FI98535C - Prosessi ja laitteisto massakeittimen tyhjentämiseksi - Google Patents

Description

98535

Prosessi ja laitteisto massakeittimen tyhjentämiseksi Process och mekanism för tömning av en massakokare Tämä keksintö liittyy selluloosamateriaalin, kuten esimerkiksi puuhakkeen, keittotekniikan parantamiseen ja täsmällisemmin prosessiin ja laitteeseen hakkeen, josta ligniini on poistettu, tyhjentämiseksi keittimestä keiton päätyttyä.

Tavanomaisessa hakkeen eräkeittoprosessissa keitin täytetään hakkeella ja siihen panostetaan keittokemikaalit. Tämän jälkeen keitin suljetaan ja keittimen lämpötila ja paine nostetaan haluttuihin keitto-olosuhteisiin. Suuri lämpötila ja paine ylläpidetään keittojakson ajan halutun ligniinin poiston saavuttamiseksi. Keittolipeitä voidaan kierrättää keiton aikana keittimen läpi. Keiton lopussa keittimen pohjassa oleva puskuventtiili avataan ja keittimen sisältö tyhjennetään massakuoppaan eli puskusäiliöön.

Eräs tavallinen tapa tavanomaisen eräkeittimen sisällön puskun suorittamiseksi on avata keittimen pohjasta johtava puskuventtiili ja jättää se auki, mikä mahdollistaa keittimessä suuressa lämpötilassa ja paineessa olevan lipeän äkillisen höyrystymisen keittimen yläosassa ja painaa sisällön ulos ...: keittimestä.

• · • ♦ • · · • ·

Tavanomaisen eräkeittoprosessin tietyissä muunnoksissa ei voida käyttää tavanomaista puskutekniikkaa, jossa hyödynnetään lipeän höyrystymistä sisällön painamiseksi ulos keittimestä.

Esimerkiksi eräässä eräkeittoprosessin muunnoksessa keitto- ,···. lipeä syrjäytetäään keittimestä ennen keittimen tyhjentämistä « käyttämällä syrjäytysnesteitä, jotka voivat olla seuraavasta • · . pesusta tai muista prosessivaiheista saatavia nesteitä. Tässä muunnoksessa keittolipeät syrjäytetään pohjalta ylöspäin oleellisesti keittolämpötilaisina ja -paineisina, niin että ·_ keittolipeiden sisältämä lämpöenergia voidaan käyttää myöhem- ” min. Syrj äytysnesteet ovat kylmempiä kuin keittolipeät, niin 2 98535 että syrjäytyksen päätyttyä keittimen sisältö, joka muodostuu hakkeesta, josta ligniini on poistettu, ja syrjäytysnesteistä, on keittolämpötilaa huomattavasti alemmassa lämpötilassa. Joissakin tällaisissa muunnoksissa höyrystymistä ei tapahdu tai se voi olla riittämätön keittimen tyhjentämiseksi.

Tällaisissa muunnetuissa keittoprosesseissa on tavanomaista käyttää keittimen huippuun pumpattua väliainetta keittimen sisällön painamiseksi keittimen pohjassa olevan puskuvent-tiilin läpi. Yläpäähän pumpattu väliaine voi olla nestettä, paineenalaista höyryä tai ilmaa. Vielä eräässä muunnoksessa keittimen sisällön tyhjentämiseen puskuventtiilin kautta käytetään pumppuja. Kaikissa näissä muunnoksissa käytäntönä on ollut avata puskuventtiili ja jättää se avoimeksi, kunnes keitin on tyhjentynyt.

Keittimen puskussa on havaittu tiettyjä seurausilmiöitä käytettäessä vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan pusku- venttiili jätetään auki, joiden, vaikka ne ovat epäsuotavia, uskottiin olevan ominaisia ja väistämättömiä käytetyssä puskutekniikassa. Esimerkiksi kun puskun suorittamiseen käytetään väliaineena ilmaa, vaahtoamispyrkimys kasvaa ja rikkipitoiset kaasupäästöt voivat olla sallittuja normeja suurempia. Kaikkien näiden "sivuvaikutusten" uskotaan nykyisin johtuvan ilman sekoittumisesta keittimen sisältöön, mikä on **’. luonnollinen seuraus ilmapuhalluksesta. Näiden epäsuotavien • · « *·/; vaikutusten kompensoimiseksi käytetyt prosessit ja laitteet, • · *···’ kuten vaahtoamisenestokemikaalien käyttö ja päästöjenrajoitus- • · · V ' järjestelmät, ovat joissakin tapauksissa erittäin kalliita.

