FI89949B - Valspress med en anordning foer avlastning av en belastningsvals - Google Patents

Description

. 3 9 9 4 9

TELAPURISTIN, JOSSA ON LAITE KUORMITUSTELAN KEVENTÄMISEKSI -VALSPRESS MED EN ANORDNING FÖR AVLASTNING AV EN BELASTNINGS-VALS

5 Tämän keksinnön kohteena on puristustelasta ja kuormituste-lasta koostuva, patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen telapuristin.

10 Tällainen telapuristin tunnetaan DE-patenttijulkaisusta 959 702, ja kyseinen telapuristin liittyy koneistoon paperi-ja selluloosarainojen valmistamiseksi. Aivan yleisesti tällaista telapuristinta käytetään paperinvalmistuskoneiden märkäpuristimissa ja kalantereissa, mutta myös muovikalante-15 reissä tai valssaamoissa.

Tunnettuihin telapuristimiin tai koneistoihin paperi- ja selluloosarainojen valmistamiseksi on järjestetty laite kiinteää imutelaa vasten puristettavan kuormitustelan auto-20 maattiseksi nostamiseksi. Nostoprosessi on tällöin ratkaistu siten, että imutelan imujohdossa vallitseva paine ylittää telapuristimen käytön aikana tietyn työpaineen, eli että imujohdossa ei enää ole tarvittavaa alipainetta. Kuormitus-tela on tällöin yhdistetty kuormitussylinteriin, joka akti-25 voidaan vasta silloin, kun paperirainan kuivuminen ei enää ole taattua.

Lyhytaikaisia painevaihteluita ja erityisesti imutelan rajoitettuja häiriöitä ei tunnetussa ratkaisussa huomata, 30 koska ilmamäärän mittaukset imujohdossa ovat tällaisia poikkeamia varten liian epätarkkoja. Niinpä mukaan tulleet vieraat aineet tai imutelan ja kuormitustelan välisen puristus-raon kautta kulkevan vedenpoistohuovan taittuneet alueet jäävät havaitsematta. Tällaisen telapuristimen luotettavaksi 35 käyttämiseksi, sekä kalliiden telapäällysteiden ja veden- poistohuopien suojelemiseksi, on kuitenkin äärimmäisen tär- 2 ,89949 keätä huomata myös lyhytaikaiset ja pienemmät häiriöt varmasti ja nopeasti.

Tämän keksinnön perustana oleva tehtävä on aikaansaada pa-5 tenttivaatimuksen 1 johdanto-osan kaltainen telapuristin, jossa myös suhteellisen pienet häiriöt havaitaan, vieläpä nopeasti, ja jossa näiden häiriöiden seurauksena puristus-raon kuormitusta koko leveydellä voidaan viipymättä keventää ja tarvittaessa myös avata.

10 Tämä tehtävä on ratkaistu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosan mukaisesti. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön jatkokehitelmiä on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

15 Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuv. 1 esittää kaaviomaista kokonaisesitystä kolmitela-mär- käpuristimesta; 20

Kuv. 2 esittää kaaviomaista kokonaisesitystä kuv.l mukaisen kolmitela-märkäpuristimen hydrauliikkapiiristä;

Kuv. 3 esittää yhtä kuviossa 2 esitetyistä varoventtii- 25 leistä toisessa kytkentätilassaan;

Kuv. 4 esittää yhden kuviossa 2 esitetyistä varoventtii- leistä rakennetta; 30 Kuv. 5 esittää kaksitela-puristimen hydrauliikkapiirin erästä toista sovellutusmuotoa.

Kuviossa 1 on esitetty niin kutsuttu kolmitela-märkäpuris-tin, kuten se tunnetaan esimerkiksi DE-patenttijulkaisusta 35 1 090 076. Esitetyksen selvyyden vuoksi ei vedenpoistohuopia ja paperirainan kuivatusosia, kuten johtotelaa, runkoele-

II

menttejä ja muita mekaanisia rakenne-elementtejä ole otettu mukaan piirustukseen.

