FI93173B - Nestesuihkujen valvottu hajottaminen - Google Patents

Description

931 73

Nestesuihkujen valvottu hajottaminen

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite nestesuihkujen valvottua hajottamista varten pää-5 asiassa pallomaisten pisaroiden tai hiukkasten muodostamiseksi sekä erityisesti prosessi ja laite sulamateriaalien rakeistamista varten.

Rakeistusprosessia käytetään usein lannoitteiden valmistuksessa. Tämän prosessin yhteydessä sulamateriaali 10 saatetaan virtaamaan suuttimen kautta materiaalipisaroiden muodostamiseksi, jotka jäähdytetään, esimerkiksi antamalla pisaroiden pudota alas tornista vastailmavirtauksen vaikuttaessa kiinteiden materiaalipallojen tai -rakeiden muodostamiseksi. Rakeistus suoritetaan tavallisesti anta-15 maila sulamateriaalin virrata useiden suuttimien kautta, muodostettujen pisaroiden koon riippuessa suuttimen koosta ja tyypistä, rakeistettavan materiaalin luonteesta ja materiaalin virtausnopeudesta suuttimien kautta. Rakeistus suoritetaan tavallisesti materiaalin virtausnopeudella, 20 joka on riittävän suuri varmistaakseen sen, että materiaali tulee ulos suuttimista suihkuina, jotka hajaantuvat pisaroiksi tietyn etäisyyden päässä suuttimen aukoista. Aikaisemmin on ehdotettu suuttimien täryttämistä liikuttamalla ne sisältävää suihkutuspäätä pystysuorassa tasossa. Patent-25 tijulkaisussa GB 1266874 on myös ehdotettu suihkutuspäässä suuttimien yläpuolella olevaan sulamassalammikkoon asetetun levyn täryttämistä muodostettujen rakeiden koon yhtenäisyyden parantamiseksi erityisesti lannoitteiden valmistuksen yhteydessä.

30 Esimerkiksi ammoniumnitraattia ja karbamidia sisäl täviä rakeita valmistettaessa käyttöä varten lannoitteina on tärkeää, että rakeet ovat pölyttömiä ja että ne ovat kooltaan ja muodoltaan sopivia levitystä varten maaperään normaalien lannoitteenlevityslaitteiden välityksellä.

35 Raekooon jakautumisalue olisi pidettävä mahdollisuuksien mukaisesti kapeissa rajoissa, hienojen ja ylisuurten 2 93173 rakeiden määrän ollessa pidettynä minimiarvossaan. Nykyisissä lannoitteiden rakeistusprosesseissa koon jakautuminen tapahtuu erittäin kapealla alueella muihin hiukkasmaisiin irtonaisiin tuotteisiin verrattuna. Jos kuitenkin lannoit-5 timien valmistusta halutaan optimoida, on suotavaa valmistaa rakeita, joilla on vieläkin kapeampi kokojakautuma-alue.

Erityisesti olisi pyrittävä vähentämään liian suurien materiaalihiukkasten määrää, jotka pyrkivät tule-10 maan puoliksi sulaneessa tilassa nykyisin käytettyjen rakeistustornien pohjalle, sekä myös liian pienten eli hienojen aineosien määrää, jotka voivat huonontaa tuotteen yleisiä fysikaalisia ominaisuuksia.

Esillä oleva keksintö tarjoaa käyttöön menetelmän 15 nestesuihkujen valvottua hajottamista varten pääasiassa pallomaisten pisaroiden tai hiukkasten muodostamiseksi, jossa menetelmässä suihku saatetaan virtaamaan levyssä olevan aukon kautta, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että nestesuihkun virratessa aukon läpi kyseistä levyä 20 siirretään edestakaisin vaakasuorassa tasossa, jolloin suihkun pinta tulee häirityksi epäsymmetrisellä tavalla.

Esillä oleva keksintö tarjoaa käyttöön myös laitteen nestesuihkujen valvottua hajottamista varten pääasiassa pallomaisten pisaroiden tai hiukkasten muodostamiseksi, 25 sanotun laitteen käsittäessä levyn ja välineen nestesuihkun saattamiseksi virtaamaan levyssä olevan aukon kautta, sanotun laitteen ollessa tunnettu siitä, että se on varustettu välineellä levyn siirtämiseksi edestakaisin vaakasuorassa suunnassa suihkun epäsymmetriseksi häiritsemiseksi 30 sen virratessa sanotun aukon läpi.

