FI96995B - Tietoliikennejärjestelmä, järjestelmässä käytettävä asema ja järjestelmässä käytettävä veräjäkytkentäelin sekä veräjäkytkentäelimen sisältävä laite - Google Patents

Description

96995

Tietoliikennejärjestelmä, järjestelmässä käytettävä asema ja järjestelmässä käytettävä veräjäkytkentäelin sekä veräjäkytkentäelimen sisältävä laite 5 Keksintö koskee tietoliikenneväyläjärjestelmää, johon kuuluu ensimmäinen väylä ja toinen väylä, joita yhdistää ensimmäinen porttikytkentäelementti, johon tietoliikennejärjestelmään kuuluu ensimmäiseen väylään kytketty lähetinasema ja ensimmäiseen tai toiseen väylään 10 kytketty vastaanotinasema, jolloin lähetinasemassa on kehysgeneraattori, joka kehittää kehyksen, jossa on ainakin yksi osoite ja tieto-osa ja kehyksen ollessa pit-käkehyksisessä muodossa kehyksessä on ensimmäinen kiinteä osoitepituus, joka toimii vain sillä väylällä, johon 15 lähetinasema on kytketty, ja mikä tällöin sallii joko vastaanotinaseman määrittämisen määränpääosoitteen avulla, kun vastaanotinasema on kytketty samaan väylään kuin lähetinasema, tai ensimmäisen porttikytkentäelementin määrittämisen kohdeosoitteen avulla, kun vastaanotin on 20 kytketty toiseen väylään, jolloin mainittuun pitkäkehyk-siseen muotoon kuuluu jälkimmäisessä tapauksessa myös vastaanotinaseman määränpääosoite ja ensimmäisessä port-tikytkentäelementissä on siirtovälineet määränpääosoite-kentän sisällön siirtämiseksi kohdeosoitekenttään, minkä 25 seurauksena vastaanotinasemaa voidaan osoittaa suoraan, kun mainittua kehystä lähetetään toista väylää pitkin.

Keksintö liittyy sanomarunkoihin perustuvaan tietoliikennejärjestelmään, kun tietoliikenneväyläjärjes-telmään on kytketty lähetinasema ja määräpaikkaosoitteen 30 määrittelemä vastaanotinasema. Tällaista järjestelmää käytetään esimerkiksi kotona ohjaussignaalien välittämiseen ja järjestely on sellainen, että järjestelmän kustannukset ja järjestelmän käyttökustannukset säilyvät alhaisina. Sanomarunkoihin perustuvan järjestelyn an-35 siosta joukko asemia voi vuoroin kommunikoida keskenään; 2 9699b perusajatuksena, kullakin uudella sanomarungolla voidaan muodostaa uusi lähetin- ja vastaanotinasemien yhdistelmä. Lähetinasema on esimerkiksi ohjaava mikrotietokone. Vastaanottoasema voi olla kuluttajan ajanvietelaite, 5 kodinkone (kello, mikroaaltouuni, pesukone), anturi (lämpötila, turvallisuus), kytkin (valokytkin, ovikytkin tai ohjausventtiili) tai ulkoilman kanssa kommunikoiva asema (modeemi, puhelinvastaaja). Osoitinkenttä tällaisessa paikallisessa tietoliikenneväyläjärjestelmässä 10 muodostuu kiinteästä lukumäärästä bittipaikkoja, esimerkiksi 8, joten enimmillään voidaan ilmaista 256 kohdetta. Tietyissä tapauksissa tämä lukumäärä on riittämätön. Voitaisiin määritellä määräpaikkaosoitteelle suurempi pituus. Tässä tapauksessa hitteihin perustuvan sanoma-15 runkojärjestelyn vuoksi osoitteen pituus kaksinkertais tuisi välittömästi, aiheuttaen sanomarungon tulemisen 8 bittiä pitemmäksi. Monesta tavusta muodostuvassa sanoma-rungossa tämä on vain verrattain rajallinen haitta. Edellä mainituissa kytkimissä ja muissa yksinkertaisissa 20 asemissa pyritään kuitenkin yleensä lyhimpään mahdolliseen sanomarungon pituuteen, jolloin 8 bitin laajennus olisi todella verrattain suuri haitta, koska yleiskuorma tulee tällöin paljon suuremmaksi. Lisähaittana määrä-paikkaosoitteen laajentamisessa on, että kaikkien ase-25 mien tulisi sisältää monimutkainen osoitekooderi.

Erityinen esimerkki tällaisesta moniväyläisestä moniasemaverkosta on kuvattu EP-patenttihakemuksessa 60 535, joka vastaa US-hakemusta sarjanro 243 013, 12.3.1982, Recognition Equipment Corporation. Tämän vii-30 tejulkaisun käsittelemä ongelma on kuinka vapauttaa väy-läjärjestelmän eri väylät odottamasta toiseen väylään kytkettyjen asemien välistä siirtoa. Tähän päästään tuomalla veräjäkytkentäelimet väylien väliin erikseen osoitteistattavina kohteina. Jos kytkentäelintä ei 35 osoitteisteta, se pysyy suljettuna. Tunnettu ratkaisu ei tl 96995 3 mahdollista laajennettavia osoitekenttiä, mikä olisi hyödyllistä sekä paikallisesti osoitteistaessa perusase-mia ja monimutkaisempia asemia että osoitteistettaessa asemaa yhden tai useamman veräjäkytkentäelimen yli, vii-5 meksi mainitussa tapauksessa sallien myös laajennettavat tietokentät.

