FI93369C - Menetelmä C4-olefiinien oligomeroimiseksi yhdessä lineaaristen alfa-olefiinien kanssa - Google Patents

Description

93369

Menetelmä C4-olefiinlen oligomeroimiseksi yhdessä lineaaristen al£a-ole£linien kanssa 5 Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää synteettisten öljyjen tuottamiseksi.

Tämän menetelmän mukaan polymeroidaan olefiiniset hiilivedyt sellaisten öljytuotteiden valmistamiseksi, joiden lukukeski-10 määräinen molekyylipaino tyypillisesti on 300...1200.

Keksintö koskee myös patenttivaatimuksen 17 johdannon mukaisia kopolymeereja, jotka soveltuvat käytettäviksi synteettisinä öljyinä, kuten myös menetelmää tällaisten kopolymeerien 15 valmistamiseksi.

Petrokemian teollisuudessa saadaan pyrolyyttisista (^-jakeista 1,3-butadieenin ja isobuteenin eristämisen jälkeen raf-finaatti II:ksi kutsuttu seos. Tämäntyyppinen seos syntyy 20 esimerkiksi polyisobuteenin valmistuksen yhteydessä ja eten kin bensiinin nakutuksenestoaineena käytettävän metyyli-tert-butyylieetterin (MTBE) valmistuksessa. Raffinaatti II käsittää n-butaanin ja isobutaanin lisäksi huomattavia määriä n-buteeneja. Niinpä tavalliseen raffinaatti-koostumukseen 25 sisältyy noin 30...55 paino-% 1-buteenia ja 15...30 paino-% 2-buteeneja (eli cis- ja trans-buteeneja). Lisäksi siinä on pieniä määriä, tyypillisesti alle 3 paino-%, isobuteenia ja jonkin verran (esim. alle 3 paino-%) metanolia.

30 Tavallisesti polyisobuteenin ja MTBE:n valmistuksen yhteydes sä muodostuu suuria määriä raffinaatti II:ta, jota käytetään vähäisen jatkojalostusarvon omaavissa kohteissa. Tässä yhteydessä on tunnetussa tekniikassa ehdotettu raffinaatti II:n tai vastaavien hinnaltaan edullisten lähtöaineiden käyttämis-35 tä synteettisten öljyjen valmistamiseen. EP-hakemusjulkai suissa 0 337 737 ja 0 367 386 on esitetty menetelmä poly-n-buteeni-öljyjen valmistamiseksi, jonka menetelmän mukaan raffinaatti II:n olefiiniset C4-hiilivedyt oligomeroidaan reaktiossa, joka suoritetaan initiaattorin, kuten AlCl3:n tai 2 93369 alkyylialumiinikloridien, ja koinitiaattorin, tyypillisesti HCl:n, läsnäollessa. Koska raffinaatti II ei sisällä isobu-teenia, tai sisältää tätä alle 3 paino-%:n pitoisuuksissa, tuotetut öljyt käsittävät pääasiallisesti 1-buteenien kopoly-5 meereja cis- ja trans-2-buteenien kanssa.

Vaikka poly-n-buteeniöljyjä ei vielä valmisteta teollisesti laajassa mittakaavassa, voidaan olettaa, että niitä jatkossa tullaan käyttämään paljon, koska ne voidaan tuottaa hinnal-10 taan edullisista lähtöaineista kuten raffinaatti II:sta.

Samalla on kuitenkin todettava, että näiden öljyjen epäkohtana on niiden viskositeetin vahva lämpötilariippuvuus, mikä tänä päivänä rajoittaa poly-n-buteeniöljyjen käyttöä mootto-rivoiteluöljyinä tai vastaavissa käyttökohteissa.

15

Voiteluöljyjen laatua karakterisoidaan tavallisesti jähmepis-teen ja viskositeetti-indeksin avulla. Viimeksi mainittu kuvaa öljyn viskositeetin lämpötilariippuvuutta. Moottorivoi-teluöljyiksi tarkoitetuilta korkealaatuisilta synteettisiltä 20 öljyiltä edellytetään normaalisti, että niiden viskositeetti- indeksi on suurempi kuin 120. Näihin arvoihin päästään tavanomaisilla polyolefiini-öljyillä, jotka tuotetaan oligome-roimalla korkeampia lineaarisia alfa-olefiineja Friedel--Crafts-katalyyttien tai Ziegler-Natta-katalyyttien avulla.

25 Nämä öljyt valmistetaan etenkin oligomeroimalla (eli trime- roimalla...pentameroimalla) 1-okteenia tai 1-dekeeniä, jolloin saadaan oligomeereja, joiden ominaisuudet ovat optimaalisia sekä mitä tulee niiden viskositeetti-indeksiin että niiden jähmepisteeseen. Vertailun vuoksi voidaan mainita, 30 että poly-n-buteenipohjaisten öljyjen viskositeetti-indeksi on alle 75, joka arvo — vaikkakin liian matala moottorivoite-luöljykäytön kannalta — vielä on riittävän korkea moniin muihin sovelluksiin.

35 Korkeammista lineaarisista olefiineista teollisesti tuotetut öljyt kuuluvat markkinoiden kalleimpiin öljytuotteisiin, mikä rajoittaa niiden laajamittaista käyttöä.

: i Utit i'tfc l > -t·«** · · 3 93369

Yhteenvetona voidaan siten todeta, että tavanomaiset synteettiset öljyt ovat liian kalliita jotta niitä voitaisiin käyttää laajemmassa mittakaavassa, kun taas huomattavasti edulli-simpien poly-n-buteeniöljyjen ominaisuudet eivät täytä moot-5 torivoiteluöljyjen standardeja.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuihin synteettisiin voiteluöljyihin liittyvät epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlaisia edullisia öljyjä, joilla on hyväk-10 syttävät ominaisuudet.

Keksinnön tarkoituksena on myös saada aikaan uusia olefiini-sia kopolymeereja, joita voidaan käyttää voiteluöljyinä tai synteettisten öljyjen osana.

15

Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä uusien öljyjen ja kopolymeerien valmistamiseksi.

