FI98203C - Laite siirretyn liitoksen tekemiseksi joustavaan kestomuoviseen nauhaan - Google Patents

Laite siirretyn liitoksen tekemiseksi joustavaan kestomuoviseen nauhaan Download PDF

Info

Publication number
FI98203C
FI98203C FI903211A FI903211A FI98203C FI 98203 C FI98203 C FI 98203C FI 903211 A FI903211 A FI 903211A FI 903211 A FI903211 A FI 903211A FI 98203 C FI98203 C FI 98203C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fastener
length
lengths
members
connecting member
Prior art date
Application number
FI903211A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI98203B (fi
FI903211A0 (fi
Inventor
Nelson Cheung
Robert J Nix
Original Assignee
Signode Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Signode Corp filed Critical Signode Corp
Publication of FI903211A0 publication Critical patent/FI903211A0/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI98203B publication Critical patent/FI98203B/fi
Publication of FI98203C publication Critical patent/FI98203C/fi

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
    • B65B—MACHINES, APPARATUS OR DEVICES FOR, OR METHODS OF, PACKAGING ARTICLES OR MATERIALS; UNPACKING
    • B65B13/00—Bundling articles
    • B65B13/18—Details of, or auxiliary devices used in, bundling machines or bundling tools
    • B65B13/24—Securing ends of binding material
    • B65B13/32—Securing ends of binding material by welding, soldering, or heat-sealing; by applying adhesive
    • B65B13/322—Friction welding
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C65/00—Joining or sealing of preformed parts, e.g. welding of plastics materials; Apparatus therefor
    • B29C65/02—Joining or sealing of preformed parts, e.g. welding of plastics materials; Apparatus therefor by heating, with or without pressure
    • B29C65/06—Joining or sealing of preformed parts, e.g. welding of plastics materials; Apparatus therefor by heating, with or without pressure using friction, e.g. spin welding
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/01—General aspects dealing with the joint area or with the area to be joined
    • B29C66/05—Particular design of joint configurations
    • B29C66/10—Particular design of joint configurations particular design of the joint cross-sections
    • B29C66/11—Joint cross-sections comprising a single joint-segment, i.e. one of the parts to be joined comprising a single joint-segment in the joint cross-section
    • B29C66/112—Single lapped joints
    • B29C66/1122—Single lap to lap joints, i.e. overlap joints
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/40—General aspects of joining substantially flat articles, e.g. plates, sheets or web-like materials; Making flat seams in tubular or hollow articles; Joining single elements to substantially flat surfaces
    • B29C66/41—Joining substantially flat articles ; Making flat seams in tubular or hollow articles
    • B29C66/43—Joining a relatively small portion of the surface of said articles
    • B29C66/432—Joining a relatively small portion of the surface of said articles for making tubular articles or closed loops, e.g. by joining several sheets ; for making hollow articles or hollow preforms
    • B29C66/4322—Joining a relatively small portion of the surface of said articles for making tubular articles or closed loops, e.g. by joining several sheets ; for making hollow articles or hollow preforms by joining a single sheet to itself
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/40—General aspects of joining substantially flat articles, e.g. plates, sheets or web-like materials; Making flat seams in tubular or hollow articles; Joining single elements to substantially flat surfaces
    • B29C66/41—Joining substantially flat articles ; Making flat seams in tubular or hollow articles
    • B29C66/43—Joining a relatively small portion of the surface of said articles
    • B29C66/432—Joining a relatively small portion of the surface of said articles for making tubular articles or closed loops, e.g. by joining several sheets ; for making hollow articles or hollow preforms
    • B29C66/4324—Joining a relatively small portion of the surface of said articles for making tubular articles or closed loops, e.g. by joining several sheets ; for making hollow articles or hollow preforms for making closed loops, e.g. belts
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/40—General aspects of joining substantially flat articles, e.g. plates, sheets or web-like materials; Making flat seams in tubular or hollow articles; Joining single elements to substantially flat surfaces
    • B29C66/49—Internally supporting the, e.g. tubular, article during joining
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/70—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts characterised by the composition, physical properties or the structure of the material of the parts to be joined; Joining with non-plastics material
    • B29C66/73—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts characterised by the composition, physical properties or the structure of the material of the parts to be joined; Joining with non-plastics material characterised by the intensive physical properties of the material of the parts to be joined, by the optical properties of the material of the parts to be joined, by the extensive physical properties of the parts to be joined, by the state of the material of the parts to be joined or by the material of the parts to be joined being a thermoplastic or a thermoset
    • B29C66/739—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts characterised by the composition, physical properties or the structure of the material of the parts to be joined; Joining with non-plastics material characterised by the intensive physical properties of the material of the parts to be joined, by the optical properties of the material of the parts to be joined, by the extensive physical properties of the parts to be joined, by the state of the material of the parts to be joined or by the material of the parts to be joined being a thermoplastic or a thermoset characterised by the material of the parts to be joined being a thermoplastic or a thermoset
    • B29C66/7392—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts characterised by the composition, physical properties or the structure of the material of the parts to be joined; Joining with non-plastics material characterised by the intensive physical properties of the material of the parts to be joined, by the optical properties of the material of the parts to be joined, by the extensive physical properties of the parts to be joined, by the state of the material of the parts to be joined or by the material of the parts to be joined being a thermoplastic or a thermoset characterised by the material of the parts to be joined being a thermoplastic or a thermoset characterised by the material of at least one of the parts being a thermoplastic
    • B29C66/73921—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts characterised by the composition, physical properties or the structure of the material of the parts to be joined; Joining with non-plastics material characterised by the intensive physical properties of the material of the parts to be joined, by the optical properties of the material of the parts to be joined, by the extensive physical properties of the parts to be joined, by the state of the material of the parts to be joined or by the material of the parts to be joined being a thermoplastic or a thermoset characterised by the material of the parts to be joined being a thermoplastic or a thermoset characterised by the material of at least one of the parts being a thermoplastic characterised by the materials of both parts being thermoplastics
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/80—General aspects of machine operations or constructions and parts thereof
    • B29C66/81—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps
    • B29C66/814—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps
    • B29C66/8141—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined
    • B29C66/81411—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined characterised by its cross-section, e.g. transversal or longitudinal, being non-flat
    • B29C66/81421—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined characterised by its cross-section, e.g. transversal or longitudinal, being non-flat being convex or concave
    • B29C66/81422—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined characterised by its cross-section, e.g. transversal or longitudinal, being non-flat being convex or concave being convex
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/80—General aspects of machine operations or constructions and parts thereof
    • B29C66/81—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps
    • B29C66/814—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps
    • B29C66/8141—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined
    • B29C66/81411—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined characterised by its cross-section, e.g. transversal or longitudinal, being non-flat
    • B29C66/81421—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined characterised by its cross-section, e.g. transversal or longitudinal, being non-flat being convex or concave
    • B29C66/81423—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined characterised by its cross-section, e.g. transversal or longitudinal, being non-flat being convex or concave being concave
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/80—General aspects of machine operations or constructions and parts thereof
    • B29C66/81—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps
    • B29C66/814—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps
    • B29C66/8141—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined
    • B29C66/81433—General aspects of the pressing elements, i.e. the elements applying pressure on the parts to be joined in the area to be joined, e.g. the welding jaws or clamps characterised by the design of the pressing elements, e.g. of the welding jaws or clamps characterised by the surface geometry of the part of the pressing elements, e.g. welding jaws or clamps, coming into contact with the parts to be joined being toothed, i.e. comprising several teeth or pins, or being patterned
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/80—General aspects of machine operations or constructions and parts thereof
    • B29C66/82—Pressure application arrangements, e.g. transmission or actuating mechanisms for joining tools or clamps
    • B29C66/822—Transmission mechanisms
    • B29C66/8221—Scissor or lever mechanisms, i.e. involving a pivot point
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/80—General aspects of machine operations or constructions and parts thereof
    • B29C66/83—General aspects of machine operations or constructions and parts thereof characterised by the movement of the joining or pressing tools
    • B29C66/832—Reciprocating joining or pressing tools
    • B29C66/8322—Joining or pressing tools reciprocating along one axis
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C65/00—Joining or sealing of preformed parts, e.g. welding of plastics materials; Apparatus therefor
    • B29C65/02—Joining or sealing of preformed parts, e.g. welding of plastics materials; Apparatus therefor by heating, with or without pressure
    • B29C65/06—Joining or sealing of preformed parts, e.g. welding of plastics materials; Apparatus therefor by heating, with or without pressure using friction, e.g. spin welding
    • B29C65/0609—Joining or sealing of preformed parts, e.g. welding of plastics materials; Apparatus therefor by heating, with or without pressure using friction, e.g. spin welding characterised by the movement of the parts to be joined
    • B29C65/0618—Linear
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/70—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts characterised by the composition, physical properties or the structure of the material of the parts to be joined; Joining with non-plastics material
    • B29C66/71—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts characterised by the composition, physical properties or the structure of the material of the parts to be joined; Joining with non-plastics material characterised by the composition of the plastics material of the parts to be joined
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/80—General aspects of machine operations or constructions and parts thereof
    • B29C66/83—General aspects of machine operations or constructions and parts thereof characterised by the movement of the joining or pressing tools
    • B29C66/832—Reciprocating joining or pressing tools
    • B29C66/8324—Joining or pressing tools pivoting around one axis
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B29—WORKING OF PLASTICS; WORKING OF SUBSTANCES IN A PLASTIC STATE IN GENERAL
    • B29C—SHAPING OR JOINING OF PLASTICS; SHAPING OF MATERIAL IN A PLASTIC STATE, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; AFTER-TREATMENT OF THE SHAPED PRODUCTS, e.g. REPAIRING
    • B29C66/00—General aspects of processes or apparatus for joining preformed parts
    • B29C66/90—Measuring or controlling the joining process
    • B29C66/94—Measuring or controlling the joining process by measuring or controlling the time
    • B29C66/949—Measuring or controlling the joining process by measuring or controlling the time characterised by specific time values or ranges

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Lining Or Joining Of Plastics Or The Like (AREA)
  • Basic Packing Technique (AREA)
  • Package Frames And Binding Bands (AREA)
  • Cable Accessories (AREA)
  • Auxiliary Devices For And Details Of Packaging Control (AREA)
  • Replacement Of Web Rolls (AREA)
  • Laminated Bodies (AREA)
  • Slide Fasteners (AREA)
  • Purses, Travelling Bags, Baskets, Or Suitcases (AREA)