Keksintöä voidaan soveltaa mihin tahansa prosessiin, jonka yhteydessä on välttämätöntä saada nestesuihku hajoamaan pisaroiksi tai hiukkasiksi, joiden koon jakautumista valvotaan tietyllä alueella. Useiden tekijöiden, kuten 35 reiän tai suuttimen geometrisen muodon, reiän tai suuttimen pintaviimeistelyn ja epäsäännöllisyyksien, nestevirtauksen II.

931 73 3 vaihteluiden ja sen vaiheen luonteen johdosta, johon kyseinen suihkuvirtaus tulee, yksittäiset virtaukset ja suihkut käyttäytyvät itsenäisellä ja ainutlaatuisella tavalla.

5 Suihkun yhtenäisemmän ja helpommin ennakoitavan käyttäytymisen aikaansaamiseksi ja siten sen kyvyn määrittämiseksi pisaroiden muodostamisen suhteen, jotka ovat halutulla koonjakautumisalueella, suihkuun aiheutetaan amplitudiltaan suositeltava valvottu häiriö. Paras mahdol-10 linen taajuus tällaista valvottua häiriötä varten voidaan laskea käyttäen apuna suihkun epästabiilisuuden teoreettista analyysiä. Olemme havainneet, että tällainen valvottu häiriö voidaan saada aikaan saattamalla suihku virtaamaan epäsymmetrisellä tavalla liikkuvassa levyssä olevan aukon 15 läpi. Yleisenä käsityksenä tällä alalla on, että levyn epäsymmetrinen liike ei saisi suihkua hajoamaan asianmukaisella tavalla (Lord Rayleigh: The Theory of Sound, osa II, julkaisija Macmillan Co, Lontoo 1929).

Tutkimuksemme osoittavat kuitenkin, että näin ei 20 ole asianlaita - ks. esimerkki I. Epäsymmetrinen liike aiheuttaa leikkausaallon välityksellä nestesuihkun epästabiilisuuden, kuten Crane L et ai ovat osoittaneet British Journal of Applied Physics, 1J5, s. 743 ja eteenpäin, 1964 ja McCormack PD et ai: Britsh Journal of Applied 25 Physics, s. 16, s. 395 ja eteenpäin, 1965.

Aikaisemmin on aksiaalisymmetristä tai suunnaltaan vaihtelevaa liikettä kohdistettu levyihin, joiden kautta suihkut ovat virranneet, esimerkiksi rakeistusprosessien yhteydessä. Tällaisen liikkeen vaikutus on erilainen kuin 30 epäsymmetrisellä liikkeellä ja se synnyttää pisaroita pintamodulaation aiheuttaman kapillaarisen epästabiilisuuden avulla.

Keksintöä voidaan erityisesti soveltaa rakeistus-prosesseihin, kuten ammoniumnitraattia ja karbamidia 35 sisältävien lannoitteiden, ammoniumnitraattia sisältävien räjähdysaineiden sekä natriumhydroksidipitoisen kalsinoidun 4 951 73 soodan valmistukseen. Sulamateriaalivirtaukset johdetaan kulkemaan useiden aukkojen, reikien tai suuttimien kautta niiden alapäissä. Rei'itetyt levyt voivat olla samaa kappaletta suihkutuspäiden kanssa tai ne voivat olla 5 suihkutuspäiden yläosiin sopivalla tavalla kiinnitettyjä erillisiä osia. Levyjen liikettä valvotaan sopivimmin elektronisesti. Yksittäisessä levyssä olevien reikien määrä on edullisesti 103 - 4 x 103.

Levyn liike kumpaankin suuntaan tapahtuu yleensä 10 erittäin pienessä kulmassa, joka on suuruudeltaan sopivimmin 10'5 - 10'3 radiaania.

Levyn edestakaisen liikkeen optimitaajuus on riippuvainen levyssä olevien aukkojen läpi virtaavien suihkujen nopeudesta ja rakeiden koonjakautumisalueesta, joka vaa-15 ditaan seuraavan yhtälön 1 mukaisesti: ^OPT = ^UJ ) .....1 jossa fQpT merkitsee taajuutta herzeinä, Uj suihkun virtausnopeutta aukon läpi ja dj aukon läpimittaa. Yleensä taajuusaluetta välillä f . - f pidetään suositeltavana 20 aineosakokojen saamiseksi sopivalle alueelle. Suositeltavat taajuudet ovat 400 - 800 Hz.

