FI94298C - Menetelmä ja kytkentä suodatintyypin vaihtamiseksi - Google Patents

Description

X

94298

Menetelmä ja kytkentä suodatintyypin vaihtamiseksi -Förfarande och koppling för växling av filtertypen 5 Esillä oleva keksintö koskee menetelmää ja kytkentää suodatintyypin vaihtamiseksi ainakin kahdesta resonaattorista muodostetun esto- ja päästösuodattimen välillä.

Suurtaajuustekniikassa on tunnettua käyttää erityyppisiä 10 resonaattoreita käyttötarkoituksen ja haluttujen ominaisuuksien mukaan. Siten dielektrisillä, helix-, liuskajohto- ja ilmaeristeisillä sauvaresonaattoreilla on oma tarkoituksenmukainen käyttöalueensa. Niinpä esimerkiksi dielektrinen resonaattori ja sellaisista rakennettu suodatin on suurtaa-15 juustekniikassa tunnettu ja käyttökelpoinen useissa sovelluksissa pienen kokonsa, stabiiliutensa ja tehonkestonsa vuoksi. Resonaattorit muodostavat siirtojohtoresonaattorin, joka vastaa induktanssin ja kapasitanssin rinnankytkentää, ja kytkemällä useita resonaattoreita peräkkäin ja järjestä-20 mällä niiden välinen kytkentä sopivaksi saadaan aikaan halutut ominaisuudet omaava suodatin. Esimerkiksi dielektrinen suodatin voidaan konstruoida erillisistä keraamisista lohkoista tai voidaan käyttää yhtä lohkoa, jossa on useita resonaattoreita, jolloin kytkentä niiden välillä tapahtuu säh-25 kömagneettisesti keraamimateriaalin sisällä. Dielektrinen esto-suodatin tehdään tavallisesti erillisistä lohkoista, jolloin voidaan täysin estää dielektrisen materiaalin kautta tapahtuva resonaattoreiden välinen kytkentä. Tässä kuvatun dielektrisen suodattimen sijaan voidaan edellä kuvattu dup-30 leksisuodattimen alkupäässä käytettävä suodatin yhtälailla toteuttaa helix-, liuskajohto- tai koaksiaaliresonaattoreista muodostettuna suodattimena. Nämä ovat kaikki alan ammattimiehelle ennestään hyvin tunnettuja suodatinrakenteita eikä niitä siten selosteta tässä tarkemmin.

Suodatin on yleisesti ottaen sähköinen piiri, joka päästää läpi tietyt taajuudet ja vaimentaa muita taajuuksia. Esimerkiksi tietoliikenteessä käytetään yleisesti suodattimia, 35 94298 2 jotka päästävät läpi halutut taajuudet ja vaimentavat muita taajuuksia (päästösuodatin), ja suodattimia, jotka vaimentavat haluttuja taajuuksia ja päästävät läpi muut taajuudet (estosuodatin).

5

Resonaattorit voidaan tunnetusti kytkeä toisiinsa puhtaasti induktiivisesti tai kapasitiivisesti tai näiden yhdistelmällä. Induktiivinen kytkentä suoritetaan yleensä lähempänä resonaattorin (joka voi olla dielektrinen, helix-, koaksiaa-10 li- tai muu vastaava resonaattori) maadoitettua alapäätä, jossa virta on suurempi, kun taas virta on oleellisesti nolla resonaattorin avoimessa yläpäässä, jossa impedanssi on suuri ja täten resonaattoreiden yläpäästä ne kytketään toisiinsa tavallisesti kapasitiivisesti. Alan ammattimiehelle 15 on tunnettua toteuttaa kytkentä resonaattoreihin tai resonaattoreiden välillä joko puhtaasti induktiivisesti tai kapasitiivisesti tai näiden yhdistelmällä eri tavoilla.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on esittää menetelmä 20 ja kytkentä, jolla estosuodatin voidaan yksinkertaisesti muuttaa päästösuodattimeksi ja päinvastoin. Tällöin suodatin saadaan valmistuskustannuksiltaan edullisemmaksi, kun samaa suodatinrakennetta voidaan käyttää sekä esto- että päästö-suodattimena tekemällä yksinkertainen muutos. Esimerkiksi 25 radiopuhelinjärjestelmissä vastaanottokaista on usein suu- remmillä taajuuksilla kuin lähetyskaista ja radiopuhelimen dupleksisuodattimen vastaanotto- ja lähetyshaaran suodatti-minä käytetään tavallisesti kahta kaistanpäästösuodatinta. Radiopuhelimen lähetyshaaran suodattimena voidaan tosin 30 kaistanpäästösuodattimen sijaan käyttää myös esim. estosuo-datinta, jossa resonaattorit toimivat imupiireinä resonans-sitaajuuksilla ja suodatin päästää läpi alemmat taajuudet eli toimii alipäästösuodattimena. Radiopuhelimen vastaanot-tohaarassa voidaan käyttää esim. päästösuodatinta, jossa 35 resonaattoreiden resonanssitaajuudet sijaitsevat vastaanot- totaajuuskaistalla vaimentaen muut taajuudet eli suodatin toimii kaistanpäästösuodattimena. Tavallisesti lähetys- ja vastaanottohaaran suodattimet ovat erilaisia lohkoja, vaikka ne usein yhdistetään tai voivat olla osana samaa lohkoa.

li 94298 3

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja kytkennällä voidaan esimerkiksi radiopuhelimen dupleksisuodattimen lähetys- ja vas-taanottohaaran suodattimet toteuttaa samanlaisella lohkolla, esim. päästösuodattimellä, joka lähetyshaaran suodatinta var-5 ten muutetaan estosuodattimeksi tai esim. estosuodattimellä, joka vastaanottohaaran suodatinta varten muutetaan päästösuo-dattimeksi. Tällöin esim. radiopuhelimen dupleksisuodattimen lähetys- ja vastaanottohaaran suodattimet voidaan valmistaa halvemmalla valmistamalla ne samasta perusrakenteesta, jolloin 10 valmistuserän suuruus kasvaa ja valmistuskustannukset pienenevät tästä johtuen.

