FI92030C - Jäätä murtava laiva - Google Patents

Description

92030 jaata murtava laiva

KeksintO koskee jaata murtavaa laivaa, jossa on vesilinjan yiapuolinen ponttoonimainen keulaosa, jossa on 5 toistensa suhteen yhdensuuntaisesti kulkevat sivuseinat ja laivan koko leveydelle laivan vedenalaisessa rungossa ulottuva tasainen ja voimakkaasti eteenpain kalteva tai edesta taaksepain viistosti laivan suhteen kasvavasti alaspain kaareva tai alaspain taivutettu otsapinta, jol-10 loin laivan vedenalaisen rungon suurimman leveyden muodos-tavat sivureunat (14) lavistavat laivan keulassa niiden takana kapeammaksi tulevat vesiviivat.

Teravilia keuloilla varustettujen, tavanomaiset jaata murtavat laivan muodot omaavien laivojen yhteydessa 15 johdetaan laivan ulkokuoren yli, erityisesti kiilamaisten keulavesiviivojen ja laivan muodon eturyntaiden vesiviivan alueella sangen suuria ulkoisia voimia vaakasuuntaisesti jaan pintaan, jolloin jaan pinta rikkoutuu puristus- ja taivutusmurtumien vaikutuksesta. Suuret ulkoiset voimat, 20 erityisesti nailia kriittisilia ulkokuoren vyOhykkeilia, johtavat hyvin suuriin, jåan pinnan taivutusmurtumista ja laivan eteenpain tyOntymista vastaan vaikuttaviin kitka-voimakomponentteihin.

jaan murtamiseksi suotuisan keulan muodon omaavat 25 laivat tuottavat laivan edessa jaahan murtoviivoja, jotka kulkevat poikittain laivan pituusakselin suhteen ja siten saadaan tulokseksi jaaiohkareita, joilla on ensiksi le-veys, joka vastaa laivan rungon leveytta. Nama jaaiohka-reet painuvat laivan rungon alle, murtuvat tietyssa syvyy-30 dessa jarjestelmailisesti kahteen puolikkaaseen ja siirty-vat sen jaikeen sivuille. Taman tapahtuman yhteydessa oh-jaa jaaiautan alkuperaista pintaa laivan keulan ulkokuori. Etureunastaan lohkare nojaa murtumattomaan jaahan. Tuki-paine, joka vaikuttaa alhaalta eteenpain murtumatonta jaa-35 ta vastaan, on vaikutussuunnassaan yhden komponentin osal- .. * 2 92030 ta vastakkainen siihen voimaan nahden, jonka tulee hajot-taa laivan edessS oleva jaa alussa kuvailluksi laivan le-vyiseksi lohkareeksi; se vaikuttaa siis murtovoimaa våhen-tavSsti. Samanaikaisesti taytyy laivan tuottaa taman voi-5 man pitkittaiskomponentit suuremman po tkur i tyOnniin avulla. Koska myOs murtovoiman pitkittaiskomponentit taytyy tuottaa potkurin tyfinndlia, vaikuttaa murretun lohkareen ja kaikkien sen takana olevien lohkareiden painautuminen eteenpain samalla tavalla kaksinkertaisesti potkurin tyiSn-10 tOiJn, jolloin kaikki laivan pohjan alle liimautuvat lohka-reet vaikuttavat yhdessa kaksinkertaisesti, nimittain en-siksi tyOnnttn suhteen vastakkaisella kitkavoimakomponen-tilla ja toiseksi murtavan voiman suhteen vastakkaisella kitkavoimakomponentilla. Ensimmainen kitkavoimakomponentti 15 edistaa siten suurempaa potkurin tyOnttta myOs silloin, kun on otettu vastaan muun ymparistttn kuin edessa olevan jaan kitka. Toinen komponentti mitatdi osan murtuvasta voimas-ta, niin etta laiva téytyisi viela tyOntoa lisaamaiia tydSntaa viela korkeammalle jSSlle, kuin jos kitkavoimaa ei 20 olisi lainkaan.

Julkaisusta DE-A 2 112 334 tunnetaan jaanmurtokeu-lalla varustettu laiva, jonka runko yhtyy kahdella kiila-maiseksi tehdylia jaånmurtovantaalla varustettuun veden-alaiseen keulaosaan, jotka vantaat sulkevat sisaansa kou-25 run. Kourun takapaahan on sovitettu lumiauran tapainen oh-jauslaite laivan pohjan alle. Taildin syntyvat monet pienet jaaiohkareet eivat ole tyOnnettavissa sivulla olevan kiintean jaapeitteen vaiisessa vaiitilassa ja aiheuttavat laivan ulkokuorella kohonneen kitkan ja vast, keraantyvat 30 kouruun ja liukuvat laivan mukana laivan alla potkuri-alueelle saakka. Sellaisella laivalla on sen vuoksi suu-rempi tehon tarve ja potkurit ovat jaaiohkareiden va,hin-goittavan vaikutuksen alaisena.

