FI93474B - Laite lankojen selektiiviseksi vapauttamiseksi hapsusta - Google Patents

Description

93474

Laite lankojen selektiiviseksi vapauttamiseksi hapsusta Tämä keksintö koskee laitetta sidottujen lankojen selektiiviseksi vapauttamiseksi hapsusta, joka käsittää lukuisia sito-5 via ja sidottuja lankoja, jotka on järjestetty annettuun malliin. Laite on tarkoitettu käytettäväksi tuotettaessa kudottu sauma kangashihnoihin. Erityisemmin tämä keksintö koskee laitetta kudotun sauman automaattiseksi muodostamiseksi teollisiin kankaisiin, jotka ovat tyyppiä, jota käytetään paperin-io valmistusteollisuudessa. Tämä laite on erityisen hyödyllinen paperikonekankaiden, joita käytetään tasoviirakoneessa tai paperikoneen rainanmuodostusosassa, automaattisessa saumauksessa.

15 Alalla on huomattu jonkin aikaa edut, joita voitaisiin saavuttaa sauroaamalla tasomaisia kudottuja kankaita niiden tekemiseksi päättymättömiksi samalla tavalla kuin rengasmainen tai päättymätön kudottu kangas. Aivan äskettäin alalla on havaittu edut, joita voidaan saavuttaa käyttämällä automaattisti) ta laitteistoa sauman kutomiseksi, mikä tekee tasomaisen kudotun kankaan päättymättömäksi. Kaksi tekniikan tason mukaista yritystä sellaisen automaattisen saumauksen taloudelliseksi tekemiseksi on esitetty US-patenteissa 4,410,015 ja 4,581,794. US-patentti 4,581,794 on siirretty yhdessä tämän ?.5 keksinnön kanssa Asten Group Inc:lie. Yllämainituista yrityksistä huolimatta pääosa saumaamisesta tehdään yhä puoliautomaattisena käsinkudontatoimintana.

Tekniikan tason, sekä automaattisen että puoliautomaattisen, 30 pääasiallinen huoli on ollut kyky valita, erottaa, tuoda esiin ja kutoa yhteen yksittäisiä lankoja oikeassa järjestyksessä sauman muodostuksen aikana. Kuten alan ammattilaiset tietävät, pidetään parempana sitä, että sauma-alueen sidos-malli on yhdenmukainen muun kankaan sidoksen kanssa. Hyvin 35 yksinkertaisissa kankaissa, kuten yksikerrospalttinasidokses-sa ongelma ei ole niin akuutti. Kuitenkin monikerroksisissa kankaissa, joissa on monimutkaisemmat sidokset, ovat ongelmat, jotka liittyvät oikean langan erottamiseen kudontasek-venssin mukaisesti, akuutimpia.

2 93474 T—

Ala on etsinyt jonkin aikaa ratkaisuja ongelmiin langan valitsemiseksi, langan erottamiseksi ja langan esiintuomiseksi yhteen kutomista varten. Tämä keksintö täyttää kaikki nämä kolme tarkoitusta.

5 Tämä keksintö antaa käyttöön laitteen sidottujen lankojen selektiiviseksi vapauttamiseksi hapsunauhasta. Hapsunauha käsittää lukuisia sitovia ja sidottuja lankoja, jotka on kudottu toisiinsa annetulla mallikuviolla. Keksinnön mukai-10 selle laitteelle on tunnusomaista se, että laite käsittää: lukuisia langankäsittelyvälineitä, jotka liittyvät sitoviin lankoihin annetussa kuviossa; asennusvälineen, jossa on välin päässä toisistaan olevat levyt, jotka on sovitettu hapsun suuntaisesti sen molemmille 15 puolille, langankäsittelyvälineiden kiinnittämiseksi ennalta-määrätyssä järjestyksessä ja asemassa hapsun suhteen; vireenmuodostusvälineen, joka ohjaa langankäsittelyvälineitä ennalta määrätyn mallin mukaan ja selektiivisesti vapauttaa sidottuja lankoja.

