FI96363B - Menetelmä ja tähtäyslaite tulenjohto- ja aselaitteiden karkeasuuntaamiseksi - Google Patents

Description

96363

Menetelmä ja tähtäyslaite tulenjohto- ja aselaitteiden karkeasuuntaami seksi Tämän keksinnön kohteena on menetelmä rinnakkais-5 laitteiden suuntaamiseksi maalinmittausjärjestelmissä maalin kiinniottolaitteilla varustetun päälaitteen avulla. Keksinnön kohteena on lisäksi tähtäyslaite.

Tulenjohtojärjestelmillä varustetuissa taisteluyksiköissä, joissa on maalinseurantalaitteesta erillään ole-10 vat tähdättävät aselaitteet (efektorit) tai muita maalin kiinniotto- tai seuraamislaitteita, on ongelmana saada yhteinen paikantamisjärjestelmä, niin että tiedot, esim. maalin asemaa koskevat, jotka välitetään yhden tai useamman laitteen haku- tai tulenjohtolaitteesta, taisteluyksi-15 köissä tulkitaan oikein. On tavallista käyttää yhteisenä vertailusuuntana laitteen vertailupisteen kautta kulkevaa pystysuoraa. Toiseksi tiedoksi on sitten sovittava suunta vaakatasossa, siis suorassa kulmassa pystysuoran suhteen, ja laitteen vertailupisteen kautta, millä tavoin viitejär-20 jestelmä (karteesisena koordinaattijärjestelmänä) on kiinnitetty. Sen asema maapallolla olevan koordinaattijärjestelmän suhteen on tietyissä tapauksissa samoin kiinnostava, esim. taisteluyksikön sitomisen yhteydessä suurempaan yksikköön tai aputoimenpiteenä taisteluyksikön laitteiden 25 (asemapaikat maakoordinaateissa) välisten parallaksien • välittämiseksi. Toinen laite voi näiden sopimusten perus teella määrätä suuntauksensa viitejärjestelmän suhteen riippumatta muista laitteista. Pystysuoran ja vertailu-suunnan suuntautumisen ei-yhdensuuntaisuuden johdosta tu-30 levät pienet virheet maahan sidotussa pisteessä, esim.

magneettisella pohjoisnavalla tai kaukana sijaitsevassa maastopisteessä, jätetään tällöin ottamatta huomioon. Pa-rallaksi, ts. translatorinen siirtymä kahden laitteen välillä - nämä ovat muut kolme kuudesta vapausasteesta kes-35 kinäisen aseman määrittämiseksi - ilmaistaan edullisesti vektorierona viitejärjestelmässä.

- 96363 2

Osoitustiedot ja maali-informaatio tämän viitejärjestelmän suhteen voidaan tulkita oikein kaikilla laitteilla, kun tunnetaan niiden oma asema viitejärjestelmän suhteen.

5 Kulloinkin tehtävänasettelun mukaan vaatimukset kahden laitteen suuntaamisen tarkkuudesta ovat keskenään erilaiset. Tällöin esiintyy tuskin ongelmia vaaka-asentoon asettamisessa, koska painovoima on luotettava vertailusuu-re. Vähemmän luotettava on magneettinen pohjoissuunta, 10 koska se on vaihteleva ja siihen vaikuttavat suurehkot metallimassat. Tarkemmat pohjoisen hakevat gyroskoopit ovat kalliita ja suhteellisen hitaita. Maastopisteet tämän sivuttaiseksi suuntaamiseksi ovat ongelmallisia; jos yleensäkään on käytettävissä riittävän kaukaisia pisteitä 15 - mikä tuskin on asianlaita esim. umpilaaksoissa - on yhä vielä olemassa näkyvyyssuhteiden ongelma. Tarkka suuntaaminen on mahdollista, jos kaksi laitetta voidaan molemmin puolin ottaa tähtäimeen ja näistä toinen havaitsee tällöin sivukulman viitesuunnan suhteen ja voi edelleen välittää 20 sen toiselle laitteelle. Jos ei ole suoraa näköyhteyttä esim. maastoesteiden vuoksi, voidaan kolmannen mittauslaitteen (teodoliitti) pystyttämisellä sopivaan kohtaan yhtä hyvin saada aikaan tätä lajia oleva suuntaaminen. Myös tässä on riittävä näkyvyys edellytyksenä. Lisäksi 25 nämä menetelmät ovat aikaavieviä, edellyttävät eri laitteiden yhteistoimintaa ja ne täytyy laitteen mahdollisen siirtämisen yhteydessä toistaa.

Nykyaikaisessa sodankäynnissä ovat usein toistuvat paikan muutokset ja kokonaisten taisteluyksikköjen nopea 30 sijoittuminen välttämättömiä. Taisteluyksikön erilaisten laitteiden suuntaaminen ei saa sen vuoksi vaatia hankalia . toimintatapoja ja suuntaamisen tulisi tapahtua mahdolli simman automaattisesti. Erityisen merkittäväksi ongelma tulee, jos yksittäisissä laitteissa suunnattavassa täh-35 täysakselissa ei ole maan suhteen tapahtuvaa vertailua; 3 96363 olipa niin, että laitetta ei ole sijoitettu lavetille, kuten mahdollisesti yhden miehen komento-ohjuksen tapauksessa, tai niin, että lavettiin ei ole asennettu kulman-mittauslaitetta, kuten mahdollisesti kevyissä it-tykeissä, 5 joissa on putkeen kytketty it-tähtäin. Jopa kun suuntaaminen on tapahtunut, menetetään jokaisella sivuttaisliik-keellä jälleen vertailu. Ohjausinformaatio, jonka esim. hakusensori tai tulenjohtolaskin vertailujärjestelmässä luovuttaa efektorille, on hyödytön, niin kauan kuin siitä 10 osittain puuttuu vertailu juuri tähän järjestelmään. Toisaalta efektoreiden tälle lajille tarkka suuntaaminen ei ole tarpeen, koska niille täytyy vain osoittaa maali, ts. suuntaimen (suuntaajan) täytyy kiinniottaa maali tähtäimen näkökentässä. Yhden miehen komento-ohjusjärjestelmän len-15 tävä kappale laukaistaan maalia kohti ja ohjataan komento-ohjusjärjestelmässä olevan, sille asennetun maalinmittaus-laitteen välityksellä. It-tykki suorittaa tavallisen menetelmän mukaan oman tulenohjauksensa. Puuttuvan vertailun ongelma sivuliikkeelle jää kuitenkin olemaan, jos efekto-20 rin maalinosoitus ei tule tapahtumaan haku- tai tulenjoh-tolaitteesta.

