FI97714C - Ajoneuvon runko-osa - Google Patents

Description

. 97714

Ajoneuvon runko-osa Ramdel för fordon Tämä keksintö koskee ajoneuvoa, jossa on alarunko-osa ja 5 siihen yhdistetty ajoneuvon kori.

Tällaisia runko-osia käytetään ennen kaikkea puutarha-traktoreiden yhteydessä, joita voidaan käyttää puutarhojen ja nurmikoiden hoidossa (US-A-4 969 533). Runko-osa 10 toimii yleensä perusrunkona ja on rakenteeltaan suunni teltu mitä erilaisimpien ajoneuvokomponenttien vastaanottamiseksi. Se on valmistettu metallista ja koostuu useista yksittäisosista, jotka ovat yhdistetyt keskenään ruuvien avulla tai hitsaamalla. Tällaiseen valmistukseen ja 15 myös kokoamiseen liittyy luonnostaan korkeat kustannukset, jonka lisäksi ajoneuvokomponentteja varten vielä on oltava käytössä liitoselementtejä. Tämän vuoksi on ryhdytty toimenpiteisiin kustannuksien alentamiseksi erityisesti muoveja käyttämällä. Niitä on helpompi käyttää ei-20 kantavien osien, kuten ajoneuvon korin yhteydessä. Toisaalta on jo suoritettu kokeita, jotka liittyvä muovien käyttämiseen myös kantavissa runko-osissa, mutta tällöin kuitenkin muovin vastaanottavan metallirungon yhteydessä.

25 Keksinnön avulla ratkaistavana tehtävänä pidetään runko-osan ja mahdollisesti ajoneuvon korin rakenteen aikaansaamista, joka samalla kun tarvittava stabiliteetti säilyy voidaan valmistaa kustannuksiltaan edullisella tavalla ja mahdollistaa sen, että myös liitoselementit vas-30 taanotettaviksi tarkoitettuja tärkeimpiä ajoneuvokom ponentteja varten ovat huomioonotetut jo muodostumisprosessin yhteydessä. Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että runko-osa on kuituvahvistettua muovia ja ajoneuvon kori on muovia ja nämä ovat varustetut nii-35 hin muotoilluilla elimillä moottorin, päätevoimansiirron yhdessä siihen liittyvien käytettävien pyörien kanssa, ja käännettävillä ohjauselimillä varustettuja ei-käytettyjä pyöriä varten tarkoitetun tuen yhdistämiseksi niihin.

2 - 97714 Tällä tavalla on saatu aikaan kustannuksiltaan erittäin edullinen rakennetapa, joka on yksiosainen ja alun alkaen pitää sisällään kaikki liitoselementit, tärkeimpiä vastaanotettaviksi tarkoitettuja ajoneuvokomponentteja varten 5 tarkoitetut laakerit ja laakerinkuoret ja poraukset korvaavat aukot mukaanluettuina. Tähän voidaan vielä lisätä runko-osaa vahvistavat kanavat, rivat jne., kuten myös ajoneuvokomponentit vastaanottavat elimet. Tällainen runko-osa voidaan valmistaa valamalla. Materiaaliksi sopii The 10 Dow Chemical Co'n valmistama kestomuovi, joka Yhdysvalloissa ja muissa maissa tunnetaan nimellä Isoplast. On myös mahdollista käyttää muita polymeeriaineita. Valmistus- ja asennuskustannukset pienenevät kokonaisuudessaan huomattavasti .

15

Keksinnön mukaan ehdotetaan edelleen, että moottori ja päätevoimansiirto muodostavat moduulin, joka on varustettu kiinnityslevyllä, jonka kautta moottori ja päätevoimansiirto voidaan yhdistää runko-osaan. Päätevoimansiirto tukeutuu 20 tällöin käytettäviin pyöriin ja moottorin ja päätevoiman-siirron paino ei merkittävässä määrin kuormita runko-osaa niin, että sitä ei tarvitse vahvistaa rakenteellisesti tästä moduulista mahdollisesti lähtevien momenttien vastaanottamiseksi .

25

Sen estämiseksi, että moduulin runko-osaan yhdistämisen yhteydessä syntyy voimia, jotka voivat vaurioittaa runko-osan plastista ainetta, ovat liitoselimet kiinnityslevyn yhdistämiseksi runko-osaan keksinnön erään toisen ehdotuk-30 sen mukaan varustetut välikkeillä, jotka liitoselimiä kiristettäessä rajoittavat runko-osan kokoonpuristumista, jolloin kiinnityslevy voidaan yhdistää runko-osan reunaosiin useiden ruuvien ja levyosien kautta. Kiinnityslevy voi olla metallia. Siihen yhdistetään aluksi päätevoiman-35 siirto ruuvien kautta, joiden karat työntyvät esiin ylöspäin runko-osan läpi. Ensimmäinen mutteri yhdistää tällöin päätevoimansiirron kiinnityslevyyn. Tämä sijaitsee tällöin - 97714 3 runko-osan aukossa ja sen korkeus ei ole suurempi kuin runko-osan paksuus. Se toimii siis välikkeenä. Ruuvin kara ulottuu tällöin vielä ylöspäin runko-osan yläpuolelle ja vastaanottaa toisen levyn ja tämän päälle sijoittuvan 5 toisen mutterin. Tätä mutteria kiristettäessä on moduuli yhdistetty runko-osaan, jolloin ensimmäinen mutteri estää sen, että runko-osa puristuu kokoon liian paljon toista mutteria kiristettäessä.

10 Takapyöriä käytetään moottorin avulla, jonka vuoksi moottori keksinnön mukaan lisäksi on varustettu käyttöhihnapyörän omaavalla käyttöakselilla ja kiinnityslevy käännettävällä kiristysrullalla, joka on yhdistetty käyttöhihnapyörään hihnan kautta ja voidaan kääntää asentoon, joka sijaitsee 15 pidemmällä käyttöpyörästä ja jossa hihna on kiristetty. Päätevoimansiirto voidaan tällöin kytkeä irti kiristysrul-lan kautta, jolloin moottorin ja päätevoimansiirron käyttöyhteys on moduulin eikä runko-osan osa.

20 Runko-osa voi olla varustettu ainakin yhdellä alaspäin ulottuvalla kanavaosalla, johon on sijoitettu kahdella ohjattavalla pyörällä varustettu ohjausyksikkö. Tällä tavalla käytetään yksinkertaisella tavalla runko-osaa vahvistavaa kanavaa hyväksi ohjauksen liittämiseksi.

25 Kanavaosa vastaanottaa tätä tarkoitusta varten poikkisuun-nassa ulottuvan, etuakselina toimivan tangon, jolle käännettävät ohjauselimet ovat sijoitetut. Ohjauselimet muodostavat ne vivut, laakerit ja tapit, joiden kautta etupyöriä voidaan kääntää. Ohjauselimet ovat kiinnitetyt hammastanko-30 ohjauslaitteeseen vast, hammastangolla varustettuun levyyn, joka on säädettäväsii sijoitettu runko-osalle ja jota voidaan käyttää ohjausakselin kautta, joka puolestaan on sijoitettu ylöspäin suunnattuun, runko-osaan yhdistettyyn ohjauspy1vääseen. Ohjauselinten käyttämiseksi on ohjausak-35 seli alapäästään varustettu hammaspyörällä, joka on toimin-tayhteydessä hammastankolaitteen kanssa, ja yläpäästään ohjauspyörällä.

4 - 97714

Poikittain kulkeva tanko on tarkoituksenmukaisesti yhdistetty kanavaosaan pulttiliitoksen kautta.

Runko-osan alle voidaan lisäksi ripustaa niittokoneen 5 kotelo etu- ja takanostotankoparin kautta, jotka alapäis-tään ovat niveltyvästi kiinnitetyt niittokonekoteloon, jolloin takanostotankoparin yläpäät ovat käännettävästi kiinnitetyt runko-osaan ja etunostotankoparin yläpäät ovat käännettävästi kiinnitetyt poikittain kulkevaan tankoon.

10 Tähän voidaan vielä lisätä se, että poikkisuunnassa kulkevan tangon ja etunostotankoparin väliset liitoselimet sallivat rajoitetun poikkisuuntaisen kääntöliikkeen poikkisuunnassa kulkevan tangon suhteen. Täten voi niittokone 15 sopeutua etuakselin kääntöliikkeiden mukaan.

Täydellisen ajoneuvon muovikori saadaan keksinnön erään toisen toteutusmuodon mukaan aikaan siten, että runko-osa on yhdistetty muovia olevaan ajoneuvon koriin, jolloin 20 runko-osa ja ajoneuvon kori ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne voivat vastaanottaa moottorin, päätevolmansiirron yhdessä käytettävien pyörien kanssa, kaksi ohjattavaa pyörää, ohjattavia pyöriä varten tarkoitetut ohjauselimet sekä kytkin- ja jarruelimet.

25

Ajoneuvon kori voi tällöin muodostua kahdesta yksittäisele-mentistä, kuten puolikuoresta, jotka aluksi liitetään yhteen, esimerkiksi liimaamalla, ennenkuin ne yhdistetään runko-osaan. Ajoneuvon kori saadaan myös aikaan valamalla 30 ja se voi olla The Dow Chemical Co'n valmistamaa termo-muovimateriaalia, joka tunnetaan nimellä Sagre. Tämä mahdollistaa erittäin kiiltävän pinnan, joka antaa ajoneuvon korille miellyttävän ulkoasun. Ajoneuvon korissa on tällöin myös riittävästi vapaata tilaa esimerkiksi moottorin kate-35 tuksi vastaanottamiseksi.

