FI97983C - Sihtausmenetelmä ja sihti - Google Patents

Description

97983

Sihtausmenetelmä ja sihti Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä paperiteollisuudessa käytettävien pääl-5 lysteseosten ja lietteiden sihtaamiseksi.

Keksinnön kohteena on myös menetelmään perustuva sihti.

Paperiteollisuus käyttää papereiden ja kartonkien päällys-10 tämiseen erilaisia pigmenttilietteitä ja päällystysseoksia. Nämä seokset ovat erityyppisten kuiva-aineiden ja veden seoksia, jotka valmistetaan paperitehtaassa käyttötarpeen mukaan. Jotta päällystetyn paperin laatu säilyisi hyvänä, seokset on sihdattava. Sihtaus tehdään yleisesti juuri val-15 mistetulle lietteelle tai päällysteseoksellekin, mutta sen lisäksi sihdit sijoitetaan päällystysaseman syöttökiertoon. Sihtien tarkoituksena on erottaa päällystemassasta kuiva-ainekasaumat, paperista irronneet kuidut, paperikoneelta irronneet huopakarvat ja muut epäpuhtaudet, jotka saattai-20 sivat aiheuttaa päällystysvirheitä. Sihtaamiseen käytetään kahta erilaista sihtiä, painesihtiä ja avotärysihtiä. Avo-tärysihtiä käytetään yleisesti lietteiden sihtaamiseen ja sihtaaminen tapahtuu tasomaisen viirakankaan läpi muutaman • senttimetrin lietekerroksen aiheuttaman hydrostaattisen ':'25 paineen avulla. Viira pidetään puhtaana tärinän avulla, : joka lisää samalla laitteen kapasiteettia, koska tärinä :’i'; parantaa lietteen juoksevuutta. Tärysihtien etuna on hyvä erottelukyky, painesihteihin verrattuna. Koska erottelevana : elementtinä käytetään viiraa, jossa aukot ovat neliömäisiä, *·.3*0 sihti erottelee tehokkaasti varsinkin pitkänomaisia epäpuh tauksia kuten radasta irronneita kuituja. Käytettävät rako-: *. koot ovat 50 μm:Ξtä ylöspäin.

• » • · ·

Painesihdeissä sihtaavana elementtinä on tavallisesti lie-”"35 riömäinen rumpu. Rumpu valmistetaan tyypillisesti noin 1 mm ' ’ paksuisesta langasta, joka kierretään spiraaliksi ja kierrokset kiinnitetään sopivalla tavalla vakioetäisyydelle 2 97983 toisistaan. Yleisesti käytetään 75 - 300 μπι:η rakoa. Valmistusmenetelmästä johtuen rako on pitkänomainen. Esimerkiksi edellä kuvatussa rummussa on vain yksi spiraalimainen rako.

5

Painesihtejä käytetään sekä lietteiden että konekiertoon asennettuna päällysteen sihtaamiseen. Sihtaava pinta pidetään puhtaana mekaanisen kaavauksen avulla tai vastavirta-pesulla. Sihti pestään tai kertyvä rejekti poistetaan las-10 kemalla sihdistä sopiva määrä sihdattavaa nestettä yleensä muutaman tunnin välein. Painesihdin kapasiteetti on sihtaavaan pinta-alaan nähden moninkertainen tärysihtiin verrattuna, koska vahvarakenteisen rummun ansiosta voidaan käyttää moninkertaisesti suurempaa paine-eroa kuin tärysihdis-15 sä. Rummun kokonaispinta-alasta on yleensä avointa pintaa alle 10 %. Koska sihtaava rako on pitkänomainen, pitkät ja ohuet kuidut saattavat päästä sihdin raon läpi.

Tärysihtauksen yksi ongelma on pieni kapasiteetti suhteessa : 20 viiran pinta-alaan ja varsinkin avoimeen sihtipintaan, jota on jopa 30 - 40 % viiran kokonaispinta-alasta. Viiran kestävyys rajoittaa kapasiteettia eikä viiran yli voida pitää suurta paine-eroa, jolla viiran toimintaa voitaisiin tehos-, , taa. Tyypillisesti noin 1 m2 viirapintaa sihtaa 1 1/s lie- ";;25 tettä. Pienestä tehokkuudesta sihtaavaan pinta-alaan nähden J · · ·' ’ seuraa että tärysihtien tilantarve on suuri. Pigmentti- lietettä sihdattaessa tarvitaan tyypillisesti jopa kymmenen sihtiä. Näin suurta sihtimäärää käytettäessä niiden sijoit-• · ~ • * telu tehdasrakennukseen on erittäin hankalaa, joten kaikis- :· 3.0 sa tapauksissa tärysihtejä ei voida käyttää.

i" .