Tulenjohtotehtävä muodostuu olennaisesti: maalin seuraamisesta samanaikaisella mittaamisella, maalin radan ekstrapoloinnilla, mahdollisen kohtaamispisteen laskemi-25 sella - ottaen huomioon tuulen vaikutukset, ballistiikka, ammuslaji mm. - ja efektoria varten suuntausarvojen laskemisella; komento-ohjusten yhteydessä lisäksi suuntaus laukauksen jälkeen. Tämän tulenjohtotehtävän yksi vaikeahkoista osatehtävistä on maalin liikkeen määrittäminen 30 (sensorien erotuskyky, mittauskohina, seurantavirheet, ympäristön vaikutukset sensoreihin kuten liukuminen opti-; sen seuraamisen yhteydessä) ja ekstrapolointi (virheelli set maaliolosuhteet, tuntematon maalin liikehtiminen).

Hyvän perehdyttämisen jälkeen menettelytapa lentä-35 vien maalien torjumiseksi kevyillä it-tykeillä on hoidet- 4 96363 tavissa useimmiten kahdella tai jopa vain yhdellä miehellä. Ampuja seuraa maalia, samalla kun hän suuntaa putken akselin niin, että maali erityisesti sitä varten muodostetussa, putken akselin mukana suunnatussa tähtäyslaitteessä 5 liikkuu merkityn säteen päällä tähtäimen keskustaan. Kulloinkin (usein arvioitujen) maalin etäisyyden ja nopeuden mukaan maalin täytyy tähtäimessä seurata vastaavalla etäisyydellä keskustasta. Samankeskiset käyrät keskustan ympärillä, kulloinkin putken korotuksen mukaan jonkin verran 10 erilaiset, yhdistävät samaa maalin nopeutta tai etäisyyttä vastaavat pisteet (niinkutsutut ellipsitähtäimet). Putken liike voi tällöin tapahtua "käsin" tai servoavusteisena (ohjaussauva). Energian syötöllä sähkömekaniikan ja elektroniikan käyttöä varten varustetussa laitteessa on mah-15 dollista saada ennakko tykinputken maalinseurantaliikkeen perusteella laskimen avulla ja välittää se ampujalle sopivalla tavalla (vrt. tähän esim. julkaisu DE PS 26 58 683, joka esittää tähtäimen erityistä muodostamista ja kuvaa seurantalaitetta).

20 Tällaisissa laitteissa on epäkohtana, että maalin mittaamista varten suhteellisen raskasta tykkiä täytyy viedä maalin mukaan. Varsinkin automaattisen ennakon laskemisen yhteydessä, joka voi tapahtua ainoastaan kiertoak-selin liikkeen perusteella, voivat hetkelliset virheet 25 seuraamisessa vaikuttaa epäedullisesti. Tämän suhteen pa-• rannuksen tuo esim. järjestelmä SAAB LVS-M. Kevyellä, kä tevällä laitteella määritetään maalitiedot. Ne voidaan välittää useille efektoreille (tykeille). Nämä suorittavat varsinaisen tulenohjauslaskennan (ennakon laskenta), anta-30 vat sopivalla tavalla ennakkopisteen ja ampuja suuntaa tykin niin, että sisään asetettu ennakkopiste sattuu maalin kohdalle. Epäedullista tällaisissa järjestelmissä on kuitenkin välttämättömyys varustaa jokainen tykki tulen-johtolaskimella sekä suhteellisesti suurempien tietomää-35 rien välittäminen maaliyksikköä kohden, koska perustana 5 96363 tulenjohtolaskentaa varten maantietojen täytyy olla sopivia ja ne täytyy lukea usein.

Levinneet, mutta laitteiden suhteen kalliita ratkaisuja ovat sellaiset, joissa on keskeinen tulenjohtolai-5 te, joka ohjaa tykkiä automaattisella servo-ohjauksen avulla säätämisellä. Käsin suunnatuilla tykeillä varustettu "laihdutettu" versio on tunnettu käsitteellä seuranta-osoitinmenetelmä. Tulenjohdon asetusarvon suhteen olevilla tykinakselien virheillä ohjataan osoitinlaitteita. Ampuja 10 kiertää putkea niin, että osoittimen poikkeama tasoitetaan nollaan. Myös tässä on välttämätöntä suunnata tykki tarkkaan, koska jokainen kallistus ja puuttuva suuntakulma-suuntaus aiheuttavat suoraan virheitä.

Korkeat vaatimukset eivät täyty laitteella, jollai-15 nen on selostettu julkaisussa FR-A-2 415 285. Tämä sisältää ensimmäisen, aseistuksesta erillään olevan maalilait-teen maalin paikan ja etäisyyden määrittämiseksi ja toiset, aseistukselle asennetut maalilaitteet maalia kohti suuntaamista varten. Ensimmäinen laite sisältää laskemis-20 ja välityselementit, jotka määrittävät ennakon ja antavat sen toisille maalilaitteille aseistuksen ohjaamiseksi täten. Tässä laitteessa on tosin ongelmana suuntaaminen ensimmäisen maalilaitteen ja aseistuksen välillä merkitykseltään toissijainen, sitä vastoin tulee kärjistetysti 25 esille maalinosoittamisen ongelma, kuten edelleen edellä esitettiin, tämän ratkaisemiseksi julkaisu FR-A-2 415 285 ei sisällä mitään ehdotuksia.

Tällä yleiskatsauksella osoitetaan, että nykyaikaisen sodankäynnin synnyttämiä vaatimuksia, nopeaa sijoittu-30 mistä usein toistuvan paikanvaihtamisen yhteydessä, torjunnan säätämistä nopeasti liikkuviin maaleihin mitä ly-i hyimmissä ajoissa, suullisen yhteydenpidon minimointia ja mahdollisimman korkeaa automatisointiastetta ei mitenkään voida tyydyttää tavanomaisella tekniikan tasolla.

35 6 96363 Tästä muodostuu tehtävä osoittaa menetelmä, jolla tulenjohtojärjestelmissä mahdollistetaan suunnattavalla maaliakselilla varustettujen rinnakkaislaitteiden (tässä aselaitteet) nopea suuntaaminen mutta ilman maaliakseli-5 suunnan ja kiinteän peruspaikan välillä olevaa mittauslaitetta riittävällä tarkkuudella ja joka menetelmä on käytettävissä paikan vaihtamisen yhteydessä uudelleen ja joka lisäksi on mahdollisimman yksinkertaisesti automatisoitavissa. Menetelmän avulla tulee suullinen yhteydenpito 10 laitteiden käyttäjien välillä rajoittaa minimiin ja lisäksi täytyy säilyttää mahdollisuus tulenjohtoinformaation toimittamiseen edelleen, mikä mahdollistaa yksinkertaisen, hyvin tarkan maalin mittauksen ja tulenjohtolaskennan suorittamisen edullisesti lukuisille yksinkertaisille, nimit-15 täin käsikäyttöisille efektoreille, ilman että kalliit suuntaamismenettelytavat ja/tai suurien tietomäärien siirtäminen aikayksikköä kohden ovat tarpeen. Liikkumisvapautta, tämä tarkoittaa liikkuvuutta, ei saa menetelmän vuoksi rajoittaa.