Description

Γ η <-> η τ
>GZU«J
Laite siirretyn liitoksen tekemiseksi joustavaan kestomuo-viseen nauhaan
Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 ja 6 5 mukainen laite parannetun ulkomuodon aikaansaamiseksi li mittyville joustaville kestomuovisille kiinnittimen pituuksille, joka mahdollistaa saumattoman liitoksen tekemisen kiinnittimen pituuksien väliin ennen, samanaikaisesti tai jälkeen muodon parantamisen.
10 Monenlaisia menetelmiä ja laitteita on markkinoitu ja/tai ehdotettu kestomuovisten kiinnittimien limittyvien osien yhteenliittämiseen, erikoisesti kestomuovisen kiinnittimen, joka on kierretty jonkin esineen tai esineiden ympäri silmukaksi ja sitten kiristetty.
15 Tavanomainen kestomuovinen kiinnitinmateriaali kä sittää nailonin, polypropyleenin ja polyesterin. Tällaisista materiaaleista tehdyt limittyvät kiinnittimet voidaan liittää yhteen sopivalla saumattomalla tekniikalla, sisältäen menetelmiä, joissa käytetään liitosaineita 20 (esim. liimoja) tai saumausta (esim. tavanomaista kuumaa veistä tai kitka-sulauttamissaumausta).
[ Riippumatta tavasta, jolla saumaton liitos tehdään kestomuovisten kiinnittimien limittäisten osien välille, on liitoksen kestävyys itsestäänselvästi hyvin tärkeä.
• I
• 25 Tällaiset liitokset eivät ehkä ole yhtä vahvoja kuin kiin- nitin itse. Liitoksella on oltava riittävä vetolujuus sau- • · · ·*·*; massa vasten voimia kiinnittimen pituussuunnassa. Liitok- sella on myös oltava riittävä kuorimisvoima kestääkseen . .·. voimia, jotka pyrkivät vaikuttamaan kiinnittimen läpi • · · 30 yleisesti ottaen vinosti tai kohtisuorasti kiinnittimen * « · pituutta vasten. Joissakin tapauksissa vaaditaan suhteel- • ♦ V*: lisen pieni kuorimisvastus. Esimerkiksi kiinnitinsilmukan jonkin esineen ympäriltä voi helposti poistaa, jos kiinni-; tinsauma on helposti kuorittavissa auki. Toisaalta liian . 35 matala kuorimislujuus voi aiheuttaa ongelmia, kun liitos aukeaa vahingossa. Esimerkiksi, jos limittyvän osan ulom- SG2Q3 2 mainen pää nousee ylös kiinnitintä tai sillä suljettua esinettä käsiteltäessä, liitos voi avautua.
Saumatuilla liitoksilla kuorimislujuus voi olla huomattavasti pienempi kuin liitoksen vetolujuus. Edel-5 leen liitoksen kuorimislujuuden pettäminen on yleisempää paksummalla kiinnittimellä kuin ohuella kiinnittimellä.
Haluttaisiin laite tekemään parempi liitos limittyville kestomuovisille kiinnitinosille, erikoisesti liitos, joka kestää suurempaa kuorimisvoimaa.
10 Edelleen olisi edullista hankkia laite, jolla saa taisiin aikaan joustaville kestomuovisille kiinnittimien pituuksille parannettu ulkomuoto, niin että autettaisiin paremman liitoksen muotoilemista, joka voi olla tehty ennen laitteen käyttämistä tai samanaikaisesti tai jäl-15 keenpäin.
Olisi erikoisen hyödyllistä, jos tällaista laitetta voisi helposti käyttää, tai yhdistää jo olemassaoleviin tai uusiin kiinnitintyökaluihin tai koneisiin, jotka käyttävät kitka-sulauttamissaumauksen toimintaperiaatetta, 20 koska monenlaisia kitka-sulauttamiskiinnittimen saumaus- työkaluja ja koneita on menestyksellä esitelty vuosien mittaan ja niitä on laajassa kaupallisessa käytössä ympäri maailmaa.
Parannettuja liitoksia limittyviin joustaviin kes- • « • '/ 25 tomuovisiin kiinnittimen pituuksiin ja menetelmiä parem- pien liitosten tekemiseen on osoitettu US-patenttihakemuk- :*·*: sessa 07/347 569, jonka otsikko on "Parannettuja kiinni- tinliitoksia ja menetelmiä näiden aikaansaamiseksi" . (Nelson Cheung, Robert J. Nix, ja Janusz P. Figiel, 5.
• · « 30 toukokuuta 1989). Kuvio 5 patenttihakemuksen liitoksessa • · · *. esittää saumattua liitosta, jossa, ennen kuin liitokseen • · kohdistetaan vetokuormitus, limittyvät kiinnitinosat on muotoiltu Z-muotoiseksi siirtämällä suhteellisesti sivuit-tain kiinnittimen ei-saumatut osat vastakkaisille puolille
f I
. 35 silloin kulmittain sijaitsevaa, litteää yhdistävää saumaa.
Kiinnittimen pääteosien tulisi mieluiten olla samansuun- 3 C O C f: 7 y υ z. U o täiset toistensa kanssa. Kuviossa 5 havainnollistetun liitoksen kuvaus yllämainitussa US-patenttihakemuksessa ja selostus menetelmästä sen aikaansaamiseksi on liitetty tähän viittaamalla siihen siinä määrin kuin tällaiset 5 toteamukset eivät ole ristiriidassa kyseisten toteamusten kanssa.
On huomattu, että muotoilemalla kiinnitin niin, että ei-saumatut kiinnittimen osat ovat kulmittaisesti sijoitetun litteän sauman vastakkaisille puolilla, voimakom-10 ponentti, joka aiheuttaa kuorimispettämisen (so. irtoami sen), kun ei-saumattuja kiinnittimen osia kiristyskuormi-tetaan, eliminoituu tai pienenee.
Tämä parannus saadaan aikaan, jos saumattu sauma kahden limittyvän kiinnittimen osan välillä on muotoiltu 15 kuten yllä on selostettu, olennaisesti samanaikaisesti saumatun liitoksen muodostamisen kanssa. Kuitenkin on mietitty, voitaisiinko tämä parannettu muoto saavuttaa tavanomaisen liitoksen muodostamisen jälkeen. Myös on mietitty, voitaisiinko tätä ainutlaatuista muotoa saada aikaan ennen 20 kuin sauma sinänsä on tehty.
Olisi toivottavaa saada aikaan laite tämän muodon aikaansaamiseksi, tai toiminnollisesti samanarvoisen muo- '' don limittyviin kiinnittimen osiin yhdistetyllä alueella.
Edelleen olisi hyväksi, jos toisenlaiset toteutuk-25 set tällaisesta laitteesta voisivat tuottaa toisenlaisia i i parannettuja muotoja kiinnittimen osille, jotta saataisiin • · · muotoiltua liitos, joka kestää vielä paremmin kuorimisvoi-mia ja saataisiin helposti muotoiltua tällainen liitos yhdessä tavanomaisten kitka-sulauttamissaumaus -tekniikoi- • · « 30 den kanssa.
• · · • · ·
Asetettuihin tavoitteisiin päästään keksinnön mu- • · i/·· kaisella laitteella, jolla on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 ja 6 tunnusmerkkiosissa.
’ . Edullinen laitteen muoto kyseisestä keksinnöstä . 35 antaa parannetun muodon ensimmäisille ja toisille pituuk sille joustavaa kestomuovista kiinnitintä auttaakseen pa- 9 Π ι'' Γ' Ύ ϋζυο 4 rannetun liitoksen muodostamisessa näiden väliin ja joissa jokaisella kiinnittimen pituudella on liitos osa ja jatko-osa. Kunkin kiinnittimen pituuden liitososa on se kiinnittimen pituuden osa, joka on tai joka tulee osaksi suoraa 5 vastakkaista kytkentää tai liitosta limittyvien kiinnitti men pituuksien väliin. Kunkin kiinnittimien pituuden jatko-osa työntyy liitososasta vastakkaiseen suuntaan kuin toisen kiinnittimen pituuden jatko-osa.
Laite sisältää ensimmäisen ja toisen vastakkaisen, 10 muotoillun pintaelimen kiinnittimen pituuksien yhdistämi seen. Ensimmäinen ja toinen muotoiltu pintaelin määritellään edullisesti ensimmäisillä ja vastaavasti toisilla kiinnittimen yhdistämiselimillä. Kiinnittimen pituuksien yhdistetyt osat on asetettu vastakkain olevien muotoiltu-15 jen pintaelinten väliin limittyvään vastakkaiseen asentoon pitkin kosketusaluetta.
Eräässä edullisessa toteutuksessa jokainen muotoiltu pinta määrittää kuperan pinnan ja koveran pinnan. Muotoillut pintaelimet on sijoitettu alleviivaamaan ensim-20 mäisen muotoillun pintaelimen koveraa pintaa yleensä lin jassa toisen muotoillun pintaelimen kuperan pinnan kanssa ja alleviivatakseen ensimmäisen muotoillun pintaelimen kuperaa pintaa on yleensä linjassa toisen muotoillun pin-taelimen koveran pinnan kanssa.
• 25 Edelleen, edullisessa toteutuksessa muotoiltu pin- taelin myös suuntaa jokaisen kiinnittimen pituuden jatko- :*·*: osan ulottumaan tasoon, joka on yleensä samansuuntainen kuin perustaso, mutta jossa ainakin osa pituudesta koske- . ,·. tusalueella ei ole samansuuntainen kuin perustaso.
• · * 30 Laite voi edelleen sisältää elimet tehokkaaseen • · · • · · *. suhteellisen liikkeeseen vastakkain olevien muotoiltujen • · pintaelimien välissä puristaakseen kiinnittimen liitososat yhteen ja muodostaakseen liitoksen liitososien väliin kun ti",· kiinnittimen pituudet puristetaan yhteen.
. 35 On havaittu, että liitos limittyvissä kiinnittimen osissa, jolla on parannettu muoto, joka on tehty kyseisen 5 Ο Γί O Π 7 !?uzuo keksinnön mukaisella laitteella, kestää paremmin kuorimis-voimia. Uskotaan, että kiinnittimen pituuksien muoto on sellainen, että limittyvät kiinnittimen jatko-osat kestävät erottamisyrityksiä kun kiinnittimen jatko-osat liitok-5 sen kummallakin puolella kiristyskuormitetaan, koska kuo- rimisvoimakomponentti on pienennetty tai eliminoitu.
Lukuisat kyseisen keksinnön muut edut ja piirteet tulevat helposti esiin edeltävästä keksinnön yksityiskohtaisesta kuvailusta, vaateista ja liitteenä olevista piilo rustuksista.
Mukanatulevissa piirroksissa, jotka muodostavat osan määrittelyistä, joissa samoja numeroita on kautta-käyvästi käytetty samojen osien merkitsemiseen.
Kuvio 1 on yksinkertaistettu, kaavamainen kuva kes-15 tomuovisesta kiinnittimestä, joka on kierretty jonkin esi neen ympärille ja jossa kiinnitin osaksi limittyy vastakkaisesti suunnatulla alueella, jossa kiinnitinosia ollaan yhdistämässä;
Kuvio 2A on suuresti suurennettu, osaperspektiivi- 20 kuva saumatusta liitoksesta kahden kestomuovisen kiinnit timen limittyvän pituuden välillä (ei välttämättä oikeassa mittakaavassa);
Kuvio 2B on samantapainen kuva kuin kuvio 2A mutta näyttää muotoillun kuvan liitoksesta; 25 Kuvio 3 on osaperspektiivikuva laitteen toteutuk- • · · sesta kyseisen keksinnön oppien mukaisesti, jotka näytet- * · ·
Je! : tiin parannetun kiinnittimen muodon muodostamisen aikai sessa vaiheessa alueella, jossa muotoiltu liitos kuviossa ; 2B luodaan kitka-sulauttamissaumauksella; • · · 30 Kuvio 4 on laajennettu perspektiivikuva kuvion 3 laitteesta; ♦ « • * ♦ *. *ί Kuvio 5 on kohotettu osakuva edestä laitteesta täy- *·’*· sin suljetussa asennossa limittyvien kiinnittimen pituuk- : sien yli; ., : 35 Kuvio 6 suuresti suurennettu osaetukuva kyseisen laitteen kiinnittimen yhdistämisosista.
6; 6 Γ) Π r> r\ -/ >jOZU0
Kuvio 7 on kuva yleisesti pitkin tasoa 7-7 kuviossa
Kuvio 8 on kuva yleisesti pitkin tasoa 8-8 kuviossa 6; ja 5 Kuvio 9 on suuresti suurennettu, osaläpileikkaus yleisesti pitkin tasoa 9-9 kuviossa 6.