Sekä tärysihtien että painesihtien suurimpana ongelmana on sihdin tukkeutuminen käytön aikana. Tärytyksestä ja me-kaanisesta kaavauksesta huolimatta sihdit on purettava 35 puhdistusta ja huoltoa varten määräajoin ja tukkeutuminen aiheuttaa sihtauskapasiteetin laskua.

3 97983 Tärysihtien kaltaisena voidaan pitää DE-hakemusjulkaisussa 30 10 952 ja EP-hakemusjulkaisussa 0 616 072 kuvattuja seulalaitteita. Näissä laitteissa erottelevana elementtinä käytetään reititettyä levyä ja levy pidetään puhtaana ja 5 läpäisyä tehostetaan levyn läheisyydessä pyörivällä siivellä. Koska jäykkään levyyn on vaikeaa tehdä reikiä siten, että reikäkoko olisi riittävän pieni ja samalla reikien ja läpäisevän pinnan osuus olisi suuri levyn pinta-alaan nähden, näiden laitteiden heikkoutena on huono erotuskyky ja 10 pienestä läpäisevästä pinta-alasta johtuva huono tehokkuus, erityisesti erotuskykyyn verrattuna. Tavallisesti reititetyn levyn läpäisevän pinnan osuus on noin 10% ja koska läpäisyvastus kasvaa nopeasti reikäkoon pienentyessä, levyn reikäkoko on tavallisesti 0,5 mm tai suurempi. Nämä 15 laitteet on tarkoitettu paperikuitujen ja selluloosakuitu-jen erotteluun ja epäpuhtauksien poistamiseen kierrätyspa-perimassasta. Hakemuksessa EP 0 616 072 kuvattu laite on tarkoitettu kierrätyspaperimassan sihtaukseen ja puhdistukseen, joten on selvää, että siinä sihtauslevyn täytyy . 20 olla suurireikäinen ja paperikuituja hyvin läpäisevä. Kui-tumassaa sisältävien suspensioden sihtaamiseen tarkoitetut laitteet eivät sovellu hyvää erottelukykyä vaativaan sihtaukseen, kuten päällysteiden tai täyteainelietteiden sihtaukseen. Näissä laitteissa sihtausta ei tehdä varsinaises-:··25 ti ylipaineella, mutta sihdattavan aineen pumppauksesta • l* · saattaa syntyä pieni paine-ero sihtauselimen yli. Tällä ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta laitteen toimintaan, koska : j sihtauselimet ovat hyvin läpäiseviä suuren reikäkoon takia.

• · « • « ..‘30 Painesihdin kapasiteetti on tärysihtiin verrattuna suuri, mutta sen erottelukyky on huono. Varsinkin pitkänomaisten ·;·* tai levymäisten epäpuhtauksien erottaminen sihdattavasta _ nesteestä on raon geometriasta johtuen vaikeaa. Sihtaavaa pintaa pidetään puhtaana mekaanisella kaavauksella tai 35 usein toistuvalla vastavirtapesulla. Kaavaus kuluttaa sekä rumpua että kaavareita. Kuitumaisilla epäpuhtauksilla on 4 97983 taipumus kerääntyä ja tukkia sihtirakoja sekä myös muodostaa sihdin sisätiloihin isoja kerrostumia, joita ei saada poistetuksi rejektoinnin yhteydessä vaan sihti joudutaan avaamaan ja pesemään käsin. Vastavirtapesu aiheuttaa suuria 5 häviöitä ja jätevesiongelman. Vastavirtapesu ei myöskään ole niin tehokas, etteikö sihtejä varsin usein jouduttaisi avaamaan ja pesemään. Edelleen vastavirtapesun heikkoutena on käsiteltävän aineen koostumuksen muuttuminen, jonka seurauksena saattaa syntyä päällystysvirheitä.

