FI98671C - Rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin - Google Patents

Description

. 98671

Rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin.-Parallellkopplat flerstegsbandpassfilter

Esillä oleva keksintö koskee yleisesti sähkösuodatinta ja tarkemmin rinnankytkettyä moniasteista kaistanpäästösuodatin-ta, joka sopii käytettäväksi kanavasuodattimena liikkuvan yksikön, kuten autoradion tai vastaavan tietoliikennejärjestelmässä radiotaajuisen signaalin yhdistämis/lajittelulaitteessa, tai lähetys/vastaanottosuodattimena siirrettävässä laitteessa, jne.

Viimeaikaisena suuntauksena on ollut - liikkuvan yksikön tietoliikennejärjestelmässä, kuten autodadiojärjestelmässä jne. - ns. solukkojärjestelmän laaja käyttö, ja samalla käyttäjien määrän nopea kasvu on vaatinut solun säteen pienentämistä ja myös tukiasemien määrän nostamista. Sellaisen suuntauksen mukaisesti vaaditaan pientä kokoa, vähäistä häviötä ja kustannusten alentamista myös tukiasemassa käytettävässä radiotaajuisen signaalin yhdistämis/lajittelulaitteessa.

Kuten kuviossa 16 esitetään, solukkojärjestelmän tukiasemassa käytettävä radiotaajuisen signaalin yhdistämis/lajittelulaite sisältää useita suuntavaimentimen 1 ja kanavasuodattimen 2 ryhmiä, antennimonitorin 4, sekä antennisuodattimen 5, jotka esitetyllä tavalla on kytketty toisiinsa.

Tavallisessa edellä kuvatun lajisessa radiotaajuisen signaalin yhdistämis/lajittelulaitteessa kanavasuodattimena käytetty suodatin 2 muodostuu kaistanpäästösuodattimista (lyhennettynä BPF), jotka päästävät läpi vastaavien kanavien määrätyllä taajuuskaistalla olevia signaaleja.

Edellä mainitun lajinen kaistanpäästösuodatin on tyypillisesti suunniteltu alla selitetyllä tavalla suodattimen tuottamiseksi kulloistakin sovellutusta varten.

. 98671 2

Tarkemmin sanoen edellä mainitun kaistanpäästösuodattimen mal-lipiiri aikaansaadaan suorittamalla alipäästösuodattimelle (lyhennettynä LPF), jolle on olemassa yleisesti tunnettu suunnitteluteoria, piirimuunnos muunnoskaavalla, jota sanotaan invert-teriksi. Sellaisella piirin muunnoksella saatu kaistanpääs-tösuodatin on moniasteisten kaistanpäästösuodatinpiirien sar-jakytkentä, jossa useiden LC-piirien vierekkäisiin LC-piireihin 7 vaikuttaa peräkkäin keskinäinen induktiokytkentä, kuten kuviossa 17 esitetään.

Kuvion 17 sarjaan kytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin-piiri 8, johon edellä viitattiin, on ns. mallipiiri kaistanpäästösuodattimen suunnittelua varten, ja sille on tunnusomaista että se helposti voidaan toteuttaa mikroaaltoalueella.

Sarjaan kytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen 8 toteuttamiseksi edellä selitetyllä tavalla aikaansaadusta mal-lisuodattimesta, kulloinenkin LC-resonanssipiiri 7, kuvion 17 esittämällä tavalla toisiinsa kytkettyjen kolmen portaan osalta, korvataan tai approksimoidaan todellisilla resonaattoreilla, esim. TE o 16 -dielektrisillä resonaattoreilla. Tällä menetelmällä toteutetaan sarjaan kytketty moniasteinen kaistanpäästösuoda-tin, joka sisältää useita dielektrisiä resonaattoreita, ja jolla on annetut taajuusominaisuudet.

Eräs esimerkki näin toteutetun moniasteisen kaistanpäästösuodattimen 11 sarjakytkennästä on esitetty kuviossa 18, ja sen ekvivalenttipiiri on esitetty kuviossa 19.

Edellä mainittu sarjaan kytketty moniasteinen kaistanpääs-tösuodatin 11 on suodatin, jota esillä olevat keksijät ovat ehdottaneet artikkelissa "Dielectric high-power band-pass filter using quarter-cut ΤΕοΐδ image resonator for cellular stations", s. 1150 - 1155, IEEE Transactions on microwave theory and techniques, MTT, Vol-35, nro 12, joulukuu 1987, ja kuten kuviossa 18 esitetään, siihen sisältyy useita kaaren muotoisia dielektrisiä resonaattoreita 12, joita esillä olevat keksijät 98671 3 kutsuvat nimellä "quarter-cut ΤΕοΐδ image resonator" (neljän-nesosa-TEoiö-peiliresonattori), joista jokainen muodostuu TEoiö -aaltomuodon alunperin renkaan muotoisen dielektrisen resonaattorin neljänneksestä, sekä keraamisia alustoja 14, joiden pinnalle on muodostettu elektrodikalvoja 13, ja jotka on sijoitettu L-muotoon sähköiseksi seinämäksi, jolloin mainitut kaaren muotoiset resonaattorit 12 on kiinnitetty mainituille keraamisille alustoille 14 ennalta määrätyin välein. Nämä keraamiset alustat 14 ja dielektriset resonaattorit 12 toimivat ΤΕοΐδ-aaltomuodon peiliresonaattoreina. Mainitut keraamiset alustat 14 on mekaanisesti ja sähköisesti kiinnitetty metallisen kotelon 15 seiniin, jolloin mainitun kotelon 15 sisätila rakenteellisesti saa rakenteen, joka vastaa TEoiö -aaltomuodon pyöreätä ra jataa juustyyppistä aaltoputkea jaettuna neljään. Dielektriset resonaattorit 12 ovat vastaavasti induktiivisessä kytkennässä toisiinsa, jolloin dielektriset resonaattorit 12 kulloisinakin päinä on induktiivisesti kytketty ulkoisiin kuormiin.

Vaikka edellä kuvattua moniasteisen kaistanpäästösuodattimen 11 sarjakytkentää voidaan kooltaan suuresti pienentää, verattuna suodattimeen jossa käytetään tavanomaista onteloresonaattoria, niin tämän tyyppisten sarjaan kytkettyjen resonaattoreiden yleisestä järjestelystä johtuen, jolloin luonnolliset väräh-telymuodot hoitavat kulloisetkin taajuuskomponentit, koska dielektriset resonaattorit 12 ovat sarjassa, energian jakautuma on erilainen johtuen kulloisenkin vaiheen dielektrisestä resonaattorista.

Kuvio 7 esittää erään esimerkin kaistanpäästökäyrästä ja ryhmäkulkuaikakäyrästä, jotka voidaan saavuttaa tavanomaisella kolmiasteisella sarjaan kytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen avulla.

Sarjaan kytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen ryhmä-kulkuaikakäyrälle on ominaista, että sillä on huippuarvot päästöalueen vastakkaisissa päissä, ja tasaisen ryhmäkulkuai-kakäyrän aikaansaamiseksi koko käytettävälle toiminta-alueelle, . 98671 4 on suunniteltua aluetta laajennettava siten, että vastakkaisten päiden huiput sijaitsevat käytössä olevan toiminta-kaistan ulkopuolella, jolloin on vaikeata toteuttaa kaistanpäästö-käyriä, jotka ovat riittävän ylivoimaisia selektiivisyyden suhteen.

Kuten mainitusta ryhmäkulkuaikakäyrästä voidaan nähdä, sarjaan kytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa on vaikeata toteuttaa tasaisia ryhmäviiveitä koko kaistanpäästöalu-eella, sillä koska kulloiseenkin taajuuskomponenttiin liittyy kulloisetkin luonnolliset värähtelymuodot, ulkoiset kytkentä-asteet kaikilla luonnollisilla värähtelymuodoilla muuttuvat vastaavalla tavalla resonaattoreiden parametreja säädettäessä, jolloin ryhmäkulkuaikakäyrää vastaavien resonanssitaajuuksien osalta ei voida säätää halutulla tavalla.

Lisäksi mainitun sarjaan kytketyn moniasteisen kaistanpääs-tösuodattimen ryhmäkulkuaikakäyrää ei pystytä täysin sopeuttamaan nykyisellään nopeasti kehittyvään siirtosignaalien digitalisoimiseen, ja voimakkaasti onkin vaadittu sellaisia suodattimia, joilla on tasainen ryhmäkulkuaikakäyrä.

Edellä selitetyllä tavalla toteutettu suodatin on kaikesta huolimatta sellaisen kaistanpäästösuodattimen mallin likimää-räistys, joka perustuu alipäästösuodattimen suunnitteluteoriaan TEoiö -aaltomuodon dielektrisellä resonaattorilla 12, eivätkä sen ominaisuudet täysin vastaa aikaisemmin mainitun mallipiirin ominaisuuksia.

Tämän johdosta Zuiho KYO ym. ovat artikkelissa "Composition of microwave circuit by inherent mode developing method", Electronic communication institute, microwave research meeting data, MW82-54, 1982, sivuilla 9-16 ehdottaneet rinnankytketyn moniasteisen piirin simulointimallia, jossa käytetään ominai-saaltomuodon kehittävää menetelmää, jolloin voidaan suorittaa edellä selitetyllä tavalla toteutetun sarjaankytketyn suodattimen simulointi.

- 98671 5

Mainitussa rinnankytketyn piirin simulointimallissa on kuvion 20 esittämä piirirakenne, ja se on tarkoitettu sellaisen simuloinnin toteuttamiseen, johon sisältyy luonteeltaan symmetrinen vaimennus sekä mikroaaltosuodattimen häiriöt.

Sellaisessa tapauksessa, jossa sarjaan kytketyllä moniasteisel-la kaistanpäästösuodattimella on m luonnollista värähtelymuo-toa, tässä mallissa oletetaan että kulloisetkin muunnosmuodot toteutetaan esimerkiksi n=3 kappaleen jatkuvilla resonaattoreilla, ja tämän johdosta m luonnollista värähtelymuotoa saadaan yhteensä (mx n) moniasteisella resonaattorilla. Mainitussa tapauksessa on huomattava, että esimerkiksi tapauksessa kun n=3, sarjaan kytkettyjen resonaattoreiden keskinäisen kytkennän johdosta kulloistenkin luonnollisten värähtelymuotojen vapausasteeksi tulee 7, kun taas sähköisten ominaisuuksien vapausaste luonnollisesti on 9, olettaen että jokainen resonaattori on itsenäinen.

Vaikka mainittu simulointimalli on erittäin kyttökelpoinen sarjaan kytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen luonnollisen värähtelymuodon analysoimiseksi, tämä on kaikesta huolimatta teoreettisen analyysin käytäntöä, eikä mainittua mallia voidan sellaisenaan käyttää todellista suodatinta varten.

Esillä olevan keksinnön oleellisena tavoitteena on vastaavasti sellaisen moniasteisen kaistanpäästösuodattimen aikaansaaminen, jolla voidaan toteuttaa tasainen ryhmäkulkuaikakäyrä koko kaistanpäästöalueella.

Esillä olevan keksinnön toisena tavoitteena on edellä selitettyä tyyppiä olevan moniasteisen kaistanpäästösuodattimen aikaansaaminen, jolla helposti voidaan aikaansaada vaadittavat sähköiset ominaisuudet.