Vaikka tämä keksintö on herkästi toteutettavissa monella eri tapaa, tämä määrittely ja mukanatulevat piirrokset osoittavat esimerkkeinä ainoastaan joitakin erityi-10 siä muotoja keksinnön käytöstä. Keksintöä ei ole tarkoi tettu rajoittumaan kuvailtuihin toteutuksiin, vaan keksinnön laajuutta tähdennetään liittyvissä patenttivaatimuksissa.
Tässä kuvailtujen komponenttien koko ei ole oleel-15 linen ellei toisin ole osoitettu. Selostuksen helpottami seksi laite on kuvailtu normaalissa (pystysuorassa) toiminta-asennossa ja termejä kuten ylempi, alempi vaakasuora jne käytetään viitaten tähän asentoon. On kuitenkin ymmärrettävä, että keksinnön laitetta voidaan valmistaa, varas-20 toida, käyttää ja myydä muussa kuin kuvaillussa asennossa.
Keksinnön mukaista laitetta voi käyttää tai se voi sisältää joitakin tavanomaisia osia joiden yksityiskohdat, t I I 1 > vaikka niitä ei esitetä tai selosteta täydellisesti, ovat itsestäänselviä alan ammattimiehille.
« « : V 25 Kuvio 1 esittää yksinkertaistetussa, kaavamaisessa • · · muodossa jonkin esineen tai pakkauksen P sitomista ympäri : röivällä kiinnitinsilmukalla S. Esitetyn selvyyden vuoksi, kiinnitin S on esitetty ulospäin levitettynä pakkauksesta . .*· P ja erilleen levitetyillä kiinnittimen pituuksilla LI ja ··· .···. 30 L2. Tyypillisesti limittyvän pituuden L2 pääteosaan tartu- • · · ’· taan (tavanomaisilla ei esitetyillä tavoilla) ja kiinni- *.**: tintä S vetämällä kiinnitinsilmukka kiristyy tiukasti esi- neen P ympärille.
.. : Sitten limittyvät kiinnittimen pituudet LI ja L2 . , 35 ovat kytketyt yhteen tai yhdistetyt laitosalueella, niin kuin on osoitettu alueella katkoviivalla merkityn laatikon 7
o f o n 7 J L Z. U J
sisällä kuviossa 1. Pituuksien LI ja L2 leikkaus liitos-alueella J voidaan määrittää liitososaksi 31 ja vastaavasti 32. Tätä sanastoa käytetään tässä määritelmässä ja liitetyissä vaatimuksissa liitososien J1 ja 32 kuvailuun sekä 5 ennen että jälkeen liitoksen varsinaista muodostamista.
Kiinnittimen S kiristettyä silmukkaosaa voidaan luonnehtia jatko-osalla Tl, joka työntyy kiinnittimen pituudesta LI liitososan 31 ohi ja jatko-osalla T2, joka työntyy kiinnittimen pituudesta LI vastakkaiseen suuntaan 10 liitososan 32 ohi. Tavanomaisessa liitoksessa jatko-osat
Tl ja T2 tyypillisesti työntyvät yleisesti olennaisesti samansuuntaisiin tasoihin, ainakin heti liitosalueen J vieressä, kun kiinnittimen pituudet LI ja L2 ovat asetettu alkuasentoon tavanomaiseen kiinnitystyökaluun, joka kiris-15 tää ja muotoilee liitoksen limittyvien kiinnittimen osien väliin. Liitoksen muotoilun aikana tavanomaisessa kiinni-tintyökalussa tai koneessa kunkin samansuuntaisen jatko-osan pituus Tl ja T2 voi olla lyhyempi tai pitempi kuin liitoksen pituus sinänsä. Jonkin matkaa liitoskohdasta 20 jatko-osat Tl ja T2 eivät enää pysy samansuuntaisina ja suuntautuvat sen sijaan muihin suuntiin (kiinnitintyökalun vaikutuksen kiinnittimen jännityksen tai pakkauksen muodon takia).
Joissakin sovellutuksissa on harkittu, että osaan : 25 kiinnittimen jatko-osasta T2 voitaisiin tarttua kiinnitin-
IM
silmukan kiristämisen aikana pääteosaan E tarttumisen si- ;#ί · jasta.
Liitos limittyvien kestomuovisten kiinnitinosien • välissä voi tavanomaisesti sisältää jonkinlaisen vastak- • ti 30 kaisen liitoksen limittyvien kiinnitinosien välissä. Lii- / # tos voidaan saada aikaan sopivalla yhdistävällä välineel- • · » '· '· lä, kuten liimalla tai vastaavalla.
• * Kuitenkin laajasti käytetty kaupallinen liitos, · jota käytetään limittyviin kiinnittimiin on saumattu lii- : 35 tos. Tällainen liitos tehdään tyypillisesti kuumentamalla kiinnitintä, niin että osa jokaisen kiinnittimen pituuden 8 90203 liitososan paksuudesta kosketuskohdassa sulaa tai yhteen-sulautuu. Limittyvät kiinnittimen liitososat puristetaan yhteen, joko kiinnittimen sulattamisen aikana tai heti sen jälkeen. Kiinnitinosien annetaan sitten jäähtyä vastakkain 5 painettuina. Jokaisen kiinnitinosan sulanut osa muodostaa jäähtyessään olennaisesti jatkuvan uudelleen jähmettyneen osapaksuuden, joka sulautuu toisen kiinnitinosan olennaisesti jatkuvaan uudelleen jähmettyneeseen paksuusosaan ja määrittää siten sauman, joka yhdistää limittyvät kiinnit-10 timen pituudet. Tätä menetelmää voidaan käyttää molempien limittyvien kiinnitinosien ollessa jännitettyjä tai tavallisimmin, vain toinen tai molemmat kiinnitinosat ovat jän-nittämättömiä.
Limittyvien kiinnitinosien jäähdytys ja jähmettä-15 minen voi, riippuen kyseisestä saumaustekniikasta, tapah tua paineessa tai olennaisesti ilman painetta. Edelleen, riippuen kyseisestä käytetystä saumaustekniikasta, kiinnitinosien voidaan antaa joko jäähtyä ja jähmettyä täydellisesti ilman jännitystä tai annetaan ainoastaan osaksi 20 jäähtyä tai osaksi jähmettyä ennen kun ne asetetaan sovel letun jännityksen alaiseksi.
Tavanomaiset menetelmät kestomuovisten kiinnitinosien kuumentamiseen liitossaumausprosessin aikana sisältävät limittyvien liitososien koskettamista kuumalla lait- : V 25 teen osalla tai aiheuttamalla yhden tai molempien limitty- • · · ί.,.ί vien kiinnitinosien liukuvaa liikettä ja siten aiheuttaa :Vl kitkasta johtuvaa lämpöä. Toiset ehdotetut tavat kiinni tinosien kuumentamiseen sisältävät kiinnitinosien lämpö-. energian lisäystä altistamalla kiinnitinosat tietynlaiset- 30 le säteilylle. Riippuen käytetystä säteilystä, tämä voi • · t vaatia kestomuovisen kiinnittimien varustamista lisäai- • · neilla, jotta ne absorboisivat säteilyä tai reagoisivat siihen.
: Joka tapauksessa, koska liitetty tai saumattu lii- . : 35 tos on herkkä sellaiselle pettämiselle, jossa limittyvät osat "kuoriutuvat" irti toisistaan, kyseinen keksintö vas- 9 98203 taa tähän pettämistyyppiin aikaansaamalla parannetun liitosmuodon limittyvien kestomuovisten kiinnitinosien väliin, joka kestää suuremmassa määrin kuin tavanomaiset liitokset niitä kiinnitinvoimien komponentteja, jotka ei-5 vät ole linjassa tai samansuuntaisia kuin sauma ja jotka aiheuttavat pienemmän kuorimisvastuksen.
Kyseistä keksintöä voidaan käyttää yhdessä ja samassa laitteessa toisaalta (1) luomaan saumattu sauma ja toisaalta (2) varustaa toivottu parannettu muoto limitty-10 ville kiinnitinosille saumatussa saumassa. Kuitenkin on harkittu, että kyseisen keksinnön mukaista laitetta voidaan myös käyttää parannetun muodon aikaansaamiseksi limittyville kiinnitinosille jo muodostetussa liitoksessa tai ennen liitoksen muodostamista.
15 Kyseisen keksinnön mukainen laite soveltuu erikoi sen hyvin käytettäväksi kitka-sulauttamisliitosmenetelmien kanssa ja sitä voidaan helposti käyttää niin kitka-sulaut-tamissaumatun liitoksen luomiseksi kuin parannetun kiinni tinmuodon aikaansaamiseksi, joka antaa paremman kuori-20 mislujuuden.
Kyseisen keksinnön mukainen laite on todettu eri-
I I
koisen tehokkaaksi polyesterikiinnitintä käytettäessä, t i I « « kuten polyetyleenitereftalaatti, jonka ominaisviskositeet- '· " ti on luokassa 0,62 - 0,80. Tällaisesta materiaalista val- : 25 mistettu kiinnitteen on havaittu tuottavan hyvän sauman, * · » erikoisesti kun sauma on luotu kitka-sulauttamismenetel-: l : mällä. Kyseisen keksinnön mukaisen laitteen on todettu toimivan erikoisen hyvin tällaisen kiinnitinmateriaalin . kanssa muodostettaessa parannettua muotoa limittyville 30 kiinnitinosille liitoskohdassa.
• · ·
Parannettua muotoa limittyville pituuksille kesto-*: muovista kiinnitintä esitetään kuviossa 2A. Liitos on muo- v": dostettu ensimmäisen kestomuovisen kiinnittimen pituuden ____: LI ja toisen kestomuovisen kiinnittimen pituuden L2 vä- : 35 liin. Pituus LI sisältää ainakin ensimmäisen liitososan J1 ja pituus L2 sisältää ainakin toisen liitososan J2. Lii- G Ρ 9 Π 10 J ^ ^ tososat J1 ja J2 ovat saumatut yhteen toisiaan vasten kosketusalueella tai saumassa W. Kuvion 2A esittämässä liitoksessa sauma VJ aiheutuu jokaisen kiinnittimen pituuden liitoskohtien J1 ja J2 paksuuden sulamisesta kosketus-5 alueella. Jäähtyessään jokainen sulanut osa muodostaa olennaisesti jatkuvan uudelleen jähmettyneen osapaksuuden, joka on yhdistynyt toisen kiinnittimen pituuden liitososan olennaisesti jatkuvaan uudelleen jähmettyneeseen osapak-suuteen ja määrittää siten sauman W.
10 Pituus LI sisältää myös liittyvän jatko-osan Tl, joka työntyy ensimmäisestä liitososasta Jl, ja toinen pituus L2 sisältää liittyvän jatko-osan T2, joka työntyy toisesta liitososasta 32. Kumpikin jatko-osa Tl ja T2 työntyy liittyvästä liitososasta Jl ja vast. J2, yleisesti 15 toiseen suuntaan toisen kiinnittimen pituuden jatko-osaan nähden. Jatko-osat Tl ja T2 määrittyvät liitosmuodon alku-muodostuksen aikana siten, että kummallakin ainakin osa pituudesta työntyy tasoon, joka on yleisesti samansuuntainen perustason R kanssa. Jatko-osat Tl ja T2 voivat olla 20 pitempiä tai huomattavasti lyhyempiä kuin liitososat Jl ja J2.
Kuviossa 2A perustaso R on mielivaltaisesti valittu ja näytetään kulmassa M suhteessa poikittaiseen viivaan H.
Limittyvät kiinnittimen pituudet LI ja L2 on suunnattu ; 25 siten, että ainakin osa kunkin pituuden liittyvästä jatko- #»» osasta Tl ja vast. T2 on yleisesti samansuuntainen kuin i ·* : perustaso R. Edelleen, siinä erityisessä muodossa, joka esitetään kuviossa 2A, ainakin osa jatko-osan Tl pituudes- . ta on yleisesti samantasoinen ainakin osan jatko-osan T2 ··♦ 30 pituuden kanssa. Tämä on havainnollistettu tasolla C, joka » * # » t· on samansuuntainen kuin perustaso R ja joka sijaitsee pit- - · · '· ’! kin kiinnittimen paksuusosan keskustaa, osassa jatko-osan : · Tl pituutta ja pitkin keskustaa, osassa jatko-osan T2 pi- : tuutta.
; 35 Täten voidaan nähdä, kun kiinnittimen jatko-osia Tl ja T2 jännitetään kuvion 2A liitoksessa, että jännitysvoi- ροπή/
li b o z. U J
ma vaikuttaa jännitysvoimanuolien F1 ja F2 suunnassa olennaisesti pitkin yhteistä tasoa C. Tässä muodossa jatko-osat Tl ja T2 eivät ole siirtyneet toisiinsa nähden, ja siksi jännitysvoimat F1 ja F2 eivät hetkeksi sovellu suh-5 teessä toimintasuoraan yhteisessä tasossa C.
Kuten parhaiten havainnollistetaan kuviossa 2A, saumalla W on sellainen suunta, että sauman W pituus sisältää sellaisia osia, jotka eivät ole samansuuntaisia perustason R kanssa. Niinpä, esitetyssä edullisessa muodos-10 sa, sauma W sisältää ainakin kuperan osan vasemmassa pääs sä ja koveran osan oikeassa päässä. Edelleen, sauma W kulkee yli yhteisen tason C ja sitä voidaan luonnehtia keskiosalla, joka on yleisesti oikealta vasemmalle alaspäin-viettävä, kuten on esitetty kuviossa 2A.
