FI91131B - Menetelmä ja laite jatkuvien kokillien valmistamiseksi jatkuvavalukoneita varten - Google Patents

Description

91131

Menetelmä ja laite jatkuvien kokillien valmistamiseksi jatkuvavalukoneita varten

Keksinnön kohteena on menetelmä ja oheistetun pa-5 tenttivaatimuksen 7 johdannon mukainen laite jatkuvien kokillien valmistamiseksi, jossa menetelmässä kuparista tai kupariseoksesta tehdyn putkenosan päähän ensin muodostetaan vaste tuurnaa varten, joka tuurna omaa valmistettavan kokillin pään sisämitat ja/tai muodon, tuurna viedään 10 putkenosan sisään tämän kalibroimiseksi, putkenosa puristetaan sitten matriisin avulla tuurnan päälle ja muovaus-vaiheen jälkeen tuurna jälleen poistetaan kalibroidusta putkenosasta.

Sellainen menetelmä tunnetaan periaatteessa jo kaa-15 ritankovalukoneita varten tarkoitettujen taivutettujen, jatkuvien kokillien valmistuksesta (DE-PS 18 09 633).

Tällöin painetaan suora putkenosa sisäpäätymitaltaan ja -muodoltaan valmistettavaa kokillia vastaavalle tuurnalle, jonka ulkomitat ovat vain vähän pienemmät kuin putken-20 osan sisämitat. Putkenosa esivalmistetaan tuurnan mittoja vastaavaksi ja sen jälkeen työnnetään tuurna ja putkenosa yhdessä matriisin läpi putkenosan sisäpintojen puristamiseksi tiukasti tuurnalle. Tämä menetelmä on osoittautunut tähän saakka käyttökelpoiseksi, niin että tällä tavoin 25 voidaan valmistaa putkikokilleja, joiden mittatarkkuus ja pinnan laatu ovat hyvät sekä joiden kovuus riittää käytettäväksi terästankovalussa. Kun myös laatu vastaa tunnettujen menetelmien mukaan valmistettuja putkikokilleja vielä nykypäivien standardien mukaan, edellyttää itse me-30 netelmä suuria kone- ja henkilökustannuksia, eikä ratio-noitua valmistustekniikkaa ole käytettävissä.

Tämän lisäksi pyritään olemassaolevien valimoiden taloudellisuutta parantamaan siirtymällä lisääntyvässä määrin suurempiin valumuotteihin. Kokillien välttämättö-35 mästä vaihdosta aiheutuvan seisonta-aikojen vähentämisek- 2 si on kokillien käyttöikää nostettava. Tällöin on taasen käytetyn kokilliraaka-aineen kovuutta lisättävä sekä parannettava käytettävien kokillien muototarkkuutta. Vaatimus raaka-aineiden, erityisesti kuparipitoisten raaka-ai-5 neiden, lisätystä kovuudesta yhdessä parannetun muototark-kuuden kanssa kokilleissa pakottaa kokillinvalmistajan käyttämään suurempia muovausvoimia kuin edellä selitetyssä menetelmässä oli tarpeen.

Patenttijulkaisun GB 21 51 162 mukaan kaarevat jat-10 kuvat kokillit valmistetaan päästään sisäänpäin taivutetuista putken osista erottamalla työtoimenpiteet kaarevan muodon aikaansaamiseksi ja käyttämällä putkenosan ulkopintaan kohdistuvaa säteittäistä painetta. Tämän jälkeen saa kokilli sisämittansa ja muotonsa tuurnalta, joka työnne-15 tään esimuokatun putkenosan sisään ja putken osa muovataan tuurnan päälle.

Lähtien tästä tekniikan tasosta esillä olevan keksinnön tehtävänä on sen vuoksi saada aikaan mitoiltaan ja poikkipinnoiltaan mielivaltaisten jatkuvien kokillien val-20 mistus, ja siten pienentää kustannuksia, ja parantaa samanaikaisesti lopputuotteen laatua riippumatta poikkileikkauksesta, seinän paksuudesta sekä käytettyjen kokilliraa-ka-aineiden kovuuksista.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, 25 että patenttivaatimuksen 1 mukaan matriisia säädetään riippuen tuurna- tai muottipintojen kaarevuussäteestä putken osan ja matriisin välisen suhteellisen liikkeen aikana muovausvaiheessa jatkuvasti kussakin työasennossa tuurna-tai muottipinnan suhteen.