39949

Esitetty kolmitela-märkäpuristin 1 koostuu liikkumattomiin 5 laakereihin 2 kiinteästi laakeroidusta puristustelasta 3 ja kahdesta tangentiaalisesti asetettavasta kuormitustelasta 4, 5. Puristustelan 3 ja kuormitustelojen 4, 5 pituusakselit sijaitsevat yhdessä tasossa.

10 Yksi kuormitustela 4 - piirustuksessa alempi - painetaan ensimmäisen vipuparin 6, 7 välityksellä alakautta painovoimaansa vastaan puristustelaa 3 vasten. Toinen kuormitustela 5 painetaan omaa painovoimaansa vastaan tuettuna yläkautta puristustelaa 3 vasten toisella vipuparilla 8, 9. Vivut 6, 15 7, 8, 9 on kukin yhdeltä puoleltaan tuettu kiinteästi ja yh distetty toisesta päästään pyörivästi kuormitustelojen 4, 5 päätyihin.

Vipujen käyttämiseksi tai liikuttamiseksi on kuhunkin lii-20 tetty asetussylinteri 10, 11, 12, 13, joiden välityksellä kuormitustelat 4, 5 voidaan tarvittavalla puristusvoimalla puristaa puristustelaa 3 vasten. Puristusvoima kuormitustelojen 4, 5 ja puristustelan 3 välillä määräytyy asetussylin-terien 10, ,11, 12, 13 työpaineen mukaan.

23

Asetussylintereissä 10, 11, 12, 13 on kussakin männänpuolei-nen ja männänvarrenpuoleinen sisääntulo 101, 102; lii, 112; 121, 122; 131, 132 työvällainetta varten, jonka välityksellä työmännät saatetaan oikeaan työasentoon tai oikeaan puris-30 tuspaineeseen. Kuviossa 1 esitetyssä kolmitela-märkäpuristi-messa 1 ja myös kuvioon 5 viitaten selitettävässä kaksitela-puristimessa on kuormitustelan kumpaankin päätyyn järjestetty asetussylinteri, niin että puristusvoima, eli työpaine, puristus- ja kuormitustelojen välillä telaosan 35 koko leveydellä on tarkasti säädettävissä.

4 ' C- >' Q .· 7 7 r 71 Tähän konfiguraatioon perustuen koostuu keksinnön ydin siitä, että kuhunkin asetussylinteriin järjestetään varo-venttiili, jonka kautta asetussylinterissä identifioitava paineennousu, esim. kuormitustelan ja puristustelan väli-5 sessä puristusraossa olevan häiriön johdosta, johtaa tässä asetussylinterissä ja kyseisen puristusosan muissa asetussy-lintereissä työpaineen alenemiseen.

Kuviossa 2 on esitetty kolmitela-märkäpuristimen hydrauliik- 10 kakaavio.

Kuhunkin asetussylinteriin 10, 11, 12, 13 on järjestetty kuormitustelojen päihin osuva vipu siten, että - vrt. kuv.l - yhden kuormitustelan asetussylinteri 10, 11 ja toisen 15 kuormitustelan asetussylinteri 12, 13 vastaavat toisiaan.

Pareittain yhteen kuuluvat asetussylinterit 10, 11 tai 12, 13 on syöttöosistaan 101, 111 tai 121, 131 yhdistetty pääoh-jausventtiiliin 20 tai 21. Näiden pääohjausventtiilien 20, 21 välityksellä asetussylinterit 10, 11 tai 12, 13 ovat lii-20 tettävissä öljypumppuun 22, 23, joka huolehtii asetussylin- terien 10, 11 tai 12, 13 tarvitsemasta työpaineesta sisään-menojen 101, 111 tai 121, 131 kautta.

