FI89773B - Slagkross - Google Patents

Description

1 SS 773

Iskumurskain.- Slagkross.

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista isku-murskainta .

Iskumurskaimet ovat yleisesti tunnettuja hienonnuslaitteina. Seulan tai arinan avulla hienotavarasta puhdistettu syötetty aine pääsee pyörivästi käytetyn roottorin lyöntilistojen ja iskulevyjen eli niin sanottujen yksikkölohkojen välistä, joiden välissä se hienonnetaan ennalta määrättyyn raekokoon.

Tunnetut iskumurskaimet eli iskumyllyt on tavallisesti suunniteltu määrättyjä murskattavia kivilaatuja varten, esimerkiksi kovaa kiveä, keskikovaa kiveä, jne. varten. Sen lisäksi ne on suunniteltu määrättyä hienonnusastetta varten, jota kuitenkin jossain määrin voidaan muuttaa yksikkölohkoja siirtämällä. Kun tunnettuja iskumurskaimia käytetään kivilouhoksilla, tavataan yleensä määrättyä kiveä ja ne voidaan säätää vastaavasti. Murskaimia käytetään kuitenkin yhä enemmän esimerkiksi rakennusaineiden, kuten rakennusjätteiden, tiepohjien tai vastaavan uusiokäytössä. Sellainen aine kertyy hyvin erilaisina raekokoina ja kovuuksina. Tällöin ei ole mahdollista saattaa valmiiksi kulloinkin tätä varten parasta iskumurskainta. Iskumurskaimet ovat erittäin kalliita laitteita, joita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä jatkuvasti, jotta ne toimisivat taloudellisesti. Uusiokäytössä, erityisesti rakennus- ja teollisuusjätteiden osalta, on kertyvä määrä hyvin vaihteleva, niin että voi esiintyä lyhyempiä tai pidempiä katkoksia. Ennen kaikkea tavanomaiset iskumurskaimet eivät pysty hienontamaan pehmeätä jätettä, kuten puuta, kantoja tai muuta suhteellisen pehmeätä ainetta. Tavanomaisten iskumurskaimien syöttöaukko on normaalisti mitoitettu riittäväksi kiven murskaukseen. Uusiokäyttöä varten sitä vastoin esiintyy syötettäviä kappaleita, esimerkiksi kantoja, jotka eivät ilman esikäsittelyä mahdu iskumurskaimen täyttöaukosta.

2 -'73

Keksinnön tehtävänä on tehdä tavanomainen iskumurskain lisäosilla ja yksinkertaisilla asennusvaiheilla pehmeätä jätettä varten muunnettavaksi murskaimeksi.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan avulla.

Keksinnössä hyödynnetään sitä tosiasiaa, että tavanomaiset iskumurskaimet muodostuvat kahdesta toisistaan poispäin käännettävästä runko-osasta. Runko-osan käännettävyys on järjestetty niin, että päästään roottorille, erityisesti ns. tukosten yhteydessä. Ilman sellaista toimenpidettä on tuskin mahdollista irrottaa tai poistaa kiilautunut kivenmurikka. Keksinnössä havaittiin nyt, että iskumurskain voi toimia myös silloin, kun runko on auki käännetyssä asennossaan ja kun on huolehdittu siitä, että on järjestetty sivuttaiseste, joka estää nyt ylhäältä päin syötetyn tavaran putoamisen sivusta ulos. Tavanomaisen isku-murskaimen muuttamiseksi pehmeän jätteen hienonnuslaitteeksi tarvitaan siten oleellisesti vain kolme rakenneosaa, nimittäin sivuttaiset rajoituslevyt sekä muunneltu yksikkölohko. Toisen runko-osan ollessa uloskäännettynä, sijaitsee siihen laakeroitu yksikkölohko suhteellisen kaukana roottorista, niin että yl-. . häältä sisään heitetty aine putoaisi hienontamatta alas yksik- kölohkon ja roottorin välisestä raosta. Myös kahdella tai useammalla yksikkölohkolla, jotka tunnetuissa iskumurskaimissa on järjestetty toimintasuunnassa peräkkäin, muodostaisi auki-käännetyssä tilassa alempi yksikkölohko liian suuren raon roottorin suhteen. Keksinnön mukaisesti asennetaan siksi toinen yksikkölohko, jonka alempi pää ulottuu lähelle roottoria. Sopivalla, murskattavan tavaran automaattisen alaspäin liukumisen takaavalla kaltevuudella varustettu yksikkölohko on ylemmästä alueestaan edullisesti nivelletty ja alemmasta alueestaan edullisesti liitetty siirtosylinteriin, jonka avulla yksikkölohkon kääntöasentoa voidaan muuttaa. Lisäksi voidaan tällä tavalla vaikuttaa paineella hienonnettavaan tavaraan. Lopuksi voi keksinnön toisessa suoritusmuodossa toiseen yksik-kölohkoon nivelletystä liitetty siirtosylinteri olla liitetty 3 -3 tärytyslaitteeseen, jolla murskattava tavara saatetaan pienempään tai suurempaan värähtelyliikkeeseen. Tämä vaikuttaa siten, että maa ja hiekka karisee pois, joka muutoin voisi johtaa murskaustyökalujen ennenaikaiseen kulumiseen.