Muun muassa keksinnön päämääränä on parantaa al-kukappaleessa mainitun väyläjärjestelmän osoitteis-tusominaisuuksia siten, että kiinteänä pysyvällä osoi-10 tekentän pituudella on mahdollista käyttää jo osoite-kenttään nimetty osoite uudelleen ilman että syntyy mo-nikäsitteistä osoitteistusta, jolloin vältetään tahaton osoitteistaminen, kun samalla säilytetään mahdollisuus määritellä (hyvin) pieni sanomarungon pituus tietyissä 15 olosuhteissa.

Tämä saavutetaan, keksinnön ensimmäisen piirteen mukaan, tietoliikennejärjestelmässä, jossa mainittu ke-hysgeneraattori on sovitettu kehittämään kehys sellaiseksi, että siinä on kehyspituudenilmaisin, jolloin ke-20 hyspituudenilmaisimen ensimmäinen sisältö määrittää pit-käkehyksisen muodon, jolla on määriteltävissä oleva tieto-osan pituus, ja kehyksenpituudenilmaisimen toinen sisältö määrittää lyhytkehyksisen muodon, jolla on toinen, kiinteä, osoitepituus ja kiinteä tieto-osan pituus, 25 jotka toimivat vain sillä väylällä, johon lähetinasema on kytketty.

Lyhyitä sanomarunkoja voidaan nyt käyttää samanlaisen väylän kanssa kun taas veräjäkytkentäelimeen tarvitsee liittää älykkyyttä vain rajoitetussa määrin. Jos 30 oletetaan, että määräpaikka-asema on videonauhuri, asema : voidaan kytkeä sekä ensimmäiseen väylään, jota osoittaa ainoastaan määräpaikkaosoite, että toiseen väylään, jota osoittaa kohdeosoitteen ja määräpaikkaosoitteen yhdistelmä. Vaihtoehtoisesti on mahdollista käyttää kahta 35 videonauhuria, joilla on samat osoitteet ja jotka ovat 96995 4 kytketty vastaavasti ensimmäiseen ja toiseen väylään. Nämä osoitteet määrittelee usein vastaanottimen sisäinen laitteisto ja näin ollen ei edellytetä tämän laitteiston muutosta. Saman väylän kautta vastaanotinasemaa osoitta-5 via lähetinasemia ei myöskään tarvitse muuttaa. Esimerkiksi televisiovastaanotin voi osoittaa nimettyä videonauhuria ilman muutoksia. Ainoastaan kun lähetinasema aikoo osoittaa eri vastaanotinasemaa eri väylää pitkin veräjäkytkentäelimen kautta, täytyy asianomaisen sanoma-10 rungon sisältää sekä kohdeosoite että määräpaikkaosoite. Tällaiset lähetinasemat ovat kuitenkin tavallisesti ohjelmoitavia kuten esimerkiksi kotitietokoneen tai valaistusta ja sisäilmastoa säätävän ohjauslaitteen tapauksessa; tämän kaltaisessa tapauksessa kohdeosoitteen 15 asettaminen on yksinkertaista.

Väylien lukumäärä voi olla suurempi yhden tai useamman veräjäkytkentäelimen kunkin ollessa sijoitettuna kahden toisiinsa kytketyn väylän väliin. Tällaisessa tapauksessa on useat eri strategiat mahdollisia siir-20 tämisen kannalta. On edullista mikäli määräpaikkaosoite-kenttä ensimmäisenä kenttä muodostaa osan sarjasta eri kenttiä, joiden pituudet ovat etukäteen asetettuja, joka sarja sijaitsee tämän ensimmäisen kentän ja viimeisen kentän välissä ja siirtovälineet muodostuvat kierrätys-25 välineistä, joilla siirretään sarjan muiden kenttien sisältöä yhdellä paikalla ensimmäisen kentän suuntaan siirtotoimenpiteen yhteydessä, minkä seurauksena ensimmäisen kenttä sisältää tällöin tämänhetkisen määräpaik-kaosoitteen, ja lisävälineistä vastaanotetun kohdeosoi-30 tekentän siirtämiseksi viimeiseen kenttään. Tämän kier-; rätyksen ansiosta on määräpaikka-asemalla selvää, mitä reittiä sanomarunko on seurannut. Tällöin on yksinkertaista lähettää kuittaussignaali samaa reittiä pitkin. Lähetinasema kirjoittaa tällöin oman osoitteensa viimei-35 seen kenttään. Tämän ei tarvitse olla sarjan viimeinen ti 96995 5 fyysinen kenttä. Myös alkuperäinen osoite voidaan yhdistää tähän sarjaan.

