FI90685B - Sidontalaite - Google Patents

Description

1 90635

Sidontalaite

Keksinnön kohteena on sidontalaite erityisesti teräsbetonirakenteiden rakenneterästen toisiinsa sitomisek-5 si, joka käsittää vääntölaitteiston ja sidontakoukun, jossa vääntölaitteisto muodostuu apuvoimalla, kuten sähköllä, paineväliaineella tai vastaavalla toimivasta voimalaitteesta, jonka pyörimisliike on välitetty sidontakoukkuun sidonnan suorittamiseksi sitovan 10 elimen, kuten rautalangan avulla sidontakoukun pituus suuntaisen akselin ympäri tapahtuvalla pyörimisliikkeellä. Vääntölaitteistoon kuuluu lisäksi käyttölaite sidontalaitteen toiminnan ohjaamiseksi, joka käsittää ainakin käyttöelimen, kuten virtakytkimen voimalaitteen 15 toiminnan käynnistämiseksi ja keskeyttämiseksi. Sidon- talaitteessa on yhtenäinen runko, joka muodostuu ainakin voimalaitteesta, kuten moottorista, voimalaitteeseen sopivimmin irrotettavasti kiinnitetystä kiinnityslaitteesta, kuten istukasta, johon sidon-20 takoukku on järjestetty ainakin käyttötilanteessa kiinnitetyksi, ja käyttölaitteesta, joka käsittää käyttöelimen lisäksi sidontakoukun ja rungon keskinäisen voimavaikutuksen perusteella sidontalaitteen toimintaan vaikuttavan, sopivimmin herkkyydeltään 25 säädettävissä olevan elimen, kuten momenttikytkimen ja mekaanisen, sähköisen tai paineväliainetoimisen asemointielimen.

Ainakin suomalaisittain tavanomainen tekniikka, jolla 30 teräsbetonirakenteiden teräkset liitetään toisiinsa, käsittää hitsaamalla tehtävät sarjatuotantoverkot, roboteilla tehtävät betonipaaluraudoitteet ja perinteiset rautalangoilla sidotut raudoitteet. Hitsatun raudoitteen ongelmana on se, että hitsaus sulattaa 35 osan terästangosta, jolloin koko rakenneteräksen poikkipinta-alaa ei voida hyödyntää rakenteen mitoituksessa. Hitsaamista ei ole myöskään edullista käyttää 2 90695 hankalissa, vaihtelevissa olosuhteissa tai kokonaisuudeltaan pienehköissä kohteissa.

Rakenneterästen toisiinsa sitominen tapahtuu käytännös-5 sä valtaosin rautalankasiteellä tai -hakasella, joka kiristetään manuaalisen työvälineen avulla vääntämällä. Työvälineenä käytetään yleisesti raudoittajakoukkua, joka käsittää kahvan, johon on laakeroitu pyörivä koukku tai vastaava. Etelä-Euroopassa manuaalisena 10 työvälineenä käytetään hyvin yleisesti pihtejä.

Tällainen käsityötekniikka on käytössä edelleen uudenaikaisissakin betonielementtitehtaiden raudoit-tamoissa, joissa kuitenkin automatisointia hyödynnetään terästen katkaisussa ja hakasten taivutuksessa. 15 Manuaalista raudoitustyötä tekevien henkilöiden työajasta terästen sitomistyöhön kuluu 30-70% ja rationalisoiduissa raudoittamoissa sen merkitys vielä korostuu. Manuaalinen sidonta rasittaa voimakkaasti esim. käden niveliä, jänteitä ja lihaksistoa suppean, 20 monotonisesti tapahtuvan liikkeen ja ergonomisesti epäedullisen työasentonsa vuoksi.