Kompensoivilla menettelytavoilla ja laitteilla on usein myös epäsuotavia sivuvaikutuksia, joiden uskotaan olevan väistämät- : : : tömiä.

«

Massaan kohdistuvia vaikutuksia on havaittu myös, kun keitti-mien puskuun käytetään muita väliaineita. Esimerkiksi on • havaittu massan sakeuden vaihteluita. Tavanomaisissa pusku- : prosesseissa keittimestä poistuva massa tulee jo minuuteissa 3 98535 liettyneeksi ja vaahtoiseksi väliaineen sekoittumisesta johtuen. Myöhempien massaerien on todettu olevan paljon laimeampia kuin varhaiset massaerät. Keittimen sisällön laimentuminen puskuväliaineen vaikutuksesta tekee välttämättömäksi suurten väliainemäärien käyttämisen keittimen tyhjentämiseen, mikä on jälleen katsottu, epäsuotavuudesta huolimatta, käytetylle puskutekniikalle ominaiseksi ja välttämättömäksi.

Vielä eräänä ilmiönä, joka on havaittu keittimien tyhjennyksessä etenkin muunnetuissa eräprosesseissa, on keittimen epätasainen tyhjentyminen. Joissakin puskuissa huomattava osa keittimen sisällöstä jää keittimeen. Tämä on tehnyt välttämättömäksi suihkumekanismien sijoittamisen keittimen pohjalle keittimen sisällön huuhtelemiseksi keittimen pohjan sivuilta, mikä edelleen laimentaa massaa. Myös tätä epäsuotavaa vaikutusta on korjattu kompensoimalla eikä korjaamalla itse vaikutusta. Epätäydelliset puskut on katsottu puskutekniikalle ominaiseksi väistämättömäksi ongelmaksi ja kompensoinnin toteuttaminen on aiheuttanut huomattavia kustannuksia.

Erilaisissa puskutekniikoissa, edellä mainitut mukaanluettuina, kohdattujen ongelmien analyysi johtaa oletukseen, että keittimeen ja tyhjennysputkeen kehittyy pyörre puskun aikana.

'·; Pyörteen, joka ulottuu keittimen sisällön pinnalta keittimen läpi tyhjennysputkeen, uskotaan mahdollistavan puskuväliaineen sekoittumisen keittimen sisältöön ja karkaamisen keittimestä.

• · · ; Tätä näyttävät vahvistavan koetulokset, jotka ovat osoit taneet, että keittimen sisällön painamiseen ulos keittimestä on käytettävä 1,5 - 2 kertaa keittimen tilavuus. Pusku- väliainetta poistuu selvästi keittimestä keittimen sisällön mukana, koska sisällön täydellisessä syrjäyttämisessä pusku- » I · väliaineella tällaiseen syrjäytykseen tarvittaisiin vain . . 1, O-kertainen keittimen tilavuus. Tämä oletus selittää myös havaitut vaahtoamis- ja massan laimentumisilmiöt.