Edelleen tunnetaan julkaisusta EP-A 0 079 002 lai-35 van keulan, esim. jaanmurtajan keulan muoto. Tata tarkoi- > « 92030 3 tusta vårten on avonaisessa tai jaan peittamassa vedesså kulkemiseksi tarkoitettu laiva, joka on varustettu vesi-vlivan yiapuolella olevalla, ponttonimaisella keulaosalla, joka kasittaa keskenaan yhdensuuntaisesti suuntautuvat ' 5 sivuseinat ja koko laivan leveydelle ulottuvan ja laivan vedenalaisessa osassa tasaisen ja voimakkaasti eteenpain kallistetuksi tehdyn otsapinnan, joka taaksepain yhtyy keskikiilaan, ja peraosalla ja tahan sijoitetuilla kayttO-laitteilla, tehty sellaiseksi, etta sivuseinat ovat keula-10 osan sivuseinien siirtymaalueella otsapintaan nahden sivu-seinien pituussuunnassa kulkien kaarevat ja keulaosan sivuseinien muodostamiin tasoihin verrattuna sivullepain siten ulkonevat, etta rakenteellisen vesiviivan alapuolel-la olevien sivureunojen vaiinen etaisyys muodostaa veden-15 alaisen laivan suurimman leveyden, jolloin molempien sivureunojen vaiisten kaarien alasivut on tehty laivan pituu-den siita pisteesta lahtien, jossa otsapinta yhtyy keski-kiilaan, siihen pisteeseen saakka, jossa tama saavuttaa laivan pohjan, poikkilaivan alaspain kaareviksi tai taite-20 tuiksi. Taman rakenteellisen muotoilun johdosta saadaan aikaan laiva, jolla on vahainen tydntdliikkeen tehon tarve ilman suuria teknisia, rakenteellisia kustannuksia ja eri-tyisesti jaatå murtavat ominaisuudet, jolloin edellytykset yksiosaisen jaaiohkareen leikkuumurtamiseksi kiinteasta 25 jaapeitteesta on saatu viela edullisemmiksi ja lohkareen ohjaaminen veden alle paranee vaaran vahetessa, etta loh-kare hajoaisi useiksi murtokappaleiksi, niin etta lohkareen sivusuuntainen saattaminen kiintean jaan alle saadaan aikaan viela luotettavammin. Kaikkien jaata murtavien lai-30 vojen yhteydessa vaikuttaa murretun jaaiohkareen ja taman takana olevien j aaiohkareiden painautuminen keulaan monin-kertaisesti potkurin tybntbbn. Tama painautuminen keulaan ei olisi tarpeen, jos laivan kuoren ja upotettujen jaaiohkareiden jaan pinnan vaiissa ei esiintyisi kitkavoimia. 35 Naita kitkavoimia ei voida koskaan tåysin estaa, kuitenkin - · · 4 92030 niiden suuruus riippuu ratkaisevasti jaan pinnan ja laivan kuoren v&lisen kosketuksen tyypista. Ratkaiseva merkitys on tailOin voitelukalvon olemassa ololla laivan kuoren ja jaan vålissft. Vieiapa silloin kun lainkaan vetta ei voi 5 tunkeutua laivan kuoren ja jaan våliseen tilaan, muodostuu riittavSn suuren suhteellisen liikkeen yhteydessa laivan ja jaan vaiissa kitkaiammdn johdosta itsestaan sulavedesta voidekalvo. LisSksi tulee vieia se seikka, etta taman alueen terminen tila on sellainen, etta sulamisiampOtila 10 on suurempi kuin pois johdettu lampO. Nain ei kuitenkaan tapahdu laivan hitaiden liikkeiden yhteydessa, ts. ei enaa laivan jaanmurtokyvyn raja-alueella eika hyvin alhaisten ulkoiampOtilojen yhteydessa. Sellaisen alhaisen nopeuden yhteydessa tuotettu vahainen kitkaiampO johtuu jalleen 15 nopeasti pois hyvin kylman ymparOivan jaan ja samoin laivan kuoren hyvin kylman teraksen vaikutuksesta, niin etta suotuisimmassa tapauksessa esiintyy kuivaa kitkaa hyvin suuren kitkavoiman seurauksena. Liikkeen ollessa pysahdyk-sissa voi vieiapa tulee kysymykseen jaaiohkareen kiinni 20 jaatyminen ulkokuoren terakseen, niin etta jaaiohkareen irrottaminen laivasta on mahdollista ainoastaan kohonnein kustannuksin.