Sidontatyön suorittamiseksi koneellisesti on julkaisussa EP-234569 esitetty konevoimainen raudoituksen 25 sidontalaite. Sidontalaite käsittää sidontaa suorit tavan henkilön vartalon kannattaman runkokotelon ja kädessä pidettävän sidontalaitteen osan. Runkokoteloon on sijoitettu esim. akku ja sähkömoottori, jotka on yhdistetty kaapelissa kulkevalla joustavalla akselilla 30 kädessä pidettävään sidontalaitteen osaan, jonka pyörivä kärkiosa muodostaa varsinaisesti sidonnan suorittavan työlaitteen. Runkokotelossa on lisäksi mahdollista säilyttää rautalankakelaa, jolloin rautalanka on edullista sijoittaa kulkemaan mainitun 35 kaapelin kautta sidontalaitteen kädessä pidettävään osaan. Julkaisussa on esitetty sidontalaitteen kädessä pidettävän osan suhteen kaksi toisistaan poikkeavaa suoritusmuotoa. Ensimmäisessä suoritusmuodossa pyörivä

It 3 90635 työlaite käsittää pihtimäisen järjestelyn, jonka toiminta perustuu runkokotelosta purettavan jatkuvan rautalangan hyväksikäyttöön. Toisessa suoritusmuodossa työlaite käsittää koukun, jota käytetään päistään 5 valmiiksi silmukoiduilla rautalankasiteillä sidottaes sa .

Tässä julkaisussa esitetty ratkaisu on kieltämättä askel oikeaan suuntaan, koska se perustuu apuvoiman 10 käyttöön niveliä rasittavien vääntöliikkeiden suorittamiseksi. Julkaisun mukainen ratkaisu ei ole kuitenkaan, ainakaan Suomessa, merkittävää käyttäjäkuntaa onnistunut vakuuttamaan, koska sen käyttö on erittäin hankalaa. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että sidonta-15 laitteen moottori on sijoitettu esim. olkapäällä kannateltavaan runkokoteloon, jolloin varsinkin hankalissa ja ahtaissa olosuhteissa vyötäröllä epämääräisesti heiluva runkokotelo on myös alttiina kolhiu-tumiselle. Julkaisussa esitetyn sidontalaitteen kädessä 20 pidettävän osan suunnittelussa ja muotoilussa ei ole myöskään otettu huomioon ergonometrisia lähtökohtia, jolloin aksiaalisuunnassa oleellisesti samassa suunnassa olevat työlaite ja kahvaosa eivät mahdollista työn suorittamisen kannalta edullisinta ranteen ja/tai 25 käsivarren asentoa.

Erityisesti pihtisidontalaitteita tunnetaan aikaisemmin esim. patenttijulkaisuista US-4953598, US-4834148 ja US-4653548. Näissä julkaisuissa esitetyt ratkaisut 30 käsittävät yhtenäisen rungon, jossa on sidontapihtien lisäksi esim. käyttömoottori ja akku. Esitetyissä ratkaisuissa on lisäksi käytetty momenttikytkintä sidontakireyden säätämistä varten ja asemointielimiä sidontapihtien asemoimiseksi. Pihtiperiaatteensa 35 vuoksi edellä mainituissa julkaisuissa esitettyjen ratkaisujen konstruktiot ovat monimutkaisia sekä 4 90635 kalliita valmistaa, mikä osittain johtuu myös kyseisissä ratkaisuissa käytetyistä sidontalangan syöttö-ja/tai ohjauslaitteista.

5 Lisäksi integroituja sidontalaitteita on esitetty esim. patenttijulkaisuissa US-3219067 ja US-3903936. Näissä julkaisuissa esitetyt ratkaisut on tarkoitettu erityisesti metallilangan yhdistämiseksi johtimien, kaapeleiden tai vastaavien päihin. Tällaisilla ratkaisuilla 10 esim. kaapelikenkään tai vastaavaan sidottava metalli-lanka kiinnitetään "käärimällä" sitä kaapelikengän ympärille useiksi peräkkäisiksi tiukoiksi kierteiksi. Myös näissä ratkaisuissa on käytetty aseroointielimiä, jotka palauttavat työkoneen käärivän osan aina tiettyyn 15 perusasentoon työvaiheen jälkeen. Kyseiset ratkaisut ovat kuitenkin selvästi käyttötarkoitukseltaan nyt esillä olevasta keksinnöstä poikkeavia, eikä niitä näin ollen ole mahdollista hyödyntää erityisesti teräsbetonirakenteiden rakenneterästen sidontaan.