Tietyt määräpaikkaosoitteet voidaan pysyvästi antaa tietyille asemaluokille, kuten videonauhurit, ter-5 mostaateille tai murtohälyttimien liikeilmaisimille.

Joukko osoitesisältöjä varataan mieluusti veräjäkytken-täelimille jolloin kullekin väylälle eri osoitesisällöt voidaan määrätä vastaavalla kohdeosoitteella. Tämä aikaansaa joustavan kytkennän. Esimerkiksi kuhunkin väy-10 lään voidaan kytkeä videonauhuri, jota voidaan osoittaa samalla määräpaikkaosoitteella ja vastaavalla kohde-osoitekentän sisällöllä. On samalla tavoin mahdollista, että yksi tai useampi tämän tyyppistä videonauhuria kytketään per väylä, joten kaksi (tai useampi) mahdolli-15 suutta määräpaikkaosoitteen sisällöiksi.

Keksintö liittyy myös lähetinasemaan ja veräjä-kytkentäelimeen käytettäväksi keksinnön mukaisessa väylä järjestelmässä. Keksintö liittyy myös laitteeseen, joka sisältää edellä mainitun veräjäkytkentäelimen, sekä 20 ainakin kaksi ulkoista liitäntää yhtä monelle väylälle, ja sisäisen aseman, joka on sijoitettu tämän laitteen käyttäjätoiminnan ja ainakin yhden viimeksi mainitun väylän väliin. Kuluttajalle tämä yksinkertaistaa tällaisen tietoliikennejärjestelmän rakennetta, koska veräjä-25 kytkentäelimet ovat tulleet ikään kuin näkymättömiksi ja näin ollen varsinaiset kytkentäkäskyt ovat tulleet yksinkertaisemmiksi .

Keksintöä selitetään lisää viitaten seuraaviin kuvioihin, joissa: 30 kuvio 1 on kaavio tietoliikenneväyläjärjestelmäs- tä? kuvio 2 esittää lyhyttä sanomarunkomuotoa; kuvio 3 esittää pitkää sanomarunkomuotoa; kuvio 4 on lohkokaavio veräjäkytkentäelimen si-35 sältävästä laitteesta; 9699b 6 taulukko 1 havainnollistaa reititystoimintaa.

Kuvio 1 on lohkokaavio keksinnön mukaisesta tietoliikennejärjestelmästä. Se sisältää kolme väylää 20, 46, 56. Sarjamuotoiset väylät (leveys 1 bitti) voidaan 5 suunnitella eri tekniikoiden mukaan, kuten koaksiaali, kerrattu johdinpari tai optinen tekniikka. Mukana on kaksi veräjäkytkentäelintä 22, 50. Asemia on neljä 46, 48, 52 ja 54. Osoitteen pituuden ollessa 8 bittiä asemien lukumäärä per väylä voi vaihdella 0,1 ... maksimi 10 256, mukaan lukien väylään kytketyt veräjäkytkentäeli- met. Käyttökelpoisessa tietoliikenteessä jokaiseen väylään kytkettyjen ei-veräjäkytkentäelin-asemien lukumäärä on ainakin kaksi. Verkkorakenne voi olla erilainen: leveämpiä väyliä, enemmän väyliä, enemmän veräjäkytkentä-15 elimiä. Joukko veräjäkytkentäelimiä voidaan liittää yhden väyläparin väliin. Itse veräjäkytkentäelimet voidaan liittää toisiinsa muodostamaan ryhmätyyppinen rakenne. Väylät voidaan toteuttaa keskenään erilaisilla tekniikoilla; tällaisessa tapauksessa asianomaisten veräjäkyt-20 kentäelinten tulee sisältää teknologian muuntomekanismi, esimerkiksi koaksiaalikaapelin, kerratun johdinparikaa-pelin, infrapunakytkennän tai lasikuitukytkennän välillä. Väylät voidaan myös järjestää eri protokollien mukaan, joka ero voi ilmetä eri tasoilla, kuten fysikaali-; 25 set suureet (jännite, aika), bittiformaatti (NRZ, NRZ-1 ja monet muut), sanaformaatti ja korkeammat tasot. Tässä tapauksessa veräjäkytkentäelimen tulee sisältää proto-kollamuunnin. Yksinkertaisuuden vuoksi tällaisia muunnoksia ei käsitellä. Kaikki tämän esimerkin asemat toi-30 mivat kaksisuuntaisesti. Esimerkiksi asema 46 sisältää : lähetinlaitteen 36, vastaanotinlaitteen 34 ja data- prosessorin 38. Asema 48 sisältää lähetinlaitteen 42, vastaanotinlaitteen 44 ja dataprosessorin 40. Veräjäkyt-kentäelin 22 sisältää lähetinlaitteet 26, 30, vastaan-35 otinlaitteet 24, 32 ja dataprosessorin 28. Käytännössä ti 9699b 7 mikä tahansa kytkentä väylään on kaksisuuntainen. Periaatteessa on mahdollista rakenteeltaan hyvin yksinkertaisen aseman toimia ainoastaan vastaanotinasemana, joka ei lähetä takaisin edes kuittaussignaalia. Yleisesti 5 asemat voivat olla hyvin yksinkertaisia tai monimutkaisempia. Väylä datatien leveys voi olla suurempi, esimerkiksi 8 bittiä.

