FI95845B - Menetelmä reunaltaan esihiottujen, kummaltakin puolelta valmiiden, keskeltä mahdollisimman ohuiden silmälasien linssien valitsemiseksi - Google Patents

Description

, 95845

Menetelmä reunaltaan esihiottujen, kummaltakin puolelta valmiiden, keskeltä mahdollisimman ohuiden silmälasien linssien valitsemiseksi Förfarande för att väljä ut tili kanten förslipade, pä bäda sidor färdiga glasögonglas med minimal mittjocklek

Keksintö kohdistuu menetelmään reunaltaan esihiottujen, kummaltakin puolelta valmiiden, keskeltä mahdollisimman ohuiden ja reunaltaan ennalta määritetyn minimipaksuusvaatimuksen täyttävien silmälasien linssien valmistamiseksi ennalta määritetyn linssilasimuodon mukaan, jolloin linsseissä vähintään yhdellä pääleikkauksella on positiivinen vaikutus.

Tällaisia menetelmiä tunnetaan patenttikirjallisuuden perusteella lukuisina erilaisina suoritusmuotoina. Tässä yhteydessä voidaan mainita esimerkiksi patenttijulkaisut DE-OS 33 22 855, DE-OS 34 06 755, DE-OS 35 90 087, GB-PS 2 165 976 ja US-PS 4 524 419 ja 4 573 121. Tämän lisäksi tunnetaan myös muita menetelmiä käytännön kokemuksen perusteella.

Tunnetut menetelmät voidaan jakaa kahteen luokkaan:

Ensimmäiseen luokkaan kuuluvissa menetelmissä monimutkaisten mallilevyjen tai muiden apuneuvojen avulla määritetään apusuu-reet, joiden on tarkoitus luonnehtia tarvittavaa linssilasimuo-toa silmälasien linssin keskiöintipisteen eli optisen keskipisteen tai moniteholinssien tapauksessa tarkistuspisteen suhteen.

Toiseen luokkaan kuuluvissa menetelmissä silmälasikehysten linssilasimuoto esitetään numeerisesti ja reunan paksuus keskiosan erilaisten paksuuksien tapauksessa lasketaan elektronisella tietojenkäsittelylaitteella ja tällä tavalla keskiosan pienin paksuus saadaan määritetyksi iteratiivisesti.

« 2 95845 Käytännössä tilanne on yleensä se, että optikko tilaa silmälasien linssit valmistajalta, joka ei samalla toimita silmälasien kehyksiä. Koska linssien valmistajalla ei yleensä ole käytettävissä tietoja kaikista markkinoilla oleviin silmälasi-kehyksiin tarvittavista linssilasimuodoista, niin optikon on joko määritettävä itse valmistustiedot keskeltä mahdollisimman ohutta linssiä varten tai hänen on lähetettävä linssien valmistajalle silmälasien kehykset tai linssilasin malline, joista saadaan edullisimmat valmistustiedot linssiä varten.

Mikäli optikon on ensin tilattava kehykset, niin tämä johtaa toisen vaihtoehdon tapauksessa valmiiden silmälasien toimitusajan olennaiseen pitenemiseen. Sitä vastoin ensimmäisen vaihtoehdon tapauksessa optikolla täytyy olla käytettävissä apuvälineet kuten grafiikkalevy, elektronisen kuva-analysaattorin käsittävä videokamera tai muu vastaava linssilasimuodon määrittämiseksi tai optikon on kyettävä käyttämään tunnetuissa paksuudenvähentämismenetelmissä tarvittavia, suhteellisen monimutkaisia mallilevysarj oj a.

Keksintö perustuu näin ollen tehtävään saada aikaan ennalta määrätyn linssilasimuodon tapauksessa menetelmä reunaltaan esihiottujen, kummaltakin puolelta valmiiden, keskeltä mahdol-. lisimman ohuiden silmälasilinssien valitsemiseksi, jolla menetelmällä voidaan määrittää tilaustiedot keskeltä mahdollisimman ohuita silmälasilinssejä varten mahdollisimman yksinkertaisia apuneuvoja käyttäen, ja joka sopii kuitenkin yhtä hyvin liitettäväksi elektroniseen tilaus- ja valmistusjärjestelmään.

