FI91922C - Tiedonsiirtojärjestelmä - Google Patents

Description

91922 TIEDONSIIRTOJ&RJESTELMÅ

KeksinnOn kohteena on tiedonsiirtojarjestelmå esimerkiksi valaistuksen, ilmastoinnln, turva- ja AV-laitteiden kauko-ohjaukseen.

5 Kauko-ohjausjårjestelmiå on kåytetty yleisesti mm. viihde-elektroniikassa. Aikaisemmin nåmå perustuivat ultraåånen (UÅ) hyvåksikåyttttttn mutta nykyisin infrapunavaloon (IR) perustuva tekniikka on yleisimmin kåytttsså. Ultraåånen haittana oli mm. varsin kapea ohjaus- ja osoitekoodien io kåyttåmahdollisuus. Valaistuksen ohjaukseen soveltuvia IR jårjestelmiå valmistavat mm. Siemens AG, Saksa ja Philips, Hollanti. Infrapunamenetelman haittana on sen vaatima valotie lahettimen ja vastaanottimen vaiilia.

Onkin odotettavissa, etta radio-ohjaus tulee valtaamaan yha 15 enemman alaa valaistuksen, ilmastoinnin, AV- ja turvalaitteiden ohjauksessa. Radioaallot etenevat normaalien vaiiseinien lapi ja tama johtaa siihen, etta laitteiden valiseen kommunikaatiosignaaliin sisailytetaan riittavan laaja osoitekoodi. Suurissa jarjestelmisså 20 joudutaan kuitenkin samanaikaisesti ohjaamaan useita toimilaitteita. Jos ohjausjarjestelmassa kaytetaan vain yhta tiedonsiirtokanavaa, ei yhden kantomatkan sisållå kuitenkaan voida samanaikaisesti siirtåå useita ohjaus-komentoja. Toisaalta kåytettavisså olevien radiokanavien 25 rajoitettu måårå sulkee laajemmissa jårjestelmisså pois mahdollisuuden kåyttåå jokaiselle låhettimelle tai vastaanottimelle omaa kanavaa.

Edellå mainittu ongelma on radiopuhelimissa ratkaistu siten, ettå puhelimen kantomatkan alueella toimiva so keskuslaite valitsee kulloinkin kåyttåmåttCmånå olevan kanavan kommunikaatiota vårten. Kauko-ohjausjårjestelmisså tåmå ratkaisu on mahdollinen vain silloin, kun jårjes-telmåån kuuluu keskusyksikkO. Silloinkin ratkaisun 2 91922 haittana on hitaus; usein kauko-ohjauksessa vaaditaan ohjauskåskyå vastaavan toiminnan suorittamista mahdol-lisimman lyhyellå viiveellå, jolloin edestakainen tiedon-siirto ohjainlaitteen ja keskuksen vålillå aiheuttaa liian 5 pitkan viiveen ohjauksen ja toiminnan vaiille. Toiseksi on useissa tapauksissa edullista tehda ohjausjarjestelma hajautetuksi, jolloin keskusyksikdn jaaminen pois vahentaa kustannuksia ja ohjausjarjestelma ei ole sidottu keskusyksikdn toimintaetaisyyteen tai kapasiteettiin.

io Ns. langattomissa puhelimissa ongelma on kehittyneempiin malleihin ratkaistu siten, etta puhelin mittaa vuorotellen kåytdsså olevien kanavien håiridtasoa ja valitsee sen kanavan, jolla håirititaso on pienin. Håiridtason mittaus suoraan kaytdssa olevilta kanavilta on kaytanndssa 15 kuitenkin suoritettava yksi kanava kerrallaan, koska vastaanotinpiirit tulevat muutoin monimutkaisiksi ja kalliiksi. Lisaksi luonteeltaan satunnaisen signaalin tason mittaus vie kanavaa kohden verrattain pitkan ajan ennen kuin voidaan luotettavasti paatelia, onko kanavalla 20 jo liikennetta. Nain olien kanavan valintaan kuluu myds talla menetelmaiia liian pitka aika kauko-ohjaus-sovellutuksia ajatellen.