Kuhunkin asetussylinteriin 10, 11, 12, 13 on järjestetty va-25 roventtiili 24, 25, 26, 27, joka on asetettu siten, että kun jossakin asetussylintereistä 10, 11, 12, 13 esiintyy pai-neennousua, eli kun syntyy ylipainetta, alenee paine välittömästi kyseisessä asetussylinterissä 10, 11, 12, 13. Kunkin puristusyksikön varoventtiilit 24, 25, 26, 27 on kyt-30 ketty toisiinsa siten, että yhdessä varoventtiileistä 24, 25, 26, 27 identifioitu, kyseisen asetussylinterin 10, 11, 12, 13 ylipaine johtuu samanaikaisesti kaikkiin muihin saman puristusyksikön varoventtiileihin, ja nämä sen jälkeen samalla tavalla alentavat vastaavan asetussylinterin työpai-35 netta.

5 39 949

Kun yhdessä asetussylinterissä esiintyy ylipainetta (esim. viereisen puristusraon häiriön johdosta), alenee siten kaikkien asetussylintereiden paine. Kuvion 1 esitykseen viitaten tämä tarkoittaa, että alempi kuormitustela 4 painovoimansa 5 vaikutuksesta liikkuu alaspäin ja puristusrako aukeaa; mikäli myös ylempää kuormitustelaa 5 tulee kohottaa, eli ylempi puristusrako on avattava, on vastaavat asetussylinte-rit 12, 13 paineistettava männänvarren puolelta. Varovent-tiilissä 24, 25, 26, 27 ylipainetilan johdosta generoitu-10 valla työsignaalilla voidaan aikaansaada myös muita funktioita, kuten puristimen pysäytys.

Seuraavassa selitetään yksityiskohtaisesti varoventtiilin 24, 25, 26, 27 toimintatapaa ja rakennetta: 15

Varoventtiiliin 24 (25, 26, 27) kuuluu sisäänmenopuolella kaksi liitosjohtoa a, b, edelleen aksiaalisesti liikkuva venttiilikappale 30, sekä sen ulostulopuolella kaksi liitos-johtoa 34, 35. Viimeksi mainitut on molemmat yhdistetty pai-20 neenalennusjohtoon 33, joka johtaa öljynkeruuammeeseen.

Liikkuvassa venttiilikappaleessa 30 on ensimmäinen pääty-pinta AI ja siihen nähden vastakkaisella puolella päätypinta A2. Ensimmäinen päätypinta AI ja liitosjohto a on yhdistetty sylinterin 10 syöttöön 101 ja toimii siten välittömästi tä-25 män työpaineen vaikutuksesta. Toinen, pienempi päätypinta A2 ja liitosjohto b on samoin yhdistetty sylinterin 10 syöttöön 101, kuitenkin kuristimen 31 kautta. Toinen päätypinta A2 toimii lisäksi jousen 32 voimalla. (Staattisessa tilassa, eli niin kauan kuin kuristimeen ei virtaa öljyä, on paine 30 Al:ssä ja A2:ssa sama).

Kuvion mukaisessa esityksessä varoventtiilien 24, 25, 26, 27 venttiilikappaleet 30 yläasennossaan; paineenalennusjohdon 33 yhteydet ovat poikki, eli ne on estetty.

35

Kuten jo mainittiin, yhden puristusosan varoventtiilit 24, 25, 26, 27 on kytketty peräkkäin. Tämä on kuvion 2 mukai- 6 9 9 49 sessa sovellutusmuotoesimerkissä toteutettu siten, että kaikkien varoventtiilien 24, 25, 26, 27 toiset päätypinnat A2 on yhdistetty toisiinsa signaalijohdoilla 36. Liian suuren paineenousun sattuessa yhdessä asetussylinterissä (esim.

