FI93652C - Polttoainekoostumus, joka sisältää venttiilin istukan kulumista alentavaa lisäainetta - Google Patents

Description

' "7 S T~ y o o b 2

Polttoainekoostumus, joka sisältää venttiilin istukan kulumista alentavaa lisäainetta Tämä keksintö koskee polttoainekoostumuksia, jotka 5 on tarkoitettu käytettäviksi polttomoottoreissa. Erityi sesti se koskee polttoainekoostumuksia, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kipinäsytytysmoottoreissa ja jotka sisältävät lisäainetta, joka vähentää venttiilin istukan kulumista erityisesti lyijyttömien tai vähälyijyisten 10 polttoaineiden yhteydessä.

Viime vuosikymmenen aikana on tapahtunut yleistä vähenemistä orgaanisten lyijy-yhdisteiden käytössä bensiinissä. Tämä johtuu osaksi huolesta lyijypäästöihin liittyvistä terveysvaikutuksista ja osaksi siitä, että 15 lyijytöntä bensiiniä tarvitaan estämään pakokaasupäästö jen vähentämiseen käytettävien metallikatalysaattoreiden myrkyttyminen. Lyijyn käyttö normaalilaatuisessa bensiinissä on määrä lopettaa esimerkiksi Saksan liittotasavallassa vuoden 1988 puolivälissä. Kuitenkin pelkästään mai-20 nitussa maassa noin miljoona autoa ei pystyisi toimimaan normaalilaatuisella lyijyttömällä bensiinillä venttiilin istukan vaurioitumista tai kulumista koskevan mahdollisen ongelman takia. Tämä ongelma on erityisen paha tietyissä (vanhemmissa) moottoreissa, joissa on pehmeät, esimerkik-:25 si valurautaiset, pakoventtiilien istukat. Näiden moot torien toimiessa lyijypitoisella bensiinillä lyijypitoi-set hajoamistuotteet toimivat kiinteänä voiteluaineena ja estävät kovempaa pakoventtiiliä kuluttamasta venttiilin istukkaa. Jos tällaisissa moottoreissa käytetään lyijy-30 töntä bensiiniä, ne menettävät kiinteän voiteluaineen an-• tämän suojan, ja tuloksena voi olla venttiilin istukan vakava kuluminen. Ääritapauksissa venttiilin istukka voi kulua niin pahasti, että venttiili joutuu pisteeseen, jossa se ei enää aukea. Tuloksena on tuhoisa moottorivau-35 rio.

2

~\ *7 /* Γ O

/' JO -J L·

Venttiilin istukan kulumista koskeva ongelma on tiedostettu hyvin alalla, ja patenttijulkaisuissa on ehdotettu joukkoa ratkaisuja tähän ongelmaan. Esimerkkeinä niistä voidaan mainita EP-hakemusjulkaisu 0 207 560 ja 5 WO-julkaisu 87/01126.

EP-hakemusjulkaisussa 0 207 560 kuvataan bensiini-koostumusta, joka sisältää pääkomponenttinaan kipinäsyty-tysmoottoreissa käytettäväksi soveltuvaa bensiiniä ja pienen määrän meripihkahappojohdannaisen, jonka vähintään 10 yhdessä alfa-hiilessä on substituenttina substituoimaton tai substituoitu alifaattinen hiilivetyryhmä, jossa on 20-200 hiiliatomia, tai meripihkahappojohdannaisen, jonka yhdessä alfa-hiilessä on substituenttina substituoimaton tai substituoitu hiilivetyryhmä, jossa on 20-200 hiiliato-15 mia ja joka on kytketty toiseen alfa-hiileen C^_g-hiili-vetyryhmällä, jolloin muodostuu rengasrakenne, alkalime-talli- tai maa-alkalimetallisuolaa. Edellä mainittujen yhdisteiden ilmoitetaan parantavan liekin nopeutta moottorin sylinterissä ja siten palamista ja olevan moottoria 20 likaamatonta.

Mainitun hakemusjulkaisun esimerkissä 5 valaistaan meripihkahappojohdannaisen suolan käyttöä venttiilin istukan kulumisen vähentämiseen.