20

Laite käyttää vireenmuodostusvälinettä määrittelemään vire-kuvion hapsunauhaa sitovia lankoja varten. Virevälineen toiminnan takia on mahdollista käsitellä hapsun sitovia lankoja sidotun langan selektiiviseksi vapauttamiseksi nauhasta. Siis tovien lankojen käsittely suoritetaan lukuisilla yksittäisillä ohjausvälineillä. Kun yksittäinen sidottu lanka vapautetaan hapsunauhasta, se erotetaan ja tuodaan esiin kiinniku-tomista varten sauma-alueella. Kutomismenetelmä voi olla käsin suoritettava kutomismenetelmä tai jokin automaattisista 30 kutomismenetelmistä, kuten on kuvattu US-patenteissa 4,410,015 tai 4,581,794.

Keksinnön mukaisen laitteen etuina US-patentin 4 410 015 mukaiseen laitteeseen verrattuna on se, että saadaan pieniko-35 koinen ja tarkoituksenmukainen laite lankojen irrottamiseksi hapsusta. Keksinnön mukaiseen laitteeseen kuuluu lankojen käsi ttelyvälineet, joita kannattaa lähekkäin olevat asennusle-vyt hapsun molemmilla puolilla. Langankäsittelyvälineet liittyvät sitoviin lankoihin. Vireenmuodostuslaite ohjaa lankojen 93474 3 käsittelyvälinettä muodostamaan vireaukon sitoviin lankoihin valitun sitovan langan irrottamiseksi, joka sen jälkeen siirretään langantartuntalaitteeseen. Langan asentoa ohjataan tarkasti koko työvaiheen aikana.

5

Kuvio 1 on perspektiivikuva tämän keksinnön mukaisesta laitteesta.

Kuvio 2 on räjäytyskuva tämän keksinnön mukaisesta langan vi-10 revälineestä.

Kuvio 3 on kokoonpantu kuva kuviossa 2 esitetystä langan virevälineestä.

15 Kuvio 4 kuvaa langanpujotusjärjestelyä laitteen vasemmalta puolelta.

Kuvio 5 kuvaa langanpujotusjärjestelyä laitteen oikealta puolelta.

20

Kuvio 6 kuvaa hapsun virettä ja sidotun langan vapauttamista.

Kuvio 7 kuvaa parhaana pidettyä välinettä langan sieppaamiseksi ennen sen kutomista yhteen.

25

Kuvio 8 kuvaa parhaana pidettyä sieppausvälinettä.

Kuvio 9 on sivupystykuva otettuna kuvion 8 suunnassa 9-9.

30 Kuvio 10 kuvaa tätä keksintöä automaattisessa saumauslait-teessa.

Kuvio 11 kuvaa langan kutomista yhteen sen jälkeen, kun se on vapautettu erottimesta automaattiseen kutomislaitteeseen.

35

Kuvio 12 kuvaa vapautetun langan kutomista yhteen.

Kuten huomautettiin aikaisemmin, tämä keksintö on sopiva käytettäväksi US-patentissa 4,581,794 kuvatussa laitteessa.

4 93474

Niinpä sisältö rajoitetaan keskusteluun lankojen erottamisesta hapsusta. Keskustelua varten todellisesta yhteenkutomises-ta tulisi viitata US-patenttiin 4,581,794, mikä liitetään tähän sisältönsä puolesta niinkuin se on täysin esitetty.

5

Viitaten kuvioon 1, siellä on esitetty jakardikutomakone 2 ja kangas 8, joka saumataan. Lukuisia niisinaruja lähtee jakar-dikutomakoneesta 2. Niisinarujen 4 keskiryhmä ulottuu alaspäin jakardikutomakoneesta 2 kankaaseen, jota saumataan. Niilo sinarut ohjaavat lankojen 10 vireen muodostusta peruskankaas-sa 8, kun valittu hapsulanka 16 kudotaan kiinni osana saumaa. Niisinarujen 4 keskiryhmän lisäksi on kaksi sivunarujen 6 sarjaa. Kullekin sivunarujen 6 ryhmälle annetaan vastaava vasemman ja oikean käden asema. Sivunarut 6 ulottuvat jakar-15 dikutomakoneesta 2 vastaavaan hapsunohjauslaitteeseen 30 ja ne ohjaavat sitovien hapsulankojen 14 nauhan vireen muodostusta sidottujen hapsulankojen 16 selektiivisen vapauttamisen aikana. Yhteen kudotussa tilassaan sitovat langat 14 ja sidotut langat 16 muodostavat hapsualueen 12. Koska vasemman kä-20 den ja oikean käden hapsunohjauslaitteet 20 ja 30 ovat olennaisesti peilikuvia toisistaan, niiden kuvaus rajoitetaan yhteen hapsunohjauslaitteeseen. Siinä laajuudessa kuin vasemman ja oikean käden sivujen välillä on eroja, ne osoitetaan ja kuvataan tästä lähtien selvästi.