20 Tämän keksinnön mukaisella sidontalaitteella on tarkoituksena saada aikaan ratkaiseva parannus edellä esitettyihin epäkohtiin ja siten kohottaa oleellisesti alalla vallitsevaa tekniikan tasoa. Tämän tarkoituksen 25 toteuttamiseksi asemointielin on järjestetty käyttötilanteessa sidontavaiheen jälkeen palauttamaan sidontakoukku, ainakin yhteen oleellisesti liikkumattomaan valmiusasentoon, jolloin sidontakoukun kärki on tietyssä kulma-asennossa.

30

Keksinnön mukaisen sidontalaitteen tärkeimpinä etuina voidaan mainita sekä sidontalaitteen konstruktion että sidontalaitteen käytön yksinkertaisuus ja toimintavarmuus, jotka asiat ovat keskeisiä edellytyksiä 35 hyvän asennustavan kehittämiseksi. Keksinnön mukaista sidontalaitetta on mahdollista käyttää sen kompaktin rakenteen vuoksi mitä erilaisimmissa olosuhteissa ja li 5 90685 käyttöympäristöissä. Lisäksi se tarjoaa ergonometrises-ti ideaalisen konstruktion, jolloin vältytään työvaiheen toistuvuudesta johtuvilta rasitusvammoilta. Keksinnön ansiosta sitojan ei ole tarpeen käännellä 5 laitetta edellisen sidonnan jälkeen mielivaltaiseksi jääneen sidontakoukun asennon vuoksi, hakeakseen sidontakoukulle oikeata asentoa sillä suoritettavaa seuraavaa sidontaa varten. Lisäksi se mahdollistaa myös sidonnan ideaalisen toteuttamisen siten, että 10 vältytään liian löysältä tai liian tiukalta kiristykseltä. Näin ollen keksinnön mukainen sidontalaite ei edellytä raudoitusta suorittavalta nykyisten käytössä olevien tekniikoiden edellyttämää ammattitaitoa, koska laite laukeaa tietyllä momentilla. Keksinnön 15 mukainen sidontalaite muodostuu lisäksi myös käyttö kustannuksiltaan nykyisiä ratkaisuja edullisemmaksi, koska sen avulla on myös mahdollista suorittaa sidontatyö nykyisiä käytössä olevia tekniikoita selvästi nopeammin toimintaperiaatteeltaan yksinker-20 täistä sidontakoukkua hyödyntämällä.

Muissa sidontalaitteeseen kohdistuvissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön mukaisen sidontalaitteen edullisia sovellutusmuotoja.

25

Seuraavassa selityksessä keksintöä havainnollistetaan yksityiskohtaisesti samalla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 3 0 kuva 1 esittää yleiskuvaa sidonnan suorittamisesta keksinnön mukaisella sidontalaitteella, kuva 2 esittää periaatteellista sivukuvantoa keksinnön mukaisesta sidontalaitteesta, kuva 3 esittää pituusleikkauksena yksityiskohtaa istukasta ja siihen kiinnitetystä sidonta-koukusta , 35 6 9 π ή g 5 kuva 3a esittää poikkileikkausta kuvan 3 kohdasta A-A, ja 5 kuva 4 esittää pituusleikkauksena yksityiskohtaa momenttikytkimeen kytketystä asemointi-elimestä.

Keksinnön kohteena on sidontalaite, joka käsittää 10 vääntölaitteiston 1 ja sidontakoukun 2. Sidontalaite on tarkoitettu erityisesti teräsbetonin rakenneterästen toisiinsa sitomiseksi betonointia varten. Vääntölait-teisto 1 muodostuu voimalaitteesta 3, jonka pyörimisliike on välitetty sidontakoukkuun 2 sidonnan suoritta-15 miseksi, rauta lankasiteen tai vastaavan avulla, sidontakoukun 2 pituussuuntaisen akselin ympäri tapahtuvalla pyörimisliikkeellä w. Vääntölaitteisto 1 käsittää lisäksi käyttölaitteen 5 sidontalaitteen toiminnan ohjaamiseksi, joka käsittää ainakin virta-20 kytkimen 5a. Keksinnön mukaisesti sidontalaite käsittää yhtenäisen rungon 6, joka muodostuu ainakin voimalaitteesta 3, kuten moottorista, voimalaitteeseen 3 kiinnitetystä kiinnityslaitteesta 4, kuten istukasta, johon sidontakoukku 2 on kiinnitetty joko kiinteästi 25 tai irrotettavasti ja käyttölaitteesta 5, joka käsittää virtakytkimen 5a lisäksi momenttikytkimen 5b.

