FI98578C - Menetelmä ja piirijärjestely tiedonsiirtosignaalin viivästyneiden komponenttien kompensoimiseksi - Google Patents

Description

99578

Menetelmä ja piirijärjestely tiedonsiirtosignaalin viivästyneiden komponenttien kompensoimiseksi 5 Keksinnön kohteena on menetelmä ja piirijärjestely vastaanotetun tiedonsiirtosignaalin viivästyneiden komponenttien kompensoimiseksi digitaalisessa tiedonsiirto-järjestelmässä kuten kaapelitelevisiojärjestelmässä.

Tavanomaisessa tiedonsiirtokaapeliverkossa saattaa toisinaan esiintyä kaikuja, ts.

10 signaalin viivästyneitä komponentteja, jopa 2-3 ps viiveellä. Nämä kaiut aiheuttavat signaalin vääristymisen niin, että vastaanotetussa informaatiossa esiintyy virheitä.

Digitaalisissa kaapeli-TV-tiedonsiirtomenetelmissä tarvitaan suuria symbolinopeuk-sia, kuten 7 MBd, minkä vuoksi on tarpeen käyttää monitilaista modulaatiota, esi-15 merkiksi 32QAM tai 64QAM (Quadrature Amplitude Modulation). Tällaista modulaatiomenetelmää käytettäessä kuitenkin tiedonsiirtoyhteyden epäideaalisuudet aiheuttavat erityisen herkästi virheitä vastaanotettuun informaatioon.

On ennestään tunnettua korjata häiriöllistä signaalia vastaanottimessa nk. päätös-20 takaisinkytketyllä korjaimella. Kuvio 1 esittää tavanomaisen päätöstakaisinkytketyn korjaimen rakennetta. Siinä korjaimeen saapuvasta kompleksisesta signaalinäyttees-tä xk poistetaan edellisten signaalinäytteiden keskinäisvaikutus vähentämällä siitä aikaisempien päätösten sk.i, sk.2... jne. punnittu summa summaunessa 1. Summai-mesta saadaan korjattu näyte yk. Ajankohtainen päätös sk lähetetystä signaalista teh-25 dään korjatun näytteen perusteella esim. kvantisoimalla tai laskemalla minimietäisyyksiä. Aikaisempien päätösten punnittu summa muodostetaan ohjaamalla tehdyt päätökset viivelinjaan 4, jonka väliotoista m = 1...M saadaan aikaisempien päätösten arvot sk.m. Nämä punnitaan painotuskertoimilla cm kertojayksiköissä eli kertojissa 5, jolloin päätöksen sk.m punnittu tulos on cm sk.m. Tulokset summataan yhteen summai-

M

30 messa 6, jonka ulostulo on siten ^cm · sk_m . Tyypillistä perinteiselle rakenteelle on, m=1 että viivelinjan väliottoja ja kertojayksikköjä on kiinteä määrä M ja että viivelinjan ulostuloina on siis M viimeisintä päätettyä arvoa sk.m.

Tavanomaisen poikittaiskorjaimen toimintaa on tarkemmin selostettu seuraavissa julkaisuissa: 35 [ 1] IEEE Trans. Commun. Tech., voi COM-19, nr 3, 1971, George D.A., Bowen R.R., Storey J.R, "An Adaptive Feedback Equalizer", s. 281-293 ja 98578 2 [ 2] Proakis, J.G.: Digital communications (1989) McGraw-Hill, Inc., New York, 905 s.

Jos ennestään tunnettujen ratkaisujen avulla halutaan toteuttaa korjain, joka kykenee 5 kompensoimaan mielivaltaisen viiveen omaavat kaikukomponentit, tarvitaan korjain, jonka vastahaarassa on symbolinkeston mittaisin viivevälein väliotto ja kertojayksik-kö. Väliottojen ja kertojayksikköjen muodostamaa kytkentää kutsutaan tappikytken-näksi. Näitä viivelinjan väliottoja ja kertojayksikköjä tarvitaan vähintään niin paljon, että korjaimen viivelinjan pisin viive on korjattavan maksimiviiveen mittainen.