?5

Nyt siirrytään kuvioon 2, parhaana pidetty hapsunohjauslaite 20, kuten se esiintyy vasemman käden puolella kuviossa 1, kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin. Kukin hapsunohjauslaite 20 muodostuu vastakkaisista asennuslevyistä 32 ja 34, jotka ovat 30 välimatkan päässä toisistaan ja suunnattuja yhdensuuntaisiin pystytasoihin. Välimatkaa asennuslevyjen 32 ja 34 välillä ylläpidetään välitangoilla 36. Kussakin tangossa 36 on ilman kierteitä oleva keskiosa ja kierteellä varustetut pääosat 38 ja 40. Mutteri 42 on kiinnitetty kuhunkin tankoon kierteellä 35 varustettuihin osiin 38 ja 40. Mutteri on kierretty kohti keskiosaa ja kierteellä varustettu osa kulkee sitten vastaavan levyn 32 tai 34 läpi aukoista 50 ja siihen on kiinnitetty toinen mutteri 44. Tämän järjestelyn tuloksena on mahdollista säätää välimatkaa asennuslevyjen välissä. Vaikka parhaana pi- 5 93474 detty suoritusmuoto onkin esitetty varustetuksi kahdella vä-litangolla 36, alan ammattilaiset ymmärtävät, että lisäväli-tankoja voidaan käyttää ja että lopullinen lukumäärä riippuu hapsunohjauslaitteen 20 halutusta rakenteellisesta jäykkyy-5 destä.

Asennuslevyissä 32 ja 34 on sarja aukkoja, jotka on muodostettu niiden ylä- ja alaosien läpi. Viittaamalla asennusle-vyyn 34, ylempi aukkosarja 52 on mitoitettu ottamaan vastaan ίο varmasti messinkiholkin 56. Messinkiholkin 56 sisässä on jou- sielementti 54. Kukin jousielementti 54 pysyy vastaavassa hoikissa 56 ja aukossa 52 renkaalla 58. Vastakkaisessa levyssä 32 on lukuisia aukkoja 60, jotka vastaavat yleisesti aukkoja 52. Kukin aukko levyssä 32 olevien aukkojen 62 toi-25 sessa sarjassa on yleisesti pystysuunnassa kohdakkain vastaa van aukon 60 kanssa ja on olennaisesti saman kokoinen. Aukot 60 ja 62 ovat hieman kartiomaisia tai viistettyjä uramaisesti ulottuessaan levyn 32 läpi kohti levyä 34. Puoliympyrämäinen holkki 64, jossa on kartiomaiset päät 66, on sovitettu pystyit? suuntaan vastaavien pareittain olevien aukkojen 60 ja 62 väliin. Holkki 64 antaa kulkukanavan ja suunnankääntäjän oh-jausnarulle 70, kun se ulottuu jousen 54 ja silmän tai kor-vakkeen 72 välillä. Ohjausnaru 74 ulottuu silmän 72 vasemmalta puolelta aukon 76 läpi siihen liittyvään sivunarujen 6 25 niisinaruun jakardikutomakoneen 2 vasemmalla puolella. Kuten alan ammattilaiset antavat arvoa, aukko 76 on mitoitettu ottamaan vastaan narun 74. Lisäksi pidetään parempana, että kukin aukko 76 on varustettu silmällä narun 74 kulumisen pie-nentämiseks i.