KeksinnOn tehtavana on vahentaa jaata murtavan laivan yhteydessa jaanmurtovastusta pienentamaiia ulkokuoren 25 kitkaa.

Taman tehtavan ratkaisemiseksi ehdotetaan jaata murtavaa laivaa, jolle on keksinndn mukaan tunnusomaista, etta jaan ja lumipeitteisen jaan aiheuttamien, keulaosan kaltevan otsapinnan ulkokuoreen vaikuttavien tartunta- ja 30 kitkavoimien, erityisesti lepokitkavoimien pienentamiseksi laivan ollessa juuttuneena jaaesteisiin, laivan rungossa olevien pakokaasuja tuottavien lammOniahteiden pakokaasuja johdetaan ulkokuoreen tai ulkokuoren kriittisiin kohtiin nestekalvon tai voitelukalvon tuottamiseksi ulkokuoreen, 35 Jolloin laivan paakoneen pakokaasut taman ja savuplippuun • 92030 5 johtavan pakokaasuputken aanenvaimentimen vålilta otetaan talteen ja johdetaan joko sekoittamattomana tai merlveteen sekoltettuna ulkokuoreen sellaisessa lampOtilassa, etta ulkokuorl pysyy vakioiampOtilassa, joka on muutaman asteen 5 jSSn sulamispisteen yiapuolella, ja jolloln ulkokuoreen on jarjestetty ulostuloaukot pakokaasuja tai pakokaasun ja meriveden seosta vårten.

Eras keksinnOn mukainen ratkaisumuoto on seuraavan-lainen: Laivan rungon ulkokuorivyOhykkeisiin, joissa vah-10 vistunutta kitkaa tai tartuntavoiraia esiintyy, on sovitet-tu ulostuloaukkoja, joiden lapi paastetaan ulos ulkoveden ja koneen laitteistojen kuumien pakokaasujen seosta. Kun tavanomaisten jaasuutinlaitteistojen yhteydessa imetaan kayttOveden avulla ejektoreina toimiviin suuttimiin ilmaa, 15 niin etta ejektorin ulostulossa syntyy ilma-vesiseos, kay-tetaan keksinnOn mukaisen ratkaisun mukaisesti pakokaasu-vesiseosta, jolloin pakokaasu otetaan koneen laitteistos-ta, ts. laivan paakayttOkoneesta. Seokseen tarvittava laivan paakayttOkoneen kaasu otetaan taman ja aanenvaimenti-20 men valissa savupiippuun johtavasta pakokaasujohdosta. Pakokaasu johdetaan tailtiin puhaltimella suuttimiin ja koska suuttimet toimivat kåytOn aikana ejektoreina, puhal-luspaine voidaan pitaa alhaisena. Pakokaasun lamptttila on pakokaasukattilan ja aanenvaimentimen valissa laivan påå-: 25 kayttOkoneesta tulevassa pakokaasujohdossa laivan paakayt- tOkoneen laadun, asennuksen ja kuormituksen mukaisesti yli 180 ®C. Energiakuormitus on kaytetyn puhaltimen johdosta esim. 20 suuttimen yhteydessa ja puhalluspaineen ollessa 100 mm WS noin 2 kW. Jos kayttOvoimaveden syiJttO pysahtyy, 30 suojaa edelleen suuttimesta ulos tuleva kuuma pakokaasu laitteistoja jaatymiselta.

Pakokaasu-vesiseoksen kaytOn etuna on, etta suutin-jarjestelma on riippumaton kylmasta ulkoilmasta. Pakokaa-sun maarén, pakokaasun lampOtilan ja kayttOvoimaveden maa-35 ran mukaisesti esiintyy vieiapa kayttOvoimaveden vShaista 6 92030 lSmpenemista suuttimessa. KayttGvoimavesilaitteistojen ol-lessa suljettuina tapahtuu suuttimien ja suuttlmien ulos-tulojen jatkuvaa lampenemista ulos tulevan pakokaasun vai-kutuksesta suojana jaatymiselta. JSSkitkavastuksen alenta-5 mlseksl tarkoltettu, suuttlmllla varustettu lalte on edul-lisesti sovltettu keulaosan kaltevaan otsapintaan, kuiten-kin suuttlmien sovittaminen myOs koko laivan rungon ulko-kuoren alueelle, ts. kaikkiin kriittisiin ulkokuorivyiShyk-kelsiin, on mahdollista, jolloin sovittaminen keulaosan 10 alueelle on edullista myOtåvaikuttaen taten otsapinnan ulkokuoren 1ampenemiseen.