Jotta vältettäisiin murskattavan tavaran purkautuminen tavalliseen täyttöaukkoon, on keksinnön eräässä suoritusmuodossa tarkoituksenmukaista, että poiskäännettyä toista runko-osaa päin oleva ensimmäisen runko-osan avoin sivu peitetään levyllä tai vastaavalla. Levy helpottaa murskattavan tavaran alaspäin liukumista, joka syötetään auki käännettyjen rungon puolikkaiden väliin. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisesti voidaan mainittu levy muodostaa puristusmännäksi, joka on siirrettävissä toisen runko-osan suuntaan ja siitä takaisin ainakin yhden siirtosylinterin avulla. Sellaisen puristusmännän avulla voidaan sen ja yksikkölohkon välissä olevaa murskattavaa tavaraa jonkin verran puristaa kokoon alas liukumisen helpottamiseksi tai kiilautumisen estämiseksi roottorin yläpuolella olevassa kaukalossa.

Kuten jo mainittiin, voidaan keksinnön mukaisessa murskaimessa merkittävästi suurentaa syöttökaukalon poikkialaa, niin että voidaan syöttää suhteellisen suuria esineitä, kuten kantoja. Iskumurskaimen moottori, edullisesti sähkömoottori, on mitoitettu määrättyä murskaintehoa varten, jolloin pyritään valitsemaan moottorikoko niin, että tavallisesti esiintyvät käyttö-olosuhteet voidaan hallita ilman moottorivaurioita. Jos syötettäisiin suhteellisen suuria murskattavia kappaleita, jotka esimerkiksi ovat vähemmän kovia, kuten kannot ja vastaavat, saatetaan moottorilta mahdollisesti vaatia suhteellisen suurta tehoa. Tämä pätee erityisesti silloin, kun tavallisten lyöntilistojen sijasta käytetään terätyökaluja, johon alempana palataan. On vaarana, että moottori ylikuormittuu ja vahingoittuu. Sellaisia kappaleita ei siten voida käsitellä iskumurskai-mella. Koska esilajittelua ei useinkaan suoriteta, tai koska se kustannussyistä jätetään tekemättä, ei ennakolta voida tietää, onko syötetyn kappaleen yhteydessä murskainmoottorin ylikuor- 4 c7: 3 mittumisen vaaraa. Sellaisten tapausten estämiseksi olisi murskainmoottori mitoitettava normaalikäytön vaatimuksia huomattavasti suuremmaksi, mikä huomattavasti nostaa murskaimen kustannuksia.

Keksinnön toisena tehtävänä on siten parantaa alussa mainitun lajista iskumurskainta siten, että vältetään murskainmoottorin ylikuormittuminen vaikeasti murskattavien kappaleiden johdosta, ja että kuitenkin voidaan murskata nämä kappaleet.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkein.

Keksinnön mukaisessa murskaimessa roottorin yläpuolelle on säädettävästi laakeroitu ainakin yksi puristuselementti. Puris-tuselementti voidaan muodostaa toisesta yksikkölohkosta tai keksinnön toisessa suoritusmuodossa puristusmännästä, joka säädettävästi on laakeroitu siirtosylinterin avulla toisen runko-osan yksikkölohkoon. Puristuselementin siirtolaite voi siirtää puristuselementtiä roottorin yläpuolella olevaa täyt-töpoikkialaa pienentävään puristusasentoon ja takaisin vedettyyn lepoasentoon. Roottorin käyttömoottorin syöttövirtapiiriin on järjestetty virran mittauslaite, joka on kytketty ohjauslaitteeseen. Ohjauslaite antaa siirtolaitteelle siirtosignaalin puristuselementin siirtämiseksi lepoasennosta puristusasentoon, kun virta ylittää ennalta annetun arvon. Siirtäminen takaisin vastakkaiseen suuntaan tapahtuu, kun virta jälleen alittaa ennalta määrätyn arvon.