10 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan tehokas sih-tausmenetelmä, jonka erotuskyky on tavanomaisia pai-nesuodattimia parempi.

15 Keksintö perustuu siihen, että sihtaus tehdään paine-eron vaikutuksessa sellaisen erotteluelimen läpi, jonka reikäkoko on alle 300 μπι ja käsiteltävän aineen läpäisevyyttä parannetaan muodostamalla erotteluelimen syöttöpuolelle virtaus .

. 2-0

Erotteluelimen syöttöpuolelle muodostetaan edullisesti ; ' turbulenttinen virtaus ja viiran pinta pidetään puhtaana syöttöpuolelle sovitetun pyörivän roottorin avulla.

:.25 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle • · · : on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

I I I • « ·

Keksinnön mukaiselle sihdille on puolestaan tunnusomaista *30 se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerk- » · : . kiosassa.

Γ" .

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. 1 Tämän keksinnön mukainen sihti on painesihti, jossa yhdistyvät tärysihdin ja perinteisen painesihdin edut. Sihtiele- 5 97983 menttinä voidaan käyttää samanlaista viiraa kuin tärysih-dissä, joten erotuskyky on hyvä. Viira on tuettu uritetulla muovilevyllä ja tukiverkolla tai kankaalla, jolloin on saatu aikaan huomattavasti tärysihtiä parempi paineenkesto. 5 Sihtinä voidaan käyttää myös rei'itettyä levyä, mutta pie-nireikäisen ja riittävästi avointa pintaa käsittävän reikä-levyn valmistaminen on nykyisillä valmistusmenetelmillä kallista viiraelementin kustannuksiin verrattuna. Paperinvalmistuksessa käytettävät lietteet, kuten päällysteet ja 10 täyteainelietteet, ovat tiksotrooppisia ja pseudoplastisia.

Tällaisille aineille on ominaista juoksevuuden suuri lisääntyminen ainetta sekoitettaessa. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi muodostamalla sihdin erotuselimen syöttö-puolelle turbulenttinen virtaus roottorin avulla. Sihdatta-15 van aineen sekoittaminen parantaa huomattavasti sen juokse-vuutta ja sekoittamisen avulla saadaan pienireikäisen sihdin läpäisykyky hyväksi. Lisäksi viiran puhtaanapito on järjestetty sekoitusroottorilla eikä tärytyksellä, joten tärytys ei rasita viiraa. Koska tärytystä ei käytetä, viira .20 ei rikkoudu kiinnityskohdistaan. Viiran tukirakenteiden ansiosta sihdissä voidaan käyttää samansuuruista paine-eroa, kuin perinteisissä painesihdeissä.

Koska viirassa on jopa 4-5 kertaa enemmän avointa sihti-:.:215 pintaa kuin painesihtien lankarummussa, on keksinnön mu-V ; kaisen sihdin kapasiteetti suhteessa erottelevan elimen pinta-alaan suurempi kuin aiemmissa painesihdeissä vastaa- • valla paine-erolla. Toisaalta, koska perinteiseen tärysih- • · · .*·. tiin verrattuna voidaan käyttää oleellisesti suurempaa ./30 paine-eroa, on kapasiteetti samassa suhteessa suurempi • · : · samaa avointa pinta-alaa kohti. Koska sihdin kapasiteetti *··.' on verrannollinen paine-eroon, voidaan kapasiteettia nostaa helposti kymmenkertaiseksi perinteiseen tärysihtiin verrat-: tuna, jolloin tarvitaan vain yksi sihti kohteissa, joissa 35 on aiemmin käytetty useita rinnakkaisia sihtejä. Erityisen paljon kapasiteettia lisää sihdattavan aineen 6 97983 sekoittaminen, joten keksinnön mukaisella sihdillä voidaan sihtauskustannuksia alentaa merkittävästi, koska tarvitaan vähemmän ja pienempiä sihtejä.

5 Viira pidetään avoimena ja puhtaana roottorilla, jonka aikaansaama turbulenssi nostaa epäpuhtaudet viiran pinnasta. Roottorin liike viiratason suunnassa tehostaa pitkänomaisten epäpuhtauksien, kuten kuitujen erottumista. Muunkin muotoisten partikkeleiden erottuminen tehostuu, koska root-10 tori aiheuttaa viiraan ja sen aukkoihin nähden poikittaisen virtauksen, eroteltavien kappaleiden pääsy viiran läpi vaikeutuu. Turbulenssi estää lisäksi sihdattavan aineen kertymisen sihdin sisäpintoihin.

