FI91922B - Tiedonsiirtojärjestelmä - Google Patents

Description

91922 TIEDONSIIRTOJÄRJESTELMÄ

Keksinnön kohteena on tiedonsiirtojärjestelmä esimerkiksi valaistuksen, ilmastoinnin, turva- ja AV-laitteiden kauko-ohjaukseen.

5 Kauko-ohjausjärjestelmiä on käytetty yleisesti mm. viihde-elektroniikassa. Aikaisemmin nämä perustuivat ultraäänen (UÄ) hyväksikäyttöön mutta nykyisin infrapunavaloon (IR) perustuva tekniikka on yleisimmin käytössä. Ultraäänen haittana oli mm. varsin kapea ohjaus- ja osoitekoodien io käyttömahdollisuus. Valaistuksen ohjaukseen soveltuvia IR järjestelmiä valmistavat mm. Siemens AG, Saksa ja Philips, Hollanti. Infrapunamenetelmän haittana on sen vaatima valotie lähettimen ja vastaanottimen välillä.

Onkin odotettavissa, että radio-ohjaus tulee valtaamaan yhä 15 enemmän alaa valaistuksen, ilmastoinnin, AV- ja turvalaitteiden ohjauksessa. Radioaallot etenevät normaalien väliseinien läpi ja tämä johtaa siihen, että laitteiden väliseen kommunikaatiosignaaliin sisällytetään riittävän laaja osoitekoodi. Suurissa järjestelmissä 20 joudutaan kuitenkin samanaikaisesti ohjaamaan useita toimilaitteita. Jos ohjausjärjestelmässä käytetään vain yhtä tiedonsiirtokanavaa, ei yhden kantomatkan sisällä kuitenkaan voida samanaikaisesti siirtää useita ohjaus-komentoja. Toisaalta käytettävissä olevien radiokanavien 25 rajoitettu määrä sulkee laajemmissa järjestelmissä pois mahdollisuuden käyttää jokaiselle lähettimelle tai vastaanottimelle omaa kanavaa.

Edellä mainittu ongelma on radiopuhelimissa ratkaistu siten, että puhelimen kantomatkan alueella toimiva so keskuslaite valitsee kulloinkin käyttämättömänä olevan kanavan kommunikaatiota varten. Kauko-ohjaus järjestelmissä tämä ratkaisu on mahdollinen vain silloin, kun järjestelmään kuuluu keskusyksikkö. Silloinkin ratkaisun 2 91922 haittana on hitaus; usein kauko-ohjauksessa vaaditaan ohjauskäskyä vastaavan toiminnan suorittamista mahdollisimman lyhyellä viiveellä, jolloin edestakainen tiedonsiirto ohjainlaitteen ja keskuksen välillä aiheuttaa liian 5 pitkän viiveen ohjauksen ja toiminnan välille. Toiseksi on useissa tapauksissa edullista tehdä ohjausjärjestelmä hajautetuksi, jolloin keskusyksikön jääminen pois vähentää kustannuksia ja ohjausjärjestelmä ei ole sidottu keskusyksikön toimintaetäisyyteen tai kapasiteettiin.

io Ns. langattomissa puhelimissa ongelma on kehittyneempiin malleihin ratkaistu siten, että puhelin mittaa vuorotellen käytössä olevien kanavien häiriötasoa ja valitsee sen kanavan, jolla häiriötaso on pienin. Häiriötason mittaus suoraan käytössä olevilta kanavilta on käytännössä 15 kuitenkin suoritettava yksi kanava kerrallaan, koska vastaanotinpiirit tulevat muutoin monimutkaisiksi ja kalliiksi. Lisäksi luonteeltaan satunnaisen signaalin tason mittaus vie kanavaa kohden verrattain pitkän ajan ennen kuin voidaan luotettavasti päätellä, onko kanavalla 20 jo liikennettä. Näin ollen kanavan valintaan kuluu myös tällä menetelmällä liian pitkä aika kauko-ohjaus-sovellutuksia ajatellen.