5 10) aikaansaa paineennousu varoventtiilin 24 päätypintaan AI

venttiilikappaletta "aukisuuntaan" (piirustuksessa alaspäin) liikuttavan vaikutuksen. Tällöin laskee aluksi varoventtii-lissä 24 (molempien liitosjohtojen b ja 35 kytkeytyessä) pienemmällä pinnalla A2 vallitseva paine. Samanaikaisesti 10 laskee paine myös muiden varoventtiilien 25, 26, 27 pienemmillä päätypinnoilla signaalijohtojen 36 kautta niin, että myös nämä aukeavat. Seurauksena on, että kaikissa asetussy-lintereissä 10, 11, 12 ja 13 syötöt 101, 111, 121, 131 yhdistyvät paineenalennusjohtoon 33.

15

Painepuolen liitosjohtojen a, b ja ulosmenopuolen liitosjoh-tojen 34, 35 yhteenkytkeytyvät liitokset on esitetty katkoviivoilla merkityillä nuolilla venttiilikappaleessa 30. Mikäli venttiilikappale 30 ylipaineen tai ensimmäisen pääty-20 pinnan AI ja toisen päätypinnan A2 välisen voimaeron johdosta siirtyy jousen 32 voimaa vastaan tasapainoasemasta (piirustuksessa alaspäin), kytkeytyy aluksi alempaa nuolta vastaava (ensimmäinen) läpimeno (b-35) vapaaksi niin, että paine toista päätypintaa A2 vastaan laskee nollaan. Tällöin 25 venttiilikappale 30 siirtyy entistä suuremmalla voimalla ja ylemmällä nuolella merkitty (toinen) läpimeno (a-34) aukeaa myös, jolloin ensimmäinen läpimeno (b-35) pysyy auki.

Jousen 32 voima on asetettu siten, että hieman varoventtii-30 lien 24, 25, 26, 27 kytkentätapahtuman laukaisevan kynnysarvon tai erotusarvon alapuolella päätypintoihin AI ja A2 vaikuttavat asetusvoimat ovat keskenään tasapainossa. Jousen 32 voima vastaa tällöin päätypintojen AI ja A2 pinta-alaeron ja työpaineen tuloa. Tällä jousen 32 voiman säädöllä varovent-35 tiilien 24, 25, 26, 27 venttiilikappale 30 "kelluu" vielä suljetussa väliasennossa, joten sillä on erittäin lyhyt reaktio- eli kytkeytymisaika. Jotta tullaan toimeen pienillä 7 89949 jousivoimilla, on päätypintojen (vaikutuspintojen) AI ja A2 suhde vain hieman yli 1, esimerkiksi välillä 1.02-1.2.

Kun varoventtiili 24, 25, 26, 27 on avautunut, jää työpai-5 neen ja paineenalennusjohdon 33 välinen liitosjohto a auki vain niin pitkäksi aikaa, että ensimmäiseen päätypintaan AI vaikuttava jäännösvoima vastaa jousen 32 voimaa. Tällä toimenpiteellä tai rakenteellisella ratkaisulla pidetään lopulta signaalijohdon 36 yhteys paineenalennusjohtoon 33 auki 10 ja se sulkeutuu siten, että työpaine asetussylintereissä 10, 11, 12, 13 tarkoituksettomasti jälleen nousee. Tämä on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että työpaine ei suurene, ennen kuin paineennousu on huomattu ja poistettu.

15 Normaalin työtilanteen saavuttamiseksi jälleen, eli asetus-sylinterien 10, 11, 12, 13 työpaineen palauttamiseksi, on aluksi pääohjausventtiili 20 tai 21 saatettava nolla-asentoonsa. Tällöin tulee ensimmäiseen päätypintaan AI vaikuttava paine nollaksi ja varoventtiilit 24, 25, 26, 27, eli 20 niiden venttiilikappaleet 30, liikkuvat jousen 32 voimalla suljettuun asentoon; venttiilikappale 30 on edelleen pääty-vastetta vasten. Nyt voi pääohjausventtiili 20, 21 aueta, eli asetussylinterit 10, 11, 12, 13 voidaan jälleen paineistaa työpaineeseen.