15 On myös huomioitava, että ensimmäinen kiinnittimen pituus LI voi sisältää etupään El, joka ulottuu sauman W vasemmanpuoleisen pään ylitse ja joka ei ole suoraan liitetty allaolevaan kiinnittimen pituuteen L2. Samalla tavalla, sauman W toisessa päässä, toisella kiinnittimen 20 pituudella L2 on etupää E2, joka ulottuu sauman W pääte- kohdan ylitse ja joka ei ole suoraan liitetty ylläolevaan ensimmäiseen kiinnittimen pituuteen LI. Riippuen tarkasta tavasta, jolla liitos on muodostettu, pääteosat El ja E2 voidaan eliminoida kokonaan, voivat olla olennaisesti pi-! 25 tempiä kuin esitetty suhteessa saumaan W tai voivat olla • i * keskenään eri pituisia.
# «· J i ί Kuviossa 2A esitetty liitos reagoisi jännitykseen (sovellettujen voimien F1 ja F2 aiheuttamaan) vähentämällä . .'· kuormitusvoimia, jotka pyrkivät kuorimaan kaksi kiinnitti- • ·· /;·. 30 men pituutta LI ja L2 erilleen saumassa W. Siten sauman r* liitoksen kuorimisvastus lisääntyy.
« · *· ’· On havaittu, että lisääntynyttä kuorimisvastusta : ’ saadaan aikaan vaikka sauman W päät ovat kauemmaksi siir- .. j tyneet siten, että pituuden LI jatko-osa Tl on keskitason , ; 35 C alla kuten on esitetty edulliselle, muokatulle muodolle liitoksesta kuviossa 2B. Kuviossa 2B jatko-osa Tl ulottuu 12 Γ\ Ο Γ) r-, -:··
y υ Z U O
tasoon Cl ja jatko-osa T2 ulottuu tasoon C2. Tasot Cl ja C2 ovat samansuuntaisia perustason R' ja keskustason C kanssa. Kuvion 2B muodossa vetovoima F1 on siirretty ja ei ole samansuuntainen vetovoiman F2 kanssa. Ulkoiset voimat 5 F1 ja F2 ovat kuitenkin samansuuntaiset. Näin saatu si säisten voimien jakauma sauman W läpi kuitenkin poikkeaa edukseen olennaisten puhtaiden voimien jakaumasta, jota tavataan tavanomaisessa liitoksessa jossa sauma W sijaitsee yleisesti tasossa välissä, ja on samansuuntainen yh-10 densuuntaisten kiinnitinliitososien kanssa (esim. "saman suuntaiset" liitososat J1 ja J2 kuviossa 1).
Jos kyseisen keksinnön mukainen laite on suunniteltu toimimaan myös elimenä saumatun liitoksen luomiseksi sen sijaan, että se pelkästään muotoilee muotoillun kiin-15 nitinmuodon, laite voidaan edullisesti varustaa soveliail la kiinnittimen yhdistämishampailla, joilla tartutaan kiinnittimen ulkopintaan. Tällaisista hampaista johtuvia pinnan jälkiä kiinnittimessä esitetään kuviossa 2A ja 2B kiinnittimen pituuksien LI ja L2 pinnassa, joissa tällai-20 siä jälkiä osoitetaan numerolla 12.
Kuviot 3-9 esittävät yhtä edullista muotoa ky-. seisen keksinnön mukaisen laitteen toteutuksesta, jolla * muotoillaan parannettu kiinnitinliitoksen muoto, joka on esitetty kuviossa 2B. Laite sisältää ensimmäisen kiinnit-25 timen yhdistämi sei imen 21 ja toisen kiinnittimen yhdistä- • · • miselimen 22. Kuten parhaiten havainnollistetaan kuviossa 3, kiinnittimen yhdistämiselimet 21 ja 22 on sopeutettu :*·*: käytettäväksi alunperin erillään olevassa asennossa vas- taanottamaan limittyvät kiinnittimen pituudet LI ja L2.
. .·. 30 Kuten parhaiten havainnollistetaan kuvissa 3 ja 4, ensim- • · · mäinen kiinnittimen yhdistämiselin 21 on sopeutettu siir- • · · rettäväksi suhteessa toiseen kiinnittimen yhdistämiseli- • « :.j meen 22, joka voi olla kiinteä ja asetettu sopivaan tu- : keen, kuten kiinnitintyökalun tai koneen kehykseen.
•,35 Esitetyssä edullisessa toteutuksessa ensimmäinen . kiinnittimen yhdistämiselin 21 on saranoidusti asetettu 13 n C: r. o, ~.·· >OZ00 akselista 23 alaspäin riippuvaan varsiparlin 25, joka on saranoidusti asetettu yläpäästään kampivarteen 27 akselin 29 kautta. Akselit 23 ja 29 pysyvät asennoissaan nipistimillä 31.
5 Akseli 23 on samansuuntainen kiinnittimen pituuk sien LI ja L2 kanssa. Tämä sallii elimen 21 liikkua saranoidusti, kuten on tarpeellista, jotta saataisiin sopiva yhdistyminen kiinnittimen pituuteen LI. On myös harkittu, että toinen kiinnittimen yhdistämiselin 22 voisi olla salo ranoidusti asetettu laitteeseen ensimmäisen kiinnittimen yhdistämiselimen 21 alle. Sarana-akseli olisi samansuuntainen kiinnittimen pituuksien LI ja L2 kanssa ja sallisi kiinnittimen yhdistämiselimen 22 liikkua saranoidusti, kuten on tarpeellista, jotta saataisiin aikaan kosketus 15 kiinnittimen pituuden L2 kanssa.
Ensimmäinen kiinnittimen yhdistämiselin kampivarsi 27 sisältää tuen 33, jotta voitaisiin saranoidusti asettaa kampivarsi 27 akselin ympärille (ei esitetty) kampivarren 27 keinuvan liikkeen aikaansaamiseksi, jotta aiheutettai-20 siin kiinnittimen yhdistämiselimen 21 poikittaisesti vas tavuoroinen liike.
Yleisesti poikittaisesti asetettu varsi 41 on kyt-‘ ketty toisesta päästään ensimmäiseen kiinnittimen yhdistä- miselimeen 21 akselin 23 avulla ja sisältää tuen 43 toi-25 sessa päässään epäkeskiseen käyttöakseliin (ei esitetty) • asetettavaksi, jotta saataisiin aikaan ensimmäisen kiin- : **: nittimen yhdistämiselimen 21 yleisesti poikittainen vasta- vuoroinen liike.
Jos halutaan automaattisesti erottaa kiinnittimen . .·. 30 pituus kiinnitinlähteestä, ylempi teräelin 47 voidaan • · · . *!! asettaa akselilla 23 pitkin ensimmäisen kiinnittimen yh- • · · • · · *. distämiselimen 21 toista päätä. Ylempi teräelin 47 sisäl- • · V·· tää alaspäin suuntautuvan veitsenterän 49 (kuviot 4 ja 5).
: Alempi teräelin 51 on sijoitettu toisen kiinnitti- ; 35 men yhdistämiselimen 22 viereen (kuviot 4 ja 5). Alempi , teräelin 51 sisältää takaapäin työntyvän levyn 53, joka 14 96203 määrittää tuen 55 alemman teräelimen 51 saranoidun asettamisen sopeuttamiseksi työkalun akselin ympärille (ei esitetty), jotta alempi teräelin 51 voitaisiin nostaa ylöspäin kiinnitinosien sijoittamisen tai poistamisen helpot-5 tamiseksi.
Alempi teräelin 51 sisältää myös parin samansuun taisia pylväitä 59, jotka on kytketty teräelinlevyyn 53 ja jotka työntyvät ulospäin levyn 53 toisesta sivusta, niin että ylempi teräelin 47 liikkuu pylväiden 59 ja alemman 10 teräelimen 51 levyn 53 väliin.
Alemman teräelimen 51 etupää sisältää ylöspäin suunnatun leikkausterän 61 (kuvio 4) asetettu toimimaan yhdessä ylemmän teräelimen leikkausterän 49 kanssa katkaisemaan ylempi kiinnittimen pituus LI kun ylempi teräelin 15 47 pakotetaan alaspäin ensimmäisen kiinnittimen yhdistä- miselimen 21 kanssa.
Viitaten kuvioon 5 nähdään, että ensimmäinen kiinnittimen yhdistämiselin 21 voidaan siirtää alaspäin toista kiinnittimen yhdistämiselintä 22 kohti, jotta kiinnittimen 20 pituudet LI ja L2 voitaisiin puristaa yhteen. Alunperin, kun kiinnittimen yhdistämiselimet 21 ja 22 erotetaan, li-. mittyvät kiinnittimen pituudet LI ja L2 ovat yleisesti , sijoittuneet pystysuoraan linjaan, toisen kiinnittimen pituuden L2 ollessa sijoitettu työntymään alemman terä-
*· '· 25 elimen 51 alle ja ensimmäisen kiinnittimen pituuden LI
* · : ollessa sijoitettu alemman teräelimen 51 ylle. Sitten, • · · kuten kuviossa 5 on esitetty, ensimmäinen kiinnittimen :i : yhdistämiselin 21 voidaan siirtää alaspäin puristamaan kiinnittimen pituudet LI ja L2 yhteen toista kiinnittimen . .*. 30 yhdistämiselintä 22 vasten. Kun ylempi kiinnittimen yhdis- ··· .·;·. tämiselin 21 liikkuu alaspäin, ylempi teräelin 47 pakottaa • · · ’· < ylemmän kiinnittimen pituuden LI alaspäin vasten alempaa *! teräelintä 51 katkaistakseen osan ylemmästä kiinnittimen ”·”· pituudesta L2 liitoskohdan ohitse.
:35 On otettava huomioon, että kiinnittimen pituudet LI
, ; ja L2 voivat olla kuormitettuja (esim. jos ne ovat osa 15
0 Π O π 7 J O il U O
kiristetystä kiinnittimestä jonkin esineen ympärillä). Toisaalta kiinnittimen pituudet voivat olla täysin kuormittamattomia. Vaikka kiinnittimen pituudet LI ja L2 olisivat osa kiinnitinsilmukasta, joka on kiristetty esineen 5 ympärille, kuormitusta voidaan lievittää jommassakummassa
tai molemmissa limittyvissä kiinnitinliitos osissa J1 ja J2 liitosalueella. Tähän päähän tavanomaisia kiinnitin-tarttumiselimiä tai mekanismeja (ei esitettyjä) voidaan sijoittaa kummallekin puolelle kiinnittimen yhdistämiseli-10 miä 21 ja 22 tarttumaan lujasti kiinnittimen pituuksiin LI
ja L2, jotta kiinnitinsilmukan loppuosassa pysyisi rasitus, kun taas kiinnittimen pituudet LI ja L2 pidetään olennaisesti rasittamattomassa tilassa. Kiinnittimen pituuden tarttumaelimet, joilla silmukassa pidetään kuormi-15 tus, voivat olla tavanomaista suunnittelua ja muotoa eikä niillä ole mitään osaa kyseisessä keksinnössä. Yleisesti liitosta muodostettaessa kuormitettuihin kiinnittimen osiin, limittyvien osien pitäminen kosketuksessa voi vaatia enemmän energiaa ja, jos käytetään kitka-sulauttamis-20 saumausmenetelmiä, saada aikaan suhteellista värinäliiket- tä limittyvien kiinnitinosien väliin. Suurempi vaadittu energia limittyvien kiinnittimen pituuksien osien yhdistä-[ miseen niiden ollessa kuormitettuina on helpompi käsitellä ' ' isoissa kiinnitinkoneissa. Pienemmässä kiinnitinkoneessa, 25 jossa moottori- ja komponenttikoot ovat tunnusomaisesti • · • '/· pienempiä, olisi edullista pitää ainakin yksi, jos ei mo- lemmat, limittyvistä kiinnitinosista olennaisesti kuormit-tamattomassa tilassa parannetun liitoksen muodostamispro-sessin aikana kyseisen keksinnön mukaisella laitteella.
. .·. 30 Kiinnittimen yhdistämiselimillä 21 ja 22 on uusi • ♦ · muotoiltu pintaelin ja järjestelmä, joka antaa parannetun • · Φ muodon kiinnittimen pituuksille, mikä helpottaa liitoksen • · muodostamista. Kiinnittimen yhdistämiselinten uudet muo-toillut pintaelimet ovat parhaiten näkyvissä kuvissa 6 -35 9. Kuvio 6 havainnollistaa parhaiten kunkin kiinnittimen . yhdistämiselintä.
16 Π n n n - > yozuo