Esillä olevan keksinnön toisena tavoitteena edellä selitettyä tyyppiä olevan moniasteisen kaistanpäästösuodattimen aikaansaaminen, jossa jokaisen resonaattorin sähköiset ominaisuudet . 98671 6 sellaisinaan voidaan liittää suodattimen sähköisiin ominaisuuksiin .

Keksijät pitävät osaa edellä mainitusta simulointipiiristä, esim. referenssivärähtelymuodon osaa uutena suodatinpiirinä, ja piirimallin toteuttamiseksi muodostettiin moniasteisen kaistanpäästösuodattimen rinnankytkentä korvaamalla edellä mainitun simulointipiirin kulloisetkin LC-resonanssipiirit todellisilla resonaattoreilla, esim. TE01Ö -aaltomuodon dielektrisillä tai siirtojohto-resonaattoreilla, ja siten havaittiin, että mainittu rinnankytketty moniasteinen kais-tanpäästösuodatin helposti voi tasoittaa ryhmäkulkuaika-käyrää määrätyllä kaistanpäästöalueella.

Näiden ja muiden esillä olevan keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi aikaansaadaan rinnankytkettyjä moniasteisia kaistanpäästösuodatti-mia, joilla on alempana mainitut ominaisuudet.

Keksinnön erään näkökohdan mukaisesti aikaansaadaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Esillä olevan keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti aikaansaadaan itsenäisen patenttivaatimuksen 2 johdanto-osan mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 2 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

98671 7

Esillä olevan keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuo-dattimessa jokaisen mainitun resonaattorin mainittu ensimmäinen liitäntä on sähköisesti kytketty mainittuun tuloliitäntään mainitun ensimmäisen impedanssisovituselimen kautta induktiivisen kytkennän avulla, ja jokaisen mainitun resonaattorin mainittu toinen liitäntä on sähköisesti kytketty mainittuun lähtöliitäntään mainitun toisen impedanssisovituselimen kautta induktiivisen kytkennän avulla.

Esillä olevan keksinnön neljännen näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuo-dattimessa jokaisen mainitun resonaattorin mainittu ensimmäinen liitäntä on sähköisesti kytketty mainittuun tuloliitäntään mainitun ensimmäisen impedanssisovituselimen kapasitiivisen kautta kytkennän avulla, ja jokaisen mainitun resonaattorin mainittu toinen liitäntä on sähköisesti kytketty mainittuun lähtöliitäntään mainitun toisen impedanssisovituselimen kautta kapasitiivisen kytkennän avulla.

Esillä olevan keksinnön viidennen näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuo-dattimessa kulloisetkin resonaattorit ovat dielektrisiä re-sonaattoreita.

Esillä olevan keksinnön kuudennen näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuo-dattimessa kulloisetkin resonaattorit ovat siirtojohtotyyppisiä resonaattoreita.

Esillä olevan keksinnön seitsemännen näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpääs-tösuodattimessa mainitut siirto johtotyyppiset resonaattorit ovat koaksiaalisia dielektrisiä resonaattoreita tai liuska johtoja.

Esillä olevan keksinnön kahdeksannen näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa mainittujen kulloistenkin resonaattoreiden - 98671 8 rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa kulloisillakin resonaattoreilla on maksimi- ja minimiresonans-sitaajuudet likimain samalla kuormitetulla hyvyysluvulla Q, jolloin toisella välissä olevan taajuuden resonaattorilla on kuormitettu hyvyysluku Q, joka on sauna tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormitettu hyvyysluku Q.

Esillä olevan keksinnön yhdeksännen näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa jokaisen mainitun resonaattorin kuormitettu hyvyys-luku Q on viritetty niin, että mainitun kaistanpäästösuodattimen positiivisen suunnan siirtofunktion vaihtelun suuruus ennalta-määrätyllä kaistanpäästöalueella tulee pieneksi, kun jokaisen mainitun resonaattorin hyvyysluku Q ilman kuormaa on äärellinen.

Esillä olevan keksinnön kymmenennen näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa jokaisen mainitun resonaattorin kuormitettu hyvyys-luku Q on viritetty niin, että kulloisetkin vaihtelun suuruudet useissa vaihtelupisteissä, jotka aikaansaadaan ryhmäkulkuajän taajuuskäyrässä mainitun kaistanpäästösuodattimen ennalta määrätyllä kaistanpäästöalueella, tulevat likimain yhtä suuriksi.

Esillä olevan keksinnön yhdennentoista näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa jokaisen mainitun resonaattorin kuormitettu hyvyysluku Q on viritetty niin, että kulloisetkin vaihtelun suuruudet useissa vaihtelupisteissä, jotka aikaansaadaan ryhmäkulkuajän taajuuskäyrässä mainitun kaistanpäästösuodattimen ennalta määrätyllä kaistanpäästöalueella, tulevat likimain nollaksi.

Esillä olevan keksinnön kahdennentoista näkökohdan mukaisesti edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonanssitaajuuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

. 98671 9

Ensimmäisen näkökohdan mukaiselle rinnankytketylle moniastei-selle kaistanpäästösuodattimelle on tunnusomaista, että rinnankytkettyjen erillisten resonaattoreiden sähköiset ominaisuudet riippumattomasti muodostavat osan kaistanpäästösuodattimen sähköisistä ominaisuuksista. Toisin sanoen voivat kaistanpäästösuodattimen muodostavat n resonaattoria hoitaa kulloistakin vastaavaa taajuusaluetta, ja tästä johtuen voidaan aikaansaada tasaisen positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrä sekä myös tasainen ryhmäkulkuaikakäyrä (kuvio 5).

Esillä olevan keksinnön toisessa näkökohdassa kulloisetkin resonaattorit on rinnankytketty signaalien tulo- ja lähtöliitäntöjen välillä kulloinkin ensimmäisen ja toisen impedanssisovituselimen kautta. Tällä järjestelyllä, sen lisäksi että saadaan edellä mainitut edulliset taajuuskäyrät, kaistanpäästösuodattimen tulo-liitäntään tuleva ja sen lähtöliitännästä lähtevä signaali voidaan saattaa impedanssiltaan sovitettuun tilaan.

Lisäksi mainitun toisen näkökohdan mukaisessa kaistanpääs-tösuodattimessa jokaisen resonaattorin ensimmäinen liitäntä on sähköisesti kytketty ensimmäisen impedanssisovituselimen kautta tuloliitäntään induktiivisella kytkennällä tai kapasitiivisella kytkennällä, kun taas jokaisen resonaattorin toinen liitäntä on sähköisesti kytketty toisen impedanssisovituselimen kautta mainittuun lähtöön induktiivisella kytkennällä tai kapasitiivisella kytkennällä.

Edellä mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpääs-tösuodattimessa kulloistenkin resonaattoreiden tulisi edullisesti olla dielektrisiä resonaattoreita, edullisesti koaksial-listen dielektristen resonaattoreiden siirtolinjatyyppisiä resonaattoreita tai liuskajohtoja.

Lisäksi mainitussa kahdeksannessa näkökohdassa olevalla kuormitetun hyvyysarvon Q järjestelyllä voidaan saavuttaa tasaisempi positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrä ja ryhmäkulkuaikakäyrä.

- 98671 10

Virittämällä erityisesti jokaisen resonaattorin kuormitettu hyvyysluku Q siten, että positiivisen suunnan siirtofunktion vaihtelun suuruus ennaltamäärätyllä kaistanpäästöalueella tulee pieneksi, kun jokaisen mainitun resonaattorin hyvyysluku Q ilman kuormaa on ääretön, voidaan saavuttaa erityisen tasainen positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrä. Virittämällä lisäksi jokaisen resonaattorin kuormitettu hyvyysluku Q siten, että vastaavat kulloisetkin vaihtelun suuruudet useissa vaih-telupisteissä, jotka aikaansaadaan ryhmäkulkuajan taajuus-käyrässä mainitun kaistanpäästösuodattimen ennalta määrätyllä kaistanpäästöalueella, tulevat likimain yhtä suuriksi, voidaan edullisesti saavuttaa edullinen ryhmäkulkuajan taajuuskäyrä, joka on vielä tasaisempi. Virittämällä lisäksi jokaisen resonaattorin kuormitettu hyvyysluku Q siten, että sellaisen mainitun vaihtelun määrä tulee likimain nollaksi, voidaan aikaansaada erittän tasainen ryhmäkulkuajan taajuuskäyrä.

Lisäksi taajuuden vastavaiheisella järjestelyllä, kuten esillä olevan keksinnön yhdeksännessä näkökohdassa kahden vierekkäisen resonanssitaajuuden välissä olevan taajuuden lähellä, voidaan estää positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrän vaimen-nusnavan muodostuminen.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti, koska useita resonaattorei-ta, joiden resonanssitaajuudet poikkeavat toisistaan ja ovat lähellä toisiaan, kytketään sähköisesti rinnan tuloliitännän ja lähtöliitännän väliin, jolloin signaalin taajuuskomponentit jakautuvat vastaaviin resonaattoreihin, muodostuu jokaiseen resonaattoriin johdettava energian jakautuma tasaiseksi, ja säätämällä siten kulloisenkin resonaattorin sähköisiä ominaisuuksia voidaan saada tasainen positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrä ja myös tasainen ryhmäkulkuaikakäyrä.

Koska lisäksi kulloisetkin resonaattorit on kytketty rinnan tulo- ja lähtöpaiden välille kulloisenkin ensimmäisen ja toisen impedanssisovituselimen kautta, voidaan aikaansaada tasainen positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrä sekä tasainen - 98671 11 ryhmäkulkuaikakäyrä, samalla kun kaistanpäästösuodattimen tu-loliitäntään tuleva ja sen lähtöliitännästä lähtevä signaali voidaan saattaa impedanssiltaan sovitettuun tilaan.

Lisäksi mainitussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpääs-tösuodattimessa järjestämällä niin, että mainituilla kulloisellakin resonaattoreilla kulloistenkin resonaattoreiden on maksimi- ja minimiresonanssitaajuudet likimain samalla kuormitetulla hyvyysluvulla Q, jolloin toisella resonaattorilla on välissä oleva taajuus kuormitetulla hyvyysluvulla Q, joka on sama tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormitettu hyvyysluku Q, voidaan edullisesti saavuttaa vielä tasaisemman positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrä, ja tasaisempi ryhmäkulkuaikakäyrä.

Lisäksi järjestelyssä, jossa viereisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien signaalien kulloistenkin resonanssitaajuuksien vaiheet ovat vastakkaiset, on mahdollista estää positiivisen suunnan siirtofunktion taajuus-käyrän vaimennusnavan muodostuminen taajuudella, joka on kummankin viereisen resonanssitaajuuden välissä olevan taajuuden läheisyydessä.