KeksinnOn edelleen erSSn tunnusmerkin mukaisesti lammitetaan laivan rungon ulkokuorivyOhykkeita, joissa esiintyy voimakasta jaakitkaa tai tartuntavoimia, laivan 15 rungon sisatilasta kasin. Tama 1ammitys tapahtuu edulli-sesti sisaitapain sovittamalla laivan rungon ulkokuoreen rajoittuva tankki tai kammioita vetta, polttoainetta tai nestelastia vårten, jolloin lammittaminen tankkinesteilia tapahtuu ainakin jonkin verran ulkoveden jaatymispisteen 20 yiapuolella olevaan lampdtilaan. Lammittaminen laivan rungon sisatilasta kasin voi kuitenkin tapahtua myds johta-malla kuumia koneen kaasuja tarvittavia ulkokuoripintoja pitkin tai johtamalla kuumia kayttOnesteita tarvittavia ulkokuoripintoja pitkin.

25 Jos jaata murtava laiva on varustettu edullisesti likimain ponttonimaisella keulaosalla kasittaen kaksi ve-denalaisen laivan suurimman leveyden muodostavaa sivureu-naa, jotka lavistavat laivan keulassa niiden takana ka-peammaksi tulevan vesiviivan, niin tailainen keulaosan 30 muotoilu, joka on varustettu pakokaasuvesiseoksen ulostu-loaukoilla, mahdollistaa tunnettujen jaanmurtajien yhtey-dessa esiintyvien ongelmien ratkaisun lammOnsytttdn avulla. Sen johdosta, etta laivan keulaosan kallistetun otsapinnan koko ulkokuorta lammitetaan, jota pitkin jo murtuneet jaa-35 lohkareet liukuvat, kitkaiammdn poisjohtuminen tulee mah- 92030 7 dottomaksi, niin etta mytts laivan seisoessa aina sailyy vesivoidekalvo, joka alentaa jo murtuneiden jaalohkareiden alussa mainittua kaksoisvaikutusta j åanmurtovastukseen. Lamm6nsy£tt5 suoritetaan tailOin silia tavalla, etta ulko-5 kuoren paalia oleva valiaine, edullisesti painolastivesi tal polttoaine, pidetaan lammltyslaltteiden avulla vakios-sa lampdtllassa muutamla astelta jaan sulamlsplsteen yia-puolella.

KeksinnOn edulliset suorltusmuodot on esitetty epa-10 ltsenaisissa patenttivaatimuksissa.

KeksinnOn suoritusesimerkkeja selltetaan seuraavas-sa lahemmin pllrustusten yhteydessa. Tailttin eslttaa kuvlo 1 kaavamaisena sivukuvantona pakokaasu-kayt-tOvolmaveslseoksen avulla kaytetyn suuttimen sovltusta 15 ponttonlmalseksl tehdyn keulaosan kallistetun otsaplnnan ulkokuoreen, kuvio 2 kaavamaisena kuvantona suuttimen kayttoa pakokaasulla, joka otetaan laivan paakayttOkoneesta tule-vasta pakokaasujohdosta, 20 kuvio 3 sivukuvantona ulkokuoren lammityslaitteella varustetun jaata murtavan laivan keulaosaa; kuvio 4 osittain sivukuvantona, osittain pystyleik-kauksena ulkokuoren lammityslaitteen suoritusmuotoa, jonka yhteydessa lammitys tapahtuu painolastiveden tai polttoai- ; 25 neen avulla ja kuvio 5 osittain etukuvantoa, osittain pystyleik-kauksena keulan ulkokuoren lammityslaitteen toista suoritusmuotoa, joka muodostuu nestemaisen tai kaasumaisen va-liaineen lapivirtaamasta putkijohtojårjestelmasta.