WO-julkaisussa 87/01126 kuvataan polttomoottoreille 25 tarkoitettua polttoainekoostumusta, joka sisältää pääkom ponenttinaan nestemäistä hiilivetypolttoainetta ja pienen määrän, joka riittää vähentämän ventiilin istukan kulumista käytettäessä polttoainetta polttomoottorissa, A) vähintään yhtä hiilivetyihin liukenevaa alkali-30 tai maa-alkalimetallipitoista koostumusta ja . B) vähintään yhtä hiilivetyihin liukenevaa tuhka- tonta dispergointiainetta. Koostumus (A) voi olla rikkipitoisen hapon, esimerkiksi sulfonihapon, tai fosforiha-pon, karboksyylihapon tai fenolin alkalimetalli- tai maa-35 alkalimetallisuola.

93652 3

Nyt on havaittu, että lisäaineet, jotka sisältävät metallisuoloja, esimerkiksi alkalimetalli- tai maa-alka-limetallisuoloja, hiukkasdispersioinaan ovat edullisia polttomoottoreissa käytettävien polttoaineiden lisäainei-5 ta, erityisesti venttiilin istukan kulumisen estämiseksi kipinäsytytysmoottoreissa. Lisäaineet voivat myös parantaa puhdistusvaikutusta ja edistää palamista kipinänedis-täjätyyppisellä mekanismilla.

Esimerkiksi kaliumboraattia on käytetty voiteluöl-10 jykoostumuksissa. Niinpä US-patenttijulkaisussa 3 997 454 kuvataan suurpainevoitelukoostumusta, joka sisältää öljyä, jolla on voiteluaineviskositeetti ja johon on dis-pergoitu 1-60 paino-% hydratoituja kaliumboraattimikro-hiukkasia, joissa boorin suhde kaliumiin on noin 2,5-4,5, 15 ja mahdollisesti 0,01-5,0 paino-% kulumisenestoainetta, joka on (a) sinkkidihydrokarbyyliditiofosfaatti, joka sisältää 4-20 hiiliatomia kussakin hydrokarbyyliryhmässään, (b) dihydrokarbyyliditiofosforihapon, jossa on 4-20 hiiliatomia kussakin hydrokarbyyliryhmässään, C^Q-esteri, 20 C^o -amidi tai C^o-amiinisuola tai (c) niiden seos. Tietojen mukaan sen käyttöä ei ole kuitenkaan koskaan ehdotettu polttoainekoostumusten yhteydessä, ja sen käyttökelpoisuutta tässä yhteydessä täytyy pitää yllättävänä.

DD-patenttijulkaisun 200 521A ja JP-patenttijul-.:25 kaisun 53 141 184 perusteella on lisäksi tunnettua esimerkiksi metallisuolojen sisällyttäminen polttoaineiden lisäaineisiin, vaikkakaan ei metallisuolojen hiukkasdis-persioina vaan niiden liuoksina eikä myöskään samaan tarkoitukseen kuin tämän keksinnön mukaiset lisäaineet.

30 Keksinnön mukaiselle polttoainekoostumukselle on tunnusomaista, että se sisältää (A) pääkomponenttina ki-pinäsytytyspolttomoottorissa käytettäväksi soveltuvaa, lyijytöntä tai matalalyijyistä polttoainetta ja (B) pienen määrän koostumusta, joka sisältää kaliumsuolaa hiuk-35 kasdispersion muodossa.

93652 4

Mitä komponenttiin (A) tulee, polttoaine voi olla mikä tahansa polttoaine, joka soveltuu käytettäväksi ki-pinäsytytysmoottorissa, esimerkiksi auton moottorissa, joista käytetään tästedes nimitystä "bensiinit". Bensiini 5 voi soveltuvasti olla hiilivety tai hiilivetyseos, joka kiehuu oleellisilta osiltaan bensiinin kiehumisalueella, ts. lämpötilassa 30-230°C.

Bensiini voi koostua tyydyttyneiden, olefiinisten ja aromaattisten hiilivetyjen seoksista. Ne voivat olla 10 peräisin esimerkiksi suoratislausbensiinistä, synteettisesti valmistetuista aromaattisten hiilivetyjen seoksista, termisesti tai katalyyttisesti krakatuista hiilivedyistä, vetykrakatuista maaöljyfraktioista tai katalyyttisesti reformoiduista hiilivedyistä. Bensiinin oktaani-15 luku on yleensä yli 65. Osa hiilivedyistä voidaan korvata esimerkiksi alkoholeilla, eettereillä, ketoneilla tai estereillä.

Mitä koostumuksen komponenttiin (B) tulee, kalium-suola on edullisesti karboksyylihapon, hiilihapon tai 20 boorihapon suola, vaikka muidenkin happojen suoloja voidaan käyttää. On edullista käyttää vesiliukoisia suoloja. Esimerkkejä soveltuvista suoloista ovat kaliumasetaatti, kaliumvetykarbonaatti, kaliumkarbonaatti ja kaliumboraat-ti.