Käyttölaite 5 käsittää lisäksi mekaanisen, sähköisen tai paineväliainetoimisen asemointielimen 5c, joka 30 käyttötilanteessa sidontavaiheen jälkeen, kun sidonta- koukku 2 on irrotettu punoksesta, palauttaa sidonta-koukun 2 liikkumattomaan valmiusasentoon, jolloin sidontakoukun 2 kärki 2a on kuvan 3a mukaisesti tietyssä kulma-asennossa a sidontakoukun 2 pyörimis-35 koordinaatiston suhteen. Tällä asemointielimellä 5c poistetaan se ongelma, että sitojan pitää käännellä laitetta edellisen sidonnan jälkeen mielivaltaiseksi li 7 90635 jääneen sidontakoukun 2 asennon vuoksi, hakeakseen sidontakoukulle 2 oikeata asentoa sillä suoritettavaa seuraavaa sidontaa varten.

5 Kuvien 1 ja 2 mukaisesti runko 6 käsittää käteen sopivaksi muotoillun ja kättä suojaavan kahvaosan 6a. Kahvaosa 6a on pituussuunnaltaan K oleellisesti sidontakoukun pituussuunnasta S poikkeavassa kulmassa. Esitetyssä sovellutuksessa on käyttölaitteen 5 virta-10 kytkin 5a sijoitettu kahvaosaan 6a edullisimmin etusormella käytettäväksi. Sidontalaite on lisäksi varustettu tavanomaisella on/off-toimintakytkimellä 5d, joka ylläpitää laitteen toimintaa virtakytkimen 5a asennosta riippumatta. Sidonnan optimaalisen 15 suorituksen vuoksi sidontalaite käsittää säädettävissä olevan momenttikytkimen 5b, jolla sidontakoukun 2 ja rungon 6 keskinäisen voimavaikutuksen perusteella aikaansaadaan rautalankasiteen tarvittava tiukkuus.

20 Kuvissa 1 ja 2 esitetyissä sovellutuksissa on voima-laite edullisimmillaan pyörimisnopeudeltaan ja -suunnaltaan säädettävä sähkömoottori 3, jolloin vääntölait-teisto 1 käsittää ladattavan akun 8. Edullisesti sovellettuna pitkäjaksoisia työvaiheita varten akku 8 25 on kokonsa vuoksi edullisinta järjestää esim. käyttäjän vyöhön, hihaan tai taskuun sijoitetuksi, jolloin akun 8 ja rungon 6 yhdistävä virtajohto 8a voidaan sijoittaa työasun yhteyteen siten, että se ei haittaa varsinaisen työvaiheen suorittamista. Varsinkin pienehköjä, 30 lyhytaikaisia työvaiheita varten on eräänä edullisena sovellutuksena edullista järjestää rungon 6 yhteyteen liitäntäelimet (tätä ei ole piirustuksissa esitetty), jolloin lyhytaikaisiin toimenpiteisiin riittävät pienempitehoiset akut voidaan kiinnittää välittömästi 35 runkoon 6.

Kuvassa 3 esitetyssä pituusleikkauksessa sidontakoukku 2 on eräänä edullisena sovellutuksena järjestetty 8 90 6 85 kiinnitysjärjestelyllä 7 irrotettavasti istukkaan 4 kiinnitettäväksi. Istukka 4 muodostuu moottorin 3 akseliin kytketystä holkkimaisesta osasta 4a ja siihen kierreliitoksella kiinnitettävästä kiinteästä lukitus-5 osasta 4b. Tällöin kiinnitysjärjestely 7 käsittää ensimmäiset kiinnityselimet 7a, sidontakoukun 2 ja istukan 4 keskinäisen pyörimisliikkeen estämiseksi ja toiset kiinnityselimet 7b, sidontakoukun 2 ja istukan 4 keskinäisen pituussuuntaisen S liikkeen estämiseksi. 10 Esitetyssä sovellutuksessa on ensimmäiset kiinnitys-elimet 7a järjestetty muodostamalla sidontakoukun 2 ja istukan 4 holkkimaisen osan 4a toistensa yhteyteen asettuvien osien vastaavat kosketuspinnat kulmikkaiksi ja toiset kiinnityselimet 7b on järjestetty muodos-15 tamalla sidontakoukkuun 2, istukan 4 lukitusosaan 4b aksiaalisuunnassa tukeutuva olake.