30 Keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa rationa lisoidun valmistuksen lopputuotteen laadun parantuessa. Tämä on voimassa erityisesti myös valmistettaessa kokille-ja, joiden tilavuusmittojen tulee olla suurempia ja materiaalien kovempia. Valmistuksen kulkua voidaan ohjata ti-35 lauksen mukaan puoli- tai täysautomaattisesti, jolloin menetelmä tulee käsikäytössä aiheutuvista virheistä riippumattomaksi .

91131 3

Keksinnön mukaan ehdotettu menetelmä tekee mahdolliseksi valinnaisen tilausten käsittelyn ennalta annetun toimitusohjelman puitteissa, jolloin vältetään mainittavat, muutoksien aiheuttamat, tuotantokatkot. Edellytys 5 valmistusohjelman asianmukaiselle sujumiselle on materiaalivarasto, joka sisältää muovaukseen tarvittavan määrän, mahdollisesti mitoiltaan erilaisia, putkiaihioita. Nämä putkiaihiot voivat keksintöä toteutettaessa olla katkaistuja, suoria tai esitaivutettuja putkenosia. Lähtöaineena, 10 josta putkenosat katkaistaan, käytetään mieluummin vedettyä putkea, mutta voidaan myös käyttää valssattuja tai valettuja putkia, joita käytetään perusmateriaaleina keksinnön mukaan työstettäviä putkenosia varten.

Keksinnön mukaan varustetaan putkenosan yksi pää 15 ensi vasteella sisäänvietävää tuurnaa varten. Sellainen vaste voi olla putkenosan pään kautta sisäänviety tuurna, mutta putkenosan pää voidaan myös vastaavasti supistaa, jotta tuurna ei pääsisi läpi kun se painetaan tai vedetään putkenosaan. Keksinnön mukaisen rationoidun valmistuksen 20 puitteissa on kuitenkin osoittautunut erityisen edulliseksi pyöristää putken yksi pää tätä tarkoitusta varten. Pyö-ristämisellä tarkoitetaan tässä putkenosan pään reunojen reunoitusta sisäänpäin.

Keksintöön liittyy, että putkenosan muovaus kokil-25 liputkeksi ja erityisesti kylmämuovaus vaadittavien kokil-liominaisuuksien, kuten mittatarkkuuden, muotin onkalon muodostavan pinnan laadun, putken seinien kovuuden saavuttaminen tapahtuu tuurnalla, jonka halkaisija vastaa kokil-lin sisäpään mittaa. Tavallisesti painetaan tuurna putken-30 osaan, mikä tehdään myös silloin, kun esimerkiksi on valmistettava taivutettuja kokilliputkia ja aihiovarastosta otetaan suoria putkenosia, joiden sisään on sijoitettava kaareva tuurna. Keksinnön ajatuksista poikkeamatta voidaan kalibrointituurna luonnollisesti saattaa muovattavan put-35 kenosan sisään myös siten, että tuurna viedään kaarevan tai suoran putken sisään välyksellä ja mekaaninen kosketus saadaan aikaan vasta muovausvaiheessa.

4

Haluttujen kokilliominaisuuksien saavuttamiseksi on keksinnölle ratkaiseva matriisi, jonka läpi tuurnalle asetettu putkenosa (tuurna-putkenosayhdistelmä) puristetaan tuurnalle, toisin sanoen puristetaan mekaanisesti 5 vasten tuurnaa. Tätä tarkoitusta varten voidaan tuurnalle asetettu putkenosa työntää tai vetää matriisin läpi ja keksintöä edelleen kehitettäessä voidaan myös menetellä siten, että matriisia liikutetaan kiinteän, tuurnalle asetetun putkenosan yli putken muovaamiseksi. Putkenosan si-10 säpintojen tiukka painaminen tuurnalle tekee mahdolliseksi valmistaa suoria ja kaarevia, kartiomaisia tai osittain kartiomaisia kokilliputkia, jotka ovat erityisen mitanpi-täviä, joiden pinnanlaatu on erityisen hyvä ja joiden kovuus on riittävä terästankovalua varten, jolloin keksinnön 15 mukainen menetelmä varmistaa kustannuksiltaan edullisen valmistustavan kokilliominaisuuksien pysyessä ennallaan.