: 25 Koostumus sisältää edullisesti myös kaliumsuolan kantajaa, joka voi soveltuvasti olla bensiinin kanssa yhteensopiva korkeassa lämpötilassa kiehuva materiaali. Soveltuvia kantaja-aineita ovat mineraaliöljyt, jotka voivat olla liuottimilla tai muulla tavalla puhdistettuja, 30 synteettiset voiteluöljyt, esimerkiksi esterityyppiset • öljyt, nestemäiset polyolefiinit, esimerkiksi pienimole kyyliset polyisobuteenit, tai niiden hapetetut tai ami-noidut johdannaiset, polyolefiinien amino- ja hydroksyy-lijohdannaiset, olefiinikopolymeerit, vetykäsitellyt 35 emäksiset sulfonaatit, sukkinimidit, polyisobuteenimeri- j “z £ ς o 7 -j DOz 5 pihkahappoanhydridit tai niiden polysykliset alkoholijoh-dannaiset, polyeetterit, polymetakrylaatit ja PMP-este-rit.

Kaliumsuola sisällytetään kantajaan edullisesti 5 hiukkasdispersion muodossa, jolloin keskimääräinen hiuk- kaskoko on alle 1 pm, edullisesti alle 0,5 pm.

Tämän keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa komponentti (B) sisältää kaliumboraattia hiuk-kasdispersiona kantajassa, jolloin boorin ja kaliumin vä-10 linen moolisuhde on 0,33 - noin 4,5, edullisesti 0,33-2,5, edullisemmin noin 1:1.

Vaikka jäljempänä kuvataan yksityiskohtaisesti polttoainekoostumuksen komponenttina (B) käytettäviksi tarkoitettujen kaliumboraattidispersioiden valmistusta, 15 voidaan booria sisältämättömiä kaliumsuoladispersioita valmistaa samalla tavalla.

Polttoainekoostumuksen komponenttina (B) käytettäväksi soveltuva kaliumboraattidispersio voidaan valmistaa desolvatoimalla kokonaan tai osittain kaliumhydroks-20 idin ja boorihapon liuoksen, jossa boorin ja kaliumin välinen moolisuhde on Z/3 (Z on metallin valenssi) - 4,5, liuotin kantajassa -emulsio.

Soveltuvia liuottimia ovat hiilivety- ja substi-tuoidut hiilivetyliuottimet, joilla on suhteellisen al-'25 hainen kiehumispiste, ja vesi. Eräs edullinen liuotin on vesi.

Menetelmä voidaan tyypillisesti toteuttaa tuomalla edellä kuvattuun inerttiin, polaarittomana kantajaan ka-liumhydroksidin ja boorihapon vesiliuosta (kaliumboraat-30 tiliuosta) ja edullisesti emulgaattoria, sekoittamalla ‘ seosta voimakkaasti, jolloin muodostuu vesiliuoksen emul sio kantajassa, ja kuumentamalla sitten riittävässä lämpötilassa ja riittävän pitkään emulsion ennalta määrätyn dehydratoitumisasteen aikaansaamiseksi. Soveltuva lämpö-35 tila, johon emulsio kuumennetaan, voi olla 60-230°C, 6 Ο 7, c c o J u ά.

edullisesti 80-140°C, vaikka alempiakin lämpötiloja voidaan käyttää alennetuissa paineissa. Tavallisesti on kuitenkin kätevää toimia normaalipaineessa.

Vaihtoehtoisessa menetelmässä kaliumboraattidis-5 persion valmistamiseksi saatetaan kaliumkarbonaattiyli- määrällä emäksiseksi tehty kantajaan liukeneva kaliumsul-fonaatti reagoimaan boorihapon kanssa, jolloin muodostuu kaliumboraattireaktiotuote. Kaliumkarbonaatin kanssa reagoimaan saatetun boorihapon määrän tulisi olla riittävä 10 kaliumboraatin, jossa boorin ja kaliumin välinen mooli-suhde on vähintään 5, aikaansaamiseksi. Kaliumboraatti muutetaan tämän keksinnön mukaiseksi kaliumboraatiksi saattamalla boraattivälituote reagoimaan riittävän määrän kanssa kaliumhydroksidia kaliumboraatin, jossa boorin ja 15 alkalimetallin välinen moolisuhde on 0,33-4,5, valmistamiseksi. Vesisisältöä voidaan säätää tämän jälkeen tarvittaessa. Kaliumkarbonaattiylimäärällä emäksiseksi tehdyn kaliumsulfonaatin ja boorihapon välinen reaktio ja sitä seuraava reaktio kaliumhydroksidin kanssa voidaan 20 tehdä lämpötila-alueella 20-200°C, edullisesti 20-150°C.