Nyt on yllättäen todettu, että 1-buteeni sekä cis- ja trans-20 2-buteenit tai näiden raffinaatti II:een sisältyvät seokset voidaan helposti kopolymeroida korkeampien lineaaristen alfa-olefiinien kanssa sopivien initiaattorien läsnäollessa sellaisen öljytuotteen valmistamiseksi, jolla on korkea viskositeetti-indeksi ja matala jähmepiste. Keksintö perustuu • 25 siksi siihen ajatukseen, että korkeammat lineaariset alfa- olefiinit kopolymeroidaan hiilivetykoostumuksissa, jotka sisältävät oleellisia määriä olefiinisia C4-hiilivetyjä. Etenkin ne kopolymeroidaan koostumuksessa, joka käsittää pyrolyyttisen C4-jakeen jäännöksen, kuten edellä mainittu *''30 raffinaatti II.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisille kopolymeereille on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 17 tun- 4 93369 nusmerkkiosassa.

Menetelmälle synteettisinä öljyinä käyttökelpoisten kopoly-meerien valmistamiseksi on tunnusomaista se, mikä on esitetty 5 patenttivaatimuksen 20 tunnusmerkkiosassa.

Esillä olevan keksinnön puitteissa tarkoitetaan termillä "polymeroida" suurten molekyylien muodostamista kemikaalisten reaktioiden kautta yksittäisistä monomeereista (eli toistu-10 vista yksiköistä) riippumatta tuotteeseen sisältyvien mono- meerien lukumäärästä. Niinpä esillä olevassa hakemuksessa "polymerointi" -käsitteeseen sisältyy myös "oligomerointi", eli 2...10 monomeeria sisältävien molekyylien muodostaminen.

15 Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan synteettiset öljyt valmistetaan polymeroimalla korkeampia lineaarisia alfa-ole-fiineja (LAO) hiilivetykoostumuksissa, jotka sisältävät noin 15.. .80 paino-% 1-buteenia, 5...50 paino-% 2-buteeneja ja noin 10 paino-% tai vähemmän isobuteenia. Hiilivetykoostumuk- 20 set sisältävät edullisesti noin 25...70 paino-%, erityisen edullisesti 30...60 paino-% 1-buteenia, ja 10...40 paino-%, erityisen edullisesti 15...30 paino-% 2-buteeneja. Näiden komponenttien lisäksi koostumukseen voi sisältyä pieniä määriä esim. n-butaania, isobutaania, propaania tai muita al-25 kaaneja, isobuteenia, metyyli-tert-butyylieetteriä ja muita eetteröintituotteita, kuten myös erinäisiä muita alempia olefiinisia oligomeereja.

Olefiiniset hiilivedyt koostuvat etenkin sellaisista hiilive-30 tyseoksista, jotka jäävät pyrolyyttisiin C4-jakeisiin 1,3-bu- tadieenin ja isobuteenin eristämisen jälkeen. Tämäntyyppiset hiilivetyseokset voivat koostua raffinaatti II:sta, joka saadaan metyyli-tert-butyylieetterin tuotannosta tai isobuteenin selektiivisestä polymeroinnista.

35 C4-hiilivetyseoksiin lisätään 1...99 paino-%, edullisesti 5.. .90 paino-% ja erityisen edullisesti 10...70 paino-% kor- 93369 5 keampia LAO-yhdisteitä. Lisättyjen lineaaristen alfa-olefii-nien määrä on tällöin laskettu lisäyksen jälkeen muodostuvaan seokseen sisältyvien olefiinien kokonaismäärästä. Lisätyt LAO:t käsittävät korkeampia alfa-olefiineja, joissa on 6...24 5 hiiliatomia. Edullisesti LAO:t ovat korkeampia lineaarisia alfa-olefiineja, joissa on 6...18 hiiliatomia, erityisen edullisesti LAO:t koostuvat korkeammista lineaarisista alfa-olef iineista, joissa on 8...16 hiiliatomia. Esimerkkeinä LAO:sta mainittakoon 1-okteeni, 1-dekeeni, 1-dodekeeni, Ι-ΙΟ tetradekeeni ja 1-heksadekeeni.

Tuotettujen kopolymeerien molekyylipainot vaihtelevat lähtö-aineseoksen koostumuksen, polymerointilämpötilan ja — jossain määrin — käytetyn initiaattorijärjestelmän mukaan. Tyypilli-15 sesti lukukeskimääräinen molekyylipaino, Mn, vaihtelee välil lä 300... 1200, edullisesti se on noin 350...noin 1000.

Edullisesti polymerointi suoritetaan -10 °C...+70 °C:ssa. Ilman että reaktioseoksen koostumusta muutettaisiin voidaan 20 kopolymeerien lukukeskimääräistä molekyylipainoa muuttaa välillä 300...1000 vaihtelemalla polymerointilämpötilaa.

Polymerointiin voidaan käyttää samankaltaisia initiaattori-järjestelmiä kuin mitä aikaisemmin on käytetty poly-n-butee-25 nien valmistukseen. Viitattakoon tässä suhteessa etenkin yllä mainittuihin EP-hakemusjulkaisuihin 0 337 737 ja 0 367 386, joiden sisältö liitetään tähän hakemukseen viitteen omaisesti .

30 Initiaattorijärjestelmä voi olla AlCl3-pohjainen. Kopolyme- rointi ei kuitenkaan etene pelkästään AlCl3:n avulla, mistä syystä erään edullisen sovellutusmuodon mukaan A1C13 lisätään etyylikloridi-liuoksessa tai AlCl3:sta tolueenissa tai vastaavassa aromaattisessa liuottimessa muodostetussa nestekom-35 pleksissa ja vetykloridissa. Näiden AlCl3:n muotojen etuna on initiaattorin helppo annostus reaktiojärjestelmään. Etuna on lisäksi mainittava se seikka, ettei AlCl3 vaadi mitään lisä- 6 93369 koinitiaattoria, mikäli se lisätään esitetyssä muodossa.

Koska alumiinitrikloridin nestekompleksi ei ole liukeneva raffinaatti II:een, reaktioväliainetta on sekoitettava voimakkaasti, jotta voitaisiin välttää katalyyttisysteemin 5 saostuminen reaktioastian pohjalle.