Esillä olevan keksinnön nämä ja muut tavoitteen ja piirteen ilmenevät seuraavasta edullisen suoritusmuodon selityksestä viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 on piirikaavio, jossa esitetään esillä olevan keksinnön mukaisen edullisen suoritusmuodon mukaisen induktiivisesta kytkettyä tyyppiä olevan rinnankytketyn monias-teisen kaistanpäästösuodattimen periaatteellinen piirirakenne; kuviot 2(a) ja 2(b) ovat vastaavasti piirikaavioita, joissa esitetään esimerkkejä kaistanpäästösuodattimista, joissa kuvion 1 periaatteellinen piiri on toteutettu mikroaaltoalueella; . 98671 12 kuviot 3(a) ja 3(b) ovat vastaavasti havainnollistavia lohko-kaavioita, joissa esitetään rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen esimerkkejä, joissa kuvioiden 2(a) ja 2(b) resonaattorit muodostuvat ΤΕοΐδ -aaltomuodon dielektrisistä resonaattoreista; kuviot 4(a) ja 4(b) ovat vastaavasti piirikaavioita, joissa esitetään kuvioiden 3(a) ja 3(b) rinnankytkettyjen moniasteisten kaistanpäästösuodattimien ekvivalentti-piirit; kuvio 5 on graafinen käyräesitys, jossa on kuvion 3(a) kaistanpäästösuodattimen vaimennuksen ja ryhmäkulkuai-kaviiveen taajuuskäyrä; kuvio 6 on myös graafinen käyräesitys, jossa on kaistanpäästösuodattimen vaimennuksen ja ryhmäkulkuaikaviiveen taajuuskäyrä kulloisenkin kanavan osalta, tapauksessa jossa kuvion 3(a) kaistanpäästösuodatinta sovelletaan liikkuvan yksikön tietoliikennejärjestelmän kolmeen kanavaan; kuvio 7 graafinen käyräesitys, jossa esitetään tavanomaisen sarjaan kytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen vaimennuksen ja ryhmäkulkuaikaviiveen taajuuskäyrä; kuvio 8 on myös graafinen käyräesitys, jossa esitetään kaistanpäästösuodattimen vaimennuksen ja ryhmäkulkuaikaviiveen taajuuskäyrä kulloisenkin kanavan osalta, tapauksessa jossa tavanomaista moniasteista suodatinta sovelletaan liikkuvan yksikön tietoliikennejärjestelmän kolmeen kanavaan; kuvio 9 on kaavio, jossa esitetään esillä olevan keksinnön mukaisen rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen ominaisuuksien ja tavanomaisen sarjaan - 98671 13 kytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen ominaisuuksien välinen vertailu; kuviot 10(a), 10(b) ja 10(c) ovat kuvantoja edestä leikkauksena, päältä ja vastaavasti sivulta leikkauksena, joissa esitetään kuvion 3(a) kaistanpäästösuodattimen muunnelma; kuvio 11 on piirikaavio, jossa esitetään esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen kapasitiivisesti kytketyn rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen periaatekytkentä; kuviot 12(a) ja 12(b) ovat vastaavasti piirikaavioita, joissa on esimerkkejä kaistanpäästösuodattimista, joissa kuvion 11 mukainen periaatteellinen piiri on toteutettu mikroaaltoalueella; kuviossa 13(a) on päältä nähtynä esitetty kaaviollisesti rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, jossa kuvion 12 resonaattorit muodostuvat dielektrisistä koaksiaalisista resonaattoreista; kuvio 13(b) on sivukuvanto kuvion 13(a) kaistanpäästösuodatti-mesta; kuvio 14 on perspektiivikuva, jossa esitetään rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, jonka kuvion 12(a) resonaattorit muodostuvat liuskajohdoista; kuvio 15 on graafinen käyrästö, jossa esitetään kuvion 12(a) mukaisen kaistanpäästösuodattimen vaimennuksen ja ryh-mäkulkuaikaviiveen taajuuskäyrät; kuvio 16 on radiotaajuisen signaalin yhdistämis/lajittelulait-teen lohkokaavio, jota käytetään solukkojärjestelmän tukiasemalla; - 98671 14 kuvio 17 on piirikaavio kaistanpäästösuodatinta (BPF) varten, joka on aikaansaatu soveltamalla yleisesti tunnetun suunnitteluteorian mukaisesti aikaansaatuun alipääs-tösuodattimeen (LPF) piirimuunnos invertoivalla kaavalla, jota sanotaan invertteriksi; kuvio 18 on tavanomaisen rinnankytketyn moniasteisen kaistanpääs-tösuodattimen perspektiivikuvanto, osittain leikattuna; kuvio 19 on piirikaavio, josa esitetään kuvion 18 moniasteisen kaistanpäästösuodattimen sarjaan kytketty ekvivalent-tipiiri; ja kuvio 20 on tavanomaisen sarjaankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen simulointimallin piirikaavio.

Ennenkuin esillä olevan keksinnön selitys jatkuu, on huomattava että samat osat on merkitty samoilla viitenumeroilla kaikissa oheisissa piirustuksissa.

Viitaten nyt piirustuksiin, seuraavassa käsitellään esillä olevan keksinnön mukaisia suoritusmuotoja.

Esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaiselle rinnankytketylle moniasteiselle kaistanpäästösuodatti-melle on ominaista, että se sisältää signaalien tuloliitännän eli tulopään ja lähtöliitännän eli lähtöpään sekä useita resonaattoreita, joiden kulloisetkin resonanssitaajuudet poikkeavat toisistaan ja ovat lähellä toisiaan, ja jotka on kytketty keskenään rinnan mainittujen tulo- ja lähtöliitäntöjen väliin.

Edellä mainitussa kaistanpäästösuodattimessa ensimmäisessä suoritusmuodossa selitetään järjestelyä, jossa useita resonaattoreita on kytketty tulo- ja lähtöliitäntöjen väliin induktiivisella kytkennällä, kun taas toinen suoritusmuoto liittyy esimerkkiin, jossa mainitut resonaattorit on kytketty mainittuihin tulo- ja lähtöliitäntöihin kapasitiivisella kytkennällä.

98671 15

Ensimmäinen suoritusmuoto:

Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen induktiivisesta kytkettyä tyyppiä olevan rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen periaatteellisen piiriratkaisun 20.

Kuviossa 1 signaalin tuloliitäntä eli tulopää Tl on kytketty maahan kolmen sarjaan kytketyn induktiokelan L31, L32, L33 kautta, signaalin lähtöliitännän eli lähtöpään T2 ollessa esitetyllä tavalla myös kytkettynä maahan kolmen sarjaan kytketyn induktiokelan L41, L42, L43 kautta. Viitenumerot 21, 22 ja 23 edustavat resonaattoreiden sarjaan sarjaresonanssipii-rejä, ja piiri 21 sisältää kaksi sarjaan kytkettyä induktiokelaa LII ja L21 sekä kondensaattorin Cl, ja piiri 22 käsittää kaksi sarjaan kytkettyä induktiokelaa L12 ja L22 sekä kondensaattorin C2, ja piiri 23 käsittää kaksi sarjaan kytkettyä induktiokelaa L13 ja L23 sekä kondensaattorin C3.

Tässä induktiokelat L32 ja LII, induktiokelat L32 ja L12 sekä induktiokelat L33 ja L13 on kulloinkin sähköisesti kytketty induktiivisella kytkennällä. Samalla tavalla induktiokelat L21 ja L41, induktiokelat L22 ja L42 sekä induktiokelat L23 ja L43 on kulloinkin sähköisesti kytketty induktiivisella kytkennällä.

Lisäksi sarjaresonanssipiireille 21, 22 ja 23 on järjestetty toisistaan poikkeavat, mutta lähellä toisiaan oleva taajuudet, ja vastaavat resonanssipiirit 21, 22 ja 23 on muodostettu kaistanpäästösuodattimiksi, joiden edellä mainitut resonanssi-taajuudet ovat kaistanpäästöalueen keskitaajuutena. Vastaavasti kuviossa 1 esitetty rinnankytketty moniasteinen kaistanpääs-tösuodatin omaa kaistanpäästöalueen, jossa edellä mainittujen sarjaan kytkettyjen resonanssipiirien 21, 22 ja 23 päästöalueet limittyvät.

Kuvio 2(a) esittää kaistanpäästösuodattimen 20a, jossa kuvion 1 periaatteellinen piiri 20 on toteutettu mikroaaltoalueella.

- 98671 16

Kuviossa 1(a) on kuviota 1 vastaavat osat merkitty samoin viitenumeroin selityksen yksinkertaistamiseksi.

Kuvion 2(a) piirissä sarjaresonanssipiirit 21,22 ja 23 on suunniteltu samalla tavalla kuin kuviossa 1, jolloin niillä on vastaavat resonanssitaajuudet f1, f2, f3 (f1<f2<f3).

Signaalin tulopää T1 on kytketty maahan siirtojohtojen TL1 ja TL2 kautta, joiden molempien sähköinen pituus on Ag/2, sekä ennalta määrätyn sähköisen pituuden omaavan siirtojohdon TL11 ja induk-tiokelan L51 kautta, ja myös ennalta määrätyn sähköisen pituuden omaavan siirtojohdon TL13 ja induktiokelan L53 kautta. Toisaalta siirtojohtojen TL1 ja TL2 välillä oleva liitos on kytketty maahan ennalta määrätyn sähköisen pituuden omaavan toisen siirtojohdon TL12 ja induktiokelan L52 kautta. Edellä mainitussa järjestelyssä siirtojohdon TL11 sähköinen pituus johdon TL2 vieressä olevasta liitospisteestä maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L41 kautta on asetettu arvoon Ag/4, siirtojohdon TL12 sähköinen pituus johdon TL1 vieressä olevasta liitospisteestä maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L52 kautta on asetettu arvoon Ag/4, ja siirtojohdon TL13 sähköinen pituus tulon T1 vieressä olevasta liitospisteestä maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L53 kautta on asetettu arvoon Ag/4. Tässä on huomattava, että Ag edustaa siirtojohdon etenemisaallonpituutta esim. taajuudella f2, joka on tämän kaistanpäästösuodattimen keskitaajuus.

Signaalin lähtöpää T2 on toisaalta kytketty maahan ennalta määrätyn sähköpituuden omaavan siirtojohdon TL21 ja induktiokelan L61 kautta, ja myös siirtojohtojen TL4 ja TL3 kautta, joilla sähköiset pituudet ovat vastaavasti Ag/2, ja ennalta määrätyn sähköpituuden omaavan siirtojohdon TL23 ja induktiokelan L63 kautta. Toisaalta siirtojohtojen TL3 ja TL4 välinen liitos on kytketty maahan toisen ennalta määrätyn sähköpituuden omaavan siirtojohdon TL22 ja induktiokelan L62 kautta. Edellä mainitussa järjestelyssä johdon TL21 sähköinen pituus lähtöjohdon T2 sivussa olevasta kytkentäpisteestä maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L61 kautta on viritetty arvoon Ag/4, johdon TL22 sähköinen pituus johdon TL4 sivussa olevasta - 98671 17 kytkentäpisteestä maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L62 kautta on viritetty arvoon Xg/4, ja johdon TL23 sähköinen pituus johdon TL3 sivussa olevasta kytkentäpisteestä maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L63 kautta on viritetty arvoon kg/4.

Edellä mainitut induktiokelat LII ja L51 ovat sähköisesti toisiinsa kytkettyjä induktiivisella kytkennällä kytkentäker-toimella +M, induktiokelat L12 ja L52 kytkentäkertoimella +M, ja induktiokelat L13 ja L53 myös kytkentäkertoimella +M. Toisaalta induktiokelat L21 ja L61 on samalla kytketty toisiinsa kytkentäkertoimella +M, induktiokelat L22 ja L62 kytkentäkertoimella -M, ja vastaavasti induktiokelat L23 ja L63 kytkentäkertoimella +M.