30 Kuvioissa 1, 3 - 5 on esitetty suoritusesimerkkina jaata murtavan laivan rungon 100 ponttonimainen keulaosa 10. Tassa jaata murtavassa laivassa on keulassa 10 laivan leveyden oleelliselle osalle ulottuva, eteen ylOspain kal-listettu otsapinta 12. Tama otsapinta 12 on ulkosivureu-35 noistaan kahden pituussuunnassa edullisesti osittain osak- « • · 92030 8 si kaarevan sivureunan 14 rajoittama, joista kuvioissa 1, 3-5 ainoastaan toinen sivureuna on esitetty nahtavana. Nama sivureunat 14 voivat olla sivulle pain ulkonevia yia-puolella olevaan laivan runkoon verrattuna. Keulan 10 ot-5 sapinta 12 voi olla edesta taaksepain lisaantyvasti laivan poikkisuunnassa alaspåin kaareva tai taitettu; voimakkaas-ti eteenpain kallistetuksi tehdyn keulan 10 otsapinnan 12 tasaisen muotoilun ohella tama otsapinta 12 voi olla myOs kuperasti tai koverasti kaareva. Sivuilla keulan 10 otsa-10 pinta 12 yhtyy sivuseiniin 11; naista molemmista sivusei-nista on kuvioissa 1, 3 - 5 esitetty ainoastaan yksi sivu-seina nakyvana. Keulan 10 otsapinnan 12 ulkokuori on osoi-tettu numerolla 13.

Laivan rungon 100 ulkokuoren 13 alueelle ja/tai 15 keulaosan 10 kaltevan otsapinnan 12 ulkokuoreen, siis keu-lavantaan alueelle, on sovitettu laite 20 jaakitkavastuk-sen alentamiseksi (kuvio 1).

jaakitkavastuksen alentamiseksi tarkoitettu laite 20 muodostuu joukosta ulkokuoreen 13 tai vast, otsapinnan 20 12 ulkokuoreen tehtyja ulostuloaukkoja 21, joiden lapi ulkoveden ja konelaitteiston 26 kuumien pakokaasujen seos-ta paastetaan ulos. Kuviossa 1 esitetyssa suoritusesimer-kissa on otsapinnan 12 ulkokuoressa 13 esitetty yksi ulostuloaukko 21. Taman ulostuloaukon 21 alueelle on sovitettu : 25 suutin 22, joka on tehty ejektoriksi, mika on osoitettu numerolla 23. Kohdassa 24 tapahtuu kayttOvoimaveden sydttO suuttimeen 22, kun taas nuolensuunnassa 25 tapahtuu pako-kaasun syOttd vastaavasti sovitettujen, piirustuksessa ei esitettyjen putkijohtojen kautta.

30 Ulostuloaukkoja on sovitettu ulkokuoreen kaikkialle sinne, missa kriittisia ulkokuorivyOhykkeita on pidettava lampimana laivan rungon 100 ulkokuorella 13 vaikuttavien, lumen ja jaan aiheuttamien kitkavoimien vahentamiseksi. Laivan rungossa olevien lammOn lahteiden ohella voidaan 35 myOs laivan rungossa olevia energiaiahteita kayttaa suur- taajuuksisten varahtelyjen tuottamiseen.

* 92030 9

Pakokaasun otto suuttimia 22 vårten tapahtuu pako-kaasujohdosta 28, joka tulee laivan pddkåyttdkoneesta 26 ja johdetaan savupiippuun 30. Pakokaasujohtoon 28 on ku-vion 2 mukaisesti sovitettu pakokaasukattila 27 ja &&nen-5 vaimennin 29. Pakokaasun otto suuttimiin 22 tapahtuu edul-lisesti pakokaasujohdon 27 ja &ånenvaimentimen 29 v&lisså pakokaasujohtoon 28 avautuvan johdon 28a vaiitykselia, joka johtaa suuttimeen 22 tai vast, suuttimiin 22, jolloin tahSn johtoon 28a on kytketty puhallin 32. Tåmån puhalti-10 men 32 vålityksellå otetaan pakokaasua pakokaasujohdosta 28 ja sydtetaan suuttimeen 22. Pakokaasun sydttda suuttimeen 22 voidaan saadelia numerolla 33 osoitetun kolmitie-lapan avulla. Pakokaasun palautus kolmitieiapasta tapahtuu johdon 28b kautta jalleen pakokaasujohtoon 28, kuten ku-15 viosta 2 on havaittavissa, aanenvaimentimen 29 ja savupii-pun 30 vaiiin.

Pakokaasujohdosta 28 otetulla pakokaasulla on useimmissa tapauksissa lampdtila, joka on yli 180 ®C. Kor-keampien pakokaasun lampOtilojen yhteydessa on mahdollista 20 saattaa johtoon 28a kytkettyjen låmmOnvaihtimien avulla pakokaasun ISmpOtila kulloinkin tarvittavaan tai haluttuun lampdtilaan.