Keksinndn mukainen tiedonsiirtoj ar jestelma koostuu kahdesta tai useammasta laitteistosta, joiden vaiilia siirretaan 25 informaatiota siten, etta normaalin informaatiota sisaitavan viestisignaalin lisaksi lahetetaan toinen signaali, lisasignaali, jonka sisaltd riippuu siita, milla kanavalla viestisignaali lahetetaan. Naita lisasignaaleja seuraamalla viestia lahettava laitteisto pystyy 30 havaitsemaan nopeasti mitka kanavat ovat varattuja ja mitka kanavat vapaina viestisignaalin lahetysta vårten. Vastaavasti viestisignaalia vastaanottava laitteisto pystyy nopeasti kytkeytymåån oikealle kanavalle.

Nåmå lisåsignaalit voidaan puolestaan låhettåå omalla 35 kanavallaan siten, ettå useastakin tållå kanavalla yhtå 3 91922 aikaa lahetetysta lisåsignaalista voidaan ohjaimen tai vastaanotinlaitteen vastaanotinvålineillå selvittaå nopeasti, mitka kanavat ovat varattuina. Toinen vaihtoehto on, ettå lisåsignaali lahetetaan samalla kanavalla kuin 5 sita vastaava viestisignaali, jolloin laajakaistaisella vastaanottimella voidaan seurata useilla kanavilla esiintyvia lisdsignaaleja samanaikaisesti.

KeksinnOn mukaisessa jårjestelmåssS yhdistetaan radiotaajuisen signaalin monipuoliset kayttiimahdollisuudet io ja toisaalta ohjauskomentojen nopea vasteaika suurissakin j Srjestelmissa.

Yksityiskohtaisemmista keinoista keksinniJn mukaisen jarjestelman toteuttamiseksi viitataan patenttivaatimuksiin ja jaijempana esitettaviin eraisiin keksinnOn mukaisiin 15 jarjestelmiin.

Seuraavassa kuvataan eras keksinnan mukainen kauko-ohjausjarjestelma, jota esittaa piirustus FIG 1.

Piirustuksen FIG 1 merkinnat:

LA Laitteisto A

20 TAI Laitteiston A lahetinvaiineet viestisignaalin lahettamiseksi TA2 Laitteiston A lahetinvaiineet lisasignaalin lahettamiseksi RA1 Laitteiston A vastaanotinvaiineet viestisignaalin 25 vastaanottamiseksi RA2 Laitteiston A vastaanotinvaiineet lisasignaalin vastaanottamiseksi GA Laitteiston A logiikkapiirit

LB Laitteisto B

30 TBI Laitteiston B lahetinvaiineet viestisignaalin lahettamiseksi TB2 Laitteiston B lahetinvaiineet lisasignaalin lahettamiseksi RB1 Laitteiston B vastaanotinvaiineet viestisignaalin ---—-------- ' TT- 91922 4 vastaanottamiseksi RB2 Laitteiston B vastaanotinvålineet lisåsignaalin vastaanottamiseksi GB Laitteiston B logiikkapiirit

5 DAi Tuloviesti DA

DAo LåhtOviesti DA

DBi Tuloviesti DB

DBo LåhtSviesti DB

SA1 Viestisignaali A

10 SA2 Lisåsignaali A

SB1 Viestisignaali A

SB2 Lisåsignaali B

SX2 Muista laitteistoista låhetetyt lisåsignaalit

Esimerkkijårjestelmåån kuuluvat laitteisto A ja laitteisto 15 B. Laitteistoja voi kuitenkin olla mielivaltainen måårå.

Viestin DA siirtåmiseksi laitteistossa A on låhetinvålineet TA1 ja laitteistossa B on vastaanotinvålineet RBl. Viestin DA sisåltåmå signaali, seuraavassa viestisignaali, SA1 siirretåån esimerkiksi radioaaltoja ja taajuuskanavia 20 kåyttåen. Taajuuskanavan valinnan suorittaa laitteistossa A logiikkayksikkO GA ja laitteistossa B logiikkayksikkO GB.

Laitteiston A toiset låhetinvålineet TA2 låhettåvåt yhdesså viestisignaalin kanssa lisåsignaalin SA2. Lisåsignaalin sisåltO riippuu siitå, mitå taajuuskanavaa viestisignaalin 25 låhetyksesså kåytetåån.

Ennen viestisignaalin ja lisåsignaalin låhetystå laitteisto A voi tarkistaa, mikå kanava on viestisignaalin låhetystå vårten vapaana. Tåtå tarkoitusta vårten ohjaimessa on vastaanotinvålineet RA2 lisåsignaalien vastaanottoa vårten.

