkapyöräkäyttöisen vaappuvivun (190) varaan, 10 joka on sovitettu kääntymään kudevaraston akselin ympäri.

20. Jonkun patenttivaatimuksen 17 - 19 mukainen kankaanvalmistuskone, tunnettu siitä, että siinä on kuteenkuljettimen edestakaisliikkeen aikaansaava mekanismi, joka käsitää mekaanisen tuplaajan (147) .

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen kankaanvalmis tuskone, tunnettu siitä, että tuplaaja (147) käsittää parin taljoja (152, 154), jotka on kytketty selik-käin ja säätävät kuteenkuljettimen (70) liikettä vastakkaisiin sivuttaissuuntiin.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 17 - 21 mukainen kankaanvalmistamistuskone, tunnettu siitä, että kudevarasto käsittää kaksi pyörää (52, 54), jotka on asennettu pyörimään kudelankojen suuntaisen akselin ympäri (ts. loimisuuntaan nähden poikittain), ja siinä on kudepi- 25 dikkeet (104), jotka työntyvät ulos kummankin pyörän kehältä, ja pyörät ovat sivuttaissuunnassa sellaisen välin päässä toisistaan, että mainitut kaksi kudepidikeyksikköä rajaavat kudetilan leveyden.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen kankaanvalmis- 30 tuskone, tunnettu siitä, että kummankin kudevaras- topyörän yhteyteen on järjestetty kudehulpion lukitusmekanismi .

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen kankaanvalmistuskone, tunnettu siitä, että lukitusselementti 35 käsittää päättömän hihnan (260), jota kannattaa kaksi te- 98834 37 laa (262, 264), jotka on kudevarastopyörän kehän suunnassa sijoitettu toisistaan erilleen sellaisiin kohtiin, että telojen tangentti muodostaa pyörän jänteen ja siksi päättömän hihnan telojen pyörän puoleinen juoksu defomoituu 5 mainitusta tangentista pyörän kehän avulla, päättömän hihnan tiukan tartunnan varmistamiseksi pyörän kehän kanssa.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen kankaanvalmis-tuskone, tunnettu siitä, että päätön hihna on varastopyörän kehällä olevassa urassa (96).

26. Jonkin patenttivaatimuksen 23 - 25 mukainen kankaanvalmistuskone, tunnettu siitä, että hulpion halkaisulaite (270) toimii yhteistyössä kummankin varasto-pyörän (57, 54) kehän kanssa kudepidikkeiden (104) sisäpuolella siten, että se leikkaa kudepidikkeiden ympärille 15 muodostetut kudelenkit kudelangoista kankaan hulpiossa. 38 98834