Jos keksintöä edelleen kehitettäessä suunnitellaan myös, että matriisia säädetään, riippuen tuurna- tai muot-tipintojen kaarevuussäteestä, putkenosan ja matriisin suh-20 teellisen liikkeen aikana muovausvaiheessa jatkuvasti kulloiseenkin työskentelyasentoon tuurna- tai muottipintojen suhteen, johtaa tämä toimenpide suuremmista muovausvoi-mista huolimatta, esimerkiksi muovattaessa tuurnalla olevaa putkenosaa kalibrointituurnalla, yhdenmukaiseen mate-25 riaalinkulutukseen menetelmän aikana ja siten yhdenmukaisiin paksuuksiin seinissä, joissa ei ole sisäisiä mekaanisia jännityksiä. Nämä, keksinnön avulla saavutettavat ominaisuudet johtavat olennaisesti pitempään käyttöikään. Tämä pitää paikkansa erityisesti silloin, kun keksintöä 30 toteutettaessa matriisia jatkuvasti säädetään riippuen tuurna- tai muottipintojen kaarevuussäteestä putkenosan ja matriisin suhteellisen liikkeen aikana muovausvaiheessa kulloiseenkin normaaliasentoon tuurna- tai muottipintojen suhteen.

Il 91131 5

Lisäksi tekee keksintö mahdolliseksi matriisin jatkuvan säädön avulla kussakin työskentelyasennossa muovaus-vaiheen aikana esimerkiksi seinänpaksuuksien tasaamisen putkenosissa, joiden seinät eivät ole yhtä paksuja ja 5 joita toimitetaan muovauslaitteeseen aihioina. Kulmia tuurnan keskiakselin suhteen voidaan säätää mielivaltaisesti. Näitä mahdollisuuksia eivät tunnetut laitteet (DE-PS 21 54 226) ja menetelmät (EP-PS 0 060 820) tarjoa. Siten voi matriisin itsenäinen syöttö kaarevan tuurnan suun-10 taan johtaa epäyhdenmukaiseen materiaalinkulutukseen sekä kokilliputkien epäyhdenmukaiseen seinänpaksuuteen. Myöskään putkenosan vetäminen ulospäin rajoittuvan kaarevan työkalupinnan päälle ei auta eikä tällä tavoin erityisesti päästä kokilliputken sisäpintojen vaadittuihin mittatark-15 kuuksiin.

Erityisen edullinen keksinnön muoto saadaan silloin, kun, kuten jo on selitetty, putkenosaan viedään kaareva tuurna, jonka sisäpään mitta ja/tai muoto vastaavat valmistettavaa kokilliputkea, ja tuurnan päällä oleva put-20 kenosa muovataan tuurnalla kääntyvästi laakeroidun matriisin läpi. Johtuen siitä, että tuurnalle asetetun putkenosan ja matriisin välisen suhteellisen liikkeen jokaisella hetkellä on matriisi kohtisuorassa tuurnan kaarevuussätee-seen nähden, varmistetaan putken seinän yhdenmukainen muo-25 vautuminen. Tällöin vaikutetaan joka hetki aktiivisesti muovautumisvaiheeseen kun putkenosa "silitetään" tuurnalle.

Keksinnön mukaiselle muovausmenetelmälle on olennaista putkenosan, varsinkin tuurnalla olevan putkenosan, 30 ja matriisin välinen suhteellinen liike. Sen vuoksi on muovausvaiheelle itse asiassa merkityksetöntä, painetaanko tai vedetäänkö putkenosa matriisin läpi. Jos muodon määräävän sisätilan mittatarkkuuden parantamiseksi käytetään putkenosassa tuurnaa, jonka sisäpään mitta ja/tai muoto 35 vastaavat kokillia, saattaa usein olla tarkoituksenmukais ta viedä matriisi tuurnan akselin suunnassa tuurnalla olevan putkenosan yli.

6

Keksinnön avulla saavutetaan kuitenkin vielä eräs lisäetu. Lähtömateriaalina käytetyissä, esimerkiksi vedetyissä putkissa, jotka sitten katkotaan putkenosiksi, on yleensä määrätty toleranssi epäkeskisyydessä ja seinän 5 paksuudessa. Keksinnön mukaan saavutetun matriisin säädön avulla kokilliputkea kalibroitaessa on mahdollista välttää nämä niin sanotusta putkiaihiosta peräisin olevat epäyh-denmukaisuudet.