Näiden kahden reaktiovaiheen aikana voi olla läsnä reak-tioseoksen laimennusainetta, joka voidaan myöhemmin poistaa tavanomaisin haihdutusvaihein.

Kuten edellä mainittiin, on edullista käyttää 25 emulgaattoria valmistettaessa emulsiota. Soveltuvia emul-gaattoreita ovat neutraalit sulfonaatit, sukkinimidit, polyisobuteenimeripihkahappoanhydridit ja niiden polyhyd-riset alkoholijohdannaiset, polyeetterit, polyolefiini-amiinit ja -hydroksyylijohdannaiset, olefiinikopolymee-30 rit, hapetetut polyisobuteenit ja niiden aminoidut joh-* dannaiset, polymetakrylaatit ja PMP-esterit.

Erästä muuta menetelmää maa-alkalimetalliboraatti-dispersion valmistamiseksi kuvataan GB-hakemusjulkaisussa 2 173 419.

35 Polttoainekoostumuksen komponenttia (B) sisältävä koostumus on edullisesti konsentraatti, josta 1-99, edul- 7 / j D j lisesti 20-70 paino-% on kaliumsuolaa. Komponenttia (B) on edullisesti läsnä keksinnön mukaisessa polttoainekoos-tumuksessa sellainen määrä, että kaliumin osuus on vähintään 2 ppm, tyypillisesti noin 10 ppm koostumuksen koko-5 naismassasta.

Oleellisten komponenttien (A) ja (B) lisäksi polt-toainekoostumus sisältää edullisesti myös vähintään yhtä polttoaineeseen liukenevaa detergenttilisäainetta. Soveltuvia pinta-aktiivisia peseviä aineita ovat polyolefiini-10 amiinit, esimerkiksi polybuteeniamiinit, polyeetteriamii-nit, rasvahappoamiinit, sekä neutraalia että yliemäksistä tyyppiä olevat orgaaniset ja metallisulfonaatit tms.

Polttoainekoostumus voi sisältää myös yhtä tai useampaa ruosteenestoainetta. Soveltuvia ruosteenestoai-15 neita ovat esimerkiksi meripihkahappo, karboksyylihapot, fosforihappo ja edellä mainittujen happojen johdannaiset, amidit tms.

Polttoainekoostumus voi mahdollisesti sisältää myös yhtä tai useampaa de-emulgaattoria, esimerkiksi po-20 lyoksialkyleeniglykolia tai sen johdannaista.

Polttoainekoostumus voi sisältää myös tällaisissa koostumuksissa tavanomaisesti läsnä olevia lisäaineita, esimerkiksi yhtä tai useampaa hapettumisenestoainetta.

Lopuksi mainittakoon, että polttoainekoostumus voi 25 sisältää myös kipinänedistäjää tai syklisen vaihtelun vä hentäjää.

Detergentti/detergentit, ruosteenestoaine(et), de-emulgaattori(t), hapettumisenestoaine(et) j a/tai kipinän-edistäjä(t) voidaan lisätä joko suoraan polttoainekoostu-30 mukseen tai komponentiksi polttoainekoostumuksen kompo- ' nentin (B) muodostavaan koostumukseen.

Koostumuksen komponenttia (B) käytetään edullisesti yhdessä joko vähälyijyisen tai lyijyttömän bensiinin kanssa, joka muodostaa koostumuksen komponentin (A).

35 Keksintöä valaistaan tarkemmin seuraavin esimer kein.

k 93652 8 A) Komponentin (B) valmistus I Kaliumboraattidispersioiden valmistus

Esimerkit 1 ja 2

Epäorgaaninen faasi, joka valmistettiin saattamal-5 la kaliumhydroksidi reagoimaan boorihapon kanssa vedessä lämpötilassa 40°C, lisättiin orgaaniseen faasiin, joka sisälsi dispergointiainetta (pentaerytritolin pibsaatti-esteri) kantajassa (esimerkissä 1 SNlOO-perusöljy; esimerkissä 2 valkoöljy), homogenointilaitteessa (yksivai-10 heinen laboratoriohomogenaattori) 1 tunnin aikana paineen ollessa 300-400 bar. Reagoivia aineita kierrätettiin ho-mogenaattorin läpi paineessa 500-700 bar vielä 4 tuntia, jona aikana suuri osa vedestä haihtui. Tuote, kirkas neste, poistettiin homogenaattorista ja käytettiin ilman 15 jatkokäsittelyä.

