FI93475C - Laite lankaan tarttumiseksi - Google Patents

Description

1 93475

Laite lankaan tarttumiseksi Tämä keksintö koskee laitetta lankaan tarttumiseksi ja sen vakauttamiseksi ennen langan kutomista yhteen. Laitetta voi-5 daan käyttää laitteistossa, jolla tuotetaan kudottu sauma kangashihnoihin, erityisesti teollisiin kankaisiin, jotka ovat tyyppiä, jota käytetään paperinvalmistusteollisuudessa. Tällainen laitteisto on erityisen hyödyllinen paperikonekan-kaiden, joita käytetään tasoviirakoneessa tai paperikoneen ίο rainanmuodostusosassa, automaattisessa saumauksessa.

Alalla on huomattu jonkin aikaa edut, joita voitaisiin saavuttaa saumaamalla tasomaisia kudottuja kankaita niiden tekemiseksi päättymättömiksi samalla tavalla kuin rengasmainen 15 tai päättymätön kudottu kangas. Aivan äskettäin alalla on havaittu edut, joita voidaan saavuttaa käyttämällä automaattista laitteistoa sauman kutomiseksi, mikä tekee tasomaisen kudotun kankaan päättymättömäksi. Kaksi tekniikan tason mukaista yritystä sellaisen automaattisen saumauksen taloudelliseksi? si tekemiseksi on esitetty US-patenteissa 4,410,015 ja 4,581,794. US-patentti 4,581,794 on siirretty yhdessä tämän keksinnön kanssa Asten Group Inc:lie. Yllämainituista yrityksistä huolimatta pääosa saumaamisesta tehdään yhä puoliautomaattisena käsinkudontatoimintana.

25

Tekniikan tason, sekä automaattisen että puoliautomaattisen, ’ pääasiallinen huoli on ollut kyky valita, erottaa, tuoda esiin ja kutoa yhteen yksittäisiä lankoja oikeassa järjestyksessä sauman muodostuksen aikana. Kuten alan ammattilaiset 30 tietävät, pidetään parempana sitä, että sauma-alueen sidos-malli on yhdenmukainen loppukankaan sidoksen kanssa. Hyvin yksinkertaisissa kankaissa, kuten yksikerrospalttinasidokses-sa ongelma ei ole niin akuutti. Kuitenkin monikerroksisissa kankaissa, joissa on monimutkaisemmat sidokset, ovat ongel-35 mat, jotka liittyvät oikean langan erottamiseen kudontasek- venssin mukaisesti, akuutimpia.

« 2 93475

Ala on etsinyt jonkin aikaa ratkaisuja ongelmiin langan valitsemiseksi, langan erottamiseksi ja langan esiintuomiseksi yhteen kutomista varten.

5 Tätä keksintöä voidaan käyttää laitteessa sidottujen lankojen selektiiviseksi vapauttamiseksi hapsunauhasta. Hapsunauha käsittää lukuisia sitovia ja sidottuja lankoja, jotka on kudottu toisiinsa annetulla toistomallilla.

ίο Laite käyttää vireenmuodostusvälinettä määrittelemään vire-kuvion hapsunauhaa sitovia lankoja varten. Virevälineen toiminnan takia on mahdollista käsitellä hapsun sitovia lankoja sidotun langan selektiiviseksi vapauttamiseksi nauhasta. Sitovien lankojen käsittely suoritetaan lukuisilla yksittäisil-15 lä ohjausvälineillä. Kun yksittäinen sidottu lanka vapautetaan hapsunauhasta, se erotetaan ja tuodaan esiin kiinniku-tomista varten sauma-alueella. Kutomismenetelmä voi olla käsin suoritettava kutomismenetelmä tai jokin automaattisista kutomismenetelmistä, kuten on kuvattu US-patenteissa 20 4,410,015 tai 4,581,794.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että laite käsittää pääasiassa putkimaisen rungon, jossa on ainakin yksi avoin pää, sivuaukko ja rako, joka ulottuu sivuaukon 25 ja avonaisen pään välille.

Kuvio 1 on perspektiivikuva laitteistosta, jossa voidaan käyttää tämän keksinnön mukaista laitetta.

30 Kuvio 2 on räjäytyskuva langan virevälineestä.

Kuvio 3 on kokoonpantu kuva kuviossa 2 esitetystä langan vi-. revälineestä.

35 Kuvio 4 kuvaa langanpujotusjärjestelyä laitteen vasemmalta puolelta.

Kuvio 5 kuvaa langanpujotusjärjestelyä laitteen oikealta puolelta.