Keksinnön mukainen tiedonsiirtojärjestelmä koostuu kahdesta tai useammasta laitteistosta, joiden välillä siirretään 25 informaatiota siten, että normaalin informaatiota sisältävän viestisignaalin lisäksi lähetetään toinen signaali, lisäsignaali, jonka sisältö riippuu siitä, millä kanavalla viestisignaali lähetetään. Näitä lisäsignaaleja seuraamalla viestiä lähettävä laitteisto pystyy 30 havaitsemaan nopeasti mitkä kanavat ovat varattuja ja mitkä kanavat vapaina viestisignaalin lähetystä varten. Vastaavasti viestisignaalia vastaanottava laitteisto pystyy nopeasti kytkeytymään oikealle kanavalle.

Nämä lisäsignaalit voidaan puolestaan lähettää omalla 35 kanavallaan siten, että useastakin tällä kanavalla yhtä 3 91922 aikaa lähetetystä lisäsignaalista voidaan ohjaimen tai vastaanotinlaitteen vastaanotinvälineillä selvittää nopeasti, mitkä kanavat ovat varattuina. Toinen vaihtoehto on, että lisäsignaali lähetetään samalla kanavalla kuin 5 sitä vastaava viestisignaali, jolloin laajakaistaisella vastaanottimella voidaan seurata useilla kanavilla esiintyviä lisäsignaaleja samanaikaisesti.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä yhdistetään radiotaajuisen signaalin monipuoliset käyttömahdollisuudet io ja toisaalta ohjauskomentojen nopea vasteaika suurissakin j ärj estelmissä.

Yksityiskohtaisemmista keinoista keksinnön mukaisen järjestelmän toteuttamiseksi viitataan patenttivaatimuksiin ja jäljempänä esitettäviin eräisiin keksinnön mukaisiin 15 järjestelmiin.

Seuraavassa kuvataan eräs keksinnön mukainen kauko-ohjausjärjestelmä, jota esittää piirustus FIG 1.

Piirustuksen FIG 1 merkinnät:

LA Laitteisto A

20 TAI Laitteiston A lähetinvälineet viestisignaalin lähettämiseksi TA2 Laitteiston A lähetinvälineet lisäsignaalin lähettämiseksi RA1 Laitteiston A vastaanotinvälineet viestisignaalin 25 vastaanottamiseksi RA2 Laitteiston A vastaanotinvälineet lisäsignaalin vastaanottamiseksi GA Laitteiston A logiikkapiirit

LB Laitteisto B

30 TB1 Laitteiston B lähetinvälineet viestisignaalin lähettämiseksi TB2 Laitteiston B lähetinvälineet lisäsignaalin lähettämiseksi RB1 Laitteiston B vastaanotinvälineet viestisignaalin 4 91922 vastaanottamiseksi RB2 Laitteiston B vastaanotinvälineet lisäsignaalin vastaanottamiseksi GB Laitteiston B logiikkapiirit

5 DAi Tuloviesti DA

DAo Lähtöviesti DA

DBi Tuloviesti DB

DBo Lähtöviesti DB

SAI Viestisignaali A

10 SA2 Lisäsignaali A

SB1 Viestisignaali A

SB2 Lisäsignaali B

SX2 Muista laitteistoista lähetetyt lisäsignaalit

Esimerkkijärjestelmään kuuluvat laitteisto A ja laitteisto 15 B. Laitteistoja voi kuitenkin olla mielivaltainen määrä.

Viestin DA siirtämiseksi laitteistossa A on lähetinvälineet TAI ja laitteistossa B on vastaanotinvälineet RBl. Viestin DA sisältämä signaali, seuraavassa viestisignaali, SAI siirretään esimerkiksi radioaaltoja ja taajuuskanavia 20 käyttäen. Taajuuskanavan valinnan suorittaa laitteistossa A logiikkayksikkö GA ja laitteistossa B logiikkayksikkö GB.

Laitteiston A toiset lähetinvälineet TA2 lähettävät yhdessä viestisignaalin kanssa lisäsignaalin SA2. Lisäsignaalin sisältö riippuu siitä, mitä taajuuskanavaa viestisignaalin 25 lähetyksessä käytetään.

Ennen viestisignaalin ja lisäsignaalin lähetystä laitteisto A voi tarkistaa, mikä kanava on viestisignaalin lähetystä varten vapaana. Tätä tarkoitusta varten ohjaimessa on vastaanotinvälineet RA2 lisäsignaalien vastaanottoa varten.