Tällaisen pyörteen kehittymisen syystä on muodostettu hypoteesi. Uskotaan, että pyörteen kehittyminen johtuu keittimessä 4 98535 puskun aikana puskuventtiilin auki ollessa esiintyvästä resultanttivoimasta. Uskotaan, että keittimen sivuseinämään nähden kohtisuora keskipakovaikutus aiheuttaa vaakasuuntaisen voiman ja aksiaalisesti, sivuseinämän suuntaisesti vaikuttavan painovoiman ja keittimen ylipaineen seurauksena syntyy pystysuuntainen voima. Näiden kahden voimakomponentin resultantti-voima on sellainen, joka kehittää pyörteen. Pyörteen uskotaan vaikuttavan aluksi siten, että se kuorii massaa pois sivu-seinämästä, mutta myöhemmin massan pinnankorkeuden aletessa keittimessä pyörteen vaikutus pääasiassa painaa massaa keittimen pohjaa ja sivuseinämää vastaan estäen siten tyhjennystä. Optimaalisesti massan tyhjennyksen tulisi tapahtua tulppa-virtauksena, jossa koko massatilavuus liikkuu alaspäin massan yläpuolisen paineväliaineen painaessa yläpintaa yhtenäisesti alaspäin. Pyörre, jonka uskotaan kehittyvän, pyrkii murtautumaan massan läpi, mikä mahdollistaa puskuun käytetyn väliaineen etenemisen sisällön läpi ja ulos tyhjennysputkesta paljon ennen keittimen tyhjentymistä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on siten saada aikaan parannettu menetelmä ja laite massan puskemiseksi keittimestä keittoprosessin lopussa, joissa pyörteen kehittyminen on estetty ja joissa saadaan tasainen tulppapoistovirtaus.

Toisena tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä ja *···' laite keittimen tyhjentämiseksi, joissa puskuväli aineen • · · *·* ' sekoittuminen keittimen sisältöön on minimoitu ja joissa tuloksena saadaan erittäin alhaiset rikkipitoiset kaasu- päästöt.

;***; Esillä olevan keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on saada • · · aikaan parannettu menetelmä ja laite keittimen tyhjentämiseksi keittoprosessin lopussa, joiden tuloksena saadaan parantunut tuottavuus ja keittimestä puskusäiliöön puhalletun massan tasaisempi sakeus.

Esillä olevan keksinnön vielä eräänä tarkoituksena on saada 5 98535 aikaan parannettu menetelmä ja laite keittimen tyhjentämiseksi keittoprosessin lopussa, joita voidaan käyttää monien useissa eri keittimenpuskutekniikoissa havaittujen ongelmien välttämiseen ja jotka pienentävät keittimen sisällön tyhjentämiseen tarvittavaa väliainetilavuutta.

Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä ja laite keittimen tyhjentämiseksi keittoprosessin lopussa, jotka voidaan toteuttaa olemassa olevissa keittimissä mahdollisimman vähäisillä laitteiden jälkiasennuksilla ilman keitinjärjestelmän oleellisia muutoksia ja jotka eivät oleellisesti pidennä keittimen tyhjentämiseen tarvittavaa aikaa aikaisemmin käytettyihin keittimen tyhjennysmenetelmiin verrattuna.

Keksinnön mukaisen lyhyiden jaksojen käyttämisen keittimen sisällön puskussa uskotaan estävän pyörteen kehittymisen ja vähentävän tai poistavan monet aikaisemmin väistämättömiksi uskoituista ongelmista. Käyttämällä jaksotusvälinettä keit-timestä tulevassa poistojohdossa olevassa puskuventtiilissä puskuventtiilin avaamiseksi ja sulkemiseksi ja ohjaamalla aukiolo- ja sulkuaikaa pyörreilmiö voi alkaa hitaasti venttiilin aukioloaikana, mutta ilmiö vaimenee nopeasti venttiilin sulkujakson aikana, ennen epäedullisten tulosten esiintymistä. Kun venttili avataan uudelleen, tulppavirtaus keittimestä '···* jatkuu. Puskuventtiilin ajoittain toistuva avaaminen ja ‘ sulkeminen estää pyörteen muodostumisen ja tuloksena on jatkuva tulppavirtaus. Jaksotus suoritetaan optimaalisesti siten, että venttiilin avaus- ja sulkuajat ovat yhtäsuuria, mutta tätä voidaan muunnella riippuen vaikuttavista eri tekijöistä, kuten keittimen sisällön puskuun käytetyn väli- • · · .·.· aineen tyypistä ja paineesta, keittimen koosta, keittimen • · • · sisällön tilasta ja muista käyttötekijöistä.