3 93475

Kuvio 6 kuvaa hapsun virettä ja sidotun langan vapauttamista.

Kuvio 7 kuvaa keksinnön mukaista välinettä langan sieppaamiseksi ennen sen kutomista yhteen.

5

Kuvio 8 kuvaa myös keksinnön mukaista sieppausvälinettä.

Kuvio 9 on sivupystykuva otettuna kuvion 8 suunnassa 9-9.

10 Kuvio 10 kuvaa automaattista saumauslaitetta.

Kuvio li kuvaa langan kutomista yhteen sen jälkeen, kun se on vapautettu erottimesta automaattiseen kutomislaitteeseen.

15 Kuvio 12 kuvaa vapautetun langan kutomista yhteen.

Kuten huomautettiin aikaisemmin, tämä keksintö on sopiva käytettäväksi US-patentissa 4,581,794 kuvatussa laitteessa. Niinpä sisältö rajoitetaan keskusteluun lankojen erottamises-20 ta hapsusta. Keskustelua varten todellisesta yhteenkutomises-ta tulisi viitata US-patenttiin 4,581,794, mikä liitetään tähän sisältönsä puolesta niinkuin se on täysin esitetty.

Viitaten kuvioon 1, siellä on esitetty jakardikutomakone 2 ja 25 kangas 8, joka saumataan. Lukuisia niisinaruja lähtee jakar-dikutomakoneesta 2. Niisinarujen 4 keskiryhmä ulottuu alas-‘ päin jakardikutomakoneesta 2 kankaaseen, jota saumataan. Nii- sinarut ohjaavat lankojen 10 vireen muodostusta peruskankaas-sa 8, kun valittu hapsulanka 16 kudotaan kiinni osana saumaa. 30 Niisinarujen 4 keskiryhmän lisäksi on kaksi sivunarujen 6 sarjaa. Kullekin sivunarujen 6 ryhmälle annetaan vastaava vasemman ja oikean käden asema. Sivunarut 6 ulottuvat jakardikutomakoneesta 2 vastaavaan hapsunohjauslaitteeseen 30 ja ne ohjaavat sitovien hapsulankojen 14 nauhan vireen muodos-35 tusta sidottujen hapsulankojen 16 selektiivisen vapauttamisen aikana. Yhteen kudotussa tilassaan sitovat langat 14 ja sidotut langat 16 muodostavat hapsualueen 12. Koska vasemman käden ja oikean käden hapsunohjauslaitteet 20 ja 30 ovat olennaisesti peilikuvia toisistaan, niiden kuvaus rajoitetaan yh- __ τ~ 93475 t 4 teen hapsunohjauslaitteeseen. Siinä laajuudessa kuin vasemman ja oikean käden sivujen välillä on eroja, ne osoitetaan ja kuvataan tästä lähtien selvästi.

5 Nyt siirrytään kuvioon 2, parhaana pidetty hapsunohjauslaite 20, kuten se esiintyy vasemman käden puolella kuviossa 1, kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin. Kukin hapsunohjauslaite 20 muodostuu vastakkaisista asennuslevyistä 32 ja 34, jotka ovat välimatkan päässä toisistaan ja suunnattuja yhdensuuntaisiin 10 pystytasoihin. Välimatkaa asennuslevyjen 32 ja 34 välillä ylläpidetään välitangoilla 36. Kussakin tangossa 36 on ilman kierteitä oleva keskiosa ja kierteellä varustetut pääosat 38 ja 40. Mutteri 42 on kiinnitetty kuhunkin tankoon kierteellä varustettuihin osiin 38 ja 40. Mutteri on kierretty kohti 15 keskiosaa ja kierteellä varustettu osa kulkee sitten vastaavan levyn 32 tai 34 läpi aukoista 50 ja siihen on kiinnitetty toinen mutteri 44. Tämän järjestelyn tuloksena on mahdollista säätää välimatkaa asennuslevyjen välissä. Vaikka parhaana pidetty suoritusmuoto onkin esitetty varustetuksi kahdella vä-20 litangolla 36, alan ammattilaiset ymmärtävät, että lisäväli- tankoja voidaan käyttää ja että lopullinen lukumäärä riippuu hapsunohjauslaitteen 20 halutusta rakenteellisesta jäykkyydestä.

