FI97611B

FI97611B - Hissilaitteiston ohjausjärjestelmä

Info

Publication number: FI97611B
Application number: FI883326A
Authority: FI
Inventors: Joris Schroeder
Original assignee: Inventio Ag
Priority date: 1987-07-13
Filing date: 1988-07-13
Publication date: 1996-10-15
Also published as: HU203499B; US4836336A; HK63392A; EP0301178A1; ES2024581B3; MX168771B; AR246236A1; EP0301178B1; RU1838224C; IN171713B; NO171777C; CA1291281C; LTIP1837A; BR8803502A; AU601603B2; DE3863405D1; FI97611C; NO171777B; CN1030731A; ZA885061B

Description

97611

Hissilaitteiston ohjausjärjestelmä. Styrsystem för en hissanläggning.

Keksintö koskee ohjausjärjestelmää hissilaitteistoon, jossa 5 on ainakin yksi hissi, jossa on ainakin yksiosainen kori. Hissilaitteistossa on korin osia vastaavan määrän peräkkäisiä pääkerroksia käsittävä pääpysähdyspaikka ja laitteet korien kutsumiseksi kerroksiin ja niiden kerrosten antamiseksi, joihin halutaan. Hissi hoitaa vain tiettyihin kerrok-10 siin haluavien ajotoiveet.

Tällaiset järjestelmät mahdollistavat kustannuksiltaan edulliset, suorituskykyiset hissilaitteistot, joiden käyttäjät hyötyvät nopeasta palvelusta.

1 5

Kaksoiskoristen hissien ohjausjärjestelmä tunnetaan US-PS 3 625 311:sta, jossa kaksoiskorit ovat sellaisia, että kaksi peräkkäistä kerrosta voidaan hoitaa samanaikaisesti. Rakennus pyritään siinä täyttämään mahdollisimman lyhyessä 20 ajassa molempia koreja tasaisesti käyttäen siten, että matkustajat nousevat pääpysähdyspaikalta ylempään koriin, kun haluavat parillisiin kerroksiin ja alempaan koriin, kun haluavat parittomiin kerroksiin. Korien valitsimet eivät ota vastaan kerroskutsuja, jotka eivät kuulu niiden toimin-25 ta-alueisiin. Estotila poistuu kuitenkin heti, kun kori • ·' liikkeelle lähtönsä jälkeen joutuu pysähtymään ylemmässä • · k *·1·1 kerroksessa, niin että sieltä hissiin astuva voi ajaa ylös- ν’.· päin mihin kerrokseen tahansa. Pysähtymisen aiheuttamasta estotilan poistamisesta aiheutuu se haitta, että pääpysäh- : 30 dyspaikalta väärään koriin astuneet voivat jälkikäteen halu- • · · :1·1: amansa kerroksen painamalla päästä sinne, mikä alentaa « hissilaitteiston toimintatehoa huomattavasti.

• · • · · ♦ « • · ’ ·; ’ US-PS 3 080 944:sta tunnetaan yksikoristen hissien ohjaus- 35 järjestelmä, joka kovassa kuormituksessa kytkeytyy aluekäyt-töön. Alakerrokset muodostavat yhden alueen, ylemmät toisen. Yksi hissiryhmä hoitaa ensimmäisen alueen kerrokset, toinen 2 97611 ryhmä toisen alueen kerrokset. Hissien niiden alueen ulkopuolisten kerrosten näppäimet saatetaan sähköiseen estoti-laan, minkä ansiosta vain kunkin alueen sisäiset ajot tulevat ajetuiksi. Ensimmäinen hissiryhmä ei aluekäytossä vastaa 5 kutsuihin ajaessaan ylös, ja ajaessaan se hoitaa vain ensimmäisen alueen alas-kutsut. Toisen ryhmän hissit hoitavat ylös ajaessaan kaikki kutsut ja alas ajaessaan vain toisen alueen alas-kutsut.

10 Tämän tunnetun järjestelmän haittana on, että toisen ryhmän hissit pysähtyvät ylös ajaessaan ensimmäisen alueen kutsujen vuoksi myös silloin, kun kyseessä on toteuttamiskelvoton kutsu. Näin syntyvät turhat pysähdykset alentavat hissilait-teiston toimintatehoa.

1 5

Keksintö, jonka tunnusmerkit esitetään vaatimuksissa, ratkaisee tehtävän esittää ohjausjärjestelmä, jonka avulla ryhmittäin alueita hoitavien hissien toimintatehoa kohotetaan .

20

Keksinnöllä saavutettava etu on pääasiassa siinä, että matkustajat käytännöllisesti katsoen pakotetaan käyttäytymään oikein hissejä käyttäessään. Lisäetuna on, että hissejä voidaan käyttää vain tarkoitettuihin matkoihin, minkä an-; 25 siosta hissilaitteiston toimintateho lisääntyy.

lii

Keksintöä valaistaan seuraavassa piirrosten avulla.

• · « • ·

Kuvio 1 esittää perspektiivikuvan kaksi kaksoiskorilla : 30 varustettua hissiä sisältävän hissiryhmän kolmesta kerroksesta, • · • · *##> kuvio 2 esittää kaavakuvan kahdesta hissistä koostuvan hissiryhmän yhden hissin ohjausjärjestelmästä, kuvio 3 esittää kutsujen rekisteröintilaitetta, jossa on kuvion 2 mukaisen ohjausjärjestelmän näppäimistö, 35 3 97611 kuvio 4 esittää kaavakuvan yhden hissin kuvion 2 mukaisen ohjausjärjestelmän hissikutsut tallentavan muistin rakenteesta ja kutsuja jakavan koinsidenssipiirin, 5 kuvio 5 esittää kaavakuvan kytkentäpiireistä, joilla ohjataan näyttöjä, jotka kertovat odottaville matkustajille, onko saapuva kori vastaanottanut kerroskut-sut, 10 kuvio 6 esittää kytkentäkaavion kutsujen rekisteröintilait-teesta, jossa on kuvion 2 mukaisen ohjausjärjestelmän 10-näppäimistö, kuvio 7 esittää hissiryhmää, jossa on kaksi yksikorista 15 hissiä, aluekäytössä, kuvio 8 esittää kytkentäkaaviota kutsujen rekisteröintilait-teesta, jossa on näppäimistö ja näppäimet kaikille kerroksille.