20 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että suunnan ilmaisevan välineen (kompassi, teodoliitti, tähtäin, suuntima-antenni) avulla rinnakkaislaitteeseen syötetään etukäteen annettu järjestelmäsuunta ja päälait-teestä lähetetään radiosignaali, jossa on osoitusinformaa-25 tiota (maalisuunta), jonka rinnakkaislaite vastaanottaa suuntimavastaanoton välityksellä lähetyssuunnasta (asen-nussuunta) kulman määrittämiseksi, josta signaali sovitun järjestelmäsuunnan suhteen tulee, joka kulma tallennetaan, jotta se on käytettävissä myöhempiä osoitustapahtumia var-30 ten, ja siitä määritetään tähtäyslinjan hetkellinen suunta etukäteen annetun järjestelmäsuunnan suhteen ja tähtäys-t linjan ja osoitussuunnan välistä eroa käytetään rinnak- kaislaitteen suuntaamiseksi. Keksinnön kohteena on lisäksi tähtäyslaite, jolle on tunnusomaista, että päälaitteessa 35 on datageneraattori osoitustietojen muokkaamiseksi ja lä- il 7 · 96363 hetin sähkömagneettisten kenttien tuottamiseksi, joissa on moduloituja osoitustietoja, ja että rinnakkaislaitteessa on suuntima-antennilla varustettu vastaanotin, joka mahdollistaa toisaalta suunnan määrittämisen, josta sähkömag-5 neettinen kenttä tulee, ja toisaalta osoitusinformaation demoduloimisen, sekä välineet sisääntulosuunnan muokkaamiseksi tähtäysviivan suunnan ja osoitusinformaation suhteen sillä tavoin, että niistä on tuloksena signaali rinnak-kaislaitteen suuntaamiseksi osoitussuuntaan. Menetelmän 10 mukaan toimiva tähtäyslaite, jonka keksinnölliset tunnusmerkit on esitetty laitevaatimusten pääpatenttivaatimuk-sessa, selostetaan erityisenä sovellutusmuotona. Muut me-netelmävaiheet tai laitteen sovellutusmuodot on esitetty niihin liittyvissä patenttivaatimuksissa.

15 Tässä menetelmässä tulenjohtolaite tarkoittaa pää- laitetta, ja se varustetaan lähettimellä ja rinnakkais-laitteet varustetaan radiosuuntimen vastaanottimina, jotka koko ajan ovat valmiudessa toteamaan, missä kulmassa oman tähtäyslaitteen suhteen lähetin on. Viitesuunnasta 20 sopimisen avulla - edullisessa sovellutuksessa kulloisenkin vertailusuunnan suhteen olevan suuntimakulman lähettämisen ja välittämisen kautta radiomajakan avulla - on suuntaus näin joka hetki määrättävissä.

Edelleen annetaan rinnakkaislaitteille tiedoksi 25 valmiiksi muodostettu ennakko, joka mahdollisesti on asemapaikkaan liittyvä. Tämä kuvataan sopivalla tavalla rin-nakkaislaitteen tähtäimessä ja saatetaan yhteyteen siellä näkyvän, todellisen maalin kanssa.

Kuvio 1 esittää tulenjohtolaitteiden ja eri suun-30 tausnuolilla varustettujen aselaitteiden erään sovituksen kuvaa ylhäältä päin; : kuvio 2 esittää päälaitteen yhteistoimintaa rinnak kaisia! tteen kanssa erään edullisen menetelmäkulun mukaan; kuviot 3a, b, c esittävät kaavamaisessa kuvaukses-35 sa näkymää keksinnön mukaisista erilaisista tähtäyslait-teista; 8 96363 kuvio 4 esittää päälaitteen yhteistoimintaa rinnak-kaislaitteen kanssa toisen edullisen menetelmäkulun mukaan.

Keksinnön mukaista menetelmää käsitellään nyt sel-5 laisen laitteen yhteydessä, kuin on esitetty kaavamaisesti kuviossa 1. Kuvio esittää ylhäältä katsottuna tulenjohtoja aselaitteiden mielivaltaista sovitusta. Päälaitteessa 1, tässä maalin kiinniotto- ja seurantavälineillä varustettu tulenjohtolaite, on sovittu vertailusuunta 11, esim. 10 pohjoissuunta, maastopiste tai vastaava. Tämä voi puolestaan olla edelleen sidottu laajempaan yhteyteen, siten että se kuvaa esim. maalitiedot ylempänä olevan yhteyden kanssa sovitun viitesuunnan 10 suhteen, joka eroaa vertai-lusuunnasta 11 kulmalla 12. Kaikki tiedot, jotka kertyvät 15 viitesuunnan 10 suhteen, lasketaan uudelleen tulenjohto-järjestelmässä 1 käyttämistä varten, joka tässä tarkoittaa päälaitetta, vertailusuunnan 11 suhteen, joka suunnilla 10 ja 11 (vaakataso) varustetun kahden viitejärjestelmän samassa viitetasossa tapahtuu kulman 12 yksinkertaisella 20 vähentämisellä. Rinnakkaislaitteet 2, 3, esimerkiksi kevyet it-tykit, yhden miehen komento-ohjukset, muut maalin-seuraamislaitteet jne. on varustettu välineillä, jotka mahdollistavat suunnan 11 suhteen sovitun vertailusuunnan 21, 31 löytämisen (kompassi, tähtäyskaukoputki). Myöskin 25 on rinnakkaislaitteille 2, 3 riippumatta niiden asemapaikasta päälaitteen 1 suhteen mahdollista paikantaa sovittu (oma) vertailusuunta 21, 31. Jos käytetään optisia välineitä, näkyvyysolosuhteiden täytyy tietysti olla riittävän hyvät. Jos pää- ja rinnakkaislaitteen välillä on nä-30 köyhteys, on viitesuunta todettavissa molemminpuolisen kulman tähtäämisen ja ilmoittamisen avulla päälaitteella i hyvin tarkasti. Suunnat 11, 21, 31 ovat ihannetapauksessa tarkalleen toistensa suuntaiset.