Muut tavoitteet, edut ja piirteet ilmenevät selvemmin tutustumalla keksinnön periaatteisiin sen parhaana pidettyjen suoritusmuotojen esityksen yhteydessä selityksessä, vaati- 6 98535 muksissa ja piirustuksissa, joissa: kuvio 1 on keittimen kaaviollinen sivukuvanto, joka esittää esillä olevan keksinnön mukaista jaksollista puskujärjestelyä ja voimia, joiden uskotaan vaikuttavan keittimessä, kuvio 2 on toinen kuviota 1 vastaava kaaviollinen esitys, joka kuitenkin esittää tunnettua tekniikkaa ja voimia, joiden uskotaan vaikuttavan siinä, ja kuvio 3 on käyräpiirros, joka esittää tunnetun tekniikan ja esillä olevan menetelmän toimintavertailua ja esillä olevassa keksinnössä tuloksena saavutettavaa sakeuden parantumista.

Tarkasteltaessa yksityiskohtaisemmin piirustuksia, kuvio 2 esittää tunnettua keitintä 10, johon panostetaan keitto- toimituksessa haketta huippuaukon 10a kautta ja keitin suljetaan. Keittoprosessi aloitetaan tuomalla keittolipeää sopivien ei esitettyjen johtojen kautta ja nostamalla lämpötila ja paine ei esitetyillä lämmitysvälineillä. Suuri lämpötila ja paine, joihin usein liittyy lipeän kierrätys, säilytetään, kunnes haluttu delignifikaatioaste on saavutettu. Keittoprosessin suorittamisen jälkeen keittimen sisältö pusketaan alaspäin keittimen pohjassa olevan aukon 11 läpi. Puskujohto on esitetty kaaviollisesti nuolella 12 ja se johtaa *···' ympäristöön yhteydessä olevaan puskusäiliöön. Vaikka sisältö • · · ·.· ‘ voidaan puskea tavanomaisten menetelmien mukaisesti paineen vapautuksella, joka aiheuttaa kuuman lipeän höyrystymisen, mikä kohdistaa alaspäin suuntautuvan paineen hakkeen yläpinnalle, johdon 13 kautta voidaan myös lisätä ylimääräistä .·**. väliainetta keittimen sisällön painamiseksi alaspäin. Tämä 4·1 .·.1 väliaine voi muodostua paineenalaisesta höyrystä, ilmasta tai • · • muusta ei-tiivistyvästä kaasusta tai nesteistä, kuten pesu- nestesuodoksesta, käytetyistä lipeistä tai vastaavaista. Väliaine voi olla myös muuta keittojärjestelmässä syntyvää väliainetta.

7 98535

On todettu että pidettäessä puskuventtiili avoimena, pusku-johtoon saadaan aluksi tulppavirtaus. Pienen ajan kuluttua puskujakson alusta keittimestä tuleva massa muuttuu lietty-neeksi ja vaahtoavaksi, mikä on ilmaisuna asteittaisen pyörre-muodostuman läpimurrosta, kuten kaaviollisella pyörreviivalle 14 on osoitettu. Puskujohdosta virtaavan massan sakeus vaih-telee huomattavasti ja seurauksena on rikkipitoisiin kaasu-päästöihin liittyviä ongelmia. Pusku voi olla täydellinen tai epätäydellinen.

Pyörteen uskotaan muodostuvan keittimen 10 sisällä massa-sisällön jatkuvan puskun aikana syntyvien vaaka- ja pystysuuntaisten voimakomponenttien resultoivan voiman vaikutuksesta. Keittimessä esiintyvät vaakasuuntaiset voimat "A" on esitetty kuviossa 2 numerolla 15 merkityllä vektorilla keittimen yläpäässä ja numerolla 16 merkityllä vektorilla keittimen alapäässä. Kohdassa "A" esitetyt vaakasuuntaiset voimat johtuvat keskipakovaikutuksesta, joka pyrkii vaikuttamaan kohtisuoraan sivuseinämään nähden. Pystysuuntaiset voimat "B" johtuvat painovoimasta ja ylipaineesta ja ne vaikuttavat keittimen sisällä aksiaalisesti, sivuseinämän suuntaisesti. Pystysuuntainen voimakomponentti ” B" on merkitty kuviossa 2 esitetyssä keittimen huipussa olevassa vektorikaaviossa 'numerolla 17 ja keittimen alaosassa olevassa vektorikaaviossa 'li; numerolla 18. Massa tuntee tuloksena olevan voiman, joka on yhdistyneiden voimien "A" ja " B" resultantti, ulospäin ja * alaspäin suuntautuvana voimana ja se pyrkii kehittämään pyörteen. Resultanttivoima on merkitty kuviossa 2 esitetyssä keittimen huipussa olevassa vektoridiagrammissa numerolla 19 ja keittimen alapäässä olevassa vektoridiagrammissa numerolla 20.