20

Kuvioissa 1-6 on esitetty monikorisista hisseistä koostuva hissiryhmä, jonka pääpysähdyspaikan HH kussakin kerroksessa voidaan antaa vain tiettyyn kerrosryhmään kuuluvien kerrosten osoitteita. Hissi a ja hissi b, joissa on kaksoiskorit 25 4, palvelevat kerroksia EO, E1 ja muita kerroksia E2:sta \ ; En:ään. Symboleilla TO-Tn on merkitty kerrosten EO-En hissi- • * · ’·*·* kuilun sulkevia ovia. Kaksoiskorissa 4 on alaosa 4.1 ja yläosa 4.2. Hissien a ja b pääpysähdyspaikka HH käsittää tässä kerrokset EO ja E1. Kerroksissa E2-En on kutsujen • «· : 30 rekisterointilaitteet 9, joissa on aina muille kerroksille näppäimen sisältävät näppäimistöt 20. Pääpysähdyspaikan • kerroksen EO näppäimistössä 20 on ainoastaan parillisten kerrosten, kerroksen E1 näppäimistössä 20 ainoastaan parit-;·’ tornien kerrosten näppäimet. 14 on näyttö, joka ilmaisee : : : 35 odottaville matkustajille, onko saapuva korin osa 4.1; 4.2 tarkoitettu ylös- vai alaskutsuille vai eikä sinne voi astua ollenkaan.

4 97611

Toisen toteutusvaihtoehdon mukaan kutsujen rekisteröinti-laitteessa 9 voi näppäimistön 20 sijasta olla CH-PS 162 810:n mukainen, puhelimen numerovalitsimen tapainen impuls-sianturi, joka on liitetty kutsumuistiin laitteella, joka 5 muuttaa impulssianturin luvut kerrosten numeroiksi.

Kutsujen rekisteröintilaitteessa 9 voi näppäimistön 20 sijasta olla myös kuvion 6 mukainen 10-näppäimistö, jossa on näppäimet numeroiden ja ohjausmerkkien antamiseksi ja joka 10 on liitetty kutsumuistiin laitteella, joka muuttaa 10-näp-päimistön luvut kerrosten numeroiksi.

Impulssianturi- ja 1O-näppäimistövaihtoehdoissa pääpysähdys-paikan kerroksissa EO ja E1 on estetty parillisten/paritto-15 mien kerrosten kutsujen perillemeno.

Kuviossa 1 on esitetty ylöspäin matkalla olevan hissin a kaksoiskorin 4 alaosa 4.1 kerroksessa E2. Kaksi matkustajaa P on tullut koriin jo kerroksessa EO, ja he ovat matkalla 20 kerroksiin E4 ja E6. Alaspäin menossa olevan hissin b kaksoiskorin 4 alaosa 4.1 tulee samanaikaisesti kerrokseen E2. Yksi matkustaja P jättää osan 4.1, yksi matkustaja P, joka on matkalla kerrokseen EO, jää sinne. Kerroksessa E2 odottavat matkustajat P, jotka ovat matkalla kerroksiin E7 ja E9, 25 eivät ilman näyttöä 14 tietäisi, kumpi hisseistä, a vai b, ·' ·' palvelee heitä. Hissin a näytössä 14 sen alaosan 4.1 tulles- :.V sa kerrokseen vihreänä loistava, ylöspäin osoittava nuoli » · kertoo matkustajille P, mille hissille heidän tavoittelemansa kerroksen kutsut on jaettu. Hissin b näytölle 14 ilmestyy : 30 kerroksessa E2 punainen X-merkki, joka kertoo odottaville matkustajille P, että heidän ei tule astua tähän hissiin, koska se ei hoida kerroksessa E2 annettuja kutsuja. Korin • ” osissa 4.1; 4.2 on kuorman mittauslaitteet 7; 8, joiden • · · avulla korin kuorma määritetään. Niiden avulla käsitellään 35 myös matkustajat, jotka ovat tulleet kyytiin ilmoittamaan määränpäätänsä. Osissa 4.1; 4.2 on esittämättä jätetyt

II

5 97611 hissin kulloisenkin aseman ilmoittavat laitteet, jotka kertovat matkustajille kulloisenkin pysähtymiskerroksen.

Kuviossa 2 merkitään 1:llä esimerkiksi kahdesta hissistä a 5 ja b koostuvan hissiryhmän hissin a hissikuilua. Nosto-koneisto 2 käyttää nostoköydellä 3 hissikuilussa 1 olevaa, alaosan 4.1 ja yläosan 4.2 sisältävää, kaksoiskoria 4. Käytössä on n kerrosta EO-En, joista on esitetty ainoastaan ylimmät En-4:stä En:ään. Nostokoneistoa 2 ohjataan käyttö-10 järjestelmällä 6, ja pitoarvon anto, säädöt ja pysähdyksen aloitus tuotetaan mikrotietokonejärjestelmän 5 avulla. Käyttöjärjestelmä 6 liittyy mikrotietokonejärjestelmään 5 liitännällä IFI. Korin osissa 4,1; 4.2 on kuorman mittauslaitteet 7; 8, jotka liittyvät mikrotietokonejärjestelmään 5 15 samalla liitännällä IFI. Kerroksissa on jäljempänä kuvioissa 3 ja 6 lähemmin kuvattavat kutsujen rekisteröintilaitteet 9, joiden avulla voidaan antaa kutsuja haluttuun kerrokseen menoa varten. Kutsujen rekisteröintilaitteet 9 liittyvät osoiteväylän AB, sarjasiirräntäväylän CRU tiedon syöttöjoh-20 timen CRUIN kautta mikrotietokonejärjestelmään 5 ja EP-B- 0 062 141:sta tutuksi tulleeseen, vertaajalaitteesta 10 ja DMA-modulista DMA koostuvaan syöttölaitteeseen. Kutsujen rekisteröintilaitteet 9 ovat lisäksi johtimilla 11 yhteydessä toisen hissin mikrotietokonejärjestelmään ja 25 syöttölaitteeseen.

