FI90937C - Menetelmä kuohugranulaatin valmistamiseksi, sen mukaan valmistettu kuohugranulaatti ja sen käyttö - Google Patents

Description

90937

Menetelmå kuohugranulaatin valmistamiseksi, sen mukaan valmistettu kuohugranulaatti ja sen kaytto

Keksinto kohdistuu menetelmåån kuohugranulaatin valmis-5 tamiseksi. Tama kuohugranulaatti sisåltaa våhintåån yhtå kiinteåå, kiteista syotåvåå orgaanista happoa, varsinkin sitruunahappoa, ja vahintaan yhtå alkali- tai maa-alka-limetallikarbonaattia, joka reagoidessaan orgaanisen hapon kanssa vesiliuoksessa hajoaa muodostaen CC>2:a· 10 Edelleen keksinto kohdistuu menetelmån mukaisesti val-mistettuun kuohugranulaattiin ja sen kayttoon.

DE-OS 3434774:sta tunnetaan edella kuvatunlainen kuohugranulaatti ja sen valmistusmenetelmå. Orgaaniset happo-kiteet, varsinkin sitruunahappokiteet påållystetåån 15 useampikerroksisella kalsiumkarbonaattipitoisella påal-lyksella tyhjiosså tapahtuvalla reaktiolla. Ensimmåises-sa reaktiovaiheessa happokiteet kostutetaan tyhjosekot-timessa hapolie sopivalla liuottimella, kuten vedellå, alkoholilla tai niide.n seoksella. Sitten sekoitetaan 20 tehokkaasti ja hapon ja karbonaatin reaktiosta kiinnit-tyy kunkin happokiteen pinnalle ensimmåinen sidekerros ja ensimmåinen jauhemainen påallyste, joka sisåltaa ainakin yhtå alkali-tai maa-alkalimetallikarbonaattia. Ensimmåisen påållysteen muodostuttua lisåtåån, yhå te-25 hokkaasti sekoittaen, våhintåån yhdesså vaiheessa vielå ainakin yksi ensimmåisen kerroksen kaltainen kiinteå pulverimainen lisåpåållyste, joka niinikåån sisåltåå våhintåån yhden alkali- tai maa- alkalimetallikarbonaa-tin. Tåmå reagoi ensimmåisesså vaiheessa muodostuneen, 30 såroilevån, kidevesikostean påållysteen kanssa. Påållys-teiden muodostuksen jålkeen seuraa loppukuivatus. Edel-lå selostettua prosessitapaa nimitetåån seuraavassa låhinnå DE-OS 3434744 viitaten tunnetuksi menetelmåksi.

Edellå kuvattu kuohugranulaatti, samoin kuin menetelmå 35 sen valmistamiseksi ovat kåytånnosså osoittautuneet erinomaisiksi. On kuitenkin osoittautunut toivottavaksi parantaa menetelmåå edelleen. Tåmå tapahtuu keksinnon-mukaisesti joko siten, ettå tyhjiosekoitinta ei tarvita, 2 tai ettå myos tyhjiosekoitinta tunnetulla tavalla kåy-tettåessa saadaan keksinnon mukaisella valmistusmenetel-mållå sekå valmistusta nopeutettua etta valmistettujen kuohugranulaattien keståvyyttå parannettua. Nåin on 5 varsinkin silloin kun kuohugranulaatit ovat erityisen reaktioherkkiå alkali- tai maa-alkalimetallikarbonaatte-ja tai sisåltåvåt naita suurina våkevyyksinå, koska tålloin mååråtyisså olosuhteissa tunnettua menetelmåå kåytettåesså tyhjiosekoittimessa syntyy liian kiivas 10 reaktio, joka voi aiheuttaa vaikeuksia. Nåin kåy jos tyhjiosekoittimeen syotetåån liikaa karbonaattia reaktion tietysså vaiheessa tai kåytetåån liikaa liuosta. Tålloin syntyy tyhjiosekoittimen kattilan sisållå liian suuri agloroeroituminen, joka pååttyy tiettyyn kokkaroi-15 tumiseen. Kattilan sekoitin voi myos juuttua, joten toivottua tulosta kideosasten påållyståmiseksi karbo-naattipitoisilla kerroksilla ei saada aikaan.