Keksinnölle on tunnusomaista se, että dominoivasti induktiivi-sesti toisiinsa kytketyistä resonaattoreista muodostettu es-15 tosuodatin muutetaan päästösuodattimeksi muuttamalla dominoiva induktiivinen kytkentä dominoivaksi kapasitiiviseksi kytken-näksi tai lisäämällä resonaattoreiden väliin dominoivan induktiivisen kytkennän lisäksi kapasitiivinen kytkentä, joka on induktanssin suhteen sen suuruinen, että kapasitanssi muodos-20 taa dominoivan kytkennän, ja että dominoivasti kapasitiivises-ti toisiinsa kytketyistä resonaattoreista muodostettu päästö-suodatin muutetaan estosuodattimeksi muuttamalla dominoiva kapasitiivinen kytkentä dominoivaksi induktiiviseksi kytkennäksi tai kapasitiivisesti, ja induktiivisesti toisiinsa kytketyistä 25 resonaattoreista muodostettu päästösuodatin muutetaan estosuo-! dattimeksi muuttamalla dominoiva kapasitiivinen kytkentä induktiiviseksi tai kasvattamalla induktiivista kytkentää kapasitanssin suhteen sen suuruiseksi, että induktanssi muodostaa dominoivan kytkennän.

30

Kuvassa 1 on esimerkin vuoksi esitetty kahdesta resonaattorista muodostetun estosuodattimen kytkentäkaavio. Kumpaankin resonaattoriin RESl ja RES2 voidaan kytkeä siirtojohto TL1, TL2 tai kapasitanssi (siirtojohdon TL1, TL2 sijaan, ei esitetty) 35 galvaanisesti sopivaan pisteeseen A, B. Tällä kytkentäkohdalla A, B voidaan määrätä resonaattorin impedanssitaso ja valitsemalla tämä kohta A, B sopivasti voidaan resonaattori sovittaa . muuhun piiriin. Tätä sovitustapaa, jossa kytkentäkohta resonaattoriin muodostaa väliulosoton resonaattorista, nimitetään 94298 4 tapitukseksi ja kytkentäkohtaa A, B tapituskohdaksi. Käytettäessä helix-resonaattoreita ne sovitetaan vastaavasti tapittamalla, jolloin esim. liitäntäjohdin juotetaan tiettyyn kohtaan helix-resonaattorin kelaa, tavallisesti kelan ensimmäiselle 5 kierrokselle. Resonaattoreista RES1, RES2 muodostetaan suodatin kytkemällä resonaattorit toisiinsa. Yhteenkytkentä voidaan suorittaa joko kapasitiivisesti tai induktiivisesti tai näiden yhdistelmänä, sen mukaan minkälainen suodatin halutaan. Kytkemällä resonaattorit toisiinsa reaktiivisesti kelalla L tai 10 siirtolinjalla L, kuten kuvassa 2 on esitetty, saadaan muodostettua estosuodatin, joka tässä tapauksessa on alipäästösuoda-tin. Tämä reaktiivinen kytkentä toteutetaan siten fyysisellä komponentilla L. Kuvassa 1 esitetty alipäästösuodatin on estosuodatin, jossa resonaattoreiden RES1, RES2 resonanssitaa-15 juuksilla on nollakohdat, jolloin näillä resonanssitaajuuksil-la suodatin vaimentaa signaalia. Korvaamalla siirtojohdot TL1, TL2 kapasitansseilla, kuten edellä mainittiin, saadaan yli-päästösuodatin. Suodattimen tulo IN ja lähtö OUT saadaan re-sonaattoreihin kytkettyjen siirtojohtojen toisesta päästä E, 20 F.

Nyt on havaittu, että kytkemällä kuvan 1 mukaisen suodattimen resonaattorit toisiinsa lisäksi kapasitiivisesti siten, että kapasitanssi kumoaa induktanssin oleellisesti, saadaan päästö-25 tyyppinen suodatin, joka toimii kaistanpäästösuodattimena es- ! tosuodattimen estotaajuudella. Säätämällä lisäksi resonaatto reiden RESl, RES2 välistä kytkentää saadaan kaistanpäästösuo-dattimen päästökaistaa siirrettyä esimerkiksi siten, että kun lähetyshaaran estosuodatin muutetaan vastaanottohaaran pääs-30 tösuodattimeksi, on tämän päästökaista hieman suuremmilla taa juuksilla kuin millä estosuodattimen estokaista oli.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin kuviin, joissa 35 kuva 1 esittää tavallista kahdesta resonaattorista muodostettua estosuodatinta, kuva 2 esittää keksinnön mukaisesti päästösuodattimeksi muu- . tettua suodatinta, 94298 5 kuva 3a esittää tavallista kahdesta resonaattorista muodostettua estosuodatinta dielektrisenä suodattimena, kuva 3b esittää keksinnön mukaisesti päästösuodattimeksi muutettua suodatinta dielektrisenä suodattimena, 5 kuva 3c esittää keksinnön mukaista ratkaisua suodatintyypin vaihtamisesta dielektrisessä suodattimessa, kuva 4a esittää urarakenteesta muodostettua dielektristä suodatinta, kuva 4b esittää tavallista kahdesta resonaattorista muodos-10 tettua estosuodatinta urarakenteisena dielektrisenä suodattimena, kuva 4c esittää tavallista kahdesta resonaattorista muodostettua päästösuodatinta urarakenteisena dielektrisenä suodattimena, 15 kuva 4d esittää keksinnön mukaisesti päästösuodattimeksi muutettua kuvan 4b mukaista urarakenteista dielektristä suodatinta, ja kuva 4e esittää erään toisen vaihtoehdon päästösuodattimen muodostamiseksi urarakenteisena dielektrisenä suodattimena.