Enslnunälnen kiinnittimen yhdistämiselin 21 sisältää ensimmäisen muotoillun pintaelimen tai pinnan 81 ensimmäisen kiinnittimen pituuden LI koskettamiseksi. Samalla tavalla toisella kiinnittimen yhdistämiselimellä 22 on muo-5 toiltu pintaelin tai pinta 82 toisen kiinnittimen pituuden L2 koskettamiseksi. Kumpaakin pintaa 81 ja 82 voidaan luonnehtia pinnaksi, jonka muodostaa suora viivalohko, jota pidetään kohtisuorassa tasoa vasten (esim. vasten tasoa kuviossa 6) ja liikutetaan pitkin polkua tässä tasos-10 sa. Tarkemmin, kuten parhaiten näkyy kuviossa 6, jokainen pinta 81 ja 82 sisältää koveran pinnan, joka edullisessa toteutuksessa, joka on esitetty kuviossa 6, on osittain sylinterinmuotoinen pinta, jolla on säde A. Kullakin yhdistävällä pinnalla 81 ja 82 on myöskin suurempi kupera 15 pinta, joka edullisessa toteutuksessa joka on esitetty ku viossa 6, on osittain sylinterinmuotoinen pinta, jolla on säde B. Edelleen, edullisessa toteutuksessa, kumpikin yhdistävä pinta 81 ja 82 sisältää yhdessä tasossa olevan pinnan 90, joka on kuperan ja koveran pinnan välissä ja 20 sulautuu näihin.
On havaittu, että kun kiinnittimen yhdistämiselimiä 21 ja 22 käytetään laitteessa kitka-sulauttamissaumatun liitoksen luomiseksi, kiinnittimen liitososat pyrkivät sulamaan ensiksi kiinnittimen yhdistämiselinten 21 ja 22 ‘ 25 tasaisten alueiden 90 vieressä, ja sulanut alue kasvaa
* I
: V sitten kiinnittimen yhdistämiselinten 21 ja 22 päihin as- • · · ti. Tämän on havaittu johtavan korkeamman kuorimisvastuk-: sen omaavien liitosten yhtenäisempään tuotantoon.
Kiinnittimen yhdistämiselinten 21 ja 22 edullisessa . /. 30 muodossa käytettäväksi polyetyleeniteraftalaattikiinnit- timen kanssa, jonka paksuus on luokkaa 0,81 - 0,96, kove- « · i ran pinnan säde A on noin 17 mm ja kuperan pinnan säde on • · ·.*·: noin 14 mm. Säteen ero sovittaa "sisäpuolen" ja "ulkopuo- : : Ien" kaartumisen yhteen pintojen 81 ja 82 kaartumisen .. :35 kanssa. Käytännön syistä, mukaanlukien tuotannon tolerans- : seista johtuvat syyt, osien sijainnin epätarkkuudet, ja 17 9 u 20 ο kiinnittimen paksuuden vaihtelut, 3 mm ero säteen A ja B kaarevuuden välissä valittiin olemaan noin neljä kertaa kiinnittimen paksuus.
Kummassakin kiinnittimen yhdistämiselimessä 21 ja 5 22 tasainen pinta 90 koveran ja suuremman kuperan pinnan välissä on pituudeltaan noin 8,8 mm. Edelleen, viitaten kuvioon 6, voidaan nähdä, että ensimmäisen kiinnittimen yhdistämiselimen 21 säteen A kaarevuuden keskus on siir-tynyt matkan Z vasemmalle toisen kiinnittimen yhdistämis-10 elimen 22 kuperan pinnan kaarevuussäteen B keskustasta. On havaittu, että tämä auttaa kitka-sulauttamissaumausproses-sin valvomisessa, niin että kiinnitinmateriaali sulaa ensiksi tasaisilla alueilla 90.
Edelleen, kiinnittimen yhdistämiselimen 21 oikealla 15 puolella, kuten näkyy kuviossa 6, kupera pinta päättyy hyvin pieneen säteeseen D. Kiinnittimen yhdistämiselinten edullisessa muodossa käytettäväksi polyetyleeniterefta-laattikiinnittimen kanssa, jonka paksuus on luokkaa 0,81 -0,96 mm, säde D on noin 1 mm. On havaittu, että säteellä D 20 on jossain määrin hajoittava suutinvaikutus, joka auttaa sulanutta materiaalia virtaamaan kitka-sulauttamissau-mausprosessin aikana.
Viitaten kuvioon 6 on huomioitava, että ensimmäisen kiinnittimen yhdistämiselimen 21 kupera pinta työntyy toi- 25 sen kiinnittimen yhdistämiselimen 22 suuntaan pitemmälle ί .* kuin kiinnittimen yhdistämiselimen 21 kovera pinta. Samal- • · · ·...· la tavoin toisen kiinnittimen yhdistämiselimen 22 kupera • · · pinta työntyy pitemmälle ensimmäistä kiinnittimen yhdistä- miselintä 21 kohti kuin toisen kiinnittimen yhdistämiseli- . 30 men 22 kovera pinta.
·· ·
Kiinnittimen yhdistämiselinten edullisessa muodossa • · · m • jokaisen elimen suurin amplitudi koveran ja kuperan pinnan • I t *· ” välissä on noin 1,8 mm käytettäväksi kiinnittimen kanssa, jonka paksuus on luokkaa 0,81 - 0,96 mm.
35 Ensimmäisen kiinnittimen yhdistämiselimen 21 ensim- .mäistä yhdistävää pintaa 81 voidaan edelleen luonnehtia 18 98203 sillä, että sillä on ensimmäinen pää 101 (kuvio 5), joka on sovitettu koskettamaan ensimmäistä kiinnittimen pituutta LI ulkoisesti kosketusliitosalueen W ensimmäistä päätä ja että sillä on toinen pää 102 (kuvio 5), joka on sovi-5 tettu koskettamaan ensimmäistä kiinnittimen pituutta LI, joka on kosketusliitosalueen W toisen pään vieressä.
Samalla lailla toisen kiinnittimen yhdistämiselimen 22 toisella yhdistävällä pinnalla 82 on ensimmäinen pää 121 (kuvio 5), joka on sovitettu koskettamaan toista kiin-10 nittimen pituutta L2, joka on kosketusliitosalueen W en simmäisen pään vieressä ja toinen pää 122 (kuvio 5) sovitettu koskettamaan toista kiinnittimen pituutta L2 kosketusliitosalueen W toisen pään ylitse.
Kuten kuvista 5 ja 6 selviää, ensimmäiset ja toiset 15 kiinnittimen yhdistämiselimet 21 ja 22 ovat asetellut suh teessa toisiinsa siten, että ensimmäisen yhdistävän pinnan 81 toinen pää 102 on sijoitettu toisen yhdistävän pinnan 82 ensimmäisen pään 121 ja toisen pään 122 väliin. Samalla tavoin toisen yhdistävän pinnan 82 ensimmäinen pää 121 20 sijaitsee ensimmäisen yhdistävän pinnan 81 ensimmäisen pään 101 ja toisen pään 102 välissä.
On myös huomioitava että, viitaten kuviin 5 ja 6, että se osa ensimmäisestä yhdistävästä pinnasta 81, joka työntyy toisen yhdistävän pinnan 82 ensimmäisen pään 121 •.1 · ί 25 ohitse kaartuu kohti toista kiinnittimen yhdistämiselintä • · • 1.ϊ 22. Samalla tavoin se osa toisesta yhdistävästä pinnasta 82, joka työntyy ensimmäisen yhdistävän pinnan 81 toisen pään ohitse, kaartuu kohti ensimmäistä kiinnittimen yhdistämiselintä 21.
. 30 Kun kyseisen keksinnön mukaista laitetta käytetään • · · jl kitka-sulauttamissaumaustyökalussa, jossa on leikkaajaeli- • · · met 47 ja 51, on havaittu hyväksi sijoittaa kupera kaar- • · '·.1'· roke ensimmäisen kiinnittimen yhdistämiselimen 21 oikealla : puolella, joka työntyy ulospäin ensimmäisen yhdistävän . 35 pinnan 81 ensimmäisestä päästä 101. Tämä kaarroke on ku viossa 6 merkitty säteellä G, ja tämä kaarroke toimii vä- m o r 9 η 'Ί 19 s ν.' /luo hentämällä kiinnittimen pituuden LI kuormitusta kun ensimmäinen kiinnittimen yhdistämiselin 21 työntää kiinnittimen pituuden LI alaspäin kohti alempaa leikkaajaelintä 51. Kiinnittimen yhdistämiselinten edullisessa muodossa käy-5 tettäväksi polyetyleenitereftalaattikiinnittimen kanssa, jonka paksuus on luokkaa 0,81 - 0,96 mm, säde G on noin 4 mm.
Lisäksi, viitaten kuvioon 5, on huomioitava, että kun kiinnittimen yhdistämiseiimet 21 22 ovat suljetut tai 10 puristusasennossa kiinnittimen pituuksien LI ja L2 ympä rillä, tila yhdistävien pintojen 81 ja 82 välissä on yleisesti yhtenäinen pitkin kiinnittimen yhdistämiselinten pituutta, toisen yhdistäjäpinnan ensimmäisen pään 121 ja ensimmäisen yhdistäjäpinnan 81 toisen pään 102 välissä. 15 Kyseisen keksinnön mukaisen laitteen edullisessa toteutuk sessa yhtenäinen tilasuhde pidetään myös kun kiinnittimen yhdistämiselimet 21 ja 22 siirretään kauemmaksi erilleen kiinnittimen päästöasentoon.
Kyseisen keksinnön kiinnittimen yhdistämiselimet 21 20 ja 22 voidaan sovittaa käytettäväksi kiinnitystyökalussa ja voidaan sovittaa suorittamaan olennaisesti samanaikaisesti kahta toimintoa, nimittäin: (1) aikaansaamaan parannetun muodon ensimmäiselle ja toiselle limittyvälle kiinnittimen pituudelle LI ja L2 ja (2) tekemään kitka-sulaut-25 tamissaumausliitos limittyvien kiinnittimen pituuksien vä- • | ;V liin. Tähän päähän on saatava aikaan suhteellista liukuvaa liikettä limittyvien kiinnitinosien väliin kiinnittimen :’:*j yhdistämiselimillä 21 ja 22. Tämän helpottamiseksi, kiin- nittimen yhdistämiselimet 21 ja 22 ovat edullisesti varus- . .·. 30 tettu useammalla kiinnittimen yhdistämishampaalla 150.
···
Kuten parhaiten on havainnollistettu kuviossa 6 - • · · 8, hampaat 150 ensimmäisessä kiinnittimen yhdistämiseli- • » ·: messä 21 ovat linjassa toisen kiinnittimen yhdistämiseli- ” ”* men 22 hampaiden 150 kanssa. Hampaat on järjestetty rivei- : 35 hin kumpaankin kiinnittimen yhdistämi sei imeen. Kummallakin : elimellä on viisi riviä hampaita ja jokainen rivi sisältää 20 962ϋό 11 hammasta. Hampaat 150 ovat yhdenmukaisesti asetettu erilleen jokaisessa rivissä kummankin yhdistävän elimen yhdistävän pinnan yli.
Hammasrivit ovat edullisesti yhdenmukaisesti ase-5 tettu ja keskusviivatila vierekkäisten hammasrivien välis sä on noin 4 mm kiinnittimelle, jonka paksuus on luokkaa 0,81 - 0,96 mm. Tällaiselle kiinnittimelle hampaat 150 ovat myös edullisesti yhdenmukaisesti asetettu erilleen jokaiseen riviin, joissa keskusviivatila vierekkäisten 10 rivien välissä on noin 2 mm.
Jokainen hammas on yleisesti muodoltaan kuin pitkulainen kolmiomainen prisma, jonka määrittävät kaksi kaltevaa sivuseinää 155 (kuvio 9) ja kaksi kaltevaa pääte-seinää 157 (kuvio 6).
15 Hampaiden 150 muoto, koko, suunta, asettelu, ja lukumäärä voivat vaihdella riippuen mm. kiinnittimen laadusta, leveydestä ja paksuudesta, kiinnittimeen vaikuttavista kiinnittimen yhdistämiselinten aiheuttamista toimin-tavoimista jne. Joissakin tilanteissa on harkittu, että 20 hampaat voisi eliminoida kokonaan - erikoisesti, jos kiin nittimen yhdistämiselimiä käytetään ainoastaan aikaansaa- , maan parannettu kiinnittimen muoto eikä niitä käytetä luo- < * < « ’ maan kitka-sulauttamisliitosta limittyvien kiinnitinosien väliin.
25 On huomioitava, että kyseisen keksinnön kiinnitti- • · * *.· men yhdistämiselimiä 21 ja 22 voidaan tehokkaasti ja hel- ; posti käyttää kitka-sulauttamiskiinnitintyökalussa, jolla sekä muodostetaan kitka-sulauttamissaumattu liitos ja että 4 tehdään parannettu kiinnitinmuoto liitokseen, jollainen , 30 muoto parantaa liitoksen kuorimisvastusta. Kun kyseisen • » · ’•W keksinnön kiinnittimen yhdistämiselimiä 21 ja 22 käyte- • t « tään tällä tavoin, soveliaita tavanomaisia toimintaelimiä » · .'· voidaan käyttää aikaansaamaan suhteellista pystysuoraa liikettä kiinnittimen yhdistämiselinten 21 ja 22 väliin, ,.,,:35 liikettä, joka vaihtelee (1) avoimesta asennosta (sallii limittyvien kiinnittimien pituuksien LI ja L2 asettamisen 98203 21 kiinnittimien yhdistämiselinten 21 ja 22 väliin) (2) suljettuun asentoon (jossa kiinnittimen yhdistämiselimet 21 ja 22 painavat limittyvät kiinnittimien pituudet LI ja L2 yhteen). Tähän tarkoitukseen pystysuoran liikkeen sidos-5 komponentteja 25 ja 27, jotka esitetään kuviossa 3, voi daan käyttää sopivan tavanomaisen mekanismin kanssa. Lukuisia tavanomaisia mekanismeja kuvaillaan US-patenttijulkaisuissa 4 776 905, 4 313 779 ja 3 442 732. Tällaisten mekanismien yksityiskohdat eivät ole olennaisia kyseiselle 10 keksinnölle.