Keksinnon tarkoituksena on parantaa tunnettua menetelmåå toisaalta siten, ettå korkealaatuisia ja keståviå kuohu-20 granulaatteja voidaan valmistaa myos kåyttåmåttå tyhjio- sekoitinta ja toisaalta saadaan nopeampi menetelmå kåy-tettåesså kiivaasti keskenåån reagoivia aineyhdistelmiå happokiteiden ja påållystyskerrosten aikaansaamiseen. Keksinnonmukaisesti tåmå tehtåvå voidaan ratkaista pa-25 rantamalla tunnettua menetelmåå siten kuin on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnon mukaisen menetelmån erityisen edulliset toteu-tusmuodot sisåltyvåt patenttivaatimuksiin 2...15. Keksinnon mukainen kuohugranulaatti on patenttivaatimuksen 30 16 ja sen kåytto patenttivaatimuksen 17, 18 ja 19 koh- teena.

Keksinnon perustana on yllåttåvå toteamus, ettå toivottu reaktio yhden tai useamman alkali- tai maa-alkalimetal-likarbonaattipitoisen påållystyskerroksen aikaansaami-35 seksi esim. sitruunahappokiteille onnistuu tarvittaessa myos kåyttåmåttå tyhjiosekoitta. Kuten esim. AT-PS 376147:sså on kuvattu, tåmå on mahdollista kun ennen sitruunahappokiteiden påållystystå osa esim. sitruuna- I! 3 90937 happoa ja osan esim. kalsiumkarbonaattia annetaan rea-goida keskenåan sopivassa liuottimessa kuten vedesså, alkoholissa tai alkoholi-vesiliuoksessa, ja nåin valmis-tettu esireaktioliuos sitten saatetaan happokiteiden 5 pinnalle. Taten saadaan aikaan odottamattoman edullinen esim. DE-OS 3434744:stå tunnetun toimintamuodon edel-leenkehittyminen. Esim. sitruunahappokiteiden pinnalla voidaan aikaansaada reaktiot enemmån tai våhemmån polaa-risilla liuottimilla alkali- tai maa-alkalibikarbonaat-10 tien tai myos -karbonaattien kanssa. Taten syntyvåt reaktiotuotteet ovat mainitussa tapauksessa oleellisesti sitruunahapon mono- tai di-suoloja, ja ovat kulloinkin seuraavien kerrosten sideaineena tai toimivat suolojen tai vastaavien muodostajina.

15 Tåhån asti tunnetun prosessitavan vaikeudet voidaan keksinnon mukaisessa menetelmåsså vålttåå myos tyhjiose-koitinta kåytettåesså. Enåå ei ilmene vaikeuksia, joita aiheutuu liian kiivasta reaktiosta, mikåli tyhjiosekoit-20 timeen syotetåån liikaa nestettå ja tåmå synnyttåå kat-tilassa ei toivotun liian suuren aglomeraation, joka puolestaan voi johtaa kokkaroitumiseen ja jopa kattilan sekoittajan juuttumiseen, joten happokiteiden påållystys ei tapahdu toivotulla tavalla, sillå osa tåstå reaktios-25 ta suoritetaan nyt kattilan ulkopuolella. Sekå kalsium-tuotteissa ettå myos kaliumtuotteissa sitruunahapon annetaan reagoida kalsiumkarbonaatin tai kaliumbikarbo-naatin kanssa niin våkevåssa muodossa, ettå loppuvåke-voitetty liuos on kirkasta ja ei våhåån aikaan osoita 30 kiteytymisen merkkejå. Tåmå hyvin våkevoitetty esireaktioliuos imetåån sitten tyhjiosekoittimeen, jossa nyt ei synny happokiteiden kanssa lainkaan mitåån tai syntyy vain hyvin våhåinen reaktio, sen mukaan tehdåånko yllå-mainitussa esimerkisså liuoksesta monokalsiumsitraattia 35 tai dikalsiumsitraattia. Trikalsiurositraatin valmistami-nen on tunnetusti mahdotonta, koska se ei liukene ve-teen. Jos jo ensimmåisen reaktiovaiheen alussa tai seu-raavissa reaktiovaiheissa tai -portaissa imetåån keksin- 4 non mukaisena esireaktioliuoksena reaktio-osapuoleksi myos sitruunahappoa, yhden ainoan liuottimen sijasta, toimii tama merkittavåssa maarin seuraavien kalsiumkar-bonaatti-, kaliumbikarbonaatti- tai myos natriumbikarbo-5 naattipaållystyskerrosten sideaineena.