15 Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 esittää yhtä keksinnön mukaista laitetta halki-leikattuna.

20

Kuvio 2 esittää yhtä kuvion 1 laitteessa käytettävää erot-teluelintä.

• Kuvio 3 on osasuurennus kuviosta 2.

i : : Kuvio 4 on kuvion 2 elimen kokoonpanokuva.

: # Tähän keksintöön liittyy oleellisesti erotinelimen reikäko- « « · · .·; . ko, jolla tarkoitetaan reiän suurinta läpimittaa, esimer- *•30 kiksi halkaisijaa. Reikien muoto voi olla varsin monenlai-• · · nen käytettävän erotinelimen valmistustavasta riippuen.

*...· Riittävän erottelukyvyn saavuttamiseksi reikäkoko saa olla korkeintaan 300 μπι ja tavallisesti on käytettävä korkein-: taan 200 μπι:n reikäkokoa. Edullisin reikien koko on välillä ’ 35 50 - 120 μπι, mutta valittava reikäkoko vaihtelee muun muas sa reikien muodon mukaan.

7 97983

Kuviossa 1 esitetty sihti on koottu perustus- ja runkole-vyyn l. Sihtaus tapahtuu sihtauskammiossa 2, joka on pyö-rähdyssymmetrinen litteähkö kammio, joka on jaettu kahteen osakammioon erotinelimellä 3. Kammion yläosan sulkee kansi 5 4. Sihtauskammion 2 alaosaan on sen keskiakselin ympärille muodostettu syöttökanava 5 ja syöttökanavaa 5 ympäröivä poistokanava 6. Syöttökanava 5 johtaa sihtauskammion 2 ylempään osakammioon, eli tulokammioon 8, jota rajoittavat yläpuolelta kansi 4 ja alapuolelta erotteluelin 3. Erotte-10 luelimen 3 alapuolella on tämän elimen ja sihtauskammion 2 alaosan rajoittama poistokammio 9, josta lähtee poistokanava 6. Sihtauskammion 2 keskilinjalla on lisäksi tulokammioon 8 johtava kaasunpoistokanava 11. Kaasunpoistokanava 11 on kiinnitetty kantta tukevaan ristikkoon 10. Sihtaus-15 kammion 2 ulkoreunalla on rejektin poistoyhde 24. Syöttö-kanavan 5 keskellä kulkee akseli 7, joka ulottuu tulokammioon 8. Akselin 7 päässä on roottori 12, joka on sijoitettu välimatkan päähän erotteluelimen 3 pinnasta. Akseli 7 on kiinnitetty runkoon 1 laakereilla 13 ja sitä käytetään . 20 runkoon 1 kiinnitetyllä sähkömoottorilla 14 kiilahihnaväli-tyksen kautta.

Erotteluelin 2 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa 2, 3 ja 4. Elin koostuu viidestä osasta. Sen rungon muodos- :.25 taa rei'itetty tukilevy 17. Tukilevy 17 on pyöreä, oleelli- ·«· : sen tasomainen levy, jonka keskellä on pyöreä reikä 21.

Pyöreän reiän 21 reunoissa ja levyn 17 ulkoreunassa on : : reiät 22 ja 23 kiinnitysruuveja varten ja tukilevyn 17 lä- päisevät reiät on sijoitettu levyyn koneistettujen ympyrä- ,.30 mäisten urien pohjalle. Tukilevyn 17 päälle on sovitettu » · • ·* tukiverkko 19, jonka silmäkoko on melko suuri ja tukiverkon *...· 19 päällä on varsinainen sihtiverkko 20, joka on muodostet- ··· tu täryseulan viiran kaltaisesta kudotusta materiaalista, : jossa ristikkäin kulkevat langat muodostavat aukkoja, jois- 35 ta sihdattava materiaali pääsee läpäisemään sihtiverkon.

Tukiverkko 19 ja sihtiverkko 20 on kiinnitetty tukilevyyn 8 97983 17 reunalta ja keskireiän 21 reunalta kiristysvanteilla 16 ja 18 ja tukiverkon 19 tehtävänä on estää viiran painuminen tukilevyn 17 uriin.