10 QAM-signaali edustaa kompleksista I/Q-signaalia, jolloin korjaimessa tarvitaan erikseen I-ja Q-haarojen viivelinjat ja niiden väliotoissa kertojayksiköt, jotka suorittavat myös haarojen välistä ristiinkerrontaa ja summausta. Täten korjaimen toteutuksesta tulisi hyvin monimutkainen ennestään tunnettuja ratkaisuja käytettäessä.

15

Jotta edellä mainitulle QAM-moduloidulle signaalille saavutettaisiin riittävä korjaus kaapelitelevisioverkossa, saatettaisiin tavanomaisessa korjaimessa tarvita kumpaankin haaraan jopa 20 kiinteän viiveen omaavaa väliottoa kertojayksikköineen. Varsinkin kulutuselektroniikan laitteessa, jossa valmistuskustannuksilla on ensisijainen 20 merkitys, tällaisesta korjaimesta muodostuisi kohtuuton kustannustekijä vastaanottimen valmistuksessa.

Keksinnön tarkoituksena on luoda menetelmä ja piirijärjestely viiveellisistä signaa-likomponenteista aiheutuvien virheiden kompensoimiseksi, joissa edellä mainitut 25 epäkohdat on korjattu. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja keksinnön mukaiselle piirijärjestelylle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 12 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

30

Keksinnön olennaisena ajatuksena on, että päätöstakaisinkytketyssä korjaimessa signaalinäytteestä vähennettävät aikaisemmat päätökset valitaan ennalta määrätystä peräkkäisten päätösten joukosta, ja valintaperusteena käytetään kunkin päätöksen ja signaalinäytteen välisen viiveen omaavan viivekomponentin voimakkuutta vas-35 ta anotetussa signaalissa. Tämä toteutetaan edullisesti päätöstakaisinkytketyllä kor-jaimella, jossa kertojayksikköjen lukumäärä on pienempi kuin viivelinjan väliottojen lukumäärä, ja valitsinyksikkö kytkee vain osan viivelinjan väliotoista kertoja-yksiköille.

98578 3

Seuraavassa keksintöä selostetaan oheisten piirustusten avulla, joissa

Kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista päätöstakaisinkytkettyä korjainta, 5 kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaista vaihtuvapituista päätöstakaisinkytkettyä korjainta, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen korjaimen kiinteän osan rakennetta, 10 kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen korjaimen kiinteään osaan kuuluvan korrellaat-torikertojan rakennetta, kuvio 5 esittää keksinnön mukaisen korjaimen muuttuvan osan rakennetta, 15 kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen korjaimen mittausyksikön rakennetta ja kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen korjaimen muuttuvaan osaan kuuluvan kertoja-yksikön rakennetta.

20 Kuvioissa on käytetty seuraavia lohkojen merkintöjä: 1 Summain 8 Ensimmäinen valitsin 2 Päätöspiiri 9 Muuttuvan osan kertojayksikkö 3 Summain 10 Toinen valitsin 25 4 Viivelinja 11 Mittausyksikkö 5 Kertojayksikkö 12 Rekisteri 6 Summain 13 Ohjausyksikkö 7 Viivelinja 30 Eräs keksinnön mukainen suoritusmuoto on esitetty kuviossa 2. Kvadratuurista modulaatiomenetelmää kuten QAM-menetelmää (Quadrature Amplitude Modulation) käytettäessä kuvion 2 lohkokaavio kuvaa toteutusperiaatetta kompleksisilla signaaleilla. Toteutus reaalisilla signaaleilla esitetään jäljempänä. Ei-kvadratuurista modulaatiomenetelmää kuten esim. tavanomaista PAM-menetelmää (Pulse Amplitude 35 Modulation) käytettäessä voidaan kuvion 2 lohkokaaviota soveltaa sellaisenaan.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa on mahdollisesti tavanomainen osa, jossa viive-linjan 4 väliotoissa on kiinteästi kytketyt kertojayksiköt 5 symbolin keston Ts mit 98578 4 taisin viivevälein. Näiden väliottojen ja kertojien järjestyslukua merkitään seuraa-vassa indeksillä m, jolloin tämän kiinteän osan väliottojen ja kertojien lukumäärä on M. Näiden kertojien painotuskertoimia cm voidaan ohjata kertojayksikössä esim. sinänsä tunnetulla gradienttimenetelmällä, jolloin saadaan neliövirhettä minimoiva 5 korjaimen kiinteä osa. Tällöin uudet kertoimet cm-k^ ajanhetkellä k+1 voidaan laskea seuraavasti:

Cm,k+l = Cm,k + ^ ' £k 'S k_m ’ (0 jossa s* tarkoittaa päätösarvon kompleksista konjugaattia ja jossa Δ on verrannollisuuskerroin, jonka arvo on edullisesti 0<Δ<1. Päätösvirhe sk on korjatun näytteen 10 yk ja päätöksen s* erotus. Kaavassa (1) jälkimmäinen termi edustaa siten hetkellistä päätösvirheen gradienttia painotuskertoimen cm suhteen. Verrannollisuuskertoi-men tarkoituksena on kerroinvarianssin pienentäminen.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa on muuttuva osa, jossa on liitetty kertojia 9 vii-15 velinjan 7 väliottoihin, joissa havaitaan suurimmat gradienttiarvot. Kertojien 9 lukumäärä on pienempi kuin muuttuvan osan viivelinjan 7 väliottojen lukumäärä. Näin viivelinjan väliotot edustavat aikaisempien peräkkäisten päätösten sk.n ennalta määrättyä joukkoa, josta valitaan ne aikaisemmat päätökset, joiden painotettu summa vähennetään signaalinäytteestä xk. Seuraavassa muuttuvan osan viivelinjan väliottoja 20 merkitään indeksillä n siten, että ensimmäisen välioton indeksi on n=M+l ja viimeisen ulosoton indeksi on n=N, jolloin N on kiinteän ja muuttuvan osan ulosottojen kokonaismäärä. Muuttujalla Z merkitään kiinteän osan ja muuttuvan osan kertojien kokonaismäärää.

25 Gradienttiarvojen määrittämiseksi mittausyksikössä 11 mitataan kutakin väliottoa jonkin aikaa ja kerätään kumulatiivinen summa. Väliotolle n saadaan mittaustulos P’ = P,{L + \)%i‘<2) -jolloin keskiarvotus tehdään (L+l):stä näytteestä. Ps on signaalin keskimääräinen 30 teho, joka voidaan etukäteen laskea signaalitiladiagrammin perusteella. Alkuvaiheessa, kun kertojia 9 ei ole vielä liitetty mihinkään, arvot pn edustavat korjaustarvetta ja kertojat on edullista sijoittaa niihin väliottoihin n, joissa mittaustulokset |pn I" ovat suurimmat. Kertoimien alkuarvoiksi asetetaan tuloksiin pn verrannolliset luvut. Kun L kasvaa rajatta, antaa kaava ( 2) tulokseksi tarvittavan painotuskertoi-35 men arvon. Äärellisillä L:n arvoilla saadaan näille hyvä estimaatti. Estimaatti on sitä 98578 5 parempi mitä pitempään mittausta suoritetaan eli mitä suurempi on L. Mittaustulos |pn|2 kuvaa näin signaalin sellaisen viivekomponentin voimakkuutta, jonka viive- komponentin viive on signaalinäytteen xk ja väliottoa n vastaavan signaalinäytteen xk.n välinen viive.

5

Kun kertojayksiköt 9 on kytketty väliottoihin n, asetetut kertojat pienentävät virhettä, jolloin mittaustulokset niistä väliotoista, joissa on kertoja, ovat pieniä. Siten gra-dienttien suuruudesta ei voida enää suoraan päätellä, mihin kertojat on sijoitettava. Vertailuarvoksi voidaankin ottaa niissä väliotoissa, joissa on jo kertoja, käytössä 10 oleva painotuskertoimen arvo. Mikäli havaitaan mittaustulos, joka on itseisarvoltaan suurempi kuin pienin käytössä oleva painotuskerroin, korvataan ko. kerroin sijainniltaan ja arvoltaan vastaamaan mittaustulosta. Vertailussa on edullista edellyttää uudelta arvolta hieman eroa eli hystereesiä vanhaan arvoon nähden kertojayksikön sijainnin vaihtamisen yhteydessä, jotta vältetään kertojayksikköjen 9 edestakainen 15 kytkeminen keskenään lähes samanarvoisten paikkojen kesken. Mittaustulosten vertailu voidaan suorittaa edullisesti ohjausyksikössä 13.