Påållystyskerrosten valmistamisen jalkeen saattaa olla edullista lisata suhteellisen suuria mååriå alkoholia, mieluiten isopropanolia. Alkoholit poistavat orgaanisten happojen epåorgaaniset suolat, erityisesti sitruunaha-10 pon, luonnollisesti vedettomassa muodossa, koska alkoho-lin lasnå ollessa, kiteytyminen kidevettå muodostamalla ei ole mahdollista. Ennen alkoholin haihtumista, voi-daan lisata esim. tårkkelystå tai neutraalisuoloja kuten kalsiumlaktaattia tai vastaavaa ja tavallaan "liimata" 15 mainitut suolat, ja poistaa vasta tamån jalkeen kaikki mukana oleva vesi alkoholin avulla.

Tama prosessi on erityisen edullinen, koska ylenmåårin våkevoidyt liuokset, varsinkin kalsiumsitraatit kehittå-våt vain hyvin våhåisen hoyrynpaineen. Tållainen liuos 20 ei ala kiehua 100°C:ssa, vaan 150°C:ssa tai jopa vasta 180°C:ssa, joten haihtuminen tyhjiosså ei esim. 70°C:ssa ole ilman muuta mahdollista. Mutta kun keksinnon mukai-sesti suolojen poistuminen saadaan aikaan lisååmållå alkoholia ja kun samanaikaisesti olemassa oleva vesi 25 liukenee alkoholiin, syntyy jålleen normaali hoyrynpai-nemuodostus. Tåten paineen ollessa alennettu tyhjiose-koitusmenetelmåå kåytettåesså sekå vesi ettå alkoholi tai molemmat yhdessa (azeotrooppinen isopropanolilla) saadaan haihtumaan. Myos tarna prosessi voidaan halutta-30 essa toistaa useammankin kerran.

Keksinnon erityisen edullisessa sovellutuksessa, jossa yhteen kalsiumkarbonaattipitoiseen påållystyskerrokseen lisåtåån vedetonta tårkkelystå ja toiseen tarvittavia vedettomia kalsiumsuoloja, on se etu, ettå kuohugranu-35 laatin kalsiumkonsentraatiota voidaan lisåtå ilman liu-kenemisnopeudesta koituvaa haittaa ja vielåpå sen huo-mattavasti noustessa kuohugranulaatin keståvyys selvåsti para'nee. Koska nåitå lisåaineita kåytetåån vedettominå, li 5 90937 ne toimivat lisåkuivatusaineina granulaatin tai vastaa-vasti kuohutablettien varastoinnissa. Ne eståvat kalsi-umkarbonaatin ja sitruunahapon vålille kåynnistyvån vettå vapauttavan ketjureaktion, joka johtaisi kuohugra-5 nulaatin ja vastaavasti kuohutablettien ennenaikaiseen vanhenemiseen ja kåyttokelvottomuuteen. Edelleen vaikut-taa tårkkelys hajotusaineena muuten vaikealiukoisten ja/tai syotåvien orgaanisten happojen kanssa reaktioky-vyttomiin kalsiumsuoloihin. Tåten nama jakautuvat nope-10 asti kuohugranulaatin liuetessa mekaanisesti hajoten vedesså. Keksinnon mukaisesti talla suositeltavalla toteutustavalla valmistetut kuohugranulaatit soveltuvat erinomaisesti varsinkin instant-preparaateiksi, koska liukenemisaika on n. 20 - 30 sekuntia n. 5°C:n låmpoti-15 lassa. Kun sen sijaan kalsiumkarbonaattipreparaatit vaativat nåin alhaisissa låmpotiloissa liian pitkån, usean minuutin liukenemisajan.