Kuvio 2 esittää esimerkin lyhyestä sanomarunko-muodosta. Sitä voidaan käyttää ohjaamaan yksinkertaista 10 asemaa, esimerkiksi kytkintä. Sanomarunkoon kuuluu 16 bittiä. Bitit b0...b7 muodostavat prioriteettiryhmän. Bittin b2, b3, b4 arvo on (011): tämä määrittelee sano-marunkomuodon. Jäljelle jäävät bitit bO, bl, b5, b6, b7 määrittelevät asianomaisen sanomarungon prioriteetti-15 tason. Pohjimmiltaan prioriteetti voidaan määrittää tie toliikenteen luonteesta, lähetinaseman olemuksesta ja vastaanotinaseman olemuksesta. Jos kaksi tai useampi mahdollisista lähetinasemaa aloittaa samanaikaisesti lähetystoiminnan, yksi asema valitaan sinänsä tunnetulla 20 arbitrointimenettelyllä, jolloin asema, jolla on alhai sempi sanomarunkoprioriteetti havaitsee moninkertaisuuden ja vetäytyy. Tämä esiintyy, esimerkiksi, koska väylä muodostaa langoitetun AND-toiminnon: kukin looginen -0-peittää tässä tapauksessa kaikki samanaikaisesti sattu-; 25 vat loogiset -1- signaalit. Jäljellä olevien bittien merkitys voidaan liittää lähetinaseman olemukseen tai lähetettävän tietoliikenteen luonteeseen. Bitit a0...a5 muodostavat määräpaikkaosoitekentän. Näin ollen maksimissaan 64 yksinkertaista samaan väylään kytkettyä ase-30 maa voidaan osoittaa. Mikäli prioriteettiryhmän perus teella tapahtuva arbitrointi on monikäsitteinen, arbitrointi voi jatkua määräpaikkaosoitebiteillä. Bitit cO, cl määräävät yksinkertaisen komennon, joka voidaan muodostaa sopivalla ja mahdollisesti ainutlaatuisella 35 tavalla asianomaiselle vastaanotinasemalle. Kytkimelle 96995 8 tämä voi olla esimerkiksi kytkin kiinni, kytkin auki, yliheitto, lue kytkimen asento. Periaatteessa on kahden aseman mahdollista antaa täsmälleen sama komento yhdelle vastaanotinasemalle samanaikaisesti. Tämä ei itseasiassa 5 ole mikään haitta.

Kuvio 3 esittää esimerkin pitkästä sanomarunko-muodosta. Se muodostetaan sarjasta 8-bittisiä tavuja, jotka ilmaistaan kirjainyhdistelmien avulla. Tavu PR sisältää prioriteettikoodin, jossa biteillä B2, ...b4 on 10 luonnollisesti eri arvo kuin <001>. Tavu SA sisältää lähetysosoitteen eli alkuperäisen osoitteen. Tätä vas-taanotinasemaa voidaan käyttää määräpaikkaosoitteena palauttaessaan kuittaussignaalin. Kullekin väylälle tämä määräpaikkaosoite on riittävä määrittelemään yksinker-15 taisesti vastaanotinaseman. Tietylle fyysiselle asemalle määräpaikkaosoite ei riipu väylästä (20, 46, 56), johon asianomainen asema itse asiassa on kytketty. Tavu CC sisältää varmistuskoodin. Bittipaikoissa b0...b2, kuvio 2, tämä tavu ilmaisee reititysosoitepaikkojen lukumää-20 rän. Tavun CC jäljelle jäävät bittipaikat ovat tässä epäolennaisia. Tavu BC sisältää sanomarungon pituuskoo-din, joka voi määritellä pituuden 1...256 tavua. Reiti-tysosoitteet sijaitsevat tavuissa (RA1...RA7), jos niitä on. Näiden osoitteiden määrä on määritelty CCissä. Tä-*; 25 ten, jos CC:ssä oleva koodi näyttää -0-, ei reiti- tysosoitteita ole yhtään. Reititysosoitteiden suurin määrä on tässä tapauksessa 7. Ensimmäinen reititysosoite siirretään kohdeosoitekentän DA paikkaan ensimmäisessä asianomaisen sanomarungon kohtaamassa veräjäkytkentäeli-30 messä. Tämän toiminnan aikana kenttien SA, DA, RA1, RA2...RA7 sisältöä kierrätetään seuraavasti: DA, RA1, RA2, ...RA7, SA. Kun toinen veräjäkytkentäelin saavutetaan, sarjaa kierrätetään jälleen yhdellä paikalla: RAl, RA2, ...RA7, SA, DA.