Tähän mennessä selitetyllä rakenteella varustetussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa on sen tulo-päässä Tl oleva impedanssi, kun maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan siirtojohdon TL2 sivulla olevan siirtojohdon TLll kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L51 läpi, kun maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan siirtojohdon TL1 sivulla olevan siirtojohdon TL12 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L52 läpi, ja kun vastaavasti maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan siirtojohdon TL1 sivulla olevan siirtojohdon TL13 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L53 läpi, viritetään äärettömäksi, kun taas induktiokelat L51, L52 ja L53 kytketään rinnan tulopään Tl suhteen siirtojohtojen TL1, TL2, TLll, TL12 ja TL13 kautta, jotka toimivat impedanssisovituseli-minä.

Toisaalta sen lähtöpäässä T2 oleva impedanssi, kun maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan siirtojohdon TL21 puolella olevan lähtöpään T2 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L61 läpi, kun maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan siirtojohdon TL4 sivulla olevan siirtojohdon TL22 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L62 läpi, ja kun vastaavasti maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan siirtojohdon TL3 puolella 98671 18 olevan siirtojohdon TL23 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L63 läpi, viritetään vastaavasti äärettömäksi, kun taas induktiokelat L61, L62 ja L63 kytketään rinnan lähtöpään T2 suhteen siirtojohtojen TL3, TL4, TL21, TL22 ja TL23 kautta, jotka toimivat impedanssisovituseliminä.

Vastaavasti sarjaan kytketyt resonanssipiirit 21, 22 ja 23 on kytketty rinnan signaalin tulon ja lähdön päiden Tl ja T2 suhteen mainittujen impedanssisovituselimien kautta.

Kun edellä olevalla tavalla suunnitellun rinnankytketyn monias-teisen kaistanpäästösuodattimen 20a tulopäähän Tl johdetaan mikroaaltosignaali, se jakaantuu kulkemaan vastaavien resonans-sipiirien 21, 22 ja 23 läpi ja sen jälkeen se kootaan johdettavaksi ulos lähtöpäästä T2. Tässä on otettava huomioon, että resonanssipiirin 21 läpi kulkeva signaali on signaalikom-ponentti, jonka resonanssitaajuus on fl tai lähes fl, resonanssipiirin 22 läpi kulkeva signaali on signaalikomponentti, jonka resonanssitaajuus on f2 tai lähes £2, resonanssipiirin 23 läpi kulkeva signaali on signaalikomponentti, jonka resonanssitaajuus on f3 tai lähes f 3. Vastaavasti positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrä tulo- ja lähtöpäiden Tl ja T2 välillä muodostuu käyräksi, jossa positiivisen suunnan siirto-funktiot jokaisella resonanssipiirillä 21, 22, 23 limittyvät tai summautuvat.

Kuviossa 2(a) edellä esitetyssä kaistanpäästösuodattimessa 20a induktiokelojen L22 ja L62 välinen kytkentäkerroin on asetettu arvoon -M, kun taas muiden induktiokelojen väliset kytkentäker-toimet on asetettu arvoon +M.

Tarkemmin sanoen, resonanssipiirin 22 läpi kulkevan signaalin, jonka resonanssitaajuus f2 sijaitsee kolmen resonanssitaajuuk-sien fl, f2, f3 välialueella, vaihe on vastakkainen muiden resonanssipiirien 21 ja 23 läpi kulkevien signaalien suhteen, niin että se yhdistetään lähtöpäässä T2.

98671 19

Edellä mainittu järjestely on tehty seuraavasta syystä. Toisin sanoen, ellei edellä olevaa invertointia suoriteta, niin taajuudella £12, joka on pääasiassa resonanssitaajuuksien £1 ja f 2 keskikohdan alueella, resonanssipiirin 21 läpi kulkevan signaalin vaiheen Θ21 suhde resonanssipiirin 22 läpi kulkevan signaalin vaiheeseen Θ22 muodostuu käänteiseksi suhteeksi, kuten esimerkiksi Θ21 = -Θ22, ja samalla tavalla taajuudella f23, joka on pääasiassa resonanssitaajuuksien f2 ja f3 keskikohdan alueella, resonanssipiirin 22 läpi kulkevan signaalin vaiheen suhde resonanssipiirin 23 läpi kulkevan signaalin vaiheeseen muodostuu käänteiseksi suhteeksi, jolloin mainitussa kaistanpäästösuodattimessa positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrään taajuuksilla fl2 ja f23 muodostuu vaimennus navat, eikä mainitusta taajuuskäyrästä tule tasaista. Tämän johdosta induktiivisen kyntennän kytkentäkertoimien etumerkit ovat vastakkaiset kulloinkin viereisten taajuuksien osalta, kuten edellä on selitetty.

Tässä tulisi huomata, että esillä olevan suoritusmuodon mukaisesti, vaikka kytkentäkertoimien etumerkit ovat vastakkaiset edellä kuvatulla tavalla kulloinkin viereisen taajuuden osalta, niin esillä olevan keksinnön peruskäsite ei rajoitu edellä olevaan, vaan sitä voidaan muuntaa siten, että säätämällä siirtojohtojen sähköisiä pituuksia, resonanssipiirien läpi kulkevien kulloistenkin signaalien vaiheet, jolloin signaaleilla kulloinkin on kaksi resonanssitaajuutta kulloisenkin re-sonanssitaajuuden osalta, saatetaan käänteiseen suhteeseen.

Edellä olevassa tapauksessa voivat samantapaiset muunnokset olla mahdollisia, vaikka resonanssipiirejä yleisesti järjestettäisiin n asteen joukkona.

Lisäksi syynä siihen, että tulopää Tl on järjestetty siirtojoh-tojen TL1 ja TL13 väliseen kytkentäpisteeseen, eikä johtojen TL2 ja TLl väliseen kytkentäpisteeseen, on kulloisenkin resonanssipiirin 21, 22, 23 läpi kulkevien signaalien siirtohä-viöiden saaminen pääasiassa vakioksi.

98671 20

Kuvio 3(a) esittää rinnankytkettyä moniasteista kaistanpääs-tösuodatinta 30a, jossa kuvion 2(a) resonaattorit on korvattu ΤΕοΐδ -aaltomuodon dielektrisillä resonaattoreilla, kun taas kuviossa 4(a) esitetään mainitun kaistanpäästösuodattimen 30a ekvivalenttipiiri. Kuvioissa 3(a) ja 4(a) on samat osat kuin kuviossa 2(a) merkitty samoin viitenumeroin.

Kuvion 3(a) näin saatu rinnakytketty moniasteinen kaistanpääs-tösuodatin 30a on sellainen, jota käytetään aikaisemmin kuvioon 16 viitaten selitetyn solukkojärjestelmän tukiaseman radiotaajuisen signaalin yhdistämis/lajittelulaitteeseen sisältyvässä kanavasuodattimessa 2.

Mainitun kanavasuodattimen 2 muodostava kuvion 3(a) rinnakytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin 30a sisältää kolme dielektristä resonaattoria 21a, 22a, 23a, jotka vastaavasti on kytketty rinnan tulopään Tl ja lähtöpään T2 välillä tulon koaksiaalikaapelilla 31 ja lähdön koaksiaalikaapelilla 32. Tässä tulon koaksiaalikaapeli 31 vastaa siirtojohtoja TLl, TL2, TLll, TL12 ja TL13, lähdön koaksiaalikaapelin 32 vastatessa siirto-johtoja TL3, TL4, TL21, TL22 ja TL23.

Kaikki dielektriset resonaattorit 21a, 22a ja 23a muodostetaan liittämällä ΤΕοΐδ -aaltomuodon dielektrinen renkaan muotoinen resonaattori 34 alustalle 35, jolla on sama lineaarinen laajenemiskerroin kuin mainitulla resonaattorilla, suojatun ontelon 33 keskiosaan.

Suojattu ontelo 33 muodostetaan paistamalla hopeaelektrodi suorakaiteen muotoisen, keraamista ainetta olevan laatikon tapaisen kotelon ulkopinnalle, jolla on sama lineaarinen laajenemiskerroin kuin edellä.

Kela, esimerkiksi induktiokelan L51 muodostava yksi kierros, ja toinen kela, esimerkiksi kelan L61 muodostavat yksi kierros, on järjestetty dielektrisen resonaattorin 21a suojattuun onteloon 33, niin että se kytkeytyy ΤΕοΐδ -aaltomuodon dielektrisen . 98671 21 resonaattorin 34 magneettikenttään. Induktiokelan L51 toinen pää kytketään koaksiaalikaapelin 31 keskeiseen johtimeen, ja sen toinen pää kytketään koaksiaalikaapelin 31 maajohtimeen. Toisaalta induktiokelan L61 toinen pää kytketään koaksiaalikaapelin 32 keskeiseen johtimeen, ja sen toinen pää kytketään koaksiaalikaapelin 32 maajohtimeen. Lisäksi on kaksi kelaa, jotka vastaavasti muodostavat induktiokelat L52 ja L62 järjestetty samalla tavalla resonaattorin 22a suojattuun onteloon 33, ja induktiokelat L53 ja L63 muodostavat kaksi kelaa on järjestetty resonaattorin 23a suojattuun onteloon 33.

Jokaisessa ΤΕοΐδ -aaltomuodon dielektrisen resonaattoriin 34 on sijoitettu pieni sauvamainen dielektrinen elin 36 taajuuden viritystä varten, jolloin viritystoimenpide suoritetaan siirtämällä sitä sähkökentän gradientissa, kulloisenkin dielektrisen resonaattorin 34 resonanssitaajuuden muuttamiseksi.

Kulloisenkin dielektrisen resonaattorin 34 sauvamainen elin 36 on viritystä varten kiinnitetty akseliin 37, ja siirtämällä mainittua akselia 37 nuolien Ai osoittamaan suuntaan, voidaan samanaikaisesti säätää kaikkien kolmen ΤΕοΐδ -aaltomuodon dielektrisen resonaattorin 34 resonanssitaajuuksia.

Kuviossa 4(a) esitetyn rinnankytketyn moniasteisen kaistanpääs-tösuodattimen 30a ekvivalenttipiirissä kulloinenkin dielektrinen resonaattori 34 muodostuu rinnakkaisresonanssipiiristä, jossa kaksi induktiokelaa LII ja L21, säädettävä kondensattori VC1 ja häviövastus Rl on kytketty rinnan, ja vastaavasti jossa kaksi induktiokelaa L12 ja L22, säädettävä kondensattori VC2 ja häviövastus R2 on kytketty rinnan, ja vastaavasti jossa kaksi induktiokelaa L13 ja L23, säädettävä kondensattori VC3 ja häviövastus R3 on kytketty rinnan.

Edellä mainitulla tavalla rakentuvassa kanavasuodattimen kais-tanpäästösuodattimessa 30a tulosignaali, jonka tehokaista esimerkiksi on 300 kHz-taajuskaistalla, jakautuu pääasiassa tasaisesti kulloistenkin resonanssitaajuuksien mukaisesti, tulolii- - 98671 22 tännästä Tl koaksiaalikaapelin 31 tulopuolen kautta kolmeen resonaattoriin 21a, 22a ja 23a. Siten jakautunut tulosignaali yhdistetään kulloisissakin lähtöpuolen koaksiaalikaapelin 32 kytkentäpisteissä, ja johdetaan sen jälkeen ulos lähtöpäästä T2.