Keksinnolle on erityisen tarkeåta, ettå tarkkelys kåyte-taan tåysin vedettomanå, koska ainoastaan silloin saavu-20 tetaan mekaaninen hajotusvaikutus, joka takaa edellå esitetyn lyhyen liukenemisajan. Keksinnon mukaisen mene-telmån mukaan valmistetut kuohugranulaatit ovat niin keståvia, ettå niitå voidaan såilyttåå avoimissa pul-loissa toisaalta synergeettisesti saavutetun vedettomån 25 tårkkelyksen "kuivatusominaisuuden" ja toisaalta vaikealiukoisten tai vastaavasti syotavien orgaanisten happojen kanssa reaktiokyvyttomien kalsiumsuolojen vuoksi. Voidaan pitåå selvånå, ettå keksinnon mukainen ajatus kåyttåå esireagoituja "puskurigranulointiliuoksia" so-30 veltuu erinomaisesti myos tunnettuun tyhjiosekoitusmene-telmåån, sen lisåksi ettå se soveltuu myos "vapaailma-granulointiin" eli granulointiin ilman tyhjiosekoitinta. Kummassakin tapauksessa saavutetaan edellå kuvattuja huomattavia etuja. Granulointi voi tapahtua esim. pie-35 nisså sekoituslaitoksissa tai vastaavasti suurteknisesså mittakaavassa. Loppukuivatus voidaan suorittaa myos hihnakuivattimella tai vastaavalla tavalla.

Keksinnon mukaisesti voidaan myos vaadittaessa valmistaa 6 isotonisia ja hypertonisia kuohugranulaatteja. Nåille on tunnusmerkillistå, ettå niita voidaan aina suhteeseen 1:5 asti sekoittaa instantsokerin kanssa ja ettå ne granulaatin tiheyden ja yllattåvån suuren paikallisen 5 kuohumiskyvyn johdosta kykenevåt perin pohjin sekoittu-maan instantsokeriin ja samanaikaisesti liukenemaan aina tåmån 5 kertaiseen mååråån asti. Tåten voidaan valmistaa instant- soft-drinkkeja, jotka sisåltåvåt tavallisten soft-drinkkien tapaan 8-10 paino-% sokeria ja lisåksi 10 myos vålttåmåttomån måårån sitruunahappoa, mineraalisuo-loja, kuten kalsiumia, magnesiumia, natriumia ja kaliu-mia, ja luonnollisesti aromaattilisiå. Nåmå instant-tuotteet eroavat edukseen tåhån mennesså tunnetuista instanttuotteista, jotka liukenevat veteen håmmennet-15 tåesså hyvin hitaasti ja maistuvat lisåksi våljåhtyneil-tå.

Esimerkki 1:

Erityisen edullinen on keksinnon mukainen menetelmå 20 kaytettåesså hygroskooppisesti vaikeita kaliumsuoloja.