30 Muista laitteistosta saapuvia lisäsignaaleja SX2 vastaanottamalla laitteiston A logiikkayksikkö GA voi valita vastaanotettujen lisäsignaalien sisältämän informaation tai voimakkuuden perusteella vapaana olevan kanavan.

91922

Vastaavasti laitteisto B voi käyttää muista laitteistoista vastaanotettujen lisäsignaalien SX2 sisältämää informaatiota tai voimakkuutta hyväksi, kun se valitsee viestisignaalien vastaanottokanavan. Tätä tarkoitusta 5 varten laitteistossa B on välineet lisäsignaalien vastaanottamiseksi.

Edellä on kuvattu viestin DA siirto laitteistosta A laitteistoon B. Vastaavasti voidaan viestejä siirtää kaksisuuntaisestikin. Silloin esim. viestin DB

10 siirtämiseksi myös laitteistossa 3 tarvitaan välineet TB1 viestisignaalin lähettämiseksi sekä välineet TB2 lisäsignaalin lähettämiseksi ja laitteistossa A tarvitaan välineet RA1 viestisignaalien vastaanottamiseksi.

Viesti- ja lisäsignaalin lähetykseen tai vastaanottoon 15 käytetyt välineet eivät välttämättä ole erillisiä, vaan esim. lähetysvälineissä on radioaaltoja käytettäessä usein edullista käyttää ainakin yhteistä vahvistinta ja antennia molempien signaalien lähettämiseen. Vastaavasti vastaanotinvälineissä voi olla edullista käyttää yhteistä .. 20 antennia ja etuvahvistinta molempien signaalien I t < * vastaanottoon.

Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisemmin eräs keksinnön ; mukainen kauko-ohjausjärjestelmä, jota esittää piirustus FIG 2.

25 Piirustuksen FIG 2 merkinnät: C Ohjain U Käyttäj ä UI Käyttöliityntä LC Ohjaimen logiikkayksikkö 30 TC Ohjaimen lähetinvälineet TC1 Lähetinvälineiden viestisignaalia lähettävä osa TC2 Lähetinvälineiden lisäsignaalia lähettävä osa RC2 Ohjaimen välineet lisäsignaalin vastaanottamiseksi ’· ja ilmaisemiseksi 6 91922 FC Ohjaimen kaistanpäästösuodatinyksikkö DC Ohjaimen tasonilmaisuyksikkö RC1 Ohjaimen takaisinkytkentäsignaalin vastaanotinvälineet 5 V Vastaanotinlaite RV1 Vastaanotinlaitteen vastaanotinvälineet viestisignaalin vastaanottoa varten RV2 Vastaanotinlaitteen vastaanotinvälineet lisäsignaalin vastaanottoa varten io FV Vastaanotinlaitteen kaistanpäästösuodatinyksikkö DV Vastaanotinlaitteen tasonilmaisuyksikkö LV Vastaanotinlaitteen logiikkayksikkö P Toimilaite TV1 Vastaanotinlaitteen paluuviestisignaalin lähetin- 15 välineet TV2 Vastaanotinlaitteen lisäsignaalin lähetinvälineet SCI Ohjaimen lähettämä viestisignaali SC2 Ohjaimen lähettämä lisäsignaali SV1 Vastaanotinlaitteen lähettämä paluuviestisignaali 20 SV2 Vastaanottimen lähettämä lisäsignaali SX2 Muista laitteistoista lähetetyt lisäsignaalit

Esimerkkijärjestelmään kuuluvat ohjain (C) ja vastaanotin (V), joita kumpiakin voi olla mielivaltainen lukumäärä.

Halutun toiminnon aikaansaamiseksi aktivoidaan ohjaimen 25 käyttöliitynnän UI ohjainvälineitä, esim. painikkeita. Ihmisen lisäksi aktivointi voi tapahtua myös esim. tietokoneen tai anturin suorittamana.