Jos rinnakkaislaitteiden yhteydessä on kysymys la-35 vetille asennetuista laitteista, joissa on sivuliikkeen il 9 96363 kiertoanturit varten, niin osoitustiedot viitesuunnan suhteen ovat ilman muuta muokattavissa. Mutta jos tällaiset kiertoanturit puuttuvat tai jos, kuten yhden miehen komento-ohjuksen tapauksessa, laitetta ei ole asennettu lave-5 tille, niin rinnakkaislaite menettää laitteen sivukiertä-misen yhteydessä yhteyden viitesuuntaan. Tämä on estettävissä siten, että keksinnön mukaisen menettelyn mukaan muodostetaan uusi yhteys ja se mitataan suuntimislaitteel-la. Tätä tarkoitusta varten päälaite 1 varustetaan lähet-10 timellä, joka voidaan pystyttää myös erotettuna päälait-teesta mitattuun sijaintipaikkaan, ja rinnakkaislaitteet 2, 3 varustetaan radiosuunnistimen vastaanottimille. Sen jälkeen kun sijaintipaikka on tarkistettu, joka tehtävän mukaisesti voi vaihtua usein, suunnataan rinnakkaislaite 15 ensiksi tätä varten asennettujen välineiden avulla sovitun vertailusuunnan 21 tai 31 suhteen. Radiosuunnistimen vastaanottimella todetaan sitten, missä suunnassa nyt päälaite 1 on. Radiosuunnistimen vastaanotin on rakennettu sillä tavoin, että se voi määrittää säteilylähteen kaukokentäs-20 sä, mistä suunnasta sen oman suuntaamisen suhteen lähde lähettää. Myöskin rinnakkaislaitteen kiertämisen jälkeen on radiosuunnistimen vastaanottimella havaittavissa, minkä kulman verran rinnakkaislaitetta kierrettiin. Jos siis aseman tarkistuksen jälkeen tai toiminnan alussa tallen-25 netaan (kiinnitetään) havaittu asennuskulma 23, 33 pää-laitteen vertailusuunnan 11 ja rinnakkaislaitteen vertailusuunnan 26, 36 suunnan välillä, joita seuraavassa nimitetään lyhyesti laitesuunnaksi, sopivassa muodossa, ja otetaan mukaan tulevaan kulman välittämiseen, rinnakkais-30 laitteen 2, 3 välineen sivuttainen suuntaaminen on radiosuunnistimen vastaanoton perusteella jatkuvasti tunnettu. Kulman määrittämisen tarkkuus suuruusluokalla 10 mrad on tällöin täysin riittävä.

Maalinosoitus rinnakkaislaitteelle kiinniotettavan 35 kohteen maalisuuntaan 15 päälaitteen avulla tapahtuu ver- 10 96363 tailusuunnan 11 ja maalisuunnan 15 välisen osoituskulman 14 välittämisellä. Rinnakkaislaitteiden 2, 3 maalisuunnat saadaan juuri saman osoituskulman 24, 34 vähentämisellä vertailusuunnasta 21, 31 tai ottamalla huomioon asennus-5 kulma 23, 33 vähentämällä osoituskulman ja asennuskulman välinen ero laitesuunnasta 26, 36. Osoitustapahtumaa selostetaan rinnakkaislaitteen 2 esimerkissä lähemmin. Osoituksen aluksi rinnakkaislaitteen maalisuuntausakseli (täh-täyslinja), joka on esitetty tähtäyssuuntana 27, muodostaa 10 asennussuunnan 26 kanssa tähtäyskulman 28, joka mitataan suoraan radiosuunnistimen vastaanottimella. Täten on myös kulma vertailusuunnan 21 suhteen tunnettu tallennetun asennuskulman 23 ja mitatun tähtäyskulman 28 välisenä erotuksena. Muuttuva tähtäyskulma tähtäyssuunnan 27 ja ver-15 tailusuunnan 21 välillä saadaan keskeytymättä asennuskulman 23 ja mitatun kulman 28 välisestä erosta. Siten on myös tähtäyslaitteen 27 poikkeama osoitussuunnasta 25 tunnettu kulman 24 ja tähtäyskulman 28 summan ja asennuskulman 23 välisenä erona ja sitä voidaan käyttää sopivalla 20 tavalla. Tämän poikkeamatiedon perusteella muutetaan täh-täyssuuntaa 27 niin, että poikkeama häviää.

Maaleille, joiden etäisyys on pää- ja rinnakkaislaitteiden välisen etäisyyden suuruusluokkaa, voi sijaintipaikkaan liittyvä maalinosoitus olla tarpeen, ts. osoi-25 tuskulmilla 14, 24, 34 voisi olla erilaiset arvot. Välineitä, jotka mahdollistavat asemapaikkaan sidotun osoitus-kulman välittämisen, on selostettu enemmän jäljempänä.

Osoituskulman 14, 24, 34 välittäminen voi tapahtua millä tahansa tunnetulla tavalla. Koska tähtäyssuunnan 27 30 tai tähtäyskulman 28 jatkuvaa määrittämistä varten käytetään radioyhteyttä, on edullista välittää osoituskulma samoin radiolla. Osoituskulman ohella on välitettävissä muuta hyödyllistä tietoa, erityisesti tiedot kevyiden it-tykkien ennakosta.

35 11 96363

Yksinkertaista, kustannuksiltaan edullista sovellu-tusmuotoa, jossa voidaan käyttää normitettuja, kauppatavaraa olevia ja sen vuoksi edullisesti hankittavia laitteita, selostetaan jäljempänä kuvion 2 avulla. Vasemmalla 5 kuviossa on lähettävän päälaitteen 4 osat, oikealla vastaanottavan rinnakkaislaitteen 5 osat kuvattu kaavamaisesti.

Päälaite käsittää mm. maalinseuranta- ja tulenjoh-tolaitteen 41, mahdollisesti kameran 42 yhteydessä, jonka 10 kuva tehdään tulenjohtomonitorissa 43 näkyväksi. Tiedonkä-sittelylaite 44, johon liittyy mahdollisesti grafiikan-muodostuslaite, tuottaa tulenjohtolaitteen 41 tietojen perusteella osoitustiedot ja muita käyttötarkoituksia varten tarvittavat tiedot, esim. ampumaennakon normitetun 15 tietosignaalin muodossa, joka menee edelleen lähettimeen 45, mistä se tarkoituksenmukaisesti samoin normitetussa muodossa moduloidaan ja heijastetaan antennin 46 kautta rinnakkaislaitteisiin 5; tarvittaessa se samoin on käytettävissä tulenjohtomonitorissa 43. Kamera 42 ja tulenjoh-20 tomonitori 43 ovat päälaitetta 4 kyllä täydentäviä laitteita mutta eivät tarpeen ratkaisun kannalta.