Mikrotietokonejärjestelmä 5 koostuu kutsujen antamiskerros-ten muistista RAMI, kuvion 4 avulla lähemmin kuvattavasta haluttujen kerrosten muistista RAM2, korin osan 4.1; 4.2 30 kulloisenkin kuorman PM tallentavasta muistista RAM3, ylös-ja alasliikkeen käyttökustannusmuisteista RAM4, ylös- ja alasliikkeen käskyt vastaanottavista muisteista RAM5, ohjel-mamuistista EPROM ja mikrosuorittimesta CPU, joka liittyy muisteihin RAM1-RAM5 ja EPROM osoiteväylällä AB, dataväyläl-35 lä DB ja ohjausväylällä STB. R1 ja R2 ovat tutkainlaitteen tutkaimia, jotka ovat rekistereitä, joiden avulla muodostetaan kerrosten numeroita ja kulkusuuntaa vastaavia osoittei- 6 97611 ta. R3 on rekisterin muodossa oleva valitsin, joka näyttää hissin liikkuessa sen kerroksen osoitteen, jossa hissi vielä voisi pysähtyä. Kuten yllä mainitusta käytön ohjauksesta tiedetään, valitsimen osoitteisiin liittyy ajoreitit, joita 5 verrataan pitoarvon antajassa tuotettuun ajoreittiin. Kun ne ovat samat ja on annettu pysähtymiskäsky, alkaa hidastusvai-he. Jos pysähtymiskäskyä ei ole annettu, valitsin R3 kytkeytyy seuraavaan kerrokseen.

10 Hissien a; b mikrotietokonejärjestelmät 5 liittyvät toisiinsa EP-B- 0 050 304:sta tunnetulla käyttökustannusten vertai-lulaitteella 12 ja liitännällä IF2 sekä EP-B- 0 050 305:sta tunnetulla Partyline-siirräntäjärjestelmällä 13 ja liitännällä IF3.

1 5

Kuviossa 3 on kuvattu lähemmin kerroksen E2 kutsujen rekis-teröintilaitetta 9. Kerroksissa on aina näppäimistö 20, jossa on kaikkien muiden kerrosten näppäimet. Kuviossa 3 ei ole kerroksen E2 näppäintä.

20 Pääpysähdyspaikan kerroksen EO näppäimistössä 20 on ainoastaan parillisten kerrosten, kerroksen E1 näppäimistössä 20 ainoastaan parittomien kerrosten näppäimet. Toisessa toteutusvaihtoehdossa pääpysähdyspaikassa HH on hissiä kohti 25 kutsujen rekisteröintilaite 9, jonka näppäimistössä 20 on vain tietyn alueen sisällä olevien parillisten tai parittomien kerrosten näppäimet. Pääpysähdyspaikalla HH voi alue-käytössä olla myös vähintään yksi hisseille a ja b yhteinen kutsujen rekisteröintilaite 9, kuten kuviossa 8, jonka 30 näppäimistö sisältää kaikkien muiden kerrosten näppäimet. Esittämättä jätettävä näyttö ilmoittaa tässä toteutusvaihtoehdossa matkustajille, minkä kerrosryhmän kukin hissi hoitaa.

35 Molemmat jälkimmäiset vaihtoehdot sallivat monikorisilla hisseillä myös aluekäytön, jota valaistaan lähemmin kuviossa 7. Vaihtoehto, jossa on näppäimet kaikille muille kerroksil- 7 97611 le, sallii liikenteen mukaan jaetun aluekäytön ja/tai parillisiin tai parittomiin kerroksiin annettujen kutsujen estämisen .

5 Kerrosten EO; E1 . . . En näppäimet 20.0; 20.1...20.n liittyvät kutsumuistien 27.0; 27.1...27.n tuloihin S. Kutsumuistien 27.0; 27.1 ...27.n lähdöt Q liittyvät kanavointilaitteen 28 ja TAI-elimen 29 tuloihin. Jälkimmäisen lähtö liittyy kanavointilaitteen 28 ensimmäiseen tuloon. Kanavointilaite 28 on 10 yhteydessä myös osoiteväylään AB, ja sen lähtö liittyy tiedon syöttöjohtimeen CRUIN. Muistien 27.0; 27.1 ...27.n lähdöt liittyvät johtimilla 11 hissin b kanavointilaitteeseen 28 ja TAI-elimeen 29.

15 Kanavointilaitteella 28 voidaan tulkata kutsumuistit 27.0; 27.1...27.n ja siirtää tallennetut kutsut kyseisen hissin mikrotietokonejärjestelmään 5. TAI-elin 29 aktivoi kanavointilaitteen 28 ensimmäisen tulon ja siihen liittyvä osoite tulkitaan kutsun antamiskerroksen osoitteeksi. Kanavointi-20 laitteen 28 muihin tuloihin liittyvät osoitteet tulkitaan haluttujen kerroksien osoitteiksi.