Ohjaimen C ensimmäiset lähetinvälineet TC1 lähettävät viestisignaalin SCI, joka lähetetään radioaaltoina, 30 esimerkiksi 433,92 MHz:n taajuuden ympäristössä sijaitsevilla kanavilla. Näitä kanavia on käytössä esim. N kappaletta. Viestisignaaliin on koodattu ohjauskomento, joka esimerkiksi voisi olla vastaanottimen toimilaitteen P ohjaaminen päälle -tilaan.

7 91922

Ohjaimen C toiset lähetinvälineet TC2 lähettävät samanaikaisesti lisäsignaalin SC2, joka lähetetään esimerkiksi lisäsignaaleille varatulla kanavalla. Lisäsignaalin kantoaaltoon on moduloitu pientaajuinen 5 signaali Sm, joka sisältää taajuuskomponentin fm. Kun viestisignaali lähetetään esimerkiksi kanavalla 1, on signaalin Sm sisältämän taajuuskomponentin fm taajuus fl.

Ennen viestisignaalin ja lisäsignaalin lähetystä ohjain voi tarkistaa, mikä kanava on viestisignaalin lähetystä varten io vapaana. Tätä tarkoitusta varten ohjaimessa on vastaanotin-välineet RC2, jotka on viritetty kanavalle, jolla lisäsignaalit lähetetään. Ohjaimen vastaanotinvälineissä RC2 on ilmaisin, jonka jälkeen ilmaistu pientaajuinen signaali ohjataan 15 kaistanpäästösuodattimiin FC, jotka on asetettu taajuuksille fl...fn. Kaistanpäästösuodattimien jälkeen on tasoilmaisimet DC, joilla verrataan taajuuksilla fl...fn esiintyvien signaalien Sm voimakkuuksia vaihtoehtoisesti asetettuun tasoon nähden tai toisiinsa nähden. Em.

20 vertailutulosten perusteella ohjaimen logiikkayksikkö LC valitsee kanavan, jolla viestisignaali lähetetään.

Kanavaksi voidaan valita se, jota vastaavan taajuus-komponentin fm mitattu voimakkuustaso on pienin.

Vaihtoehtoisesti voidaan valita mikä tahansa kanava, jota 25 vastaavan taajuuskomponentin fm mitattu taso alittaa asetetun arvon. Jos mikään kanavia vastaavista taajuuskomponenttien f m voimakkuusarvoista ei alita asetettua arvoa, voidaan viestisignaalin lähetystä siirtää siihen saakka, kunnes jokin kanava vapautuu ts. kanavaa 30 vastaavan taajuuskomponentin fm voimakkuustaso alittaa asetetun arvon.

Vastaanotin V seuraa lisäsignaalien lähetykselle varattua kanavaa. Vastaanottimessa on ilmaisun jälkeen kaistanpäästösuodattimet signaaleja Sm vastaaville 35 taajuuksille. Kaistanpäästö-suodattimien jälkeen on tasoilmaisimet, joilla verrataan signaalien Sm 3 91922 voimakkuuksia asetettuun tasoon nähden. Jos jollakin taajuudella, esim. fl, asetettu taso ylitetään, kytkeytyvät vastaanottimen viestisignaalia vastaanottavat välineet ko. taajuutta vastaavalle kanavalle 1. Jos asetettu 5 vertailutaso ylitetään usealla kanavalla, vastaanottimen viestisignaalia vastaanottavat välineet kytkeytyvät vuorotellen edellä mainituille kanaville esimerkiksi asetetun aikaviiveen välein. Aikaväli kanavalta toiselle siirtymiselle on niin pitkä, että vastaanotinlaite ehtii io tunnistaa. onko kanavalla lähetettävät ohjauskomennot osoitettu sille. Jos ohjauskomennot on osoitettu ko. vastaanotinlaitteelle, vastaanotinlaite ottaa vastaan komennot ennen toiselle kanavalle siirtymistä.

Ohjauskomennon vastaanotettuaan vastaanottimen 15 ohjauspiirit, jotka voivat kuulua logiikkayksikköön LV, ohjaavat toimilaitetta P ohjauskomennon mukaisesti, esimerkiksi valaisimen päälle -tilaan. Toimilaite voi olla vastaanotinlaitteeseen kuuluva integraalinen osa tai se voi olla fyysisesti erillinen osa kuten esim. valaisinkiskossa 20 oleva irrotettava kohdevalaisin.