t • · · 1 · • « • ·

Resultanttivoiman alkuvaikutus kuorii massaa ja kuljettaa sitä puskujohtoa kohti. Pyörteen muodostuksen jatkuessa ja voimistuessa pyörre kuitenkin läpäisee massatilavuuden keskustan. Tämä avaa keittimen sisällön ulospainamis een käytetylle väliaineelle tien puskujohtoon. Puskuvällainetta sekoittuu 8 98535 keittimen sisältöön, mikä aiheuttaa puskusäiliöön tulevaan massaan suuria sakeusvaihteluita, mistä seuraa suurien lipeä-ja puskuväliainetilavuuksien siirtyminen puskusäiliöön. Puskuun tarvitaan suurempi määrä syrjäytysnestettä ja tuloksena on puskujakson kestoajan kasvaminen.

Kuten kuvion 1 järjestelyssä on havainnollistettu, pusku-venttiilin ajoittain toistuvan sulkemisen ja sitä seuraavan uudelleen avaamisen on havaittu aiheuttavan kehittyvän pyörteen nopean vaimentumisen ja tuloksena on todellinen tulppa-virtaus koko sen ajan, jolloin massaa poistetaan keittimestä.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, keittimessä on puskuaukko 11, johon on yhdistetty nuolella 12 esitetty puskujohto ja puskusäiliöön 24 yhdistetty johto 22. Johdossa 22 on puskuventtiili 23 ja se pidetään suljettuna keittojakson aikana. Venttiiliin on kytketty ohjauslaite 25 ja se voi jaksottaa venttiilin 23 ohjatusti avoimeen ja suljettuun tilaan.

Keittimen huippuun voidaan yhdistää puskun avustamiseksi väliaineen painelähde 13 ja sitä syöttää liikevoimalaite, kuten pumppu tai kompressori 27, niin että puskuväliaine voidaan paineistaa.

Keittimen sisällä on esitetty pyörrekuvio 28, joka kehittyy ··; aluksi hitaasti venttiilin avoimen jakson aikana ja sen » i · '·’ ’ uskotaan aiheutuvan vektorikaavioiden 29 ja 30 esittämistä massaan vaikuttavista voimista. Kaavion voima "A" on vaakasuuntainen voima ja kaavion voima "B" on pystysuuntainen voima voiman "R" ollessa näiden resultantti.

«»* ·* ·

On havaittu, että venttiilin 23 avaamisen alkuvaiheessa puskujohdon kautta saadaan tulppavirtaus siihen asti, kunnes pyörteen kehittyminen aiheuttaa täydellisen läpimurron, joka katkaisee tulppavirtauksen. Puskuventtiilin sulkeminen aiheuttaa kuitenkin voiman "A" nopean vaimenemisen ja voiman "B" ; välittömän vähäisen pienenemisen. Resultanttivoima " R" kääntyy li 9 98535 vaimentuessaan voimakomponentin "B" suuntaan. Tämän seurauksena keittimen alaosassa pohjakartio-osan sivuseinämiin törmänneet kuidut pyyhkiytyvät aukkoa 11 kohti ja poistuvat tulppavirtauksena, kun venttiili 23 jälleen avautuu.

Tämän teoreettisen työhypoteesin uskotaan edustavan erittäin yksinkertaistettua selitystä syy- ja seurausilmiöille, joiden vuoksi massakeittimissä syntyy hyväksytyn tunnetun käytännön mukaan suoritetussa puskussa monia epäsuotavia tuloksia, kuten ilman sekoittuminen massaan sen tullessa puskusäiliöön. Se selittää myös minkä vuoksi venttiilin jaksottaisten sulku- ja avausvaiheiden on havaittu muodostavan keinon aikaisemmin esiintyneiden epäsuotavien vaikutusten estämiseksi.