20

Kuvassa 1 esitetty estosuodatin voidaan muuttaa päästösuodattimeksi kytkemällä resonaattorit RES1, RES2 toisiinsa induktiivisen kytkennän L lisäksi kapasitiivisesti C, edullisesti resonaattoreiden suurimpedanssisesta yläpäästä, ku-25 ten kuvassa 2 on esitetty. Kun resonaattorit RES1 ja RES2 kytketään toisiinsa induktiivisesti ja kapasitiivisesti, määräytyy suodatintyyppi (esto- tai päästösuodatin) induktiivisen ja kapasitiivisen kytkennän suhteesta, jolloin induktiivisen kytkennän dominoidessa saadaan estosuodatin ja 30 kapasitiivisen kytkennän dominoidessa saadaan päästösuodatin, jolloin kuvan 2 tapauksessa saadaan kaistanpäästösuoda-tin, jossa resonaattoreiden RES1, RES2 resonanssitaajuudet määräävät päästökaistan taajuuden. Kun kapasitiivinen kytkentä on voimakas, kapasitanssi kumoaa induktanssin, jolloin 35 signaali kulkee pääasiassa kapasitiivisen kytkennän kautta suodattimen päästötaajuuksilla ja suodattimen estotaajuuk-silla resonaattorit RES1, RES2 näkyvät suurina impedansseina vaimentaen signaalia. Kun suodattimeen lisäksi järjestetään sinänsä alan ammattimiehelle tunnettuja säätökomponentteja, 94298 6 joilla siirretään resonaattoreiden resonanssitaajuutta, saadaan aikaan päästösuodatin, jonka päästökaista on hieman eri taajuuksilla kuin lähtökomponenttina olleen estosuodattimen estokaista.

5

Keksinnön mukaista menetelmää ja kytkentää voidaan käyttää dielektrisissä suodattimissa, helix-suodattimissa, koaksiaa-liresonaattoreissa ja muissa vastaavissa siirtojohtoreso-naattoreissa. Alan ammattimiehelle on tunnettua kapasitiivi-10 sen ja induktiivisen kytkennän muodostaminen resonaattorei-hin ja niiden välille tämän tyyppisissä suodattimissa.

Seuraavassa esitetään muutama esimerkki keksinnön mukaisen menetelmän ja kytkennän toteuttamiseksi käytännössä.

15

Kuvan 3a esimerkki esittää dielektristä suodatinta 1, joka muodostuu dielektristä materiaalia olevasta rungosta, jossa on ylä-, ala- ja sivupinnat ja joka on ainakin pääosin pinnoitettu sähköä johtavalla kerroksella. Rungossa on (tässä 20 tapauksessa) kaksi yläpinnalta 2 alapintaan ulottuvaa johtavalla materiaalilla pinnoitettua reikää 3, joista jokainen muodostaa siirtojohtoresonaattorin ja siinä on pääasiassa yhdellä pinnalla 4 kytkentävälineet ja kytkentäkuviot re-sonaattoreihin 3 kytkeytymistä varten. Kuvassa 3a on suodat-25 timen l pinnoittamattomalla pinnalla esitetty kytkentätäplät 5a, 5b resonaattoreihin kytkeytymistä varten, jotka täten muodostavat kuvassa 1 ja 2 esitetyn kytkennän resonaattoreiden tapituskohtiin A, B. Kytkentätäplien 5a, 5b väliin muodostettu liuskajohto 5c muodostaa kuvia 1 ja 2 vastaavan re-30 sonaattoreiden RES1, RES2 välisen induktanssin L. Lisäksi suodattimen pinnoittamattoman pinnan 4 yli on suodattimen toiselta sivupinnalta toiselle muodostettu liuskajohto 6, joka näkyy maatasona, joka pienentää resonaattoreiden välistä kapasitiivista kytkentää. Jos pinnoittamattomalle pinnal-35 le muodostetaan liuskajohto 6, kuten kuvassa 3b on esitetty, saadaan resonaattoreiden RES1, RES2 välille kapasitiivinen kytkentä. Keksinnön mukaisesti kuvan 3a esittämästä estosuo-dattimesta muodostetaan kuvan 3b mukainen päästösuodatin katkaisemalla kuvassa 3a esitetty liuskajohto 6 päistään

II

94298 7 kuvan 3b mukaiseksi liuskajohdoksi 6, jolloin liuskajohto muuttuu kapasitiiviseksi välittimeksi ja suodatin muuttuu päästötyyppiseksi. Jos lisäksi kuvassa 3a esitetty liuska-johto 5c katkaistaan molemmista päistään, katoaa resonaatto-5 reiden välinen induktanssi (eli kuvan 1 esittämä induktanssi L). Tällainen suodatin on myös päästötyyppinen, koska re-sonaattoreiden RES1, RES2 välissä on joka tapauksessa jonkin suuruinen liuskajohdon 6 muodostama kapasitanssi, eikä katkaistu liuskajohto 5c vaikuta paljoakaan, koska se on re-10 sonaattoreiden matalaimpedanssisessa päässä (eli magneettikentässä) . Kun molemmat liuskajohdot 6 ja 5c on katkaistu (eli kuvan 2 mukaisessa piirissä on vain kapasitanssi C, muttei induktanssia L), on suodatin puhdas kaistanpääs-tösuodatin. Liuskajohtojen 5c, 6 katkaisu voidaan tehdä me-15 kaanisesti koneistamalla tai laserilla tai jollakin muulla tunnetulla tavalla. Suodatintyypin vaihto voidaan tehdä toistettavaksi asettamalla "katkaisukohtaan" kytkin 8, kuten kuvassa 3c on esitetty, joka voidaan avata ja sulkea sen mukaan, minkä tyyppinen suodatin halutaan muodostaa. Kytkin 20 8 on edullisesti sähköisesti ohjattava kytkin, kuten puoli- johdekytkin, jolla suodatin voidaan helposti muuttaa joko esto- tai päästösuodattimeksi. Paitsi kuvan 3c mukaisella kytkimellä 8 voidaan kytkentä päästösuodattimesta (kuten kuvassa 3b) muuttaa mekaanisesti estosuodattimeksi (kuten 25 kuvassa 3a), jos lähtökohtana on kuvan 3b mukainen päästö-·*: suodatin, jossa kapasitiivinen kytkentä liuska johdos ta 5c kytkentätäpliin 5a, 5b voidaan muuttaa induktiiviseksi joh-dottamalla (esim. hyppylangalla) liuskajohto 5c kumpaankin kytkentätäplään 5a, 5b, jolloin saadaan kuvan 3a mukainen 3 0 kytkentä.

·* Kuvissa 4a - 4e on esitetty keksinnön soveltaminen suomalaisessa patenttihakemuksessa 922101 esitetyn tyyppiseen urara-kennesuodattimeen, joka muodostuu dielektristä ainetta ole-35 vasta kappaleesta, jossa on ylä- ja alapinnat ja jota kappaletta ainakin osittain ympäröi maatasona toimiva sähköä johtava kerros, edullisesti johtava pinnoite, jolloin ainakin yläpinta on olennaisesti pinnoittamaton. Suodattimen yläpinnassa on yksi tai useampia koko pinnan poikki kulkevia, säh- 94298 8 köä johtavalla aineella pinnoitettuja uria, joiden pinnoite ainakin toisessa päässä yhtyy sähköä johtavaan kerrokseen, jolloin kutakin uraa kohti muodostuu siirtojohtoresonaatto-ri.