Rinnakkaislaite, oikealla kuviossa, vastaanottaa päälaitteen lähettämän signaalin. Määrätyn suuntavaikutuk-sen omaavan vastaanottoantennin 56 välityksellä moduloitu 25 signaali pääsee radiosuunnistimen vastaanottimeen 55, missä se demoduloidaan ja tiedonkäsittelylaitteen 52 kautta sopivassa muodossa luovutetaan tähtäimen 53 sisään asettamista varten. Riippumatta tietosignaalin lajista ja sisällöstä ilmaisee yhdensuuntainen polku radiosuunnistimen 30 vastaanottolaitteessa 55 suunnan, josta lähetyssignaali tulee. Tätä tietoa käsittelee grafiikkageneraattori 54 '· tuottamalla suunnasta riippuvan suuntimamerkin, joka puo lestaan asetetaan sisälle tähtäyslaitteeseen 53. Tämä täh-täyslaite toimii keksinnön mukaisen menetelmän mukaan ja 35 sitä käsitellään nyt jäljempänä muiden menetelmävaiheiden yhteydessä.

12 96363

Kuvat 3a ja 3b esittävät tähtäyslaitteen keksinnön mukaisen sovellutusmuodon tähtäyskuvaa, jossa edellä mainittu sisään asettaminen voisi näyttää suunnilleen siltä, kuin edellä on kuvattu (3a). Ne esittävät myös, kuinka 5 maalinosoitus ja maalin torjunta tapahtuu keksinnön mukaisen menetelmän mukaan (3a - 3b). Rinnakkaislaitteen 2, 3 tähtäimessä 53 on kiinteänä nähtävissä hiusristikko 57 ja jakokehä 59, jolla suuntimamerkki 58 liikkuu riippuen laitteen sivusuuntauksesta. Merkki osoittaa, kompassineu-10 lan tapaisesti, sen sivukulman, jonka laitteen tähtäyslin-ja, jota luonnehtii hiusristikko 57, ottaa laitesuunnan 26, 36 suhteen. Mutta koska muut tiedot tulevat sovitun vertailusuunnan 21, 31 suhteen, edullisesti merkki 58 asetetaan sisään asennuskulman 23, 33 verran korjattuna, niin 15 että se osoittaa sivukulman vertailusuunnan 21, 31 suhteen. Tämä voi tapahtua havainnollisella tavalla siten, että vertailusuuntaan 21, 31 vastaavien välineiden (kompassi, tähtäyskaukoputki) avulla suunnatussa laitteessa suuntima-antennia kierretään niin, että suuntimamerkki 58 20 sisäänasetustähtäimessä 53 tulee nolla-asentoon ("klo 12"). On itsestään selvää, että tämä "kiertäminen" voi tapahtua elektronisesti.

Ottamalla huomioon asetuskulma 23, 33 antaa siis suuntimamerkki 58 hetkellisen sivukulman rinnakkaislait-25 teen tähtäyslinjan ja vertailusuunnan 21, 31 välillä. Jos nyt päälaite määrittää torjuttavan maalin maalinsuunnassa 15, ts. suuntakulmalla 14 vertailusuunnan 11 suhteen, niin se luovuttaa informaatiota osoitusmerkistä rinnakkaislait-teeseen 2, 3. Tämän tähtäyslaitteessa on osoitusmerkin 48 30 asento mitta otettavalle suuntakulmalle 24, 34 ja pysyy jakokehän 59 ja hiusristikon 57 suhteen asemassaan muut-tumattomana, riippumatta siitä mitä liikettä rinnakkaislaitteen 2, 3 tähtäyslinja tekee.

Edelleen on esitetty lisämerkki 47, joka antaa tu-35 lenjohtoinformaatiota, konkreettisesti ennakkomerkin tyk- 96363 13 kejä varten maaliin suunnatun ennakon jäljempänä enemmän selostetun menetelmäosan käyttöön. Myös tämä ennakkomerkkl 47 on, kuten osoitusmerkki 48, vain päälaitteesta 1 lähetetystä informaatiosta riippuvainen, siis pysyy tähtäimes-5 sä 53 riippumattomana rinnakkaislaitteen 2, 3 suunnasta.

Osoitusmerkin 48 sisään asettamisen avulla, mahdollisesti akustisen signaalin tukemana, joka yksitiekommuni-koinnin osana voidaan ongelmattomasti liittää normitettuun tiedonsiirtomenetelmään, tulee rinnakkaislaitteen käyttä-10 jälle selväksi, mihin tähtäyslinja on suunnattava, jotta maali voitaisiin saada kiinni. Kuvio 3b esittää mahdollista tähtäyskuvaa sen jälkeen kun rinnakkaisia!te on noudattanut likimain täydellisesti osoitusta. Laitetta kierrettiin lähtien kuviossa 3a esitetystä tilanteesta oikealle 15 niin, että suuntimamerkki 58 tulee melkein peitetyksi osoitusmerkillä 48, jota sillä välin muutetun maalin aseman seurauksena päälaitteen 1 ohjaamana vielä hieman siirrettiin. Tämän aikana on oikeanpuoleisessa kuvareunas-sa maali 6 jo tullut näkyviin.

20 Ampujan (myös suuntaajaksi nimitetty) tavallinen menettely maalin havaitsemiseksi muodostuu siitä, että hän laitteellaan ensiksi tähtäysviivan ollessa likimain vaakasuorassa kiertää sivusuuntaan, jonka aikana maali tulee näkyviin. Tähän sektoriin saapuneena, mahdollisesti tuet-25 tuna lisätiedolla maalin korkeudesta, hän hakee, tähtäimen yli katsoen, maalin, suuntaa laitteen suunnilleen siihen ja ottaa sitten maalin lopullisesti kiinni tähtäimellä. Yhden miehen komento-ohjusten yhteydessä, joissa on korkeuden muutosten yhteydessä mukana kääntyvä suuntima-an-30 tenni, voisi olla niin, että suuntavaikutus liian suuren korotuskulman (elevaatio) yhteydessä menetetään tai tulee * liian epätarkaksi. Mutta koska suuntiminen on merkityksel listä vain sivusuunnassa tapahtuvalle osoitukselle, ei sivusuuntaa varten olevien osoitustietojen menettäminen 35 korotuskulman suurentumisen johdosta sivusuuntaisen kään- - 96363 14 tämisen jälkeen merkitse paljoa edellä kuvatuista syistä. Laveteilla varustettujen tykkien yhteydessä pätee periaatteessa sama: kuitenkin suositellaan, että suuntima-antenni asennetaan ainoastaan sivusuunnassa kiertyvälle lavetille, 5 ei korkeussäädön mukana kääntyvälle laiteosalle.