Venttiilin 23 jaksollinen avaaminen ja sulkeminen minimoi tai käytännöllisesti katsoen poistaa pyörreilmiön, niin että keitetyn massan puskusäiliöön poistossa syntyy tulppavirtaus koko puskujakson ajaksi. Kuviossa 1 esitetyn menetelmän ja laitteen soveltamiseksi on käytetty erilaisia toteutus-periaatteita. Eräässä järjestelyssä jaksoon on sisältynyt puskuventtiilin 23 avaaminen ja sulkeminen yhden minuutin välein siten, että venttiili avataan aluksi yhden minuutin ajaksi ja tämän jälkeen suljetaan yhden minuutin ajaksi. Jaksoon sisältyy siten yhtä suuret avaus- ja sulkuaikajaksot siihen asti, kunnes keitin on tyhjentynyt. Tosiasiallinen venttiilin avaamiseen tai sulkemiseen vaadittava aika voi *.·’ : vaihdella käytetyn venttiilin ja toimilaitteen tyypistä riippuen.

Eräässä toisessa onnistuneeksi todetussa järjestelyssä vent--.···. tiili avataan aloituspuskua varten, kunnes kolmannes keitti - mestä on tyhjennetty, ja tämän jälkeen venttiili suljetaan joksikin ajaksi. Venttiili avataan uudelleen, kunnes puolet jäljellä olevasta kahdesta kolmanneksesta on poistettu, jolloin venttiili suljetaan uudelleen. Keittimen tilavuuden loppukolmannes pusketaan sen jälkeen, kun venttiili on avattu kolmannen kerran.

10 98535

Vielä eräässä edullisessa menetelmässä esillä olevan keksinnön käyttämiseksi puskuventtiiliä avataan vähitellen, kunnes se saavuttaa täysin avoimen tilan, jolla hetkellä venttiilin toimilaitteen toiminta käännetään aloittamaan venttiilin vähittäinen sulkeminen. Täysin suljettu asento saavutettaessa toimilaite käännetään jälleen välittömästi venttiilin avauksen aloittamiseksi. Virtaus keittimestä massakuoppaan pysyy tällä tavalla oleellisesti jatkuvana koko puskujakson ajan. Tämän prosessin eräässä muunnoksessa venttiili voidaan pitää avoimessa asennossaan tietyn ajan ennen sulkemisen alkamista.

Aikajakso, jonka venttiili voidaan pitää avoimena, vaihtelee riippuen käytetyn venttiilin tyypistä, käytetystä toimilaitteesta, keittimen sisällön tilasta ja puskujohdon, keittimen ja muiden asianomaisten laitteiden rakenteesta. Tämän vuoksi optimaalinen jakso voi vaihdella keittimestä toiseen ja siihen voi sisältyä yhtä suuret avaus- ja sulkuajat, sulku-aikoja pidemmät avausajat, avausaikoja pidemmät sulkuajat ja yhtäsuuret tai erisuuret jaksonajat avoimesta suljettuun tilaan ja suljetusta avoimeen tilaan. Optimoitaessa esillä olevaa keksintöä erilaisille keittojärjestelmille päämääränä on kuitenkin ohjata keittimestä poistuvaa virtausta siten, että pyörteen muodostuminen keittimessä estetään tai minimoidaan, niin että pyörteen läpimurtoa poistoaukkoon ei tapahdu.

·1· ' Esillä olevan keksinnön periaate soveltuu riippumatta siitä johdetaanko keittimen huippuun vaikuttava keittimen puskupaine paineenalaisesta keittolipeästä tai muusta väliaineesta tai keittimeen syötetystä höyrystä tai keittimen huipulle lisä-tystä paineilmasta tai muusta kaasusta.