5

Kuvan 4a mukainen tasoresonaattoreista 261, 262 muodostettu suodatin 11 muodostuu dielektristä ainetta, edullisesti ke-raamimateriaalia, olevasta tankomaisesta kappaleesta, jonka poikkileikkaus on suorakaide, kuten pinnasta 24 ilmenee, 10 jota tässä kutsutaan yläpinnaksi vastaavasti kuten kuvissa 3a - 3c esitetyn suodattimen yläpinta. Kappale käsittää siten ylemmän sivupinnan 25, 26, 27, alemman sivupinnan 25', päätypinnat 23, 23' sekä alapinnan 24' ja yläpinnan 24. Pilkulla merkityt pinnat eivät ole näkyvissä kuvassa, mutta 15 merkinnät ovat helposti ymmärrettävissä. Ylemmälle sivupinnalle on muodostettu uria 261, 262, jotka ulottuvat pinnan pidemmän sivun suuntaisina koko pinnan pituudelta suodattimen alapinnasta 24' yläpintaan 24 ja jakavat yläpinnan useaan osapintaan 25, 26, 27 ja 28. Koko kappale lukuunottamat-20 ta yläpintaa 24 ja ylemmän sivupinnan osia 25, 26, 27 ja 28 on pinnoitettu sähköä hyvin johtavalla aineella esim. hopea-kupari -seoksella. Myös urien 261, 262 pinnat on pinnoitettu samassa prosessissa ja tällöin on pinnoille 25 ja 26 järjestetty johdinradat 290, 291, joiden toinen pää on yhteydessä 25 uran pinnoitteeseen. Johdinratojen toisessa päässä on lii-• tännät signaalijohtimille In ja vast. Out. Urien 261, 262 pinnoite yhtyy reunassa alapinnan 24' maatasona toimivaan pinnoitteeseen, mutta toiset päät avautuvat pinnoittamatto-maan yläpintaan 24, joten ne ovat sähköisessä mielessä 30 avoimet, jolloin urat muodostavat neljännesaallon siirtojoh-toresonaattorit. Resonaattorit kytkeytyvät toisiinsa pää-·' asiassa keraamisen substraatin kautta.

Kuvan 4a esittämästä suodatinrakenteesta voidaan muodostaa 35 estosuodatin pinnoittamalla yläpinta 24 kuvan 4b esittämällä tavalla siten, että urien 261, 262 ympärille jää pinnoitta-maton alue 300 ja yläpinnan 24 ja päätypintojen 23, 23' vä-.· lille sekä yläpinnan 24 ja alemman sivupinnan 25' välille jää pinnoittamaton alue 301, jolloin yläpinta 24 on pää- 94298 9 asiassa pinnoitettu 302. Kytkemällä pinnoite 302 ainakin toiseen päätypintaan 23, 23' ja/tai alempaan sivupintaan 25' muutamista kohdista 303 muodostaa pinnoite 302 maatason vastaavasti kuten kuvan 3a mukainen liuskajohto 6. Kun urat 5 vielä yhdistetään ylemmästä sivupinnasta 27 liuskajohdolla 304, saadaan resonaattoreiden välille kuvan 1 mukainen induktiivinen kytkentä L, jolloin suodatin toimii estosuodat-timena. Vaihtoehtoisesti pinnoitteen 302 muodostama maataso voitaisiin järjestää ylemmälle sivupinnalle 27 liuskajohto-10 na vastaavasti kuten kuvan 3a mukaisessa suodattimessa.

Järjestämällä kuvan 4c mukaisesti urien 261, 262 ympärille lisäksi toinen pinnoittamaton alue 305, jolloin sen ja ensimmäisen pinnoittamattoman alueen 300 välillä on pinnoitet-15 ta, muodostuu resonaattoreiden välille kapasitiivinen kytkentä ja saadaan kaistanpäästösuodatin. Säätämällä kytkentää yläpinnasta 24 alempaan sivupintaan 25' esim. kapasitanssilla saadaan joko esto- tai päästösuodatin riippuen resonaattoreiden välisen kapasitiivisen ja induktiivisen kytkennän 20 suhteesta, kuten tässä on aikaisemmin selostettu. Kuvan 4c mukaisesti muodostetun päästösuodattimen päästökaista on samalla taajuusalueella kuin sitä säätämällä toteutetun es-tosuodattimen päästökaista.

25 Vaihtoehtoisesti voidaan katkaista pinnoitteen 302 kytkentä-·*: kohdat 303 siten, että yläpinnalla 24 oleva pinnoite 302 ei ole kontaktissa mihinkään muuhun pintaan, kuten kuvassa 4d on esitetty. Tällöin pinnoite 302 muodostaa resonaattoreiden välille kapasitiivisen kytkennän C, kuten kuvassa 2, jolloin 30 suodatin toimii päästösuodattimena. Lisäksi liuskajohto 304 voidaan katkaista päistään siten, ettei se ole kontaktissa ·' urien 261, 262 kanssa. Pinnoitteen 302 kontaktien 303 katkaisu tai muodostaminen voidaan suorittaa mekaanisesti tai vastaavasti kuin kuvassa 3c sähköisesti ohjattavilla kytki-35 millä, kuten puolijohdekytkimillä, esim. transistorilla.

Katkaisemalla yläpintaan 24 muodostettu pinnoite 302 kuvan .” 4e mukaisesti pinnoiksi 24a ja 24b järjestämällä päätypin taan resonaattoreiden väliin ylemmältä sivupinnalta 25, 26, 94298 10 27 alemmalle sivupinnalle 25' ulottuva pinnoittamaton alue 308 saadaan myös kaistanpäästösuodatin, mutta tällaisen kaistanpäästösuodattimen päästökaista on samalla taajuusalueella kuin tästä suodattimesta säätämällä toteutetun esto-5 suodattimen päästökaista. Suodatintyypin valinta voidaan tässä tehdä säätämällä pintojen 24a ja 24b välistä kytkentää.