Matriisi itse viedään esim. ns. matriisinpitimeen. 10 Keksintöä toteutettaessa tapahtuu sen vuoksi jatkuvaa säätöä normaaliasentoon tuurnan pinnan suhteen käyttämällä voimien vaikutusta matriisinpitimeen, joka on laakeroitu kiertyvästä tai kääntyvästä ja pitää matriisia matriisin-pitimen suhteen vakaammassa asemassa. Erityisesti suurten 15 muovausvoimien vuoksi on tällöin edullista säätää matrii-sinpidin hydraulisesti kulloiseenkin työskentelyasentoon, esimerkiksi normaaliasentoon tuurnan tai muottipintojen kaarevuussäteen suhteen.

Korkeiden laatuodotusten lisäksi on keksinnölle 20 olennaista myös muovausvaiheen taloudellisuus. Tämän vuoksi on keksinnön ajatuksia edelleen kehitettäessä suunniteltu, että matriisin säätöliike kulloiseenkin työskentelyasentoon tuurnan tai työkalun pintojen suhteen tapahtuu vapaasti ohjelmoitavan ohjauksen avulla. Riippuen putki-25 mitoista, seinän paksuuksista, materiaalin ominaisuuksista, kaarevuussäteistä jne., toisin sanoen tilauksesta riippuvista parametreistä, toimii työskentelyasennon säätö kulloisenkin kaarevuussäteen suhteen itsestään, ennal-tamäärätyn ohjelman mukaan.

30 Eräs muu edullinen mahdollisuus keksinnön toteut tamisessa on se, että matriisin säätöliike normaaliasentoon tai johonkin muuhun työskentelyasentoon, johon kuuluu mielivaltaiset säätökulmat matriisin ja tuurnan tai työkalun pintojen välillä, tapahtuu itsenäisellä säädöllä 35 riippuen voiman mittauksesta matriisinpitimen ja koneen-rungon välissä.

Il 91131 7

Muovauksen, joka on mieluummin kylmämuovausta ja tarkoituksenmukainen muovausaste on 15 - 25 % putkenosan lähtöpoikkileikkauksen suhteen, jälkeen, jos putkiaihiona käytetään lopullisiin mittoihin ja/tai muotoon jo sovitet-5 tuja putkenosia aihiona, painetaan tai vedetään kalibroin-tituurna nyt jo muovatusta kokilliputkesta. Kokilliputki (kalibroitu putkenosa) katkaistaan mahdollisesti lopulliseen mittaan ja myös, esimerkiksi pyöristetty, putkenpää leikataan pois. Sillä tavoin valmistettu kokilliputki voi-10 daan sitten joko suoritetun testauksen jälkeen pakata ja saattaa lähetysvalmiiksi tai se voidaan myös ennen laadunvalvontaa valmistaa mekaanisen työstön avulla, toisin sanoen esim. kokilliputken otsapinnat voidaan työstää mekaanisesti tai putken seinään voidaan ulkoa päin jyrsiä pidä-15 tysuria.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää mielivaltaisiin kokillin poikkileikkauksen muotoihin. Edellytyksenä on tuurnan muoto, joka vastaa kokillin haluttua poikkileikkauksen muotoa. Siten voidaan saada aikaan poik-20 kileikkaukseltaan pyöreitä, suorakaiteenmuotoisia, neliönmuotoisia tai monikulmion muotoisia profiileja, samoin kuin T-, kaksois-T-, U- tai L-profiileja.

Haluttua poikkileikkausmuotoa vastaava tarvittava tuurna muovausta varten voi keksintöä toteutettaessa olla 25 myös yksin- tai useampikertaisesti kartiomainen, jotta varmistettaisiin mahdollisesti tarvittava kokillimuottion-kalon kartiomaisuus. Tuurna voi olla myös taivutettu, jotta keksinnön mukaan valmistettuja putkikokilleja voitaisiin käyttää myös kaaritankovalukoneissa.

30 Muottionkalon erilaiset profiilit voivat johtaa vastapäästöihin kalibrointituurnaa muovattaessa. Jotta sellaisissa tapauksissa vältettäisiin ennalta ongelmat tuurnaa painettaessa tai vedettäessä pois kokilliputkesta, on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi jakaa tuurna kah-35 teen tai useampaan osaan. Tällöin voidaan tuurna jakaa kokillin akselin pitkittäis- tai poikittaissuunnassa.

8

Keksintöä selitetään lähemmin kuvioissa 1-6 esitettyjen suoritusesimerkkien avulla. Tällöin esittävät kuviot 1 ja 2 keksinnön menettelynmukaista kulkua, kun taas kuviot 3-6 selvittävät konkreettisia tapauksia mat-5 riisin työasentoa säädettäessä.