Kuvio 3 esittää massan sakeuden parantunutta tasaisuutta, joka on havaittu saatavan tuloksena esillä olevasta keksinnöstä, tavanomaisiin puskutekniikoihin verrattuna. Siinä esitetyt käyrät on piirretty testiajojen perusteella ja viiva 31 esittää esillä olevan keksinnön mukaista ajoittaista puskua.

li 11 98535

Pystyviivat 33 ja 34 esittävät pysäytys-käynnistysprosessia, jossa venttiili suljetaan ja avataan uudelleen. Sakeuden mittaus, joka on saatu tavanomaisesta puskusta, jossa pusku-venttiili pysyy avoimena koko puskun ajan, on piirretty numerolla 32 merkityllä katkoviivalla. Kaaviosta ilmenee, että kun puskuventtiili avataan ja suljetaan jaksollisesta, sakeuden vaihtelut ovat paljon pienempiä kuin vaihtelut, jotka saadaan, kun keittimen pusku suoritetaan tavanomaisilla tekniikoilla.

Voidaan siten todeta, että keksinnöllä saadaan aikaan parannettu menetelmä ja laite keittimien kokonaissuorituskyvyn parantamiseksi ja erikoisesti keittimen parannettu pusku, jolla saavutetaan edellä esitetyt tavoitteet.

• · · 1 ·

Claims (18)

98535

1. Eräprosessi massan valmistamiseksi paperinvalmistusta varten, johonka eräprosessiin sisältyy vaiheina: massaerän keittäminen suljetussa keittimessä (10) kohotetussa lämpötilassa ja paineessa, paineenalaisen väliaineen syöttämisen keittimeen (10) keittimen huippuun keittoprosessin lopussa massaerän tyhjentämiseksi keittimestä (10) massanpoistoaukon (11) kautta, tunnettu siitä, että massanpoistoaukko (11) avataan ja suljetaan jaksollisesti samalla kun massa kulkee sen läpi, minkä avulla estetään haitallinen pyörteen (28) kehittyminen keittimessä (10).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eräprosessi massan valmistamiseksi paperin valmistusta varten, tunnettu siitä, että massanpoistoaukon (11) jaksolliseen avaamiseen ja sulkemiseen sisältyy poistoaukon (11) pitäminen yhtä suuret ajat avoimena ja suljettuna.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eräprosessi massan valmistamiseksi paperin valmistusta varten, tunnettu siitä, V · että massanpoistoaukon (11) jaksollinen avaaminen ja sulkeminen suoritetaan pitämällä poistoaukkoa (11) vuorotellen : avoimena yhden minuutin ja suljettuna yhden minuutin jaksolli- • · · · sena toimintana, kunnes keitin (10) on tyhjentynyt. • « • · ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eräprosessi massan valmista- i · ···* miseksi paperin valmistusta varten, tunnettu siitä, :V: että massanpoistoaukon (11) jaksollinen avaaminen ja sulke- ·;·.· minen suoritetaan pitämällä poistoaukkoa auki tietyn aika jakson, kunnes keittimestä (10) on tyhjentynyt likimain kolmannes sisällöstä, ja sulkemalla massan poistoaukko (11) 98535 tämän jälkeen ja avaamalla poistoaukko uudelleen keittimen sisällön jäljellä olevan kahden kolmanneksen poistamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eräprosessi massan valmistamiseksi paperin valmistusta varten, tunnettu siitä, että poistoaukon (11) jaksollinen avaaminen ja sulkeminen sisältää venttiilin (23) pitämisen jokaisessa jaksossa pidemmän ajan avoimessa asennossa kuin suljetussa asennossa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eräprosessi massan valmistamiseksi paperin valmistusta varten, tunnettu siitä, että massanpoistoaukon (11) jaksollinen avaaminen ja sulkeminen sisältää poistoaukon pitämisen jokaisessa jaksossa lyhyemmän ajan avoimena kuin suljettuna.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eräprosessi massan valmistamiseksi paperin valmistusta varten, tunnettu siitä, että massanpoistoaukon (11) jaksollinen avaaminen ja sulkeminen sisältää venttiilin (23) avaamisen tietyn aikajakson aikana suljetusta asennosta täysin avoimeen asentoon ja venttiilin (23) toiminnan oleellisesti välittömän kääntämisen suljetusta asennosta kohti avointa asentoa, kunnes täysin '! avoin asento saavutetaan. i

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen eräprosessi massan valmista- *·* * miseksi paperin valmistusta varten, tunnettu siitä, että massanpoistoaukon (11) jaksollinen sulkeminen ja avaa- • · ;.· ; minen sisältää venttiilin (23) sulkemisen tietyn aikajakson aikana avoimesta asennosta täysin suljettuun asentoon ja . venttiilin (23) toiminnan oleellisesti välittömän kääntämisen • · · suljetusta asennosta kohti avointa asentoa, kun täysin suljet-·;** tu asento saavutetaan.