Kuten kuvion 2 kuvauksessa mainitusta EP-B- 0 062 141:sta tunnettua, kutsut siirretään mikrotietokonejärjestelmään 5 1 25 siten, että mikrosuoritin CPU ilmoittaa vapaa-signaalilla I · t CIEN valmiutensa keskeytysvaatimusten CINT vastaanottoon.

i « I · •V Vapaa-signaali aktivoi DMA-modulin, joka ottaa haltuunsa

Vv valvonnan osoiteväylän AB ja sarjasiirräntäväylän CRU kaut ta. Sen nyt tuottamien osoitteiden avulla selataan kutsujen : ;‘j 30 rekisteröintilaitteiden 9 kutsumuistit 27.0; 27.1...27.n ja 4 · · vertaajalaitteen 10 kirjoitus-lukumuisti Flag-RAM. Vertaaja- t laitteessa 10 kutsumuistien 27.0; 27.1...27.n sisältöä ja ‘t#[ vastaavien kirjoitus-lukumuistin Flag-RAM muistipaikkojen sisältöä verrataan. Jos ne eivät ole samat, DMA-operaatio 35 lopetetaan ja tuotetaan keskeytysvaatimus CINT. Mikrosuoritin suorittaa sitten keskeytysohjelman lukien tiedon syöttö-johtimella CRUIN olevan databitin kirjoittaen sen sitten 8 97611 osoiteväylällä AB olevalla osoitteella kutsujen antamisker-rosten muistiin RAMI tai haluttujen kerrosten muistiin RAM2 ja dataväylän DB johtimen DQ kautta kirjoitus-lukumuistiin Flag-RAM.

5

Halutut kerrokset tallentava muisti RAM2 koostuu kuvion 4 mukaan muistista RAM21, jossa on kerroksia vastaava määrä muistipaikkoja ja johon jo jaetut kutsut on tallennettu. RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n ovat muita, kerroksiin EO, E1...En 10 liittyviä muisteja, joissa on myös kerroksia vastaava määrä muistipaikkoja. Muisteihin RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n siirretään edellisessä kappaleessa esitetyllä tavalla ainoastaan kyseisissä kerroksissa annetut kutsut, joita ei vielä ole jaettu millekään hissikorille. Muisti RAM21, muut muistit 15 RAM2.0, RAM2.1...RAM2.n, kutsujen antamiskerrosten muisti RAMI ja käskyt vastaanottava muisti RAM5 on liitetty toisiinsa JA-elinten 50 ja 51 muodostamalla piirillä. Mikro-suorittimen CPU ohjelman jokaisessa tutkaimen R2 asennossa muodostama JA-piiri saa aikaan sen, että kun samassa kerrok-20 sessa on jakokäsky ja annettu kutsu, muuhun muistiin tallennetut kutsut siirretään muistiin RAM2', minkä jälkeen ne on jaettu ja ne ovat vapaita valitsimen R3 tutkailtaviksi. Esitetyssä esimerkissä on kuviossa 4 esitetty ainoastaan ylösajosuunnan käskyt vastaanottava muisti RAM5.

25

Kutsun antamiskerroksen ja jossain kerroksessa annettujen • * kerroskutsujen jakaminen tapahtuu samaan tapaan kuin teknii kan tilan hyväksymässä EP-B-0 032 213:ssa.

• · · • · ·

• M

• « · * 30 Kuviossa 5 on kerroksiin liittyvät kytkentäpiirit 15, joiden • *.#i tulot liittyvät ryhmäohjauslaitteeseen 5 ja lähdöt kerrok- .···. sissa oleviin näyttöihin 14. Vain kerroksen E7 osalta kuvat- '·’ tu piiri 15 koostuu kahdesta kolmituloisesta JA-elimestä 15.1; 15.2, kolmesta kaksituloisesta JA-elimestä 15.3; 15.4; 35 15.5 ja yhdestä NEGAATIO-elimestä 15.6. JA-elinten 15.1; 15.2 yksi tulo liittyy valitsimen R3 kyseiseen kerrokseen liittyvään lähtöön ja toinen tulo johtimeen 17, joka kerrok- 9 97611 siin pysähdyttäessä johtaa pysähtymissignaalin. JA-elimen 15.1 kolmas tulo liittyy kutsujen antamiskerrosten muistin RAMI kyseiseen kerrokseen liittyvän muistipaikan lähtöön. JA-elimen 15.2 kolmas tulo on yhteydessä haluttujen kerros-5 ten muistin RAM2 kyseiseen kerrokseen liittyvän muistipaikan lähtöön. JA-elimen 15.1 lähtö liittyy JA-elinten 15.4; 15.5 yhteen tuloon. JA-elimen 15.4 toinen tulo liittyy ylösajon jatkamissignaalin johtavaan johtimeen 18, kun taas JA-elimen 15.5 toinen tulo liittyy alasajon jatkamissignaalin johta-10 vaan johtimeen 19. JA-elimen 15.4 lähtö liittyy näytön 14 tuloon e1, JA-elimen 15.5 lähtö sen tuloon e2. JA-elimen 15.3 toinen tulo liittyy JA-elimen 15.2 lähtöön, ja toinen tulo on NEGAATIO-elimen 15.6 välityksellä kutsujen antamiskerrosten muistin RAMI kyseiseen kerrokseen liittyvän muis-15 tipaikan lähtöön. JA-elimen 15.3 lähtö liittyy näytön 14 kolmanteen tuloon e3.

Näyttö 14 koostuu kahdesta ylös- ja alaspäin osoittavan nuolen muodossa olevasta osasta ja kolmannesta, X-merkin 20 muodossa olevasta hissiin astumiskieltoa ilmoittavasta osasta. Osat muodostuvat valodiodeista, jotka on kiinnitetty lähemmin esittämättä jätettyyn painatteeseen ja joita peittää näytön merkkien kohdalta rei'itetty levy. Kun tulot e1; e2; e3 aktivoivat vastaavat näytön osat, nuolen muotoiset 25 osat loistavat vihreinä ja X-merkki punaisena.