Toisen edullisen sovellutusmuodon mukaan käytetään yleiskaavojen R2A1C1 tai RAlClj mukaista alkyylialumiinikloridia initiaattorina ja vedetöntä vetyhalidia polymeroinnin koini-10 tiaattorina. Yllä esitetyissä yleiskaavoissa R edustaa alem paa alkyyliä, jossa on 1...6 hiiliatomia. Edullisesti käytetään yleiskaavan RA1C12 mukaisia alkyylialumiinidikloridiyh-disteitä ja etenkin valitaan yhdisteeksi metyylialumiinidi-kloridi, etyylialumiinidikloridi, propyyli-alumiinidikloridi 15 tai butyylialumiinidikloridi. Vetyhalideina tulevat kyseeseen vetykloridi ja vetyfluoridi, jolloin vetykloridia pidetään edullisena.

Initiaattori asteittainen lisääminen reaktioseokseen voi 20 osaltaan edistää kopolymerointireaktion etenemistä, koska tällöin aikaansaadaan voimakkaasti eksotermisen kopolymerointireaktion käytännöllisesti katsoen isoterminen hallinta. Tällä tavalla voidaan varmistaa, että saadaan tasalaatuinen tuote.

25 Käytettäessä initiaattorijärjestelmää, joka käsittää initi-aattorin ja koinitiaattorin, on edullista lisätä koinitiaat-tori polymeroinnin alussa. Mikäli käytetään vedetöntä vetykloridia, alussa lisätyn koinitiaattorin kokonaismäärä on 30 0,1...0,3 paino-%. Koinitiaattori voidaan lisätä reaktioseok seen liuotettuna. Alkyylialuminiinidikloridi voidaan sitten lisätä pienin annoksin, edullisesti inertissä liuottimessa, jolloin polymerointi saadaan etenemään lähes isotermisesti halutussa lämpötilassa. Mikäli aineosat lisätään käänteisessä 35 järjestyksessä, on vaarana, ettei eksotermistä reaktiota voida hallita, jolloin se etenee erittäin nopeasti. Tämä voi johtaa reaktioseoksen ei-toivottuun ylikuumenemiseen.

93369 7

Polymerointireaktio kuluttaa initiaattoria ja koinitiaatto-ria. Alle -10 °C:n polymerointilämpötiloissa initiaattorin suhteellinen kulutus kasvaa eikä tällöin juuri päästä korkeisiin konversioihin. Niinpä, kuten yllä mainittiin, reaktio 5 suoritetaan edullisesti yli -10 °C:n lämpötiloissa. Tyypilli sesti initiaattorin kulutus on 0,3...0,7 paino-% (saadusta tuotteesta), kun lämpötila on edulliseksi katsotussa lämpöti-lavälissä -10 °C...+70 °C ja olefiinin konversion ylittäessä 90 %.

10

Erään erityisen edullisen sovellutusmuodon mukaan lisätään sellaiseen olefiiniseen hiilivetyseokseen, joka sisältää yhteensä ainakin 30 paino-% n-buteeneja, molekyylissään 6.. .18 hiiliatomia sisältäviä alfa-olefiineja. Alfa-olefiinit 15 saatetaan reagoimaan buteenien kanssa sellaisen initiaattori- järjestelmän läsnäollessa, joka käsittää etyylikloridiin liuotetun AlCl3:n tai nestemäisen kompleksin, joka muodostuu AlCl3:sta, tolueenista ja HCl:stä, jolloin saadaan öljyjä, joiden viskositeettiluvut ovat 100...150 ja jähmepisteet ovat 20 +5 °C...-65 °C. Alfa-olefiinien mooolisuhde n-buteeneihin on 1:1...1:5.

Keksinnön toisen erityisen edullisen sovellutusmuodon mukaan lisätään olefiiniseen hiilivetykoostumukseen, joka sisältää 25 yhteensä ainakin 30 paino-% n-buteeneja, molekyylissään 8.. .16 hiiliatomia sisältäviä alfa-olefiineja. Alfa-olefiinit saatetaan reagoimaan hiilivetyseoksen buteenien kanssa sellaisen initiaattorijärjestelmän läsnäollessa, joka käsittää alkyylialumiinidikloridin yhdessä vetykloridin kanssa, jol- 20 loin saadaan öljy, jonka viskositeetti-indeksi on 100... 140 ja jähmepiste on 0 °C...-65 °C. Alfa-olefiinien moolisuhde n-buteeneihin on 1:1...1:5.

Keksinnön mukaiset kopolymeerit koostuvat oleellisesti n-35 buteenien, cis- ja trans-2-buteenien ja 6...18 hiiliatomia sisältävien korkeampien lineaaristen alfa-olefiinien toistuvista yksiköistä. Näiden kopolymeerien polydispersiviteetti 8 93369

Mw/Mn-suhteena ilmaistuna on pienempi kuin 1,.4.

Kuten yllä mainittiin, keksintö koskee myös menetelmää synteettisenä öljynä tai sen osana hyödyllisen kopolymeerin 5 valmistamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta menetelmän käsittävän seuraavat vaiheet: - sekoitetaan 6...18 hiiliatomia sisältävät korkeammat lineaariset alfa-olefiinit sellaisen C4-hiilivetyseok-sen kanssa, joka on peräisin metyyli-tert-butyylieet- 10 terin tuotannosta tai isobuteenin selektiivisestä poly- meroinnista ja joka sisältää ainakin 15 paino-% 1-buteenia ja ainakin 5 paino-% 2-buteeneja, reaktioseok-sen muodostamiseksi, - reaktioseokseen lisätään initiaattorisysteemi, 15 - reaktioseoksen lämpötila pidetään -10...+70 °C:ssa, - korkeampien lineaaristen alfa-olefiinien annetaan reagoida 1-buteenien ja 2-buteenien kanssa reaktiotuotteen muodostamiseksi, ja - haihtuvat komponentit ja mahdolliset initiaattorisys- 20 teemin jäämät erotetaan sellaisen öljymäisen tuotteen muodostamiseksi, joka koostuu päääasiallisesti kopoly-meereista, joiden lukukeskimääräinen molekyylipaino on 300...1200.