25 Asennuslevyissä 32 ja 34 on sarja aukkoja, jotka on muodostettu niiden ylä- ja alaosien läpi. Viittaamalla asennusle- • ' vyyn 34, ylempi aukkosarja 52 on mitoitettu ottamaan vastaan varmasti messinkiholkin 56. Messinkiholkin 56 sisässä on jou-sielementti 54. Kukin jousielementti 54 pysyy vastaavassa 30 hoikissa 56 ja aukossa 52 renkaalla 58. Vastakkaisessa levyssä 32 on lukuisia aukkoja 60, jotka vastaavat yleisesti aukkoja 52. Kukin aukko levyssä 32 olevien aukkojen 62 toisessa sarjassa on yleisesti pystysuunnassa kohdakkain vastaavan aukon 60 kanssa ja on olennaisesti saman kokoinen. Aukot 35 60 ja 62 ovat hieman kartiomaisia tai viistettyjä uramaisesti ulottuessaan levyn 32 läpi kohti levyä 34. Puoliympyrämäinen holkki 64, jossa on kartiomaiset päät 66, on sovitettu pystysuuntaan vastaavien pareittain olevien aukkojen 60 ja 62 • · väliin. Holkki 64 antaa kulkukanavan ja suunnankääntäjän oh- 5 93475 jausnarulle 70, kun se ulottuu jousen 54 ja silmän tai kor-vakkeen 72 välillä. Ohjausnaru 74 ulottuu silmän 72 vasemmalta puolelta aukon 76 läpi siihen liittyvään sivunarujen 6 niisinaruun jakardikutomakoneen 2 vasemmalla puolella. Kuten 5 alan ammattilaiset antavat arvoa, aukko 76 on mitoitettu ottamaan vastaan narun 74. Lisäksi pidetään parempana, että kukin aukko 76 on varustettu silmällä narun 74 kulumisen pienentämiseksi.

10 Kuvio 3 esittää kuvion 2 elementit koottuna. Kuten nähdään viittaamalla kuvioihin 1, 2 ja 3, on hapsunohjausmekanismi sovitettavissa kooltaan ja siksi se voi vaihdella ottamaan vastaan vaihtelevia virekokoja. Viittaamalla taas kuvioihin 1 ja 2 voidaan nähdä, että levy 34 on varustettu ulostuleval-15 la varsielimellä 31. Ulostuleva varsi 31 on kiinnitetty vaa kasuoraan asennuselimeen 33, joka on varmasti asennettu ja asetettu hapsunohjauslaitteen 20 sijoittamiseksi hapsun viereen. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa asennuselin 33 yhdistetään suoraan automaattisen saumauslaitteen runkoon. Alan 20 ammattilaiset ymmärtävät, että lukuisat nyt alalla käytetyt saumauslaitteet antavat tuloksena erilaisia asennustekniikoi-ta välttääkseen häiriöt kankaan liikkeen tai saumauksen kanssa.

25 Yksi tämän laitteen etuja on tosiasia, että jakardikutomakoneen 2 korttijärjestelyllä voi olla sama mallikuvio niisien • « 4 ja 6 ohjaamiseksi. Vaihtoehtoisesti reunaniisien 6 malli-kerrat ovat samoja toistensa kanssa, mutta erilaisia kuin niiden 4 mallikerta. Toisin sanoen niisiä 6 varten olevilla 30 korteilla on sama mallikertakuvio ottamatta huomioon ovatko niidet 4 tai 6 saman korttijärjestelyn ohjaamia vai eivät. Tämän järjestelyn helpottamiseksi käännetään sitovat langat 14, kun ne johdetaan hapsunohjauslaitteeseen vastaavaan oikean ja vasemman käden asentoon. Tämä selitetään yksityiskoh-35 taisemmin alla.

Kuvio 4 on oikean sivun laitteen 30 edustaja ja kuvio 5 on vasemman sivun laitteen 20 edustaja. Jos oletamme, että kangas kudotaan kahdeksana viremallikertana, sitovien lankojen 6 93475 14 nauha muodostuisi mieluummin kahdesta kuudentoista langan mallikerrasta. Niinpä sitovia lankoja 14 edustaa viitenumerot 14-1 - 14-16. Vasemman sivun langat on pantu sarjaan vastapäätä oikean sivun lankoja. Viitaten kuvioon 4, ohjataan en-5 simmäistä sitovaa lankaa 14-1 silmällä 72, jolla on numero l:n asema levyn 32 alemmassa oikean käden kulmassa. Sen jälkeen kun lanka 14-1 on kulkenut ohjatun laitteen 30 toiselle puolelle, se pujotetaan päätynauhan ohjauslevyn 80 läpi. Rei-käsarja päätynauhan ohjauslevyssä 80 on sama kuin siihen ίο liittyvässä levyssä 32. Kuten alan ammattilaiset ymmärtävät, kukin lanka 14 kiristetään sen jälkeen, kun se on kulkenut levyn 80 läpi, kunnollisen jännityksen ylläpitämiseksi hyväksytyn jakardikutomakonetekniikan mukaisesti.