Kytkin- ja jarruelimet ovat varustetut kytkin- ja jarru- - 97714 5 polkimella, jotka ovat käännettäväsii kiinnitetyt ajoneuvon koriin, jolloin polkimet ovat käännettävästi sijoitetut ajoneuvon korin osan muodostavan ohjauspylvään sisätilaan, ja kukin on varustettu polkupinnalla, joka työntyy ulos 5 ohjauspylväästä. Ohjauspylväs voi tällöin olla varustettu vastaavilla sivuaukoilla, joiden kautta polkimet voidaan sovittaa paikalleen. Kytkin- ja jarruelimet ovat myös varustetut vivuilla, jotka ovat sijoitetut ohjauskanaviin, jotka ovat muodostetut runko-osan ja ajoneuvon korin avulla 10 ja niiden väliin ja ovat yhdistetyt päätevoimansiirtoon ja käytettävien pyörien jarruihin. Ohjauskanavat edesauttavat sitä, että vivut esimerkiksi voidaan työntää sisään takaa päin ja turvallisesti ohjata etupäässä oleviin poikimiin.

Ohjauskanavat muodostuvat tätä tarkoitusta varten tarkoi-15 tuksenmukaisesti runko-osaan ja ajoneuvon koriin muotoiltujen U-muotoisten urien avulla, jotka ovat kosketuksessa keskenään. Sen vuoksi, että kukin vipu etupäästään on pyöristetty ja painetaan tästä päästään polkimeen muodostettuun koveraan painaumaan vältytään erityisistä ruuvi-20 kiinnityksistä. Vipuja painetaan yksinkertaisesti eteenpäin poikimia päin esimerkiksi niihin vaikuttavien jousien avulla.

Ajoneuvo voidaan myös lukita paikoitusasentoon kun jarrua 25 varten tarkoitettu vipu on toiminnallisesti yhdistetty käyttövipuun, joka on käännettävästi kiinnitetty runko-osaan ja joka voidaan kääntää asentoon, jossa jarrua varten tarkoitettu vipu on lukittu asentoon, jossa jarru on kiinnivedetty. Käyttövipu voi tätä tarkoitusta varten olla 30 varustettu ensimmäisellä haaralla, joka on käännettävästi yhdistetty runko-osaan siten, että sitä voidaan siirtää ajoneuvon pitkittäis- ja poikkisuunnassa. Käyttövipu voi lisäksi olla varustettu toisella haaralla, joka on sijoitettu runko-osassa olevaan kanavaan molemminpuoleista 35 liikettä varten. Tällaista käyttövivun ohjaamiseksi tarkoitettua kanavaa voidaan varten käyttää vain lukitsemista varten.

6 - 97714

Ajoneuvon kori voi myös käsittää laitteita voimansiirron vaihdetangon vastaanottamiseksi, jota voidaan siirtää ajoneuvon pituussuunnassa ja joka on yhdistetty päätevoi-mansiirtoon. Käyttövipu ja voimansiirron vaihdetanko 5 voidaan yhdistää yhdeksi vivuksi, jonka liikkeen avulla esimerkiksi ajoneuvon pitkittäissuunnassa voidaan muuttaa päätevoimansiirron kytkentäasentoa ja ajoneuvon poikkisuun-nassa tapahtuvan liikkeen avulla jarru kytkeytyy päälle.

10 Ajoneuvon koria valettaessa on tarkoituksenmukaista, että se valetaan suoraan muovista lopullisen värisenä.

Runko-osa voi myös olla varustettu taaksepäin ulottuvalla kytkemislaitteella. Runkokoria voidaan käyttää nurmikkojen 15 ja puutarhojen hoitoa varten tarkoitetun ajoneuvon rakenneosana ja voi nostolaitteen kautta korkeussuunnassa säädet-tävästi vastaanottaa niittokonekotelon. Tämä on varustettu runko-osan kanssa pystysuunnassa käännettävästi yhdistetyllä ja käsin käytettävällä korkeussäätölaitteella, joka voi-20 daan lukita eri asentoihin korkeussuunnassa ja on kahden nostotangon kautta yhdistetty niittokonekoteloon.

Runko-osa ja ajoneuvon kori voi lopuksi vielä olla varustettu vastaanottolaitteella ajoneuvon pituussuunnassa 25 säädettävää ajajan istuinta varten, joka on varustettu ensimmäisellä pinnalla, jossa on vaakasuora osa, jonka kautta ajajan ja istuimen paino voidaan siirtää runko-osaan ja ajoneuvon koriin, ja toisella sivusuunnassa ulottuvalla pinnalla, jota vastaan istuin lepää sen estämiseksi, että 30 istuin ajajan painon vaikutuksesta siirtyy ulospäin. Nämä erityiset istuimen ohjaimet puolestaan lisäävät jälleen ajoneuvon korin jäykkyyttä.

Sellainen ajoneuvon korin rakenne on tällöin edullinen, 35 joka on varustettu kahdella, peräkkäisistä lukituskohdista muodostuvalla rivillä, joihin istuin valinnan mukaan voidaan lukita.

7 - 97714

Piirustuksessa on esitetty seuraavassa lähemmin selitettävä keksinnön rakenne-esimerkki, jossa piirustuksessa:

Kuv. 1 esittää perspektiivisesti nurmikon- ja puutarhanhoi-5 toa varten tarkoitettua muovista valmistettua ajoneuvoa etuoikealta katsottuna,

Kuv. 2 esittää perspektiivisesti kuvion 1 mukaista ajoneuvoa takaa päin, 10

Kuv. 3 esittää perspektiivisesti ajoneuvon koria,

Kuv. 4 esittää perspektiivisesti ajoneuvon runko-osaa tai perusrunkoa, 15

Kuv. 5 esittää räjäytyskuvaa perusrunkoon kiinnitettäviksi tarkoitetuista moottorista, päätevoimansiirrosta ja niitto-konekotelosta, 20 Kuv. 6 esittää kuviota 5 vastaavaa näkymää mutta siinä esitetyt komponentit ovat kuitenkin asennetut paikalleen,

Kuv. 7 esittää räjäytyskuvaa kiinnityslevystä, jonka kautta päätevoimansiirto ja siinä ei esitetty moottori voidaan 25 yhdistää perusrunkoon,

Kuv. 8 esittää kuviossa 7 hahmoteltua kiinnityslevyn ja perusrungon välistä kiinnitystä suuremmassa mittakaavassa, 30 Kuv. 9 esittää perusrungon osaa, jossa päätevoimansiirto ja niittokonekotelo näkyvät ylhäältä katsottuina,

Kuv. 10 esittää perusrungon etuosan osaa, jossa näkyvät asennetut ohjausvivut,

Kuv. 11 esittää ajoneuvon etupyöriä varten tarkoitettua hammastanko-ohj austa, 35 97714 8

Kuv. 12 esittää kuvion 11 mukaista hammastanko-ohjausta edestä katsottuna,

Kuv. 13 esittää ohjausakselin sij oi tt amis tapaa perusrunkoon 5 ja ajoneuvon koriin,

Kuv. 14 esittää kaaviomaisesti kytkintä ja jarrua varten tarkoitettuja vipuja, 10 Kuv. 15 esittää kuvion 14 mukaisen vivun ja polkimen välistä yhteyttä,

Kuv. 16 esittää jarruvipua ja siihen liittyvää poljinta suuremmassa mittakaavassa, 15

Kuv. 17 esittää jarruvipuun vaikuttavaa voimansiirron vaihdetankoa,

Kuv. 18 esittää vaihdetankoa kytkentäasennossa, jossa 20 jarrua voidaan käyttää,

Kuv. 19 esittää vaihdetankoa vapaa-asennossa, jossa jarrua voidaan käyttää, 25 Kuv. 20 esittää niittokonekoteloa varten tarkoitettua korkeussäätölaitetta,

Kuv. 21 esittää perusrungossa ja ajoneuvon korissa olevaa vastaanottolaitetta istuinta varten, ja 30

Kuv. 22 esittää istuinta varten tarkoitettua lukituslaitet-ta.

Piirustuksen kuviossa 1 on perspektiivisesti esitetty 35 palstanhoitoa varten tarkoitettu ajoneuvo 10, jonka runko-kori 12 on muovia. Tämän lisäksi valittiin kuorirakenneta-pa, jolloin kuviossa 3 on esitetty runkokorin 12 yläkuori 9 97714 14 ja kuviossa 4 on esitetty alakuorl tai alamuovirunko tai perusrunko 16, joka on kuitu- tai fiiberivahvistettu, ja johon myöskin muovia oleva yläkuori 14 on yhdistetty esimerkiksi liimaamalla. Runkokori 12 on kannatettu taka-ja 5 etupyörien 18 ja 20 avulla. Etupyörät 20 ovat ohjattavat. Ajoneuvo 10 on lisäksi varustettu niittokonekotelolla 22, ajajan istuimella 24, kytkinmoduulilla 26, ohjauspyörällä 28 ja poikimilla 30 ja 32 jarrujen vast, kytkimen käyttämiseksi .

10

Kun ajoneuvo kuviossa 1 on esitetty etuoikealta on ajoneuvo 10 kuviossa 2 esitetty perspektiivisesti takavasemmalta. Kuvion 2 perusteella voidaan havaita, että polttomoottori tai toinen voimanlähde 34 lepää alarungolla 16, ja tällöin 15 tätä tarkoitusta varten suunnitellussa, ylöspäin avoimessa eristetyssä takatilassa, ja on sivuilta ympäröity yläkuo-reen 14 muotoillun vastaavan tilan avulla. Alarungon takapäähän, moottoria varten tarkoitetun tilan taakse on vielä kiinnitetty vetosilmukka 36. Istuin 24 voi olla rakenteel-20 taan sellainen, että se vastaanottaa polttoainesäiliön 38, jonka täyttöistukka on sijoitettu istuimen selkänojan vasempaan yläosaan ja tällöin kohtaan, joka sijaitsee välimatkan päässä pakoputkista ja äänenvaimentimista.