30 Muista laitteistosta saapuvia lisåsignaaleja SX2 vastaanottamalla laitteiston A logiikkayksikkO GA voi valita vastaanotettujen lisåsignaalien sisåltåmån informaation tai voimakkuuden perusteella vapaana olevan kanavan.

91922

Vastaavasti laitteisto B voi kåyttåå muista laitteistoista vastaanotettujen lisåsignaalien SX2 sisåltåmåå informaatiota tai voimakkuutta hyvåksi, kun se valitsee viestisignaalien vastaanottokanavan. Tåtå tarkoitusta 5 vårten laitteistossa B on vålineet lisåsignaalien vastaanottamiseksi.

Edellå on kuvattu viestin DA siirto laitteistosta A laitteistoon B. Vastaavasti voidaan viestejå siirtåå kaksisuuntaisestikin. Silloin esim. viestin DB

10 siirtåmiseksi rayos laitteistossa 3 tarvitaan vålineet TB1 viestisignaalin låhettåmiseksi sekå vålineet TB2 lisåsignaalin låhettåmiseksi ja laitteistossa A tarvitaan vålineet RA1 viestisignaalien vastaanottamiseksi.

Viesti- ja lisåsignaalin låhetykseen tai vastaanottoon 15 kåytetyt vålineet eivåt vålttåmåttå ole erillisiå, vaan esim. låhetysvålineisså on radioaaltoja kåytettåesså usein edullista kåyttåå ainakin yhteistå vahvistinta ja antennia molempien signaalien låhettåmiseen. Vastaavasti vastaanotinvålineisså voi olla edullista kåyttåå yhteistå .. 20 antennia ja etuvahvistinta molempien signaalien I t < * vastaanottoon.

Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisemmin eras keksinndn ; mukainen kauko-ohjausjårjestelmå, jota esittåå piirustus FIG 2.

25 Piirustuksen FIG 2 merkinnåt: C Ohjain U Kåyttåj å UI KåyttOliityntå LC Ohjaimen logiikkayksikko 30 TC Ohjaimen låhetinvålineet TC1 Låhetinvålineiden viestisignaalia låhettava osa TC2 Låhetinvålineiden lisåsignaalia låhettava osa RC2 Ohjaimen vålineet lisåsignaalin vastaanotramiseksi ’· ja ilmaisemiseksi 6 91922

FC Ohjaimen kaistanpååstOsuodatinyksikkO

DC Ohjaimen tasonilmaisuyksikkO

RC1 Ohjaimen takaisinkytkentSsignaalin vastaanotinvSlineet 5 V Vastaanotinlaite RV1 Vastaanotinlaitteen vastaanotinvSlineet viestisignaalin vastaanottoa vårten RV2 Vastaanotinlaitteen vastaanotinvSlineet lisåsignaalin vastaanottoa vårten io FV Vastaanotinlaitteen kaistanpååstOsuodatinyksikkd DV Vastaanotinlaitteen tasonilmaisuyksikkd

LV Vastaanotinlaitteen logiikkayksikkO

P Toimilaite TV1 Vastaanotinlaitteen paluuviestisignaalin lahetin- 15 valineet TV2 Vastaanotinlaitteen lisSsignaalin lahetinvaiineet SCI Ohjaimen lahettama viestisignaali SC2 Ohjaimen lahettama lisasignaali SVI Vastaanotinlaitteen lahettama paluuviestisignaali 20 SV2 Vastaanottimen lahettama lisasignaali SX2 Muista laitteistoista lahetetyt lisasignaalit

Esimerkkijarjestelmåan kuuluvat ohjain (C) ja vastaanotin (V), joita kumpiakin voi olla mielivaltainen lukumaara.

Halutun toiminnon aikaansaamiseksi aktivoidaan ohjaimen 25 kayttdliitynnan UI ohjainvalineita, esim. painikkeita. Ihmisen lisaksi aktivointi voi tapahtua myOs esim. tietokoneen tai anturin suorittamana.

Ohjaimen C ensimmaiset lahetinvaiineet TC1 lahettavat viestisignaalin SCI, joka lahetetaan radioaaltoina, 30 esimerkiksi 433,92 MHz:n taajuuden ymparistOssa sijaitsevilla kanavilla. Naita kanavia on kaytdssa esim. N kappaletta. Viestisignaaliin on koodattu ohjauskomento, joka esimerkiksi voisi olla vastaanottimen toimilaitteen P ohjaaminen paaile -tilaan.