15 Viitaten kuvioihin 4 ja 5 voidaan kahden kuvan vertailusta nähdä, että lankojen merkit ja niiden asemat on käännetty päinvastaisiksi tai ylösalaisin. Niinpä kuviossa 5 oikean käden alempaa asemaa merkitään 16:11a vastakohtana sen aikaisemmalle merkinnälle 1 ja se saa langan 14-16. Kuten kuvat-20 tiin yllä, jatkaa lanka 14-16 nauhanohjauslevyn 80 läpi ja se jännitetään.

Kuten voidaan nähdä kuvioiden 4 ja 5 vertailusta, on langoilla 14-1 - 14-16 sama suhteellinen asema niiden vastaavissa 25 nauhoissa 14 ja levyssä 32. Juuri tässä pisteessä tulee nii- sinarujen 6 sidonta relevantiksi. Vastaava niisinaru 6 jakar-- dikutomakoneen kummaltakin puolelta sidotaan vastaavalla nauhan 14 sitomislangalla kutomismallikuvion mukaisesti. Meidän kahdeksan vireen esimerkissämme yhdistettäisiin jakardi-30 kutomakoneen 2 kummallakin puolella olevat asemat 1-8 vastaaviin asemiin 1-8 vastaavassa levyssä 32. Toinen mallikerta, 9-16, yhdistettäisiin samanlaisella tavalla.

Viittaamalla kuvioihin 5 ja 6 kuvataan jakardikutomakoneen 35 toiminnan tulos ylläkuvatussa ohjauksessa. Näistä kuvioista voidaan nähdä, että nauhaa käsitellään tai vire muodostetaan itsensä peilikuvana. Tämän peilikuvana vireen muodostuksen tuloksena vapautetaan kunnolla sidottu lanka 16 jaksoittain • · nauhan 14 sitovista langoista ja se tehdään saatavaksi kiin- 7 93475 nikutomista varten. Viitaten kuvioon 1 sisältää parhaana pidetty suoritusmuoto sykäyksittäisen ilman tai paineen lähteen 90 ja langan sieppaajan 92 sidotun langan 16 vapauttamisen ja sieppaamisen avustamiseksi. Kun lanka on vapautettu sitovasta 5 nauhasta 14, pidetään parempana, että ohjattu ilmanpurkaus vapautetaan painelähteestä 90 langan suuntaamiseksi langan sieppaajaan 92. Sieppaaja 92 stabiloi hetkellisesti langan ja avustaa kiinteän aseman määrittämisessä langan 16 poimimista varten osana kiinnikutomismenetelmää saumarakenteen saattamiin seksi loppuun.

Painelähteen 90 ja parhaan keksinnön mukaisen langan sieppaajan 92 rakenne kuvataan yksityiskohtaisemmin viittaamalla kuvioihin 7, 8 ja 9.

15

Viittaamalla kuvioon 7 sijaitsee painelähde 90 mieluummin asemassa lankahapsun sisäpuolella noin pisteessä, missä erottaminen tapahtuu. Painelähde 90 suuntaa mieluummin ilman ulospäin niin että ilma karkaa poispäin hapsulangoista ja 20 hapsualueelta. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa langan sieppaaja 92 on kiinnitetty ohjaintelineeseen 124. Ohjain 124 auttaa hapsun 12 vapaan pään kiinnittämisessä ja aseman määrittämisessä. Vaikka hapsun 12 pääasiallinen ohjaus suorite-taankin nauhalla 14, on ohjaimen 124 havaittu olevan hyödyl-25 linen. Koska ohjain 124 asetetaan hapsualueen viereen, se muodostaa ideaalisen telineen langan sieppaajalle 92. Kun * sidottu lanka 16 vapautetaan, se putoaa sivuaukkoon 106 ja puhalletaan rakoon 108. Tämä toiminta voidaan ymmärtää selvästi viitattaessa kuvioon 8.