Keksinnön avulla saadaan suodattimien valmistuskustannukset 10 pienemmäksi, koska samaa peruslohkoa voidaan käyttää erilaisten suodattimien ja siten suuremman suodatinmäärän muodostamiseen. Keksintö ei rajoitu edellä esitettyihin esimerkkeihin, eikä siten rajoitu pelkästään dielektrisiin suo-dattimiin, vaan vastaavanlaiset muutokset induktiivisen ja 15 kapasitiivisen kytkennän välillä voidaan tehdä muunkinlai- sissa suodattimissa, kuten helix-, koaksiaali- ja vastaavissa suodattimissa alan ammattimiehelle ilmeisillä tavoilla oheisten patenttivaatimusten rajoissa. Täten suodatin voi muodostua myös useammasta kuin kahdesta resonaattorista, 20 jolloin estosuodatin toteutuu kytkemällä resonaattorit toisiinsa induktiivisesti ja tällainen estosuodatin voidaan muuttaa päästösuodattimeksi kytkemällä resonaattorit toisiinsa lisäksi kapasitiivisesti tai pelkästään kapasitiivi-sesti muuttamalla induktiivinen kytkentä kapasitiiviseksi 25 aivan kuten kahden resonaattorin tapauksessa.

Claims (18)

1. Spärrfilter bestäende av ätminstone tvä dominant induk- tivt (L) sammankopplade resonatorer (RESl, RES2), kanneteck-nat av att den dominanta induktiva kopplingen (L) omvandlas tili en dominant kapacitiv koppling (C), varvid filtret blir 2*0 ett passfilter.

1. Ainakin kahdesta toisiinsa dominoivasti induktiivisesti (L) kytketystä resonaattorista (RES1, RES2) muodostuva estosuodatin, tunnettu siitä, että dominoiva induktiivinen kyt- 5 kentä (L) muutetaan dominoivaksi kapasitiiviseksi kytkennäksi (C), jolloin suodatin muuttuu päästösuodattimeksi.

2. Spärrfilter bestäende av ätminstone tvä dominant induk-tivt (L) sammankopplade resonatorer (RESl, RES2), kanneteck-nat av att resonatorerna (RESl, RES2) dessutom sammankopplas 25 kapacitivt (C), varvid denna kapacitans (C) har en sädan in-tensitet i förhällande till induktansen (L) att kapacitansen (C) utgör en dominant koppling och filtret blir ett passfilter.

2. Ainakin kahdesta toisiinsa dominoivasti induktiivisesti (L) kytketystä resonaattorista (RES1, RES2) muodostuva es- 10 tosuodatin, tunnettu siitä, että resonaattorit (RES1, RES2) kytketään toisiinsa lisäksi kapasitiivisesti (C) ja tämä kapasitanssi (C) on induktanssin (L) suhteen sen suuruinen, että kapasitanssi (C) muodostaa dominoivan kytkennän ja suodatin muuttuu päästösuodattimeksi. 15

3. Spärrfilter enligt patentkraven 1 och 2, kännetecknat av att induktansen (L) kopplats tili resonatorerna (RESl, RES2) vid lägimpedansänden av dessa eller i dess närhet, och kapacitansen (C) kopplats tili resonatorerna (RESl, RES2) vid högimpedansänden av dessa eller i dess närhet. 35

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen estosuodatin, tunnettu siitä, että induktanssi (L) on kytketty resonaattoreihin (RES1, RES2) niiden matalaimpedanssiseen päähän tai sen läheisyyteen ja kapasitanssi (C) on kytketty resonaattoreihin 20 (RES1, RES2) niiden korkeaimpedanssiseen päähän tai sen läheisyyteen.

4. Spärrfilter enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att resonatorernas (RESl, RES2) resonansfrekvenser ändras under inverkan av kapacitansen (C) sä att de inte är desamma pä passfiltret som med spärrfiltrets resonatorer (RESl, 94298 17 RES2), och följaktligen är inte passfiltrets passband pä sam-ma frekvens som spärrfiltrets spärrband.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen estosuodatin, tunnettu siitä, että resonaattoreiden (RES1, RES2) resonanssitaa- 25 juudet muuttuvat kapasitanssin (C) vaikutuksesta siten, etteivät ne päästösuodattimella ole samat kuin estosuodattimen resonaattoreilla (RES1, RES2), eikä päästösuodattimen päästö-kaista siten ole samalla taajuudella kuin estosuodattimen es-tokaista. 30

5. Spärrfilter enligt patentkrav 4, kännetecknat av att re-5 sonatorernas (RES1, RES2) resonansfrekvenser dessutom päver-kas med reglerkomponenter anordnade i filtret för att för-flytta resonansfrekvenserna och därmed passfiltrets passband i förhällande tili spärrfiltrets spärrband.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen estosuodatin, tunnettu siitä, että resonaattoreiden (RES1, RES2) resonanssitaajuuk-siin vaikutetaan lisäksi suodattimeen järjestetyillä säätökom-ponenteilla resonanssitaajuuksien ja siten päästösuodattimen 35 päästökaistan siirtämiseksi estosuodattimen estokaistaan nähden.

6. Filter enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att en utgäng frän vardera resonatorn (RES1, RES2) kopplats via en överföringsledning (TL1, TL2) som är galvaniskt ansluten tili vardera resonatorn (RESl, RES2), och induktansen (L) är kopplad mellan de till resonatorerna (RESl, RES2) kopplade 15 överföringsledningarna (TL1, TL2) vid den ände av dessa som är motsatt till den tili resonatorn (RESl, RES2) kopplade änden.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että kustakin resonaattorista (RES1, RES2) on kytketty 94298 12 ulosotto kuhunkin resonaattoriin (RESl, RES2) galvaanisesti kytketyn siirtojohdon (TL1, TL2) kautta ja induktanssi (L) on kytketty resonaattoreihin (RES1, RES2) kytkettyjen siirtojoh-tojen (TL1, TL2) välille siirtojohtojen (TL1, TL2) toisesta, 5 kuhunkin resonaattoriin (RES1, RES2) kytketyn pään vastakkaisesta päästä.