Suihkun virtaunopeus on riippuvainen levyssä olevien reikien tai muiden aukkojen koosta ja massavirtausnopeu-desta. Nykyisin käytetyissä suihkutuspäälevyissä olevien 25 reikien läpimitta on tavallisesti 1,3 mm. Kokeemme suoritettiin käyttäen läpimitaltaan 1,4 mm olevia reikiä. On suotavaa, että levyn kautta tapahtuva virtaus on laminaa-rinen ja että saavutetaan yhtenäinen suihkuvirtaus. Tämä saadaan aikaan valvomalla nestefaasin fysikaalisia omi-30 naisuuksia ja levyssä olevien reikien geometriaa sopivalla tavalla. Reynoldsin luku ei sopivimmin ylitä arvoa 2300, ollen edullisesti välillä 500 - 2000, ja nesteellä on alhainen viskoosius, sopivimmin välillä 1 - 10 CP. [Reynoldsin luku määritetään tulona gUjdj ·μ_1, jossa g merkit-35 see nesteen tiheyttä, [kg*nr3], μ nesteen viskoosiutta, [kg^m-1 »s'1] ja ud «dj on selitetty edellä].

K

93173 5

Lannoitteiden valmistukseen sovellettuna esillä oleva keksintö mahdollistaa rakeiden koon jakautumisen valvonnan kapealla alueella, vähentäen suuresti hienojen ja ylisuurten aineosien määrää. Muut fysikaaliset ominai-5 suudet paranevat myös ja rakeiden ulkonäkö on tyydyttävä.

Lannoitteiden valmistuksen käsittävän käyttöalueensa lisäksi voidaan keksintöä soveltaa myös keraamisten aineiden, katalyyttien, polymeerien, väriaineiden ja muiden pääasiassa pallomaisina aineosina tehtyjen materiaalien 10 valmistukseen.

Keksintöä havainnollistavat oheiset piirustukset, joissa:

Kuvio 1 esittää kaavamaista pystyleikkausta rakeis-tustornista näyttäen suihkutuspään, levyn ja syöttöjärjes-15 telmän tyypilliset keskinäiset asennot

Kuvio 2 esittää leikkauskuvantoa rei'itetystä aukkolevystä;

Kuvio 3 esittää osittain leikattua sivukuvantoa suihkutuspääyhdistelmästä; 20 Kuvio 4 esittää osittain leikattua päälliskuvantoa häiriön aiheuttavaan laitteeseen liitetyn suihkutuspääyh-distelmän linjaa CC pitkin otettuna;

Kuvio 5 esittää leikkauskuvantoa suuttimesta tulevasta nestesuihkusta, jonka virtaussuunta tapahtuu akselia 25 ZZ pitkin;

Kuvio 6 esittää mikrosalamavalokuvaa vesisuihkuista, joiden yhteydessä ei ole käytetty valvottua täryttämistä;

Kuvio 7 esittää mikrosalamavalokuvaa vesisuihkuista, jotka on muodostettu kuvion 6 mukaisten suihkujen muodos-30 tamiseen käytetyn laitteen avulla käyttäen esillä olevan keksinnön mukaista valvottua tärytystä.

Kuvioissa 1-4 esitetty laite käsittää rakeistuspyl-vään (1), jonka yläpäässä on suihkutuspää (2). Reiät (9) sisältävä levy (3) muodostaa kiinteän osan suihkutuspäästä 35 (2). Levy (3) on yhdistetty liitännän (10) välityksellä elektroniseen laitteeseen (11), joka aiheuttaa levyn (3) 6 93173 edestakaisen liikkeen vaakasuorassa tasossa epäsymmetrisellä tavalla. Suihkutuspää (2) on myös liitetty johdon (5) kautta patoastiaan (7), johon syötetään johdon (4) välityksellä sulamateriaalia. Ylivirtausjohto (6) nousee 5 halutulle tasolle patoastiassa (7), ja kun sulamateriaalin pintataso patoastiassa (7) ylittää tämän halutun tason, virtaa liika materiaali ulos ylivirtausjohdon (6) kautta. Patoastiassa (7) olevan sulamateriaalin vakiotaso ylläpitää suihkutuspäässä (2) olevan sulamateriaalin vakiotason. 10 Kahta elektronista laitetta (11) käytettäessä on suotavaa, että ne muotoillaan siten, että kumpikin niistä vahvistaa toisen laitteen aiheuttamaa liikettä.