25 Keksinnön mukaisilla öljytuotteilla on tyypillisesti korkeam pi viskositeetti-indeksi kuin poly-n-buteeniöljyillä sellaisinaan. Korkeammilla lineaarisilla alfa-olefiineilla suoritettava n-buteenien kopolymerointi parantaa myös tuotteiden jähmepistettä. Esillä olevien öljyjen jähmepiste on matalampi 30 kuin poly-n-buteeniöljyjen ja se on jopa matalampi kuin vastaavan molekyylipainon omaavien korkeampien lineaaristen alfa-olefiinien oligomeerien.

Esillä olevan keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukaan 35 hiilivetykoostumukseen saa sisältyä korkeintaan pieniä määriä metanolia, koska metanoli saattaa vaikuttaa polymerointireak-tioon kuluttamalla initiaattoria ja estämällä polymeroinnin.

93369 9

Niinpä, mikäli käytetään metyyli-tert-butyylieetterin tuotannosta peräisin olevaa raffinaatti II:ta, joka joskus saattaa sisältää jopa muutaman paino-%:n verran metanolia, metanoli-jäämä on poistettava kokonaan tai sen pitoisuus alennettava 5 alle 3000 ppm:ään ennen polymerointireaktiota.

Kopolymeraatin viskositeetti-indeksi vaihtelee sen mukaan, mitä korkeampia lineaarisia alfa-olefiineja käytetään ja mikä on näiden pitoisuus. Viskositeetti-indeksi kasvaa lineaaris-10 ten alfa-olefiinien pitoisuuden ja pituuden kasvaessa. Saadun kopolymeerin jähmepiste riippuu myös käytetystä korkeammasta lineaarisesta alfa-olefiinista ja se kasvaa kopolymeerimole-kyylin pituuden kasvaessa sekä n-buteenien moolimäärän lisääntyessä .

15

Polymeroinnin jälkeen reaktioseosta työstetään sinänsä tunnetuilla menetelmillä. Erään edullisen sovellutusmuodon mukaan se pestään etenkin soodan noin 5 %:sella vesiliuoksella ja sen jälkeen vedellä. Vaihtoehtoisesti lisätään seokseen 20 sorboivaa aluminaa noin 0,5...10 %, etenkin noin 2 %, olefii- nien alkuperäisestä pitoisuudesta katalyytin poistamiseksi. Matalalla kiehuvat tuotteen fraktiot tislataan pois kuumentamalla ainakin 140 °C:seen 13 Pa:n paineessa. Tällöin saadaan väritön tai heikosti kellertävä öljy, jonka kinemaattinen 25 viskositeetti on 4...15 cSt +100 °C:ssa ja 27...160 cSt +40 °C:ssa. Saaduille kopolymeereille on tyypillistä suhteellisen kapea molekyylipainojakautuma, joka vastaa polydispersiteet-ti- indeksiä, joka on moolimassa jakautumana M^M,, ilmaistuna pienempi kuin 1,4.

30

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä esillä olevan keksinnön erityisen tärkeänä etuna on se, että n-buteenien kopolymerointi voidaan suorittaa raffinaatti II:-ssa, joka on halpa toisarvoinen raaka-aine, joka normaalisti 35 heitetään pois, ilman, että n-buteeneja tarvitsisi eristää ja puhdistaa.

93369 10

Keksinnön lisäetuna voidaan mainita mahdollisuus valmistaa korkealaatuisia synteettisiä öljyjä, joiden viskositeettilu-vut ovat samalla tasolla kuin sellaisten kalliiden synteettisten öljyjen, jotka valmistetaan puhtaista korkeammista 5 lineaarisista alfa-olefiineista.

Ne öljyt, jotka valmistetaan kopolymeroimalla n-buteeneja korkeampien lineaaristen alfa-olefiinien kanssa esillä olevan keksinnön mukaan, soveltuvat moneen käyttökohteeseen. Erit-10 täin sopivien viskositeetti-indeksijensa ja jähmepisteittensä ansiosta, niitä voidaan etenkin käyttää korkealaatuisina moottorivoiteluöljyinä sellaisissa kohteissa, joissa viskositeetin muutos lämpötilan funktiona pitäisi olla mahdollisimman pieni. Niiden molekyylipainojen alhainen suhde Μ,,/Μ,, 15 on tärkeä osoitus siitä, ettei öljyn viskositeetti tule muuttumaan kovin paljon pitkän ajanjakson mekaanisen rasituksen alaisena. Saadut ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin pitkän käyttöiän omaavilla moniasteöljyillä.

20 Esillä olevien öljyjen toinen merkittävä ominaisuus käsittää sen, etteivät ne jätä merkittäviä hehkutusjäämiä, kun niitä on kuumennettu korkeaan lämpötilaan tai poltettu. Tästä syystä voidaan olettaa, että niitä tullaan käyttämään voite-luöljyinä kaksivaihepolttomoottoreissa, metallurgiassa metal-25 lien valssaukseen ja vetoon sopivina öljyinä, muuntajien öljyinä, sähköisiin eristeisiin ja kaapeleihin, jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien energiansiirtoöljyinä ja moniin muihin samankaltaisiin kohteisiin sopivina öljyinä. Öljyt ovat myrkyttömiä ja niitä voidaan käyttää muovien ja kumien lisäin 0 aineina.

Seuraavassa keksintöä ryhdytään lähemmin tarkastelemaan sellaisten sovellutusesimerkkien avulla, jotka kuvaavat n-butee-nien kopolymerointia korkeampien lineaaristen alfa-olefiinien 25 kanssa raffinaatti II:ssa. On kuitenkin ymmärrettävä, että keksinnön suojapiiri ei rajoitu näihin esimerkkeihin. Etenkin on huomattava, että esillä olevassa keksinnössä voidaan käyt- 93369 11 tää muita hiilivety-koostumuksia, jotka sisältävät oleellisia määriä olefiinisia C4 hiilivetyjä.

Laitteet ja materiaalit 5

Kopolymeroinnit suoritettiin lasireaktorissa, jonka tilavuus oli 150 ml tai vaihtoehtoisesti ruostumattomasta teräksestä valmistetussa reaktorissa, jonka tilavuus oli 1000 ml. Molemmat reaktorit oli varustettu magneettisekoittajalla, venttii-10 leiliä initiaattorin lisäämiseksi ja annostelemiseksi sekä ulkopuolisella jäähdytyksellä. Reaktioseoksen lämpötilaa seurattiin termoparilla, joka oli kytketty tallentimeen. Polymeroinnin kulkua valvottiin lisäämällä initiaattoria vähitellen, jolloin reaktioseoksen lämpötila saatiin pysymään 15 noin +3 °C:n tarkkuudella halutussa lämpötilassa.