Tämän tehtävän keksinnön mukainen ratkaisu ja sen suoritusmuodot on määritelty patenttivaatimuksissa. Näin ollen on keksinnölle tunnusomaista, että ensin määritetään vaakasuora linja, joka kulkee sellaisen suorakulmion keskipisteen läpi, joka suorakulmio ympäröi linssimallia ja jonka jokainen sivu li 3 95845 koskettaa linssimallia ainakin yhdessä pisteessä, jolloin suorakulmion sivut on järjestetty vaakasuoraan ja vastaavasti pystysuoraan siihen asennusasentoon nähden, jonka mukaan silmä-lasilinssi sijoitetaan kehykseen, että määritetään aihion sellainen piste, joka sijaitsee vaakasuoralla linjalla ja joka muodostaa linssimallia ympäröivän ympyrän keskipisteen, että aihion reunat esihiotaan ympyrää pitkin, ja että reunaltaan esihiottu aihio jyrsitään siten, että se keskiosuudeltaan saa paksuuden, joka lasketaan siten, että ennalta määrättyä minimaalista reunapaksuutta ei aliteta ympyrän kehällä silloin kun optinen keskiöintipiste on ennalta määrätyssä asemassa.

Keksinnön mukaista ratkaisua kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavassa suoritusesimerkin avulla ja piirustukseen viitaten, jossa piirustuksessa: kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettyjä suureita, kuvio 2 esittää niinkutsuttua linssin apumallinetta ja kuvio 3 selittää käytettyjä suureita.

Keksinnön mukaisen menetelmän perusajatuksena on sellaisten "aputietojen" määrittäminen, jotka aputiedot toisaalta kuvaavat käytettyä linssimallinetta riittävän tarkasti, jotta linssin valmistajan ei tarvitse tuntea mallineen täsmällistä muotoa, ja jotka toisaalta on kyettävä määrittämään ilman monimutkaisia apuvälineitä.

Tätä tarkoitusta varten menetelmän ensimmäisessä vaiheessa linssimuoto tai optikon käytettävissä oleva linssimalline F ympäröidään suorakulmiolla R, jonka sivut kulkevat vaakasuorassa ja pystysuorassa. Tämän jälkeen etsitään suorakulmion keskilinja eli linja ML, joka kulkee suorakulmion keskipisteen kautta, ja joka on yhtäsuurella etäisyydellä h/2 vaakasuorista sivuista.

• · 4 95845

Linssimuotoa "rajaava" suorakulmio R voidaan määrittää yksinkertaisesti lyijykynällä ja viivottimella ruudulliselle paperille tai vastaavalle. Suorakulmio voidaan luonnollisestikin määrittää myös vastaavalla elektronisella tiedonsyöttöjärjes -telmällä ja tietojenkäsittelylaitteella.

Seuraavassa vaiheessa määritetään linssimuotoa F ympäröivä ympyrä K, jonka keskipiste M' sijaitsee vaakalinj alla ML. Optikko löytää tämän ympyrän K helposti harpin avulla kokeilemalla, vaikka ympyrän keskipiste M' ei yleensä yhdykään lins-simallia "rajaavan” suorakulmion keskipisteeseen M. Myös tässä vaiheessa määrittäminen voidaan toteuttaa elektronisesti.

Kolmannessa vaiheessa määritetään reunaltaan esihiotun linssin keskiosan paksuus elektronisella laskimella siten, ettei reunan pienintä mahdollista paksuutta linssimuotoa ympäröivällä ympyrällä K aliteta ennalta määrätyn optisen keskiöintipisteen Z tapauksessa. Piste Z on se linssin sisällä oleva piste, jonka on tarkoitus yhtyä suurin piirtein pääasialliseen läpi-katsontapisteeseen, tai jossa on tarkoitus päästä ennalta määrättyyn dioptriseen vaikutukseen.

Mikäli linssien valmistaja suorittaa tämän kolmannen vaiheen, niin optikon tehtäväksi jää vain muutaman lisätiedon välittäminen.

Hiontatoimeksiannon tapauksessa optikko lähettää tavallisesti silmälasien kehyksen linssien valmistajalle tai muussa tapauksessa hänen on välitettävä valmistajalle seuraavat tiedot, joiden merkitys on selvitetty kuviossa 3:

Silmälasien valitun kehyksen tunnistetiedot:

Linssilasin pituus 1, sillan aukko b ja kehyksen malli, tai linssimallineen tiedot (linssilasin pituus 1, linssilasin korkeus h) ja sillan aukko b, sekä 95845 keskiöintitiedot, esimerkiksi keskiöintipisteen toispuolinen etäisyys u kehyksen keskipisteestä M, keskiöintipisteen korkeus zv kehyksen alareunan yläpuolella tai keskiöintipisteen Z koordinaatit x ja y linssimuotoa ympäröivän suorakumion R suhteen.

Tämän lisäksi optikon on vielä määritettävä ympäröivän ympyrän K säde rmin sekä ympyrän K keskipisteen etäisyys MM' linssi-mallineen keskipisteestä M.