Kun mitataan väliottoa, jossa on jo painotuskerroin, saadaan tulokseksi pieni arvo. Tällä arvolla voidaan korjata muistissa olevaa painotuskertoimen arvoa normaalin 20 gradienttialgoritmin mukaan. Mittaustulosta on tällöin edullista kertoa verrannolli-suuskertoimella δ (0<δ< 1) ennen vanhaan arvoon summaamista kerroinarvojen vaihtelun hallitsemiseksi. Täten jatketaan jatkuvalla kierrolla kaikkien väliottojen mittausta vuorotellen. Jos jossakin havaitaan tulos, joka on suurempi kuin pienin tunnusluku |bn|2 jollakin väliotolla, johon jo on kytketty kertoja, vaihdetaan kysei- 25 nen kertoja tähän uuteen väliottoon. Tämän jälkeen tätä uutta väliottoa vastaavaa painotuskerrointa päivitetään edellä esitetyn algoritmin mukaisesti.

Kuvion 2 esittämässä piirijärjestelyssä edellä kuvatut toiminnot on toteutettu seuraavasti. Piirissä on M kappaletta viivelinjaan 4 kiinteästi kytkettyjä kertojia 5, jotka 30 muodostavat kiinteän osan, sekä viivelinja 7. Viivelinjoissa 4 ja 7 on väliotot symbolin keston Tä välein. Viivelinjaan 7 liittyy ensimmäinen valitsin 8, joka valitsee yhden tai useamman näistä väliotoista. Valitsija 8 kytkee valittuihin ulosottoihin ohjattavat kertojat 9, joissa ulosottojen signaaliarvot kerrotaan painotuskertoimilla bn. Sekä kiinteän että muuttuvan osan tulokset viedään summaimeen 6. Kertoimien 35 bn arvojen ja sijaintien määrittämiseksi suoritetaan kaikille väliotoille n=M+1.. .N mittaus kaavan (2) mukaan vuorotellen toisen valitsimen 10 kautta mittausvälineillä 11. Rekisteriin 12 tallennetaan aluksi Y kappaletta suurinta tulosta |pn| vastaavat 98578 6 arvot pn sekä välioton osoitteet An. Ensimmäisellä valitsimella 8 kytketään viive-linjan 7 osoitteita An vastaaviin väliottoihin kertojat 9, joiden painotuskertoimiksi bn ladataan aluksi arvot pn. Rekisteriin 12 tallennetaan kertoimista myös arvot |bn|2.

5 Seuraavilla kierroksilla suoritetaan uudet mittaukset. Mittaustuloksia verrataan pie-nimpään muistissa olevaan arvoon |bn|2. Mikäli tulos on suurempi kuin muistissa oleva arvo, johon on lisätty mahdollinen hystereesivara, suoritetaan tappikytkennän vaihto. Muistiin ladataan nyt havaittu uusi arvo, vastaava välioton osoite ja arvo pn. Kun mitataan väliottoon kytkettyä kertojaa vastaavaa arvoa pn, suoritetaan muistissa 10 olevan bn-arvon korjaus gradienttikaavan mukaisesti eli = Kvanha + Pn (3) Täten painotuskertoimet päivittyvät mittausten edistyessä yhä tarkemmin kohti oikeita arvojaan.

15

Ohjausyksikkö 13 ohjaa toisaalta mittaustapahtumaa ja mittaustulosten tallennusta rekisteriin 12 sekä toisaalta kertojien 9 kytkemistä ja painotuskertoimien b„ asettamista. Nämä ohjaustoiminnot voidaan toteuttaa yhdellä ohjausyksiköllä tai kahdella erillisellä ohjausyksiköllä, joista toinen ohjaa mittaustoimintoja ja toinen ohjaa ker-20 tojia.