Lisäsignaalin lähetyksessä on edullista käyttää amplitudi-modulaatiota, koska tällöin lisäsignaalia vastaanotettaessa saadaan ilmaisun jälkeen helposti kaikista lisäsignaalia lähettävistä lähetinvälineistä vastaanotinvälineisiin 25 saapuvien taajuuskomponenttien fm summasignaali, josta voidaan edelleen erottaa taajuuskomponentit f1,f2,...,fn toisistaan. Amplitudimodulaatiota käytettäessä voidaan lisäsignaalin vastaanotinvälineinä käyttää edullista ja pienen tehonkulutuksen omaavaa superregeneratiivista 30 vastaanotinta.

Viestisignaalin lähetykseen voidaan käyttää esim. amplitudi- vaihe- tai taajuusmodulaatiota. Vaihe- ja taajuusmodulaatiomenetelmiä käytettäessä saavutetaan kuitenkin yleensä parempilaatuinen tiedonsiirtoyhteys 35 amplitudimodulaatioon verrattuna.

9 91922

Viesti- ja lisäsignaalin lähetykseen tai vastaanottoon käytetyt välineet eivät välttämättä ole erillisiä, vaan esim. esim. lähetysvälineissä on usein edullista käyttää ainakin yhteistä vahvistinta ja antennia molempien 5 signaalien lähettämiseen. Vastaavasti vastaanotin- välineissä voi olla edullista käyttää yhteistä antennia ja etuvahvistinta molempien signaalien vastaanottoon.

Keksinnön mukaisessa kauko-ohjausjärjestelmässä voidaan käyttää myös paluuviestiä, jonka avulla ohjain saa tiedon 10 ohjauskomennon toteutumisesta. Silloin vastaanottimessa tulee olla lähetinvälineet TV1 ja TV2 paluuviestisignaalin SV1 sekä lisäsignaalin SV2 lähettämiseksi. Ohjaimessa on vastaavasti vastaanotinvälineet RC1 paluuviestisignaalin vastaanottoa varten. Ohjaimen käyttöliitynnässä UI 15 vastaanotettu paluuviestisignaali esim. sytyttää suoritettua toimintoa kuvaavan merkkivalon. Kanavien tehokkaan käytön kannalta ja nopean vasteen saamiseksi on usein edullista lähettää paluuviestisignaali samalla kanavalla kuin se viestisignaali, jonka sisältämän 20 ohjauskomennon toteutuminen ilmoitetaan paluusignaalilla.

Lisäsignaalien vastaanotossa vastaanotinvälineiltä vaaditaan verrattain suuri dynamiikka, jos järjestelmässä on suuri määrä ohjaimia ja toimilaitteita ja kanavia on useita ja lisäksi laitteiden keskinäiset etäisyyden 25 vaihtelevat suuresti. Dynamiikkavaatimuksen pienentämiseksi voi olla edullista lähettää lisäsignaalit keskenään osittain eriaikaisesta. Käytännössä lisäsignaalit voidaan lähettää toistuvina pulsseina,

jolloin todennäköisyys usean yhtäaikaisen lisäsignaalin 30 lähetykselle pienenee. Silloin tasoilmaisimet DC ja DV

mittaavat kanavien signaalitasoa vähintään pulssien toistovälin pituisen ajan ennen lähetyskanavan valintaa.

Ajallisesti viestisignaali ja lisäsignaali voivat olla samanaikaisia, mutta ne voivat olla myös osittain tai 35 kokonaan eriaikaisia ja toinen niistä voi olla 10 91922 pitempikestoinen kuin toinen. On esimerkiksi edullista on viesti- ja lisäsignaalien lähetys vuorotellen, jolloin lähetinvälineissä voidaan käyttää vain yhtä radiotaajuista oskillaattoria, jonka taajuus ohjataan vuorotellen 5 viestisignaalin ja lisäsignaalin kanavalle.