35 Lopulta, enimmillään seitsemän veräjäkytkentäeli- 9 96991 men jälkeen, aiottu vastaanottoasema saavutetaan. Jos vastaanotinasema saavutetaan aikaisemmin, käyttämättömiä reititysosoitteita ei huomioida. Jälkimmäisessä tapauksessa viimeinen merkityksellinen veräjäkytkentäelin nä-5 kyy, esimerkiksi RA5, SA, DA, RA1, ...RA4. Tässä tapauksessa - kohdeosoite - tarkoittaa osoitetta, joka määrää siirron tämän hetkistä väylää pitkin, määräpaikkaosoit-teen tarkoittaessa osoitetta, joka määrää siirron seu-raavaa väylää pitkin.

10 Keksinnön toisessa toteutuksessa alkuperäinen osoitesarja pysyy paikoillaan; reititysosoitteiden sarja sisältää ensiksi kohdeosoitteen DA, sitten "todelliset" reititysosoitteet kun ne vain ovat merkityksellisiä. Ensimmäistä väyläsiirtoa varten osoite DA kopioidaan 15 kohdeosoitekenttään, toista väyläsiirtoa varten osoite RA1, kolmatta väyläsiirtoa varten osoite RA2 ja niin edelleen, kun aiottu vastaanotinasema saavutetaan. Kopioitava osoite ilmaistaan tavussa CC olevilla biteillä. Sanomarungon jäljellä oleviin tavuihin viitataan vain 20 havainnollisuuden vuoksi: tavu HD antaa otsikon, esimerkiksi sarjanumeron tai koodin, joka ilmaisee että varsinainen viesti alkaa. Tavu SFA antaa lähdetoimintaosoit-teen, joka määrää lähteen toiminnan paikallisessa muistissa (määrätyllä vastaanotinasemalla) olevan osoitteen : 25 avulla. Tavu DFA tekee saman lopullisen vastaan- otinaseman toiminnalle. Tavu CD määrää datayksikön tai käskyn. Tavu TC määrää loppukoodin. Täten on mahdollista usean CD-tavulla olla peräkkäin. Sitten voi tulla uusi otsikko. Sanomarungon loppumisen määrää tavun BC sisäl-30 tö. Laskemalla alaspäin vastaanotinasema tietää, milloin tämä loppuminen sattuu.