Kuvatun sivuosoituksen lisäksi on ilman muuta mahdollista muokata myös korkeuskulmaa, yksinkertainen pystysuunnan ilmaisin rinnakkaislaitteen korkeussuunnattavalla osalla toimittaa rinnakkaislaitteen tähtäysviivan asennus-10 kulman. Päälaite 1 lähettää sivukulman 14 ohella myös kor-keuskulman maalisuuntaa 15 varten. Kulmaero ilmoitetaan sopivassa muodossa (ei piirrettynä) ja poistetaan suuntaajan toimesta nostamalla tai laskemalla tähtäysviivaa.

Maalin 6 ollessa tähtäimessä komento-ohjuksen ampu-15 ja suuntaa nyt suhteellisen vaivattomasti tähtäyslinjan, jota esittää hiusristikon 57 keskipiste, maaliin ja laukaisee. Tykillä ampujan täytyy sitä vasten ottaa huomioon ennakko. Tätä tarkoitusta varten hän saattaa käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää efektorien suuntaamiseksi 20 ennakkomerkin 47 maalin kanssa päällekkäin ja sitten laukaisee. Tämä menetelmä on käytettävissä myös komento-ohjusten yhteydessä, joilla voidaan tai täytyy ampua tietyllä ennakolla, mikä mahdollistaa vaikutustilan optimaalisen käyttämisen. Ennakkomerkki 47 lasketaan, kuten mainittiin, 25 tulenjohtolaitteen toimesta täydellisesti ja riippumatta tykin asennuksesta ja liikkeestä. Tulenjohtoyksikkö, joka muodostuu maalinseuranta- ja mittausyksiköstä, kohtauspis-teen laskijasta ottaen huomioon tuulen, ballistiikan jne., voi palvella useita tykkejä. Se tulee sen vuoksi olemaan 30 suhteellisen mukavasti täydennettävä ja laskee hyvin tarkkaan ennakon mitatulle maalille, mahdollisesti tykkien eri asemapaikoille tulenjohtoyksikön ympärillä ja/tai erilaisille tykki- ja ammustyypeille. Perustuen hakusensoritie-toihin tai sitten maalinseurannan aikana tulenjohtoyksikkö 35 antaa osoitussignaalin efektoreille, joiden perusteella ii 15 96363 käyttäjän on mahdollista kääntää sopivaan sivusuuntaan ja, mahdollisesti maalin korkeutta koskevien lisätietojen tukemana, paikallistaa maali ja ottaa omaan tähtäimeen. Niin pian kuin ennakko on luotettavasti laskettu, tulenjohtoyk-5 sikkö antaa tämän, ja vain tämän, edelleen efektoreille. Nämä vastaanottavat siis ainoastaan kaksi arvoa, jotka määrittävät maalin paikan laukaisuhetkeä varten. Ampujalla on nyt siis tehtävänä saattaa sisään asetettu ennakko-merkki 47 maalin 6 kanssa päällekkäin ja vain laukaista, 10 kun ei ole mitään poikkeamaa merkin ja maalin välillä.

Tietysti täytyy kuten aikaisemminkin ampujan verraten raskaalla efektorilla käsin tai apukäyttölaitteiden tukemana seurata maalia. Päinvastoin kuin sellaisessa menetelmässä, joka perustuu julkaisussa DE-C-26 58 683 se-15 lostettuun seurantalaitteeseen, ennakko ei tässä kuitenkaan ole riippuvainen seuraamisliikkeestä, minkä tykki suorittaa. Sen seikan johdosta, että tykki jälleen suuntautuu maaliin ennakon poistamiseksi eikä absoluuttisiin suuntatietoihin viitejärjestelmässä, esiintyy helposti 20 puutteellisesta viitejärjestelmien suuntaamisesta pää- ja rinnakkaislaitteiden välillä ainoastaan toisen kertaluokan virheitä.

Myös ampujan lisätehtävää, maalin liikkeen oikeaa arvioimista varten tykin liikkumattomana olemisen aikana, 25 voi keksinnön mukainen menetelmä antaa tukea tulenjohto-tietojen antamiseksi. Ennakkomerkin 47 lisäksi, jonka täytyy olla laukaisemisen hetkellä maalin päällä, asetetaan sisään esimerkiksi viivamerkintä, joka päättyy merkinnän 47 keskustassa. Tämä viiva ilmoittaa tähtäimessä radan, 30 jolla maali tykin ollessa liikkumatta kaiken todennäköisyyden mukaan lähestyy ennakkomerkin mukaan. Viiva voi '· olla varustettu aikamerkinnällä. Näiden lisämerkintöjen tuottaminen, välittäminen, muokkaaminen ja tähtäimen sisään asettaminen tapahtuu kulloistakin ennakkomerkkiä 47 35 vastaavasti. Mutta ennakkomerkki 47 voi kuvata myös sitä 16 96363 pistettä, jonka alla maalin täytyy tulla näkyviin tähtäimeen lyhyeksi, kiinteäksi ajaksi ennen laukaisemista; tuli avataan sitten tarkalleen tämän lyhyen, kiinteän ajan verran tykin kiinnittämisen jälkeen.

5 Osoitustietojen esittämisen toinen mahdollisuus on esitetty kuviossa 3c. Huomataan, tällä kertaa jonkin verran toisessa ulkoisessa muodossa, merkkejä sisäänasetus-tähtäimessä, jossa on hiusristikko 57 sekä valopistemerkki 50 ja toinen valopistemerkki 51. Tässä osoitustiedot ovat 10 vielä askelen verran enemmän analysoituja. Koska lopuksi on suuntaajalle merkityksetöntä, missä absoluuttisessa suunnassa osoitettu maali sijaitsee, hänelle annetaan vain hänen tähtäinlaitteensa ja otettavan suunnan välinen ero. Jos siis maali, mitattuna hänen sen hetkisessä tähtäin-15 laitteessaan, sijaitsee hänestä vasemmalle, loistaa merk-kipiste vasemmalla takana. Suuntaaja kääntää sitten laitettaan vasemmalle, minkä vuoksi vähittäisesti lähempänä keskustaa ("klo 12") olevat merkkipisteet loistavat, kunnes tähtäys- ja osoituslaite käytännössä peittävät toisen-20 sa, siis keskustassa ylhäällä oleva merkkipiste valaisee. Merkin 51 välityksellä voidaan lisäksi karkea tieto maalin korkeudesta asettaa sisään, mikä luonnollisesti ilman muuta samoin radiosignaalin välityksellä voidaan edelleen antaa päälaitteesta 4 rinnakkaislaitteeseen 5. Tässä so-25 vellutuksessa on myös mahdollista ottaa huomioon käytännön näkökohtia käyttöä varten. Koska suuren poikkeaman yhteydessä vaaditaan suuria kiertymisnopeuksia, ajamisen osoi-tussuuntaa kohti täytyy tapahtua suuremmalla huolellisuudella, ei ole esim. mielekästä käyttää valopistemerkille 30 50 lineaarista mittakaavaa vaan käyttää ylemmällä alueella pienempiä kulma-askeleita merkkipistettä kohden kuin sivussa ja alhaalla olevilla alueilla. Ergonomisesti määritelty mittakaava auttaa suuntaajaa tehokkaan kääntöliik-keen suorittamisessa osoitussuuntaan.