Öljyjen valmistamistukseen käytetään hiilivetykoostumusta (raffinaatti II:ta), joka käsitti MTBE:tuotannon C4-jakeen jäännöksen. Se pestiin kolme kertaa vedellä metanolin poista-20 miseksi ja kuivattiin nestemäisenä KOH:n päällä paineastias sa .

Tällä tavalla jalostetun hiilivetytuotteen koostumus oli seuraava: 49,2 % 1-buteeniä, 15,1 % trans-2-buteeniä, 9,7 % 25 cis-2-buteeniä, 2,2 % isobuteenia, 15,6 % n-butaania, 7,2 % isobutaania and 0.6 % propane. Metanolipitoisuus oli aina alle 3000 ppm ja metyyli-tert-butyylieetterin konsentraatio oli pienempi kuin 0,2 %. Lineaariset alfa-olefiinit olivat kaupallista puhtausastetta ja sisälsivät enemmän kuin 99 30 paino-% 1-olefiinia.

Tuotteiden molekyylipainot Mn ja M* ja moolimassajakautuma Mw/Mn määritettiin GPC:llä ja VPO:lla.

35

Esimerkki 1 12 93369 N-buteenien kopolymerointi suoritettiin raffinaatti II:ksi kutsuttavasta hiilivetyseoksesta, joka oli eristetty C4-ja-5 keesta MTBE:n tuotannossa. Tähän seokseen lisättiin 30 mooli- % 1-dekeeniä, jolloin lisättävän 1 dekeenin määrä laskettiin muodostetussa uudessa seoksessa olevien olefiinien perusteella. Kopolymerointi suoritettiin +20 °C:n keskimääräisessä lämpötilassa lisäämällä vähitelleen pieniä määriä 10 %:sta 10 AlCl3-liuosta etyylikloridissa siten, ettei reaktioseos ylikuumentunut kuin korkeintaan 3 °C:lla. Polymerointi pysäytettiin 40 minuutin jälkeen alkoholilisäyksellä, minkä jälkeen reaktioseos pestiin 5 %:sella soodaliuoksella ja sitten vedellä. Hiilivetykerros erotettiin, sekoitettiin 15 piimään kanssa ja suodatettiin paineen alla. Haihtuva jae poistettiin kuumentamalla reaktioseos 120 °C:seen 13 Pa:ssa. Saadun värittömän öljyn lukukeskimääräinen molekyylipaino M„ oli 810 ja viskositeetti-indeksi 107. Lopputuottesta laskettuna AlCl3:n kulutus oli 0,6 paino-%, olefiinien konversion 20 ollessa 97 paino-%

Esimerkki 2 • N-buteenien kopolymerointi 1-dodekeenin kanssa suoritettiin • 25 raffinaatti II:ssa vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 1. 30 mooli-%:sta 1-dodekeeniä polymerointilämpötilassa +20 °C valmistetun kopolymeerin molekyylipaino Mn oli 850, viskositeetti-indeksi oli 122 ja jähmepite oli -43 °C. AlCl3:n kulutus oli 0,7 paino-% konversion ollessa 95 % .

30

Esimerkki 3

Raffinaatti IIrssa olevien n-buteenien kopolymerointi suoritettiin lisäämällä 30 mooli-% 1-tetradekeeniä vastaavalla 35 tavalla kuin esimerkissä 1, jolloin +20 °C:n polymerointiläm- pötilassa saadun öljyn molekyylipaino Mn oli 810. Sen moolimassa jakautuma Μ*/Μ„ oli 1,3 ja viskositeetti-indeksi oli 141.

Esimerkki 4 93369 13 5 N-buteenien kopolymerointi suoritettiin C4-fraktion jäännök sessä (raffinaatti II:ssa) lisäämällä 30 mooli-% 1-heksa-dekeeniä (lisäyksen määrä ilmoitettu suhteessa olefiinien kokonaismäärään samalla tavalla kuin esimerkissä 1). Kopolymerointi suoritettiin +20 °C:ssa, jolloin konversioksi saa-10 tiin 92 % (laskettu seoksessa olevien olefiinien perusteel la) . Valmistetun öljyn lukukeskimääräinen molekyylipaino Mn oli 910, moolimassa jakautuma oli 1,1, viskositeetti- indeksi oli 148 ja jähmepiste -3 °C. AlCl3:n kulutus oli 0,65 paino-% 92 %:n konversiotasolla.

15

Esimerkki 5 C4-jakeessa olevien n-buteenien kopolymerointi suoritettiin lisäämällä 30 paino-% 1-heksadekeeniä +20 °C:ssa käyttämällä 20 initiointiin AlCl3:n, tolueenin ja vedettömän HCl:n muodosta maa nestekompleksia. Nestekompleksi valmistettiin syöttämällä HCl-kaasua suspensioon, johon sisältyi 5,0 g A1C13 6,0 ml:ssa tolueeni 0 °C:ssa kunnes kaikki AlCl3 oli siirtynyt liuokseen. Lisäämällä initiaattoria vähitellen reaktioseokseen 30 25 minuutin ajan päästiin 94 %:n konversioon.

Saadun öljyn molekyylipaino Mn oli 700, moolimassajakautuma Mw/Mn 1,31, viskositeetti-indeksi 130 ja jähmepiste -15 °C. Suhteessa tuotteeseen AlCl3:n kulutus oli 0,6 paino-%.

30

Esimerkki 6 N-buteenien kopolymerointi suoritettiin C4-jakeen jäännöksessä lisäämällä tähän 50 paino-% 1-dekeeniä +70 °C:ssa. Initi-35 aattorijärjestelmänä käytettiin AlCl3:n nestekompleksia, joka oli valmistettu esimerkin 5 mukaisesti. Polymerointi pysäytettiin 30 minuutin jälkeen alkoholilisäyksellä 93.5 %:n 14 93369 konversiolla. Öljytuotteen molekyylipaino Mn oli 560, vis-kositeettiluku oli 117 ja jähmepiste -38 °C.