Seuraavassa käsitellään edellä esitetyn periaatteen mukaisen koijaimen I-ja Q-haa-rojen toteutusta kvadratuurista modulaatiota käytettäessä. Kuvio 3 esittää korjaimen kiinteän osan toteutusta. Signaalit xIk ja XQk ovat demoduloidun signaalin vaihe- (I) 25 ja kvadratuurihaaran (Q) näytteet. Näistä vähennetään korjaussignaalit

Rejz^| Ja Jolloin tulokseksi saadaan näytteet y^ ja yQk. Näiden perusteella tehdään päätös päätöksentekoelimessä 2 esim. kvantisointimenetelmällä. Signaaliarvon yk ennen päätöksentekoa ja päätetyn arvon sk erotus ek lasketaan sum-maimilla 3 kummassakin haarassa (I ja Q). Tämä voidaan toteuttaa joko diskreeteillä 30 operaatiovahvistimilla tai yhdistämällä päätöksenteko ja erotusten laskeminen sig naaliprosessoriin. Kummankin haaran päätökset johdetaan viivelinjoihin 4, joista on otettu väliottoja symbolin keston mittaisin välein. Viivelinjat voidaan toteuttaa esim. siirtorekistereillä, 35 Väliotot on johdettu kertojayksikköihin 5. Kuvio 4 esittää ennestään tunnettua kor- relaattorikerroinyksikköä 5, jossa painotuskertoimet kehitetään gradienttimenetel- 98578 7 mällä pienintä neliösummaa minimoivasti. Tässä osassa voidaan käyttää muitakin menetelmiä, kuten esim. nollapakotusmenetelmää. Korrellaattorikerrointa ja paino-tuskertoimien kehitysmenetelmiä on kuvattu tarkemmin esim. viitteessä [2], Kertoja-yksikön toiminnot voidaan toteuttaa esim. integroituna piirinä (ASIC) tai signaali-5 prosessoripiirillä.

Kuvio 5 esittää korjaimen muuttuvan osan toteutusta. Siirtorekisteri 7 voi olla samanlainen kuin kiinteän osan siirtorekisteri 4 ja voi olla tämän suora jatke. Väliotot johdetaan nyt kahteen valitsinpariin 8 ja 10. Valitsinparilla 10 valitaan se väliotto 10 indeksiltään n, jonka arvoa mitataan mittausyksiköllä 11 (MU). Mittausyksikön sisäistä rakennetta ja periaatetta esittää kuvio 6. Mittausyksikön ulostulot d^ ja dni ovat seuraavien kaavojen mukaiset: k k dnr - Κβ{ · ·?;_„} = Sl(.l-n) +£QI ' SQ(l-n)

Uk-L t=k-L (4) kk V ' d„i - Im{ ' */-«} ~ Σ εQl ' 5/(/-n) ~ £ll ' SQO-n)

l=k-L l=k-L

15 Näistä saadaan kaavan (2) mukaisen mittaustuloksen pn reaali-ja imaginääriosat skaalaamalla kertoimella---. Mikäli kyseiseen väliottoon ei ole liitetty kerto- PS(L +1) jaa, tätä arvoa käytetään vertailuissa.

20 Mikäli väliottoon on jo liitetty valitsinparin 8 kautta painotuskerroin kertojayksikön . . 9 (TU) avulla, suoritetaan vain painotuskertoimen päivitys rekisterissä 12 (ks. kuvio 2) kaavan (3) mukaisesti ohjausyksikön 13 ohjaamana. Rekisterissä 12 olevat painotuskertoimen bn reaaliosat bm ja imaginääriosat bni tuodaan kertojayksikköön 9, jossa niiden ja näytteiden Si(k.n) ja sQ(k.n) avulla muodostetaan tulon b„ s^ reaali-ja imagi-25 nääriosat. Kertojayksikön lähtösignaalit viedään kukin omiin summainlinjoihinsa 6 aivan kuten kiinteässä osassakin kuvion 5 mukaisesti.

Koska mittausyksikkö Ilja kertojayksikkö 9 voivat tiettynä ajanhetkenä olla kytketyt valitsimilla eri väliottoihin, on kuvioissa käytetty mittaustapahtuman yhteydessä 30 välioton indeksiä n j ja painotuskertoimen muodostamisen yhteydessä indeksiä nj Tässä esitetyt mittausyksikkö 11 ja tappiyksikkö 9 voidaan toteuttaa edullisesti integroituina sovelluspiireinä (ASIC). On mahdollista toteuttaa kaikki tässä esitetyt toiminnot myös signaaliprosessorilla. Edullisin jako ASIC-piirien ja signaaliproses- 98578 8 sorien välillä vaihtelee sovelluskohtaisesti. Valitsin voidaan toteuttaa esim. multi-plekseripiirejä käyttämällä.