25 Kuviossa 3 on esitetty runkokorin 12 yläkuori 14. Yläkuori 14 käsittää kaksi muovikuorta 40 ja 42, jotka pitkittäis-keskiviivaa 44 pitkin ovat yhdistetyt keskenään esimerkiksi liimaamalla, jolloin tämä liitos tarkoituksenmukaisesti toteutetaan ennenkuin yläkuori 14 yhdistetään alakuoreen 16. 30 Kuvion 4 perusteella voidaan lisäksi todeta, että yläkuori 14 on varustettu keskeisellä kolmelta sivulta rajoitetulla tilalla, joka on avoin eteenpäin ja on tarkoitettu akun ja niittokonekoteloa 22 varten tarkoitetun säätölaitteen vastaanottamiseksi. Tämän tilan kahteen pitkittäissivuun on 35 lisäksi valettu sisään kanavia 46, joita pitkin istuinta 24 voidaan säätää. Tätä tarkoitusta varten on kahteen kanavaan 46 muodostettu useita lukituslovia 48, joihin istuinta 24 - 97714 10 varten tarkoitettu istuinkehys voi valinnan mukaan lukittua istuimen 24 paikoittamiseksi lähemmäksi ohjauspylvästä 50 tai kauemmaksi siitä. Näihin yksityiskohtiin palataan lähemmin vielä seuraavassa.

5

Muovia oleva kuorirakenteinen runkokori 12 korvaa tavanomaisen palstanhoitoa varten tarkoitetuissa ajoneuvoissa käytetyn rungon. Runkokori 12 vastaanottaa kaikki ajoneuvon komponentit tai kannattaa niitä.

10

Yksityiskohtaisesti on tämä moottori-päätevoimansiirtomo-duuli 52, joka kuviossa 5 on esitetty räjäytyskuvana ja kuviossa 6 koottuna. Moduuli 52 käsittää polttomoottorin 34, ja päätevoimansiirron 54, jotka ovat yhdistetyt tukile-15 vyyn 56, kuten esimerkiksi kuvion 7 perusteella voidaan todeta. Myös pyörät, niiden ripustusrakenteet ja ajoneuvon ohjausjärjestelmä ovat sijoitetut runkokoriin 12. Tätä tarkoitusta varten viitataan kuvioihin 10-13 yksityiskohtien osalta. Lisäksi on runkokoriin 12 sisällytetty ni-20 velakselit 58 yhdessä siihen kuuluvien jarruja ja kytkintä varten tarkoitettujen ohjausvipujen 60 ja 62 kanssa. Ohjausvivut 60 ja 62 voidaan nähdä parhaiten kuvioiden 14-16 perusteella. Myös vipu 64 voimansiirron kytkemiseksi, joka samalla toimii jarrut lukitsevana vipuna, voidaan 25 asentaa runkokoriin, kuten kuvioiden 17-19 perusteella ilmenee. Niittokonekotelo 22 yhdessä siihen kuuluvien käytön ja leikkuuterien kanssa on asennettu pyöränakselei-den väliin, kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty. Vivut 66 ja 68 niittokoneen kotelon ripustamiseksi ja sen korkeuden 30 säätämiseksi ovat esitetyt kuvioissa 5 ja 20. Istuimen kiinnitystä ja sen säätämistä käsitellään kuvioiden 3, 4, 21 ja 22 yhteydessä.

Moottorin ja päätevoimansiirron asennus 35 Käyttölaite, joka on rakenteeltaan moduuli 52, on esitetty kuviossa 5 räjäytyskuvana. Se käyttää takapyöriä 18.

- 97714 11

Voimanlähde tai polttomoottori 34 on sijoitettu ajoneuvon 10 takapäähän. Moottori 34 on hihnakäytön kautta yhdistetty päätevoimansiirtoon 54 niin, että tätä voidaan käyttää moottorista käsin. Itse päätevoimansiirto 54 on varustettu 5 hammaspyörillä ja/tai hydrostaattisella käytöllä, tasaus-pyörästöllä ja käyttöakselilla (kuv. 9) moottorin 34 tehon siirtämiseksi käytettäviin pyöriin 18.

Kuvioissa 7 ja 8 esitetyn kiinnityslaitteen tarkoituksena 10 on moduulin 52 kiinnittäminen muovia olevaan perusrunkoon 16. Se muodostuu pääasiassa vaakasuorassa ulottuvasta meistetystä levymäisestä osasta, jota seuraavassa selityksessä kutsutaan kiinnityslevyksi 56. Kiinnityslevyn 56 tehtävänä on moottorin 34, päätevoimansiirron 54 ja hihna-15 käytön kiinnittäminen perusrunkoon 16. Se on sivuiltaan kulloinkin varustettu ensimmäisellä L-muotoisella, alaspäin suunnatulla kulmaosalla 72, jossa on ulospäin taivutettu vaakasuora laippa 74, ja etusivustaan ylöspäin suunnatulla kulmaosalla 70. Nämä kulmaosat jäykistävät kiinnityslevyä 20 ja vahvistavat sitä. Niiden tehtävänä on lisäksi kiinnitys-levyn 56 kiinnittäminen perusrunkoon 16, jota varten käytetään ensimmäisiä ja toisia liitoselimiä. Ensimmäiset liitoselimet ovat kaksi paria ruuveja 68, joiden kahden sivussa olevan käyttöakselin yhteydessä tulee kiinnittää 25 kiinnityslevy 56 laippojen 74 avulla perusrungon 16 ulko-tai sivuosiin tai -laippoihin 76, kuten yksityiskohtaisesti on esitetty kuviossa 7. Toisten liitoselinten kautta, jotka ovat kaksi vierekkäin sijoitettua ja pitkittäissuunnassa ulottuvaa ruuvia 78, yhdistetään kiinnityslevyn 56 ylöspäin 30 ulottuva kulmaosa 70 perusrungossa 16 sen pitkittäiskeski-tason yhteydessä olevan, istuinta varten tarkoitetun rajoitetun tilan takaseinämään 80, kuten kuvion 6 perusteella voidaan todeta. Kiinnityslevyn 56 vaakaosassa olevat kiin-nitysreiät ovat tarkoitetut moottorin 34 ruuvien avulla 35 tapahtuvaa kiinnitystä varten (kuv. 9) niin, että moottori voi ylhäältä käsin levätä kiinnityslevyllä. Päätevoimansiirto 54 kiinnitetään alhaalta käsin kiinnityslevyyn - 97714 12 ruuvien avulla, jota tarkoitusta varten myös käytetään ensimmäisten kiinnityselinten ruuveja 68. Tämä on esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 8, johon vielä tullaan palamaan.

5

Polttomoottoria ei ole esitetty kuviossa 3, mutta siinä voidaan havaita ylöspäin ja alaspäin avoin rajoitettu tila, jonka tehtävänä on kiinnityslevyn vastaanottaminen yhdessä päätevoimansiirtokotelon 54 ja moottorin 34 kanssa. Asenne-10 tussa olotilassa on tila tällöin suljettu alaspäin mutta ylöspäin kuitenkin vielä avoin.

Moduuli 52 on huomattavan painava ja moduuli 52 tulee yhdistää kuituvahvistetun ja muovista valmistetun perusrun-15 gon 16 laippoihin 76 niin, että liitoskohdista vältytään aineen virumisesta tai liian voimakkaasta litistymisestä. Tätä tarkoitusta varten käytetään kuvioissa 7 ja 8 esitettyjä kiinnityselimiä. Tämän kiinnitystavan avulla puristuu perusrungon 16 muovia oleva laippa 76 kiinnityslevyn 56 20 laippojen 74 ja toisen metalliosan 82 väliin, jolloin mutteria 84 käytetään välikkeenä laipan 76 puristuksen rajoittamiseksi. Kuvion 8 perusteella voidaan todeta, että ruuvit 68, jotka kannattavat perusrunkoon 16 yhdistettyä moduulia 52, ovat viedyt alhaalta käsin kiinnityslevyn 56 25 laipan 74, perusrungon laipan 76 ja levynmuotoisen metalliosan 82 läpi, jolloin välikkeinä toimivat mutterit 84 lisäksi yhdistävät päätevoimansiirron 54 kiinnityslevyyn 56. Toiset tai ylämutterit 86 kiinnittävät lopuksi moduulin 52 perusrunkoon 16.

30

Hihnakäyttö käsittä mm. hihnankiristyslaitteen 88 (kuv. 7), jossa on hihna 90 tehon siirtämiseksi moottorin käyttöakse-lista 92 päätevoimansiirtoon 54, joka tätä tarkoitusta varten on varustettu tuloakselilla 94 (kuviot 7, 9 ja 14). 35

Polttomoottori tulee yhdistää vast, ruuvien avulla kiinnittää kiinnityslevyyn siten, että moottorin ollessa asennet- • Ϊ IN I Hill I I I ISI 1 97714 13 tuna sen painopiste sijaitsee käyttöakseleiden läpi kulkevan ja ajatellun pitkittäisakselin yläpuolella tai ainakin sen yhteydessä. Tämä moottorin painopisteen pystysuuntainen sijolttamiskohta käyttöakseleiden suhteen johtaa siihen, 5 että moottorin paino siirtyy suoraan maanpintaan kiinnitys-levyn, päätevoimansiirron, käyttöakseleiden ja takapyörien kautta ilman että perusrungon on vastaanotettava taivutus-momentteja. Tämä pätisi silloin kun moottorin painopistettä olisi siirretty vaakasuunnassa, jolloin moottorilla tällöin 10 olisi taipumus kääntyä käyttöakseleiden pitkittäisakselin ympäri. Tällaisessa tapauksessa vaikuttaisivat huomattavat momentit ja perusrungon pitäisi olla rakenteeltaan oleellisesti lujempi ja vääntöjäykempi. Sijoittamalla moottorin painopiste suoraan käyttöakseleiden yläpuolelle perusrungon 15 ei tarvitse vastaanottaa moottorin painoa, joka välittömästi kiinnityslevyn, päätevoimansiirron, käyttöakseleiden ja takapyörien kautta vaikuttaa maanpintaan. Koska tämän vuoksi vältytään moottorin painosta johtuvista keskitetyistä momenteista tai ne ainakin pienenevät voidaan perusrunko 20 tehdä rakenteeltaan huomattavasti edullisemmaksi kustannuksiltaan.