Keksinnön mukaisten taivutettujen putkikokillien valmistamiseksi valitaan katkaistujen putkien varastosta SR, jossa mahdollisesti on pituudeltaan ja/tai poikkileikkaukseltaan erilaisia putkia, kysymyksessä olevaan kokil-10 lityyppiin sopiva putkenosa 1, joka viedään asemalle I pyöristämistä varten. Tämä putken pään 2 pyöristäminen, toisin sanoen reunoitus tapahtuu tarkoituksenmukaisesti sen jälkeen kun syötetty putkenosa 1 on kiinnitetty sopivaan puristuslaitteeseen tyssäämällä putken yksi pää. Pyö-15 ristetty putkenosa 1 siirretään sopivalla kuljetusväli neellä asemalle II, ja samanaikaisesti otetaan tilauksen perusteella ennalta määrätty tuurna varastosta SD ja viedään samoin asemalle II, jossa se puristetaan eräänlaisessa painosorvissa putkenosalle 1, joka on vielä suora.

20 Tuurnalle painettu putkenosa 1 tulee tällöin pakostakin jossain määrin tuurnan muotoiseksi.

Toinen mahdollisuus on ottaa varastosta SR jo taivutettu putkenosa 4, pyöristää sen pää asemalla I ja viedä sen jälkeen asemalle II taivutettu tuurna 3, toisin sanoen 25 antaa tuurnan muodon ja mitan sovittamisen liukua sisään tai työntää se putkenosan sisään.

Riippumatta putkenosan ja tuurnan järjestyksestä, nimittäin suora - käyrä tai käyrä - käyrä, saatetaan ratkaiseva muovausvaihe päätökseen asemalla III. Täällä pai-30 netaan nimittäin putkenosa 1 tuurnalle 3 matriisin 5 avulla. Esitetyssä suoritusmuodossa painetaan tuurnalla oleva putkenosa (1/3) nuolen suunnassa matriisin läpi, jolloin putkenosan 1 sisäpinta 6 painuu tiiviisti vasten tuurnan pintaa. Sen lisäksi, että tuurnan muoto ja pinta kopioitu-35 vat putkenosaan 1, tapahtuu tässä putken seinän muodonmuutoksessa samanaikaisesti putken raaka-aineen kovuuden lisäys.

ii 91131 9

Nyt muodostetun kokilliputken 1' työstämiseksi edelleen, toisin sanoen sen mahdolliseksi valmistamiseksi ja laadun testaamiseksi poistetaan tuurna 3 kokilliputkes-ta 1' asemalla IV. Tämä tapahtuu esimerkiksi, kuten kuvi-5 ossa 1 esitetään, käyttämällä irrotinta 7, joka toimii kokilliputken 1' vasteena, kun tuurna 3 vedetään kokilli-putkesta 1' nuolen suuntaan.

Sen jälkeen kun tuurna 3 ja kokilliputki 1' on mekaanisesti erotettu, kuten asemalla V esitetään, viedään 10 tuurna 3 uudelleen asemalle II tai valmistuserän päätyttyä tuurnavarastoon SD. Tätä varten käytetään siirtotietä 8.

Jos seuraavissa valmistuserissä on suoria putkikokilleja tai putkikokilleja, joissa on kaksois-T-profiili, otetaan vastaavasti esille tuurna 9 tai tuurnamalli 10. Kalibroi-15 dusta putkenosasta 1, joka nyt on kokilliputki 1’, irrotetaan pyöristetty pää 2, ja viedään putki testausasemalle P, jollei sitä ennen ole työstettävä sen päitä tai katkaistava sitä haluttuun lopulliseen mittaan. Sen jälkeen voidaan kokilliputki 1' pakata ja tehdä lähetysvalmiiksi.

20 Kuvio 2 on eräänlainen lohkokaavio, joka valaisee keksinnön mukaista toimintajärjestelmää. Vastaten työtehtävää, esimerkiksi valmistuserä putkikokilleja, jotka ovat muodoltaan X-Y neliömäisiä, joiden materiaali on CuCrZr, jotka ovat osittain kartiomaisia ja ohjattuja, otetaan 25 aihiovarastosta SR sopiva putkenosa ja viedään se pyöristettäväksi asemalle I. Tällä välin tulee määrätyn valmistuserän työtehtävää vastaava tuurna tuurnavarastosta SD asemalle II ja sijoitetaan asemalta I tulevan pyöristetyn putkenosan sisään. Putki-tuurnayhdistelmä joutuu sen jäl-30 keen asemalle III, putkenosan puristamiseksi tiiviisti tuurnan pinnalle ja lopulta asemalle IV nyt kalibroidun putkenosan (putkikokillien) erottamiseksi tuurnasta.