7. Spärrfilter som bestär av en stomme av dielektriskt ma- 2’0 terial, - som uppvisar en Övre och en undre yta, tvä sidoytor, tvä gavelytor och ätminstone tvä häl (3) beklädda med ett elle-dande material som gär frän den övre ytan (2) tili den undre ytan, vilka vardera bildar en överföringsledningsresonator 25 (RESl, RES2), - en undre yta, en sidoyta och vardera gavelytan är ätminstone tili största delen beklädda med ett elledande skikt, och - mellan resonatorerna (RESl, RES2), i närheten av deras undre lägimpedansände, har pä en obeklädd sidoyta (4) av stom- 30 men mellan resonatorerna (RESl, RES2) anordnats en första bändiedning (5c) samt - mellan resonatorerna i närheten av deras övre högimpedans-ände har en andra som jordnivä synlig bandledning (6) anslu-tits frän den ena kanten tili den andra av nämnda obeklädda 35 sidoyta (4) vid vardera gavelytan, kännetecknat av att ätminstone nämnda ena bandledning (6) kapas i vardera änden, varvid den kapade bandledningen (6) bildar en kapacitiv koppling (C) mellan resonatorerna (RESl, RES2), varvid filtret blir ett passfilter. 94298 18

7. Estosuodatin, joka muodostuu dielektristä materiaalia olevasta rungosta, 10. jossa on ylä- ja alapinnat, kaksi sivupintaa, kaksi pääty- pintaa ja ainakin kaksi yläpinnalta (2) alapintaan ulottuvaa sähköä johtavalla materiaalilla pinnoitettua reikää (3), joista jokainen muodostaa siirtojohtoresonaattorin (RES1, RES2), - alapinta, yksi sivupinta ja molemmat päätypinnat on ainakin 15 pääosin pinnoitettu sähköä johtavalla kerroksella, ja - resonaattoreiden (RES1, RES2) välille niiden matalaimpedans-sisen alapään läheisyyteen on rungon yhdelle pinnoittamatto-malle sivupinnalle (4) järjestetty resonaattoreiden (RESl, RES2) välille induktiivisen kytkennän (L) muodostava ensimmäi- 20 nen liuskajohto (5c) sekä - resonaattoreiden välille niiden suurimpedanssisen yläpään läheisyyteen on mainitun pinnoittamattoman sivupinnan (4) toiselta reunalta toiselle kumpaankin päätypintaan yhdistetty maatasona näkyvä toinen liuskajohto (6), 25 tunnettu siitä, että ainakin mainittu toinen liuskajohto (6) katkaistaan päistään, jolloin katkaistu liuskajohto (6) muodostaa resonaattoreiden (RESl, RES2) välille kapasitiivisen kytkennän (C), jolloin suodatin muuttuu päästösuodattimeksi.

8. Spärrfilter enligt patentkrav 7, kännetecknat av att även den första bandledningen (5c) kapas i vardera änden.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen estosuodatin, tunnettu siitä, että myös ensimmäinen liuskajohto (5c) katkaistaan molemmista päistään.

9. Spärrfilter bestäende av en stomme av dielektriskt mate- 5 rial, - som uppvisar en övre (24) och en undre yta (24'), tvä ga-velytor (23, 23'), övre (25, 26, 27) och undre sidoytor (25'), av vilka den undre ytan (24'), den undre sidoytan (25') och vardera gavelytan (23, 23') ätminstone tili största 10 delen beklätts med ett elledande skikt, och - ätminstone tvä pä den övre sidoytan (25, 26, 27) utformade spär (261, 262) beklädda med ett elledande material, i vilka beläggningen ätminstone vid den ena ändan sammangär med det elledande skiktet, varvid en överföringsledningsresonator 15 (KESI, RES2) uppstär för vardera späret, - mellan resonatorerna (RESl, RES2), i närheten av deras läg-impedansände, har pä stommens övre sidoyta (27) anordnats en bandledning (304) som utgör en induktiv koppling (L) mellan resonatorerna (RESl, RES2) , och 20. pä övre ytan (24) av stommen har en beläggning (302) for mats sä att den inte sammangär med spärens (261, 262) beläggning och lämnar ett omräde obeklätt (301) pä kanterna av den övre ytan (24) mellan gavelytorna (23, 23') och den undre sidoytan, likväl sälunda att den ätminstone vid nägon punkt 25 (303) anslutits tili ätminstone en som filtrets jordnivä fun- gerande yta (23, 23', 25') och sälunda även syns som jordnivä, kännetecknat av att ätminstone nämnda fogar (303) i beläggningen (302) som bildats pä stommens övre yta (24) bryts, 30 varvid beläggningen (302) bildar en kapacitiv koppling (C) mellan resonatorerna (RESl, RES2) och filtret blir ett pass-filter.

9. Estosuodatin, joka muodostuu dielektristä ainetta olevas-35 ta rungosta, - jossa on ylä- (24) ja alapinnat (24'), kaksi päätypintaa (23, 23'), ylemmät (25, 26, 27) ja alemmat sivupinnat (25'), joista alapinta (24'), alempi sivupinta (25') ja molemmat pää- 94298 13 typinnat (23, 23') on ainakin pääosin pinnoitettu sähköä johtavalla kerroksella, ja - ainakin kaksi ylemmälle sivupinnalle (25, 26, 27) muodostettua sähköä johtavalla materiaalilla pinnoitettua uraa (261, 5 262), joiden pinnoite ainakin toisessa päässä yhtyy sähköä johtavaan kerrokseen, jolloin kutakin uraa kohti muodostuu siirtojohtoresonaattori (RES1, RES2), - joiden resonaattoreiden (RES1, RES2) välille niiden matala-impedanssisen alapään läheisyyteen on rungon ylemmälle sivu- 10 pinnalle (27) järjestetty resonaattoreiden (RES1, RES2) välille induktiivisen kytkennän (L) muodostava liuskajohto (304), ja - rungon yläpinnalle (24) on muodostettu pinnoite (302) siten, ettei se yhdy urien (261, 262) pinnoitteeseen ja jättää ylä- 15 pinnan (24) reunoille päätypintojen (23, 23') ja alemman sivupinnan väliin pinnoittamattoman alueen (301) kuitenkin siten, että se on kytketty ainakin jostakin kohtaa (303) ainakin yhteen suodattimen maatasona toimivaan pintaan (23, 23', 25') ja näkyy siten myös maatasona, 20 tunnettu siitä, että ainakin rungon yläpinnalle (24) muodostetun pinnoitteen (302) mainitut liitoskohdat (303) katkaistaan, jolloin pinnoite (302) muodostaa resonaattoreiden (RES1, RES2) välille kapasitiivisen kytkennän (C) ja suodatin muuttuu päästösuodattimeksi. 25

10. Spärrfilter enligt nägot av patentkraven 7-9, känneteck-35 nat av att vid brytningspunkterna anordnats en elektriskt styrbar strömställare (8), med vilken brytningen utförs.