30

Kuvio 3 esittää kuvion 2 elementit koottuna. Kuten nähdään viittaamalla kuvioihin 1, 2 ja 3, on hapsunohjausmekanismi sovitettavissa kooltaan ja siksi se voi vaihdella ottamaan vastaan vaihtelevia virekokoja. Viittaamalla taas kuvioihin 35 1 ja 2 voidaan nähdä, että levy 34 on varustettu ulostuleval- la varsielimellä 31. Ulostuleva varsi 31 on kiinnitetty vaakasuoraan asennuselimeen 33, joka on varmasti asennettu ja asetettu hapsunohjauslaitteen 20 sijoittamiseksi hapsun viereen. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa asennuselin 33 yh- _ Τ' 93474 6 distetään suoraan automaattisen saumaus laitteen runkoon. Alan ammattilaiset ymmärtävät, että lukuisat nyt alalla käytetyt saumaus laitteet antavat tuloksena erilaisia asennustekniikoi-ta välttääkseen häiriöt kankaan liikkeen tai saumauksen kans-5 sa.

Yksi tämän keksinnön etuja on tosiasia, että jakardikutomako-neen 2 korttijärjestelyllä voi olla sama mallikuvio niisien 4 ja 6 ohjaamiseksi. Vaihtoehtoisesti reunaniisien 6 malli-lo kerrat ovat samoja toistensa kanssa, mutta erilaisia kuin niiden 4 mallikerta. Toisin sanoen niisiä 6 varten olevilla korteilla on sama mallikertakuvio ottamatta huomioon ovatko niidet 4 tai 6 saman korttijärjestelyn ohjaamia vai eivät. Tämän järjestelyn helpottamiseksi käännetään sitovat langat 15 14, kun ne johdetaan hapsunohjauslaitteeseen vastaavaan oi kean ja vasemman käden asentoon. Tämä selitetään yksityiskohtaisemmin alla.

Kuvio 4 on oikean sivun laitteen 30 edustaja ja kuvio 5 on 20 vasemman sivun laitteen 20 edustaja. Jos oletamme, että kan gas kudotaan kahdeksana viremallikertana, sitovien lankojen 14 nauha muodostuisi mieluummin kahdesta kuudentoista langan mallikerrasta. Niinpä sitovia lankoja 14 edustaa viitenumerot 14-1 - 14-16. Vasemman sivun langat on pantu sarjaan vasta-25 päätä oikean sivun lankoja. Viitaten kuvioon 4, ohjataan ensimmäistä sitovaa lankaa 14-1 silmällä 72, jolla on numero l:n asema levyn 32 alemmassa oikean käden kulmassa. Sen jälkeen kun lanka 14-1 on kulkenut ohjatun laitteen 30 toiselle puolelle, se pujotetaan päätynauhan ohjauslevyn 80 läpi. Rei-30 käsarja päätynauhan ohjauslevyssä 80 on sama kuin siihen liittyvässä levyssä 32. Kuten alan ammattilaiset ymmärtävät, kukin lanka 14 kiristetään sen jälkeen, kun se on kulkenut levyn 80 läpi, kunnollisen jännityksen ylläpitämiseksi hyväksytyn jakardikutomakonetekniikan mukaisesti.

35

Viitaten kuvioihin 4 ja 5 voidaan kahden kuvan vertailusta nähdä, että lankojen merkit ja niiden asemat on käännetty päinvastaisiksi tai ylösalaisin. Niinpä kuviossa 5 oikean käden alempaa asemaa merkitään 16:11a vastakohtana sen aikai- 93474 7 semmalle merkinnälle 1 ja se saa langan 14-16. Kuten kuvattiin yllä, jatkaa lanka 14-16 nauhanohjauslevyn 80 läpi ja se jännitetään.

5 Kuten voidaan nähdä kuvioiden 4 ja 5 vertailusta, on langoilla 14-1 - 14-16 sama suhteellinen asema niiden vastaavissa nauhoissa 14 ja levyssä 32. Juuri tässä pisteessä tulee nii-sinarujen 6 sidonta relevantiksi. Vastaava niisinaru 6 jakar-dikutomakoneen kummaltakin puolelta sidotaan vastaavalla 10 nauhan 14 sitomislangalla kutomismallikuvion mukaisesti. Meidän kahdeksan vireen esimerkissämme yhdistettäisiin jakardi-kutomakoneen 2 kummallakin puolella olevat asemat 1-8 vastaaviin asemiin 1-8 vastaavassa levyssä 32. Toinen mallikerta, 9-16, yhdistettäisiin samanlaisella tavalla.