7 91922

Ohjaimen C toiset lahetinvaiineet TC2 lahettavat samanaikaisesti lisSsignaalin SC2, joka lahetetaan esimerkiksi lisasignaaleille varatulla kanavalla.

LisSsignaalin kantoaaltoon on modulo!tu pientaajuinen 5 signaali 5m, joka sisaitaa taajuuskomponentin fm. Kun vlestisignaali lahetetaan esimerkiksi kanavalla 1, on signaalin Sm sisaitaman taajuuskomponentin fm taajuus fl.

Ennen viestisignaalin ja lisasignaalin lahetysta ohjain voi tarkistaa, mika kanava on viestisignaalin lahetysta vårten ίο vapaana. Tata tarkoitusta vårten ohjaimessa on vastaanotin-vaiineet RC2, jotka on viritetty kanavalle, jolla lisasignaalit lahetetaan. Ohjaimen vastaanotinvdlineissa RC2 on ilmaisin, jonka jaikeen ilmaistu pientaajuinen signaali ohjataan 15 kaistanpaastdsuodattimiin FC, jotka on asetettu taajuuksille fl...fn. Kaistanpaastdsuodattimien jaikeen on tasoilmaisimet DC, joilla verrataan taajuuksilla fl...fn esiintyvien signaalien Sm voimakkuuksia vaihtoehtoisesti asetettuun tasoon nahden tai toisiinsa nahden. Em.

20 vertailutulosten perusteella ohjaimen loglikkayksikkd LC valitsee kanavan, jolla vlestisignaali lahetetaan.

Kanavaksi voidaan valita se, jota vastaavan taajuuskomponentin fm mitattu voimakkuustaso on pienin. Vaihtoehtoisesti voidaan valita mika tahansa kanava, jota 25 vastaavan taajuuskomponentin fm mitattu taso alittaa asetetun arvon. Jos mikaan kanavia vastaavista taajuuskomponenttien fm voimakkuusarvoista ei alita asetettua arvoa, voidaan viestisignaalin lahetysta siirtaa siihen saakka, kunnes jokin kanava vapautuu ts. kanavaa 30 vastaavan taajuuskomponentin fm voimakkuustaso alittaa asetetun arvon.

Vastaanotin V seuraa lisåsignaalien lahetykselle varattua kanavaa. Vastaanottimessa on ilmaisun jaikeen kaistanpSastttsuodattimet signaaleja Sm vastaaville 35 taajuuksille. Kaistanpaastd-suodattimien jaikeen on tasoilmaisimet, joilla verrataan signaalien Sm 3 91922 voimakkuuksia asetettuun rasoon nahden. Jos jollakin taajuudella, esim. fl, asetettu taso ylitetåån, kytkeytyvat vastaanottimen viestisignaalia vastaanottavat vålineet ko. taajuutta vastaavalle kanavalle 1. Jos asetettu 5 vertailutaso ylitetåån usealla kanavalla, vastaanottimen viestisignaalia vastaanottavat vålineet kytkeytyvåt vuorotellen edellå mainituille kanaville esimerkiksi asetetun aikaviiveen vålein. Aikavåli kanavalta toiselle siirtymiselie on niin pitkå, ettå vastaanotinlaite ehtii io tunnistaa. onko kanavalla låhetettåvåt ohjauskomennot osoitettu siile. Jos ohjauskomennot on osoitettu ko. vastaanotinlaitteelle, vastaanotinlaite ottaa vastaan komennot ennen toiselle kanavalle siirtymistå.

Ohjauskomennon vastaanotettuaan vastaanottimen 15 ohjauspiirit, jotka voivat kuulua logiikkayksikkddn LV, ohjaavat toimilaitetta P ohjauskomennon mukaisesti, esimerkiksi valaisimen påålle -tilaan. Toimilaite voi olla vastaanotinlaitteeseen kuuluva integraalinen osa tai se voi olla fyysisesti erillinen osa kuten esim. valaisinkiskossa 20 oleva irrotettava kohdevalaisin.