5 Edellä kuvatun kaltainen laite toimii seuraavasti. Sihdattavaa ainetta syötetään sihtiin syöttökanavan 5 kautta ylipaineella, jolloin aine tulee ensin tulokammioon 8, josta se siirtyy erotteluelimen 3 läpi poistokammioon 9 ja edelleen poistokanavan 6 kautta esimerkiksi päällystysko-10 neen konekiertoon. Tulokammioon 8 tuleva aine kulkee pääosin sihtiverkon 20 läpi, jolloin tapahtuu varsinainen ylisuurten partikkeleiden ja kokkareiden sekä kuitujen erotus. Sihtiverkon 20 läpäissyt aine virtaa sitten vapaasti harvan tukiverkon 19 ja tukilevyn 17 reikien läpi pois-15 tokammioon.

Koska sihdin läpi kulkee huomattava määrä sihdattavaa ainetta, sihtiverkko 20 tukkeutuisi helposti, ellei sitä pidettäisi puhtaana. Keksinnön mukainen sihti on toiminta-20 periaatteeltaan painesihti, jossa neste kulkeutuu viiran läpi olevan ylipaineen avulla. Ylipaine saadaan aikaan helposti syöttöpumpun avulla pitämällä tilavuusvirta riittävänä. Sihdattava aine syötetään viiran yläpuoliseen tilaan tulokammioon ja syöttö tapahtuu sihdin keskelle root- 1.25 torin akselin ympärille, jolloin virtaussuunta sihdin si- t ·' ' säliä on säteen suuntaisesti kohti ulkokehää. Viiran varsi nainen puhtaanapito tapahtuu pyörivän roottorin 12 avulla.

• ,: Noin 5-20 m/s kehänopeudella pyörivä roottori 12 saa ai- ,·:· kaan turbulenssin, jonka avulla ylikokoiset partikkelit >%30 irtoavat sihtiverkon 20 pinnasta. Syöttötavan ja roottorin » * ‘ ·’ 12 aiheuttaman pumppausefektin ajamana epäpuhtaudet kulkeu- tuvat kohti ulkokehää, jossa on rejektin poistoyhde 24 ja rejektiä poistetaan joko jatkuvana virtauksena tai tietyin : väliajoin. Rejekti käsitellään sekundäärisellä erottimella, 35 esimerkiksi tärysihdillä. Tavallisesti rejektin määrä käsi teltävään materiaalivirtaan nähden on melko pieni, joten 9 97983 jaksoittainen rejektin poisto on usein riittävä.

Roottorin 12 ainut tehtävä ei kuitenkaan ole erotinelimen 3 puhtaanapito vaan myös läpivirtauksen helpottaminen. Koska 5 erotinelimen reikäkoon on oltava varsin pieni, se läpäisee huonosti vaikeasti juoksevia aineita kuten päällyste- ja täyteainelietteitä. Erotinelimen yli vallitseva paine-ero lisää laitteen kapasiteettia, mutta varsinaisesti keksinnön mukaisen sihtauksen näillä aineilla mahdollistaa sihdatta-10 van aineen voimakas sekoittaminen roottorilla. Sekoitettaessa aineiden viskositeetti laskee huomattavasti, jolloin ne juoksevat helpommin erotinelimen läpi ja laitteella saavutetaan suuri sihtauskapasiteetti erotuskyvystä tinkimättä. Sekoituksella on siten tässä sihtaustavassa 15 osittain sama tehtävä kuin tärysihdin tärytyksellä, mutta sekoitus yhdistettynä tärysihtiä huomattavasti korkeampaan paine-eroon on kuitenkin kapasiteetiltaan huomattavasti tehokkaampi kuin pelkkä tärytys. 1

Edellä esitetyn lisäksi tällä keksinnöllä on muitakin suoritusmuotoja. Sihtiverkkona tai -viirana voidaan käyttää monenlaisia verkkorakenteita, mutta tärkeää on, että verkko koostuu keskenään risteilevistä langoista, jolloin saadaan ‘ ' aikaan verkko, jossa on suuri läpäisevä pinta-ala ja jolla i,,:25 on samanaikaisesti hyvä erotuskyky. Tavallisesti käytettä-