25

Varoventtiilien 24, 25, 26, 27 peräkkäin kytketty tila on esitetty kuvion 3 toimintakaavioon viitaten.

Tässä kytkentätilassa on niin työpaineen puoleinen sisään-30 meno a kuin myös kuristusjohdon 31 kautta kytketty toinen sisäänmeno b yhdistetty paineenalennusjohtoon 33. b:n liitos paineenalennusjohdon 33 jälkeen on täysin auki; työpainejohdon a ja paineenalennusjohdon 33 välissä on kuristusliitos, samalla kun jousen 32 voima ylläpitää tasapainon. Tämä tar-35 koittaa: öljypumpusta 22 tai 23 johdettu paineneste virtaa osittain työpaineen puoleisen johdon a ja osittain kuristetun johdon b kautta paineenalennusjohtoon 33.

G 9 9 4 9

Varoventtiilin 24, 25, 26, 27 rakennetta selitetään kuvioon 4 viittaamalla. Tämä kuvio esittää venttiilin pitkittäisleikkausta.

5

Varoventtiili koostuu olennaisesti venttiilirungosta 37, jossa olevaan keskiporaukseen 38 venttiilikappale 30 on asennettu aksiaalisesta liikkuvasti. Kuv.4 mukaisesti sijaitsee venttiilikappale 30 mainitussa "kelluvassa" tasapai-10 noasennossa, johon se tulee, kun työpaine on hieman alle tietyn säädetyn raja-arvon. Tämä raja-arvo on sopivasti valittu siten, että niiden painearvojen ero, joilla venttiili-kappale irtoaa päätyasennosta ja joilla paineenalennus asettuu, on esim. 5% maksimaalisesta sallitusta puristuspai-15 neesta kuormitustelan ja puristustelan välillä.

Venttiilikappale koostuu kahdesta yksipuolisesti suljetusta sylinteristä 39, 40, jotka ovat toisiaan vasten suljetuilla päätypinnoillaan, jotka vastaavat kuv.2 ja 3 mukaisten varo-20 venttiilien 24, 25, 26, 27 vaikutuspintoja AI, A2. Ylemmällä sylinterillä 39, jolla on suurempi halkaisija (AI), on avoimelta puoleltaan yhteys työpainejohtoon a; alemmalla sylinterillä 40, jolla on pienempi halkaisija (A2), on avoimelta puoleltaan yhteys johtoon b, joka on yhdistetty kuris-25 tusjohdon 31 välityksellä työpainejohtoon a.

Erään toisen konstruktiivisen toteutuksen mukaisesti voidaan molemmat sylinterit 39, 40 järjestää yhtä kappaletta olevaan venttiilikappaleeseen 30. Runkoon 37 järjestetyn kuristus-30 johdon sijasta voidaan tällöin venttiilikappaleeseen 30 järjestää samanakselinen kuristusporaus.

Alempi sylinteri 40 on laakeroitu joustavasti jousella 32. Tämän jousen 32 voima on säädettävissä ulkoapäin samanakse-35 lisesti keskiporauksen 38 kanssa aksiaalisesti säädettävän pultin 41 avulla. Pultissa 41 on jousen 32 halkaisijaa vas-

II

9 199 49 taava tukilautanen 42, jota voidaan ruuvin 43 kautta liikuttaa aksiaalisesti ja säätää jouseen 32 tietty jousivoima.