10 RES2) välille induktiivisen kytkennän (L), ja mainittu toinen liuskajohto (6) yhdistetään päistään ainakin jostakin kohtaa johonkin suodattimen maatasona toimivaan pintaan, jolloin liuskajohto (6) näkyy maatasona ja suodatin muuttuu estosuo-dattimeksi. 15

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen estosuodatin, tunnettu siitä, että katkaisukohtiin on järjestetty sähköisesti ohjattava kytkin (8), jolla katkaisu suoritetaan.

11. Passfilter bestäende av ätminstone tvä ätminstone dominant kapacitivt (C) sammankopplade resonatorer (RESl, 94298 19 RES2), kännetecknat av att den dominanta kapacitiva kopplin-gen (C) ändras tili en dominant induktiv koppiing (L), varvid filtret blir ett spärrfilter.

11. Ainakin kahdesta toisiinsa ainakin dominoivasti ka- pasitiivisesti (C) kytketystä resonaattorista (RES1, RES2) muodostuva päästösuodatin, tunnettu siitä, että dominoiva ka-pasitiivinen kytkentä (C) muutetaan dominoivaksi induktiiviseksi kytkennäksi (L), jolloin suodatin muuttuu estosuodatti-3 5 meks i.

12. Passfilter bestäende av ätminstone tvä dominant kapaci- tivt (C) och induktivt (L) sammankopplade resonatorer (RES1, RES2), kännetecknat av att den induktiva kopplingen (L) in-tensifieras i förhällande tili kapacitansen sä mycket att den induktiva kopplingen (L) blir dominant, varvid filtret blir 10 ett spärrfilter.

12. Ainakin kahdesta toisiinsa dominoivasti kapasitiivisesti (C) ja induktiivisesti (L) kytketystä resonaattorista (RES1, RES2) muodostuva päästösuodatin, tunnettu siitä, että induk- 14 94298 tiivistä kytkentää (L) kasvatetaan kapasitanssiin nähden sen suuruiseksi, että induktiivisesta kytkennästä (L) tulee dominoiva, jolloin suodatin muuttuu estosuodattimeksi.

13. Passfilter enligt patentkrav 11 eller 12, kännetecknat av att induktansen (L) kopplats till resonatorerna (RES1, RES2) vid lägimpedansänden av dessa eller i dess närhet, och 15 kapacitansen (C) kopplats tili resonatorerna (RES1, RES2) vid högimpedansänden av dessa eller i dess närhet.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen päästösuodatin, tunnettu siitä, että induktanssi (L) on kytketty resonaatto-reihin (RES1, RES2) niiden matalaimpedanssiseen päähän tai sen läheisyyteen ja kapasitanssi (C) on kytketty resonaattoreihin (RESl, RES2) niiden korkeaimpedanssiseen päähän tai sen lähei-10 syyteen.

14. Passfilter enligt patentkrav 11, kännetecknat av att re-sonatorernas (RES1, RES2) resonansfrekvenser ändras dä kapa- 20 citansen (C) försvinner sä att de inte är desamma pä det upp-komna spärrfiltret som med passfiltrets resonatorer (RES1, RES2), och följaktligen är spärrfiltrets spärrband inte det-samma som passfiltrets passband.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen päästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattoreiden (RESl, RES2) resonanssitaajuudet muuttuvat kapasitanssin (C) poistumisen vaikutuksesta siten, 15 etteivät ne muodostetulla estosuodattimella ole samat kuin päästösuodattimen resonaattoreilla (RESl, RES2), eikä estosuo-dattimen estokaista siten ole sama kuin päästösuodattimen päästökaista.

15. Passfilter enligt nägot av patentkraven 11-14, känne tecknat av att resonatorernas (RES1, RES2) resonansfrekvenser päverkas med reglerkomponenter anordnade i filtret för att förflytta resonansfrekvenserna och därmed spärrfiltrets spärrband i förhällande tili passfiltrets passband. 3 0

15 Patentkrav

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen päästösuodatin, tunnettu siitä, että resonaattoreiden (RESl, RES2) resonans-sitaajuuksiin vaikutetaan suodattimeen järjestetyillä säätö-komponteilla resonanssitaajuuksien ja siten estosuodattimen estokaistan siirtämiseksi päästösuodattimen päästökaistaan 25 nähden.

16. Passfilter bestäende av en stomme av dielektriskt material - som uppvisar en övre och en undre yta, tvä sidoytor, tvä gavelytor och ätminstone tvä häl (3) beklädda med ett elle- 35 dande material som sträcker sig frän den övre ytan (2) tili den undre ytan, vilka vardera bildar en överföringslednings-resonator (RES1, RES2), - en undre yta, en sidoyta och vardera gavelytan är ätminstone tili största delen beklädda med ett elledande skikt, 20 94298 - mellan resonatorerna (RES1, RES2), i närheten av deras un-dre lägimpedansände, har pä en obeklädd sidoyta (4) av stom-men anordnats en första bandledning (5c) mellan kopplings-fläckar (5a, 5b) som kopplas elmagnetiskt till resonatorerna 5 (RES1, RES2), vilken bandledning lämnar en springa i fläckar-na och och bildar en kapacitiv koppling, och - mellan resonatorerna, i närheten av deras Övre högimpedans-ände, har pä nämnda obeklädda sidoyta (4) bildats en bandledning (6) som sammankopplar resonatorerna (RES1, RES2) kapaci- 10 tivt (C), kannetecknat av att nämnda första bandledning (5c) vid sinä ändor ansluts tili nämnda kopplingsfläckar (5a, 5b), varvid bandledningen (5c) bildar en induktiv koppling (L) mellan resonatorerna (RES1, RES2), och nämnda andra bandledning (6) 15 ansluts vid sinä ändor ätminstone vid nägon punkt pä en som filtrets jordnivä fungerande yta, varvid bandledningen (6) syns som jordnivä och filtret blir ett spärrfilter.