Kulloinkin käytetyt yhdistelmät ja panokset esitetään taulukossa 1.

Taulukko 1 20 j—__

Esimerkki 1

Alkalimetalli Kalium

Kantaja White Oil ' 25 Dispergointiaine Esteri

Panokset (g)

Alkalimetallihydroksidia 127

Boorihappo 142 30 Vettä 665

Kantajaa 504

Dispergointiainetta 115

Alkalimetallin ja boorin 1:1 22 välinen moolisuhde

Alkalimetallipitoisuus 7>^

Tpaino-%Jr —1 —/ S' *— Pi

✓ J 0 J jL

9 II Boorittomien metallisuoladispersioiden valmistus Esimerkit 2-5

Kaliumsuolan vesiliuos, jonka lämpötila oli noin 40°C, lisättiin kantajan (SNlOO-perusöljy) ja dispergoin-5 tiaineen (kaupallisesti saatavissa oleva pentaerytritoli- monopibsaattiesteri) seokseen 30 minuutin aikana labora-toriohomogenaattorissa (500-600 bar), ja homogenoitiin 2-3 tuntia, jolloin suuri osa vedestä haihtui. Tuloksena oleva neste poistettiin homogenaattorista ja käytettiin 10 ilman jatkokäsittelyä.

Kulloinkin käytetyt yhdistelmät ja panokset esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2 15 __

Koostumus Esimerkki 2 Esimerkki 3 Esimerkki 4 Esimerkki 5

Metallisuola Kalium- Kaliumvety- Kalium- Kalium- asetaatti karbonaatti karbonaatti karbonaatti

Kantaja SN 100 SN 100 SN 100 SN 100

Dispergointiaine PMPE PMPE PMPE PMPE

20-----

Panos (g)

Metallisuolaa 220 220 220 270

Vettä 665 665 665 665

Kantajaa 500 500 500 500

Dispergointiai- 120 120 120 120

Uc Ιΐα _ • 25 r ) Analyysitulokset K (paino-%) 6,15 3,70 10,96 14,83 S (paino-%) 0,47 0,55 0,46 0,42 C0_ (paino-%) . 1,1 2,7 3t5 H20 (paino-%) 6,8 2,6 5,4 4,2

Sedimenttiä 0,02 0,02 0,16 0,12 3Q (til-% heptaanissa) . .. V10o (cSt) 10,1 6,4 8,1 8,6 V40 (cSt) 55,4 37,7 44,0 45,2 TAN (mg KOH g"1) 0,91 13,7 20,5 9,9 TBN (mg KOH g"1) 93,3 52,4 155,7 161,0 AV (mg KOH g"1) 91,9 54,6 160,3 211,9 t 10 93652 B) Moottoritestit a) Moottori

Venttiilin istukan kulumiskokeet tehtiin Ford Industrial Engine -moottorilla, jonka sylinteritilavuus 5 oli 2,2 1.

b) Testissä käytetty perusmenettely Kirjallisuudessa on osoitettu, että pakoventtiilin istukan kulumista tapahtuu todennäköisimmin olosuhteissa, joissa käyntinopeus ja kuormitus ovat suuria. Kaikissa tes-10 teissä käytettiin seuraavia testiolosuhteita:

Testiolosuhteet

Moottorin käyntinopeus (min *) 2100 - 20

Kuormitus WOT (kurkku täysin auki)

Testien kesto oli 40 tuntia.

15

Taulukko 3 2q Booripitoisilla lisäaineilla saadut venttiilin istukan kulumistulokset

Venttiilin keskimää- T j · _ . . räinen kuluminen

Poltto- Lisa- Testin _ • aine aine kesto ' 25 (tuntia) Pääventtiili (4.10 mm)

Lyijytön Ei lisäai- AO 28,0 neita

Lyijypi- Eb 0,15 gl-1 40 0,8 toinen .. 30

Lyijytön Esim. 1 40 1,8

Lyijytön Esim. 2 40 1,8 11 Q 7, C. C 0

Taulukko 4

Bparittomilla lisäaineilla saadut venttiilin istukan kulumistulokset 5 Venttiilin keskimää-

Poltto- Lisä- Testin rainen kuluminen aine aine kesto ~ Γ5 (tuntia) Pääventtiili (4.10 mm)

Lyijytön Ei lisäai- 40 28,7 neita

Lyijytön Esim. 4 40 2,4 10 1

Lyijytön Esim. 6 40 lf3

Taulukoissa 3 ja 4 esitetyt tulokset osoittavat, että keksinnön mukaiset lisäaineet vähentävät tehokkaasti ^ venttiilin istukan kulumista lyijyttömiä polttoaineita käytettäessä.