Vaihtoehtoisesti on mahdollista, että optikko välittää linssien valmistajalle tiedot vain ympäröivän ympyrän säteestä rmin ja keskiöintipisteen Z sijainnista ympäröivän ympyrän K keskipisteen M' suhteen, esimerkiksi selvittämällä sen vaakasuora ja pystysuora etäisyys u' ja ν'. Tämä voi tapahtua vaikeuksitta puhelimitse. Tietojen suora siirtäminen kahden tietojenkäsittelyjärjestelmän välillä on luonnollisesti myös mahdollista.

Tämän jälkeen valmistaja valmistaa pyöreän (tai patenttivaatimuksessa 2 esitetyn suoritusmuodon mukaisesti osittain pyöreän) linssin, jonka säde on yhtäsuuri kuin r»m ja jonka reunan paksuus on mahdollisimman pieni. Tähän pääsemiseksi lähdetään peruslinssistä B, jota pidetään kiinni pisteestä M' . Tämän peruslinssin B reunat esihiotaan linssin apumallineen H avulla, jonka mallineen muoto vastaa (hieman ylimitoitettuna) ympyrää K tai, kuten jäljempänä vielä esitetään, kuvion 2 mukaista esitystä. Tämän jälkeen "reunoiltaan esihiottu" pe-ruslinssi jyrsitään keskiosan paksuuden arvoon, joka on laskettu siten, että reunan ennalta määrättyä pienintä mahdollista paksuutta ei aliteta ympyrän kehällä K.

Valmistaja voi toimittaa optikolle tällä tavalla esivalmistetun linssin, jota käytetään sitten tavalliseen tapaan linssi-muodoltaan määrätynlaisen silmälasilinssin valmistamiseksi reunojen automaattista hiontalaitetta, jne. käyttäen.

« 6 95845

Yllättäen todettiin, että tällaisen linssin keskiosan paksuus on käytännössä vain epäolennaisesti suurempi kuin sellaisessa linssissä, jonka keskiosan paksuus on määritetty numeerisesti siten, ettei pienintä mahdollista paksuutta aliteta linssimuo-don todellisella reunalla. Tässä laskentatavassa, jossa linssin todellinen reuna määritetään pisteiden avulla (kuviossa 3 pisteet P1...P35), tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän laskemista. Tämän lisäksi täsmällinen määrittäminen ei ole mahdollista ilman monimutkaisia apuvälineitä kuten grafiikkaa, koordinaatinlukijaa tai muita vastaavia.

Linsseihin, jotka on laskettu tunnetuilla menetelmillä keskiosan paksuuden minimoimiseksi, verrattuna tähän keksinnön mukaisella menetelmällä linssin valmistajan valmistamaan "välituotteeseen" liittyy edelleen se etu, että se tekee mahdolliseksi edullisemman kiinnipitämisen höyrykäsittelylaitteessa, jolloin takaisinhöyryyntymistä ei tapahdu.

Tiettyjen sylinterikorjaueten tapauksessa saattaa olla mahdollista, ettei kuvion 1 yhteydessä kuvatulla menetelmällä päästä vielä keskustan mahdollisimman pieneen paksuuteen. Näin tapahtuu, kun reunan pienin mahdollinen paksuus alitetaan vain sillä ympäröivän ympyrän kehän osalla, joka sijaitsee "rajoit-. tavan" suorakulmion vaakasuorien rajalinjojen yläpuolella ja alapuolella.

Tästä syystä on edullista, että optikko ilmoittaa valmistajalle säteen rmin ja keskiöintimuuttuj ien u' j a ν' lisäksi vielä "rajoittavan" suorakulmion korkeuden h. Tällöin linssin valmistaja voi laskea kuviossa 2 esitetyn linssin apumallineen siten, että reunan ennalta määrätty pienin mahdollinen paksuus saavutetaan aina ympyränkaarilla K' ja K" tai suorakulmion R näitä kaaria yhdistävillä vaakasuorilla sivuilla (patenttivaatimus 2).

• · 7 95845

Keksintö on kuvattu edellä yksityiskohtaisesti suoritusesimerk-kien avulla piirrustuksiin viitaten. On itsestään selvää/ että erilliset vaiheet voidaan jakaa optikon ja reunaltaan esihiot-tujen silmälasilinssin valmistajan kesken myös muulla tavalla.

Samoin yksittäiset apusuureet voidaan määrittää muulla kuin esitetyllä tavalla, esimerkiksi elektronisen kuvankäsittely-järjestelmän avulla.