Esimerkkitoteutus veräjäkytkentäelimen sisältävästä laitteesta

Kuvio 4 on lohkokaavio veräjäkytkentäelimen si-35 sältävästä laitteesta. Lohko 100 käsittää lähetin-vas- 96995 10 taanotinlaitteen, joka kytketään yhden johtimen väylään, jota symbolisoi liitäntä 80. Vastaanotinvahvistin 82, joka syöttää signaalikomparaattoria 86, sekä siirtore-kisteri 90 on kytketty tähän liitäntään 80. Siirtorekis-5 terin 90 sarjamuotoinen lähtö on kytketty lähetinvahvis-timeen 84 ja myös komparaattoriin 86. Lähetinvahvistin on kytketty myös väylään. Vastaanottoasennossa siirtore-kisterissä 90 ladataan sarjamuotoisesti. Lähetysasennos-sa siirtorekisteriä 90 luetaan sarjamuotoisesti. Jos 10 viimeksi mainitussa tapauksessa komparaattori 86 havaitsee poikkeavuuden, mikä ilmaisee, että lähetetty signaali menettää arbitroinnin ja asianomaisen aseman, tässä tapauksessa veräjäkytkentäelin, tulee lopettaa lähettäminen. Tämä viestitetään paikalliselle ohjaimelle 102, 15 lähetys lopetetaan ja aloitetaan mahdollisesti uudelleen myöhemmin määrättävällä hetkellä. Tällaiset mekanismit ovat sinänsä tunnettuja eikä niitä käsitellä enää yksinkertaisuuden vuoksi. Elin 88 on ilmaisin. Ensisijaisesti se ilmaisee lyhyttä sanomarunkomuotoa ilmaisevat bitit; 20 jos nämä bitit vastaanotetaan, veräjäkytkentäelin deak-tivoidaan. Prioriteettitavun bittejä käytetään sitten ainoastaan asettamaan arbitrointi mahdollisten lähe-tinasemien välille. Jos kyseessä ei ole lyhyt sanomarun-komuoto, tavu PR talletetaan dataRAMiin 96 datarekiste-. 25 rillä 94. Määrätyissä tapauksissa kun sanomarunkoa siir retään veräjäkytkentäelin synnyttää oman yksilöllisen prioriteettitavun ja deaktioi vastaanotetun prioriteettitavun, joka täten korvautuu. Tavun PR jälkeen vastaanotetaan tavu SA. Jälkimmäinen siirretään datarekisteriin 30 94 väylän 92 kautta. Sitten vastaanotetaan tavu DA, koh- deosoite. Tätä tavua verrataan komparaattorissa 98 ve-räjäkytkentäelimen merkitykselliseen osoitteeseen. Jos nämä kaksi sopivat yhteen, linjalla 104 on OK-signaali paikalliseen mikroprosessoriin 106, joka osoitelaskurin 35 108 avulla talletetaan peräkkäiset tavut vastaaviin 9699b 11 paikkoihin dataRAMissa 96. Tämän toiminnan aikana tavuilla CC ja BC on määrätyt toiminnat kuten aikaisemmin on mainittu: tavu BC lataa alaspäinlaskurin ja ilmaisee, kun lukema "0" saavutetaan, että sanomarunko on täydel-5 lisesti vastaanotettu. Tämä laskuri on kytketty väylään 92 ja sitä ei ole esitetty yksinkertaisuuden vuoksi. Tavu CC sisältää tiedon reititysosoitteiden lukumäärästä. Na ladataan rekisteriin 110 (kolme bittiä). Tämän jälkeen sanomarungon jäljellä olevat tavut talletetaan. 10 Samalla tavoin on toinen lähetin-vastaanotinlaite 98, joka vastaa laitetta 100 ja on sen vuoksi esitetty ainoastaan viitteellisesti. Väyläliitäntä on tässä 112. Mikroprosessori 106 voi olla tavanomainen rakennuspalikka, joka kuitenkin on ohjelmoitu erityisellä tavalla. 15 Jos osoitteet muistissa 96 ovat 0...255 ja reititysosoitteiden lukumäärä on 0...7, osoitesiirrot luetaan taulukon 1 mukaisesti. Ensimmäinen rivi esittää järjestyksen, jossa tavut on kirjoitettu. Toinen rivi osoittaa järjestyksen, jossa ne luetaan, mikäli yksi reiti-20 tysosoite, lopullinen määräpaikkaosoite, on läsnä. Tässä tapauksessa RA1 (5) luetaan paikasta 2 ja DA (kohdeosoi-te) paikassa 1 ja lähdeosoite SA(1) paikasta 5. Jos rei-titysosoitteita on kaksi, SA luetaan paikata 7 ja niin edelleen paikkaan 11 saakka, jos reititysosoitteita on 25 7. Osoitteet antaa mikroprosessorin 106 ohjain 108, joka on kytketty rekisteriin 110.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa mikroprosessori 106 sisältää ainoastaan yhden väylän 92 datalle ja osoitteille. Monissa tapauksissa on kaksi erillistä väy-30 lää. Yksinkertaisuuden vuoksi tätä ei käsitellä enempää: tuossa tapauksessa osoitebittejä on enemmän kuin 8. Muisti 96 voi tällöin, esimerkiksi, sisältää kaksi sano-marunkoa, jotka vastaanotetaan samanaikaisesti (enemmän tai vähemmän) liittimissä 80, 112. Muisti 96 voi tällöin 35 sisältää lisää käyttäjätietoa, esimerkiksi, jos asian- 9699b 12 omainen veräjäkytkentäelin muodostaa osan ohjaimesta, joka lähettää ennalta asetettuja ohjaussanomarunkoja vastaaville asemille määrätyillä hetkillä. Tätä tarkoitusta varten paikallinen laite voi sisältää käyttäjän 5 syöttö/tulostus -laitteen 114 kuten näppäimistö tai kuvaruutu. Tässä tapauksessa aseman toiminta yhdistyy suuressa määrin veräjäkytkentäelimen toimintaan. Keksinnön eräässä toteutuksessa käyttäjätoiminto käsittää oman lähetin-vastaanotin -laitteen (100, 98) toisessa kahdes-10 ta väyläliittymästä. Eri järjestelyitä, joita voi esiintyä, ei ole esitetty yksinkertaisuuden vuoksi: liitti-missä 80, 112 olevien signaalien välinen fyysinen muunnos (infrapunainen/kerrattu johdinpari/koaksiaali); vastaava protokollamuunnos; erillinen dataprosessointi 15 käyttäjätoiminnossa; veräjäkytkentäelimen mikroprosessorin yksityiskohtainen rakenne.

Claims (14)