30

Viitaten kuvioon 8 on langan sieppaajassa 92 putkimainen runko 100, joka on suurinpiirtein 5,1 cm pitkä. Putkimainen runko 100 on toisesta päästään suljettu nipalla 102; toinen pää 104 on avoin. Aukko 106 putkimaisen rungon 100 sivussa on 35 suurin piirtein 0,95 cm pitkä ja se on yhteydessä rakoon 108, joka on suurin piirtein 1,91 cm pitkä. Avointa sivua 106 reunustavat ohjaimet 110 ja 114. Kuten nähdään viittaamalla kuvioon 7, ulottuvat ohjaimet 110 ja 114 hapsualueen 12 sidottujen lankojen 16 ympäri.

8 93475

Palataan kuvioon 8, jossa on varustettu lisäohjain 116. Ohjain 116 ulottuu yhdensuuntaisena avoimen sivun 106 ja raon 108 kanssa ja on sijoitettu pois rungosta suurin piirtein 0,32 cm:n verran. Ohjain 116 on noin 4,76 cm pitkä ja se 5 toimii laakerina sidotulle langalle 16, kun se vapautetaan hapsualueelta 12. Alan ammattilaiset antavat arvoa sille, että vapautettu lanka on pituudeltaan sellainen, että osa langan vapaasta päästä voi ulottua rungon 100 ohi. Siinä tilanteessa, jossa lanka rullaa rungon 100 yli, varmistaa 10 ohjain 116, että lanka ei hankaudu raon sivuaukkoon. Langan sieppaajassa 92 on myös asennusvarsi tai -sauva 118, jota käytetään sieppaajan 92 kiinnittämiseksi ohjaintelineeseen 124. Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa on ohjain 110 kiinnitetty runkoon 100 hitsauksella 112. Ohjaimet 114 ja 116 ja 15 asennusvarsi 118 ovat muodostettuja yhdestä kappaleesta, joka on kiinnitetty runkoon 100 hitsauksella 120.

Kun sidottu lanka 16 vapautetaan sitovista langoista 14, se luonnollisesti putoaa eteenpäin kohti sivuaukkoa 106 ja se 20 pakotetaan myös eteenpäin ilmasuihkulla painelähteestä 90.

Lanka 16 etenee ohjaimien läpi ja sivuaukkoon 106. Tällöin ilmavirta linjasta 122 kulkee onton putkimaisen rungon 100 läpi. Kun ilma kulkee rungon 100 läpi, se pakottaa vapautuneen langan 16 kohti päätä 104. Koska pää 104 on avoin, jat-25 kaa ilma putken läpi luomatta vastavirtoja lankaa 16 vastaan.

Tässä pisteessä on lanka 16 asetettu tarkasti ja se voidaan poimia kutomislaitteella kudottavaksi kiinni kankaan 8 saumaan.

30 Kuviot 10, 11 ja 12 kuvaavat tätä laitetta US-patentissa 4,581,794 esitetyssä kutomislaitteessa. Tämän laitteen ero-tusvälinettä on kuvattu yllä ja kutomislaitteen täydelliseksi , kuvaukseksi tulisi viitata US-patenttiin 4,581,794. Seuraava kuvaus kuvaa yleisesti erotetun langan kutomisen kiinni. Ku-35 ten esitetään kuviossa 10, tulee valittu hapsulanka 16 ensin siirtovarren 130 vaikutuksen alaiseksi. Pari siirtovarsia 130 on sijoitettu sauman molemmille puolille. Kutakin siirtovart-ta tuetaan nivelliikettä varten vaakasuuntaisen akselin, joka • · · on kankaan 8 suuntainen, ympäri. Kunkin siirtovarren 130 va- 9 93475 paa pää 132 sisältää välineen valittuun hapsulankaan 16 tarttumista varten erottamisen jälkeen. Siirtovarren 130 vapaa pää 132 voidaan sijoittaa niin, että se voi tarttua valittuun hapsulankaan 16 ja sitten liikuttaa langan kuviossa li esi-5 tettyyn asemaan.