15

Viittaamalla kuvioihin 5 ja 6 kuvataan jakardikutomakoneen toiminnan tulos ylläkuvatussa ohjauksessa. Näistä kuvioista voidaan nähdä, että nauhaa käsitellään tai vire muodostetaan itsensä peilikuvana. Tämän peilikuvana vireen muodostuksen 20 tuloksena vapautetaan kunnolla sidottu lanka 16 jaksoittain nauhan 14 sitovista langoista ja se tehdään saatavaksi kiin-nikutomista varten. Viitaten kuvioon 1 sisältää parhaana pidetty suoritusmuoto sykäyksittäisen ilman tai paineen lähteen 90 ja langan sieppaajan 92 sidotun langan 16 vapauttamisen ja 25 sieppaamisen avustamiseksi. Kun lanka on vapautettu sitovasta nauhasta 14, pidetään parempana, että ohjattu ilmanpurkaus vapautetaan painelähteestä 90 langan suuntaamiseksi langan sieppaajaan 92. Sieppaaja 92 stabiloi hetkellisesti langan ja avustaa kiinteän aseman määrittämisessä langan 16 poimimista 30 varten osana kiinnikutomismenetelmää saumarakenteen saattami seksi loppuun.

Painelähteen 90 ja parhaana pidetyn langan sieppaajan 92 rakenne kuvataan yksityiskohtaisemmin viittaamalla kuvioihin 7, ?5 8 ja 9.

Viittaamalla kuvioon 7 sijaitsee painelähde 90 mieluummin asemassa lankahapsun sisäpuolella noin pisteessä, missä erot taminen tapahtuu. Painelähde 90 suuntaa mieluummin ilman δ 93474 ulospäin niin että ilma karkaa poispäin hapsulangoista ja hapsualueelta. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa langan sieppaaja 92 on kiinnitetty ohjaintelineeseen 124. Ohjain 124 auttaa hapsun 12 vapaan pään kiinnittämisessä ja aseman mää-5 rittämisessä. Vaikka hapsun 12 pääasiallinen ohjaus suorite- taankin nauhalla 14, on ohjaimen 124 havaittu olevan hyödyllinen. Koska ohjain 124 asetetaan hapsualueen viereen, se muodostaa ideaalisen telineen langan sieppaajalle 92. Kun sidottu lanka 16 vapautetaan, se putoaa sivuaukkoon 106 ja lo puhalletaan rakoon 108. Tämä toiminta voidaan ymmärtää selvästi viitattaessa kuvioon 8.

Viitaten kuvioon 8 on langan sieppaajassa 92 putkimainen runko 100, joka on suurinpiirtein 5,1 cm pitkä. Putkimainen is runko 100 on toisesta päästään suljettu nipalla 102; toinen pää 104 on avoin. Aukko 106 putkimaisen rungon 100 sivussa on suurin piirtein 0,95 cm pitkä ja se on yhteydessä rakoon 108, joka on suurin piirtein 1,91 cm pitkä. Avointa sivua 106 reunustavat ohjaimet 110 ja 114. Kuten nähdään viittaamalla ku-20 vioon 7, ulottuvat ohjaimet 110 ja 114 hapsualueen 12 sidot tujen lankojen 16 ympäri.

Palataan kuvioon 8, jossa on varustettu lisäohjain 116. Ohjain 116 ulottuu yhdensuuntaisena avoimen sivun 106 ja raon 25 108 kanssa ja on sijoitettu pois rungosta suurin piirtein 0,32 cm:n verran. Ohjain 116 on noin 4,76 cm pitkä ja se toimii laakerina sidotulle langalle 16, kun se vapautetaan hapsualueelta 12. Alan ammattilaiset antavat arvoa sille, että vapautettu lanka on pituudeltaan sellainen, että osa langan 30 vapaasta päästä voi ulottua rungon 100 ohi. Siinä tilanteessa, jossa lanka rullaa rungon 100 yli, varmistaa ohjain 116, että lanka ei hankaudu raon sivuaukkoon. Langan sieppaajassa 92 on myös asennusvarsi tai -sauva 118, jota käytetään sieppaajan 92 kiinnittämiseksi ohjaintelineeseen 124. Parhaana 35 pidetyssä suoritusmuodossa on ohjain 110 kiinnitetty runkoon 100 hitsauksella 112. Ohjaimet 114 ja 116 ja asennusvarsi 118 ovat muodostettuja yhdestä kappaleesta, joka on kiinnitetty runkoon 100 hitsauksella 120.