Kuvio 5 esittää kuviossa 3(a) olevan kaistanpäästösuodattimen 30a positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrän 100, vastaavien resonaattoreiden 34 positiivisen suunnan siirtofunktioiden taajuuskäyrät 101, 102 ja 103, sekä mainitun kaistanpäästösuodattimen 30a ryhmäkulkuaikakäyrän 104.

Edellä mainitulla kaistanpäästösuodattimella 30a kaistanpäästö-alueen leveys on 300 kHz, jolloin sen keskitaajuus on 955,0 HMz. Toisaalta mainitun rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen 30a muodostavan kolmen resonaattorin 34 kulloisetkin resonanssitaajuudet fl, f2 ja f3 kuormituksen hyvyysluvut Q (QL) ja kuormittamatomat hyvyysluvut Q (Qo) ovat seuraavat: a) Ensimmäisen resonaattorin 21a käsittävä dielektrinen resonaattori 34: resonanssitaajuus fl = 954,8 MHz QL = 4300, Qo= 22000 b) Toisen resonaattorin 22a käsittävä dielektrinen resonaattori 34: resonanssitaajuus f2 = 955,0 MHz QL = 3400, Qo= 22000 c) Kolmannen resonaattorin 23a käsittävä dielektrinen resonaattori 34: resonanssitaajuus fl = 955,2 MHz QL = 4300, Qo= 22000

Kuviosta 5 nähdään, että mainitussa kaistanpäästösuodattimessa 30a ryhmäkulkuajan taajuuskäyrän 104 vaihtelun määrä sen kaistanpäästöalueella on likimain alueella 60 ns, välillä 1920 ns - 1980 ns.

98671 23

Lisäksi kun kolmikanavainen radiotaajuisen signaalin yhdistä-mis/lajittelulaite muodostetaan tähän asti selitetyllä kaistan-päästösuodattimella 30a, on kuviossa 6 esitetty kulloisenkin kanavan positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrät 111, 112, 113, sekä ryhmäkulkuaikakäyrät 121, 122, 123 taajuuden funktiona.

Kanavan 1 keskitaajuus on 954,4 MHz, kanavan 2 944,0 MHz ja kanavan 3 955,6 MHz.

Kulloisenkin resonaattorin kuormituksen hyvyysluvun Q(QL) osalta on järjestetty, että suurimman ja pienimmän resonanssitaa-juuden fl ja f3 resonaattorin kuormituksen hyvyyslut Q(QL) ovat samat, ja että välialueella olevan resonanssitaajuuden f 2 resonaattorin kuormituksen hyvyysluku Q(QL) on asetettu hieman pienemmäksi kuin suurimman ja pienimmän resonanssitaajuuden fl ja f3 resonaattorin kuormituksen hyvyyslut Q(QL).

Edellä mainitun virityksen syynä on se, että koska keskialueella, resonanssitaajuudella f2 olevan positiivisen suunnan siirtofunktion taajuusominaisuuksiin vaikuttavat jokaisen resonaattorin positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrän helma-osuudet , mainitun siirtofunktion voimistamiseksi mainitun kaistanpäästösuodattimen taajuuskäyrän tasoittamiseksi, joka muodostuu kulloisenkin resonaattorin positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrien summautumisesta, kulloisenkin resonaattorin kuormituksen hyvyysluvut Q(QL) asetetaan mainitulla tavalla.

Vaikka kulloistenkin resonaattoreiden kuormituksen hyvyysluku-jen Q(QL) ja taajuuskäyrien väliset suhteet riippuvat resonaattoreiden resonanssitaajuuksien jne. asetuksista, niiden tulisi edullisesti olla sellaiset, että yleiskäytäntönä mainituissa resonaattoreissa suurimman ja vastaavasti pienimmän resonanssitaajuuden resonaattoreilla tulisi olla likimain sama, ts. yhtä suuri kuormituksen hyvyysluku Q, kun taas välialueella olevan resonanssitaajuuden resonaattorilla tulisi olla likimain sama - 98671 24 kuormituksen hyvyysluku Q, ts. yhtä suuri tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormituksen hyvyysluku Q, jolloin voidaan saavuttaa tasaisempi positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrä, ja vielä tasaisempi ryhmäkulkuaikakäyrä.

Seuraavassa selitetään yksityiskohtaisesti kuormituksen hyvyys-luvun Q asetusta kulloisellekin resonaattorille.

Kolmivaiheisen rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuo-dattimen osalta, olettaen että kulloisellakin resonaattorilla on resonanssitaajuus fl, f2 ja f3 kuten kuviossa 5 esitetään, ja samat kuormittamattomat hyvyys luvut Q(Qo) = 22000, viritetään kulloisenkin resonaattorin kuormituksen hyvyysluku seuraavasti (Seuraavassa resonanssitaajuuden fl resonaattorin hyvyyslukua edustaa QL1, resonanssitaajuuden f2 resonaattorin hyvyyslukua QL2, ja resonanssitaajuuden f3 resonaattorin hyvyyslukua QL3).

Viritvsesimerkki 1? QL1 = 4300, QL2 = 3400...4300, edullisesti 3500, QL3 = 4300 Viritvsesimerkki 2; QL1 = 4300, QL2 = 3350...3450, edullisesti 3400, QL3 = 4300 Viritvsesimerkki 3: QLl = 4300, QL2 = 2400 ja alle, QL3 = 4300 Viritvsesimerkki 4; QLl 4300, QL2 = 2350...2450, edullisesti 2400, QL3 = 3000

Edellä oleva viritysesimerkki 1 vastaa oheista patenttivaatimusta 21, ja kulloisenkin resonaattorin kuormituksen hyvyysluku Q asetetaan siten, että positiivisen suunnan siirtofunktion vaihtelun määrä mainitun kaistanpäästösuodattimen ennalta mää - 98671 25 rätyllä päästöalueella tulee pieneksi, kun jokaisen resonaattorin kuormittamaton hyvyysluku Q on äärellinen, jolloin voidaan aikaansaada positiivisen suunnan siirtofunktion erittäin tasainen taajuuskäyrä.

Viritysesimerkki 2 vastaa oheisen patenttivaatimuksen 22 tapausta, jolloin kulloisenkin resonaattorin kuormituksen hyvyys-luku Q asetetaan siten, että positiivisen suunnan siirtofunktion vaihtelun suuruus useissa vaihtelupisteissä, jotka aikaansaadaan ryhmäkulkuajan taajuuskäyrässä mainitun kaistanpääs-tösuodattimen ennalta määrätyllä kaistanpäästöalueella, tulevat likimain yhtä suuriksi, jolloin edullisesti voidaan saavuttaa vielä tasaisempi ryhmäkulkuajan taajuusfunktio.

Viritysesimerkki 3 esittää kulloisenkin resonaattorin kuormituksen hyvyysluvun Q asettamista niin, että saadaan ominaisuudet, jotka muistuttavat tavanomaisen Tshebyshevin tyyppisen kaistanpäästösuodattimen ryhmäkulkuaikaa.

Viritysesimerkki 4 vastaa oheisen patenttivaatimuksen 23 tapausta, ja kulloisenkin resonaattorin kuormituksen hyvyysluvut Q asetetaan siten, että kulloinenkin vaihtelun määrä useissa vaihtelupisteissä, jotka aikaansaadaan ryhmäkulkuajan taajuus-käyrässä mainitun kaistanpäästösuodattimen ennalta määrätyllä kaistanpäästöalueella, tulevat likimain nollaksi, jolloin edullisesti voidaan saavuttaa rymäkulkuajän taajuuskäyrä, joka on erittäin tasainen.

Tässä on huomattava, että neliasteisen rinnankytketyn monias-teisen kaistanpäästösuodattimen tapauksessa neljän toisistaan poikkeavan resonanssitaajuuden resonaattorin välialueen kahden resonanssitaajuuden resonaattorin kuormituksen hyvyyslukujen Q(QL) tulisi edullisesti asettaa samoiksi tai pienemmiksi kuin kuormituksen hyvyysluvut Q(QL) resonaattoreilla, joilla on suurin ja pienin resonanssitaajuus. Lisäksi viisiasteisen rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen tapauksessa viiden toisistaan poikkeavan resonanssitaajuuden re 98671 26 sonaattorin välialueen kolmen resonanssitaajuuden resonaattorin kuormituksen hyvyyslukujen Q(QL) tulisi edullisesti asettaa samoiksi tai pienemmiksi kuin kuormituksen hyvyysluvut Q(QL) resonaattoreilla, joilla on suurin ja pienin resonanssitaajuus, ja sen keskialueella olevan resonanssitaajuuden resonaattorin kuormituksen hyvyysluvun Q(QL) tulisi edullisesti asettaa likimain samaksi tai pienemmäksi kuin kuormituksen hyvyysluvut Q(QL) muilla resonaattoreilla. Seuraavaksi voidaan jokaisen resonaattorin kuormituksen hyvyysluku Q(QL) asettaa samalla tavalla koskien enemmän kuin kuusiasteista rinnakytkettya moniasteista kaistanpäästösuodatinta.

Tähän saakka selitetyn rinnankytketyn moniasteisen kaistanpääs-tösuodattimen 30a osalta, kuviossa 17 esitetyn tavanomaisen sarjaan kytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen 8 osalta, kuvioissa 7 ja 8 on esitetty kuvioita 5 ja 6 vastaavat käyrät.

Tässä on otettava huomioon, että kuviossa 7 käyrä 130 edustaa mainitun kaistanpäästösuodattimen 8 positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrää, ja toinen käyrä 131 edustaa sen ryhmäkulkuajan taajuuskäyrää. Samalla tavalla kuviossa 8 käyrät 141, 142 ja 143 esittävät kulloisenkin kanavan positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrää ja käyrät 151, 152 ja 153 edustavat kulloinkin ryhmäkulkuajan taajuuskäyrää kussakin kanavassa.

Kuvioista 7 ja 8 nähdään, että tunnetussa sarjaan kytketyssä moniasteisessa suodattimessa 8 ryhmäkulkuajan taajuuskäyrän vaihtelu on suuruusluokkaa noin 130 ns, eli mainitun suodattimen 8 päästöalueella.

Nähdään myös, että kuviossa 3(a) esillä olevan suoritusmuodon kaistanpäästösuodattimessa 30a ryhmäkulkuaikakäyrä on huomattavasti parantunut verrattuna tavanomaiseen suodattimeen 8, tuottaen vielä tasaisemman taajuuskäyrän.

Kuvio 3(b) esittää kuviossa 3(a) olevan rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen 30a muunnelman 30b, jonka 98671 27 ekvivalenttipiiri on esitetty kuviossa 4(b). Kuvioissa 3(b) ja 4(b) samat viitenumerot osoittavat samoja osia kuin kuvioissa 3(a) ja 4(a).

Kuviossa 3(b) esitetty rinnakytketty moniasteinen kaistanpääs-tösuodatin 30b sisältää, saunalla tavalla kuin kuvion 1 periaa-tepiiri,induktiokelat L31, L32 ja L33, jotka vastaavasti on kytketty kulloistenkin resonaattoreiden 34 tulopuolen induk-tiokeloihin LII, L12 ja L13 induktiivisella kytkennällä, ja jotka ovat sarjassa tulopään Tl ja maan välillä, kun taas kulloistenkin resonaattoreiden 34 lähtöpuolen induktiokelat L41, L42 ja L43 on kytketty induktiokeloihin L21, L22 ja L23, jotka on vuorostaan kytketty sarjaan lähtöpään T2 ja maan väliin.