Tålloin sekoitetaan 250 paino-osaa kiteytettyå sitruuna-happoa, jonka raekoko on 0,4...0,6 mm, liuokseen jossa on 20 paino-osaa sitruunahappoa 15 paino-osassa vettå, ja tåhån lisåtåån 20 paino-osaa kaliumbikarbonaattia. 25 Liuosta sekoitetaan suurikierroksisessa sekoittimessa, joka samalla låmmitetåån 35°C. Tåten aikaansaadaan esi-reaktio. Esireaktioliuokseen lisåtåån seuraavaksi 210 paino-osaa jauhettua kaliumbikarbonaattia. Kåytånnosså di-kaliumsitraatista koostuva esireaktioliuos toimii 30 tålloin sidosaineena ja puskurina sitruunahapon ja ka-lium-bikarbonaatin vålillå, joten kiivasta reaktiota ei voi tapahtua, koska jo di-kaliumsitraatti reagoi hyvin hitaasti ja laiskasti kaliumbikarbonaatin kanssa. Tåten ei saada aikaan ainoastaan granulointia, so. tasaisen 35 rakeista ainetta, vaan paremminkin varmistetaan, ettå yhtååltå sitruunahappokiteiden ja toisaalta hyvin vah-vasti hygroskooppisen kaliumbikarbonaatin våliin muodos-tuu passivoiva kerros.

II

90937 7 Tåsså menettelytavassa on suositeltavaa ja edullista yhden tai kahden edellåkuvatunlaisen påållystyskerran paatyttya lisåta suurehko maara alkoholia, mieluiten kolmi-nelikertainen maara ennalta lisåttyyn vesimååråån 5 verrattuna. Taten alkoholiin liukenemattomat kalisuolat saadaan poistettua vedettomina ja liukenemisaineena kaytetty vesi poistettua alkoholin avulla, isopropanolia kåytettåesså erityisen edullisella tavalla atseotrooppi-sesti.

10 Talla menettelytavalla saadaan granulaatteja, jotka voidaan puristaa erittain koviksi kuohutableteiksi, joiden herkkyys ilmankosteudelle on merkittåvasti våhentynyt, koska myos di-kaliumsitraatti kykenee muo-dostamaan kidevettå, påinvastoin kuin mono-kaliumsit-15 raatti.

Samanlainen mahdollisuus saadaan tri-kaliumsitraatilla, jolloin esireaktioliuos ei, kuten edellå on kuvattu, sisålla 20 paino-osaa kaliumbikarbonaattia, vaan 30 paino-osaa kaliumbikarbonaattia. Tasså tapauksessa siis 20 granuloidaan tri-kaliumsitraattiliuoksella, josta samoin kuin edellå vesi poistetaan alkoholilla ja joka muodos-taa passivoimiskerroksen eri osapuolten våliin, ts. happokiteiden ja ensimmåisen påållystyskerroksen tai kahden toistaan seuraavan påållystyskerroksen våliin.

25 Kokemus on kuitenkin osoittanut, ettå di-kaliumsitraatti on parempaa, koska tåmån suolan tarttumiskyky, joka suola myohemmin esiintyy reaktiossa todennåkoisesti mono-, di- ja tri-kaliumsitraattien sekoitteena, takaa oleellisesti paremmat sitoutumisominaisuudet kuin tri-30 kaliumsitraatti: yhden esimerkin mainitakseni.

Esimerkki 2:

Menetellåån kuten esimerkisså 1, mutta lisåksi tehdåån lisåpåållystekerros magnesiumoksidista. Tåhån sekoite-35 taan 90 paino-osaa kiteyteistå sitruunahappoa di-kal-siumliuoksen kanssa. Tåmå kuten esimerkisså 1 valmistet-tu esireaktioliuos saatetaan sekoittaen sitruunahappoki-teille. Sen jålkeen lisåtåån 20 paino-osaa kaliumkarbo- 8 naattia. Sitten tuodaan lisaa esireaktioliuosta, jonka jalkeen ankkuroidaan 11 paino-osaa magnesiumoksidia vålikerrokseksi. Lopuksi lisataan jalleen esireaktioliuosta seka 25 paino-osaa kaliumkarbonaattia, jotta 5 saadaan loppupaållystekerros, ennen loppukuivausta sa-malla sekoittamisella.