9 93474

Kun sidottu lanka 16 vapautetaan sitovista langoista 14, se luonnollisesti putoaa eteenpäin kohti sivuaukkoa 106 ja se pakotetaan myös eteenpäin ilmasuihkulla painelähteestä 90. Lanka 16 etenee ohjaimien läpi ja sivuaukkoon 106. Tällöin 5 ilmavirta linjasta 122 kulkee onton putkimaisen rungon 100 läpi. Kun ilma kulkee rungon 100 läpi, se pakottaa vapautuneen langan 16 kohti päätä 104. Koska pää 104 on avoin, jatkaa ilma putken läpi luomatta vastavirtoja lankaa 16 vastaan. Tässä pisteessä on lanka 16 asetettu tarkasti ja se voidaan 10 poimia kutomislaitteella kudottavaksi kiinni kankaan 8 saumaan.

Kuviot 10, 11 ja 12 kuvaavat tätä keksintöä US-patentissa 4,581,794 esitetyssä kutomislaitteessa. Tämän keksinnön ero-15 tusvälinettä on kuvattu yllä ja kutomislaitteen täydelliseksi kuvaukseksi tulisi viitata US-patenttiin 4,581,794. Seuraava kuvaus kuvaa yleisesti erotetun langan kutomisen kiinni. Kuten esitetään kuviossa 10, tulee valittu hapsulanka 16 ensin siirtovarren 130 vaikutuksen alaiseksi. Pari siirtovarsia 130 20 on sijoitettu sauman molemmille puolille. Kutakin siirtovart-ta tuetaan nivelliikettä varten vaakasuuntaisen akselin, joka on kankaan 8 suuntainen, ympäri. Kunkin siirtovarren 130 vapaa pää 132 sisältää välineen valittuun hapsulankaan 16 tarttumista varten erottamisen jälkeen. Siirtovarren 130 vapaa 25 pää 132 voidaan sijoittaa niin, että se voi tarttua valittuun hapsulankaan 16 ja sitten liikuttaa langan kuviossa 11 esitettyyn asemaan.

Viitaten kuvioon 11, valittu hapsulanka 16 siirretään ylei-30 sesti eteenpäin ja alaspäin niin, että langan vapaa pää liikkuu kankaan 8 viretasoon. Tällöin lanka tulee sidontavarren 140 vaikutuksen alaiseksi. Laitteessa on pari sidontavarsia 140, jotka on sijoitettu kangassauman molemmille puolille. Sidontavarret 140 ovat asetettuja niin, että ne pyörähtävät 35 sauma-alueen yli ja vireen läpi, joka on muodostunut muodos tamalla vire langoista 10 peruskankaassa. Valittu hapsulanka 16 siirretään siirtovarren vapaasta päästä 132 sidontavarren vapaaseen päähän 142. Sidontavarren 140 vapaa pää 142 sisältää välineen lankaan tarttumiseksi langan vastaanottavassa 93474 ____ Γ~ 10 lovessa 143, kun sitä siirretään päästä 132. Kukin sidonta-varsista 140 on yleisesti L-muotoinen ja sitä tuetaan päästä 141 pystysuoran akselin ympäri tapahtuvaa nivelliikettä varten. Tällä tavalla liikkuvat sidontavarret 140 yleensä vaa-5 kasuuntaisessa tasossa kangassauman yhdeltä sivulta vireaukon läpi kangassauman vastakkaiselle puolelle. Tällä tavalla valittu lanka 16 vedetään vireen läpi ja kudotaan kiinni malli-kuvioon. Vertaa kuvioita 11 ja 12. Viitaten taas kuvioihin 10, 11 ja 12 siirretään kiinnikudottu lanka sidontavarrelta 10 poistovarrelle 144. Taas kerran on laitteessa pari poistovar-sia, jotka on sijoitettu sauman molemmille puolille. Kumpikin poistovarsi on varustettu välineellä aiheuttamaan poistovar-ren 144 alapään valitun pystysuoran liikkeen. Laitteen yhdessä muodossa käsittää väline valittua pystysuuntaista liiket-15 tä varten parin pneumaattisesti ohjattuja mäntiä, jotka si sältyvät mäntäkoteloihin 150 ja 156. Kun valittu lanka 16 tuodaan kankaan saumapinnan poikki, kuten esitetään kuviossa 12, se tulee poistovarren 144 vaikutuksen alaiseksi. Taas kerran poistovarsi on varustettu välineellä langan vastaanot-20 tavassa urassa 148 lankaan tarttumiseksi, kun se vapautetaan sidontavarresta 140. Saatuaan näin langan ohjaukseensa vedetään lanka saumarintamaa vasten vetämällä poistovartta 144 taaksepäin, ks. kuvio 12.