Ajoneuvojen runkojen on kuitenkin myös kestettävä muitakin kuormituksia, joita esimerkiksi ilmenee kiihdytettäessä. 25 Kun ajoneuvoa 10 kiihdytetään eteenpäin ajettaessa on polttomoottorin kierroslukua nostettava ja päätevoimansiir-to kiertää ja pyörät pyörivät tällöin yht'äkkiä nopeammin. Tämä johtaa tällöin siihen, että ajoneuvolla on taipumus kääntyä ylöspäin ja taaksepäin käyttöakselinsa, so. taka-30 käyttöakseleiden ympäri. Yhfäkkisen kiihdyttämisen yhteydessä taaksepäin ajettaessa on tämä taipumus päinvastainen ja ajoneuvo pyrkii kääntymään alaspäin. Nämä momentit siirtyvät tällöin käytetyistä pyöristä käsin ajoneuvon runkoon, jonka on vastaanotettava ne. Edellä esitetyn 35 ajoneuvon 10 päätevoimansiirto on ruuvien avulla kiinnitetty kiinnityslevyyn, jonka vuoksi kiihdytettäessä esiintyvät ja käytetyistä pyöristä lähtevät voimat aluksi siirtyvät 14 97714 kiinnityslevyyn. Kiinnityslevy pyrkii tällaisessa tapauksessa kääntymään käyttöakseleiden ympäri. Eteenpäin ajettaessa kiihdytettäessä on tämä kääntyminen suunnattu ylöspäin niin, että myös kiinnityslevyn etuosaan kiinnitetty toinen 5 kulmaosa pyrkii kääntymään ylöspäin. Täten pyrkii myös toinen liitoselin kääntymään ylöspäin ja taaksepäin, jonka vuoksi perusrungossa olevaan liitoskohtaan vaikutetaan siten, että se pyrkii kääntymään ylöspäin ja taaksepäin. Perusrungon siitä osasta, johon toinen liitoselin vaikutit) taa, tulisi perusrungon vastaavasti olla rakenteeltaan lujatekoinen näiden voimien kestämiseksi. Muussa tapauksessa olisi pelättävissä että perusrunko tällöin murtuisi tästä kohdasta.

15 Erään sopivan rakenne-esimerkin mukaan tätä ei kuitenkaan tarvitse pelätä koska sen mukaan käytetään hyväksi vipupe-riaatetta kiihdytettäessä esiintyvien ja perusrunkoon vaikuttavien voimien pienentämiseksi. Kuten erityisesti kuvion 5 perusteella ilmenee sijaitsee toinen liitoselin 20 huomattavan välimatkan päässä käyttöakseleista, joiden ympäri kiinnityslevy pyrkii kääntymään. Täten on saatu aikaan vipuvarsi ja perusrungon tarvitsema voima kääntymis-liikkeen vastustamiseksi on suhteellisen suuren kääntymis-pisteen ja toisen liitoselimen välisen etäisyyden vuoksi 25 suhteellisen pieni. Mitä pidempi tämä vipuvarsi on sitä pienempi on se voima, joka tarvitaan kääntymisen vastustamiseksi. Rakenne-esimerkin yhteydessä tämä vipuvarsi on suhteellisen pitkä niin, että vastavoima on pieni, mikä puolestaan ilmenee siten, että perusrunko myös toisen 30 liitoselimen liitoskohdasta voidaan tehdä rakenteeltaan suhteellisen kevyeksi ja ohutseinämäiseksi. Myös tämä kiinnitystäpä edesauttaa sitä, että perusrunkoa varten kokonaisuudessaan voidaan käyttää kustannuksiltaan edullista ainetta, kuten muovia.

Silloin kun ajoneuvoa 10 käytetään ruohon niittämiseksi ripustetaan niittokonekotelo 22 sen akseleiden väliin.

35 · Hilt MU ΙιΙ έΜ . .

97714 15

Niitetty ruoho sijoittuu suoraan niitetylle nurmikolle, mitä ei kuitenkaan usein haluta. Nurmikonleikkuuta varten tarkoitetut uudenaikaiset ajoneuvot ovat tästä syystä vielä varustetut keräyssäiliöllä ruohoa varten. Tämä on myös 5 mahdollista sopivan rakennemuodon ajoneuvon yhteydessä koska ruohoa varten tarkoitettu keräyssäiliö, jota yksinkertaisuuden vuoksi ei ole esitetty piirustuksessa, voidaan kiinnittää kiinnityslevyyn. Tällöin tulee ruohonkeräyssäi-liön paino vaikuttamaan suoraan kiinnityslevyyn ja siirty-10 mään pääasiassa päätevoimansiirron kautta takapyöriin ilman että se siirtyisi suoraan perusrunkoon. Tietyt paino-osat tulevat tietenkin siirtymään kummankin liitoselimen kautta perusrunkoon mutta nämä ovat kuitenkin suhteellisen pienet niin, että perusrungon valmistaminen muovista ei muodosta 15 estettä ruohonkeräyssäiliön kiinnittämiselle.

Sopivassa rakenne-esimerkissä ovat moottori, päätevoiman-siirto ja myös hihnakäyttö, joka on sijoitettu moottorin ja päätevoimansiirron väliin, kootussa tilassa ruuvien avulla 20 kiinnitetyt kiinnityslevyyn, joka täten yhdistää kaikki nämä komponentit ajoneuvon 10 perusrunkoon. Moottorin käyttöakseli 92 ulottuu tällöin kiinnityslevyn läpi alaspäin ja vastaanottaa hihnakäytön hihnapyörän, joka tarkoituksenmukaisesti on sijoitettu kiinnityslevyn alapuolelle.

25 Moottori 34, päätevoimansiirto 54, hihnakäyttö ja näitä kannattava kiinnityslevy 56 muodostavat yhdessä moduulin 52, joka yksikkönä voidaan irroittaa ajoneuvosta 10 huoltotöitä varten. Tätä tarkoitusta varten on vain poistettava liitoselimet, jonka jälkeen kytkinmoduuliin ja kytkin- ja 30 jarrupolkimeen johtavat vipuyhteydet irroitetaan. Vastaavat syöttöjohdot, kuten polttoainejohto, kaapelit jne. on tietenkin luonnollisesti poistettava vast, irroitettava. Sen jälkeen kun kaikki moottoriin ja päätevoimansiirtoon johtavat yhteydet ovat irroitetut ja myös liitoselimet ovat 35 poistetut on perusrunko vain nostettava ylös ja työnnettävä eteenpäin etupyörien päälle luoksepääsyn aikaansaamiseksi kolmeen edellä esitettyyn komponenttiin. Koska perusrunko 97714; 16 on valmistettu muovista voi huoltomies helposti nostaa sen ylös takapäästä. Huoltoa varten tällöin kaikilta sivuilta luoksepäästäviä komponentteja ei välttämättä tarvitse irroittaa. Jälleen kootut komponentit voidaan niiden 5 huoltamisen jälkeen ennen paikalleen asentamista helposti tarkastaa moitteettoman toimintansa osalta. Moduulin asentamiseksi uudestaan paikalleen on perusrunkoa vain siirrettävä taaksepäin ja laskettava alas ensimmäisten kulmaosien päälle. Tämän jälkeen voidaan liitoselimet 10 jälleen sovittaa paikalleen.

Ensiasennuksen yhteydessä on edullista, että komponentit aluksi kiinnitetään kiinnityslevyyn ruuvien avulla. Täten muodostettu moduuli voidaan täten vielä ennen asentamista 15 tarkastaa toimintakykynsä osalta.

Perusrunko 16 yhdessä yläkuoren 14 kanssa mahdollistavat lisäksi sen, että eri kokoisia ja teholtaan erilaisia moottoreita ja päätevoimansiirtoja voidaan asentaa kiinni-20 tyslevylle 56 ilman että perusrunkoa tätä tarkoitusta varten täytyisi muuttaa. Rakenteeltaan identtiset perusrungot ja yläkuoret voidaan siis yksinkertaisella tavalla -käyttäjän toivomuksien mukaisesti - varustaa erilaisilla voimansiirroilla ja moottoreilla. Tästä syystä ei synny 25 mitään ylimääräisiä valmistus- ja työkappalekustannuksia erilaisia perusrunkoja ja yläkuoria varten.

Etupyörät ja ohjaus 30 Piirustuksen kuviossa 1 on ajoneuvo esitetty varustettuna ohjattavilla etupyörillä 20 ja ohjauspyörällä 28, joka on sijoitettu ohjauspylvään 50 yläpäähän. Yksityiskohdat ohjauspyörän 28 kiertoliikkeen siirtämiseksi etupyöriin 20 on esitetty kuvioissa 10, 11, 12 ja 13. Näistä kuvioista 35 ilmenee lisäksi kuinka tätä tarkoitusta varten tarvittavat vivut ja levyosat tulee yhdistää perusrunkoon 16 ja ylä-kuoreen 14.