Lisåsignaalin låhetyksesså on edullista kåyttåå amplitudi-modulaatiota, koska tålldin lisåsignaalia vastaanotettaessa saadaan ilmaisun jålkeen helposti kaikista lisåsignaalia låhettåvistå låhetinvalineistå vastaanotinvålineisiin 25 saapuvien taajuuskomponenttien fm summasignaali, josta voidaan edelleen erottaa taajuuskomponentit fl,f2,...,fn toisistaan. Amplitudimodulaatiota kaytettaesså voidaan lisåsignaalin vastaanotinvalineina kåyttåå edullista ja pienen tehonkulutuksen omaavaa superregeneratiivista 30 vastaanotinta.

Viestisignaalin låhetykseen voidaan kåyttåå esim. amplitudi- vaihe- tai taajuusmodulaatiota. Vaihe- ja taajuusmodulaatiomenetelmia kåytettåesså saavutetaan kuitenkin yleenså parempilaatuinen tiedonsiirtoyhteys 35 amplitudimodulaatioon verrattuna.

9 91922

Viesti- ja lisasignaalin lahetykseen tai vastaanottoon kSytetyt vSlineet eivat vaittamatta ole erillisia, vaan esim. esim. lahetysvaiineissa on usein edullista kayttaa ainakin yhteista vahvistinta ja antennia molempien 5 signaalien lahettamiseen. Vastaavasti vastaanotin- vålineissa voi olla edullista kayttaa yhteista antennia ja etuvahvistinta molempien signaalien vastaanottoon.

Keksinndn mukaisessa kauko-ohjausjarjestelmassa voidaan kayttaa rnyOs paluuviestia, jonka avulla ohjain saa tiedon 10 ohjauskomennon toteutumisesta. Silloin vastaanottimessa tulee olla lahetinvaiineet TV1 ja TV2 paluuviestisignaalin SVI seka lisasignaalin SV2 lShettåmiseksi. Ohjaimessa on vastaavasti vastaanotinvaiineet RC1 paluuviestisignaalin vastaanottoa vårten. Ohjaimen kayttdliitynnassa UI 15 vastaanotettu paluuviestisignaali esim. sytyttaa suoritettua toimintoa kuvaavan merkkivalon. Kanavien tehokkaan kaytOn kannalta ja nopean vasteen saamiseksi on usein edullista lahettaa paluuviestisignaali samalla kanavalla kuin se viestisignaali, jonka sisaitaman 20 ohjauskomennon toteutuminen ilmoitetaan paluusignaalilla.

Lis&signaalien vastaanotossa vastaanotinvålineiltå vaaditaan verrattain suuri dynamiikka, jos jarjestelmassa on suuri maara ohjaimia ja toimilaitteita ja kanavia on useita ja lisaksi laitteiden keskinaiset etaisyyden 25 vaihtelevat suuresti. Dynamiikkavaatimuksen pienen-tamiseksi voi olla edullista lahettaa lisasignaalit keskenaan osittain eriaikaisesti. KaytannOssa lisasignaalit voidaan lahettaa toistuvina pulsseina, jolloin todennakOisyys usean yhtaaikaisen lisasignaalin 30 lahetykselle pienenee. Silloin tasoilmaisimet DC ja DV mittaavat kanavien signaalitasoa vahintaan pulssien toistovalin pituisen ajan ennen lahetyskanavan valintaa.

Ajallisesti viestisignaali ja lisasignaali voivat olla samanaikaisia, mutta ne voivat olla myds osittain tai 35 kokonaan eriaikaisia ja toinen niista voi olla 10 91922 pitempikestoinen kuln tolnen. On esimerkiksi edullista on viesti- ja lisSsignaalien låhetys vuorotellen, jolloin l&hetinvaiineisså voidaan kSyttSS vain yhta radiotaajuista oskillaattoria, jonka taajuus ohjataan vuorotellen 5 viestisignaalin ja lisOsignaalin kanavalle.

LisSsignaali voidaan myOs lShettaa samalla kanavalla kuin viestisignaali, jolloin lisfisignaaleja vårten ei tarvita omaa kanavaa. LisSsignaali voidaan silloin lShettSS

vuorotellen viestisignaalin kanssa tai viestisignaalin io modulaatiotavasta riippuen myOs samanaikaisesti viestisignaalin kanssa. Samaa kanavaa k&ytett&essM

lisSsignaaleja vastaanottavien vMlineiden on edullista olla laajakaistainen, esimerkiksi super-regeneratiivinen vastaanotin, jotta samanaikaisesti voidaan vastaanottaa 15 kaikilla kanavilla esiintyvSt lisåsignaalit. Toinen vaihtoehto on seurata vuorotellen jSrjestelmassa olevia kanavia.