«M

*,·' · vien verkkojen ja viirojen silmäkoko on noin 50 - 120 μπι, mutta silmäkoko valitaan luonnollisesti käyttökohteen mu- • kaan. Tukilevyn ja tukiverkon tulisi läpäistä mahdollisiin-» * * * ,'y. man hyvin sihdattavaa ainetta ja samalla tukea viiraa sih- ,/.30 tauksessa käytettävän paine-eron aiheuttamaa rasitusta * * t : vastaan. Ilman tukea viira ei kestäisi paine-eron yli ta- pahtuvaa sihtausta, mutta tuetulla rakenteella voidaan käyttää ainakin samaa, tyypillisesti noin 1 barin, paine-eroa sihdin yli kuin tavanomaisissa painesihdeissäkin.

35 Erotinelimenä voidaan käyttää myös teräksestä tai muusta sopivasta materiaalista valmistettua reikälevyä, mutta 9 79 c 3 10 nykyisin menetelmin on suhteellisen kallista valmistaa pie-nireikäistä levyä, jonka läpäisevä pinta-ala olisi 20 -30%. Tällainen levy voidaan kuitenkin valmistaa esimerkiksi laserilla työstämällä ja sen etuna on viiraa parempi mekaa-5 ninen kestävyys. Erotinelimen läpäisevä pinta-ala vaikuttaa laitteen kapasiteettiin, joten jos kapasiteettivaatimukset muuten täyttyvät, voidaan käyttää erotinelintä, jonka läpäisevä pinta-ala on pienempi.

10 Laitteen toimintaa voidaan ohjata muuttamalla roottorin profiilia ja pyörimisnopeutta sekä sihtaamiseen käytettävää paine-eroa. Roottorin muoto voi olla hyvinkin monenlainen, mutta tärkeintä on, että sen avulla saadaan aikaan riittävän turbulenttinen virtaus, joka nostaa erotettavat partik-15 kelit viiran pinnasta. Roottorin käyttömoottori voidaan sijoittaa siten, että akseli 7 ei läpäise erotinelintä, jolloin se esimerkkilaitteessa olisi laitteen yläpuolella. Koska laitteessa käytetään pyörivää roottoria, sihtauskam-mion muoto on pyörähdyssymmetrinen. Jos sekoitus ja ero-20 tinelimen puhtaanapito ja käsiteltävän aineen syöttö järjestetään eri tavalla, laitteen muotoa voidaan luonnollisesti muuttaa. Sihdattavan aineen syöttö voidaan järjestää sivulta, jolloin mukaan mahdollisesti kulkeutuvat suuret ja : : kovat kappaleet eivät pääse roottorin ja erotinelimen vä- 25 liin vahingoittamaan roottoria. Esimerkiksi poikkileikkauk-*T; seitaan neliömäisessä laitteessa syöttö voisi olla neliön lyhyen sivun kohdalta ja turbulenttinen virtaus voitaisiin } / aikaansaada suuren virtausnopeuden avulla tai erilaisilla • < r siipi- tai potkuriratkaisuilla. Tasomaisen erotinelimen 30 sijasta voidaan ajatella käytettävän hieman kaareutuvaa J . erotinlevyä tai kaareutuvaa tukilevyä, jonka päälle viira • i tai muu sihtiverkko sijoitetaan. Tällä tavalla voidaan tehostaa rejektin kulkeutumista laitteen reunoille, mutta toisaalta rakenteesta tulee monimutkaisempi.

Claims (15)

11 97983

1. Menetelmä paperin täyteaine- ja pigmenttilietteiden sekä päällysteseosten sihtaamiseksi, jossa menetelmässä 5 - sihdattavaa ainetta syötetään kammioon (8), jonka seinämästä ainakin osan muodostaa aukoilla varustettu erotinelin (3), joka päästää lävitseen määräkokoa pienempiä partikkeleita, 10 - erotinelimen (3) läpäissyt aineosa johdetaan käyttöön ja läpäisemätön osa poistetaan rejektinä, ja 15. paine erotinelimen (3) syöttöpuolella nostetaan korkeammaksi kuin ulostulopuolen paine, tunnettu siitä, että 20. erotinelimenä (3) käytetään rei'itettyä kappa letta, jonka reikäkoko on alle 300 μηη, ja - sihdattavaa ainetta sekoitetaan erotinelimen (3) syöttöpuolella sen viskositeetin pienentämiseksi. kb ; * * * : 2. Patenttivaatimuksen l mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että käytetään erotinelintä (3), jossa läpäisy-! \ aukot muodostuvat toisensa risteävien lankojen muodostamis-• ·"' ta aukoista. r?0. \ 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet- *·;* t u siitä, että erotinelintä (3) tuetaan alhaisemman paineen puolelta. 1