Oletettakoon nyt, että hissin a ylöspäin matkalla olevalle . korin osalle 4.2 jaetaan kerrokseen E7 haluava kutsu ja • · · ;j;* kaksi tästä kerroksesta kerroksiin E10 ja E12 annettua • · '·_* ‘ 30 kutsua. Näitä kutsujen antamiskerrosten muistiin ja halut- tujen kerrosten muistiin RAMI ja RAM2 tallennettuja kutsuja • merkitään tavalliseen tapaan loogisella symbolilla 1. Koska • · · *. valitsimen signaali, pysähtymissignaali ja ylösajon jatka- « * « missignaali ovat korin osan 4.2 pysähtyessä kerrokseen E7 35 valitun logiikan mukaan 1, JA-elimet 15.1; 15.4 sekä näytön 14 tulo e1 aktivoivat näytön sen osan, jossa on ylös osoit- 10 97611 tava nuoli. Nuoli loistaa vihreänä ja kertoo odottaville matkustajille, että korin osa 4.2 hoitaa heidän kutsunsa.

Korin osissa olevia, esittämättä jätettyjä hissin aseman 5 ilmoittavia laitteita ohjataan piirin 15 kaltaisilla piireillä. Kuviossa 5 näkyvä valitsin R3 ilmoittaa aina kerroksen, jossa kori 4 vielä voisi pysähtymiskäskyn saadessaan pysähtyä. Kulloisenkin pysähtymiskerroksen ilmoittavaa laitetta voidaan ohjata yhdistämällä loogisesti tämä tieto 10 johtimella 17 olevaan.

Kuviossa 6 on kuvattu kerroksen E0 kutsujen rekisteröinti-laitetta 9, jossa on näppäimistön 20 sijasta 1O-näppäimistö 20. Tämä vaihtoehto sallii monikoristen hissien muodostamien 15 hissiryhmien aluekäytön, jota valaistaan lähemmin kuviossa 7, jossa alueet voidaan mukauttaa liikenteen vilkkauteen ja/tai pääpysähdyspaikan HH parillisiin tai parittomiin kerroksiin annetut kutsut voidaan estää. Pääpysähdyspaikan HH muodostavissa kerroksissa EO ja El on tällöin ainakin 20 yksi kuvion 6 mukainen kutsujen rekisteröintilaite 9. Pää-pysähdyspaikka HH ei välttämättä ole mainituissa kerroksissa. Monikorisilla hisseillä valitaan tavallisesti ne kerrokset pääpysähdyspaikaksi HH, joissa on vilkas liikenne.

25 Esimerkiksi yksi- ja kaksinumeroisille kutsuille tarkoitettu ,·.·. kutsujen rekisteröintilaite 9 koostuu kuvion 6 mukaan näp päimistöstä 20, jossa on kymmenen näppäintä numeroille 1-9 ja 0, joilla annetaan halutun kerroksen kutsu. Yhdettätoista * * · näppäintä, joka on merkitty voidaan käyttää esimerkiksi • · « ' 30 pohjakerroksen alla olevien kerrosten kutsujen esivalin- tanäppäimenä. Pohjakerrosta kuvataan tällöin numerolla 0.

• j·". Kahdettatoista, "C" näppäintä voitaisiin käyttää muihin *. tarkoituksiin, esimerkiksi koodattujen kutsujen esivalin- • · · tanäppäimenä. Numeroiden 1-9 ja 0 näppäimet liittyvät JA-35 elinten 21.1...21.9; 21.0 toisiin tuloihin. JA-elinten lähdöt taas liittyvät ensimmäiseksi annetun numeron tallentavien muistien 23.1...23.9; 23.0 tuloihin S. Numeroiden 11 97611 1-9, O näppäimet liittyvät myös toisten JA-elinten 22.1.. 22.9; 22.0 toisiin tuloihin. Näiden JA-elinten lähdöt liittyvät toiseksi annetun numeron tallentavien muistien 24.1.. .24.9; 24.0 tuloihin S. Muisteina voidaan käyttää 5 esimerkiksi RS-kiikkuja. Kaikkien muistien lähdöt Q liittyvät kombinatorisen logiikan 25 tuloihin. Sen lähdöt taas liittyvät JA-elinten 26.1...26.n tuloihin. Näiden JA-elinten lähdöt liittyvät kerrosten kutsut tallentavien, esimerkiksi RS-kiikkujen muodossa olevien, muistien 27.1...27.n tuloi-10 hin.

Kombinatorinen logiikka 25 toimii siten, että syötettäessä yksinumeroinen kutsu asetetaan jokin kerroksien E1, E2...E9 kutsut tallentavista muisteista 27.1, 27.2...27.9, syötettä-15 essä kaksinumeroinen kutsu jokin kerroksien E10; E11...En muisteista 27.10; 27.11...27.n. Kun annetaan esimerkiksi kutsut kerroksille E1 ja E13, kombinatorisen logiikan 25 pitää täyttää yhtälöt 20 1 = 1 'l\2'AT'.. ____ΑΨ'Κδ* 13 = ^'^2,^T.../\9''^UJATrΎ^Y'^3"____Λ^Λδ77 , joissa tulosuureet 1'; 2’; 3'... merkitsevät ensimmäistä annettua 25 numeroa ja 1"; 2"; 3"... toista, ja lähtösuureet 1; 13 ; kuvaavat valittuja kerroksia E1; E13.

• ·

Kutsumuistien 27.1; 27.2...27.n lähdöt liittyvät JA-elinten 60.1; 60.2...60.n ensimmäisiin tuloihin. JA-elinten lähdöt • · · V : 30 liittyvät kanavointilaitteen 28 ja TAI-elimen 29 tuloihin.

Jälkimmäisen lähtö liittyy kanavointilaitteen 28 ensimmäi-···. seen tuloon. Kanavointilaite on yhteydessä myös osoite- ’·’ väylään AB ja sen lähtö liittyy tiedon syöttöjohtimeen CRUIN. Muistien 27.1; 27.2...27.n lähdöt liittyvät johtimil-35 la 11 hissin b kanavointilaitteeseen 28 ja TAI-elimeen 29. JA-elinten 26.1; 26.2...26.n kolmansiin tuloihin liittyvät 12 97611 johtimet ENS.1; ENS.2...ENS.n. JA-elinten 60.1; 60.2...60.n toisiin tuloihin liittyvät johtimet ENZ.1; ENZ.2...ENZ.n.