KeksinnOn mukaisesta jarjestelmåS voidaan soveltaa myOs infrapunaohjaukseen silloin, kun yhtenOiseen tilaan 20 halutaan rakentaa monimutkainen ohjausjSrjestelma.

EsimerkkinS tMllaisista tiloista ovat avokonttorit ja tehdashallit, joissa infrapunas&teen kantomatkan alueella saattaa olla suurikin mSSra kauko-ohjattavia toimilaitteita. Samoin jårjestelmSS voidaan kSyttåa IR 25 jOrjestelmissO sellaisissa tiloissa, joissa vOlisenien materiaalina k&ytetOOn infrapunan lapSisevSS muovia tai lasia.

KeksinnOn mukaista j Orj estelm&å voidaan myOs kSyttåå silloin, kun informaation siirtotienS kOytetaan 30 s&hkOverkkoa, koska myOs tailOin laajoissa ohjaus- ym.

tiedonsiirtojarjestelmissS joudutaan kOyttamOOn useita taaj uuskanavia.

KeksinnOn mukaista j£rjestelmOO voidaan kSyttaa myOs tiedonkeruujOrjestelmissa, joissa esim. antureilta 11 91922 siirretaån mittaustuloksia langattomasti tai såhkoverkon vSlityksellå esixn. sååtcSjårjestelmån toimilaitteille tai tietojenkeruulaitteelle. JSr j estelmåå voidaan myOs kdyttaa esim. viestien v&Litykseen henkiliJhaku j Srj estelmissa.

5 Edellå on kuvattu vain joitakin keksinndn mukaisia sovelluksia.

Claims (26)

12 91 922

1. Tiedonsiirtomenetelma, jota kaytetaan jarjestelmissa, joissa on kaksi tai useampia laitteistoja (LA, LB), joissa ainakin yhdesså laitteistossa on yhdet tai useammat 5 vålineet (TAI, TBI) signaalien lahettamiseksi ja ainakin yhdessa laitteistossa on yhdet tai useammat vålineet (RA1, RB1) signaalien vastaanottamiseksi, ja jos jårjestelmå on esimerkiksi kauko-ohjausjårjestelmå, siinå våhintåån yksi laitteisto (C) on ohjain seka våhintSån yksi laitteisto (V) 10 on vastaanotinlaite, johon kuuluu tai johon on liitettynå toimilaite (P) kuten esimerkiksi valaisin, ja jarjestelmissa laitteistojen vålillå siirretaan informaatiota siten, etta ensimmåinen signaali (SA1, SB1), seuraavassa "viestisignaali", lahetetaan laitteistosta 15 toiseen kåyttåen siirtotienå såhkdmagneettisia kenttia kuten radioaaltoja, aani- tai valoaaltoja, sahkdista johtumista tai induktiivista tai kapasitiivista kytkeytymista, ja viestisignaalien siirrossa kaytetaan yhtå tai useampaa kanavaa, esimerkiksi yhtå tai useampaa 20 taajuuskanavaa, ja viestisignaaliin on koodattu sinånså tunnettuja modulointitekniikoita kåyttåen haluttu informaatio, kuten esimerkiksi ohjauskomento, t u η n e t-t u siitå, ettå oleellisesti edelia mainittuun viestisignaaliin ajallisesti liittyen låhetetaan jotakin 25 edelia mainituista siirtoteista kayttaen toinen signaali (SA2, SB2), seuraavassa "lisasignaali", jonka sisaltd riippuu siita, mita kanavaa viestisignaalin lahetykseen kaytetaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma t u η n e t -ao tu siita, etta ennen kuin viestisignaaleja (SA1, SB1) lahettava laitteisto (LA, LB) valitsee viestisignaalin kanavan, se vastaanottaa muista laitteistoista lahetettyja lisasignaaleja (SX2) ja viestisignaalin kanavan valinta tapahtuu vastaanotettujen lisåsignaalien sisaitaman infor-35 maation tai voimakkuuden tai naiden molempien perusteella. 91922