Esimerkki 7 5 N-buteenien kopolymerointi suoritettiin raffinaatti II:ssa lisäämällä 30 paino-% 1-dodekeeni muodostuvan seoksen koko-naisolefiinimäärästä. Initiointiin käytettiin AlCl3:n neste-kompleksia, joka oli valmistettu esimerkissä 5 esitetyllä 10 tavalla. Kopolymeroinnin annettiin edetä -10 °C:ssa 50 minuu tin ajan vähitellen lisäämällä initiaattoria kunnes saavutettiin olefiinien 85 %:n konversio. Saadun kopolymeerin molekyylipaino oli Mn oli 860, viskositeettiluku oli 105 ja jähmepiste oli -31 °C. Tuotteesta laskettuna AlCl3:n kulutus 15 oli 0,83 paino-%.

Esimerkki 8

Raffinaatti II:ssa olevat n-buteenit kopolymeroitiin lineaa-20 risten C6-. . .C16-alfa-olefiinien kanssa, jolloin reaktioseok- seen lisättiin viimeksi mainittuja 37 paino-% uusiin muodostuviin seoksiin sisältyvien olelfiinien kokonaismäärästä. Polymeroinnit suoritettiin +20 °C:ssa käyttämällä initiaatto-rina AlCl3:n etyylikloridiliuosta. AlCl3:n kulutus suhteessa 25 tuotteen määrään oli 0,45 0,75 paino-%. Tulokset on ilmoitet tu taulukossa 1.

93369 15

Taulukko 1 Raffinaatti II:sea olevista n-buteeneista ja erilaisista 1-olefiineista (noin 37 paino-% 1-olefiinia, 20 °C) valmistettujen kopolymeerien ominaisuudet 5 _ l-Ole- Konversio Molekyyli- Kinemaattinen Viskosi- Jähme-fiinit % paino viskositeetti teetti- piste

M„ M* [cSt] luku °C

40 100 10 _ C4 83,3 620 740 156,0 12,9 66 C6 92,5 690 820 155,1 13,8 82 C8 - 750 840 147,6 13,7 87 15 89,4 680 800 131,3 12,8 88 C10 94,0 660 810 98,5 10,9 94 C12 93,8 760 910 109,0 12,2 102 -38 C14 96,4 680 860 64,9 9,3 122 -33 C16 95,4 680 860 56,5 8,6 127 -16 20 _

Polymerointiolosuhteet: initiatori - alumiinikloridi etyylikloridissa polymerointi-lämpötilassa +20 °C 25 1-olefiinien (C4-C16) pitoisuus viittaa pelkästään raffinaatti . , II:sessa oleviin olefiineihin

Esimerkki 9 30 N-buteenien kopolymerointi suoritettiin C4-hiilivetyjen seoksessa (raffinaatti II), joka oli saatu MTBE.-n tuotannosta.

: : : Tähän seokseen lisättiin 37 paino-% 1-dekeeniä, jolloin li säyksen määrä laskettiin muodostetun seoksen kokonaisolefii-35 nien määrän perusteella. Ennen polymerointia reaktioseokseen tuotiin 0,3 paino-% kaasumaista vetykloridia. Kopolymerointi suoritettiin +20 °C:n keskimääräisessä lämpötilassa lisäämällä vähitelleen pieniä määriä EtAlCl2:n 10 %:sta heptaanili-uosta siten, ettei seos ylikuumentunut enemmän kuin 3 °C:lla. 40 Polymerointi keskeytettiin 40 minuutin jälkeen lisäämällä alkoholia, jolloin reaktioseos pestiin 5 % .-sella soodaliuok- 16 93369 sella ja sitten vedellä. Hiilivetykerros erotettiin, sekoitettiin piimään kanssa ja suodatettiin paineen alla. Haihtuva fraktio poistettiin kuumentamalla reaktioseos 120 °C.-seen 13 Pa:ssa. Saadun värittömän öljyn lukukeskimääräinen molekyyli-5 paino Mn oli 640 ja viskositeetti-indeksi 97. Suhteessa lopulliseen tuotteeseen EtAlCl2:n kulutus oli 0,5 paino-% olefiinien konversion ollessa 92 %.

Esimerkki 10 10 N-buteenit kopolymeroitiinn 1-dodekeenillä raffinaatti II:ssa samalla tavalla kuin esimerkissä 9. 1-dodekeenistä (37 paino-%) +20 °C:n polymerointilämpötilassa valmistetun kopolymeerin molekyylipaino Mn oli 111 ja jähmepiste -38 °C. EtAlCl2:n 15 kulutus oli 0,7 paino-% 93 %:n konversiolla.

Esimerkki 11

Raffinaatti II:ssa olevien n-buteenien kopolymerointi suori-20 tettiin lisäämällä 37 paino-% 1-tetradekeeniä vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 9. Polymerointilämpötilassa +20 °C saadun öljyn molekyylipaino Mn oli 630, moolimassajakautuma Μ*/Μη 1,2, viskositeetti-indeksi oli 109 ja jähmepiste oli -33 °C.

25

Esimerkki 12 N-buteenien kopolymerointi suoritettiin C4-fraktion tähteessä (raffinaatti II) lisäämällä suhteessa olefiinien kokonaismaa-30 rään 37 paino-% 1-heksadekeeniä vastaavalla tavalla kuin esimerkissä 9 +20 °C:ssa. Valmistetun öljyn lukukeskimääräinen molekyylipaino Mw oli 820, moolimassajakautuma Μ*/Μπ oli 1,25, viskosi-teetti-indeksi oli 110 ja jähmepiste -16 °C. EtAlCl2:n kulutus oli 0,65 paino-% konversiotasolla 91 %.

35 Alussa lisättiin 0,25 paino-% vedetöntä vetykloridia reak- tioseokseen.

s· ii au.i iin i iin ,i

Esimerkki 13 93369 17 C4-jakeen tähteessä olevat n-buteenit kopolymeroidaan lisäämällä 13 paino-% 1-heksadekeeniä +20 °C:ssa käyttämällä 5 initiaattorijärjestelmänä vedetöntä HCl:ää ja EtAlCl2:ta. 89 %:n konversiotaso saavutettiin lisäämällä initiaattoria vähitellen reaktioseokseen 30 minuutin ajan. Saadun öljyn molekyylipaino Mn oli 680, moolimassa jakautuma R,/Mn oli 1,15, viskositeetti-indeksi oli 83 ja jähmepiste oli -45 °C. Suh-10 teessä tuotteeseen EtAlCl2:n kulutus oli 0,6 paino-%.