Numerolla 30 kuvataan kutsujen syötön aikaa rajoittavaa 5 piiriä, joka koostuu monoflopista 31, kahdesta viive-elimestä 32, 33, kolmesta NEGAATIO-elimestä 34, 35, 36 ja kahdesta JA-elimestä 37, 38, joissa on molemmissa kaksi tuloa. Numeroiden 1-9, 0 näppäimet liittyvät TAI-elimellä 39, viive-elimellä 40 ja kaksituloisella JA-elimellä 41 monoflopin 10 31 e-tuloon. Monoflopin lähtö a liittyy viive-elimen 32 tuloon, JA-elinten 22.1...22.9; 22.0 toisiin tuloihin ja NEGAATIO-elimen 42 kautta JA-elinten 21.1...21.9; 21.0 toisiin tuloihin. Viive-elimen 32 lähtö liittyy toisen viive-elimen 33 tuloon. Sen lähtö taas liittyy NEGAATIO-15 elimellä 34 JA-elimen 41 toiseen tuloon. Viive-eliminä voidaan käyttää esimerkiksi sarjaan kytkettyjä logiikkamodu-leja, jolloin viivästysaika saadaan signaalin läpimenoajas-ta. Monoflopin 31 lähtö a liittyy toisen NEGAATIO-elimen 35 välityksellä JA-elimen 37 tuloon. JA-elimen toinen tulo 20 liittyy viive-elimen 32 lähtöön ja lähtö kutsumuistien 27.1; 27.2.. .27.n eteen kytkettyjen JA-elinten 26.1; 26.2...26.n toisiin tuloihin. Viive-elimen 32 lähtö liittyy NEGAATIO-elimellä 36 JA-elimen 38 yhteen tuloon; toiseen tuloon liittyy toisen viive-elimen 33 lähtö. JA-elimen 38 lähtö 25 liittyy näppäinmuistien nollausliitäntöihin R.

Yllä kuvattu kutsujen rekisteröintilaite 9 toimii seuraavasti : • · · • · · • · · • · · • · ’·[ * 30 Annettaessa kutsua esimerkiksi kerrokseen E13 painetaan !*·,. ensin näppäintä 1. Näin tuotetaan lyhyt impulssi. Koska i"*: NEGAATIO-elin 42 on vapauttanut JA-elimet 21.1...21.9; 21.0, *. asettuu ainoastaan näppäinmuisti 23.1. Viive-elimen 40 määräämän viiveen jälkeen kytkeytyy monoflop 31, niin että 35 NEGAATIO-elimen 42 lähtö menee alas ja muisteihin 23.1.. .23.9; 23.0 ensimmäisen numeron syöttöä varten liittyvät JA-elimet 21.1...21.9; 21.0 menevät sulkutilaan. Näp-

II

1 3 97611 päinmuisteihin 24.1...24.9; 24.0 toisen numeron syöttöä varten liittyvät JA-elimet 22.1...22.9; 22.0 vapautuvat samanaikaisesti. Oletettakoon nyt, että monoflopin 31 kyt-kentäaika on esimerkiksi yksi sekunti ja että numeron 3 5 näppäintä painetaan tuon ajan kuluessa. Tuolloin asettuu muisti 24.3, ja kombinatorinen logiikka 25 käyttää tulosuu-reita 1' ja 3" ja kerroksen E13 kutsumuistiin 27.13 liittyvää lähtösuuretta 13.

10 Monoflopin 31 ja viive-elimen 32 lähtösignaalien laskevat reunat tuottavat JA-elimen 37 lähtöön pulssin, joka vapauttaa JA-elimet 26.1...26.n ja asettaa kerroksen E13 kutsu-muistin 27.13, jos johdin ENS.13 on 1-tilassa. Viive-elimien 32, 33 lähtösignaalien laskevat reunat aiheuttavat myös 15 toisen JA-elimen 38 lähtöön pulssin, joka palauttaa näppäin-muistit ennalleen. Toisen viive-elimen 33 lähtösignaalin laskeva reuna vapauttaa NEGAATIO-elimen 34 ja JA-elimen 41 kautta monoflopin 31, minkä jälkeen voidaan antaa seuraava kutsu.

20 :Pääpysähdyspaikasta parillisiin tai parittomiin kerroksiin annettujen kutsujen estämiseksi monikorisia hissejä sisältävien hissiryhmien johtimet ENS.1; ENS.2...ENS.n saatetaan manuaalisesti tai automaattisesti 0- tai 1-tilaan. Johtimet . 25 ENZ.1; ENZ. 2. . .ENZ.n saatetaan vastaavasti 1- tai 0-tilaan, ·.·. niin että JA-elimet 26.1...26.n ja JA-elimet 60.1...60.n » · · vapauttavat ainoastaan parilliset tai parittomat kerrokset.

. Aluekäytössä pääpysähdyspaikan HH hissille a annetaan hoi- • « ♦ dettavaksi alue Za, jossa on esimerkiksi kerrokset E1; "·' 30 E2...E19. Tämä tapahtuu vapauttamalla johtimilla ENZ.1; ENZ . 2 . . .ENZ . 1 9 JA-elimet 60.1; 60.2...60.19. Toinen alue Zb, jossa on kerrokset E20; E21...En, annetaan vastaavalla tavalla hissille b. Lähemmin esittämättä jätettävä näyttö kertoo pääpysähdyspaikan HH matkustajille, mikä hissi palve-35 lee mitäkin kerrosryhmää.