Kuvassa 4 esitetyssä esimerkinomaisessa pituusleikkauksessa on esitetty mekaanisesti toimiva asemointielin 20 5c sidontakoukun 2 asennon palauttamiseksi. Tällöin käytetään hyväksi jousikuormitteista momenttikytkintä 5b siten, että sidontakoukkuun 2 istukan 4 avulla kytketyn momenttipintakiekon 5bk kehällä on nasta 5bn, joka kulkee kuoriosan kehällä normaalisti vapaas-25 ti. Kun sidontakoukku 2 halutaan palauttaa takaisin valmiusasentoon, painetaan runkoon 6 työstetyssä urassa olevan jarrutangon päässä olevaa katkaisinta 5ck eteenpäin, jolloin jarrutangon vastakkainen pää työntyy momenttipintakiekon 5bk kehälle ja pysäyttää 30 sidontakoukun 2 pyörimisen nastan 5bn määrittämään asentoon, jonka jälkeen momenttikytkin 5b vapauttaa momenttipintakiekon 5bk moottorin 3 akselilla olevasta vastinkiekosta 3k. Edellä esitetty konstruktio voidaan esim. elektroniikkaa soveltamalla toteuttaa myös 35 automaattisesti toimivaksi, jolloin ei tarvita erillistä katkaisinta 5ck. Tällöin se toimii esim. viiveen-säätöelimellä säädettävissä olevalla aikaviiveellä virtakytkimellä 5a tai momenttikytkimellä 5b suoritetun li 9 90685 moottorin 3 toiminnan tai sidontakoukun 2 pyörinnän keskeyttämisen jälkeen. Asemointielin 5c voidaan lisäksi järjestää edullisimmin säädettäväksi siten, että esim. erillisen kulmansäätöelimen avulla sidonta-5 koukun 2 valmiusasento on säädettävissä käyttäjän tai käyttökohteen tarpeen mukaisesti kahteen tai useampaan kulma-asentoon.

Edellä esitetyn mukaisen sidontalaitteen runkoa 6 10 voidaan käyttää myös muun tyyppisiin toimenpiteisiin, koska sidontakoukku 2 on irrotettavissa kiinnityslait-teesta 4. Mikäli kiinnityslaitteena 4 käytetään tavanomaista liikkuvista leuoista muodostuvaa istukkaa, voidaan runkoa 6 käyttää sopivin apuvälinein esim. 15 poraamiseen, kiinniruuvaamiseen, irtiruuvaamiseen tai vastaavaan. Tällainen sovellutus on kuitenkin edullisimmillaan ns. jokamiehen käytössä, koska rungon 6 paino tai koko saattavat tulla liian suureksi, jotta laite tällöin olisi optimaalinen jatkuvasti suoritet-20 tavassa sidontatyössä. Näin ollen varsinaista ammattimaista sidontatyötä varten onkin eräänä sovellutuksena mahdollista järjestää sidontakoukku 2 ja kiinni-tyslaite 4 yhdysrakenteisiksi, jolloin niiden muodostama kokonaisuus on valmistettu esim. yhdestä kappa-25 leesta valamalla tai kahdesta toisiinsa oleellisesti kiinteästi kiinnitetystä osasta. Tällöinkin sidonta-koukun 2 esim. katketessa tai muutoin vaurioituessa, on keksinnön mukaisesti irrotettavasti voimalaitteeseen 3 kiinnitetty, sidontakoukulla 2 varustettu kiinnitys-30 laite 4 vaihdettavissa uuteen, jolloin ei tarvitse uusia koko laitetta.