4. Jonkin patenttivaatimuksista l -3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erotinelimen (3) pinta pide- 12 97983 tään puhtaana järjestämällä turbulenttinen virtaus pinnan läheisyyteen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnet-5 t u siitä, että erotinelimen (3) pinta pidetään puhtaana ja sihdattavan aineen viskositeettia pienennetään pyörivän roottorin (12) avulla.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen me- 10 netelmä, tunnettu siitä, että sihdattava aine syötetään sihtauskammioon (8) roottorin (12) akselia (7) ympäröivän syöttökanavan (5) kautta ja rejekti poistetaan sih-tauskammion (8) ulkoreunalta.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että paine-ero erotinelimen yli on noin 1 bar (100 kPa).

8. Sihti paperin täyteaine- ja pigmenttilietteiden ja pääl-20 lysteseosten sihtaamiseksi, joka sihti käsittää - tulokammion (8), jonka seinämä ainakin osittain muodostuu aukoilla varustetusta erotinelimestä ·.·.·. (3), jossa on läpäiseviä reikiä, « · 25 « « . - elimet (5) sihdattavan aineen syöttämiseksi tu- *”.* lokammioon (8), • · · • · · - elimet (6) erotinelimen (3) läpäisseen aineosan 30 johtamiseksi käyttöön ja elimet (24) läpäisemättö- • · · : män osan poistamiseksi rejektinä, ja • · • » · • · · ··, - elimet sihdattavan aineen syöttämiseksi tulokam- mioon (8) siten, että tulokammion (8) paine on : 35 suurempi kuin erotuselimen (3) ulostulopuolen (9) paine, 13 97983 tunnettu siitä, että - erotinelin (3) on rei'itetty kappale, jonka reikäkoko on alle 300 μιπ, ja 5 - tulokammion (8) yhteyteen on sovitettu elimet (12) sihdattavan aineen sekoittamiseksi ja virtauksen muodostamiseksi erotinelimen (3) läheisyyteen. 10

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sihti, tunnettu siitä, että erotinelin (3) on verkkomainen kappale, jossa läpäisyaukot muodostuvat toisensa risteävien lankojen muodostamista aukoista. 15

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sihti, tunnettu elimistä (17, 19) erotinelimen (3) tukemiseksi alhaisemman paineen puolelta. 20·. 11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sihti, tunnettu siitä, että erotinelin (3) on jäykkä rei'itetty levy. 1 2 Jonkin patenttivaatimuksista 8-11 mukainen sihti, tunnettu siitä, että elimet sihdattavan aineen se- 25: koittamiseksi käsittävät pyörivän roottorin (12). • · 3 • · · • · « 2 Patenttivaatimuksen 12 mukainen sihti, tunnettu : : roottorin (12) akselia (7) ympäröivästä syöttökanavasta (5) ja poistokanavasta (24) rejektin poistamiseksi sihtauskam- 10. mion (8) ulkoreunalta. • · • · *-··’ 14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sihti, tunnettu ·; siitä, että erotinelin (3) käsittää viiran (20) tai muun : vastaavan verkon, viiran taakse sijoitetun pyöreän ja ta- 35 somaisen tukilevyn (17), joka on rei'itetty, sekä tukiverkon (19) viiran (20) ja tukilevyn (17) välissä. 3 14 97983

15. Jonkin patenttivaatimuksista 8-14 mukainen sihti, tunnettu siitä, että erotinelimen (3) reikäkoko on alle 200 μπκ

16. Jonkin patenttivaatimuksista 8-14 mukainen sihti, tunnettu siitä, että erotinelimen (3) reikäkoko on 50 - 120 μπι.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 8-16 mukainen sihti, 10 tunnettu siitä, että erotinelimessä (3) on yli 20% avointa läpäisevää pintaa. * k t : • » • # · 1 · « t I i • · · 15 97983