Lisäsignaali voidaan myös lähettää samalla kanavalla kuin viestisignaali, jolloin lisäsignaaleja varten ei tarvita omaa kanavaa. Lisäsignaali voidaan silloin lähettää vuorotellen viestisignaalin kanssa tai viestisignaalin io modulaatiotavasta riippuen myös samanaikaisesti viestisignaalin kanssa. Samaa kanavaa käytettäessä lisäsignaaleja vastaanottavien välineiden on edullista olla laajakaistainen, esimerkiksi super-regeneratiivinen vastaanotin, jotta samanaikaisesti voidaan vastaanottaa 15 kaikilla kanavilla esiintyvät lisäsignaalit. Toinen vaihtoehto on seurata vuorotellen järjestelmässä olevia kanavia.

Keksinnön mukaisesta järjestelmää voidaan soveltaa myös infrapunaohjaukseen silloin, kun yhtenäiseen tilaan 20 halutaan rakentaa monimutkainen ohjausjärjestelmä.

Esimerkkinä tällaisista tiloista ovat avokonttorit ja tehdashallit, joissa infrapunasäteen kantomatkan alueella saattaa olla suurikin määrä kauko-ohjättäviä

toimilaitteita. Samoin järjestelmää voidaan käyttää IR

25 järjestelmissä sellaisissa tiloissa, joissa välisenien materiaalina käytetään infrapunan läpäisevää muovia tai lasia.

Keksinnön mukaista järjestelmää voidaan myös käyttää silloin, kun informaation siirtotienä käytetään 30 sähköverkkoa, koska myös tällöin laajoissa ohjaus- ym.

tiedonsiirtojärjestelmissä joudutaan käyttämään useita taaj uuskanavia.

Keksinnön mukaista järjestelmää voidaan käyttää myös tiedonkeruujärjestelmissä, joissa esim. antureilta 11 91922 siirretään mittaustuloksia langattomasta tai sähköverkon välityksellä esim. säätöjärjestelmän toimilaitteille tai tietojenkeruulaitteelle. Järjestelmää voidaan myös käyttää esim. viestien välitykseen henkilöhakujärjestelmissä.

5 Edellä on kuvattu vain joitakin keksinnön mukaisia sovelluksia.

Claims (25)

12 91 922

1. Tiedonsiirtomenetelmä, jota käytetään järjestelmissä, joissa on kaksi tai useampia laitteistoja (LA, LB), joissa ainakin yhdessä laitteistossa on yhdet tai useammat 5 välineet (TAI, TB1) signaalien lähettämiseksi ja ainakin yhdessä laitteistossa on yhdet tai useammat välineet (RA1, RB1) signaalien vastaanottamiseksi, ja jos järjestelmä on esimerkiksi kauko-ohjausjärjestelmä, siinä vähintään yksi laitteisto (C) on ohjain sekä vähintään yksi laitteisto (V) 10 on vastaanotinlaite, johon kuuluu tai johon on liitettynä toimilaite (P) kuten esimerkiksi valaisin, ja järjestelmissä laitteistojen välillä siirretään informaatiota siten, että ensimmäinen signaali (SAI, SB1), seuraavassa "viestisignaali", lähetetään laitteistosta 15 toiseen käyttäen siirtotienä sähkömagneettisia kenttiä kuten radioaaltoja, ääni- tai valoaaltoja, sähköistä johtumista tai induktiivista tai kapasitiivista kytkeytymistä, ja viestisignaalien siirrossa käytetään yhtä tai useampaa kanavaa, esimerkiksi yhtä tai useampaa 20 taajuuskanavaa, ja viestisignaaliin on koodattu sinänsä tunnettuja modulointitekniikoita käyttäen haluttu informaatio, kuten esimerkiksi ohjauskomento, tunnet-t u siitä, että oleellisesti edellä mainittuun viestisignaaliin ajallisesti liittyen lähetetään jotakin 25 edellä mainituista siirtoteistä käyttäen toinen signaali (SA2, SB2), seuraavassa "lisäsignaali", jonka sisältö riippuu siitä, mitä kanavaa viestisignaalin lähetykseen käytetään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnet-30 t u siitä, että ennen kuin viestisignaaleja (SAI, SB1) lähettävä laitteisto (LA, LB) valitsee viestisignaalin kanavan, se vastaanottaa muista laitteistoista lähetettyjä lisäsignaaleja (SX2) ja viestisignaalin kanavan valinta tapahtuu vastaanotettujen lisäsignaalien sisältämän infor-35 maation tai voimakkuuden tai näiden molempien perusteella. 91922