Kaikenkaikkiaan voidaan keksinnonmukaisella prosessita-valla valttaa kostean granulaatin markapuristuksen jal-10 keinen vielå kosteiden kuohutablettien ja myos kuohugra-nulaatin pitkåhko kuumakasittely. Nain on laita myos silloin, kun ei kaytetå tyhjiosekoitusmenetelmåå, vaan granulointi tapahtuu ilmakehåsså vallitsevissa olosuh-teissa. Tekniikan nykytasolla yleisen kuumuuskasittelyn 15 keståessa vesi haihtuu osittain. Tålloin on seurauksena edella kuvatunlaisia reaktioita tavanomaisesti tyhjiossa kåsitellyn tuotteen loppuvalmisteessa, koska tyhjiossa kideveden poisto ei ole mahdollista. Tekniikan nykyisen tason mukaisessa kåsittelytavassa tuhoutuu myos lisaai-20 neita, varsinkin vitamiineja, mutta myos aromaattiainei-ta. Tama johtuu kosteudesta ja happamista tai voimak-kaasti alkalisista reaktio-osapuolista, joten tamankal-tainen prosessitapa ei sovellu herkille biologisesti vaikuttaville aineille.

25 Keksinnon mukainen menettelytapa on myos ilmeisen edul-linen verrattuna varsinkin amerikkalaisessa kirjallisuu-dessa "curing"in nimella kulkevaan prosessiin, jossa markana puristettujen tablettien loppukuivatus tapahtuu pitkåhkosså kuumuuskasittelysså (esim. Herbert A. Lie-30 bermann ja Leon Lachmann "Pharmaceutical dosage forms tablets", osa 1, sivut 232-243).

II

Claims (19)