Molemmissa sylintereissä 39, 40 on niiden kehälle järjestet-5 tyjä aukkoja 39', 40', joiden kautta voidaan avata kulku paineenalennusjohtoon 33. Tätä kulkua varten on venttiili-runkoon 37 liitoksia varten työstetty kaksi rengastilaa 34, 35, joilla kuvioita 2 ja 3 vastaavasti on yhteys paineenalennusjohtoon 33. Näiden rengastilojen 34, 35 järjestely 10 tai niiden järjestäminen aukkoihin 39', 40' on sellainen, että venttiilikappaleen 30, eli molempien sylinterien 39, 40, liikkuessa aksiaalisuunnassa (nuoli X), on sylinterin 40 aukoilla 40' aluksi yhteys pienestä vaikutuspinnasta/pääty-pinnasta A2 alempaan rengastilaan 35. Venttiilikappaleen 30 15 liikkuessa edelleen avautuu aukon 39' kautta myös työpaine-johdon a ja paineenalennusjohdon 33 välinen yhteysjohto.

Jousivoiman ja johtoteiden a ja b alipainejohtoon 33 avautumisen vuorovaikutusta on jo selitetty kuvioissa 2 ja 3 esi-20 tetyn toimintakaavion yhteydessä.

Keksinnön erästä toista sovellutusmuotoesimerkkiä selitetään seuraavassa kuviossa 5 esitettyyn kaksitelapuristimeen liittyen. Kuvioissa 2, 3 ja esitetyistä sovellutusmuodoista poi-25 keten on kuviossa 5 kysymyksessä sähköinen järjestelmä.

Tällä on välittömästi se etu, että signaalin eteneminen on huomattavasti nopeampaa, millä voi olla merkitystä jopa 10m leveyteen ulottuvissa teloissa.

30 Kuhunkin kuormitustelaan on tällöin järjestettty kaksi ase-tussylinteriä 10, 11, joihin kuhunkin on järjestetty yksi sähkömagneettinen varoventtiili 50, 51. Signaalin antajaksi siinä tapauksessa, että työpaine yhdessä asetussylinterissä kohoaa liiaksi, on jokaiseen asetussylinteriin 10, 11 jär-35 jestetty sähköinen painekytkin 52, 53.

S 9 9 49 10

Mikäli yksi painekytkimistä 52, 53 sulkeutuu yhdessä asetus-sylinterissä 10, 11 olevan liian korkean paineen johdosta, herättää vastaava kytkinsignaali työsignaalina kaikkien va-roventtiilien 50, 51 sähkömagneetit, jos nämä on kytketty 5 signaalinomaisesti. Samanaikaisesti tulevat varoventtiilit 50, 51 käyttöasentoon, jossa yhteys alipainejohtoon, esimerkiksi öljynkeräysammeeseen, kytkeytyy vapaaksi.

Kuvioon 5 liittyen tämä tarkoittaa seuraavaa: 10

Varoventtiileissä 50, 51 on kussakin yksi syöttöjohto c, joka on yhdistetty asetussylinterin 10, 11 työpaineen puoleiseen johtoon ja pääohjausventtiilin 54 kautta öljypump-puun 55. Varoventtiilit 50, 51 koostuvat venttiilikappa-15 leesta 56, 57, joka sähkömagneetin 58, 59 voiman vaikutuksesta pysyy säätöjousen 60, 61 voimaa vastaan ensimmäisessä käyttöasennossa. Tässä ensimmäisessä (esitetyssä) käyttö-asennossa on venttiilikappaleella kytkettävä yhteys sul-j ettu.

20 Sähkömagneetit 58, 59 aktivoidaan johdon 63 välityksellä sähköisesti jännitelähteellä 62. Sähkömagneetit 58, 59 on signaalijohdon 64 välityksellä kytketty peräkkäin ja paine-kytkimiin 52, 53. Mikäli painekytkin 52, 53 sulkeutuu, 25 jäävät sähkömagneetit 58, 59 ilman virtaa.

Venttiilikappaleet 56, 57 siirtyvät säätöjousiensa 60, 61 vaikutuksesta toiseen käyttöasentoonsa, jolloin sisääntulojohto c säilyttää yhteyden alipainejohtoon. Asetussylinterien 10, 11 työpaine laskee siten nollaan.