Viitaten kuvioon 11, valittu hapsulanka 16 siirretään yleisesti eteenpäin ja alaspäin niin, että langan vapaa pää liikkuu kankaan 8 viretasoon. Tällöin lanka tulee sidontavarren 10 140 vaikutuksen alaiseksi. Laitteessa on pari sidontavarsia 140, jotka on sijoitettu kangassauman molemmille puolille. Sidontavarret 140 ovat asetettuja niin, että ne pyörähtävät sauma-alueen yli ja vireen läpi, joka on muodostunut muodostamalla vire langoista 10 peruskankaassa. Valittu hapsulanka 15 16 siirretään siirtovarren vapaasta päästä 132 sidontavarren vapaaseen päähän 142. Sidontavarren 140 vapaa pää 142 sisältää välineen lankaan tarttumiseksi langan vastaanottavassa lovessa 143, kun sitä siirretään päästä 132. Kukin sidonta-varsista 140 on yleisesti L-muotoinen ja sitä tuetaan päästä 20 141 pystysuoran akselin ympäri tapahtuvaa nivelliikettä var ten. Tällä tavalla liikkuvat sidontavarret 140 yleensä vaakasuuntaisessa tasossa kangassauman yhdeltä sivulta vireaukon läpi kangassauman vastakkaiselle puolelle. Tällä tavalla valittu lanka 16 vedetään vireen läpi ja kudotaan kiinni malli-25 kuvioon. Vertaa kuvioita 11 ja 12. Viitaten taas kuvioihin 10, 11 ja 12 siirretään kiinnikudottu lanka sidontavarrelta poistovarrelle 144. Taas kerran on laitteessa pari poistovar-sia, jotka on sijoitettu sauman molemmille puolille. Kumpikin poistovarsi on varustettu välineellä aiheuttamaan poistovar-30 ren 144 alapään valitun pystysuoran liikkeen. Laitteen yhdessä muodossa käsittää väline valittua pystysuuntaista liikettä varten parin pneumaattisesti ohjattuja mäntiä, jotka sisältyvät mäntäkoteloihin 150 ja 156. Kun valittu lanka 16 tuodaan kankaan saumapinnan poikki, kuten esitetään kuviossa 35 12, se tulee poistovarren 144 vaikutuksen alaiseksi. Taas kerran poistovarsi on varustettu välineellä langan vastaanottavassa urassa 148 lankaan tarttumiseksi, kun se vapautetaan sidontavarresta 140. Saatuaan näin langan ohjaukseensa vede- i ___ τ— 93475 10 tään lanka saumarintamaa vasten vetämällä poistovartta 144 taaksepäin, ks. kuvio 12.

Kuten alan ammattilaiset antavat arvoa, voi ylläkuvattu laite 5 olla hyödyllinen käsin tapahtuvissa, puoliautomaattisissa tai automaattisissa saumanmuodostustekniikoissa. Tällä keksinnöllä on erityistä käyttöä automaattisessa saumauslaitteessa, jota on kuvattu US-patentissa 4,581,794, jota on muunnettu ottamaan mukaan ylläkuvattu laite lankojen selektiiviseksi io vapauttamiseksi hapsusta.

Claims (10)

11 93475

1. Laite lankaan tarttumiseksi ja sen vakauttamiseksi ennen langan kutomista yhteen, tunnettu siitä, että laite käsittää pääasiassa putkimaisen rungon (100) , jossa on ainakin 5 yksi avoin pää (104), sivuaukko (106) ja rako (108), joka ulottuu sivuaukon ja avonaisen pään välille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että rako (100) on yhteydessä sivuaukon (106) kanssa sallien langan liikkua sivuaukon ja avoimen pään välillä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että rako (108) on pääasiassa pystysuora.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu langanohjainväline, joka sijaitsee sivuaukon (106) vieressä ja on yhteydessä siihen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjainväline käsittää ainakin kaksi metallilankamaista elintä (110, 114), jotka sijaitsevat sivuaukon (106) molemmin puolin pääasiassa diametraalisesti.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, 20 että yksi metallilankamainen elin (114) on pitkänomainen ja muodostaa kiinnitysvarren (118) kutomi s laitteeseen kiinnitystä varten.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää välineen, joka estää lankaa hankautumasta 25 lankaan, joka rullaa putkimaisen rungon (100) yli.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, ' että väline langan hankautumisen estämiseksi on metallilanka- mainen elin (116), joka on kiinnitetty putkimaiseen runkoon (100) sen toiseen päähän ja muotoiltu siten, että loput me- 30 tallilankamaisesta elimestä on välin päässä putkimaisesta rungosta ja pääasiassa raon (108) suuntainen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että hankauksen estävä metallilankamainen elin (116) on oh-jainvälineen yhden metallilankamaisen elimen (114) jatke.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi ilmavirran muodostamiseksi väline, joka on kiinnitetty rungon toiseen päähän ja muodostaa ilmavirran, joka siirtää langan sivuaukosta (106) raon läpi ja ensimmäistä avointa päätä (104) kohti. ____ Γ~ 93475 Patentkrav;