Täältä johdetaan kalibroitu putkenosa testausasemalle P mahdollisen päiden työstön lopullisiin mittoihin 35 katkaisun jne. jälkeen, ja tuurna joutuu ensiksi ohjaus- 10 palkkaan ST, josta tuurna, riippuen valmistuserän suuruudesta, (samantyyppisten kokillien lukumäärä), joko joutuu uudelleen asemalle II tai takaisin varastoon SD, jos seu-raavaksi valmistetaan jotain muuta kokillityyppiä.

5 Kuvioissa 3-6 esitetään muovausvaiheen yksityis kohdat kuvioihin 1 ja 2 nähden suurennetussa mittakaavassa. Putkenosan muovaamisessa kokilliputkeksi voidaan lähtömateriaalina käyttää esimerkiksi tankopuristetusta pyö-reästä putkesta vetämällä valmistettua kirkkaaksi vedettyä 10 kupariputkea 11, jonka kovuus on esimerkiksi HB 55-75. Tämä putki on katkaistu toivottuun kokillipituuteen ottaen huomioon työstövarat. Sen jälkeen puristetaan, kuten kuviosta 3 näkyy, valmistettavan kokillin sisämittojen mukaan tehty, esimerkiksi kovakromattu, tuurna 12, joka on ποιοι 5 vattu kaaritankovalukoneen kaarevuutta vastaavasti, put keen 11, kuten kuviosta 4 käy ilmi.

Tästä poiketen voidaan kupariputki luonnollisesti taivuttaa myös jo tuurnan muotoa vastaavaksi, jotta tuurnan sisäänvienti helpottuisi ja samoin voidaan samaa tar-20 koltusta varten valita riittävä välys tuurnan pinnan ja putken sisäpinnan väliin. Kupariputki 11 pyöristetään tarkoituksenmukaisesti päästä 13, toisin sanoen putken pää reunoitetaan sisäänpäin, jotta sisääntyönnetylle tuurnalle muodostuisi myöhempää muovaamista varten vaste. Vaste voi-25 daan kuitenkin saada aikaan myös kupariputken pään poikki ulottuvalla pultilla tai pelkästään supistamalla putken päätä 13.

Kuten kuviosta 5 näkyy, viedään tuurnan päälle puristettu kupariputki 11 muovauslaitteeseen 14, joka muo-30 dostuu olennaisesti koneenrungosta 15 sekä koneenrunkoon 15 kaavamaisesti esitetyllä kierto- tai kääntölaitteella 16 laakeroidusta matriisinpitimestä 17, jossa on matriisi 18. Viitenumerolla 19 merkitään koneenrunkoa 15 vasten tukeutuvaa hydraulisylinteriä, joka, käyttämällä vastaavaa 35 ohjausta, kääntää matriisinpidintä 17 koneenrunkoon 15 nähden, kuten nuolella esitetään.

91131 11

Kuten kuviossa 6 esitetään, on tällä tavoin mahdollista tuurnan päällä olevan kupariputken 11 läpiviennin (vedettäessä tai painettaessa) aikana joka hetki asettaa matriisi ihanneasentoon, toisin sanoen normaaliasentoon 5 tuurnan pintaan nähden. Jatkuva muovausvaihe, jossa kupariputki 11 puristetaan tiukasti tuurnalle 12 voi siten vaikuttaa aktiivisesti tasaiseen jännityksenjakautumaan ja parantaa kokillin pitkäikäisyyttä. Tämä mahdollisuus tulee tärkeäksi erityisesti silloin, kun siirrytään suurempiin 10 mittoihin ja kovempiin kokillimateriaaleihin.

Kupariputken 11 ja tuurnan 12 yhtäaikainen työntäminen tuurnan kaarevuutta vastaavan, suoritusesimerkissä normaaliasennossa, toisin sanoen kulloinkin kohtisuorassa tuurnan pintaan nähden säädetyn matriisin 18 läpi saa ai-15 kaan tässä tapahtuvan kylmämuovauksen ansiosta sillä tavoin valmistetun kokillin 11' ehdottoman mitanpitävyyden ja kovuus kasvaa alkuperäisestä arvoon HB 80-110.