'· U.t Ufa I « 97714 17

Kuviossa 10 on esitetty osa perusrungosta 16 suuremmassa mittakaavassa, jossa näkyvät osittain katkoviivoin piirretyt etupyörät 20, niiden pyöränakselinkannattimet 98, kampivarret 100 ja raidetangot 102. Yksityiskohdat ilmene-5 vät kuvioista 11 ja 12, jolloin ohjauslaite on esitetty sivulta katsottuna kuviossa 13.

Etupyörät 20 ovat yhdistetyt rakenteeltaan L-muotoisiin pyöränakseleihin 96, jotka puolestaan ovat käännettävästi 10 vastaanotetut pyöränakselinkannattimien 98 avulla. Nämä kaksi pyöränakselinkannatintä 98 ovat yhdistetyt poik-kisuunnassa ulottuvaan, etuakselina toimivaan tankoon 104, joka puolestaan on sijoitettu U-muotoiseen kanavaan 106, joka on osa perusrunkoa 16, kuten kuvioiden 5 ja 13 perus-15 teella ilmenee. Niittokonekoteloa varten tarkoitetut kaksi etunostotankoa 108 ovat viedyt tangon 104 läpi ja ovat yhteydessä siihen puolikuorenmuotoisten välikkeiden 110 ja muttereiden 112 kautta. Tämä yhteys mahdollistaa nostotan-kojen 108 värähtelyliikkeen tangon 104 suhteen.

20

Kuten jo edellä on esitetty on ohjauspyörä 28 kiinnitetty ohjauspylvään 50 yläpäähän. Se on yhdistetty ohjausakseliin 114, kuten kuvion 13 perusteella voidaan todeta. Tämä on viety alaspäin ohjauspylvään 50 läpi ja edelleen perusrun-25 gossa 16 olevan aukon 116 läpi (kuv. 4 ja 10). Tästä alaosasta on ohjausakseliin 114 kiinteästi yhdistetty yksiosainen osa 118 nastan 120 kautta. Osa 118 on yläosastaan rakenteeltaan hammaspyörä 122 ja tämän alapuolella olevasta osastaan rakenteeltaan kiekkolaakeri 124, jonka 30 yläpinta on kosketuksessa hammastankolevyn 128 alapinnan kanssa.

Etupyörien ohjaamiseksi käytetään jo mainittua ohjauslaitetta, joka on rakenteeltaan hammastanko-ohjaus. Ohjaus-35 tai tukilevy 126 on kuvion 13 esittämällä tavalla ruuviliitoksen 130 kautta yhdistetty perusrungon 16 alapintaan ja vastaanottaa itsensä ja yläpuolella sijaitsevan perusrungon 97714 18 16 tätä tarkoitusta varten ylöspäin siirretyn osan välistä hammastankolevyn 128, joka voi siirtyä poikkisuunnassa silloin kun hammaspyörä 122 kiertyy jompaankumpaan suuntaan ohjauspyörää 28 käännettäessä. Ohjauslevyn 126 etupäässä on 5 lisäksi vielä kaksi ylöstyöntyvää ohjausosaa 132, joita vastaan hammas tanko levy 128 on etupäästään kosketuksessa ja joiden tehtävänä on estää hammastankolevyä 128 siirtymästä eteenpäin. Kuten lisäksi erityisesti kuvion 11 perusteella ilmenee on hammastankolevy 128 varustettu poikkisuunnassa 10 ulottuvalla pitkittäisreiällä, jonka etureunaan on muodostettu hammastus, jonka kanssa ohjausakselin 114 hammaspyörä 122 on yhteydessä. Täten voi hammastankolevy 128 hammaspyörän 122 kiertoliikkeen yhteydessä siirtyä oikealle tai vasemmalle, jolloin se takanokastaan vielä tukeutuu perus-15 rungon takaosaan. Kuten lisäksi parhaiten ilmenee kuvion 11 perusteella ovat raidetangot 102 yhdistetyt hammastankolevyn 128 takaosaan, jossa ne ruuvien 134 tai vastaavien elinten avulla kytketään kiinni ja ulottuvat näistä liitoskohdista ulospäin vipuvarsiin 100, jotka laippojen avulla 20 ovat kiinnitetyt pyöränakseleihin 96. Ruuveja 136 ja muttereita 138 käytetään raidetankojen 102 yhdistämiseksi kampivarsiin 100. Tällä tavalla on saatu aikaan yhteys ohjauspyörästä 28 etupyöriin, jotka tällöin ohjauspyörää käännettäessä kääntyvät vastaavasti.

25

Ohjauslaitteen asentamiseksi perusrunkoon 16 sijoitetaan aluksi tanko 104 yhdessä jo kiinnitettyjen pyöränakseleiden 96 ja kampivarsien 100 kanssa perusrunkoon muodostettuun kanavaan 106 (kuviot 5, 11 ja 13). Tämän jälkeen hammastan-30 kolevy 128 yhdistetään raidetankoihin 102, sijoitetaan perusrungon 16 alaosassa olevaan koverrukseen ja varmistetaan ohjauslevyn 126 avulla, joka on alhaalta käsin ruuvien avulla kiinnitetty perusrunkoon 16 niin, että hammastankolevy 128 tulee poikkisuunnassa siirrettävästi sijoittumaan 35 perusrungon ja ohjauslevyn 126 väliin. Tämän jälkeen voidaan oikea ja vasen raidetanko 102 yhdistää oikeaan ja vasempaan kampivarteen 100. Tämän jälkeen ohjausakseli 114 97714 19 yhdistetään hammaspyörällä 122 varustettuun osaan 118 nastan 120 avulla ja työnnetään alhaalta käsin ohjauslevyn 126, hammastankolevyn 128, perusrungossa 16 olevan aukon 116 läpi ohjauspylvään 50 sisään niin pitkälle kunnes 5 kiekkolaakeri 124 tulee kosketukseen hammastankolevyn 128 alapinnan kanssa. Ohjausakselin 114 yläpää työntyy tämän jälkeen ulos ohjauspylvään 50 yläpäässä olevan aukon 140 kautta ja voi siitä kohdasta vastaanottaa jousen 142, joka toisaalta on kosketuksessa ohjauspylvään 50 ulkoseinämän ja 10 toisaalta navan 144 tai ohjauspyörän 28 alapinnan kanssa. Ohjausakselin 114 ja ohjauspyörän välinen yhteys varmistetaan lopuksi vielä nastan 146 avulla. Jousi 144 pyrkii vetämään ohj ausakselia 114 yhdessä sen alaosaan kiinnitetyn hammaspyörän 122 ja kiekkolaakerin 124 kanssa ylöspäin.

15 Tämän vuoksi on hammaspyörä 122 aina moitteettomassa yhteydessä hammastankolevyn 128 hammastuksen kanssa. Ohjausakseli 114 on täten esijännitetty ylöspäin ja mahdollinen välys on poistettu.

20 Vivut kytkintä ja jarruja varten

Kuvion 3 perusteella voidaan todeta, että ohjauspylvään 50 kummallekin puolelle sen alaosaan on muodostettu kulloinkin yksi aukko 58 jarru- ja kytkinpolkimen 30 ja 32 tukemisek-25 si, ja perusrunkoon 16 on sisällytetty ohjauksia 148 vipuja 60 ja 62 varten, jotka vievät poikimista 30, 32 päätevoi-mansiirtooon ja jarruun, kuten kuvion 14 pohjalta voidaan todeta.

30 Polkimet 30, 32 työntyvät ohjauspylvääseen 50 muodostettujen aukkojen 150 kautta ulospäin ja ovat laakeroidut tapille 157, joka jälleen ulottuu ohjauspylvääseen 50 muodostettujen aukkojen 58 läpi. Poikimiin 30, 32 työstettyjen porauksien 152 kautta ovat polkimet ohjauspylvään 50 35 sisätilassa laakeroidut ohjauspylvään koko leveydeltä ulottuvalle tapille 157. Tämä ilmenee kuvion 14 perusteella, jossa myös on esitetty, että polkimet ovat rakenteel- 20 97714 taan peilikuvallisia keskenään ja ovat varustetut U-muotoi-sella tukilaitteella 154, jotka viedään ohjauspylvääseen 50 muodostetun aukon 152 läpi Ja siellä tulevat vastaanotetuiksi tapin 157 avulla.

5

Kumpikin poljin 30, 32 on lisäksi varustettu ulospäin sivulle ulottuvilla varsilla 156, joiden kanssa kuvion 15 esittämällä tavalla vipujen 60, 62 pyöristetyt päät 158 tulevat kosketukseen. Pyöristetyt päät 158 työntyvät 10 varsiin 156 työstettyihin kuulakuppimaisiin painaumiin 160. Vivun 60 päähän on vielä sijoitettu puristusjousi 164, jonka jarrupoljinta 30 käytettäessä tulee rajoittaa tarvittavaa voimaa. Puristusjousi vaikuttaa toisesta päästään käännettävään jarruvarteen 186, joka on yhdistetty vipuun 15 60 ja jota käytettäessä vetää jarrun päälle.

Kytkinpoljinta 32 käytettäessä moottorin ja päätevoiman-siirron välisen käyttöyhteyden aikaansaavan hihnan 90 jännitys poistetaan. Kytkinpoljin vaikuttaa kiristysrul-20 laan, joka on kiinnitetty kääntövarteen 172. Tämän kääntö-varren 172 päähän vaikuttaa jousi 164, joka pyrkii kääntämään kiristysrullan asentoon, jossa hihna 90 on jännitetty.