Pylvään (1) alaosa on varustettu johdolla (8) ilman syöttöä varten pylvääseen (1).

15 Ammoniumnitraattilannoitteiden valmistuksen yhtey dessä suihkutuspäähän (2) syötettävän sulamateriaalin tuottamiseksi sekoitetaan 85-89% ammoniumnitraattiliuosta ja magnesiumnitraattiliuosta (sikkatiivia) toisiinsa ja tulokseksi saatu liuos väkevöitetään pudotuskalvohaihdut-20 timissa. Tällöin saadaan tulokseksi 0,5% vettä sisältävä materiaali, joka on koostumukseltaan lähellä sulaa ammo-niumnitraattia ja joka syötetään patoastiaan (7) ja siitä suihkutuspäähän (2). Koostumukseltaan lähellä sulaa ammo-niumnitraattia olevat materiaalisuihkut kulkevat levyssä 25 (3) olevien reikien (9) kautta laitteen 11 liikuttaessa levyä (3). Nämä suihkut virtaavat alas pylvästä (1) pitkin ja hajaantuvat pääasiassa kooltaan samanlaisiksi pisaroiksi, jotka jähmettyvät ja tulevat jäähdytetyiksi johdon (8) kautta kulkevan vastailmavirtauksen avulla. Tornista 30 (1) lähteviä rakeita jäähdytetään lisää tarpeen vaatiessa, ne seulotaan ja kooltaan ali- ja/tai ylimittaiset aineosat poistetaan.

Kuvion 3 esittämät vesisuihkut muodostettiin labo-ratoriolaitteen avulla. Vertailun vuoksi valokuvassa 35 näkyy 3 mm läpimittainen langankappale (esitettynä tummalla pystysuoralla viivalla). Suihkujen hajoamisesta syntyvät

II

93173 7 pisarat ovat kooltaan epäyhtenäisiä ja ne on muodostettu epäyhtenäisellä tavalla. Sen sijaan kun suihkuihin kohdistetaan valvottu tärytys kuvion 7 mukaisesti, ovat muodostuneet pisarat erittäin yhtenäisiä ja ne syntyvät 5 säännöllisin väliajoin.

Kun amplitudiltaan minimaalinen tai sitä suurempi valvottu häiriö kohdistetaan nestevirtaukseen, tämä virtaus hajoaa asianmukaisella ja ennakoitavalla tavalla. Pienimmän häiriön määrä, joka vaaditaan nestevirtauksen hajottami-10 seksi pisaroiden muodostamista varten, voidaan laskea seuraavalla tavalla.

Jos tarkastellaan painovoimakentässä pystysuorassa suunnassa liikkuvaa nestevirtausta, antaa energian häviä-mättömyyteen liittyvä analyysi yhtälön 2.

15 q2 = (i)/(?rj3)*(I1(k)/I0(k)).k(l-k2) .....2 jossa q = vahvistavan kapillaariaallon [s'1] kasvunopeus k = aaltoluku (mitaton), joka määritetään tulon 2Ttrj Π*1 avulla rj = alkuperäinen virtaussäde [m] 20 0 häiriön aallonpituus [m]

Ij(k), Ic(k) = ensimmäisen luokan Bessel-funktioita τ = nesteen pintajännitys [Ν^πτ1] g = nesteen tiheys [kg»nr3]

Yhtälön 3 derivoinnin ja maksimoinnin avulla suhteessa 25 suureeseen k saadaan yhtälö 3 suureen g maksimiarvoa varten, jota kutsutaan seuraavassa suureeksi qBa*, kun k = 0,697.

<J».x - 0,97 -c*>g-*dj-3/2 .....3 jossa dj = alkuperäinen suuihkuvirtausläpimitta [m], 30 joka on = 2 x alkuperäinen suihkuvirtaussäde.