Keksinnön mukaista sidontalaitetta käytetään siten, että molemmista päistään silmukoilla varustettu 35 rautalankaside sijoitetaan sidottavien terästen ympärille, jonka jälkeen sidontalaitteen sidontakoukku 2 sijoitetaan molempien silmukoiden läpi. Tämän jälkeen virtakytkimellä 5a käynnistetään moottori 3, jolloin 10 9 0 6 8 5 siihen kytkettyyn istukkaan 4 kiinnitetty sidontakoukku 2 rupeaa pyörimään w. Rautalangan pituudesta ja lujuudesta riippuen säädetään sähkömoottorin 3 pyörimisnopeutta sopivaksi, esim. virtakytkimen 5a lineaa-5 risella toiminnalla, jolloin se pohjaan painettuna aikaansaa sähkömoottorin 3 suurimman pyörimisnopeuden.

Momenttikytkimen 5b ansiosta saadaan aikaan rautalangan kiristys sopivaan kireyteen. Näin ollen työvaihe, 10 joka käsin suoritettavassa sidonnassa edellyttää opittua sormiherkkyyttä langan katkeamisen estämiseksi, on mahdollista suorittaa ilman aikaisempaa ammattikokemusta.

15 Sähkömoottorin 3 pyörimissuunnan vaihtaminen on edullista sen vuoksi, että tällöin jo sidottu punos on mahdollista sidontalaitteen avulla myös purkaa. Sidontakoukun 2 ja kiinnityslaitteen 4 kiinnittäminen toisiinsa niiden keskinäisen pituussuuntaisen S 20 liikkeen estämiseksi on välttämätöntä, koska käytännön tilanteissa sidontakoukulla 2 joudutaan vetämään rautalankasiteitä sopiviin kohtiin sekä liikuteltava sidottavia terästankoja sitomisen mahdollistamiseksi.

25 Sidontavaiheen jälkeen sidontakoukku 2 poistetaan punoksesta, jonka jälkeen asemointielin 5c palauttaa sidontakoukun 2 liikkumattomaan valmiusasentoon seuraavaa sidontaa varten. Rungosta 6 erillään säilytettävän akun 8 etuna on se, että tällöin on mahdollis-30 ta minimoida rungon 6 paino, jolloin sidontalaitteen käyttö on tarkoituksenmukaista. Akun sijoittaminen kiinteästi esim. vyöhön mahdollistaa näin ollen tehokkaamman ja hiukan painavamman akun käytön. Tällöin mahdollistetaan myös koneellisen sidontalaitteen 35 käyttö raudoitustyökohteissa, joissa lähes poikkeukset ta on työturvallisuusriskien tai vastaavien vuoksi mahdotonta tai erittäin riskialtista käyttää esim. vahvavirta- tai paineilmaa voimanlähteenä.

li 11 90685

On selvää, että keksintö ei rajoitu edellä esitettyihin sovellutuksiin, vaan sitä voidaan perusajatuksen puitteissa muunnella huomattavastikin. Esim. sidonta-5 laitteen ulkomuoto voi olla mitä moninaisin, riippuen käytettävien komponenttien laadusta sekä niiden teknisistä ominaisuuksista, kuten käyttöjännitteestä, pyörimisnopeudesta ym. vastaavista. Lisäksi edullisesti sovellettuna kahvaosan asento on mahdollista järjestää 10 säädettäväksi esim. lukittavan niveljärjestelyn tai vastaavan avulla, jolloin runko voidaan säilyttää suorana, milloin se ei ole käytössä ja käyttöä varten taivuttaa käyttökohteen tai käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Lisäksi käyttölaitteen eri osien sekä 15 voimalaitteen pyörimisnopeuden ja suunnan vaihtoon liittyvät ratkaisut voivat olla mitä moninaisimmat, jolloin sidontalaitteessa voi olla esim. ohjauspaneelin tapainen keskitetty ohjausyksikkö.