9699b 13 Patenttivaatimukset s

1. Tietoliikenneväyläjärjestelmä, johon kuuluu ensimmäinen väylä (20) ja toinen väylä (47, 56), joita 5 yhdistää ensimmäinen porttikytkentäelementti (22, 50), johon tietoliikennejärjestelmään kuuluu ensimmäiseen väylään kytketty lähetinasema (48, 52) ja ensimmäiseen tai toiseen väylään kytketty vastaanotinasema (48, 54), jolloin lähetinasemassa on kehysgeneraattori, joka ke-10 hittää kehyksen, jossa on ainakin yksi osoite ja tieto-osa ja kehyksen ollessa pitkäkehyksisessä muodossa kehyksessä on ensimmäinen kiinteä osoitepituus, joka toimii vain sillä väylällä, johon lähetinasema on kytketty, ja mikä tällöin sallii joko vastaanotinaseman määrittä-15 misen määränpääosoitteen avulla, kun vastaanotinasema on kytketty samaan väylään kuin lähetinasema, tai ensimmäisen porttikytkentäelementin määrittämisen kohdeosoitteen avulla, kun vastaanotin on kytketty toiseen väylään, jolloin mainittuun pitkäkehyksiseen muotoon kuuluu jäl-20 kimmäisessä tapauksessa myös vastaanotinaseman määrän-pääosoite ja ensimmäisessä porttikytkentäelementissä on siirtovälineet määränpääosoitekentän sisällön siirtämiseksi kohdeosoitekenttään, minkä seurauksena vastaan-otinasemaa voidaan osoittaa suoraan, kun mainittua ke-25 hystä lähetetään toista väylää pitkin, tunnettu siitä, että mainittu kehysgeneraattori on sovitettu kehittämään kehys sellaiseksi, että siinä on kehyspituu-denilmaisin (b2, b3, b4), jolloin kehyspituudenilmaisi-men ensimmäinen sisältö määrittää pitkäkehyksisen muo-30 don, jolla on määriteltävissä oleva tieto-osan pituus, . ja kehyksenpituudenilmaisimen toinen sisältö määrittää lyhytkehyksisen muodon, jolla on toinen, kiinteä, osoitepituus ja kiinteä tieto-osan pituus, jotka toimivat vain sillä väylällä, johon lähetinasema on kytketty. 9699b 14

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietoliikenne- väylä järjestelmä, tunnettu siitä, että ensim mäinen porttikytkentäelementti toimii lähetinasemana toiselle porttikytkentäelementille, joka on kytketty 5 toiseen väylään ja toimii sillä vastaanotinasemana, ja joka toinen porttikytkentäelementti on yhdessä toisen vastaanotinaseman kanssa kytketty kolmanteen väylään.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietoliikenne-väylä järjestelmä, johon kuuluu joukko toisiinsa liitet- 10 tyjä väyliä, tunnettu siitä, että kunkin toisiinsa liitetyn väyläparin väliin on sovitettu vastaava porttikytkentäelementti.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen tieto-liikenneväylä järjestelmä, tunnettu siitä, että 15 kaksi vastaanotinasemaa, joilla on sama määränpääosoite, on kytketty järjestelmän eri väyliin ja että näitä kahta vastaanotinasemaa voidaan osoittaa erityisellä vastaan-otinasemalla saman määränpääosoitteen ja eri kohde-osoitteen avulla.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen tieto- liikenneväylä järjestelmä, tunnettu siitä, että määränpääosoitekenttä ensimmäisenä kenttänä muodostaa osan samanpituisten kenttien joukosta, joka joukko on sijoitettu tämän ensimmäisen kentän ja viimeisen kentän 25 väliin, ja että siirtovälineet käsittävät siirtovälineet mainitun joukon jäljellä olevien kenttien sisällön siirtämiseksi yhden askeleen verran ensimmäisen kentän suuntaan mainitun siirtotoimenpiteen yhteydessä, minkä johdosta mainittu ensimmäinen kenttä käsittää senhetkisen 30 määränpääosoitteen, ja lisäksi välineet vastaanotetun kohdeosoitekentän siirtämiseksi mainittuun viimeiseen kenttään.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tietoliikenne-väyläjärjestelmä, tunnettu siitä, että lähe-35 tinasemaan kuuluu lisäksi alkuperäisosoitegeneraattori 9699b 15 mainitun viimeisen kentän täyttämiseksi alkuperäisosoit-teella siten, että tässä viimeisessä kentässä oleva kehys osoittaa aina kulloisenkin alkuperän tällä väylällä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen tieto- 5 liikenneväyläjärjestelmä, tunnettu siitä, että vastaanotinasema sisältyy tiettyyn asemien luokkaan ja että lähetinaseman muodostamien määränpääosoitteiden sisältö on varattu pysyvästi tälle luokalle.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen tieto- 10 liikenneväyläjärjestelmä, tunnettu siitä, että kukin lukuisista sattumanvaraiseen väylään kytketyistä porttikytkentäelementeistä voidaan määrittää kohdeosoi-tekentän yksittäisten sisältöjen avulla.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen tieto- 15 liikenneväyläjärjestelmä, tunnettu siitä, että kaikki väylät käsittävät yhden bitin levyisen tietopolun.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen tietoliikenneväylä järjestelmä, tunnettu siitä, et- 20 tä ensimmäisen kiinteän tieto-osan pituus on pienempi kuin toisen määriteltävissä olevan tieto-osan pituuden alaraja.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen tietoliikenneväylä järjestelmä, tunnettu siitä, et- : 25 tä lyhytkehyksisen muodon pituus on pienempi kuin pit- käkehyksisen muodon pituuden toinen alaraja.