Samoin on mahdollista, että keskustan paksuus lasketaan ottamalla huomioon kulloinkin käytetyn linssin apumallineen K tai H suhteen säädetty ja paksuutta pienentävä pystyprisma. Tällä tavalla keskustan paksuus saadaan tietyissä tapauksissa vieläkin pienemmäksi reunan ennalta määrättyä pienintä mahdollista paksuutta alittamatta.

Tämän lisäksi on esimerkiksi mahdollista, että kooltaan riittävän hienosti porrastettuja linssin apumallineita K tai H pidetään valmiina tai ne syötetään tietokenttänä ja tallennetaan reunan automaattiseen hiontalaitteeseen.

Tämän menetelmän avulla toimeksiannolle tai valmistukselle välttämättömien tietojen yksinkertainen graafinen määrittäminen on joka tapauksessa mahdollista ilman apuvälineitä siten, että sekä suuret, monimutkaisilla elektronisilla laitteilla varustetut optikkoliikkeet että pienet, tällaisia tilauksia harvoin saavat optikkoliikkeet voivat käyttää edellä kuvattua, oheisen keksinnön mukaista menetelmää kummaltakin puolelta valmiiden, keskustasta mahdollisimman ohuiden linssien valitsemiseksi.

• « »· >

Claims (3)

4. β 95845

1. Menetelmä, jolla aihiosta valmistetaan reunaltaan esi-hiottu, kummaltakin puolelta valmis silmälasilinssi, jolla on ainakin yhdellä pääleikkauksella positiivinen optinen vaikutus ja jolla on ennalta määrätyn linssimuodon ja ennalta määrätyn minimaalisen reunapaksuuden tapauksessa minimoitu keskiosuuden paksuus, joka menetelmä tunnetaan seuraavista piirteistä: - ensin määritetään vaakasuora linja (ML), joka kulkee sellaisen suorakulmion (R) keskipisteen (M) läpi, joka suorakulmio ympäröi linssimallia (F) ja jonka jokainen sivu koskettaa linssimallia ainakin yhdessä pisteessä, jolloin suorakulmion sivut on järjestetty vaakasuoraan ja vastaavasti pystysuoraan siihen asennusasentoon nähden, jonka mukaan silmälasilinssi sijoitetaan kehykseen, - määritetään aihion sellainen piste (M' ), joka sijaitsee vaakasuoralla linjalla (ML) ja joka muodostaa linssimallia ympäröivän ympyrän (K) keskipisteen, - aihion (B) reunat esihiotaan ympyrää (apumalline K) pitkin, ja - reunaltaan esihiottu aihio (B) jyrsitään siten, että se keskiosuudeltaan saa paksuuden, joka lasketaan siten, että ennalta määrättyä minimaalista reunapaksuutta ei aliteta ympyrän (K) kehällä silloin kun optinen keskiöintipiste (Z) on ennalta määrätyssä asemassa.

2. Menetelmä, jolla aihiosta valmistetaan reunaltaan esihiottu, kummaltakin puolelta valmis silmälasilinssi, jolla on ainakin yhdellä pääleikkauksella positiivinen optinen vaikutus ·’ ja jolla on ennalta määrätyn linssimuodon ja ennalta määrätyn minimaalisen reunapaksuuden tapauksessa minimoitu keskiosuuden paksuus, joka menetelmä tunnetaan seuraavista piirteistä: - ensin määritetään vaakasuora linja (ML), joka kulkee sellaisen suorakulmion (R) keskipisteen (M) läpi, joka suorakulmio 95845 9 ympäröi linssimallia (F) ja jonka jokainen sivu koskettaa linssimallia ainakin yhdessä pisteessä, jolloin suorakulmion sivut on järjestetty vaakasuoraan ja vastaavasti pystysuoraan siihen asennusasentoon nähden, jonka mukaan silmä-lasilinssi sijoitetaan kehykseen, - määritetään aihion sellainen piste (M' ), joka sijaitsee vaakasuoralla linjalla (ML) ja joka muodostaa linssimallia ympäröivän ympyrän (K) keskipisteen, - aihion (B) reunat esihiotaan sellaista apumallinetta (H) pitkin, joka on rajattu ympyrän (K) sivuttaisten ympyrä-kaarien sekä linssimallia ympäröivän suorakulmion (R) niitä yhdistävien vaakasuuntaisten sivujen kautta, ja - reunaltaan esihiottu aihio (B) jyrsitään siten, että se saa sellaisen lasketun keskiosuuspaksuuden, että aihion reunan minimipaksuutta vain apumallineen (H) luona ei aliteta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskiosuuden paksuus valitaan siten, että otetaan huomioon sellainen pystyprisma, joka on sovitettu apumallineen (K tai vastaavasti H) suhteen ja joka toimii paksuuden pienentämiseksi. • · 10 95845