90937 9

1. Kuohugranulaatin valmistusmenetelmå, jossa kåytetåån ainakin yhtå kiinteåå, kiteistå, syotåvåå orgaanista 5 happoa ja ainakin yhtå alkali- tai maa-alkalimetallikar-bonaattia, joka reagoidessaan orgaanisen hapon kanssa vesiliuoksessa hajoaa muodostaen C02:a tunnettu seuraavista vaiheista: a) osa hapon kokonaisrnååråstå ja osa ensimmåisena jauhe-10 maisena påallystysaineena olevista/-asta alkalimetalli- karbonaateista/-tista sisåltåen våhintåån yhtå alkali-tai maa-alkalimetallikarbonaattia, liuotetaan hapon liuottimeen ja saatetaan reagoimaan keskenåån; b) ne happokiteet, joita ei ensimmåisesså reaktiovai-15 heessa (a) ole kåytetty esireaktioliuoksen valmistuk- seen, kostutetaan reaktiovaiheessa (a) valmistetulla esireaktioliuoksella c) vaiheessa (b) esireaktioliuoksella kostutetut happokiteet sekoitetaan tehokkaasti ensimmåisen jauhemaisen 20 påållystysaineen sen osan kanssa, jota ei ole kåytetty esireaktioliuoksen valmistamiseen, joten happokiteiden påålle muodostuu ensimmåinen påållystyskerros, joka kiinnittyy happokiteiden ylåpinnalle sidekerroksena hapon ja karbonaatin reagoidessa keskenåån. 25 d) ensimmåisen vaiheessa (c) happokiteiden pintaan muo-dostetun påållystyskerroksen jålkeen lisåtåån kiteiden pintaan vielå våhintåån yhdesså reaktiolisåvaiheessa våhintåån yksi kiinteå jauhemainen påållystyskerros kåsittåen våhintåån yhden alkali- ja/tai maa-alkalime-30 tallikarbonaatin, sekoittaen samalla tehokkaasti edelli-sesså reagoittamisvaiheessa muodostuneita, reaktion jålkeen hajaantuneesta kidevedestå vielå kosteita kiteitå. e) påållystyskerrosten muodostamisen jålkeen tapahtuu loppukuivatus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tun nettu siitå, ettå ensimmåisen påållystyskerroksen ja/tai ainakin yhden seuraavista påållystyskerroksista muodostamisen jålkeen suoritetaan vålikostutus lisåreak- 10 tioliuoksella, joka on muodostettu esireagoittamalla lisaliuoksessa lisåosa kokonaishappomaarasta ja osa lahinna seuraavana påållystysaineena olevasta alkalija/ tai maa-alkalimetallikarbonaatista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå liuotin ennen hapon ja/tai alkali- tai maa-alkalimetallikarbonaatin lisaamista låm-mitetåan n. 35-40°C:een.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene- 10 telmå, tunnettu siitå, etta esireaktioliuos (liuokset) ennen kuin se (ne) saatetaan kosketukseen happokiteiden kanssa, lammitetaån 30-40°C:een.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmå, tunnettu siita, etta esireaktioliuos 15 (liuokset) valmistetaan sellaisena våkevyytenå, etta se (ne) viela on (ovat) kirkas (kirkkaita) ja ettei valmis-tusprosessiin tarvittavana ajanjaksona tapahdu nåkyvåå kiteytymistå.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene-20 telma, tunnettu siitå, etta kiinteå(t) jauhe- mainen(set) påållystysaine(et) (kulloinkin) sisål-tåå(våt) osan kokonaishappomaarasta.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene-telmå, tunnettu siitå, ettå våhintåån yhden, 25 sopivimmin viimeisen påållystyskerroksen lisååmisen jål-keen, lisåtåån våhintåån kerran alkoholia, jonka jålkeen seuraa kuivaus.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå alkoholina kåytetåån isopropano- 30 lia.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå våhintåån yksi påållystysaine sisåltåå tårkkelystå ja/tai vaikealiu-koista ja/tai syotåvån orgaanisen hapon kanssa reagoin- 35 tikyvytontå alkali- ja/tai maa-alkalimetallisuolaa.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå våhintåån yksi esireaktioliuos sisåltåå tårkkelystå ja/tai vaikealiu- 90937 11 koista ja/tai syotåvan orgaanisen hapon kanssa reaktio-kyvytonta alkali- ja/tai maa-alkalimetallisuolaa.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmå tunnettu siitå, ettå reaktiokyvyttomanå suolana 5 kåytetååan kalsiumlaktaattia.

12. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta reaktiokyvyttomanå suolana kåytetåån kalsiumlevulaattia.

13. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelma, 10 tunnettu siita, etta reaktiokyvyttomanå suolana kåytetåån kalsiumglukonaattia, mieluiten kalsiumhep-taglukonaattia.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 13 mukainen mene-telmå, tunnettu siitå, ettå kulloinenkin påål- 15 lystyskerros, jossa on reaktiokyvyttomiå kalsiumsuoloja, sisåltåå nåitå 5-30 paino-% suhteessa kulloiseenkin alkali- ja/tai maa-alkalimetallikarbonaattipitoisuuteen.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 9-14 mukainen mene-telmå, tunnettu siitå, ettå kulloinenkin tårk- 20 kelyspitoinen påållystyskerros jossa on vedetontå tårk-kelystå sisåltåå tåtå 2-8 paino-% suhteessa kulloiseenkin alkali- ja/tai maa-alkalimetallikarbonaattipi-toisuuteen.

16. Kuohugranulaatti, joka on valmistettu jonkin edelli-25 sen patenttivaatimuksen mukaan.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukaisen kuohugranulaatin kåytto instantgranulaattina kuohujuomien tai senkaltais-ten valmistamiseksi.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukaisen kuohugranulaatin 30 kåytto kuohutablettien valmistamiseksi.

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen kåytto, tunnettu siitå, ettå kuohugranulaattiin sekoite-taan aina suhteeseen 1:5 asti instantsokeria. 12