97611 1 4

Kanavointilaitteella 28 voidaan tutkata JA-elimet 60.1...-60.n ja siirtää kutsumuisteihin 27.1 ...27.n tallennetut kutsut kyseisen hissin mikrotietokonejärjestelmään 5. Jos muistissa on yksikin kutsu, TAI-elin 29 aktivoi kanavointi-5 laitteen 28 ensimmäisen tulon ja kutsun osoite tulkitaan halutun kerroksen osoitteeksi. Kanavointilaitteen 28 muihin tuloihin liittyvät osoitteet tulkitaan hissikutsujen osoitteiksi, joissa esimerkiksi osoitteen alkuosa ilmoittaa halutun kerroksen ja toinen osa toimii kyseisen kanavointi-10 laitteen valintakoodina ja kuvaa kerrosta, josta kutsu annettiin.

Kuviossa 7 on esitetty yksiosaisista hisseistä koostuva hissiryhmä, jonka pääpysähdyspaikalta HH voidaan kullekin 15 hissille antaa vain tietyn kerrosryhmän kutsuja. Hisseistä a ja b koostuvaa hissiryhmää ohjataan aluekäytössä kuvioissa 2-6 kuvatuilla laitteilla. Nostokoneisto 2 käyttää nosto-köydellä 3 hissikuilussa 1 olevaa yksiosaista hissikoria 4. Kerroksissa olevat näytöt 14 ilmoittavat odottaville matkus-20 tajille, onko saapuva hissikori 4 tarkoitettu ylös- vai alaspäin kutsuille vai eikö sinne voi ollenkaan nousta. Näytön 14 rakenne ja toiminta on kuvattu lähemmin kuviossa 5. Kerroksissa on kutsujen rekisteröintilaitteet 9, joiden avulla voidaan antaa kutsuja haluttuihin kerroksiin menoa 25 varten. Kerroksessa EO olevalla pääpysähdyspaikalla HH on ainakin kaksi kutsujen rekisteröintilaitetta 9, muissa kerroksissa ainakin yksi. Kutsujen rekisteröintilaitteen 9 rakenne ja toiminta on kuvattu lähemmin kuviossa 3. Kuviossa 7 on pääpysähdyspaikalla HH kutsujen rekisteröintilaite 9, 30 jossa näppäimet hissille a kuuluvalle alueelle Za annettavia kutsuja varten. Toinen pääpysähdyspaikalla oleva kutsujen rekisteröintilaite 9 sisältää näppäimet hissille b kuuluvalle alueelle Zb annettavia kutsuja varten. Pääpysähdyspaikalla olevista kutsujen rekisteröintilaitteista 9 puuttuu 35 kuviossa 3 kuvatut johtimet 11. Kerroksissa E1-E20 on kutsujen rekisteröintilaitteet, joissa on näppäin kaikille muille 15 97611 kerroksille. Haluttu kerros valitaan hissien a ja b yhteisellä kutsujen rekisteröintilaitteella 9.

Kuvion 7 toteutusesimerkissä pääpysähdyspaikan HH hissin a 5 kutsujen rekisteröintilaitteella 9 voidaan antaa vain alueen Za kerrosten E1-E10 kutsuja. Jos matkustaja haluaa pääpysäh-dyspaikalta esimerkiksi kerrokseen E19, hänen on annettava kerroksensa toisella, hissin b kutsujen rekisteröintilaitteella. Rakennuksissa, joissa on vilkas liikenne esimerkiksi 10 kerroksiin E1-E5, alue Za käsittää vain nämä kerrokset ja toinen alue Zb muut.

Toisessa toteutusvaihtoehdossa on kuvion 7 kahden kutsujen rekisteröintilaitteen 9 sijasta laitettu pääpysähdyspaikalle 15 HH ainakin yksi hisseille a ja b yhteinen laite, joka on kuvion 8 mukainen. Sen näppäimistössä 20 on kaikkien kerrosten näppäimet 20.1; 20.2...20.n. Alueiden a ja b kutsut annetaan samalla näppäimistöllä 20. Kuvion 8 piirit vastaavat rakenteeltaan ja toiminnaltaan kuvion 6 piirejä. Yk-20 siosaisista koreista koostuvista hissiryhmistä puuttuvat : ‘ : kuviossa 8 näkyvät johtimet ENSI; ENS.2...ENS.n.

Kolmannessa toteutusvaihtoehdossa kutsujen rekisteröintilai-te 9 voidaan näppäimistön sijasta varustaa CH-PS 162 810:n 25 mukaisella, puhelimen numeronvalitsimen kaltaisella impuls-sianturilla, joka liittyy kutsumuisteihin laitteella, joka * * muuntaa impulssianturin luvut kerrosten numeroiksi. Tässä vaihtoehdossa pääkerroksesta EO hissien alueiden ulkopuolel- • · « ’·!·* le annetut kutsut voidaan estää.

V *30 ·*·,, Neljännessä toteutusvaihtoehdossa kutsujen rekisteröintilai- ,···. te 9 voidaan näppäimistön sijasta varustaa kuvion 6 mukai- • · ··· ···. ···· ···· • sella 10-nappaimistolla, jossa on näppäimet lukujen ja » · · ohjausmerkkien antamiseen ja joka liittyy kutsumuisteihin 35 laitteella, joka muuntaa 10-näppäimistön luvut kerrosten numeroiksi. Yksiosaisista hissikoreista koostuvista hissi-ryhmistä puuttuvat kuviossa 6 näkyvät johtimet 16 97611 ENS.1; ENS.2...ENS. n. Pääpysähdyspaikan HH muodostavassa kerroksessa EO on ainakin yksi kuvion 6 mukainen kutsujen rekisteröintilaite. Pääpysähdyspaikan ei tarvitse välttämättä olla mainitussa kerroksessa. Tavallisesti yksiosaisilla 5 hisseillä valitaan pääpysähdyspaikaksi kerros, jossa on vilkas liikenne.