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että viestisignaaleja vastaanottavat laitteistot (LA, LB) vastaanottavat muista laitteistoista lähetettyjä lisäsignaaleja (SX2) ja valitsevat 5 viestisignaalien vastaanottokanavan vastaanotettujen lisäsignaalien sisältämän informaation tai voimakkuuden tai näiden molempien perusteella.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lisäsignaali muodostuu io kantoaallosta, joka on moduloitu signaalilla jotakin sinänsä tunnettua modulointimenetelmää käyttäen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä tunnet-t u siitä, että signaali, jolla lisäsignaalin kantoaalto on moduloitu, sisältää taajuuskomponentin fm, missä taajuuden is f m arvo riippuu siitä, mitä kanavaa viestisignaalin lähetykseen käytetään.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä tunnet- t u siitä, että ennen kuin viestisignaalin lähetyskanava valitaan, mitataan taajuuskomponenttien f m voimakkuuksia ja 20 viestisignaalin kanava valitaan siten, että valittua kanavaa vastaavan taajuuskomponentin fm voimakkuus alittaa asetetun raja-arvon.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että ennen kuin viestisignaalin 25 lähetyskanava valitaan, mitataan taajuuskomponenttien f m voimakkuuksia ja viestisignaalin kanava valitaan siten, että valittua kanavaa vastaavan taajuuskomponentin fm voimakkuus on pienin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen menetelmä 30 tunnettu siitä, että laitteiston välineet viestisignaalin vastaanottamiseksi asetetaan sellaiselle kanavalle, jota vastaavan taajuuskomponentin fm voimakkuus ylittää asetetun raja-arvon. 91922

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä tunnet- t u siitä, että milloin kahden tai useamman vastaanotetun taajuuskomponentin f m voimakkuus ylittää asetetun raja-arvon, laitteiston välineet viestisignaalin 5 vastaanottamiseksi asetetaan vuorotellen edellä mainittuja taajuuskomponentteja vastaaville kanaville.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä tunnet- t u siitä, että milloin kahden tai useamman vastaanotetun taajuuskomponentin f m voimakkuus ylittää asetetun ra jalo arvon ja vastaanotinvälineet viestisignaalin vastaanottamiseksi asetetaan vuorotellen em. taajuus-komponentteja vastaaville kanaville, tapahtuu kanavan vaihtaminen asetetun aikaviiveen välein.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen 15 menetelmä tunnettu siitä, että lisäsignaali lähetetään toistuvina pulsseina.

12. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 sekä patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että laitteiston lähettämän viestisignaalin kanava valitaan sen jälkeen, kun 20 taajuuskomponenttien fm voimakkuuksia on mitattu vähintään aika, joka on pulssitetun lisäsignaalin toistoväli.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lisäsignaalien siirtoon käytetään kanavaa, jota ei käytetä viestisignaalien 25 siirtoon.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että viestisignaali ja siihen liittyvä lisäsignaali lähetetään keskenään samalla kanavalla. 91922