25 Kuten alan ammattilaiset antavat arvoa, voi ylläkuvattu laite olla hyödyllinen käsin tapahtuvissa, puoliautomaattisissa tai automaattisissa saumanmuodostustekniikoissa. Tällä keksinnöllä on erityistä käyttöä automaattisessa saumauslaitteessa, jota on kuvattu US-patentissa 4,581,794, jota on muunnettu 30 ottamaan mukaan ylläkuvattu laite lankojen selektiiviseksi vapauttamiseksi hapsusta.

Claims (8)

11 93474

1. Laite sidottujen lankojen selektiiviseksi vapauttamiseksi hapsusta, joka käsittää lukuisia sitovia ja sidottuja 5 lankoja, jotka on järjestetty annettuun malliin, tunnettu siitä, että laite käsittää: lukuisia langankäsittelyvälineitä (70), jotka liittyvät sitoviin lankoihin annetussa kuviossa; asennusvälineen (32, 34), jossa on välin päässä toisis-io taan olevat levyt, jotka on sovitettu hapsun suuntaisesti sen molemmille puolille, langankäsittelyvälineiden kiinnittämiseksi ennaltamäärätyssä järjestyksessä ja asemassa hapsun (12) suhteen; vireenmuodostusvälineen (2), joka ohjaa langankäsittely-15 välineitä (70) ennalta määrätyn mallin mukaan ja selektiivisesti vapauttaa sidottuja lankoja.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että 20 vastakkaisissa levyissä (32, 34) on aukkoja (52, 60, 76, 62. ylemmissä ja alemmissa kohdissa; jousielin (54) on kiinnitetty ensimmäiseen vastakkaiseen levyyn (34) ylempään aukkoon (52) ; puolikaaren muotoinen holkki (64) yhdistää toisen vastak-25 kaisen levyn (32) ylemmän ja alemman aukon (60, 62); ja langankäsittelyväline (70 ja 74) ulottuu ensimmäisen levyn (34) alemman aukon (76) läpi, koskettaa yhtä sitovaa lankaa (14-16), sen jälkeen jatkuu toisen levyn (32) alemman aukon (62) ja puolikaaren muotoisen hoikin (64) muodostaman 30 kulkukanavan läpi, joka ohjaa langankäsittelyvälineen (70) takaisin ensimmäistä levyä (34) kohti, missä langankäsittelyväline (70) koskettaa jousielintä (54), jolloin langankäsittelyväline (70, 74) sitovan langan kanssa (14) taivutetaan ensimmäistä asemaa kohti. 35

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että langankäsittelyvälineitä (70) on yhtä monta kuin sidottuja lankoja ja sidotut langat valitaan yksittäin vapauttamista varten sitovasta nauhasta. 12 93474

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää edelleen välineen (90) selektiivisesti vapautettujen lankojen pakottamiseksi pois lopuista sidotuista langoista. 5

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että väline (90) valittujen lankojen pakottamiseksi pois lopuista sidotuista langoista on kosketukseton väline. io 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää edelleen välineen (92) pakotettuihin lankoihin tarttumiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, is että ennalta määrätty malli on annetun mallin peilikuva.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää edelleen laitteen vapautettuun lankaan tarttumiseksi ja sen vakauttamiseksi ennen langan kutomista yh- 20 teen, joka tarttumislaite käsittää pääasiassa putkimaisen rungon (100), jossa on ainakin yksi avoin pää (104), sivu-aukko (106) ja rako (108), joka ulottuu sivuaukon ja avonaisen pään välille. » 93474