Kuvioiden 6 ja 8 mukaisella kutsujen rekisteröintilaitteella 9 voidaan muodostaa liikenteen vilkkauden mukaan vaihtuvia 10 alueita. Alueisiin jakaminen tapahtuu manuaalisesti tai automaattisesti johtimien ENZ.1; ENZ.2...ENS.n avulla, joille annetaan vastaavat signaalit. Näin estetään muistissa olevien, hissien toiminta-alueiden ulkopuolelle jäävien kutsujen tunnistaminen kanavointilaitteella 28.

15 Pääpysähdyspaikan HH matkustajat näkevät lähemmin esittämättä jätettävästä näytöstä, mikä hissi palvelee mitäkin ker-rosryhmää.

• · • · · • · · • 4 » ( * I • ♦ * • · • » > · • t 1 • · · i : • ·« t · ·

Claims

17 97611

1. Ohjausjärjestelmä hissilaitteistoon, jossa on ainakin yksi ainakin yhden korin osan (4.1; 4.2) sisältävä hissin 5 (a; b) kori (4), ja jossa laitteistossa on korin osia vas taavan määrän peräkkäisiä kerroksia (EO; E1) käsittävä pääpysähdyspaikka (HH) ja laitteet korien kutsumiseksi kerroksiin ja niiden kerrosten antamiseksi, joihin halutaan, ja hissi (a; b) hoitaa vain tiettyihin kerroksiin haluavien 10 ajotoiveet, tunnettu siitä, että kutsujen antamis-laitteet ovat vain korin (4) ulkopuolella kerroksissa (EO; E1...En) olevia kutsujen rekisteröintilaitteita (9), ja että ainakin pääpysähdyspaikalta (HH) poispäin ajettaessa voidaan estää tiettyjen kerrosten joukkoon kuulumattomiin kerroksiin 15 annettujen kutsujen toteuttaminen.

2. Vaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että hissilaitteiston jokaisessa kerroksessa on ainakin yksi kutsujen rekisteröintilaite (9), jonka näppäimis- 20 tössä (20) on näppäimet haluttujen kerrosten antamiseksi ja joka liittyy kutsumuistiin (27.0; 27.1...27.n).

3. Vaatimusten 1 ja 2 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että pääpysähdyspaikalta (HH) tiettyjen 25 kerrosten joukkoon kuulumattomiin kerroksiin annettujen kutsujen toteuttaminen estetään kutsujen rekisteröintilait-* · ·· ·♦ ,» teella (9), jonka näppäimistössä (20) on vain tiettyjen . kerrosten näppäimet. • · # * · • · « ♦ * < ·* ‘30 4. Vaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu «« .. ,» ; siitä, että hissilaitteiston jokaisessa kerroksessa on aina- i’”; kin käsin toimennettava, puhelimen numerovalitsimen tapaisen • · ψ \ impulssianturin sisältävä kutsujen rekisteröintilaite (9), joka on liitetty kutsumuistiin (27.0; 27.1...27.n) laitteel-35 la, joka muuttaa impulssianturin luvut kerrosten numeroiksi. 18 97611

5. Vaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnet-t u siitä, että hissilaitteiston jokaisessa kerroksessa on ainakin yksi 1O-näppäimistön sisältävä kutsujen rekisteröin-tilaite (9), jossa on näppäimet numeroiden jn ohjausmerkkien 5 antamiseksi ja joka on liitetty kutsumuistiin laitteella, joka muuttaa 1O-näppäimistön luvut kerrosten numeroiksi.

6. Vaatimuksen 1 ja jonkin vaatimuksista 2, 4 tai 5 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että pääpysähdys- 10 paikalta (HH) tiettyjen kerrosten joukkoon kuulumattomiin kerroksiin annettujen kutsujen toteuttaminen kutsujen rekis-teröintilaitteella (9), joka sisältää laitteen, joka sallii tiettyihin kerroksiin annetut kutsut ja estää tämän kerros-ryhmän ulkopuolelle annetut kutsut. 15

7. Vaatimuksen 6 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että kutsut salliva tai estävä laite käsittää loogisten piirien tuloihin liitetyt johtimet (ENS.1; ENS.2...ENS.-n; ENZ1; ENZ.2...ENZ.n), joille annetaan manuaalisesti tai 20 automaattisesti vastaavat signaalit.

8. Vaatimuksen 1 ja jonkin vaatimuksista 4 tai 5 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että pääpysähdys-paikan (HH) kutsujen rekisteröinti laitteessa (9) on näyttö, 25 joka ilmoittaa, mikä hissi palvelee mitäkin kerrosryhmää.

9. Vaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että kaksi hissiä käsittävän hissiryhmän toiselle .'*! hissille (a; b) osoitettu kerrosryhmä käsittää liikenteen • < · « I · ...... 30 vilkkauden mukaan ainakin yhden kerroksen sisältävän alueen » * • *·* (Za), ja toisen hissin (b; a) hoitama kerrosryhmä samansuu- Γ”: ruisen ja/tai muut kerrokset sisältävän alueen (Zb). • · «

10. Vaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnet-35 t u siitä, että moniosaisten hissien alemman pääkerroksen (E0) hoitama kerrosryhmä käsittää parilliset kerrokset ja 19 97611 ylemmän pääkerroksen (El) hoitama kerrosryhmä parittomat kerrokset.

11. Vaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnet-5 t u siitä, että moniosaisten hissien alemman pääkerroksen (EO) hoitama kerrosryhmä käsittää parittomat kerrokset ja ylemmän pääkerroksen (El) hoitama parilliset.

12. Vaatimuksen 9 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnet-10 t u siitä, että moniosaisten hissien toisen hissin (a; b) hoitama kerrosryhmä käsittää alemman pääkerroksen (EO) ja ylemmän pääkerroksen (El) hoitamista kerroksista ne, jotka ovat alueen (Za) sisällä, ja toisen hissin (b; a) hoitama kerrosryhmä toisen alueen (Zb) sisällä olevat. I · | . : : «· · «· · .· ϊ r • . • 1 • f · • * · · * : *« φ • · « 20 9 76'. 1