Kuten kuvioista 5 ja 6 edelleen käy ilmi, voidaan matriisin 18 kulloistakin asentoa tuurnan pintaan nähden 20 säätää voimanmittauslaitteilla 20, jotka on sijoitettu matriisinpitimen 17 eri kohtiin matriisinpitimen 17 ja ko-neenrungon 15 väliin. Erot esiintyvissä mitatuissa voimissa analysoidaan tietojenkäsittelylaitteessa 21, esimerkiksi sinänsä tunnettujen mikroprosessorien avulla ja muute-25 taan ohjauskäskyissä matriisin säätämiseksi normaaliasen toon. Sillä tavoin voidaan muovausprosessi optimoida itsestään tehtävän mukaisten tietojen perusteella mittojen, poikkileikkausten, seinänpaksuuksien jne. vaihdellessa voimakkaasti mitä moninaisimpia muotoja ja materiaalilaa-30 tuja varten.

Claims (10)

12

1. Jatkuvavalukoneita varten tarkoitettujen jatkuvien kokillien valmistusmenetelmä, jossa kuparista tai 5 kupariseoksesta tehdyn putkenosan (1, 4, 11) päähän ensin muodostetaan vaste tuurnaa (3, 12) varten, joka tuurna omaa valmistettavan kokillin pään sisämitat ja/tai muodon, tuurna viedään putkenosan sisään tämän kalibroimiseksi, putkenosa puristetaan sitten matriisin (5, 18) avulla 10 tuurnan päälle ja muovausvaiheen jälkeen tuurna jälleen poistetaan kalibroidusta putkenosasta, tunnettu siitä, että muovausvaiheessa putkenosan (1, 4, 11) ja matriisin (5, 18) välisen suhteellisen liikkeen aikana matriisia (5, 18) jatkuvasti säädetään kulloiseenkin työasen-15 toon tuurna- tai muottipinnan suhteen riippuen tuurna- (3, 12) tai muottipintojen kaarevuussäteestä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muovausvaiheessa putkenosan (1, 4, 11) ja matriisin (5, 18) välisen suhteellisen liikkeen ai- 20 kana matriisia (5, 18) jatkuvasti säädetään kulloiseenkin kohtisuorassa olevaan asentoon tuurna- tai muottipinnan suhteen riippuen tuurna- (3, 12) tai muottipintojen kaare-vuussäteestä.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että matriisin (5, 18) jatkuvan säätymisen työasentoon aiheuttavat pyöriväsii ja käänty-västi laakeroituun matriisin pitimeen (17) kohdistuvat voimat, ja että nämä voimat pitävät matriisin (5, 18) stabiilissa tilassa suhteessa matriisin pitimeen (17).

4. Jonkun patenttivaatimuksen 1-3 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että matriisin pidin (17) säädetään työasentoon hydraulisesti tai mekaanisesti.

5. Jonkun patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisin (5, 18) sää-35 töliikkeet työasentoon tapahtuvat vapaasti ohjelmoitavan ohjausjärjestelmän avulla. 91131 13

6. Jonkun patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisin (5, 18) sää-töliikkeet työasentoon tapahtuu automaattisen säädön avulla, joka mittaa voimia matriisinpitimen (17) ja koneen 5 rungon (15) välillä.

7. Jatkuvavalukoneita varten laite jatkuvien kokil-lien valmistamiseksi, joka laite käsittää tuurnan, joka on työnnettävissä putkenosan sisään ja määrää sisämitan ja/ tai -muodon, ja matriisin, jolla läpikulkeva putkenosa 10 muokataan tuurnan päälle, tunnettu pyörivästi ja kääntyvästä laakeroidusta matriisista (5, 18), johon on aikaansaatu säätömahdollisuus, jota säätöä ohjataan hydraulisesti ohjaussignaaleilla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n - 15. e t t u siitä, että tuurna (3, 9, 10, 12) on pituudeltaan kartiomainen tai osittain kartiomainen.

9. Patenttivaatimusten 7 ja 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuurna (3, 9, 10, 12) on kaksi- tai useampiosainen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tun nettu siitä, että tuurna (3, 9, 10, 12) jakautuu osiin akselin suuntaisena ja/tai sitä vastaan. 14