Häiriön suuruus voidaan saada selville vahvistetun kapillaariaallon normaalin Fourier-analyysin avulla yhtälön 4 mukaisesti.

r (t) = öoexp(qt) .....4 35 jossa t = aika [s] 931 73 8 r(t) = virtauksen säde minä tahansa ajankohtana t[m] ö0 = häiriön alkuamplitudi [m]

Nestevirtaus hajoaa, kun yhtälön 3 mukainen häiriö-5 amplitudi on kasvanut suihkun alkuperäisen säteen Tj suuruiseksi ajankohtana tt , jolloin rj = öoexP(q»a, M .....5

Hajoamisajankohta voidaan saada yksinkertaisesti virtauksen alusta lasketun hajoamiskohdan etäisyyden ja 10 virtausnopeuden välisenä suhteena.

Käyttämällä tätä suhdetta yhtälössä 5 ja järjestämällä yhtälö 5 toiseen muotoon, saadaan: h = ^/ς.„·1η(ΓΛ )/(öD) .....6 jossa lt = etäisyys virtauksen alusta hajoamiskohtaan [m] 15 ut = virtausnopeus [m^s-1]

Siirtämällä qaax yhtälöstä 3 yhtälöön 6 ja suorittamalla uudelleenjärjestely suihkun juuri muodostavan alkuhäiriön minimiamplitudin selvillesaamiseksi, saadaan hajoamisyhtälö: 20 oo = r} exp[-li /1,03dj We° · 5 ] .....7 jossa We = Weberin luku (mitaton), joka saadaan tulon dj Uj2 <jx~1 perusteella.

Edellä selostetun teorian mukaisen valvotun täry-tyksen käytön vaikutukset todennettiin alunperin käyttäen 25 laboratoriolaitetta sekä vettä nestemäisenä väliaineena. Näistä kokeista saadut tyypilliset tulokset on esitetty kuviossa 7.

Seuraavat esimerkit voivat edelleen havainnollistaa tällaisen valvotun häiriön optimitaajuuden määrittämiseen 30 liittyvää teoriaa sekä sanotun valvotun häiriön käytön vaikutusta lasketulla taajuudella asianomaisen materiaali-järjestelmän koonjakautumisen muuttamiseksi.

ESIMERKKI 1

Ammoniumnitraattilannoitteen valmistamista varten 35 tarkoitetun käyttöyksikön sisältämässä levyssä, jonka

II

931 73 9 läpi sula ammoniumnitraatti rakeistetaan, on 2500 läpimitaltaan 1,4 mm olevaa reikää.

Sulan ammoniumnitraatin virtausnopeus kunkin reiän kautta on 3,5 m/s.

5 Optimitaajuus, jolla valvottu sivusuuntainen häiriö kohdistetaan suihkutuspäähän (2) ja siten levyyn (3), saadaan asettamalla edellä mainitut parametrit f0 p T-yhtälöön 1, jolloin tulokseksi saadaan arvo 550 Hz.

Kokeen kohteena olevan sulan ammoniumnitraatin 10 pintajännitys on 0,1 Nm*1 ja tiheys 1400 kgm'3. Etäisyyden virtauksen alusta hajoamiskohtaan on havaittu olevan 0,2 m. Asettamalla nämä parametrit yhtälöön 7, saadaan valvotun häiriön teoreettisen minimiamplitudin arvoksi 0,1 mikronia.

Levyä (3) häirittiin kohdistamalla amplitudiltaan 15 17 mikronia oleva sivuttainen tärytys suihkutuspään (2) kautta, mikä vastaa suihkutuspään (2) noin 2 x 10'4 radiaania olevaa kiertokulmaa pystysuoran akselin ympäri.

Käytetty tärytystaajuus oli 560 Hz.

Koon jakautuminen määritettiin tulokseksi saaduista 20 raenäytteistä. Keskimääräinen raekoko (painon mukaan mitattuna) oli 2,35 mm ja normaalipoikkeama 0,1 mm. ESIMERKKI 2

Samaa käyttöyksikköä käytettiin samoissa ammoniumnitraatin virtausolosuhteissa kuin esimerkissä 1, valvot-25 tujen värähtelyjen taajuuden ollessa kuitenkin 480 Hz.

Raenäytteet otettiin taas kokoanalyysia varten.

Valmistetujen rakeiden keskikokona (painon mukaan mitattuna) oli 2,45 mm normaalipoikkeamalla 0,15 mm. ESIMERKKI 3 30 Samaa käyttöyksikköä ja samoja ammoniumnitraatti- virtauksen olosuhteita käytettiin kuin esimerkeissä 1 ja 2, mutta valvottuja värähtelyjä ei kohdistettu, jolloin havaittiin, että tulokseksi saatujen rakeiden kokojakautuma oli laajempi kuin esimerkkien 1 ja 2 mukaisten rakeiden 35 yhteydessä.