16. Päästösuodatin, joka muodostuu dielektristä materiaalia olevasta rungosta, - jossa on ylä- ja alapinnat, kaksi sivupintaa, kaksi pääty-30 pintaa ja ainakin kaksi yläpinnalta (2) alapintaan ulottuvaa sähköä johtavalla materiaalilla pinnoitettua reikää (3), joista jokainen muodostaa siirtojohtoresonaattorin (RESl, RES2), - alapinta, yksi sivupinta ja molemmat päätypinnat on ainakin pääosin pinnoitettu sähköä johtavalla kerroksella, 35. resonaattoreiden (RESl, RES2) välille niiden matalaimpedans- sisen alapään läheisyyteen on rungon yhdelle pinnoittamatto-malle sivupinnalle (4) järjestetty resonaattoreihin (RESl, RES2) sähkömagneettisesti kytkeytyvien kytkentätäplien (5a, li 94298 15 5b) välille täpliin raon jättävä kapasitiivisen kytkennän muodostava ensimmäinen liuskajohto (5c) , ja - resonaattoreiden välille niiden suurimpedanssisen yläpään läheisyyteen on mainitulle pinnoittamattomalle sivupinnalle 5 (4) muodostettu resonaattorit (RES1, RES2) toisiinsa kapasi- tiivisesti (C) kytkevä liuskajohto (6), tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen liuskajohto (5c) yhdistetään päistään mainittuihin kytkentätäpliin (5a, 5b), jolloin liuskajohto (5c) muodostaa resonaattoreiden (RES1,

17. Passfilter bestäende av en stomme av dielektriskt mate-.20 rial, - som uppvisar en Övre (24) och en undre (24') yta, tvä ga- velytor (23, 23'), Övre (25, 26, 27) och undre sidoytor (25'), av vilka den undre ytan (24'), den undre sidoytan (25') och vardera gavelytan (23, 23') ätminstone tili största 25 delen beklätts med ett elledande skikt, och - ätminstone tvä spär (261, 262) beklädda med ett elledande material utformade pä den Övre sidoytan (25, 26, 27), vilkas beläggning ätminstone vid ena ändan sammangär med det elledande skiktet, varvid en överföringsledningsresonator (RES1,

30 RES2) bildas för vardera späret, - mellan spären (261, 262) som bildar överföringsledningsre-sonatorer (RES1, RES2), i närheten av den undre lägimpedans-änden av resonatorerna (RES1, RES2), har pä stommens Övre sidoyta (27) anordnats en bandledning (304) som bildar en 35 kapacitiv koppling mellan resonatorerna (RES1, RES2) och lämnar en springa i spären (261, 262), och - pä stommens Övre yta (24) har utformats en beläggning (302) sä att den inte sammangär med spärens (261, 262) beläggning och lämnar ett omräde (301) obeklätt pä kanterna av den övre II 94298 21 ytan (24) mellan gavelytorna (23, 23') och den undre sido-ytan, varvid den bildar en kapacitiv koppling (C) mellan re-sonatorerna (RES1, RES2), kännetecknat av att den mellan sp4-ren (261, 262) bildade bandledningen (304) ansluts till spä-5 ren, varvid bandledningen (304) bildar en induktiv koppling (L) mellan resonatorerna (RES1, RES2), och den pä stommens övre yta (24) bildade beläggningen (302) ansluts atminstone vid nägon punkt (303) till ätminstone en som filtrets jordni-vä fungerande yta (23, 23', 25'), varvid beläggningen (302) 10 syns även som jordnivä och filtret ändras till ett spärrfil-ter.

17. Päästösuodatin, joka muodostuu dielektristä ainetta olevasta rungosta, - jossa on ylä- (24) ja alapinnat (24'), kaksi päätypintaa (23, 23')/ ylemmät (25, 26, 27) ja alemmat sivupinnat (25'), 20 joista alapinta (24'), alempi sivupinta (25') ja molemmat pää-typinnat (23, 23') on ainakin pääosin pinnoitettu sähköä johtavalla kerroksella, ja - ainakin kaksi ylemmälle sivupinnalle (25, 26, 27) muodostettua sähköä johtavalla materiaalilla pinnoitettua uraa (261, 25 262), joiden pinnoite ainakin toisessa päässä yhtyy sähköä *. johtavaan kerrokseen, jolloin kutakin uraa kohti muodostuu siirtojohtoresonaattori (RES1, RES2), - siirtojohtoresonaattorit (RES1, RES2) muodostavien urien (261, 262) välille resonaattoreiden (RES1, RES2) matalaimpe- 30 danssisen alapään läheisyyteen on rungon ylemmälle sivupinnalle (27) järjestetty resonaattoreiden (RES1, RES2) välille kapasitiivisen kytkennän muodostava uriin (261, 262) raon jättävä liuskajohto (304), ja - rungon yläpinnalle (24) on muodostettu pinnoite (302) siten, 35 ettei se yhdy urien (261, 262) pinnoitteeseen ja jättää yläpinnan (24) reunoille päätypintojen (23, 23') ja alemman sivupinnan väliin pinnoittamattoman alueen (301), jolloin se muo- .·· dostaa resonaattoreiden (RES1, RES2) kapasitiivisen kytkennän (C) , 94298 16 tunnettu siitä, että urien (261, 262) välille muodostettu liuskajohto (304) yhdistetään uriin, jolloin liuskajohto (304) muodostaa resonaattoreiden (RES1, RES2) välille induktiivisen kytkennän (L), ja rungon yläpinnalle (24) muodostet-5 tu pinnoite (302) yhdistetään ainakin jostakin kohtaa (303) ainakin yhteen suodattimen maatasona toimivaan pintaan (23, 23', 25'), jolloin pinnoite (302) näkyy myös maatasona ja suodatin muuttuu estosuodattimeksi.

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen päästösuodatin, tunnettu siitä, että mainittuihin liitoskohtiin on järjestetty sähköisesti ohjattava kytkin (8), jolla liitos suoritetaan.

18. Passfilter enligt patentkrav 16 eller 17, kännetecknat av att vid nämnda fogställen anordnats en elektriskt styrbar 15 strömställare (8), med vilken fogen utförs. • · ·