Koska muu rakenne on pääasiassa samanlainen kuin kuviossa 3(a) esitetty, sen yksityiskohtaista selitystä on lyhennetty selitysosan lyhentämiseksi.

Kuvio 2(b) esittää kuviossa 2(a) olevan rinnankytketyn monias-teisen kaistanpäästösuodattimen 20a muunnelman 20b, jolloin samat viitenumerot osoittavat samoja osia kuin kuviossa 2(a).

Kuvion 2(b) muunnetussa suodattimessa tulopää Tl on kytketty maahan siirtolinjalla TL31 ja induktiokelalla L51, ja samoin maahan siirtojohdon TL32 ja induktiokelan L52 kautta. Tulopää on myös kytketty maahan siirtolinjalla TL33 ja induktiokelalla L53.

Edellä mainitussa järjestelyssä siirtojohdon TL31 sähköinen pituus tulosta Tl maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L51 kautta on asetettu arvoon Xg/4, siirtojohdon TL32 sähköinen pituus tulosta Tl maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L52 kautta on asetettu arvoon Xg/4, ja siirtojohdon TL33 sähköinen pituus tulosta Tl maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L53 kautta on asetettu arvoon Xg/4. Toisaalta lähtö T2 on kytketty maahan siirtojohdon TL41 ja induktiokelan L61 kautta, ja myös maahan siirtojohdon TL42 ja induktiokelan L62 kautta. Lähtö T2 on myös kytketty maahan siirtojohdon TL43 ja induktiokelan L63 kautta.

98671 28

Edellä mainitussa järjestelyssä siirtojohdon TL41 sähköinen pituus lähdöstä T2 maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L61 kautta on asetettu arvoon kg/4, siirtojohdon TL42 sähköinen pituus lähdöstä T2 maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L62 kautta on asetettu arvoon Xg/4, ja siirtojohdon TL43 sähköinen pituus lähdöstä T2 maahan oikosulkevaan pisteeseen induktiokelan L63 kautta on asetettu arvoon Xg/4.

Resonanssipiirit 21, 22, 23 rakentuvat samalla tavalla kuin kuviossa 2(b), ja vastaavien induktiokelojen välinen kytkentä on toteutettu induktiivisella kytkennällä ja sähköisten kytkentöjen osalta samalla tavalla kuin kuviossa 2(b).

Tähän mennessä selitetyllä rakenteella varustetussa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa 20b on sen tulopäässä Tl oleva impedanssi, kun maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan tulopään Tl sivulla olevan siirtojohdon TL31 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L51 läpi, kun maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan tulopään Tl sivulla olevan siirtojohdon TL32 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L52 läpi, ja kun vastaavasti maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan tulopään Tl sivulla olevan siirtojohdon TL33 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L53 läpi, viritetään äärettömäksi, kun taas induktiokelat L51, L52 ja L53 kytketään rinnan tulopään Tl suhteen siirtojohtojen TL31, TL32 ja TL33 kautta, jotka toimivat impedanssisovituseliminä.

Toisaalta sen lähtöpäässä T2 oleva impedanssi, kun maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan siirtojohdon TL41 puolella olevan lähtöpään T2 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L61 läpi, kun maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan lähtöpään T2 sivulla olevan siirtojohdon TL42 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L62 läpi, ja kun vastaavasti maahan oikosulkevaan pisteeseen katsotaan lähtöpään T2 puolella olevan siirtojohdon TL43 kytkentäpisteestä induktiokelan impedanssin L63 läpi, viritetään vastaavasti äärettömäksi, kun taas induktiokelat L61, L62 ja L63 kytketään rinnan lähtöpään T2 suhteen 98671 29 siirtojohtojen TL41, TL42 ja TL43 kautta, jotka toimivat impedanssisovituseliminä.

Vastaavasti sarjaan kytketyt resonanssipiirit 21, 22 ja 23 on kytketty rinnan signaalin tulon ja lähdön päiden Tl ja T2 suhteen mainittujen impedanssisovituselimien kautta.

Edellä selitetyllä rakenteella varustetun rinnankytketyn mo-niasteisen kaistanpäästösuodattimen 20b toiminta ja vaikutus on samanlainen kuin kuviossa 2(a) esitetyn kaistanpäästösuodattimen 20a.

Kuvioon 3(a) viitaten selitetyssä kanavasuodattimessa 30a, vaikka on järjestetty niin että kolmen ΤΕοιδ -aaltomuodon dielektrisen resonaattorin kulloisetkin sauvamaiset elimet 36 on kiinnitetty vakselille 37 kolmen resonaattorin 21a, 22a, 23a samanaikaista resonanssitaajuuksien säätämistä varten mainittua akselia liikuttamalla, järjestelyä voidaan muuntaa esimerkiksi siten, kuin kuvioissa 10(a), 10(b) ja 10(c) esitetään, jolloin akselit 41, 42, 43 on vastaavasti järjestetty kutakin ΤΕοΐδ -aaltomuodon dielektristä resonaattoria 21a, 22a, 23a varten mainittujen resonaattoreiden resonanssitaajuuksien säätämiseksi riippumattomasti, siirtämällä mainittuja akseleita 41, 42 ja 43 nuolien Ά2 osoittamaan suuntaan.

Kuten selvimmin nähdään kuviosta 10(b), mainittu kanavasuodatin 30a sisältää tulopuolen koaksiaalikaapelin 44 ja lähtöpuolen koaksiaalikaapelin 45, jotka on sijoitettu toistensa suhteen samansuuntaisesti, ja kuvioon 3(a) viivaten kuvatut ΤΕοιδ -aaltomuodon dielektriset resonaattorit 21a, 22a, 23a on järjestetty mainittuihin tulo- ja lähtöpään koaksiaalikaapelei-hin 44 ja 45.

Kuvioiden 10(a), 10(b) ja 10(c) järjestelyssä voidaan resonaattoreiden 21a, 22a, 23a akseleita 41, 42 ja 43 siirtämällä riippumattomasti säätää ΤΕοιδ -aaltomuodon dielektristen resonaattoreiden 21a, 22a, 23a resonanssitaajuuksia.

• 98671 30

Toinen suoritusmuoto:

Kuvio 11 esittää esillä olevan keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen kapasitiivisesti kytkettyä tyyppiä olevan rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen periaatteellisen piiriratkaisun.

Kuviossa 11 signaalin tulopää Tl on kytketty lhtöpäähän T2 kytkentäkondensaattorin Cll, resonaattorin 51, jolla on ominai-simpedanssi Za ja resonanssitaajuus fl, sekä toisen kytkentäkondensaattorin C12 kautta lähtöpäähän T2, ja toisaalta myös kytkentäkondensaattorin C21, resonaattorin 52, jolla on ominai-simpedanssi Za ja resonanssitaajuus f2, sekä toisen kytkentäkondensaattorin C22 kautta, sekä myös kytkentäkondensaattorin C31, resonaattorin 53, jolla on ominaisimpedanssi Za ja resonanssitaajuus £3, sekä toisen kytkentäkondensaattorin C32 kautta lähtöön.

Edellä olevassa järjestelyssä kulloisenkin resonaattorin 51, 52, 53 resonanssitaajuus fl, f2, f3 ovat erisuuret, mutta lähellä toisiaan, kuten ensimmäisessä suoritusmuodossa, niin että ne toimivat kaistanpäästösuodattimina, joilla mainitut resonans-sitaajuudet ovat päästöalueen keskitaajuutena.

Vastaavasti kuviossa 11 rinnakytketty moniasteinen kaistanpääs-tösuodatin käsittää päästökaistan, jossa kulloisenkin resonaattorin 51, 52, 53 päästökaista summautuu.

Kuviossa 12(a) esitetään kapasitiivisesti kytkettyä tyyppiä oleva rinnakytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, jossa resonaattoreina käytetään siirtojohtoja.

Kuviossa 12(a) sähköiseltä pituudeltaan kg/2 olevaa siirtojohtoa TL101 käytetään resonaattorina 51, sähköiseltä pituudeltaan kg olevaa siirtojohtoa TL102 käytetään resonaattorina 52, ja sähköiseltä pituudeltaan kg/2 olevaa siirtojohtoa TL103 käytetään resonaattorina 53. Edellä olevassa järjestelyssä kulloinen- 98671 31 kin siirtojohto TL101, TL102, TL103 muodostaa resonaattorin, jonka sähköinen pituus on Xg/2.

Verrattuna kuvion 11 periaatteelliseen piiriin on kuvion 12(a) kaistanpäästösuodattimessa tulopään Tl puolella asetettu sähköiseltä pituudeltaan Xg/2 oleva siirtojohto TL51 tulon Tl ja kondensaattorin Cll väliin impedanssisovitusta varten, ja toinen, sähköiseltä pituudeltaan Xg/2 oleva siirtojohto TL52 tulon Tl ja kondensaattorin C31 väliin. Toisaalta on lähtöpään T2 puolella asetettu sähköiseltä pituudeltaan Xg/2 oleva siirtojohto TL53 lähdön T2 ja kondensaattorin C12 väliin, sekä toinen, sähköiseltä pituudeltaan Xg/2 oleva siirtojohto TL54 lähdön T2 ja kondensaattorin C32 väliin.

Tässä on huomattava että syynä välialueella olevan resonanssi-taajuuden f2 omaavan siirtojohdon TL102 sähköisen pituuden virittämiseksi arvoon Xg, ja siirtojohtojen TL101 ja TL 103 sähköisen pituuden virittämiseksi arvoon Xg/2, on siirtojohdon TL102 läpi kulkevan signaalin vaiheen invertoiminen verrattuna siirtojohtojen TL101 ja TL 103 läpi kulkevien signaalien vaiheisiin, samalla tavalla kuin esnimmäisessä suoritusmuodossa.

Edellä mainitun rakenteen omaavassa kaistanpäästösuodattimessa resonaattoreina toimivat siirtojohdot TL101, TL101 ja TL 103 on kytketty signaalin tulopään Tl ja lähtöpään T2 väliin rinnakkain, kytkentäkondensaattoreiden Cll, C12, Cll, C22, C31, C32, siirtojohtojen TL51, TL52, TL53 ja TL54 kautta impedanssisovituksen takia.

Kun tämän kaistanpäästösuodattimen tulopäähän Tl johdetaan mikroaaltosignaali, se jakautuun kulkemaan siirtojohtojen TL101, TL102 ja TL 103 läpi ja sen jälkeen se kootaan lähdöksi T2.

Edellä mainitun kaistanpäästösuodattimen toiminta ja vaikutus ovat samanlaiset kuin kuvioihin 2(a) ja 2(b) viitaten selitetyillä kaistanpäästösuodattimilla.

98671 32

Edellä mainitun kaistanpäästösuodattimen, jota käytetään liikkuvan yksikön tietoliikennejärjestelmän vastaanotinsuodattime-na, päästökaistan leveys on 25 MHz, jolloin sen keskitaajuus on 947,5 MHz. Toisaalta vastaavat resonanssitaajuudet fl, f2, f3, kuormituksen hyvyysluvut Q(QL), ja kuormittamattomat hyvyyslu-vut Q(Qo) kutakin kolmea siirtojohtoa TL101, TL102 ja TL 103 varten, jotka muodostavat mainitun rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen, ovat seuraavat.

a) siirtojohto TL101 resonanssitaajuus fl = 936,85 MHz QL = 65, Qo = 430 b) siirtojohto TL102 resonanssitaajuus f2 = 947,5 MHz QL = 25, Qo = 430 c) siirtojohto TL103 resonanssitaajuus f3 = 958,15 MHz QL = 65, Qo = 430

Kuviosta 15 nähdään, että edellä mainitussa kaistanpäästösuodat-timessa 12(a) käyrien 200 - 203 edustamat positiivisen suunnan siirtofunktion taajuuskäyrät ovat pääasiassa tasaiset ennalta määrätyn 25 MHz:n päästökaistan alueella, jolloin käyrän 204 edustama ryhmäkulkuajän taajuuskäyrän vaihtelut ovat noin 2 ns.