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelma t u n -n e t t u siita, etta viestisignaaleja vastaanottavat laitteistot (LA, LB) vastaanottavat muista laitteistoista lahetettyja lisasignaaleja (SX2) ja valitsevat 5 viestisignaalien vastaanottokanavan vastaanotettujen lisåsignaalien sisåltaman informaation tai voimakkuuden tai naiden molempien perusteella.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelma tunnettu siita, etta lisasignaali muodostuu io kantoaallosta, joka on moduloitu signaalilla jotakin sinansa tunnettua modulointimenetelmaa kayttaen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelma t u η n e t -t u siita, etta signaali, jolla lisasignaalin kantoaalto on moduloitu, sisaltaa taa juuskomponentin fm, missa taajuuden is fm arvo riippuu siita, mita kanavaa viestisignaalin lahetykseen kaytetaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelma t u η n e t- t u siita, etta ennen kuin viestisignaalin lahetyskanava valitaan, mitataan taajuuskomponenttien fm voimakkuuksia ja 20 viestisignaalin kanava valitaan siten, etta valittua kanavaa vastaavan taajuuskomponentin fm voimakkuus alittaa asetetun raja-arvon.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelma tunnettu siita, etta ennen kuin viestisignaalin 25 lahetyskanava valitaan, mitataan taajuuskomponenttien fm voimakkuuksia ja viestisignaalin kanava valitaan siten, etta valittua kanavaa vastaavan taajuuskomponentin fm voimakkuus on pienin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen menetelma so tunnettu siita, etta laitteiston vaiineet viestisignaalin vastaanottamiseksi asetetaan sellaiselle kanavalle, jota vastaavan taajuuskomponentin fm voimakkuus ylittaa asetetun raja-arvon. 91922

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelma t u η n e t- t u siita, etta milloin kahden tai useamman vastaanotetun taajuuskomponentin fm voiraakkuus ylittaa asetetun raja-arvon, laitteiston vSlineet viestisignaalin 5 vastaanottamiseksi asetetaan vuorotellen edelia mainittuja taajuuskomponentteja vastaaville kanaville.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelma t u η n e t-t u siita, etta milloin kahden tai useamman vastaanotetun taajuuskomponentin fm voimakkuus ylittaa asetetun raja- 10 arvon ja vastaanotinvaiineet viestisignaalin vastaanottamiseksi asetetaan vuorotellen em. taajuuskomponentteja vastaaville kanaville, tapahtuu kanavan vaihtaminen asetetun aikaviiveen vaiein.

11. Jonkin edelia olevan patenttivaatimuksen mukainen 15 menetelma tunnettu siita, etta lisdsignaali lahetetaan toistuvina pulsseina.

12. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 seka patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelma tunnettu siita, etta laitteiston lahettaman viestisignaalin kanava valitaan sen jaikeen, kun 20 taajuuskomponenttien fm voimakkuuksia on mitattu vahintaan aika, joka on pulssitetun lisasignaalin toistovaii.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelma tunnettu siita, etta lisasignaalien siirtoon kaytetaan kanavaa, jota ei kayteta viestisignaalien 25 siirtoon.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelma tunnettu siita, etta viestisignaali ja siihen liittyva lisasignaali lahetetaan keskenaan samalla kanavalla. 91922

15. Jonkln edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelma tunnettu siita, etta viesti- ja lisasignaali lahetetaan vuorotellen.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelma 5 tunnettu siita, etta kauko-ohjausjarjestelman vastaanotinlaite (V) lahettaa ohjaimeen paluuviesti-signaalin (SVI) silloin, kun vastaanotinlaite on vastaanottanut ohjauskomennon tai vastaanotinlaitteeseen kuuluva tax siihen liitetty toimilaite (P) on suorittanut io ohjauskomennon mukaisen toiminnon.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelma t u η n e t-t u siita, etta paluuviestisignaali (SV2) lahetetaan samalla kanavalla kuin se viestisignaali (SCI), jonka sisaltaman ohjauskomennon vastaanottamisen tai ohjaus- 15 komennon mukaisen toiminnon suorituksen paluuviestisignaali ilmaisee.