Suuttimien 22 sovittaminen tapahtuu edullisesti laivan rungon ulkokuoreen 13, siis kriittisille ulkovyd-25 hykkeille, jotka on pidettMvå lSmpimanå tai keulaosan 10 otsapinnan 12 ulkokuoreen, kuten kuviossa 1 on esitetty. Sovitettujen suuttimien 22 lukum&arS maérflytyy kulloinkin lampimSné pidettSvSn vydhykkeen tai otsapinnan 12 suuruu-den mukaan. Lisflksi on kuitenkin mytts mahdollista sovit-30 taa muille keulan alueille tai keulaan liittyvSn laivan rungon ulkokuoreen vedenalaiselle alueelle suuttimia, jolden avulla voidaan suorittaa jSSkitkavastuksen alentaminen, jolloin sitten myOs kaikkia nSité suuttimia kdytetaan pakokaasun ja kSyttdvoimaveden seoksella.

* 10 92030

Kuvioissa 3-5 esitetty suoritusmuoto esittaa kal-tevalla, edullisestl tasaisella otsapinnalla 12 varustetun jaata murtavan lalvan keulaosaa 10, joka otsaplnta voi olla tehty myOs kuperastl tai koverastl kaarevaksi pinnak-5 si. Keulan 10 otsapinnan 12 ulkokuori 13 on samoln varus-tettu laltteella 120 jaakitkavastuksen alentamiseksi, jol-loin kultenkln tama laite 120 muodostuu kaltevaa otsapln-taa 12 tai vast, taman otsapinnan 12 ulkokuorta 13 lammit-tavasta laltteesta 50, niin etta otsapinta 12, mikaii tai-10 la on kltkakosketus murretun jaan kanssa, pidetaan lampoa syottamaiia jaan sulamlsplsteen ylSpuolella olevassa lam-pOtilassa. Kiintea jaapeite on osoitettu kuviossa 3 nume-rolla 60 j a numerolla 61 on esitetty murrettuja jaaiohka-reita, jolloin murretuista jaaiohkareista 61 jaaiohkareet 15 61a, 61b liukuvat keulaosan 10 otsapinnan 12 ulkoseinaa 13 pitkin.

Laivan rungon ulkokuoren vyOhykkeita, joissa esiin-tyy voimakkaampaa jaakitkaa tai voimakkaampia tartuntavoi-mia, voidaan lammittaa myOs laivan rungon sisatilasta ka-20 sin, jolloin tama lammittaminen tapahtuu sovittamalla laivan rungon ulkokuoreen rajoittuvia, vetta, polttoaineita tai nestelastia vårten tarkoitettuja tankkeja tai kammioi-ta 51, jolloin tankkinesteet saatetaan lammittamaiia aina-kin jonkin verran ulkoveden jaatymispisteen ylåpuolella 25 olevaan ldmpOtilaan, tai johtamalla koneen kuumia kaasuja tarvittavia ulkokuoripintoja pitkin. Lammittaminen voi tapahtua my Os laivan rungon sisatilasta kdsin johtamalla kuumia kayttOnesteita tarvittavia ulkokuoripintoja pitkin.

KeksinnOn eras edullinen suoritusmuoto perustuu 30 kriittisten ulkokuorivyOhykkeiden pinnan suurentamiseen ulkokuoren aaltomaisella muotoilulla ja siten lammOn tuon-nin vahvistamiseen. Aaltoprofiilin tarkoituksenmukaisen sovituksen yhteydesså virtausviivojen suuntaan voidaan sa-manaikaisesti lieventaa kallistusilmiOita merenkaynnissa.

9 • · 11 92030

Keulaosan 10 otsapinnan 12 ulkokuoren 13 lammitys-laite 50 voi, kuten kuviot 4 ja 5 osoittavat, olla tehty ml ta erllaisimmin tavoin. Erityisen edullista on taildin, jos lammityslaite 50 muodostuu kyseisia ulkokuorivyiihyk-5 kelta pitkin johdetusta putkijohtojarjestelmasta 51, joka on nestemaisen tal kaasumalsen våliaineen laplvirtaama klertokulussa ja joka pldetaan kuumennuslaltteella 52 va-klossa ja jaan sulamlsplsteen ylåpuolella olevassa lampO-tilassa.

10 Kuvlon 4 mukaisesti lammityslaite 50 muodostuu kal- tevan otsapinnan 12 paaile sovltetusta kammlosta 51, joka ulottuu koko otsaplnnalle, jolloln kammlolla 51 vol olla kuvlossa 4 esltetty muoto, mutta kultenkln on myds mahdol-lista antaa kammlolle 51 numerolla 51a osoltettu muoto.