Esimerkki 14 N-buteenien kopolymerointi suoritettiin C4-jakeen tähteessä 15 lisäämällä 50 paino-% 1-dekeeniä +70 °C:ssa. Initiaattorina käytetään HCl:ää ja EtAlCl2:ta. Polymerointi pysäytettiin 30 minuutin jälkeen lisäämällä alkoholia konversiotasolla 93,5 paino-%. Öljytuotteen molekyylipaino Mn oli 560, viskositeetti-indeksi 119 ja jähmepiste oli -63 °C.

20

Esimerkki 15 N-buteenien kopolymerointi suoritettiin raffinaatti II:ssa lisäämällä 30 paino-% 1-okteenia suhteessa muodostuvan seok-25 sen kokonaisolefiinimäärään ja käyttämällä EtAlCl2:ta initi aattorina. Kopolymeroinnin annettiin tapahtua -10 °C:ssa 50 minuutin ajan lisäämällä initiaattoria vähitellen kunnes saavutettiin 85 paino-%:n konversio olefiinien kokonaismäärästä. Saadun kopolymeerin molekyylipaino Mn oli 860, vis-30 kositeetti-indeksi 105 ja jähmepiste -21 °C. Tuotteesta laskettuna EtAlCl2:n kulutus oli 0,83 paino-%. Reaktioseokseen lisättiin alussa 0,35 paino-% vedetöntä vetykloridia.

Esimerkki 16

Raffinaatti II:ssa olevan n-buteenin kopolymerointi suoritettiin lisäämällä reaktioseokseen 37 paino-% lineaarisia C6- 35 18 93369 . . .C16-alfaolefiineja. Olefiinilisäyksen määrä on laskettu uudessa seoksessa olevien olefiinien kokonaismäärästä. Poly-meroinnit suoritettiin +40 °C:ssa käyttämällä initiaattorina EtAlCl2:n liuosta ja HCl:ää koinitiaattorina. Tuotteesta las-5 kettuna EtAlCl2:n kuklutus oli 0.40...0.70 paino-%. Tulokset on ilmoitettu taulukossa 2.

Esimerkki 17 10 Raffinaatti II:ssa olevien n-buteenien kopolymerointi suori tettiin lisäämällä 10 paino-% 1-okteenia ja 10 paino-% 1-de-keeniä +20 °C:ssa. Initiaattorina käytettiin vedetöntä HCl:ää ja metyylialumiini-dikloridia, MeAlCl2. Polymerointi pysäytetään 93 paino-%:n konversiotasolla. Suhteessa tuotteeseen 15 MeAlCl2:n kulutus oli 0,65 paino-%, jolloin öljytuotteen lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) oli 610, viskositeetti-indeksi 95 ja jähmepiste -55 °C.

Esimerkki 18 20

Raffinaatti IIrssa olevien n-butaanien seos kopolymeroitiin 50 paino-%:11a 1-dekeeniä käyttämällä initiaattorijärjestelmänä HClrää ja butyylialumiinidikloridia, BuA1C12, +50 °C:ssa.

25

Eristetyn polymeerin molekyylipaino Mn oli < 550, viskositeetti-indeksi oli 108 ja jähmepiste oli -51 °C. BuAlCl2:n kulutus oli 10,73 paino-% olefiinien konversioasteella 92 paino-%.

30 93369 19

Taulukko 2 Raffinaatti II:ssa olevien n-buteenien ja eri 1-olefiinien muodostamien kopolymeerien ominaisuudet (noin 37 paino-% 1-olefiinia, 40 °C) 5 1-Ole- Konversio Molekyyli- Kinemaattinen Viskosi- Jähme-fiini % paino viskositeetti teetti- piste

Mn Mw [cSt] luku °C

40 100 10___ C4 89,9 560 690 68,4 7,9 74 C6 90,9 490 610 40,3 5,8 78 C8 95,2 520 620 45,8 6,7 98 15 C10 100,0 570 720 48,6 7,0 99 C12 83,2 500 680 25,1 4,7 107 -61 C,4 92,3 530 700 26,3 5,0 115 -41 CI6 90,8 660 820 56,6 8,1 111 -23 20

Polymerointiolosuhteet: initiaattorijärjestelmänä etyylialu-miini-dikloridi, polymerointilämpötila +40 °C

al-olefiinien (C4...C16) pitoisuus koskee raffinaatti II:ssa 25 olevia olefiineja pelkästään

Claims (21)