Samalla tavoin sopivia tavanomaisia mekanismeja voidaan asettaa ensimmäisen kiinnittimen yhdistämiselimen 21 sivuttaiseen vastavuoro!sliikkeeseen (värähtelyyn), kun se on asetettu limittyviä kiinnittimen pituuksia vasten 15 aikaansaamaan kitkaa saumatun liitoksen luomiseksi. Täl lainen tavanomainen värähtelymekanismi voidaan toiminnallisesti kytkeä ensimmäiseen kiinnittimen yhdistämiselimeen 21 esim. varrella 41 (kuvio 3). Lukuisia tavanomaisia kiinnittimen yhdistämiselimen värähtelymekanismeja on 20 osoitettu US-patenttijulkaisuissa 4 776 906, 4 313 779 ja 3 442 732. Tällaisten mekanismien yksityiskohdat eivät ole olennaisia kyseiselle keksinnölle.
Kun on saavutettu tarpeellinen lämpö sulattamaan limittyvien kiinnittimien pituusosien kosketusalue, kiin-25 nittimien yhdistämiselimen 21 värähtelyliike voidaan Ιοί *.· pettää. Joissakin tapauksissa voi olla toivottavaa sallia • · ; kiinnittimen yhdistämiselimen värähtelyliikkeen ja väräh- telykäyttömekanismin vaimentumisen nollaksi kitkavoimien, jotka vaikuttavat laitteessa ja sulaneiden kiinnittimen , 30 osien toimesta. Toisaalta on havaittu, että joissakin olo- • · · ··*, suhteissa ja joillakin kiinnittimen tyypeillä voi olla T · * edullista keskeyttää kiinnittimen yhdistämiselimen 21 vä-; rähtelyliike olennaisesti välittömästi kytkemällä heti irti massiivisempi värähtelykäyttömekanismi vähemmän mas- ____: 35 siivisesta kiinnittimen yhdistämiselimestä. Tähän tarkoi- . tukseen, voidaan hankkia sopiva tavanomainen päästömeka- 22 9ο20ό nismi ja liitetty valvontajärjestelmä. Tällaisen mekanis-mimuodon yksityiskohdat eivät ole oleellisia kyseiselle keksinnölle.
Joissakin sovellutuksissa ja joillakin kiinnitinma-5 teriaaleilla voi olla toivottavaa laukaista paine limit tyville kiinnittimen osille heti, kun tarvittava paksuus kustakin kiinnittimen osasta on sulanut kosketusalueella. Tietenkin, jos paine laukaistaan kun kiinnittimen osat yhä ovat sulaneita, kiinnittimen liitososat on eristettävä 10 kaikelta kuormitukselta joiden alaisia kiinnittimen muut osat voivat olla. Toisissa sovellutuksissa paine limittyville kiinnittimen osille voidaan pitää jonkin aikaa, niin että sulaneet kiinnittimen osat ehtivät jäähtyä ja ainakin osittain jähmettyä paineen alaisina.
15 Kyseisen keksinnön edullisessa muodossa, jossa kiinnittimen yhdistämiselimiä 21 ja 22 käytetään luomaan kitka-sulauttamisiintos polyetyleenitereftalaattikiinnit-timellä, jonka ominaisviskositeetti on 0,8, ja paksuus välillä 0,81 mm ja 0,96 mm ja jonka leveys on noin 16 mm, on 20 havaittu, että liitos, jolla on parempi kuorimisvastus saadaan aikaan kun ylempi kiinnittimen yhdistämiselin 21 värähtelee 320 hertsiä ja suurin amplitudi on 1,8 mm, 1334 Newtonin paineen alaisena noin puolen sekunnin ajan. Kiinnittimen osat olivat kuormittamattomia kitkasaumauksen 25 aikana ja paineistetun jäähdytysjakson ajan, joka oli noin » t 1 s^·1 4 sekuntia pitkä. Kiinnittimen yhdistämiselin 21 irrotet- tiin värähtelykäyttöelimestä 0,5 sekunnin värähtely jakson • ·· V ? päätyttyä, niin että kiinnittimen värähtely loppui olen naisesti välittömästi. Aikaansaatu liitossauma oli 22 mm ♦ 30 pitkä ja sillä oli olennaisesti samansuuntaiset jatko- »·· ·'·'· osat, jotka olivat siirtyneet noin 5 mm. Liitos oli pysy- . västi muuttanut muotoaan, kuten kuviossa 2B näkyy (ei * · · mittakaavan mukainen).
« ' Näiden toimintaparametrien arvoja voidaan muuttaa ·; ; 35 riippuen tarkoista halutuista liitosominaisuuksista. Li- ) säksi yhden parametrin muuttaminen (esim. paineen) voi 23 9ϋ20ύ vaatia yhden tai useamman parametrin muuttamista (esim. värähtelyn, taajuuden tai keston). Edelleen, nämä parametrit voivat vaihtua riippuen mm. kiinnittimen leveydestä, kiinnittimen paksuudesta ja kiinnittimen materiaalin omi-5 naisuuksista.
Viitaten kuvioon 5 on huomioitava, että kiinnittimen yhdistämispinnat 81 ja 82 ovat suunnatut siten, että limittyvien kiinnittimen pituuksien LI ja L2 ne osat, jotka työntyvät toisen kiinnittimen yhdistämiselimen 22 va-10 semman (ensimmäisen) pään 121 ohi, viettävät yleisesti ylöspäin vasemmalta oikealle. Myöskin limittyvien kiinnittimen pituuksien LI ja L2 ne osat, jotka työntyvät ensimmäisen kiinnittimen yhdistämiselimen 21 oikeasta (toisesta) päästä 102 viettävät yleisesti ylöspäin vasemmalta 15 oikealle. Tästä seuraa, että kiinnittimen pituuksien jat ko-osat Tl ja T2 yhteisen alueen kummassakin päässä sijaitsevat tasossa, joka on samansuuntainen kuin perustaso, kuten on esitetty kuviossa 2B. Tämän sijainnin yhdistettynä kosketusliitoksen W ei-samansuuntaiseen suhteeseen, 20 uskotaan parantavan liitoskestävyyttä. Lisäksi yllä selos tettu sijainti minimoi silmukkakuormituksen määrän, joka ;·· häviää kiitos toisen kiinnittimen yhdistämiselimen 22 si- joittamisen kiinnitinsilmukan sisäpuolelle kiinnittimen ja .·. : pakkauksen tai esineen, joka sidotaan kiinnittimellä, vä- • >25 liin.
• · · • ♦
Kiinnittimen yhdistämiselinten 21 ja 22 edullinen • φ *** muoto, joka on esitetty kuvissa 3-9, on suunniteltu käy- • · ♦ *·’ tettäväksi kiinnittimen kanssa, jonka paksuus on luokkaa 0,81 - 0,96 mm, niin että kiinnittimen jatko-osat on si- •.•/ 30 joitettu samansuuntaisesti mutta noin 4,8 mm toisistaan • · · '· siirtyneinä kuormittamattomassa tilassa. Siis viitaten ku- .·. : vioon 2B, jatko-osan Tl taso Cl on siirtynyt noin 4,8 mm • · · '1 jatko-osan T2 tasosta C2. Yleisesti ylikompensaatiota vaa- . ditaan, jos liitos joutuu kiinnitinsilmukkakuormituksen ':":35 alaiseksi ennen kuin loppuunviety liitossauma on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi.
24 96203
On havaittu, että yllä selostettu siirtynyt liitos-muoto säilyttää noin kahden kiinnittimenpaksuuden siirtymän, kun sauma on alistettu toistuville 800 paunan vetovoiman kuormituksille ja kuormituksen laukeamisille.
5 On myös huomioitava, että kiinnittimien yhdistämis- elinten 21 ja 22 pintamuoto voidaan muuttaa siitä erityisestä muodosta, joka on havainnollistettu kuvissa 5-9. Esimerkiksi kiinnittimen yhdistämispinnat 81 ja 82 voivat olla vähemmän kaareutuvat (tai olennaisesti litteät) ja 10 asetettu kulmaan paremman kestävyyden omaavan liitoksen aikaansaamiseksi, joka on esitetty kuviossa 5 yllätunnis-tetussa liittyvässä US-patenttihakemuksessa 07/347 569.
On huomattava, että uutta kyseisen keksinnön mukaista kiinnittimen yhdistämiselintä voidaan käyttää jo 15 muodostettuun kiinnittimen liitokseen, parannetun muodon aikaansaamiseksi limittyviin kiinnittimen osiin laitosalueella. Tässä tapauksessa pysyvä jälki limittyviin kiinnittimen osiin yhdenmukaisesti kiinnittimen yhdistämiselinten 21 ja 22 pintojen kanssa saadaan aikaan puristamalla kiin-20 nittimen yhdistämiselimet yhteen kiinnittimen pituuksien ympärille tarvittavalla voimalla, olosuhteissa joissa ne, riippuen kiinnittimen materiaalityypistä, paksuudesta ja ·;··· muista tekijöistä, tuottavat pysyvän muodonmuutoksen tai : jäljen limittyviin kiinnittimen osiin.
25 Tähän tarkoitukseen on toivottavaa luovuttaa tar- .···. peeksi energiaa, jotta saataisiin aikaan ainakin osittain li! palautumaton muodonmuutos liitososille, niin että aiheute- • · · • taan tarpeellinen määrä pysyvää muodonmuutosta limittyvien kiinnittimien osien läpi. Kiinnittimen yhdistämiselinten 30 21 ja 22 päästäessä otteensa, limittyvät kiinnittimen osat • · · : pitävät halutun muodon olennaisesti yhdenmukaisena kiin- .·. : nittimen yhdistämiselinten pintojen kanssa.
• · ·
Muodonmuutos voidaan edullisesti saada aikaan ko-. hotetuissa lämpötiloissa. Limittyvät kiinnittimen osat * * 35 voidaan kuumentaa lukuisilla eri tavoilla. Esimerkiksi 25 O r, y o l u o lämpöä voidaan johtaa kiinnittimen yhdistämiselimiin, jotka ovat kosketuksissa limittyviin kiinnittimen osiin.
Vaihtoehtoisesti limittyvät kiinnittimen osat voidaan puristaa yhteen kiinnittimen yhdistämiselimillä ilma-5 tilassa, jolla on sopivasti kohotettu lämpötila (esim.
uunissa).
Myöskin kiinnittimen osien lämpötilaa voidaan kohottaa asettamalla kiinnittimen osat alttiiksi tietynlaisille säteilytyypeille. Kiinnitin voidaan jopa varustaa 10 lisäaineilla, jotka joko absorboivat säteilyä tai reagoi vat helpommin säteilyyn.
Eräässä prosessissa, jolla aikaansaadaan muodonmuutos liitoksen tekemisen jälkeen, tavanomainen saumattu liitos voidaan muodostaa tavanomaisesti litteisiin limit-15 tyviin kiinnittimen pituuksiin. Tämän jälkeen, kun liite tyt kiinnittimen pituudet ovat vielä kuumat, liitetyt kiinnittimen pituudet voidaan siirtää uusiin kyseisen keksinnön mukaisiin kiinnittimen yhdistämiselimiin liitettyjen kiinnittimen pituuksien muodon muuttamiseksi.
20 Toisessa prosessissa liitoksen muodostava laite voi sisältää säädettävän kiinnittimen yhdistämiselinparin, joka muuttaa muotoaan litteästä profiilista, jolla aluksi 'muodostetaan tavanomainen, litteä saumattu liitos, ei-lit-: teään profiiliin, jolla jälkeenpäin muovataan liitos ky- 25 seisen keksinnön mukaisella tavalla.
• ·
On huomioitava, että yllä kuvaillut kyseisen kek-sinnön mukaiset kiinnittimen yhdistämiselimet toimivat • · · pakottaakseen limittyvät kiinnittimen pituudet toivottuun . muotoon yhdenmukaisesti kiinnittimen yhdistämiselinten • · · 30 pinnan kanssa. Muodonmuutos voitaisiin tehdä ennen limit- • · · *·’ ’ tyvien kiinnittimen osien pysyvää liittämistä. Limittyvien :\i kiinnittimen osien lämpötilaa voitaisiin kohottaa pysyvän ·;· jäljen tai kiinnittimen osien muodonmuutoksen aikaansaami seksi yhdenmukaisesti kiinnittimen yhdistämiselinten kans-35 sa. Yhteenkytkemättömät mutta muotoillut limittyvät kiin nittimen osat voitaisiin sitten irrottaa kiinnittimen yh- 26 9 C 2 O 3 distämiselimistä. Jälkeenpäin limittyvien kiinnittimen pituuksien muotoillut osat voitaisiin yhdistää sopivilla tavoilla (esim. liimasidoksella tai saumauksella) tavalla, joka ei merkittävästi häiritsisi liitettyjen osien muotoa.
5 On helppoa havaita edeltävästä keksinnön yksityis kohtaisesta selostuksesta ja sen kuvailluista toteutuksista, että lukuisia vaihtelumahdollisuuksia voidaan saada aikaan poikkeamatta keksinnön perusideasta.
i « I · • · ··· • · • » • · · *·· • · · • · · • « » • · «.
··♦ • « · • I · • t t 1 .n k« i «litl - • · • « · • · ·