15 Tdma kammio 51 tolmll eslm. veden, painolastlveden, polttoaineiden tal nestelastien vastaanottamlseksi; kultenkln voldaan kammio 51 tayttaa myGs muulla, edullisestl juoksevalla vSliaineella. Tama vailalne, eslm. painolastl-vesi tal polttoalne, on kuumennettavissa kammion 51 ulko-20 puolelle tai sisapuolelle sovitetun kuumennuslaltteen 52 avulla. Kuviossa 4 esitetyssa suoritusmuotoesimerkissa on kuumennuslalte 52 sovltettu kammion 51 slsatllaan, nlln etta kuumennuslaltteen 52 lammOnsiirto valiaineeseen ta-pahtuu suoraan kammlossa 51. Jos kuumennuslalte 52 on so-25 vltettu kammion 51 ulkopuolelle keulaosaan 10, taildln johdetaan kammion 51 sisatllassa oleva vailalne pllrustuk-sessa el esitetyn putkij ar j es telman vaiitykselia kiertoku-lussa pumppua kayttaen taman kuumennuslaltteen 52 lapi, nlln etta kammlossa 51 olevalla vaiiaineella on aina kul-30 loinkin toivottu lampOtlla.

Kuumennuslaltteena 52 voidaan kayttaa sahkOista vastuskuumenninta, kultenkln myOs låmmOnvaihtimet voivat tulla kysymykseen, joita kaytetaan eslm. laivan paakaytto-koneen pakokaasulla, nlln ettei mltaan ylimaaraisia ener-35 gianiahteita tarvita laitteen 52 kuumentamiseen. Kultenkln . · 92030 12 myOs muulla tavalla tehtyjå tavanomaisia kuumennuslaittei-ta voldaan kayttaa. Oleellista on, etta koko otsaplnta 12 ja vast:, sen ulkokuorl 13 pidetaan lammOn syOtOn avulla jaan sulamlsplsteen yiapuolella olevassa lampOtilassa.

5 Edullisesti pidetaan ulkokuorl 13 vaklossa ja muutamia astelta jaan sulamispisteldmpOtilan yiapuolella olevassa lampOtilassa. Kammion 51 sovitus tapahtuu edullisesti lal-van rungon ulkokuoren aluellle, jotka on pldettava lampi-mlna. Yhden alnoan kammion asemesta vol olla sovitettu 10 myOs useita yksittaisia kammioita. Kammioiden asemesta voldaan kayttaa myOs sailiOita, jotka ovat kosketuksessa lammitettavén ulkokuoren kanssa, jolloin sallidt ovat ma-teriaali, jolla on hyva lammOnjohtokyky.

Keulaosan 10 ulkokuoren 13 lammityslaitteen 50 eras 15 toinen suoritusmuoto on esitetty kuviossa 5. TailOin lara-mityslaite 50 muodostuu putkijohtojarjestelmasta 151, jon-ka lapi johdetaan kiertokulussa kaasumaista tal nestemais-ta vaiiainetta, jolloin kaasumaisena vaiiaineena kaytetaan pakokaasuja, jotka otetaan laivan paakayttOkoneesta, tal 20 kaytetaan nestemaisia vSliaineita, jotka saatetaan nume- rolla 152 osoitetulla kuumennuslaitteella kulloinkin tar- vittavaan lampOtilaan ja pidetaan sitten myOs tassa lampOtilassa. Ulkokuorta 13 lammittavan vaiiaineen kiertokulkua on merkitty numerolla 153. vaiiaineen kierratys tapahtuu 25 numerolla 154 osoitetun pumpun avulla. Putkijohtojarjes-telma 151 voi muodostua laivan rungon pituussuunnassa ulkokuoren 13 sisasivulle sovitetuista putkijohdoista, poi-kittain laivan rungon pituussuuntaan nahden suuntautuvista putkijohdoista tai myOs ristikkomaisesti yhteen liitetyis-30 ta putkijohdoista.

Edelleen on mahdollista varustaa otsapinta 12 pii-rustuksessa ei esitetylia kammiojarjestelmaiia, jonka lapi johdetaan jatkuvasti kuumennettuja, ts. kuumia pakokaasuja tai lammitettya nestemaista vaiiainetta, joka luovuttaa 35 lampOnsa ulkokuoreen 13 ja tama saatetaan toivottuun lampOtilaan.