Ajoneuvon 10 takapäähän on vielä sijoitettu kaksi ylimää-25 räistä jousta 176 ja 190, jotka yhdestä päästään vaikuttavat perusrunkoon 16 ja toisesta päästään vipuihin 60, 62 vast, kääntövarteen 172 ja jarruvarteen 186 siten, että vivut 60, 62 työntyvät eteenpäin jotta niiden etupäät aina työntyisivät poikimissa vast, niiden varsissa 156 oleviin 30 painaumiin 160.

Ohjaimet 148 ovat varustetut U-muotoisilla osilla 166 ja pystylevyillä 168, jotka ovat perusrungon 16 osia ja vipujen 60, 62 asentamisen yhteydessä ohjaavat niitä siten, 35 että niiden etupäät automaattisesti ohjautuvat poikimissa oleviin kuulakuppimaisiin painaumiin 160. Pystylevyt 168 ovat tätä tarkoitusta varten vielä varustetut vastaavilla il l«;fc liiti l i i M . . j 97714 21 aukoilla 170.

Vipua kytkimen käyttämiseksi on takapäästään taivutettu alaspäin ja ulottuu sieltä kääntövarressa 172 olevan 5 porauksen läpi tämän kääntämiseksi kääntöakselinsa 182 ympäri. Tähän päähän vaikuttaa myös jousi 176, joka auttaa jousta 164 vetämään vipua 62 eteenpäin niin, että sen pyöristetty etupää 158 (kuv. 15) aina voi työntyä painaumaan 160. Kääntövartta 172 varten tarkoitettu kääntölaa-10 keri 182 sijaitsee kääntöakselissa 180 ja kiristysrulla 178 on kiinnitetty kääntövarren 172 siihen päähän, joka sijaitsee välimatkan päässä vivun 62 ja kääntövarren välisestä liitoskohdasta. Kytkinpoljinta 32 käytettäessä siirtyy vipu 62 ja siten myös vivun vastaanottava kääntövarren haara 15 taaksepäin. Samanaikaisesti kääntyy klrlstysrullan 178 vastaanottava kääntövarren 172 haara eteenpäin, jonka vuoksi hihnan 90 jännitys poistuu ja moottorin käyttöakse-liin 92 johtava käyttöyhteys keskeytyy. Kun kytkinpolkimen 32 jännitys jälleen poistetaan vast, sitä ei enää käytetä 20 tulevat jouset 164 ja 176 kääntämään kääntövartta 172 kuvion 14 suhteen jälleen myötäpäivään takaisin asentoon, jossa käyttöyhteys jälleen on toiminnallinen. Tässä asennossa hihna 90 on jännitetty.

25 Jarrua varten tarkoitetun vivun 60 takapää on viety nastan 184 läpi, joka puolestaan on yhdistetty jarruvarteen 186.

Jo mainittu jousi 162 on sovitettu vivun 60 päälle ja lepää yhdestä päästään vivulle 60 kiinnitettyä levyä 188 vastaan ja toisesta päästään nastaa 184 vastaan. Tällä tavalla jou-30 si 162 painaa eteenpäin. Se on tällöin tuettu jousen 190 avulla, joka vaikuttaa jarruvarteen 186 ja perusrunkoon tai päätevoimansiirtoon jarrun vapauttamiseksi vast, sen pitämiseksi tässä vapautetussa asennossa silloin kun jarrupol-jinta ei käytetä. Nämä kaksi jousta 162 ja 190 painavat 35 siis myös vipua 60 eteenpäin siten, että se aina pysyy yhteydessä jarrupolkimen varressa 156 olevan painauman 160 kanssa. Ne kääntävät lisäksi jarrupolkimen takaisin lähtö- 22 97714 asentoonsa. Tämä kääntäminen tapahtuu vastapäivään tapin 157 ympäri.

Kahden polkimen 30 ja 32 ja niihin kuuluvien vipujen 60, 62 5 asentaminen tapahtuu sen jälkeen kun moottorista ja pääte-voimansiirrosta muodostuva moduuli 52 on ruuvien avulla kiinnitetty runkokoriin 12. Nämä kaksi poljinta 30, 32 viedään aluksi ohjauspylvääseen muodostettujen aukkojen 152 läpi ja laakeroidaan tapille 157, joka on vietävä aukon 58 10 läpi. Tämän jälkeen sijoitetaan vivut 60, 62 ajoneuvon 10 takapäästä käsin paikalleen työntämällä niitä eteenpäin sen jälkeen kun jousi 162, levy 188 ja nasta 184 ovat asennetut. Matkallaan eteenpäin viedään vivut aluksi taaimpana olevien aukkojen 170 läpi ja tämän jälkeen ne ohjataan 15 osien 166 läpi eteenpäin ja lopuksi etupystylevyssä 168 olevan aukon läpi, joka on suunnattu painaumia 160 päin. Heti kun vipujen 60, 62 pyöristetyt etupäät 158 työntyvät painaumiin 160 yhdistetään vipujen takapäät kääntövarteen 172 vast, jarruvarteen 186. Lopuksi on vielä jouset 164, 20 176 ja 190 asennettava paikalleen.

Vaihde- ja seisontatanko

Kuvioissa 1, 17, 18 ja 19 on esitetty tähän kuuluva me- 25 kanismi.

Kuviossa 1 on esitetty ajajan istuimen 24 vieressä oleva vaihteenkytkinkulissi 26. Käyttövipu 64 ulottuu tämän läpi ylöspäin niin, että käyttöhenkilö helposti voi tarttua 30 kiinni siitä. Tätä käyttövipua käytetään ajoneuvon vaihteiden kytkemiseksi ja samanaikaisesti ajoneuvon jarrujen päälle kytkemiseksi kun päätevoimansiirto on vapaa-asennossaan. Tämän käyttövivun 64 yhteydessä on vielä kaasuvipu 192. Kuviossa 17 on esitetty rakenteeltaan lähes Z-muotoi-35 nen tanko 194, joka ulottuu käyttövivun 64 ja vaihteenkyt-kemisvarren 196 välistä. Kun käyttövipua 64 siirretään vaihteenkytkinkulississa 26 olevassa kytkemisraossa 198 ; tit-t nm iin w* · 97714 23 ajoneuvon pitkittäissuunnassa asentojen R, N ja 1, 2, 3, 4, 5 väliltä siirtyvät tanko 194 ja vaihteenkytkemisvarsi 196 niin, että päätevoimansiirtoa voidaan vaihtaa tavanomaisella tavalla.

5 Käyttövipu 64 on kuitenkin rakenteeltaan myös sellainen, että se voi kytkeä ajoneuvon jarrun päälle. Tätä tarkoitusta varten on käyttövivun 64 alaosa rakenteeltaan lähes U-muotoinen ja on sieltä varustettu haaralla 200, joka nivel-10 liitoksen 202 kautta voidaan yhdistää perusrunkoon 16. Perusrunko on tätä tarkoitusta varten varustettu kuviossa 4 nähtävällä aukolla, jossa on istukka 204, jolloin nivel-liitos on suunniteltu sellaiseksi, että käyttövipua voidaan kääntää ajoneuvon pitkittäissuunnassa mutta kuitenkin myös 15 ajoneuvon poikittaissuunnassa. Toinen, poikkisuunnassa välimatkan päähän ensimmäisestä haarasta sijoitettu haara 206 ulottuu myös aukon 204 läpi alaspäin aina kanavaan 210 asti, joka on muodostettu kahden, perusrungosta 16 alaspäin ulottuvan nokan 212 väliin. Jousi 214 vaikuttaa vielä 20 käyttövipuun 64 siten, että se pyrkii siirtämään käyttövipua 64 ajoneuvon poikittaissuunnassa siten, että toinen haara 206 siirtyy ylöspäin kanavassaan tai ohjauksessaan 210. Toinen haara 206 on rakenteeltaan L-muotoinen ja on varustettu sivu-ulokkeella, joka sijaitsee jarruvivun 25 alapuolella. Sivusuunnassa ulostyöntyvät ja perusrunkoon sisällytetyt osat 216 ja 218 estävät sen, että myös jarru-vipu 60 voisi siirtyä pystysuunnassa silloin kun toinen haara jousen 214 vaikutuksesta pyrkii siirtymään ylöspäin ja jarrupoljinta 30 ei vielä ole painettu täysin alas.

30 Pääasiassa vaakasuunnassa ulottuva jarruvipu 60 on keskiosastaan varustettu alastaivutetulla osalla tai pystysuuntaisella haaralla 220, joka toimii yhdessä käyttövivun 64 rakenteeltaan L-muotoisen haaran 206 kanssa jarruvi-35 vun ja siten myös jarrun päällevetämiseksi. Käyttövipu 64 on siis vaihteenkytkemisvivun lisäksi myös seisontajarruvi-pu. Seisontajarrun päällevetämiseksi on käyttöhenkilön 97714 24 aluksi siirrettävä käyttövipu 64 takaisin vapaa-asentoon N siinä tapauksessa että se aikaisemmin on sijainnut jossakin vaihteenkytkemisasennossa. Tämän jälkeen käännetään jarru-poljinta 30 myötäpäivään kuviossa 18 esitettyyn asentoonsa.

5 Tämän toimenpiteen aikana siirtyy jarruvipu 60 yhdessä pystyhaaransa 220 kanssa taaksepäin, jarruvipu 186 siirtyy vastapäivään ja jarru on vedetty päälle. Heti kun pystyhaa-ra 220 jarruvivun 60 taaksepäin suuntautuvan liikkeen aikana sijaitsee käyttövivun 64 haaran 206 takana tulee L-10 muotoinen haara 206 jousen 214 vaikutuksesta kääntymään ylöspäin ohjauksessaan 210 ja asettumaan ulokkeestaan pystyhaaran 220 etupuolelle. Käyttövivun 64 yläpää suorittaa samanaikaisesti poikkisuuntaisen liikkeen ja sijoittuu vaihteenkytkinkulissin 26 pysäköimisloveen 222, kuten 15 kuviossa 17 on hahmotettu.