20

Claims (4)

12 90685 Patentt ivaat imukset:

1. Sidontalaite erityisesti teräsbetonirakenteiden 5 rakenneterästen toisiinsa sitomiseksi, joka käsittää vääntölaitteiston (1) ja sidontakoukun (2), jossa vääntölaitteisto (1) muodostuu apuvoimalla, kuten sähköllä, paineväliaineella tai vastaavalla toimivasta voimalaitteesta (3), jonka pyörimisliike on välitetty 10 sidontakoukkuun (2) sidonnan suorittamiseksi sitovan elimen, kuten rautalangan avulla sidontakoukun (2) pituussuuntaisen akselin ympäri tapahtuvalla pyörimisliikkeellä (w), jolloin vääntölaitteistoon (1) kuuluu lisäksi käyttölaite (5) sidontalaitteen toiminnan 15 ohjaamiseksi, joka käsittää ainakin käyttöelimen (5a), kuten virtakytkimen voimalaitteen (3) toiminnan käynnistämiseksi ja keskeyttämiseksi, jolloin sidon-talaitteessa on yhtenäinen runko (6), joka muodostuu ainakin voimalaitteesta (3), kuten moottorista, 20 voimalaitteeseen (3) sopivimmin irrotettavasti kiinnitetystä kiinnityslaitteesta (4), kuten istukasta, johon sidontakoukku (2) on järjestetty ainakin käyttötilanteessa kiinnitetyksi, ja käyttölaitteesta (5), joka käsittää käyttöelimen (5a) lisäksi sidontakoukun 25 (2) ja rungon (6) keskinäisen voimavaikutuksen perus teella sidontalaitteen (3) toimintaan vaikuttavan, sopivimmin herkkyydeltään säädettävissä olevan elimen (5b), kuten momenttikytkimen, ja mekaanisen, sähköisen tai paineväliainetoimisen asemointielimen (5c), 30 tunnettu siitä, että asemointielin (5c) on järjestetty käyttötilanteessa sidontavaiheen jälkeen palauttamaan sidontakoukku (2), ainakin yhteen oleellisesti liikkumattomaan valmiusasentoon, jolloin sidontakoukun (2) kärki (2a) on tietyssä kulma-asennossa (a). 35 li 13 90685

2. Patenttivaatimuksen l mukainen sidontalaite, tunnettu siitä, että asemointielin (5c) on järjestetty automaattiseksi, jolloin se toimii sopivimmin 5 viiveensäätöelimellä säädettävissä olevalla aikaviiveellä käyttölaitteella (5) suoritetun voimalaitteen (3) toiminnan keskeyttämisen jälkeen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sidontalaite, 10 tunnettu siitä, että asemointielin (5c) käsittää ainakin yhden mekaanisen, sähköisen tai paineväliaine-toimisen säätöelimen, jolloin sidontakoukun (2) valmiusasento on säädettävissä kahteen tai useampaan kulma-asentoon. 15

4. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 1-3 mukainen sidontalaite, jolloin sidontakoukku (2) on järjestetty kiinnitysjärjestelyllä (7) irrotettavasti kiinnityslaitteeseen (4) kiinnitettäväksi, jolloin 20 kiinnitys järjestely (7) käsittää ensimmäiset kiinnitys- elimet (7a) sidontakoukun (2) ja kiinnityslaitteen (4) keskinäisen pyörimisliikkeen estämiseksi ja toiset kiinnityselimet (7b) sidontakoukun (2) ja kiinnitys-laitteen (4) keskinäisen pituussuuntaisen (S) liikkeen 25 estämiseksi, tunnettu siitä, että asemointielimien (5c) ainakin yhden valmiusasennon asettamiseksi sidontakoukun (2) kiinnityslaitteeseen (4) kiinnittämisen yhteydessä, ensimmäiset kiinnityselimet (7a) on järjestetty muodostamalla sidontakoukun (2) ja kiinni-30 tyslaitteen (4) ainakin toistensa yhteyteen radiaali-suunnassa asettuvien osien vastaavien poikkileikkausten kosketuspinnat ja/tai -pisteet, sinänsä tunnetusti ainakin osittain kulmikkaiksi, lovetuiksi tai vastaaviksi ja toiset kiinnityselimet (7b) on järjestetty 35 muodostamalla sidontakoukkuun (2) vastinpinta, kuten olake, laippa tai vastaava, joka tunkeutuu aksiaali-suunnassa kiinnityslaitteessa (4) olevaan tukipintaan. 14 90685