Edellä esitettiin kuvaus rakenteesta, jossa on vain yksi mittausyksikkö ja yksi kerto-5 jayksikkö 9. Kertojayksikköjä ja mittausyksikköjä voidaan lisätä järjestämällä kullekin oma valitsinyksikkö 8, 10 ja järjestämällä ohjausyksikön 13 toiminta ja rekisterin 12 koko vastaamaan kertojayksikköjen ja mittausyksikköjen lukumääriä. Viive-linjan 7 väliottoja voidaan mitata vuorotellen, jolloin tarvitaan vain yksi mittausyksikkö. Vastaavasti mittaustulosten ja painotuskertoimien tallentaminen voidaan to-10 teuttaa vain yhtä rekisteriä 12 käyttämällä. Jos väliottojen lukumäärä on suuri, voidaan riittävän nopeuden saavuttamiseksi käyttää useita mittausyksikköjä.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan valmistuksessa merkittävä kustannus-etu ennestään tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna. Vastaanotinlaitteen korjaimessa 15 tarvitaan vähemmän kertojayksikköjä, koska ne voidaan käyttää niissä viivekohdis-sa, joissa viiveelliset signaalikomponentit ovat voimakkaimmat. Erityisen merkittävää etua saadaan tapauksissa, joissa korjattava viivealue on luokkaa yli kymmenen kertaa symbolin kesto. Tällöin pienellä määrällä logiikkapiirejä ja muutamalla esim. 2-3 vaihtuvalla painotuskertoimella saadaan vaikutukseltaan pitkä korjain.

20

Edellä on esitetty eräitä keksinnön mukaisen menetelmän sovelluksia. Luonnollisesti keksinnön mukaista periaatetta voidaan muunnella patenttivaatimusten suoja-alan puitteissa esim. toteutuksen yksityiskohtien sekä käyttöalueiden osalta. Keksintö ei siten rajoitu digitaaliseen kaapelitelevisiojärjestelmään vaan se on sovellet-25 tavissa muissakin tiedonsiirtojärjestelmissä, erityisesti johdollisissa, digitaalisissa datasiirtoverkoissa.

Claims (21)

1. Menetelmä vastaanotetun signaalin sisältämän yhden tai useamman viivekompo-nentin kompensoimiseksi päätöstakaisinkytkennällä, jossa ennen signaalinäytteestä (xj suoritettavaa päätöstä (sj signaalinäytteestä vähennetään yhden tai useamman 5 aikaisemman päätöksen painotettu summa, tunnettu siitä, että vähintään yksi mainituista aikaisemmista päätöksistä valitaan ennalta määrätystä peräkkäisten päätösten joukosta, ja valinta suoritetaan mainitun signaalinäytteen (xk) ja kutakin päätöstä vastaavan signaalinäytteen (xk.n) välisen viiveen omaavan viivekomponentin voimakkuuden funktiona.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ennalta määrätty peräkkäisten päätösten joukko on suurempi kuin valittavien päätösten lukumäärä ja niiden aikaisempien päätöksien, joiden punnittu s muna signaalinäytteestä vähennetään, lukumäärä Z sekä maksimi viive Tm ovat järjestelmässä ennalta mää- τ’ 15 rätyt siten, että Z < —, jossa T, on signaalin symbolikesto.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalinäytteestä vähennettäviksi valitaan mainittuun peräkkäisten päätösten joukkoon kuuluvista päätöksistä ne, joilla on sellaiset viiveet mainittuun signaalinäytteeseen nähden, että 20 kyseiset viiveet omaavien viivekomponenttien voimakkuudet signaalissa ovat suurimmat ja kyseiset viiveet ovat enintään järjestelmään liittyvän maksimiviiveen Tm suuruisia.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 viiveen Tn omaavan viivekomponentin voimakkuuden määrittämiseksi mitataan 1 k * kumulatiivista summaa pn --Σει's*-n> jolloin keskiarvotus tehdään (L+l):stä näytteestä, Ps on signaalin keskimääräinen tehoja k on näytteen järjestys-luku, ε on päätösvirhe ja s on päätöksen kompleksinen konjugaattiarvo.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalinäyttees tä vähennettävien aikaisempien päätösten ensimmäinen valinta suoritetaan mittaamalla arvoja pn vähentämättä signaalinäytteestä aikaisempia päätöksiä, jolloin mitattuja arvoja pn verrataan keskenään ja signaalinäytteestä painotettuina vähennettäviksi valitaan ne aikaisemmat päätökset sk.n, joita vastaavat arvot pn ovat suurimmat. 35 98578 10