’: ··: 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen eräprosessi massan valmista miseksi paperin valmistusta varten, tunnettu siitä, että massanpoistoaukon (11) jaksollinen sulkeminen ja avaaminen sisältää venttiilin (23) sulkemisen tietyn aikajakson u 98535 aikana avoimesta asennosta täysin suljettuun asentoon ja venttiilin (23) toiminnan oleellisesti välittömän kääntämisen suljetusta asennosta kohti avointa asentoa, kun täysin suljettu asento saavutetaan.

10. Eräkeitinlaitteisto kuituja sisältävän paperimassan keittämiseksi, johon sisältyy yhdistelmänä: suljettu massakeitin (10) massaerän keittämiseksi, jossa on keittimen (10) alapäästä johtava poistojohto (22) sisällön puskua varten, välineet (13, 27) paineenalaisen väliaineen syöttämiseksi keittimen (10) huippuun keittimen sisällön puskemiseksi keitto-jakson lopussa, ja puskuventtiili (23) poistojohdossa (22), tunnettu puskuventtiiliin (23) kytketyistä jaksotus-välineistä (25) puskuventtiilin avaamiseksi ja sulkemiseksi jaksollisesti siten, että massasisältöä pusketaan poistojohdon ‘ ( (22) kautta, kun venttiili (23) avataan, ja epäsuotavaa ·; pyörteen kehittymistä keittimen (10) sisällä hidastetaan sulkemalla venttiili (23).

• · « · 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen keitinlaitteisto, tunnettu siitä, että jaksotusvälineet (25) avaavat ja sulke- : vat venttiilin (23) yhtä suuriksi ajoiksi. • · · · • · « • · · • · · . 1.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen keitinlaitteisto, t u n - • · · * n e t t u siitä, että j aksotus välineet (25) avaavat venttiilin IM ’ ^ ' | · •j·1 (23) oleellisesti yhden minuutin ajaksi ja sulkevat venttiilin oleellisesti yhden minuutin ajaksi jaksottain toistuvasti.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen keitinlaitteisto, tunnettu siitä, että jaksotusvälineet (25) avaavat venttiilin (23) aikajakson ajaksi, kunnes keittimestä (10) on tyhjentynyt 98535 oleellisesti kolmannes, ja sulkevat jälleen venttiilin (23) ja avaavat venttiilin uudelleen siksi ajaksi, kunnes jäljellä olevat kaksi kolmannesta ovat tyhjentyneet keittimestä.

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kei tinlaitteisto, tunnettu siitä, että välineet (13, 27) väliaineen syöttämiseksi sisältävät keitinlaitteistossa syntyvän väliaineen syöttölähteen (13).

15. Patenttivaatimuksen 10 mukainen keitinlaitteisto, tunnettu siitä, että välineet (13, 27) väliaineen syöttämi seksi sisältävät nesteen syöttölähteen (13).

16. Patenttivaatimuksen 10 mukainen keitinlaitteisto, tunnettu siitä, että välineet (23, 27) väliaineen syöttämi seksi sisältävät höyryn syöttölähteen.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen keitinlaitteisto, tunnettu siitä, että höyryn syöttölähteenä on keittimen painetta vapautettaessa kehittynyt höyry.

18. Patenttivaatimuksen 10 mukainen keitinlaitteisto, tunnettu siitä, että välineet (13, 27) väliaineen syöttämi- ·;; seksi sisältävät tiivistymättömän kaasun lähteen. i • · · • · • · · • · · • ·· · • · · • · · • · · 1 2 3 « 2 * ♦ · • · · 3 · • · · i : • · · 98535