Jarruvivun 60 pystyhaaran 220 alapäässä on vielä nokka 224, jonka tehtävänä on estää se, että käyttövipu tahattomasti siirtyy pois pysäköintiasennostaan. Seisontajarrun vapaut-20 tamiseksi on käyttöhenkilön vielä kerran painettava jarru-poljinta 30 hieman alaspäin, jolloin jarruvipu siirtyy vielä hieman taaksepäin ja nokka 224 vapauttaa haaran 206. Tämän jälkeen voidaan käyttövipu siirtää takaisin vapaa-asentoonsa ja jouset 162 ja 190 vetävät jälleen jarruvipua 25 eteenpäin lähtöasentoonsa.

Niittokonekotelon ripustus ja korkeussäätö

Niittokonekotelon 22 ripustus ja vipu sen korkeuden säätä-30 miseksi ovat parhaiten esitetyt kuvioissa 5, 6, 10 ja 20.

Kuten kuviossa 5 on esitetty on niittokonekotelo 22 ripustettu etu- ja takanostotankojen 108 ja 226 avulla. Kuviossa 5 esitetyssä sivunäkymässä voidaan nähdä vain yksi etu- ja 35 yksi takatanko. Näiden kahden tangon lisäksi käytetään kuitenkin vielä kahta sivusuunnassa välimatkan päässä olevaa lisätankoa niin, että muodostuu yhdensuuntaistangosto, joka 97714 25 koostuu yhdestä etutankoparista ja yhdestä takatankoparis-ta, ja niittokonekoteloa aina voidaan säätää yhdensuuntaisesti korkeussuunnassa.

5 Etunostotangot 108 ovat yhdistetyt poikkisuunnassa ulottuvaan tankoon 104. Kuvioissa 5 ja 10 on esitetty, että nostotankojen 108 etupäät ovat kierteitetyt, ovat työnnetyt tankoon 104 muodostettujen aukkojen 228 läpi ja sieltä ovat paikallaan pidetyt puolipallonmuotoisten välikkeiden 110 ja 10 muttereiden 112 kautta (kuv. 5). Täten voivat etunostotangot 108 suorittaa värähtelyliikettä niiden tangossa 104 olevien liitoskohtien ympäri. Niittokonekotelon etuosa voi tällöin kallistua yhdessä vastaavasti silloin kun esimerkiksi tanko 104 kääntyy pystysuunnassa.

15

Kaksi takanostotankoa 226 täydentävät neljästä tangosta koostuvan yhdensuuntaistangoston niittokonekotelon 22 kannattamiseksi. Takanostotangot 226 ovat rakenteeltaan L-muotoisia ja ovat siis yläpäästään varustetut haaralla, 20 joka sijoittuu perusrunkoon 16 muodostettuun aukkoon 230 (kuv. 4, 5 ja 6) ja on sen kohdalla kannatettu tuen 232 avulla. Tuet mahdollistavat nostotankojen 226 heilumisliik-keen silloin kun niittokonekoteloa nostetaan tai lasketaan.

25 Kuviossa 20 on parhaiten esitetty laite niittokonekotelon säätämiseksi korkeussuunnassa. Siinä on esitetty kaksi poikkisuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevaa nosto-vartta 234, jotka ulottuvat ajoneuvon pitkittäissuunnassa ja ovat takapäistään sijoitetut kuviossa 4 esitettyihin, 30 pyöristetyillä tukipinnoilla varustettuihin tukiin 236, jotka myös on sisällytetty persurunkoon 16. Nostovarsien 234 takapäät ovat tätä tarkoitusta varten varustetut laakerisilmukoilla, joiden avulla ne ovat palkallaan pidetyt tuissa. Nostovarret 234 ovat lähes keskiosastaan 35 varustetut kolmionmuotoisilla aukoilla 238, joiden läpi nostotangot 240 ulottuvat. Nämä ovat kaikkiin suuntiin liikkuvasti kiinnipidetyt nostovarsissa 234, jota varten 97714 26 käytetään kuulatappilaakerointia 242. Mutterit 244 varmistavat nostotankoja 240 nostotankojen ulosputoamista vastaan nostovarsista 234. Nämä kaksi nostovartta 234 ovat lisäksi vielä yhdistetyt keskenään ensimmäisen poikittaisosan 246 5 avulla kolmionmuotoisten aukkojen 238 yhteydessä. Nostovar-sien 234 etupäät ovat yhteydessä keskenään toisen, rakenteeltaan kahvaksi muodostetun poikittaisosan 248 avulla.

Kuvion 20 perusteella voidaan todeta, että takapoikit-10 taisosa 246 vielä on varustettu eteenpäin suunnatulla tukisormella 250, joka voi tulla kosketukseen poikkisuun-nassa siirrettävän tukiosan 254 jonkin portaan 252 kanssa. Tukiosaa 254 voidaan siirtää poikkisuunnassa raon 256 sisällä, joka rako muodostuu kahden konsentrisen ja perus-15 rungon 16 pohjaan sisällytetyn listan avulla. Rako 256 toimii siis myös ohjauksena ja tukiosa 254 voi ohjauksessa olla varmistettu sivusuunnassa tapahtuvaa siirtymistä vastaan eteenpäin työntyvän haaran 258 avulla. Tukiosan 254 läpi ulottuu vielä siihen yhdistetty kääntövipu 260, joka 20 takapäästään 262 sijoittuu käännettävästi aukkoon 264, joka jälleen on muodostettu perusrunkoon 16. Kääntövivun 260 etupää muodostuu kahvan 266 avulla, joka työntyy ulos perusrungosta 16 välittömästi ajajan istuimen 24 etupuolella ja jota käyttöhenkilö voi siirtää.

25

Niittokoneen leikkuukorkeuden säätämiseksi vetää käyttöhenkilö aluksi kahvaksi muotoiltua poikittaisosaa 248 ylöspäin, jonka vaikutuksesta nostovarret 234 kääntyvät ylöspäin. Koska nostovarret ovat alapäistään yhdistetyt niitto-30 konekoteloon 22 kohoaa tällöin myös niittokone nostotanko-jen 226 ja 108 avulla muodostetun yhdensuuntaistangoston vuoksi. Tämän jälkeen käyttöhenkilö siirtää eri korkeuspor-tailla varustettua tukiosaa 254 sivusuunnassa oikealle tai vasemmalle ja laskee tukisormen 250 jälleen alas toiselle 35 portaalle 252, jonka vuoksi niittokonekotelo voi asettua korkeampaan tai matalampaan asentoon kuin aikaisemmin.

97714 27

Listoista muodostuva rako 256 vast, yksi listoista on vielä varustettu lukituskohdilla 268, joihin tukiosa 254 voi lukittua silloin kun niittokoneen paino vetää nostovarsia 234 alaspäin. Tukiosa on tällöin varmistettu sivusuunnassa 5 tapahtuvaa siirtämistä vastaan. Tukiosaa sivusuunnassa siirrettäessä tämä liukuu lukituskohtien 268 yli.

Istuinkehys ja säätölaite 10 Istuintuki ja säätölaite istuinta varten on esitetty kuvioissa 3, 4, 20, 21 ja 22.

Kuviossa 20 voidaan nähdä kaksi ajoneuvon pitkittäissuunnassa ulottuvaa ja istuimen vastaanottavaa kanavaa 46, 15 jotka ovat muodostetut perusrunkoon 16. Nämä kanavat on kuviossa 21 esitetty leikattuina. Ne vastaanottavat istuimeen muodostetut jalkatuet 270. Yläkuori 14 on varustettu sivulle suunnatuilla laipoilla 272, jotka yläkuoren 14 ollessa yhdistettynä perusrunkoon 16 lepäävät perusrungon 20 16 sivuseinämien 274 päällä. Yhdistetyssä tilanteessa laipat 272 ja sivuseinämät 274 toimivat sivutukina jalkatukia 270 varten, joita voidaan siirtää pitkittäissuunnassa kanavissa 46 ja voidaan lukita useisiin pitkittäisasentoi-hin.

25

Istuimen kiinnittämiseksi haluttuun pitkittäisasentoon on yläkuori 14 varustettu useilla peräkkäin sijaitsevilla ja kahteen riviin sijoitetuilla lukitusasennoilla 48, joihin istuimeen muotoillut, joustavat ja alaspäin suunnatut 30 ulokkeet 276 tai nokat voivat tarttua kiinni. Käyttöhenkilö voi tarttua kiinni näihin nokkiin ja vetää niitä ylöspäin, kuten kuvion 21 vasemmalla puolella on esitetty. Kun käyttöhenkilö jälleen päästää ulokkeet 276 irti sen jälkeen kun uusi istuimen asento on säädetty kimpoavat taivutusosan 35 avulla keskenään yhdistetyt ulokkeet 276 niissä olevan sisäisen joustavuuden vaikutuksesta takaisin lukituskohtiin 48, kuten kuvion 21 oikealla puolella on esitetty. Istuin 97714 28 on tämän jälkeen varmistettu pitkittäissiirtymistä vastaan.

Kuviossa 22 on uloke 276 esitetty tilanteessa, jossa istuin ei ole asennettu paikalleen. Uloke sijoittuu tällöin vielä 5 syvemmällä olevaan asentoon kuin kuvion 21 oikealla puolella on esitetty. Tästä seuraa, että ulokkeet 276 ovat esijännitetyt asennetussa tilanteessa eivätkä tämän vuoksi itsenäisesti voi irtaantua lukituskohdista 48.