92030 13

MikSli jaatå murtava laiva on varustettu liklmain ponttonimaisella keulaosalla, joka kSsittaå kaksl veden-alaisen laivan suurimman leveyden muodostavaa sivureunaa, jotka lSvistSvat laivankeulassa nliden takana kapeammaksi 5 tulevan veslvilvan, niin sivureunat volvat olla varustetut kuumennuslalttellla lammOnsyOtOn kohottamiseksl. Kuumenn-uslaite on tehty sllia tavalla såSdettåvaksi, etta lanunOn-syiittd sivureunoihin tuottaa lampiitilan, joka varmistaa jaaolosuhteisiin sopivan toivotun voidekalvon synnyn sula-10 vedesta.

Edullisesti on vesivoidekalvon paksuus sovitettu optimaalisella tavalla kullolsllnkln jåanmurto-olosuhtei-siin, ts. lanunityslaltteen lampOtila on mukautettavlssa kullolnkln tarvittavan voidekalvon paksuuteen sovittamal-15 la. Laivan pohjassa olevista ulostuloaukoista tuleva vesi on poikkeutettavissa ja se voidaan paastaa ulos ilmaa tal kaasua lisaamatta sivuilta sivureunojen yiapuolelta poi-kittain laivan pituusakseliin nahden.

Mahdollisimman hyvån vaikutuksen saavuttamiseksi 20 mahdollisinunan pienelia lammOn tarpeella otsapinta 12 voidaan varustaa aaltoprofiililla tai muulla sopivalla profi-loinnilla, jolloin aaltoprofiilin syvennykset ja kohoutu-mat suuntautuvat laivan rungon pituussuunnassa. Siten suu-renee ulkokuoren pinta ja ulkokuoren ISmmitys tehostuu.

25 Keulaosan 10 otsapinnan 12 ulkokuoren 13 ISmmitys tapahtuu edullisesti ulkokuoren silia alueella, jossa mur-tuneet jSSlohkareet 61a, 61b liukuvat sita pitkin, mutta kuitenkin myOs laivan rungon koko ulkokuoren lanunittSrainen vedenalaisella alueella on mahdollista.

Claims (4)

92030

1. Jaata murtava laiva, jossa on vesilinjan yiapuo-linen ponttoonimainen keulaosa (10), jossa on toistensa 5 suhteen yhdensuuntaisesti kulkevat sivuseinåt ja laivan koko leveydelle laivan vedenalaisessa rungossa ulottuva tasainen ja voimakkaasti eteenpain kalteva tai edesta taaksepain viistosti laivan suhteen kasvavasti alaspain kaareva tai alaspain taivutettu otsapinta (12), jolloin 10 laivan vedenalaisen rungon suurimraan leveyden muodostavat sivureunat (14) ldvistavat laivan keulassa niiden takana kapeammaksi tulevat vesiviivat, tunnettu siita, etta jaan ja lumipeitteisen jaan aiheuttamien, keulaosan (10) kaltevan otsapinnan (12) ulkokuoreen (13) vaikuttavi-15 en tartunta- ja kitkavoimien, erityisesti lepokitkavoimien pienentamiseksi laivan ollessa juuttuneena jaaesteisiin, laivan rungossa (100) olevien pakokaasuja tuottavien lam-mOniahteiden pakokaasuja johdetaan ulkokuoreen (13) tai ulkokuoren kriittisiin kohtiin nestekalvon tai voitelukal-20 von tuottamiseksi ulkokuoreen, jolloin laivan paakoneen (26) pakokaasut taman ja savupiippuun (30) johtavan pako-kaasuputken (28) aanenvaimentimen (29) vaiilta otetaan talteen ja johdetaan joko sekoittamattomana tai meriveteen sekoitettuna ulkokuoreen (13) sellaisessa låmptttilassa, 25 etta ulkokuori pysyy vakiolåmptttilassa, joka on muutaman asteen jaan sulamispisteen yiapuolella, ja jolloin ulkokuoreen (13) on jarjestetty ulostuloaukot (21) pakokaasuja tai pakokaasun ja meriveden seosta vårten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jaata murtava 30 laiva, tunnettu siita, etta laivan rungon (100) kriittisia ulkokuorialueita lammitetaan rungon sisapuolel-ta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jaata murtava laiva, tunnettu siita, etta rungon sisapuolelta 35 tapahtuva lammitys toteutetaan kuumilla moottorin pakokaa- »· · • a i 92030 suilla, jotka johdetaan kriittisia ulkokuorialueita pit-kin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 rnukainen jaata murtava laiva, tunnettu siita, etta laivan rungon 5 (100) etuosan (10) vesiviivojen alueelle on sovitettu aal- toprofiili, jonka aallon pohjat kulkevat virtaviivojen suunnassa. 1 • · • · 92030