12. Lähetinasema (52) käytettäväksi jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukaisessa tietoliikennejärjestelmässä, joka lähetinasema on sovitettu liitettäväksi 30 ensimmäiseen väylään ja jossa on kehysgeneraattori, joka kehittää kehyksen, jossa on ainakin yksi osoite ja tieto-osa ja pitkäkehyksisessä muodossa ensimmäinen kiinteä osoitepituus, joka toimii vain sillä väylällä, johon lähetinasema on kytketty, ja jolloin se mahdollistaa 35 joko vastaanotinaseman määrittämisen määränpääosoitteen 96995 16 avulla, kun vastaanotinasema on kytketty samaan väylään kuin lähetinasema, tai ensimmäisen porttikytkentäelemen-tin määrittämisen kohdeosoitteen avulla, kun vastaanotin on kytketty toiseen väylään, jolloin pitkäkehyksiseen 5 muotoon kuuluu jälkimmäisessä tapauksessa myös vastaan-otinaseman määränpääosoite määränpääosoitekentän sisällön siirtämiseksi ensimmäisessä porttikytkentäelementis-sä kohdeosoitekenttään, minkä seurauksena vastaanotinasema voidaan osoittaa suoraan, kun kehys lähetetään 10 toista väylää pitkin, tunnettu siitä, että ke-hysgeneraattori on järjestetty kehittämään kehys sellaiseksi, että siinä on kehyspituudenilmaisin (b2, b3, b4), jolloin kehyspituudenilmaisimen ensimmäinen sisältö määrittää pitkäkehyksisen muodon, jolla on määriteltävissä 15 oleva tieto-osan pituus, ja kehyspituudenilmaisimen toinen sisältö määrittää lyhytkehyksisen muodon, jolla on toinen kiinteä osoitepituus ja kiinteä tieto-osan pituus, jotka toimivat vain samalla väylällä, johon lähetinasema on kytketty ja jolloin mainittu kohdeosoite-20 kenttä on kehysasemassa ennen kaikkia määränpääosoite-kenttiä, kun aktivoitava vastaanotinasema on kytketty eri väylään kuin lähetinasema.

13. Porttikytkentäelementti käytettäväksi jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukaisessa tietoliikennejärjes-25 telmässä, johon porttikytkentäelementtiin kuuluu siirto-välineet määränpääosoitekentän sisällön siirtämiseksi kohdeosoitekenttään, minkä seurauksena vastaanotinasema voidaan osoittaa suoraan, kun kehys lähetetään toista väylää pitkin, ja joka käsittää paikallismuistin kaikki-30 en mainittujen kenttien sisällön tallentamiseksi niiden vastaanottojärjestyksessä ja lukuohjausvälineet määränpääosoitekentän sisällön lukemiseksi vastaanoton jälkeen aika-asemassa, joka vastaa samassa kehyksessä olevan kohdeosoitekentän vastaanottoasemaa, tunnettu 35 siitä, että porttikytkentäelementissä on välineet, jotka reagoivat vastaanotetussa kehyksessä olevaan kehyspituu- tl 17 9699b denilmaisimeen (b2, b3, b4), jolloin kehyspituudenil- maisimen ensimmäinen sisältö määrittää pitkäkehyksisen muodon, joka aktivoi tunnistusvälineet, jotka tunnistavat porttikytkentäelementin osoitteen ja tunnistuksen 5 tapahduttua sallivat paikallismuistia ohjaavan kehyspi-tuudenmäärittäjän vastaanoton, jolloin kehyspituudenil-maisimen toinen sisältö määrittää lyhytkehyksisen muodon, joka inaktivoi tunnistusvälineet tunnistuksen tapahduttua.

14. Laite, joka käsittää porttikytkentäelementin ja joka on tarkoitettu käytettäväksi jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukaisessa tietoliikennejärjestelmässä, jolloin porttikytkentäelementtiin kuuluu siirtovälineet määränpääosoitekentän sisällön siirtämiseksi kohdeosoi-15 tekenttään, minkä seurauksena vastaanotinasema on osoitettavissa suoraan, kun kehys siirretään toista väylää pitkin, ja joka laite käsittää paikallismuistin kaikkien mainittujen kenttien sisällön tailentamiseksi niiden vastaanottojärjestyksessä ja lukuohjausvälineet määrän-20 pääosoitekentän sisällön lukemiseksi vastaanoton jälkeen aika-asemassa, joka vastaa samassa kehyksessä olevan kohdeosoitekentän vastaanottoasemaa, tunnettu siitä, että porttikytkentäelementissä on välineet, jotka reagoivat vastaanotetussa kehyksessä olevaan kehyspituu-25 denilmaisimeen (b2, b3, b4), jolloin kehyspituudenil- maisimen ensimmäinen sisältö määrittää pitkäkehyksisen muodon, joka aktivoi tunnistusvälineet, jotka tunnistavat porttikytkentäelementin osoitteen ja tunnistuksen tapahduttua sallivat paikallismuistia ohjaavan kehyspi-30 tuudenmäärittäjän vastaanoton, jolloin kehyspituudenil- maisimen toinen sisältö määrittää lyhytkehyksisen muodon, joka inaktivoi tunnistusvälineet tunnistuksen tapahduttua, ja johon laitteeseen kuuluu lisäksi ainakin kaksi ulkoista liitäntää yhtä monta linjaa varten ja 35 sisäinen asema, joka on kytketty laitteen käyttäjätoi- minnon ja ainakin yhden jälkimmäisistä linjoista väliin. 9699b 18