Claims (36)

1. Laite parannetun muodon aikaansaamiseksi ensimmäisille ja toisille pituuksille joustavaa kestomuovista 5 kiinnitintä (Lx, L2 ), parannetun liitoksen aikaansaamiseksi näiden väliin, joka laite käsittää ensimmäisen ja toisen vastakkaisen kiinnittimen yhdistämiselimen (21, 22), jotka on sovitettu vastaanottamaan väliinsä mainitut kiinnittimen pituudet (Llr L2) asetettuna limittäin suhteessa toi-10 siinsa ja painamaan pituudet (L1, L2) yhteen, tunnet- t u siitä, että kumpikin yhdistämiselin (21, 22) määrittää muotoillun pinnan (81, 82) aina yhteen kiinnittimen pituuteen (Llr L2) painautumista varten, kummankin muotoillun pinnan sisältäessä oleellisesti kuperan pinnan ja ko-15 veran pinnan, jolloin kiinnittimen yhdistämiselimet (21, 22. on asetettu linjaamaan ensimmäisen elimen (21) koveran pinnan oleellisesti linjaan toisen elimen (22) kuperan pinnan kanssa ja linjaamaan ensimmäisen elimen (21) mainitun kuperan pinnan oleellisesti linjaan toisen elimen (22) 20 koveran pinnan kanssa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinnittimen yhdistämiselimen (21, 22) kuperien ja koverien pintojen väliin määrittyy tasainen pinta (90), joka sulautuu kuperiin ja koveriin pin- ,·,·] 25 töihin. • · *..! 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - * · • n e t t u siitä, että se lisäksi käsittää välineet kiin- • · · *·1 nittimen pituuksien (l2, L2) kuumentamiseen.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - 30. e t t u siitä, että se lisäksi käsittää välineet (25, • · · ϊ.ί ! 27) yhden kiinnittimen yhdistämiselimen (21, 22) siirtämi- .·. : seksi toista kiinnittimen yhdistämiselintä kohti ja pois- j päin siitä.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - • ; 35 n e t t u siitä, että sen ensimmäinen kiinnittimen yhdis- • tämiselin (21) on asetettu saranoitua liikettä varten ak- O'' 9 Π 7
28 J ° ^ ° selin ympärille, joka on suunnattu oleellisesti samansuuntaisesti kiinnittimen pituuksien (Lx, L2) kanssa.
6. Laite parannetun muodon aikaan saamiseksi ensimmäisille ja toisille kestomuovisille kiinnittimen pituuk- 5 sille (L1, L2) parannetun liitoksen aikaansaamiseksi näiden väliin, jolloin kummallakin pituudella on liitososa (Jx, J2) ja liittyvä jatko-osa (T2, T2) joka työntyy liitososasta (Jj, J2) vastakkaiseen suuntaan toisen kiinnittimen pituuden jatko-osan suhteen, joka laite käsittää ensimmäisen 10 ja toisen kiinnittimen yhdistämiselimen (21, 22), tun nettu siitä, että ensimmäiset ja toiset kiinnittimen yhdistämiselimet (21, 22) määrittävät ensimmäisen ja vastaavasti toisen muotoillun pinnan (81, 82) tarttumaan ensimmäiseen ja vastaavasti toiseen kiinnittimen pituuteen 15 (L1, L2) tarttumiseksi asettamaan liitososat (J2 J2) elin ten (21, 22) väliin limittyvässä suhteessa pitkin koske-tusaluetta (W) ja asettamaan ainakin osa kummankin kiinnittimen pituuden (L1, L2) jatko-osasta (Tx, T2) työntymään tasoon (C), joka on oleellisesti samansuuntainen kuin pe-20 rustaso (R), jossa ainakin osa kosketusalueen (W) pituu desta on erisuuntainen kuin perustaso (R), jolloin yhdis-tämiselimet (21, 22) puristavat kosketusaluetta (W) muo-•:"i toillun komplementtiliitoksen muodostamiseksi.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - ,'. ,25 n e t t u siitä, että laite käsittää puristuselimet (25, « < .···. 27) joilla saadaan aikaan suhteellinen liike kiinnittimen • · IV. yhdistämiselinten (21, 22) välille kiinnittimen liitos- • · · « · · * osien (J2, J2) yhteenpuristamiseksi.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n - • · · M.* 30 n e t t u siitä, että kiinnittimen yhdistämiselimet (21, • · · V · 22) ovat sovitetut yhdistämään kiinnittimen pituudet (L2, .*. : L2) alunperin vapaasta tilasta, ja että laite käsittää li- • I säksi liitoksen muodostamiselimet, jotka on toiminnallisesti liitetty puristuselimiin (25, 27) ja kiinnittimen 1 35 yhdistämiselimiin (21, 22) liitoksen muodostamiseksi lii- 29 90203 tososien väliin, kun kiinnittimen yhdistämiselimet (21, 22) puristavat kiinnittimen pituudet (L1, L2) yhteen.
9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi kuumen- 5 nuselimet lämpöenergian kasvattamiseksi kiinnittimen pi tuuksien (Llf L2) liitososissa (J2, J2), kun liitososat puristetaan yhteen kiinnittimen yhdistämiselinten (21, 22) väliin.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, t u n - 10. e t t u siitä, että kuumennuselimet käsittävät lisäksi sulatusliitoksen muodostamiselimet sulamisen aikaansaamiseksi jokaisen kiinnittimen pituuden (L1# L2) liitososan (J: J2) osapaksuudessa mainitulla kosketusalueella (W), jolloin jokainen osa jäähtyessään muodostaa olennaisesti 15 jatkuvan uudelleen jähmettyneen osapaksuuden, joka liittyy toisen kiinnittimen pituuden (Lx, L2) liitososan (Jx, J2) oleellisesti jatkuvaan uudelleen jähmettyneeseen osapak-suuteen ja määrittää saumaliitoksen, joka yhdistää nämä kiinnittimen pituudet toisiinsa.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tun nettu siitä, että kuumennuselimet sisältävät väräh-telyelimet (41) yhden kiinnittimen yhdistämiselimen (21) liikuttamiseksi, kun se on yhdistettynä yhteen kiinnittimen pituuden (Llf L2) liitososista (Jx, J2) suhteellisen 25 liukuvan liikkeen aikaansaamiseksi kiinnittimen pituuksien liitososien välille, jolloin aikaansaadaan riittävä lämpö • « · .*:% kitkan avulla lämpöenergian lisäämiseksi kussakin kiinnit- » » * timen pituuden (Lx, L2) liitososassa (Jx, J2) kunkin kiinnittimen pituuden jatko-osan (T2, T2) saamiseksi tarvitta- ··· 30 vaan muotoiltavaan tilaan asetetussa paineessa niin, että • · <* *·[ ‘ pysyvä muodonmuutosjälki pysyy poistettaessa lämpö ja pai- :*·.· ne, ja aikaansaamaan osapaksuuden sulaminen kussakin lii- • · ·<· tososassa (Jx, J2). ‘ , 12. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - [35 n e t t u siitä, että ensimmäiset ja toiset kiinnittimen yhdistämiselimen (21, 22) muotoillut pintaelimet (81, 82) n r n r - -,· 30 sisältävät ensimmäisen ja toisen yhdistävän pinnan, jolloin ensimmäinen yhdistävä pinta (81) on sovitettu koskettamaan ensimmäistä kiinnittimen pituutta (Lx) ja toinen yhdistävä pinta (82) toista kiinnittimen pituutta (L2).
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tun nettu siitä, että ensimmäisellä yhdistävällä pinnalla (81) on ensimmäinen pää (101), joka on sovitettu koskettamaan ensimmäistä kiinnittimen pituutta (Lx) ulkoisesti kosketusalueen (W) ensimmäisestä päästä, ja toinen pää 10 (102), joka on sovitettu koskettamaan ensimmäistä kiinnit timen pituuden (L2) liitososaa (Jj), joka on kosketusalueen (W) toisen pään vieressä, että toisella yhdistämispinnalla (82) on ensimmäinen pää (121), joka on sovitettu koskettamaan toista kiin-15 nittimen pituuden (L2) liitososaa (J2), joka on liitosalu- een (W) ensimmäisen pään vieressä, ja toinen pää (122), joka on sovitettu koskettamaan toista kiinnittimen pituutta (L2) kosketusalueen (W) toisen pään ohitse, että ensimmäiset ja toiset kiinnittimen yhdistämis-20 elimet (21, 22) on asetettu suhteessa toisiinsa siten, että ensimmäisen yhdistävän pinnan (81) toinen pää (102) sijaitsee toisen yhdistävän pinnan (82) kosketusalueen ensimmäisen ja toisen pään (121, 121) välissä, ja toisen yhdistämispinnan (82) ensimmäinen pää (121) sijaitsee 25 ensimmäisen yhdistävän pinnan (81) ensimmäisen ja toisen pään (101, 102) välissä, I*! että se osa ensimmäisestä yhdistämispinnasta (81), « · < ·* ' joka työntyy toisen yhdistämispinnan (82) ensimmäisen pään (121) ohitse, kaareutuu kohti toista kiinnittimen yhdisti.* 30 tämiselintä (22), ja • · ♦ : että se osa toisesta yhdistämispinnasta (82), joka : työntyy ensimmäisen yhdistämispinnan (81) toisen pään 9 9 9 ohitse, kaareutuu kohti ensimmäistä kiinnittimen yhdistä-. miselintä (21). '· 35 14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n - n e t t u siitä, että kumpikin kiinnittimen yhdistävä 31 n r- r· yo^Uö pinta (81, 82) on määritetty pinnaksi, jonka muodostaa suora viivasegmentti, jota pidetään kohtisuorassa tiettyä tasoa vasten ja liikutetaan tässä tasossa olevaa rataa pitkin.
15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tun nettu siitä, että kumpikin yhdistävä pinta (81, 82) sisältää koveran pinnan ja kuperan pinnan, joita yhdistää tasainen pinta (90), joka sulautuu kuperaan ja koveraan pintaan.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tun nettu siitä, että kumpikin kupera ja kovera pinta on osittain sylinterinmuotoinen.
17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen yhdistävän pinnan (81) 15 kupera pinta työntyy toista kiinnittimen yhdistämiselintä (22) kohti kauemmaksi kuin ensimmäisen yhdistävän elimen kovera pinta.
18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen yhdistävän pinnan (82) ku- 20 perä pinta työntyy ensimmäistä kiinnittimen yhdistämis elintä (21) kohti, kauemmaksi kuin kiinnittimen yhdistämi-selimen kupera pinta.
19. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että tila ensimmäisen ja toisen kiinnit- 25 timen yhdistämiselimen (21, 22) yhdistämispintojen (81, • · ,···. 82) välillä on yhtenäinen pitkin kiinnittimen yhdistämis- • · •j*f elinten (21, 22) koko pituutta toisen yhdistävän pinnan (82) ensimmäisen pään ja ensimmäisen yhdistävän pinnan , (81) toisen pään välillä. • · · *·"* 30 20. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n - • · · V * n e t t u siitä, että maksimiamplitudi, ensimmäisen yh- ;*·.· distävän pinnan (81) koveran pinnan ja ensimmäisen yhdis- t tävän pinnan kuperan pinnan välissä on noin 1,8 mm.
21. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n - 35. e t t u siitä, että maksimiamplitudi toisen yhdistävän 32 o c< η· n · y O Z U 0 pinnan (82) koveran pinnan ja toisen yhdistävän pinnan kuperan pinnan välissä on noin 1,8 mm.
22. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että kumpikin kiinnittimen yhdistämis- 5 elin (21, 22) sisältää lukuisia hampaita (150), jotka työntyvät ulospäin kyseessä olevasta yhdistävästä pinnasta (81, 82).
23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että hampaat (150) ensimmäisessä kiin- 10 nittimen yhdistyselimessä (21) ovat linjassa toisen yhdis- tämiselimen (21) hampaiden (150) kanssa.
24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen hammas (150) on oleellisesti pitkänomaisen kolmikulmaisen prisman muotoinen, 15 jota määrittää kaksi viettävää sivuseinää (155) ja kaksi viettävää pääteseinää (157).
25. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen hammas (150) työntyy kyseessä olevan yhdistävän pinnan (81, 82) yläpuolelle noin 20 0,3 mm.
26. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että hampaat (150) on järjestetty riveihin kumpaankin yhdistävään pintaan (81, 82).
27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, t u n - 25. e t t u siitä, että kullakin yhdistävällä pinnalla (81, *·*. 82) on 5 riviä hampaita (150). * · “I 28. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, t u n - i « i * · · • n e t t u siitä, että jokainen rivi käsittää 11 hammasta (150). • t · *«·*·* 30 29. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, t u n - • «« V · n e t t u siitä, että hampaat (150) on sijoitettu yhden- .‘.j mukaisesti erilleen kussakin rivissä kunkin yhdistävän pinnan (81, 82) ylitse. • 30. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, t u n - • » · t I ’ 35 n e t t u siitä, että hammasrivit ovat saman välimatkan 33 96203 päässä toisistaan, ja että hammasrivien välinen tila on noin 4 mm.
31. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, tunnettu siitä, että hampaat (150) ovat saman välimatkan 5 päässä toisistaan kussakin rivissä, ja että tila vierek käisten hampaiden (150) välillä jokaisessa rivissä on noin 2 mm.
32. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi elimen (23) en- 10 simmäisen kiinnittimen yhdistämiselimen (21) saranoiduksi asettamiseksi saranoidun liikkeen aikaansaamiseksi suhteessa toiseen kiinnittimen yhdistämiselimeen (22).
33. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen kiinnittimen yhdistä- 15 miselin (21) on siirrettävissä suhteessa toiseen kiinnit timen yhdistämiselimeen (22).
34. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että yksi kiinnittimen yhdistämiselin (21) on siirrettävissä kohti toista kiinnittimen yhdistä- 20 miselintä (22) ja poispäin siitä, ottamaan vastaan maini tut kaksi kiinnittimen pituuden (Lx, L2) liitososaa (Jx J2) toisessa kahdesta tilasta: (1) ennalta liitetyssä tilassa ja (2) alunperin vapaassa tilassa.
35. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - 25. e t t u siitä, että ensimmäinen kiinnittimen yhdistä- ,*··. miselin (21) on asetettu saranoitua liikettä varten akse- »· · ···, Iin (23) ympärille, joka on samansuuntainen kuin kiinnit- ♦ · · timen pituudet (L2, L2).
36. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - • * 4 *·*'* 30 n e t t u siitä, että laitteessa on muodonmuutos- ja yh- « «« • 4» · '** * distämiselimet suhteellisen liikkeen aikaansaamiseksi vas- takkaisten muotoiltujen pintaelinten (81, 82) välille ja * · joilla painetaan kiinnittimen liitososat (Jx, J2) yhteen ja liitetään liitososat pysyvän liitosmuodonmuutoksen aikaan- 35 saamiseksi kiinnittimen liitososille yhdenmukaisesti vas- ‘ * takkaisten pintaelinten kanssa. 34 O : '· O Π /, •S w £. O vJ
37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteessa on ensimmäinen ja toinen kiinnittimen yhdistämiselin (21, 22), jotka kukin määrittävät omat mainitut vastakkaiset pintaelimet (81, 82); ja 5 että muodonmuutos ja liitoselimet sisältävät: (a) puristuselimet (25, 27) suhteellisen liikkeen aikaansaamiseksi kiinnittimen yhdistämiselinten (21, 22) väliin kiinnittimen pituuden (Lx, L2) liitososat (Jx, J2) painamiseksi yhteen, ja 10 (b) värähtelyelin (41) yhden kiinnittimen yhdistä- miselimen (21) liikuttamiseksi sen ollessa yhdistettynä yhteen kiinnittimen pituuteen (Li) aikaansaamaan suhteellista liukuvaa liikettä kiinnittimen pituuksien (Lx, L2) liitososien (Jx, J2) välille, jolloin kitka aikaansaa 15 tarpeellisen kuumuuden ja kummankin kiinnittimen pituuden (Lx ja L2) liitososan (Jx, J2) lämpöenergia kasvaa (1) muuttaen kummankin kiinnittimen pituuden (Lx, L2) liitososan (Jx, J2) tarpeeksi muovailtavaan tilaan paineen alaisena, jotta aikaansaadaan pysyvä jälki, joka säilyy poistettaes-20 sa lämpö ja jännitys, ja (2) aikaansaaden kummankin kiin nittimen pituuden (Lx, L2) jatko-osan (Tx, T2) osapaksuuden sulamisen kosketusalueella (W), jolloin jokainen osa jääh-tyessään muodostaa olennaisesti jatkuvan uudelleen jähmettyneen osapaksuuden toisen kiinnittimen pituuden lii-25 tososan olennaisesti jatkuvan uudelleen jähmettyneen osa- * * ···, paksuuden kanssa, joka määrittää sauman, joka yhdistää * · • V. kiinnittimen pituudet (Lx, L2).
38. Patenttivaatimuksen 37 mukainen laite, tunnettu siitä, että värähtelyelin (41) sisältää valvon- • ft · '**·* 30 taelimen, jonka avulla kiinnittimen yhdistämiselimen (21) « · · V '* värähtely voidaan lopettaa välittömästi. • *. : 39. Patenttivaatimuksen 37 mukainen laite, t u n - • ·> 9 f n e t t u siitä, että puristuselin (25, 27) sisältää pu-ristuksenvalvontaelimet, joilla ohjataan puristuselimiä 1 35 (25, 27) puristamaan kiinnittimen pituuksien (Lx, L2) lii- : : tososia (Jx, J2) yhteen 1334 Newtonin paineella 4,5 sekun- 35 9o20o nin aikajakson aikana, ja että värähtelyelin (41) sisältää värähtelynvalvontaelimen, jolla ohjataan värähtelyelintä (41) liikuttamaan yhtä kiinnittimen yhdistämiselintä (21) noin 320 hertzin taajuudella ja maksimiamplitudilla, joka 5 on noin 1,8 mm 0,5 sekunnin aikajakson ajan.
40. Patenttivaatimuksen 37 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen kiinnittimen yhdistä-miselin (21) on asetettu saranoitua liikettä varten akselin (23) ympärille, joka on samansuuntainen kiinnittimen 10 pituuksien (Llf L2) kanssa.
41. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhden kiinnittimen pituuden (Lx) liitososa (Jx) on liitetty aluksi toisen kiinnittimen pituuden (L2) liitososaan (J2) pitkin kosketusaluetta (W).
42. Patenttivaatimuksen 41 mukainen laite, tun nettu siitä, että ensimmäinen kiinnittimen yhdistä-mislaite (21) on asetettu saranoitua liikettä varten akselin (23) ympärille, joka on samansuuntainen kiinnittimen pituuksien (Llf L2) kanssa. • •t r : • M ί· t • * ♦ r 1 « 1 4 t · »•I • · · • · I 4 • « · ♦ · · * ·· « · • I > « « < % · « ’ ' 1 « « f 36 o f o n 2
FI903211A 1989-06-26 1990-06-26 Laite siirretyn liitoksen tekemiseksi joustavaan kestomuoviseen nauhaan FI98203C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US37121789 1989-06-26
US07/371,217 US4952271A (en) 1989-06-26 1989-06-26 Apparatus for forming an offset joint in flexible thermoplastic strap