Claims (15)

1. Polttomoottoreissa käytettäväksi tarkoitettu polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että se si- 5 sältää (A) pääkomponenttina kipinäsytytyspolttomoottoris- sa käytettäväksi soveltuvaa, lyijytöntä tai matalalyi-jyistä polttoainetta ja (B) pienen määrän koostumusta, joka sisältää kaliumsuolaa hiukkasdispersion muodossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polttoainekoos- 10 tumus, tunnettu siitä, että komponentin (B) sisältämä kaliumsuola on karboksyylihapon, hiilihapon tai boorihapon suola.

3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että 15 komponentti (B) sisältää kaliumsuolan kantaja-ainetta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että kaliumsuola on sisällytetty kantajaan hiukkasdispersiona, jossa keskimääräinen hiukkaskoko on alle 1 pm. 20

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen polttoainekoos tumus, tunnettu siitä, että sen keskimääräinen hiukkaskoko on alle 0,5 pm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että komponentti (B) si- 25 sältää kaliumboraattia hiukkasdispersiona kantaja-ainees sa, jolloin boorin ja kaliumin välinen moolisuhde on 0,33 - noin 4,5.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että boorin ja kaliumin vä- 30 linen moolisuhde on 0,33 - 2,5.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen polttoainekoos tumus, tunnettu siitä, että boorin ja kaliumin välinen moolisuhde on noin 1:1.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai- 35 nen polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että komponentin (B) sisältämä kaliumsuola on kaliumboraatti li 13 y $652 ja komponentti (B) on valmistettu desolvatoimalla kokonaan tai osittain kaliumhydroksidin ja boorihapon liuoksen liuotin-kantajassa -emulsio siten, että boorin ja kaliumin väliseksi moolisuhteeksi tulee Z/3 (jossa Z on ka-5 liumin valenssi) - 4,5.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen polttoainekoos-tumus, tunnettu siitä, että komponentin (B) sisältämä kaliumsuola on kaliumboraatti ja komponentti (B) on valmistettu lisäämällä inerttiin, polaarittomaan kan- 10 tajaan kaliumhydroksidin ja boorihapon vesiliuosta ja emulgaattoria, sekoittamalla voimakkaasti seosta, jolloin saadaan vesiliuoksen emulsio kantajassa, ja kuumentamalla sitten emulsiota riittävässä lämpötilassa ja riittävän pitkään ennalta määrätyn hydratoitumisasteen aikaansaami- 15 seksi emulsiossa.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainenp-olttoainekoostumus, tunnettu siitä, että komponentin (B) sisältämä kaliumsuola on kaliumboraatti ja komponentti (B) on valmistettu saattamalla kaliumkarbo- 20 naattiylimäärällä emäksiseksi tehty kantajaan liukeneva kaliumsulfonaatti reagoimaan boorihapon kanssa, jota käytetään riittävä määrä kaliumboraattivälituotteen saamiseksi, jossa boorin ja kaliumin välinen moolisuhde on vähintään 5, ja saattamalla kaliumboraattivälituote reagoi- 25 maan riittävän määrän kanssa kaliumhydroksidia kaliumbo- raatin saamiseksi, jossa boorin ja kaliumin välinen moolisuhde on 0,33 - 4,5.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että 30 komponentin (B) määrä koostumuksessa on sellainen, että ; kaliumin osuus on vähintään 2 ppm koostumuksen kokonais massasta.

13. Komponenttia (B) sisältävä konsentraattikoos-tumus käytettäväksi jonkin edellisen patenttivaatimuksen 35 mukaisessa polttoainekoostumuksessa, tunnettu siitä, että kaliumsuolan osuus on 20 - 70 paino-% koostumuksesta . 14 3. fc c o s -» u u /L

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen polttoainekoostumus, tunnettu siitä, että kalium-suola on joko kaliumkarbonaatti tai kaliumvetykarbonaat-ti. Il

15 G 7 < r o