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painotuskertoi-men (bn) arvoksi asetetaan arvo p„ tai oleellisesti siihen verrannollinen arvo.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytös-5 sä olevia painotuskertoimia korjataan arvoon pn verrannollisella määrällä kaavan bnuusi = bnyanha + δ· pn mukaisesti, jossa verrannollisuuskertoimen δ arvo on edullisesti 0<δ<1.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että milloin 10 mittaustuloksena saadaan arvo pn, joka on suurempi kuin pienin käytössä oleva pai- notuskerroin, johon on lisätty mahdollinen hystereesivara, signaalinäytteestä vähennettäväksi valitaan mittaustulosta vastaava päätös pienintä käytössä ollutta painotus-kerrointa vastaavan päätöksen sijasta, ja painotuskertoimeksi asetetaan mittaustulosta pn vastaava arvo. 15

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi signaalinäytteestä painotettuna vähennettävistä aikaisemmista päätöksistä vähennetään pysyvästi ilman valintaa.

9 98578

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilman valintaa vähennettävien päätösten joukko koostuu peräkkäisistä, viimeksi tehdyistä päätöksistä.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilman va-25 lintaa vähennettävien päätösten painotuskerroin muodostetaan pienimmän neliösumman menetelmällä.

12. Piirijärjestely signaalin viivekomponenttien kompensoimiseksi käsittäen päätös-takaisinkytketyn korjaimen, jossa on suljetussa signaalisilmukassa peräkkäin kyt- 30 kettyinä päätöspiiri (2) päätöksen tekemiseksi korjatusta signaalinäytteestä (yk), väliotoilla varustettu viivelinja (4, 7), ainakin yksi kertojayksikkö (5, 9) väliotosta saadun signaalin kertomiseksi painotuskertoimella (bn, cm) ja ähintään yksi sum-main (1,6) kertojayksiköiltä saatujen korjaussignaalien vähentämiseksi signaalinäytteestä ennen päätöspiiriä (2), tunnettu siitä, että se käsittää ensimmäisen valitsimen 35 (8) viivelinjan (7) ainakin yhden välioton (n) valitsemiseksi ja kytkemiseksi kertoja- yksiköille (9). 98578 11

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäiseen valitsimeen kytkettävien kertojayksikköjen (9) painotuskertoimet (bn) ovat ohjattavat.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että se käsittää mittausvälineet (11) viivelinjan välioton signaalitason sekä päätösvirheen mittaamiseksi ja laskutoimitusten suorittamiseksi mittausarvoille, sekä toisen valitsimen (10), joka kytkee jonkin viivelinjan (7) ulosotoista mainittuihin mittausvälineisiin (11). 10

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen piirijäijestely, tunnettu siitä, että se käsittää rekisterin (12) mittaustulosten tallentamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että se käsittää 15 ensimmäisen ohjausyksikön (13), joka ohjaa toista valitsinta (10), mittausvälineitä (11) ja rekisteriä (12) niin, että niistä viivelinjan (7) väliotoista, joihin on kytketty kertoja, saadut mittaustulokset tallentuvat rekisteriin (12).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että se käsittää 20 toisen ohjausyksikön (13), joka voi olla sama kuin mainittu ensimmäinen ohjausyksikkö, ensimmäisen valitsimen (8) ja kertojien (9) ohjaamiseksi rekisteriin (12) tallennettujen mittaustulosten perusteella.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 12-17 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että 25 että se käsittää I- ja Q-haaran, joissa molemmissa on viivelinjat (4, 7), ensimmäiset valitsimet (8) ja toiset valitsimet (10) signaalin vaiheessa olevaa ja kvadratuurista komponenttia varten.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 12-18 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että 30 vähintään yksi viivelinjan (4) ensimmäisistä väliotoista on kytketty kertojaan kiinteästi.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että kiinteästi kytketty kertoja on neliösummaa minimoiva korrelaattorikertoja. 35

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmin tai piirijärjestelyn käyttö digitaalisen, johdollisen tiedonsiirtojärjestelmän kuten kaapelitelevisiojär-jestelmän vastaanottolaitteistossa. 98578 12