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI903211A0 FI903211A0 (fi) 1990-06-26
FI98203B FI98203B (fi) 1997-01-31
FI98203C true FI98203C (fi) 1997-05-12

Family

ID=23463012

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI903211A FI98203C (fi) 1989-06-26 1990-06-26 Laite siirretyn liitoksen tekemiseksi joustavaan kestomuoviseen nauhaan

Country Status (16)

Country Link
US (1) US4952271A (fi)
EP (1) EP0405847B1 (fi)
JP (1) JP2958429B2 (fi)
KR (1) KR0142420B1 (fi)
AT (1) ATE94122T1 (fi)
AU (1) AU632334B2 (fi)
BE (1) BE1004502A3 (fi)
CA (1) CA2016406C (fi)
DE (1) DE4018659C2 (fi)
ES (1) ES2044446T3 (fi)
FI (1) FI98203C (fi)
GB (1) GB2233931B (fi)
NL (1) NL9001268A (fi)
NO (1) NO180161C (fi)
NZ (1) NZ234194A (fi)
PT (1) PT94488B (fi)

Families Citing this family (28)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE4014305C2 (de) * 1990-05-04 1996-07-18 Rmo Systempack Gmbh Vorrichtung zum Verbinden von sich überlappenden Abschnitten eines thermoplastischen Bandes
US5026445A (en) * 1990-05-11 1991-06-25 Branson Ultrasonics Corporation Method and apparatus for producing carpeted panels
US5656114A (en) * 1990-10-09 1997-08-12 Becking; Paul Edward Ribbon overlap welding system
US5238521A (en) * 1991-10-30 1993-08-24 Signode Corporation Apparatus for engaging thermoplastic strap in a friction-fusion welding system
DK168225B1 (da) 1992-01-29 1994-02-28 Jensen Ejnar & Soen As Apparat til ilægning af tøjstykker i et tøjbehandlingsapparat, f.eks. en strygerulle
US5476569A (en) * 1992-10-12 1995-12-19 Sekisui Jushi Kabushiki Kaisha Binding tool of friction welding type for a thermoplastic strap
US5509994A (en) * 1994-06-02 1996-04-23 Anorad Corporation Gun for tie wrapping bundles of elongated articles
DE4436857C2 (de) * 1994-10-17 2003-06-18 Willi Fischer Schwingschweißkopf zum Reibschweißfügen oder Entgraten technischer Bauteile, Rohre oder Profile
US5938873A (en) * 1997-02-14 1999-08-17 Racemark International, Inc. Tooling and method for joining a heel pad to a floor mat
US5858164A (en) * 1997-06-18 1999-01-12 Midwest Industrial Packaging, Inc. Apparatus for heat sealing plastic strapping
US5863378A (en) * 1997-06-18 1999-01-26 Midwest Industrial Packaging, Inc. Apparatus for heat sealing plastic strapping
US5942061A (en) * 1998-04-03 1999-08-24 Illinois Tool Works Inc. Cam operated strap welding tool and method therefor
US5954899A (en) * 1998-04-03 1999-09-21 Illinois Tool Works Inc. Strap welding tool with base plate for reducing strap column strength and method therefor
US20060078493A1 (en) * 1998-05-05 2006-04-13 Randolf Von Oepen Methods and apparatus for localized administration of inhibitory moieties to a patient
US6066217A (en) * 1998-10-22 2000-05-23 Sonics & Materials, Inc. Method for producing fabric covered panels
WO2000044620A1 (en) 1999-01-29 2000-08-03 Jaenson Howard W Automatic bale strapping system
US6729332B1 (en) * 1999-10-22 2004-05-04 3M Innovative Properties Company Retention assembly with compression element and method of use
US6487833B1 (en) 2000-01-29 2002-12-03 Howard W. Jaenson Strap welding system and method
DE10347984A1 (de) * 2003-10-15 2005-05-19 Branson Ultraschall Niederlassung Der Emerson Technologies Gmbh & Co Verfahren zum Vibrationsschweißen mit verkürtzter Ausschwingzeit
DE102005048238B4 (de) * 2005-10-07 2008-10-09 Voestalpine Stahl Gmbh Verfahren zum Bündeln von Stahlbunden sowie Bindeband hierfür und dessen Verwendung
US7497068B2 (en) * 2007-07-10 2009-03-03 Illinois Tool Works Inc. Two-piece strapping tool
US11999516B2 (en) 2008-04-23 2024-06-04 Signode Industrial Group Llc Strapping device
US10518914B2 (en) 2008-04-23 2019-12-31 Signode Industrial Group Llc Strapping device
CH705743A2 (de) 2011-11-14 2013-05-15 Illinois Tool Works Umreifungsvorrichtung.
US9985266B1 (en) 2016-04-28 2018-05-29 Boston Dynamics, Inc. Battery connection devices
CN106742437B (zh) * 2016-12-21 2020-03-03 台州市永派包装设备有限公司 一种手持电动打包机
JP6797365B2 (ja) * 2017-01-31 2020-12-09 住友ゴム工業株式会社 タイヤ用のコードプライの接合装置および接合方法
CN107933998A (zh) * 2017-12-13 2018-04-20 台州市永派包装设备有限公司 一种熔接装置

Family Cites Families (17)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB673846A (en) * 1949-05-03 1952-06-11 Satona Ltd Method of sealing waxed containers
GB711429A (en) * 1950-06-27 1954-06-30 Packs Pty Ltd Improvements in apparatus and methods for uniting layers of thermoplastic material
US3442732A (en) * 1965-08-13 1969-05-06 Signode Corp Friction-fusion strap sealing
US3494280A (en) * 1968-06-10 1970-02-10 Signode Corp Torsion bar sealing mechanism
US3586572A (en) * 1969-02-20 1971-06-22 Signode Corp Electrically controlled handtool for friction-fusing nonmetallic strap
US3669799A (en) * 1970-06-16 1972-06-13 Signode Corp Electrically controlled hand tool for friction-fusing non-metallic strap
US3679519A (en) * 1970-06-16 1972-07-25 Signode Corp Control system for apparatus for friction-fusing overlapping portions of a thermoplastic strapping ligature
US3878015A (en) * 1972-08-01 1975-04-15 Sterling Bruce Inc Method of molding curved veneer laminated stock
US3996403A (en) * 1974-11-25 1976-12-07 Signode Corporation Strapping joint and method and apparatus for forming same
US4050372A (en) * 1976-01-21 1977-09-27 Signode Corporation Automatic strapping machine
CH608741A5 (fi) * 1976-03-08 1979-01-31 Strapex Ag
US4153499A (en) * 1977-06-13 1979-05-08 Signode Corporation Slip-feed strapping machine
GB1562848A (en) * 1977-09-16 1980-03-19 Interlake Inc Apparatus for securing a length of plastics strap about an object
DE2744803A1 (de) * 1977-10-03 1979-04-12 Interlake Inc Vorrichtung zum aufbringen von kunststoff
US4313779A (en) * 1979-07-30 1982-02-02 Signode Corporation All electric friction fusion strapping tool
JPS57183947A (en) * 1981-04-30 1982-11-12 Nittetsu Drum Kk Vessel made of metal, its manufacture and its device
US4776905A (en) * 1986-06-06 1988-10-11 Signode Corporation Method and apparatus for producing a welded joint in thermoplastic strap

Also Published As

Publication number Publication date
US4952271A (en) 1990-08-28
PT94488A (pt) 1992-03-31
JP2958429B2 (ja) 1999-10-06
NL9001268A (nl) 1991-01-16
AU5769290A (en) 1991-01-03
GB2233931B (en) 1993-08-25
NO902810L (no) 1990-12-27
NZ234194A (en) 1992-11-25
JPH0397526A (ja) 1991-04-23
NO180161B (no) 1996-11-18
DE4018659C2 (de) 1996-07-11
FI98203B (fi) 1997-01-31
ATE94122T1 (de) 1993-09-15
FI903211A0 (fi) 1990-06-26
AU632334B2 (en) 1992-12-24
KR910000324A (ko) 1991-01-29
GB9014013D0 (en) 1990-08-15
EP0405847A1 (en) 1991-01-02
KR0142420B1 (ko) 1998-07-01
NO180161C (no) 1997-03-05
ES2044446T3 (es) 1994-01-01
DE4018659A1 (de) 1991-01-10
CA2016406C (en) 1997-12-23
NO902810D0 (no) 1990-06-25
CA2016406A1 (en) 1990-12-26
PT94488B (pt) 1997-04-30
EP0405847B1 (en) 1993-09-08
GB2233931A (en) 1991-01-23
BE1004502A3 (nl) 1992-12-01

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI98203C (fi) Laite siirretyn liitoksen tekemiseksi joustavaan kestomuoviseen nauhaan
CA1046738A (en) Strapping joint and method and apparatus for forming same
JP4634653B2 (ja) 直接射出成型されたクロージャおよびそのための方法
US3442732A (en) Friction-fusion strap sealing
EP1048390A3 (en) Friction stir welding
EP1136239A3 (fr) Procédé de fabrication d&#39;une pièce en matière plastique renforcée
FI89250B (fi) Termoplastisk remsvetsfog med inkapslade haoligheter
CA2509322A1 (en) Dissimilar material weld joint formed by joining iron type material and aluminum type material, and weld joining method
JP2002511364A (ja) 管状容器を密閉するための装置及び方法
WO2003082548A1 (en) Ultrasonic joining of thermoplastic parts
AU2747500A (en) Automatic bale strapping system
IE63849B1 (en) Apparatus for forming an offset joint in flexible thermoplastic strap
JPH04135720A (ja) 繊維強化樹脂成形品の製造方法
FR2508839A1 (fr) Moule de formage a air comprime pour incorporation dans une machine de formage sous vide
KR0125600B1 (ko) 수지계섬유 직조밴드의 초음파용착장치
JPH03162221A (ja) 三角錐形ティーバッグの製造装置
JPH05213308A (ja) 熱可塑性帯の結束ヘッド
JPS58199116A (ja) 熱可塑性合成樹脂バンドの接合方法
EP4122681A1 (en) Method of permanently joining composite parts made from thermoplastic material, arrangement of composite parts, and aircraft
CN212191898U (zh) 油箱绑带焊接夹具
KR950001308Y1 (ko) 프로젝션 용접용 용접너트 및 용접볼트의 취부구조
CN112932033A (zh) 一种开口拉链的链带接合机
CN2429440Y (zh) 一种聚丙烯包装带热合机构
RU2109634C1 (ru) Способ ультразвуковой сварки термопластов
KR880002892Y1 (ko) 합성수지 통체의 부재 접합장치

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: SIGNODE CORPORATION