Kuviot 13(a) ja 13(b) esittävät rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen, jossa käytetään koaksiaalisia die-lektrisiä resonaattoreita 71, 72, 73 sekä liuskajohtoja M51, M52, M53 siirtojohtoina impedanssisovitusta varten.

Kuvioiden 13(a) ja 13(b) kaistanpäästösuodattimessa sähköiseltä pituudeltaan Xg/2 oleva liuskajohto M51 sekä sähköiseltä pituudeltaan Xg/2 oleva liuskajohto M52 haarautuvat tulopäästä Tl, ja ne on muodostetu dielektriselle alustalle 62, jonka koko toisella puolella on maadoitusjohdin. Johtimet M101 ja M103 - 98671 33 muodostetaan paikkoihin, jotka ovat ennalta määrätyn välin etäisyydellä kulloisestakin liuskajohdon reunasta, kun taas johdin Ml02 on muodostettu kohtaan, joka on määrätyn välin etäisyydellä tulopään Tl johtimesta. Tässä kulloisetkin johtimet M101, M102, M103 muodostetaan niin, että ne tulevat suoralle viivalle samoin keskinäisin etäisyyksin. Toisaalta on dielekt-riseen alustaan 62 muodostettu kondensaattori Cll liuskajohdon M51 vastaavien reunojen ja johtimen M101 väliin, kondensaattori C21 tulopään johdon Tl vastaavien reunojen ja johtimen M102 väliin, ja kondensaattori C31 liuskajohdon M53 vastaavien reunojen ja johtimen M103 väliin. On huomattava tässä, että dielektristä alustaa 62 tukee monta tukisauvaa 83.

Toisaalla sähköiseltä pituudeltaan Xg/2 oleva liuskajohto M53 sekä sähköiseltä pituudeltaan kg/2 oleva liuskajohto M54, jotka haarautuvat lähtöpäästä T2 on muodostettu dielektriselle alustalle 60, jonka koko toisella puolella on maadoitusjohdin. Johtimet Mill ja Ml13 muodostetaan paikkoihin, jotka ovat ennalta määrätyn välin etäisyydellä kulloisestakin liuskajohdon reunasta, kun taas johdin M112 on muodostettu kohtaan, joka on määrätyn välin etäisyydellä lähtöpään T2 johtimesta. Tässä kulloisetkin johtimet Mill, M112, M113 muodostetaan niin, että ne tulevat suoralle viivalle samoin keskinäisin etäisyyksin. Toisaalta on dielektriseen alustaan 60 muodostettu kondensaattori C12 liuskajohdon M52 vastaavien reunojen ja johtimen Mill väliin, kondensaattori C22 lähtöpään T2 johtimen vastaavien reunojen ja johtimen Ml12 väliin, ja kondensaattori C32 liuskajohdon M54 vastaavien reunojen ja johtimen Ml13 väliin.

On huomattava tässä, että dielektristä alustaa 62 tukee monta tukisauvaa 84.

Koaksiaalinen dielektrinen resonaattori 71 muodostuu sylinterin muotoisesta dielektrisestä elimestä 80, jolla on dielektrisyys-vakio ετί ja sähköinen pituus Xg/2, sisemmästä kehäjohtimesta 81, joka on muodostettu dielektrisen elimen 80 sisäkehäpinnalle, sekä ulommasta kehäjohtimesta 82, joka on mudostettu mainitun dielektrisen elimen 80 ulkokehäpinnalle, ja sillä on resonans- 98671 34 sitaajuus fl. Sisempään kehäjohtimeen 81 on kiinnitetty juottamalla tapit PII ja P21, jotka ulkonevat resonaattorin 71 vastakkaisista pinnoista, ja tapit PII ja P21 on vastaavasti kytketty johtimiin M101 ja Mill, samaten juottamalla. Koaksi-aalisen resonaattorin 72 rakenne on samantapainen kuin edellä oleva resonaattori 71, ja tapit P12 ja P22 on kytketty juottamalla sen sisempään kehäjohtimeen 81 ja vastaavasti juottamalla kytketty mainittuihin johtimiin M102 ja M112. Lisäksi koaksiaalinen resonaattori 73 on rakenteeltaan samantapainen kuin resonaattorit 71 ja 72, ja tapit P13 ja P23 on kytketty sen sisäkehän johtimeen 81 ja vastaavasti juottamalla kytketty johtimiin Ml03 ja Ml13.

Tässä on huomattava, että vaikka kulloisenkin dielektrisen resonaattorin 71, 71, 73 sähköinen pituus on yhtä suuri Xg/2, niin resonaattori 72 on varustettu muitten resonaattoreiden 71, 73 dielektrisyysvakiosta poikkeavalla dielektrisyysvakiolla ετ2, niin että mainitun resonaattorin 72 läpi kulkeva signaali invertoidaan muitten resonaattoreiden 71, 73 läpi kulkvien signaaleiden suhteen samalla tavalla kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa.

Kuvio 14 esittää kapasitiivisesti kytkettyä tyyppiä olevan rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen, jossa resonaattoreina käytetään liuskajohtoja M101, M102 ja M103. Kuviossa 14 samat osat on merkitty samoin viitenumeroin kuin kuviossa 13(a) selityksen lyhentämiseksi.

Kuvion 14 kaistanpäästösuodattimessa on dielektriselle alustalle 90, jonka koko toisella puolella on maadoituselektrodi 91, muodostettu liuska johto ja M51, M52, M53, M54, M101, M102 ja M103. Tässä liuskajohdot M101, M102 ja M103 vastaavat kuvion 12(a) siirtojohtoja TL101, TL102 ja TL103.

Kuvio 12(b) esittää muunnelman kuviossa 12(a) esitetystä kapasitiivisesti kytkettyä tyyppiä olevasta rinnankytketystä moniasteisesta kaistanpäästösuodattimesta.

. 98671 35

Kuvion 12(b) kaistanpäästösuodattimessa sähköiseltä pituudeltaan kg/4 ja toisesta päästään maahan oikosuljettuna olevaa siirtojohtoa TL111 käytetään resonaattorina 51, sähköiseltä pituudeltaan kg/4 ja toisesta päästään maahan oikosuljettuna olevaa siirtojohtoa TL112 käytetään resonaattorina 52, ja sähköiseltä pituudeltaan Xg/4 ja toisesta päästään maahan oikosuljettuna olevaa siirtojohtoa TL113 käytetään resonaattorina 53. Tässä kulloinenkin siirtojohto TL111, TL112, TL113 muodostaa resonaattorin, jonka sähköinen pituus on kg/4.

Tarkemmin sanottuna, verrattaessa kuvion 12(a) kaistanpääs-tösuodattimen piiriin, kuvion 12(b) kaistanpäästösuodattimessa kytkentäkondensaattorit Cll ja C12 ovat suoraan kytkettyjä, toisesta päästään maahan kytketyn siirtojohdon TLlll ollessa kytkettynä kondensaattorien Cll, C12 väliseen liitokseen, ja kytkentäkondensaattorit C21 ja C22 ovat suoraan kytkettyjä, toisesta päästään maahan kytketyn siirtojohdon TL112 ollessa kytkettynä kondensaattorien C21, C22 väliseen liitokseen, ja kytkentäkondensaattorit C31 ja C32 ovat suoraan kytkettyjä, toisesta päästään maahan kytketyn siirtojohdon TL113 ollessa kytkettynä kondensaattorien C31, C32 väliseen liitokseen.

Lisäksi on kondensaattorin C22 ja lähtöpään T2 väliin järjestetty siirtojohto TL55, jonka sähköinen pituus on Xg/2, impedanssisovitusta varten samalla tavalla kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa.

Tähän mennessä selitetyn kuvion 12(b) kaistanpäästösuodattimel-la on rakenne, jonka vaikutus ja toiminta ovat samanlaiset kuin kuvion 12(a) kaistanpäästösuodattimella, paitsi että käytetään siirtojohtoja TLlll, TL112 ja TL113 resonaattoreina, joiden sähköinen pituus on Xg/4.

Rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen ominaisuuksien ia sarjaan kvtketvn moniasteisen kaistanpäästösuodat-timen ominaisuuksien vertailu;

Esillä olevan keksinnön mukaisen rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen ominaisuuksien ja sarjaan kytketyn 98671 36 moniasteisen kaistanpäästösuodattimen ominaisuuksien vertailu on esitetty kuviossa 9, jossa termi "sähköisten ominaisuuksien vapausaste" määritellään resonanssipiirin niiden resonanssitaa-juuksien lukumäärän summana, jotka voidaan virittää toisista riippumatta sekä mainitun kaistanpäästösuodattimen tulon ja lähdön välillä olevien kytkentöjen lukumääränä.

Kuten kuviosta 9 nähdään, esimerkiksi kolmiasteisessa sarjaan kytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa, koska resonanssitaajuuksia on kolme ja kytkentöjen lukumäärä on kuusi, sähköisten ominaisuuksien vapausaste on 9. Vastaavasti kolmias-teisen rinnankytketyn moniasteisen kaistanpäästösuodattimen sähköisten ominaisuuksien vapausaste kasvaa kahdella, verrattuna kolmiasteiseen sarjaan kytkettyyn moniasteiseen kaistan-päästösuodattimeen, jolloin mainitun kaistanpäästösuodattimen viritysten, kuten ryhmäviiveominaisuuksien, jne. vapausaste kasvaa, ja siten esimerkiksi ryhmäviiveen taajuuskäyrää voidaan helpommin parantaa muodostumaan tasaisemmaksi kuin tavanomaisella järjestelyllä.

Tässä tulisi huomata, että aikaisemmin tekniikan tasoon viittauksen yhteydessä mainitun rinnankytketyn piirin simulointimallissa, vaikka värähtelymuodot kytketyvät toisiinsa kulloistenkin resonaattoreiden välillä, sellaiset kulloistenkin re-sonaattoreiden värähtelymuodot eivät kytkeydy toisiinsa, vaan ne ovat toisistaan riippumattomia esillä olevan keksinnön mukaisessa rinnankytketyssä moniasteisessa kaistanpäästösuodattimessa.

Sen johdosta mainitun kaistanpäästösuodattimen taajuuskäyrää edustaa sellainen, jossa mainitun kaistanpäästösuodattimen muodostavien kulloistenkin resonaattoreiden (jokainen toimii kaistanpäästösuodattimena) kaistanpäästökäyrät summautuvat.

Tämä edellä mainittu tosiasia muodostaa sen kohdan, jossa tavanomaisen rinnankytketyn piirin simulointimalli poikkeaa esillä olevan suoritusmuodon mukaisesta rinnankytketystä mo- - 98671 37 niasteisesta kaistanpäästösuodattimesta, jolloin edellä mainittu sähköisten ominaisuuksien vapausaste voidaan saavuttaa, ja erilaiset taajuuden funktiona oleva käyrät, kuten positiivisen suunnan siirtofunktio ja ryhmäkulkuaika, jne. voidaan helpommin tasoittaa kaistanpäästöalueella, verrattuna tavanomaisiin järjestelyihin.