35 tl 17 96363

Muita mahdollisuuksia osoitustietojen käsittelemiseen ja luovuttamiseen suuntaajalle, joka käsitteleminen perustuu osoitussuunnan ja kulloisenkin tähtäyssuunnan tietämiseen suuntaan sidotun radiosuunnistimen vastaanot-5 timen ansiosta, kunhan ne ovat keksinnön tiedossa, on ilman muuta johdettavissa.

Edellä kuvatussa, ensimmäisessä keksinnön mukaisen menetelmän muunnoksessa osoittamista varten täytyy yhteinen vertailusuunta 11, 21, 31 sopia eksplisiittisesti, ts. 10 keskustella yksittäisten laitteiden käyttäjien välillä, ja suunnan täytyy olla havaittavissa jokaisen laitteen toimesta riippumattomasti. Tämä menettely on automatisoitavissa, kuten jäljempänä selostetaan kuvion 4 avulla.

Päälaite 7 on varustettu suuntimislähettimellä, 15 jossa on vastaava suuntimislähetysantenni 76, joka antaa suuntaviuhkan kiertyä vertailutason suhteen suorakulmaisen akselin ympäri. Vertailusuunta 71 on päälaitteelle yksistään määrätty mielivaltaisesti, mahdollisesti sidottuna laajempaan yhteyteen ja tämän vertailusuunnasta 10 kulman 20 12 verran poikkeavasti. Suuntimakulma 77 vertailusuunnan 71 ja suuntimalähettimen säteilytason (suurimman ulossä-teilytehon suunta) välillä on ajasta riippuva. Jos merkitään viitemerkinnällä a suuntimakulmaa 77 ja viitemerkin-nällä w pystysuoran säteilyviuhkan kiertämisen kulmano-25 peutta, esitettynä säteilyakselin 78 kautta, niin on voimassa esimerkiksi a(t) = (b + w*t)mod2n 30 missä b on vakio alkukulma, joka esimerkiksi voi sisältää kulman 12.

Rinnakkaisia!te 8 - yksinkertaisuuden vuoksi on ainoastaan yksi useista rinnakkaislaitteista esitetty - on jälleen varustettu määrätyllä suuntavaikutuksella ja ra-35 diosuunnistimen vastaanottimella varustetulla vastaanot- 96363 18 toantennilla 56, jolla nyt kuitenkin on toinen tehtävä. Kuten aikaisemmin kuvatussa menetelmässä sille on mahdollista todeta sen oman, hetkellisen tähtäyslinjan suhteen suunta, josta lähetyssignaali tulee. Sillä ei kuitenkaan 5 vielä ole mitään vertailusuuntaa, koska rinnakkaislaitet-ta 8 ei ole suunnattu sivusuunnassa. Sitä vastoin vastaanotetun signaalin kenttävoimakkuus on lähettimen kiertävän suuntaviuhkan vuoksi moduloitu taajuudella w/2n. Radio-suunnistimen vastaanotin kykenee tunnetuilla keinoilla 10 välittämään kulloisenkin ajankohdan, jossa lähetyssäde 78 on suunnattu rinnakkaislaitteeseen 8, ts. suunnattu asen-nussuunnan 86 suhteen.

Lähetyssignaaliin annetaan nyt mukaan tunnetun, merkkiä 48 vastaavasti osoitusta varten olevan informaa-15 tion ohella ja merkkiä 47 vastaavasti tulenjohtoon tulevien mahdollisten lisäinformaatioiden ohella jatkuvasti suuntimakulman 77 hetkellinen arvo a(t). Rinnakkaislait-teessa 8 tulkitaan moduloitu signaali ainoastaan maksimaalisen vastaanottotason hetkeä varten. Tällä tavoin saadul-20 la suuntimakulman 77 tiedolla lähetyssäteen 78 ja laitesu-unnan 86 päällekkäisistä suunnista on rinnakkaislaitteessa 8 kulma tunnettu, jolla sen laitesuunta 86 on vertailu-suunnan 71 tai viitesuunnan 10 suhteen. Silloin on lievää, laitesuunnan suhteen mitattua tähtäyslinjan sivuasentoa 25 verrattava viitesuuntaan.

Lähetyssignaalilla välitetyt tiedot on moduloita vissa esim. sanoman muotoon. Suuntimakulman 77 täytyy tällöin olla jatkuvasti havaittuna, osoitusmerkin tarvittaessa, lisätiedot ovat osoittamista varten vapaaehtoisia, 30 ennakolla ampumista varten välttämättömiä.

Jos yksittäiset laitteet ovat suhteellisen kaukana v toisistaan ja kysymyksessä efektoreiden osalta ovat tykit, jotka osoittavat ennakolla laukauksensa liikkuvaan maaliin, niin ei olisi vain osoittamisen takia vaan myös seu-35 raamisen takia useissa tapauksissa hyödyllistä tuntea pa- il 19 96363 rallaksit. Suora etäisyyden mittaaminen, esim. infrapuna-etäisyysmittarilla, voi olla mahdotonta näköyhteyden puuttumisen takia. Sitä vastoin on kulmamittauksen ansiosta mahdollista laskea vaakaetäisyydet, sikäli kuin käytetään 5 kahta edellä kuvattua lajia olevaa päälaitetta, joiden etäisyys on tarkkaan tunnettu. Kolmioinnin tunnetussa tavassa on sitten jokaiselle rinnakkaislaitteelle mahdollista laskea sen etäisyys kahden päälaitteen suhteen.

Toinen mahdollisuus havaita rinnakkaislaitteiden 10 asemapaikat viitejärjestelmässä ja siten myös niiden pa-rallaksit, muodostuu siitä, että rinnakkaislaitteet varustetaan niinkutsutuilla transpondereilla, siis laitteilla, jotka heijastavat takaisin vastaanotetun radiosignaalin kaikuna. Kulkuaikaerosta voi päälaite määrittää transpon-15 derin etäisyyden riittävällä tarkkuudella. Koska myös suunta, josta kaiku tulee, on kiinteä, rinnakkaislaite voi lisäksi liittää etäisyystiedon sanomaan, niin että jokainen rinnakkaislaite saa etäisyytensä päälaitteen suhteen jaksoittaisesti toimitettuna. Lisäksi nyt päälaite kykenee 20 rinnakkaislaitteille toimituttamaan yksittäisiä tietoja, esim. välittämään vain silloin osoitustietoja, kun laitteiden ja maalin muodostamasta kuviosta lähtien määrätyn rinnakkaislaitteen käyttö ylipäätään on mielekästä. Edelleen voidaan laskea tulenjohtoa varten lisäinformaatiota, 25 joka sisältyy tähtäyslaitteen sisään asetettuun merkkiin 47; erityisesti voidaan antaa ennakko ottaen huomioon pa-rallaksit.