10 93173

Tulokseksi saatujen rakeiden keskimääräinen koko (painon mukaan mitattuna) oli 2,4 mm normaalipoikkeamalla 0,6 mm.

ESIMERKKI 4 5 Toisen ammoniumnitraattilannoitteiden valmistusta varten tarkoitetun käyttöyksikön sisältämässä levyssä (3), jonka läpi sula ammoniumnitraatti rakeistettiin, oli 2800 läpimitaltaan 1,3 mm olevaa reikää.

Sulan ammoniumnitraatin virtausnopeus kunkin reiän 10 kautta oli 4,0 m/s.

Valvotun sivuttaisen häiriön suihkutuspäähän (2) kohdistamisen optimitaajuudeksi laskettiin arvo 684 Hz.

Levyä (3) häirittiin kohdistamalla amplitudiltaan 17 mikronia oleva sivuttainen tärytys suihkutuspään (2) 15 läpi.

Käytettynä värähtelytaajuutena oli 670 Hz.

Tulokseksi saatujen raenäytteiden koon jakautuminen määritettiin.

Näiden rakeiden keskimääräinen koko (painon mukaan 20 mitattuna) oli 2,34 mm, 0,5% rakeista ollessa pienempiä kuin 1,4 mm.

ESIMERKKI 5

Samaa käyttöyksikköä käytettiin kuin esimerkissä 4, valvottujen värähtelyjen taajuuden ollessa kuitenkin 25 690 Hz.

Tulokseksi saatujen rakeiden keskikoko (painon mukaan mitattuna) oli 2,30 mm, 0,5% rakeista ollessa pienempiä kuin 1,4 mm.

ESIMERKKI 6 30 Samaa käyttöyksikköä käytettiin kuin esimerkissä 4, valvottujen värähtelyjen taajuuden ollessa kuitenkin 680 Hz.

Tulokseksi saatujen rakeiden keskikoko (painon mukaan mitattuna) oli 2,37 mm, 0,2% rakeista ollessa 35 pienempiä kuin 1,4 mm.

Il 11 95173 ESIMERKKI 7

Samaa käyttölaitteistoa käytettiin kuin esimerkissä 4, mutta valvottuja värähtelyjä ei kohdistettu.

Tulokseksi saatujen rakeiden keskimääräinen koko 5 (painon mukaan mitattuna) oli 2,36 mm, 1,5% rakeista ollessa pienempiä kuin 1,4 mm.

Olemme siten osoittaneet, että kohdistamalla valvottuja värähtelyjä sulan ammoniuminitraatin rakeistuksen yhteydessä käytettyyn suihkutuspäähän voidaan saada tulok-10 seksi vähemmän kooltaan liian pieniä hienoja rakeita, ja kohdistamalla lähellä optimitaajuutta olevia valvottuja värähtelyjä, saadaan tulokseksi kaikkein vähiten liian pieniä rakeita.

Claims (7)

93 i 73

1. Menetelmä nestesuihkujen valvottua hajottamista varten pääasiassa pallomaisten pisaroiden muodostamiseksi, 5 jolloin kyseinen nestesuihku saatetaan virtaamaan levyssä olevan aukon läpi, tunnettu siitä, että suihkun virratessa sanotun aukon läpi levy saatetaan edestakaiseen liikkeeseen vaakasuorassa tasossa, jolloin suihkun pinta tulee epäsymmetrisesti häirityksi ja että levyn edestakai-10 sen liikkeen taajuus määräytyy yhtälöstä f = Uj*(4, 5 dj)'1, jossa f = edestakaisen liikkeen taajuus (Hz), Uj on suihkun nopeus (m/s) aukon läpi ja dj on aukon halkaisija (m).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että sanottu levy käsittää 103 - 4 x 103 aukkoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu edestakainen liike vastaa 10‘5 - 10’3 radiaanin kiertokulmaa.

4. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanotun edestakaisen liikkeen taajuus on 400 - 800 Hz.

5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että edellä 25 määritetty Reynoldsin luku ei ylitä arvoa 2300.

6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanotun nesteen viskoosius on 1 - 10 cP.

7. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottuna nesteenä on pääasiassa sula ammoniumnitraatti tai karbami-di tai natriumhydroksidi. ili 93173