Muut muunnelmat;

Vaikka edellisissä suoritusmuodoissa resonaattoreina on käytetty ΤΕοΐδ -aaltomuodon dielektrisiä resonaattoreita, koaksiaali-sia dielektrisiä resonaattoreita, sekä siirtojohdoista muodostuvia resonaattoreita, ts. siirtojohtotyyppisiä resonaattoreita, niin esillä olevan keksinnön idea ei rajoitu sovellutusten osalta ainoastaan tällaisiin suoritusmuotoihin, vaan tarpeen vaatiessa voidaan käyttää dielektrisiä resonaattoreita, joissa käytetään muita aaltomuotoja tai muun tyyppisiä resonaattoreita, kuten onteloresonaattoreita, semi-koaksiaali-resonaattoreita, LC-resonaattoreita, kierukkaresonaattoreita, jne.

Samalla tavalla edellisissä suoritusmuodoissa kaistanpääs-tösuodatin muodostetaan kytkemällä kolme resonaattoria rinnan, mutta järjestelyä voidaan muunnella esimerkiksi siten, että se käsittää kaistanpäästösuodattimen b, jolla kytketään rinnan useita resonaattoreita kahdessa tai neljässä osassa.

Tulisi myös huomata, että esillä olevan keksinnön mukainen, tähän mennessä selitetty rinnakytketty moniasteinen kaistan-päästösuodatin voidaan soveltaa liikkuvan yksikön tietoliikennejärjestelmässä radiotaajuisen signaalin yhdistämis/lajitte-lulaitteen kanavasuodattimeen tai liikkuvan yksikön lähetys /vastaanottosuodattimeen, ja sen lisäksi myös muihin kais-tanpäästösuodattimiin, joilla on yleensä erilaiset käyttökohteet. Erityisesti digitaalisessa liikkuvan yksikön tietoliikennejärjestelmässä, jossa audiosignaaleihin tai datasignaaleihin kohdistuu digitaalinen modulaatio lähetystä varten, vaaditaan kaistanpäästösuodatin jolla on laajempi ja tasaisempi kaistan-päästöalue, sekä laajempi ja tasaisempi ryhmäkulkuajän taajuus- - 98671 38 käyrä, ja sen vuoksi esillä olevan keksinnön mukainen kaistan-päästösuodatin on erittäin käyttökelpoinen kaistanpäästösuodat-timeksi, joka muodostaa osan sellaisessa liikkuvan yksikön tietoliikennejärjestelmässä.

Vaikka esillä olevaa keksintöä on täydellisesti selitetty esimerkin avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, on huomattava, että alan ammattilaiselle ovat lukuisat muunnelmat ja muutokset ilmeisiä. Sen johdosta, elleivät sellaiset muunnelmat ja muutokset muulla tavoin poikkea esillä olevan keksinnön suoja-alasta, ne tulee pitää tähän sisältyvinä.

Claims (34)

1. Rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, joka käsittää signaalien tuloliitännän (24, T1) ja lähtöliitännän (25, T2), sekä useita resonaattoreita (21,22,23,34), jotka kukin on varustettu ensimmäisellä ja toisella portilla, ja joiden kulloisetkin resonanssitaajuudet poikkeavat toisistaan ja ovat lähellä toisiaan, jolloin yksi resonaattori (21,22, 23,34) on järjestetty kaistanpäästösuodattimen kutakin rinnakkaista väylää varten, tunnettu ensimmäisestä ja toisesta impedanssisovituselimestä, jotka liittävät kunkin resonaattorin (21,22,23,34) tuloliitäntään (24, ΤΊ ) ja vastaavasti lähtöliitäntään (25, T2), jolloin kunkin resonaattorin ensimmäinen portti on sähköisesti kytketty tuloliitäntään ensimmäisen impedanssisovituselimen kautta induktiivisen tai kapasitiivisen kytkennän avulla, kunkin resonaattorin toisen portin ollessa sähköisesti kytketty lähtöliitäntään (25) toisen impedanssisovituselimen kautta induktiivisen tai kapasitiivisen kytkennän avulla, ja että kaistanpäästösuodatin käsittää lisäksi välineet (33) estämään kytkennän lukuisien resonaattorien (21,22,23,34) välillä .

2. Rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, joka käsittää signaalien tuloliitännän (24) ja lähtöliitännän (25) sekä useita resonaattoreita (21, 22,23,34), jotka on varustettu ensimmäisellä ja toisella liitännällä, ja joiden kulloisetkin resonanssitaajuudet poikkeavat toisistaan ja ovat lähellä toisiaan, tunnettu siitä, että jokaisen resonaattorin (21,22,23,24) ensimmäinen liitäntä on sähköisesti kytketty tuloliitäntään (24) ensimmäisen impedanssisovituselimen kautta, ja jokaisen resonaattorin (21,22,23,24) toinen liitäntä on sähköisesti kytketty lähtöliitäntään (25) toisen impedanssisovituselimen kautta. . 98671 40

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että jokaisen mainitun resonaattorin mainittu ensimmäinen liitäntä on sähköisesti kytketty mainittuun tuloliitäntään (24) mainitun ensimmäisen impedanssisovituselimen kautta induktiivisen kytkennän avulla, ja jokaisen mainitun resonaattorin mainittu toinen liitäntä on sähköisesti kytketty mainittuun lähtöliitäntään (25) mainitun toisen impedanssisovituselimen kautta induktiivisen kytkennän avulla.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että jokaisen resonaattorin ensimmäinen liitäntä on sähköisesti kytketty mainittuun tuloliitäntään (24) mainitun ensimmäisen impedanssisovituselimen kautta kapasitiivisen kytkennän avulla, ja jokaisen mainitun resonaattorin mainittu toinen liitäntä on sähköisesti kytketty mainittuun lähtöliitäntään (25) mainitun toisen impedanssisovituselimen kautta kapasitiivisen kytkennän avulla.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit ovat dielektrisiä resonaattoreita.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit ovat dielektrisiä resonaattoreita.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit ovat dielektrisiä resonaattoreita.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit ovat dielektrisiä resonaattoreita. - 98671 41

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit ovat siirtojohtotyyppisiä resonaattoreita.

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit ovat siirtojohtotyyppisiä resonaattoreita.

11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit ovat siirtojohtotyyppisiä resonaattoreita.

12. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit ovat siirtojohtotyyppisiä resonaattoreita.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainitut siirtojohtotyyppiset resonaattorit ovat koaksiaalisia dielekt-risiä resonaattoreita tai liuskajohtoja.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainituissa resonaattoreissa kulloisillakin resonaattoreilla on maksimi- ja minimiresonanssitaajuudet likimain samalla kuormituksen hyvyys-luvulla, jolloin toisella välissä olevan taajuuden resonaattorilla on kuormituksen hyvyysluku, joka on sama tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormituksen hyvyysluku.

15. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainituissa resonaattoreissa kulloisillakin resonaattoreilla on maksimi- ja minimiresonanssitaajuudet likimain samalla kuormituksen hyvyys-luvulla, jolloin toisella välissä olevan taajuuden resonaattorilla on kuormituksen hyvyysluku, joka on sama tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormituksen hyvyysluku. 98671 42

16. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainituissa resonaattoreissa kulloisillakin resonaattoreilla on maksimi- ja minimiresonanssitaajuudet likimain samalla kuormituksen hyvyys-luvulla, jolloin toisella välissä olevan taajuuden resonaattorilla on kuormituksen hyvyysluku, joka on sama tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormituksen hyvyysluku.

17. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainituissa resonaattoreissa kulloisillakin resonaattoreilla on maksimi- ja minimiresonanssitaajuudet likimain samalla kuormituksen hyvyys-luvulla, jolloin toisella välissä olevan taajuuden resonaattorilla on kuormituksen hyvyysluku, joka on sama tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormituksen hyvyysluku.

18. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainituissa resonaattoreissa kulloisillakin resonaattoreilla on maksimi- ja minimiresonanssitaajuudet likimain samalla kuormituksen hyvyys-luvulla, jolloin toisella välissä olevan taajuuden resonaattorilla on kuormituksen hyvyysluku, joka on sama tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormituksen hyvyysluku.

19. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainituissa resonaattoreissa kulloisillakin resonaattoreilla on maksimi- ja minimiresonanssitaajuudet likimain samalla kuormituksen hyvyys-luvulla, jolloin toisella välissä olevan taajuuden resonaattorilla on kuormituksen hyvyysluku, joka on sama tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormituksen hyvyysluku.

20. Patenttivaatimuksen 13 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että mainituissa resonaattoreissa kulloisillakin resonaattoreilla on maksimi- ja minimiresonanssitaajuudet likimain samalla kuormituksen hyvyys-luvulla, jolloin toisella välissä olevan taajuuden resonaatto- . 98671 43 rilla on kuormituksen hyvyysluku, joka on sama tai pienempi kuin mainittu likimain sama kuormituksen hyvyysluku.

21. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että jokaisen mainitun resonaattorin kuormituksen hyvyysluku on viritetty niin, että mainitun kaistanpäästösuodattimen positiivisen suunnan siirtofunktion vaihtelun suuruus ennalta määrätyllä kaistanpäästöalueella tulee pieneksi, kun jokaisen mainitun resonaattorin hyvyysluku ilman kuormaa on äärellinen.

22. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että jokaisen mainitun resonaattorin kuormituksen hyvyysluku on viritetty niin, että kulloisetkin vaihtelun suuruudet useissa vaihtelu-pisteissä, jotka aikaansaadaan ryhmäkulkuajän taajuuskäyrässä mainitun kaistanpäästösuodattimen ennalta määrätyllä kaistanpäästöalueella, tulevat likimain yhtä suuriksi.

23. Patenttivaatimuksen 14 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että jokaisen mainitun resonaattorin kuormituksen hyvyysluku on viritetty niin, että kulloisetkin vaihtelun suuruudet useissa vaihtelu-pisteissä, jotka aikaansaadaan ryhmäkulkuajän taajuuskäyrässä mainitun kaistanpäästösuodattimen ennalta määrätyllä kaistanpäästöalueella, tulevat likimain nollaksi.

24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonans-sitaajuuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

25. Patenttivaatimuksen 2 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden 98671 44 läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonans-sitaajuuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

26. Patenttivaatimuksen 3 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonans-sitaajuuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

27. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonanssi taa juuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

28. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonanssitaa juuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

29. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonanssi taa juuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

30. Patenttivaatimuksen 13 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonanssi taa juuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

31. Patenttivaatimuksen 15 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden 98671 45 läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonanssi taa juuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

32. Patenttivaatimuksen 21 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonans-sitaajuuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

33. Patenttivaatimuksen 22 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonanssi taa juuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset.

34. Patenttivaatimuksen 23 mukainen rinnankytketty moniasteinen kaistanpäästösuodatin, tunnettu siitä, että vierekkäisillä resonanssitaajuuksilla varustettujen resonaattoreiden läpi kulkevien kulloistenkin signaalien kulloistenkin resonanssitaa juuksien vaiheet ovat toistensa suhteen vastakkaiset. - 98671 46