Claims (9)

20 96363

1. Menetelmä rinnakkaislaitteiden (2, 3) suuntaamiseksi maalinmittausjärjestelmissä maalin kiinniottolait-5 teillä varustetun päälaitteen avulla, tunnettu siitä, että suunnan ilmaisevan välineen (kompassi, teodo-liitti, tähtäin, suuntima-antenni) avulla rinnakkaislait-teeseen syötetään etukäteen annettu järjestelmäsuunta (21, 31) ja päälaitteesta (1) lähetetään radiosignaali, jossa 10 on osoitusinformaatiota (maalisuunta 15), jonka rinnak-kaislaite (2, 3) vastaanottaa suuntimavastaanoton välityksellä lähetyssuunnasta (asennussuunta 26, 36) kulman (23) määrittämiseksi, josta signaali sovitun järjestelmäsuunnan suhteen tulee, joka kulma (23) tallennetaan, jotta se on 15 käytettävissä myöhempiä osoitustapahtumia varten, ja siitä määritetään tähtäyslinjan (27) hetkellinen suunta etukäteen annetun järjestelmäsuunnan (11, 21, 31) suhteen ja tähtäyslinjan (27) ja osoitussuunnan (25, 35) välistä eroa käytetään rinnakkaislaitteen (2, 3) suuntaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että radiosignaali on pystysuoraan kiertyvän tason muodossa oleva suuntimasignaali, päälaite (1) lähettää lähetinpäälaitteen kulman suhteen olevan poikkeaman vertailusuunnasta (11) rinnakkaislaitteisiin (2, 3) ja 25 rinnakkaislaitteissa tämä poikkeama otetaan huomioon rinnakkaislaitteen suuntaamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päälaitteen lähetyslaitteena käytetään tutkalähetintä ja kulmainformaatiot saadaan tut- 30 kaviuhkasta, jolloin kulma-arvot (77) tarkoittavat pääloh-kosuuntaa (78).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että etukäteen määrätty ja sovittu jär-jestelmäsuunta (21, 31) havaitaan rinnakkaislaitteelta op- 35 tisilla välineillä näkyvänä merkkinä tai kompassilla ja välitetään rinnakkaislaitteeseen. li 21 96363

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä rinnakkaislaitteiden (2, 3) osoittamiseksi ja suuntaamiseksi ammusten laukaisemiseksi ennakolla tulen-johtojärjestelmissä maalin kiinniottovälineillä varuste-5 tulla päälaitteella, tunnettu siitä, että päälai-te (1) suorittaa täydellisen tulenjohtolaskennan, jolloin se lopuksi määrittää rinnakkaislaitetta (2, 3) varten ennakon ja luovuttaa tulenjohtoinformaation rinnakkaislait-teeseen (2, 3), että rinnakkaislaite esittää tulenjohtoin-10 formaation, erityisesti ennakon, tähtäyslinjan ja ennak-komerkin (47) välisenä poikkeamana suuntaustähtäimessä (53), ja rinnakkaislaitteen (2, 3) suuntaaminen tapahtuu sillä tavalla, että ammuksen laukaisemisen yhteydessä en-nakkomerkki (47) ja maali (6) peittävät toisiaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että rinnakkaisia!tteet varustetaan maalin kiinniottolaitteilla, niin että ne ala-päälaitteina voivat varustaa joukon rinnakkaislaitteita osoitus- ja suuntatiedoilla.

7. Patenttivaatimuksen 1 ja/tai patenttivaatimuksen 5 mukaisen menetelmän mukaan toimiva tähtäyslaite, tunnettu siitä, että päälaitteessa (1) on datageneraat-tori (44) osoitustietojen muokkaamiseksi ja lähetin (45) sähkömagneettisten kenttien tuottamiseksi, joissa on modu-25 loituja osoitustietoja, ja että rinnakkaislaitteessa (2, 3. on suuntima-antennilla (56) varustettu vastaanotin (55), joka mahdollistaa toisaalta suunnan (26, 36) määrittämisen, josta sähkömagneettinen kenttä tulee, ja toisaalta osoitusinformaation demoduloimisen, sekä välineet si-30 sääntulosuunnan (26, 36) muokkaamiseksi tähtäysviivan suunnan ja osoitusinformaation suhteen sillä tavoin, että niistä on tuloksena signaali rinnakkaislaitteen (2, 3) suuntaamiseksi osoitussuuntaan (25, 35).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tähtäyslaite, 35 tunnettu siitä, että päälaitteen (1) ja rinnak- 22 96363 kaislaitteen (2, 3) väliin on muodostettu välitysvälineitä (45, 55) tulenjohtoinformaation edelleenantamiseksi, erityisesti ennakon edelleenantamiseksi kaksidimensionaalise-na suureena, ja että rinnakkaislaite (2,3) on varustettu 5 putken suuntaisella sisäänasetustähtäimellä, johon heijastetaan sisään ainakin yksi ennakkomerkki (47) välitetyn ennakon kuvana.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen tähtäyslai-te rinnakkaislaitteille annettavaa osoitusta ja suuntaa-10 mistä varten, tunnettu siitä, että päälaitteen (1) ja rinnakkaislaitteen (2, 3) välillä on radioyhteys, joka huolehtii sekä osoitus- että myös tulenjohtotietojen edelleenantamisesta, jolloin rinnakkaislaitteen (2, 3) vastaanotin (55) on muodostettu radiosuuntimen vastaanot-15 tolaitteena, joka mahdollistaa toisaalta suunnan (26, 36) toteamisen, josta sähkömagneettinen kenttä tulee, ja toisaalta sekä osoitus- että myös tulenjohtoinformaation mo-duloimisen, että lisäksi rinnakkaislaite (2, 3) sisältää välineitä sisääntulosuunnan (26, 36) muokkaamiseksi täh-20 täyssuunnan osoitusinformaation ja tulenjohtoinformaation suhteen, jotka välineet tuovat nämä tiedot näkyviin sisään heijastettavien merkkien muodossa rinnakkaislaitteelle (2, 3. putken suuntaisesti asennetussa sisäänasetustähtäimes-sä. ti 23 96363