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä tunnettu siitä, että viesti- ja lisäsignaali lähetetään vuorotellen.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä 5 tunnettu siitä, että kauko-ohjausjärjestelmän vastaanotinlaite (V) lähettää ohjaimeen paluuviesti-signaalin (SV1) silloin, kun vastaanotinlaite on vastaanottanut ohjauskomennon tai vastaanotinlaitteeseen kuuluva tai siihen liitetty toimilaite (P) on suorittanut io ohjauskomennon mukaisen toiminnon.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä tunnet-t u siitä, että paluuviestisignaali (SV2) lähetetään samalla kanavalla kuin se viestisignaali (SCI), jonka sisältämän ohjauskomennon vastaanottamisen tai ohjaus- 15 komennon mukaisen toiminnon suorituksen paluuviestisignaali ilmaisee. 1 Tiedonsiirtojärjestelmä, jossa on kaksi tai useampia laitteistoja (LA, LB), joiden välillä siirretään informaatiota siten, että ensimmäinen signaali (SAI, SB1), 20 seuraavassa "viesti-signaali", lähetetään laitteistosta toiseen käyttäen siirtotienä sähkömagneettisia kenttiä, ääni- tai valoaaltoja, sähköistä johtumista tai . induktiivista tai kapasitiivista kytkeytymistä, ja viestisignaalien siirrossa käytetään yhtä tai useampaaa 25 kanavaa, esimerkiksi yhtä tai useampaa taajuuskanavaa, ja viestisignaaliin on koodattu sinänsä tunnettuja modulointitekniikoita käyttäen haluttu informaatio, kuten esimerkiksi ohjauskomento, ja vähintään yhdessä laitteistossa (LA, LB)) on välineet (TAI, TB1) 30 viestisignaalin (SAI, SB1) lähettämiseksi ja vähintään yhdessä laitteistossa (LA, LB) on välineet (RA1, RB1) viestisignaalin vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu yksi tai useampi laitteisto, jossa on välineet (TA2, TB2) toisen signaalin (SA2, SB2), : 35 seuraavassa "lisäsignaalin", lähettämiseksi jotakin edellä 91922 mainituista siirtoteistä käyttäen ja oleellisesti edellä mainittuun viestisignaaliin ajallisesti liittyen ja kyseisessä laitteistossa on lisäsignaalin lähetys-välineisiin (TA2, TB2) kytketty välineet (GA, GB), joiden 5 avulla lisäsignaalin sisältö saadaan riippuvaksi siitä, mitä kanavaa viestisignaalin lähetykseen käytetään, ja lisäksi järjestelmään kuuluu yksi tai useampi laitteisto (LA, LB), jossa on välineet (RA2, RB2) muiden laitteistojen lähetinvälineistä lähetetyn lisäsignaalin (SX2) io vastaanottamiseksi.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että laitteistossa (LA, LB), jossa on välineet viestisignaalin (SAI, SB1) lähettämiseksi, on välineet lisäsignaalin (SA2, SB2) lähettämiseksi (TA2, TB2) 15 sekä vastaanottamiseksi (RA2, RB2).

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että laitteistossa (LA, LB), jossa on välineet (RA1, RB1) viestisignaalin vastaanottamiseksi, on välineet (RA2, RB2) lisäsignaalin vastaanottamiseksi.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 18 - 20 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että välineissä (RA2, RB2) lisäsignaalin vastaanottamiseksi käytetään laajakaistaista vastaanotinpiiriä, esimerkiksi superregeneratiivista vastaanotinta, joka vastaanottaa 25 signaalia kahdelta tai useammalta kanavalta samanaikaisesti.

22. Jonkin patenttivaatimusten 18 - 21 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että laitteistossa (C, V), jossa on välineet (RC2, RV2) lisäsignaalin vastaanottamiseksi, on 30 näihin välineisiin kytkettynä välineet (FC, DC, FV, DV) ilmaistun signaalin sisältämien taajuuskomponenttien voimakkuuksien tunnistamiseksi. 91922

23. Jonkin patenttivaatimuksen 18 - 22 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että viestisignaalin vastaanottoon käytetään kapeakaistaista vastaanotinpiiriä, joka vastaanottaa signaalia oleellisesti yhdeltä kanavalta 5 kerrallaan.

24. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että viestisignaalin ja lisäsignaalin siirtotienä käytetään sähkömagneettisia kenttiä kuten radioaaltoja. io 25. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että lisäsignaalia vastaanottaviin välineisiin kuuluvat välineet amplitudimoduloidun signaalin ilmaisemiseksi ja viestisignaalia vastaanottaviin välineisiin kuuluvat 15 välineet vaihe- tai taajuusmoduloidun signaalin ilmaisemiseksi.

26. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että järjestelmässä vähintään yksi laitteisto on ohj ain (C) sekä vähintään yksi 20 laitteisto on vastaanotinlaite (V) ja ohjaimesta vastaanotinlaitteeseen lähetettävä viestisignaali (SCI) sisältää ohjauskomennon, joka saa aikaan vastaanotinlaitteeseen kuuluvan tai siihen liitetyn toimilaitteen (P) kuten esimerkiksi valaisimen halutun toiminnon. » 91922 Lö PAT ENTKRAV