30 (Luonnollisesti kytkentä voi tapahtua myös siten, että venttiilin ollessa suljettu, sähkömagneetit ovat ilman virtaa ja heräävät ja aukeavat ylikuormasignaalilla).

Kuten jo kuvioon 2 liittyen selitettiin, on estettävä, että 35 työpaine ei ennenaikaisesti ja ei-toivotusti pääse kasvamaan. Tätä varten on kytkentään integroitu rajoituskytkin,

II

joka huolehtii siitä, että varoventtiilit 50, 51 jäävät avattuun tilaan (toiseen käyttöasentoon).

11 f: 9 9 4 9

Rajoituskytkin koostuu releestä 65, joka on rinnan varovent-5 tiilien 50, 51 sähkömagneettien 58, 59 virtapiirin kanssa ja aktivoitavissa maapotentiaalia vastaan kytkettävän kytkimen 66 kautta siten, että sähkömagneetit 58, 59 heräävät ja venttiilikappaleet 56, 57 siirtyvät säätöjousien 60, 61 voimaa vastaan ensimmäiseen (sulkevaan) käyttöasentoon. Tämän 10 jälkeen voi pääohjausventtiilin 54 kautta jälleen muodostua työpainetta asetussylintereihin 10, 11.

Claims (4)

12 •9 949

1. Kiinteästä puristustelasta (3) ja ainakin yhdestä tämän 5 kanssa yhdensuuntaisesti järjestetystä, asetussylinterien (10, 11, 12, 13) avulla tapahtuvalla säätämisellä pituusakseliin nähden kohtisuorasti puristustelaa (3) vastaan puristettavasta ja siitä poispäin kohotettavasta kuormitustelasta (4, 5) koostuva telapuristin rainamaisen 10 materiaalin, kuten paperirainan, käsittelemiseksi, johon telapuristimeen (1) kuuluu laite puristuspaineen automaattiseksi keventämiseksi puristustelan (3) ja kuormitustelan (4, 5) välillä käyttöhäiriön seurauksena, tunnettu siitä, että jokaiseen asetussylinteriin 15 (10-13) kuuluu varoventtiili (24-27; 50, 51), joka paineen kohotessa asetussylinterissä (10-13), erityisesti puristustelan (3) ja kuormitustelan (4, 5) välisen puristusraon häiriön seurauksena, alentaa asetussylinterissä (10-13) vallitsevaa painetta, ja että varoventtiilit (24-27; 20 50, 51) on ainakin yhden signaalijohdon (36, 63) välityksellä kytketty toiminnallisesti peräkkäin siten, että kun yhdessä asetussylinterissä (10-13) esiintyy paineennousua, myös muissa asetussylintereissä (10-13) paine laskee. 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että kunkin kuormitustelan (4, 5) asetus-sylintereihin (10-13) ja varoventtiileihin (24-27; 50, 51) on järjestetty pääohjausventtiili (20, 21; 54) siten, että 30 pääohjausventtiilin (20, 21; 54) sulkeutuminen aikaansaa varoventtiilien (24-27; 50, 51) sulkeutumisen (esim. jousivoiman 32 avulla) normaaliin käyttötilaan tapahtuvan paluun johdosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että puristusraon avaamiseksi omalla painollaan puristustelalla (3) lepäävällä kuormitustelalla II 13 8 9 949 (4), tämä on työsignaalin avulla kohotettavissa, joka työ-signaali muodostuu varoventtiilissä (24-27; 50, 51) identifioitavasta asetussylinterin (10-13) paineennoususta riippu-vasti. 5

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että varoventtiilin (50, 51) pitämiseksi työtilassa on järjestetty työsignaalilla kytkettävä rele (65), ja että releeseen (65) on järjestetty kytkin 10 (66), jonka välityksellä rele (65) on palautettavissa. 14 09949