18. Tiedonsiirtojarjestelma, jossa on kaksi tai useampia laitteistoja (LA, LB), joiden vaiilia siirretaan informaatiota siten, etta ensimmainen signaali (SA1, SB1), 20 seuraavassa "viesti-signaali", lahetetaan laitteistosta toiseen kayttåen siirtotiena sahkOmagneettisia kenttia, aani- tai valoaaltoja, sahkdistå johtumista tai . induktiivista tai kapasitiivista kytkeytymista, ja viestisignaalien siirrossa kaytetaan yhta tai useampaaa 25 kanavaa, esimerkiksi yhta tai useampaa taajuuskanavaa, ja viestisignaaliin on koodattu sinansa tunnettuja modulointitekniikoita kayttaen haluttu informaatio, kuten esimerkiksi ohjauskomento, ja vahintaan yhdessa laitteistossa (LA, LB)) on valineet (TAI, TBI) 30 viestisignaalin (SA1, SB1) lahettamiseksi ja vahintaan yhdessa laitteistossa (LA, LB) on valineet (RA1, RB1) viestisignaalin vastaanottamiseksi, tunnettu siita, etta jarjestelmaan kuuluu yksi tai useampi laitteisto, jossa on valineet (TA2, TB2) toisen signaalin (SA2, SB2), : 35 seuraavassa "lisasignaalin", lahettamiseksi jotakin edelia 91922 mainituista sixrtoteista kayttaen ja oleellisesti edelia mainittuun viestisignaaliin ajallisesti liittyen ja kysexsessa laitteistossa on lisasignaalin lahetys-vaiineisiin (TA2, TB2) kytketty valineet (GA, GB), joiden 5 avulla lisasignaalin sisåltO saadaan riippuvaksi siita, mita kanavaa viestisignaalin lahetykseen kaytetaan, ja lisåksi jarjestelmåån kuuluu yksi tax useampi laitteisto (LA, LB), jossa on valineet (RA2, RB2) muiden laitteistojen lahetinvaiineista lahetetyn lisasignaalin (SX2) io vastaanottamiseksi.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen jarjestelma tun- n e t t u siita, etta laitteistossa (LA, LB), jossa on valineet viestisignaalin (SA1, SB1) lahettamiseksi, on valineet lisasignaalin (SA2, SB2) lahettamiseksi (TA2, TB2) 15 seka vastaanottamiseksi (RA2, RB2).

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen jarjestelma tunnettu siita, etta laitteistossa (LA, LB), jossa on valineet (RA1, RB1) viestisignaalin vastaanottamiseksi, on valineet (RA2, RB2) lisasignaalin vastaanottamiseksi.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 18 - 20 mukainen jarjestelma tunnettu siita, etta vaiineissa (RA2, RB2) lisasignaalin vastaanottamiseksi kaytetaan laajakaistaista vastaanotinpiiria, esimerkiksi superregeneratiivista vastaanotinta, joka vastaanottaa 25 signaalia kahdelta tai useammalta kanavalta samanaikaisesti.

22. Jonkin patenttivaatimusten 18 - 21 mukainen jarjestelma tunnettu siita, etta laitteistossa (C, V), jossa on valineet (RC2, RV2) lisasignaalin vastaanottamiseksi, on 30 naihin valineisiin kytkettyna valineet (FC, DC, FV, DV) ilmaistun signaalin sisaltamien taajuuskomponenttien voimakkuuksien tunnistamiseksi. 91922

23. Jonkin patenttivaatirauksen 18 - 22 mukainen jarjestelma tunnettu siita, etta viestisignaalin vastaanottoon kaytetaan kapeakaistaista vastaanotinpiiria, joka vastaanottaa signaalia oleellisesti yhdelta kanavalta 5 kerrallaan.

24. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jar-jestelma tunnettu siita, etta viestisignaalin ja lisdsignaalin siirtotiena kaytetaan sahkdmagneettisia kenttia kuten radioaaltoja. io 25. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jarjestelma tunnettu siita, etta lisasignaalia vastaanottaviin vaiineisiin kuuluvat vaiineet amplitudimoduloidun signaalin ilmaisemiseksi ja viestisignaalia vastaanottaviin vaiineisiin kuuluvat 15 vaiineet vaihe- tai taajuusmoduloidun signaalin ilmaisemiseksi.

26. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jarjestelma tunnettu siita, etta jarjestelmassa vahintaan yksi laitteisto on ohj ain (C) seka vahintaan yksi 20 laitteisto on vastaanotinlaite (V) ja ohjaimesta vastaanotinlaitteeseen lahetettava viestisignaali (SCI) sisaitaa ohjauskomennon, joka saa aikaan vastaanotinlaitteeseen kuuluvan tai siihen liitetyn toimilaitteen (P) kuten esimerkiksi valaisimen halutun toiminnon. » 91922