1. 20 93369
2. 1. Menetelmä synteettisten öljyjen tuottamiseksi, jonka menetelmän mukaan 5. polymeroidaan olefiinisia hiilivetyjä sellaisen öljy tuotteen muodostamiseksi, jolla on korkea viskositeetti-indeksi ja matala jähmepiste, tunnettu siitä, että - 6...24 hiiliatomia sisältävät korkeammat lineaariset 10 alfa-olefiinit saatetaan reagoimaan oleellisia määriä 1-buteenia ja 2-buteeneja sisältävän hiilivetyseoksen kanssa initiaattorisysteemin läsnäollessa kopolymeeria sisältävän reaktiotuotteen muodostamiseksi ja - kopolymeeri erotetaan reaktioseoksesta. 15
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korkeammat lineaariset alfa-olefiinit saatetaan reagoimaan sellaisen hiilivetykoostumuksen kanssa, joka sisältää 15...80 paino-% 1-buteenia, 5...50 paino-% 2-bu- 20 teeneja ja korkeintaan noin 10 paino-% isobuteenia.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korkeammat lineaariset alfa-olefiinit saatetaan reagoimaan sellaisen hiilivetykoostumuksen kanssa, joka 25 sisältää noin 25...70 paino-%, etenkin 30...60 paino-% 1- buteenia, ja 10...40 paino-%, etenkin 15...30 paino-% 2-buteeneja.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että hiilivetyseos käsittää C4-jakeen tähteen, joka on jäänyt jäljelle oleellisesti kaikkien 1,3-butadieeni- ja isobuteeniyhdisteiden poiston jälkeen.
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että käytetään hiilivetyseosta, joka käsittää raf- finaatti II:na tunnetun hiilivetyseoksen, joka on saatu metyyli-tert-butyylieetterin tai polyisobuteenin valmistus- le *<( an· m»; 93369 21 prosessista.
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilivetyseokseen lisätään 1...99 paino-%, edul- 5 lisesti 5...90 paino-% ja erityisen edullisesti 10...70 paino-% korkeampia lineaarisia alfa-olefiineja, jotka saatetaan reagoimaan 1-buteeni- ja 2-buteenijakeen kanssa, jolloin lisättyjen lineaaristen alfa-olefiinien määrä on laskettu seoksen lisäyksen jälkeen sisältyvien olefiinien kokonaismää-10 rästä.
8. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korkeammat lineaariset alfa-olefiinit ovat 6...18 hiiliatomia sisältäviä korkeampia alfa-olefiineja. 15
9. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korkeampina lineaarisina alfa-olefiineina käytetään l-okteenia, 1-dekeeniä, 1-dodekeeniä, l-tetradekeeniä ja/tai l-heksadekeeniä. 20
10. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että initiaattorisysteeminä käytetään AlCl3:a yhdessä HCl:n kanssa, AlCl3:a etyylikloridiliuoksessa, AlCl3:sta, aromaattisesta liuottimesta ja vetykloridista muodostettua 25 nestemäistä kompleksia, tai yleiskaavojen RjAlCl tai RA1C12 mukaisia alkyylialumiiniklorideja, joissa kaavoissa R edustaa I. ..6 hiiliatomia sisältävää alempaa alkyyliä, yhdessä vedettömän vetyhalidin kanssa.
11. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnet - t u siitä, että initiaattorisysteemiä lisätään vähitellen reaktion aikana. II. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, jossa initiaat- 35 torisysteeminä käytetään etyyliliuoksessa olevaa AlCl3:a, tai AlCl3: sta, tolueenista ja HCl.-stä muodostettua nestemäistä kompleksia, tunnettu siitä, että 6...18 hiiliatomia 22 93369 sisältävät alfa-olefiinit saatetaan reagoimaan ainakin 30 paino-% 1-buteeneja sisältävän hiilivety-seoksen kanssa, jolloin alfa-olefiinien ja 1-buteenien välinen moolisuhde on 1:1...1:5, sellaisten öljytuotteiden muodostamiseksi, joiden 5 viskositeetti-indeksit ovat 100...155 ja jähmepisteet ovat +5 °C...-65 °C.
12. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että valmistetaan öljytuotteita, joiden molekyy- 10 lipainot ovat 400...1000.
13. 13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, jossa initiaat-torisysteeminä käytetään alkyylialumiinikloridia yhdessä vedettömän vetykloridin kanssa, tunnettu siitä, että 15 8...16 hiiliatomia sisältävät alfa-olefiinit saatetaan rea goimaan ainakin 30 paino-% 1-buteenia sisältävän hiilivety-seoksen kanssa, jolloin alfa-olefiinien ja 1-buteenin välinen moolisuhde on 1:1...1:5, sellaisten öljytuotteiden muodostamiseksi, joiden viskositeetti-indeksit ovat 100...140 ja 20 jähmepisteet ovat 0 °C...-65 °C.
14. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että valmistetaan öljytuotteita, joiden molekyy-lipainot ovat 350...900. 25
15. 15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että hiilivetykoostumuksen metanolipitoisuus on pienempi kuin 3000 ppm.
16. 16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että korkeammat lineaariset alfa-olefiinit saatetaan reagoimaan hiilivetyseoksen 1-buteenin ja 2-buteenien kanssa -10 °C:n...+70 °C:n lämpötilassa.
17. 17. Olefiininen kopolymeeri, joka on hyödyllinen synteettise nä öljynä tai tämän osana, tunnettu siitä, että se käsittää n-buteenin, cis- ja trans-2-buteenien ja 6...18 93369 23 hiiliatomia sisältävien korkeampien lineaaristen alfa-olefii-nien toistuvat yksiköt ja sen lukukeskimääräinen molekyyli-paino on 300...1200 ja sen moolimassajakautuma suhteella Mw/Mn ilmaistuna on pienempi kuin 1,4. 5
18. 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen kopolymeeri, tunnettu siitä, että korkeammat lineaariset alfa-ole-fiiniyksiköt koostuvat alfa-olefiineista, jotka sisältävät molekyylissään 10...16 hiiliatomia. 10
19. 19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen kopolymeeri, tunnettu siitä, että korkeampien lineaaristen alfa-olefiiniyksiköiden ja 1-buteeniyksiköiden moolisuhde on 1:1-. . .1:5. 15
20. 20. Menetelmä synteettisenä öljynä tai sen osana hyödyllisen kopolymeerituotteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että - sekoitetaan 6-18 hiiliatomia sisältävät korkeammat 20 lineaariset alfa-olefiinit sellaisen C4-hiilivetyseok- sen kanssa, joka on peräisin metyyli-tert-butyylieet-terin tuotannosta tai isobuteenin selektiivisestä poly-meroinnista ja joka sisältää ainakin 15 paino-% 1-buteenia ja ainakin 5 paino-% 2-buteeneja, reaktioseok-25 sen muodostamiseksi, - reaktioseokseen lisätään initiaattorisysteemi, - reaktioseoksen lämpötila pidetään -10...+70 °C:ssa, - korkeampien lineaaristen alfa-olefiinien annetaan reagoida l-buteenien ja 2-buteenien kanssa reaktiotuotteen 30 muodostamiseksi, ja - haihtuvat komponentit ja mahdolliset initiaattorijäämät erotetaan sellaisen öljymäisen tuotteen muodostamiseksi, joka koostuu lähinnä kopolymeereista, joiden lukukeskimääräinen molekyylipaino on 300... 1200. 35
21. 21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että initiaattorisysteemi lisätään vähitellen 24 93369 korkeampien lineaaristen alfa-olefiinien ja 1- ja 2-buteenien reaktion aikana. 93369 25