10 Akkujärjestely

Kuvioissa 3, 4 ja 20 on esitetty korin osa, jolle istuin on sijoitettu. Tähän korin osaan voidaan sijoittaa akku, jolloin perusrungon 16 pohja on varustettu pystyasennossa ole-15 villa ja kulmaan sijoitetuilla listoilla 278 ja 280, joiden kanssa akku voi tulla kosketukseen. Myös toiselle puolelle on korin osan pohjalle muodostettu vastaavasti kulmaan sijoitettuja listoja ja sellaiset voidaan haluttaessa myös muodostaa korin osan pohjan etuosaan. Korin osan etupinta 20 on lisäksi varustettu kannella 282. Se voi olla käännettä-västi kiinnitetty korin osan sivuun ja olla varustettu rivoilla tai vastaavilla osilla, joiden kautta akun yläosa voidaan lukita kannen ollessa suljettuna.

25 Edellä esitetyn selityksen perusteella ilmenee siten, että perusrunko on varustettu kiinnityskohdilla, kääntöpisteillä ja ohjauksilla polttomoottoria, päätevoimansiirtoa, etupyöriä, ohjausvipuja, jarru- ja kytkinvipuja, vaihdetankoa, seisontajarrua, istuinta jne. varten. Nämä kiinnityskohdat, 30 kääntöpisteet ja ohjaukset ovat osittain sisällytetyt myös yläkuoreen.

Valittu kuorirakennetapa pienentää yksittäisosien lukumäärää ja myös tarvittavaa aikaa tällaisen ajoneuvon kokoami-35 seksi.

Claims (28)

1. Ajoneuvo, jossa on alarunko-osa (16) ja siihen yhdis- 5 tetty ajoneuvon kori (14), tunnettu siitä, että runko-osa (16) on kuituvahvistettua muovia ja ajoneuvon kori (14) on muovia ja ovat varustetut niihin muotoilluilla elimillä moottorin (34), päätevoimansiirron (54) yhdessä siihen liittyvien käytettävien pyörien (18) kanssa ja käännettä-10 villä ohjauselimillä varustettuja ei käytettyjä pyöriä (20) varten tarkoitetun tuen yhdistämiseksi niihin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että moottori (34) ja päätevoimansiirto (54) muo- 15 dostavat moduulin (52), joka on varustettu kiinnityslevyllä (56), jonka avulla moottori (34) ja päätevoimansiirto (54) ovat yhdistettävissä runko-osaan (16).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ajoneuvo, tunnettu 20 siitä, että liitoselimet kiinnityslevyn (56) yhdistämiseksi runko-osaan (16) käsittävät välikkeitä (muttereita 84), jotka liitoselimiä kiristettäessä rajoittavat runko-osan kokoonpuristumista.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että kiinnityslevy (56) voidaan yhdistää runko-osan (16) reuna-alueisiin useiden ruuvien (68) ja levy-osien (82) avulla.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että moottori (34) on varustettu käyttöakselilla (92), jossa on käyttöhihnapyörä, ja kiinnityslevy (56) käännettävällä kiristysrullalla (178), joka on yhdistetty käyttöhihnapyörään hihnan (90) välityksellä ja on käännet-35 tävissä asentoon, joka sijaitsee kauempana käyttöhihna-pyörästä ja jossa hihna (90) on kiristetty. 97714

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että runko-osa (16) on varustettu ainakin yhdellä alaspäin ulottuvalla kanavaosalla (106), johon on sijoitettu ohjausyksikkö, jossa on kaksi ohjattavaa pyörää 5 (20).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että kanavaosa (106) vastaanottaa poikkisuuntaisen tangon (104), jolle käännettävät ohjauselimet ovat sijoi- 10 tetut.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että ohjauselimet vaikuttavat hammastanko-ohjaus-laitteeseen, joka on sijoitettu runko-osaan (16) ja joka 15 on käytettävissä ohjausakselin (114) kautta, joka puoles taan on sijoitettu ylöspäin suunnattuun, runko-osaan (16) yhdistettyyn ohjauspylvääseen (50).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ajoneuvo, tunnettu 20 siitä, että ohjausakseli (114) on alaosastaan varustettu hammaspyörällä (122), joka on toimintayhteydessä hammas-tanko-ohjauslaitteeseen, ja yläosastaan on yhdistetty ohjauspyörään (28).

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että poikkisuuntainen tanko (104) on yhdistetty kanavaosaan (106) pulttiliitoksen kautta.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ajoneuvo, tunnettu 30 siitä, että runko-osan (16) alle on etu- ja takanostotan-goista (108, 226) muodostuvan parin avulla ripustettu niittokonekotelo (22), jotka tangot on kiinnitetty ala-päistään niveltyvästi niittokonekoteloon (22), jolloin takanostotangoista (226) muodostuvan parin yläpäät on 35 kiinnitetty käännettävästi runko-osaan (16) ja etunosto-tangoista (108) muodostuvan parin yläpäät on kiinnitetty käännettävästi poikittaistankoon (104). ;i m i nm m i ni * 97714

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että poikittaistangon (104) ja etunostotangoista (108) muodostuvan parin väliset liitoselimet sallivat 5 rajoitetun poikittaissuuntaisen kääntymisliikkeen poikittaistangon (104) suhteen.

13. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että runko-osa (16) ja 10 ajoneuvon kori (14) ovat rakenteeltaan sellaiset, että ne voivat vastaanottaa kaksi ohjattavaa pyörää (20), ohjattavien pyörien (20) ohjauselimet sekä kytkin- ja jar-ruelimet.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että kytkin- ja jarruelimet käsittävät kytkin- ja jarrupolkimen (30, 32), jotka on sijoitettu käännettäväs-ti ajoneuvon koriin (14).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että polkimet (30, 32) ovat käännettävästi sijoitetut ohjauspylvään (50) sisään, joka muodostaa ajoneuvon korin (14) osan, ja ovat kulloinkin varustetut polkupin-nalla, joka ulottuu ulos ohjauspylväästä (50). 25

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että kytkin- ja jarruelimet on varustettu vivuilla (60, 62), jotka on sijoitettu runko-osan (16) ja ajoneuvon korin (14) avulla ja niiden väliin muodostettuihin 30 ohjauskanaviin ja yhdistetty päätevoimansiirtoon (54) ja käytettäviä pyöriä (18) varten tarkoitettuihin jarruihin.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että ohjauskanavat ovat muodostetut runko-osaan 35 (16) ja ajoneuvon koriin (14) muotoiltujen U-muotoisten urien avulla, jotka ovat kosketuksessa keskenään. 97714

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että kukin vipu (60, 62) on etupäästään pyöristetty ja painetaan näistä etupäistään poikimiin (30, 32) muodostettuihin koveriin painaumiin (160). 5

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että jarrua varten tarkoitettu vipu (60) on toiminnallisesti yhdistetty käyttövipuun (64), joka on kään-nettävästi sijoitettu runko-osaan (16) ja voidaan kääntää 10 asentoon, jossa jarrua varten tarkoitettu vipu (60) on lukittu asentoon, jossa jarru on vedetty päälle.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että käyttövipu (64) on varustettu ensimmäisellä 15 haaralla (200), joka on käännettävästi yhdistetty runko-osaan (16) siten, että sitä voidaan siirtää ajoneuvon pitkittäis- ja poikittaissuunnassa.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen ajoneuvo, tunnettu 20 siitä, että käyttövipu (64) on varustettu toisella haaralla (220), joka on sovitettu runko-osan (16) kanavaan molemminpuolista liikettä varten.

22. Patenttivaatimuksen 13 mukainen ajoneuvo, tunnettu 25 siitä, että ajoneuvon kori (14) on varustettu laitteilla vaihdetangon vastaanottamiseksi, jota voidaan siirtää ajoneuvon pitkittäissuunnassa ja joka on yhdistetty pää-tevoimans i i rtoon (54).

23. Patenttivaatimuksen 13 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että ajoneuvon kori (14) voidaan valaa muovista lopullisen värisenä.

24. Patenttivaatimuksen 13 mukainen ajoneuvo, tunnettu 35 siitä, että runko-osa (16) on varustettu taaksepäin ulottuvalla kytkinlaitteella (36). 97714

25. Patenttivaatimuksen 13 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että runko-osa (16) on nurmikon- ja puutarhanhoitoa varten tarkoitetun ajoneuvon (10) rakenneosa ja vastaanottaa nostolaitteen avulla korkeussäädettävästi niit- 5 tokonekotelon (22).

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että nostolaite on varustettu runko-osaan (16) pystysuunnassa käännettävästi yhdistetyllä ja käsin käy- 10 tettävällä korkeussäätölaitteella, joka voidaan lukita eri korkeusasentoihin ja joka on yhdistetty kahden nosto-tangon (240) avulla niittokonekoteloon (22).

27. Patenttivaatimuksen 13 mukainen ajoneuvo, tunnettu 15 siitä, että runko-osa (16) ja ajoneuvon kori (14) on varustettu vastaanottolaitteella ajoneuvon pitkittäissuunnassa siirrettävää ajajan istuinta (24) varten, joka on varustettu ensimmäisellä pinnalla, jossa on vaakaosa, jonka kautta ajajan ja istuimen (24) paino voidaan siir- 20 tää runko-osaan (16) ja ajoneuvon koriin (14), ja toisella sivulle ulottuvalla pinnalla, jonka kanssa istuin (24) on kosketuksessa sen estämiseksi, että istuin (24) ajajan painon vaikutuksesta siirtyy ulospäin.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että ajoneuvon kori (14) on varustettu kahdella, peräkkäisistä lukituskohdista (48) muodostuvalla rivillä, joihin istuin (24) voidaan valinnan mukaan lukita. 97714