Keksinnössä lähdetään siitä havainnosta, että roottorin syöttövirta on moottorin kuormituksen indikaattorina. Virran mittauslaitteen avulla ylikuormitus voidaan siten välittömästi havaita. Sähkömoottoreiden ylikuormituksen mittaaminen on yleisesti tunnettua. Keksinnössä ei kuitenkaan määritetä ylikuormaa, vaan virran arvo, joka on sen arvon alapuolella jolla ylivir-tasuojien tapauksessa moottori kytketään pois päältä. Keksinnön yhteydessä on roottorin jatkettava pyörimistään. Virran mittaussignaalin tarkoituksena on ainoastaan käyttää puristusele- i 5 :;:: s menttiä, jotta roottorin yläpuolella olevassa kaukalossa oleva murskattava kappale puristetaan kiinni eikä se siten voi liukua eteenpäin. Roottori pyörii edelleen ja voi jatkaa murskattavan kappaleen sitä kohti olevan osuuden käsittelyä ja murskaamista. Se pääsee yleensä jälleen takaisin normaaliin kierroslukuun, joka havaitaan mitatun virran pienemisenä. Kun virran mitattu arvo jälleen saavuttaa alemman arvon, joka myös voi olla selvästi sen kynnysarvon alapuolella, jota käytetään puristusasentoon siirtämistä varten, voidaan puristuselementti jälleen siirtää lepoasentoon. Siten voi tavallinen murskaintoiminta jatkua. Erittäin vaikeasti murskattavilla kappaleilla, erityisesti kannoilla, voidaan kuvattu toiminta toistaa useampia kertoja.

Jos toinen yksikkölohko on suhteellisen kaltevassa asennossa, ja jos puristuselementti on toista yksikkölohkoa vastaan, niin puristuselementtiä puristusasentoon siirrettäessä murskattavaa kappaletta ei pelkästään pidetä kiinni, vaan se mahdollisesti jopa hieman puristuu kokoon, samalla kun sitä työnnetään pitkin yksikkölohkoa, yksikkölohkon vastaavaa pintaa luiskana käyttäen.

On selvää, ettei puristuselementin puristusasento ole mikään kiinteä aseina, vaan että se riippuu murskattavan ja kiinnipu-ristettavan kappaleen koosta. Välttämätöntä on ainoastaan se, että siirtolaite vaikuttaa ennalta määrätyllä voimalla puris-tuselementtiin.

Tavanomaisissa iskumurskaimissa on ns. lyöntilistat, jotka yksikkölohkon kanssa vuorovaikutuksessa aiheuttavat murskaus-vaikutuksen. Pehmeätä tavaraa varten lyöntilistat eivät kuitenkaan sovellu. Lyöntilistat pelkästään litistäisivät tavaraa, eivätkä pystyisi murskaamaan yksittäisiä kappaleita. Sen vuoksi keksinnön eräässä suoritusmuodossa järjestetään niin, että roottorille valinnaisesti voidaan kiinnittää terätyökaluja.

Terätyökalut muodostetaan tällöin edullisesti siten, että ne lyöntilistojen sijasta voidaan sovittaa roottorille ilman 6 '-'"3 erityisiä rakennemuutoksia. Voidaan esimerkiksi järjestää palkin tapaiset teräpitimet, joihin terätyökalut irrotettavasti voidaan kiinnittää. Teräpalkit kiinnitetään roottorille lyön-tilistojen sijaan, ja niihin voidaan toisaalta kiinnittää erilliset terätyökalut, jotka edullisesti järjestetään etäisyyksille toisistaan. Tällaisella terätyökalujen toteutuksella on lisäksi se etu, että yksittäiset kuluneet tai tuhoutuneet terät voidaan vaihtaa. Koska jo mainitulla tavalla ei tarvitse järjestää mitään koko matkalle ulottuvaa teräreunaa, on edullista jos yksikkölohkon alemmassa, roottoria kohti olevassa reunassa on terätyökaluja vastaavat lovet. Terätyökalujen välistä yksikkölohko siten ulottuu kauemmaksi kohti roottoria. Terätyökalut ja yksikkölohko ovat siten tavallaan hammastettuja.

Jos halutaan varmistaa, että syötetty tavara auki käännetyn rungon yhteydessä ei jää kiinni ja että se aina liukuu alaspäin, voidaan keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti järjestää puristuslaite, joka kuuluu ylempään täyttöaukkoon. Se voi muodostua esimerkiksi luukusta, jota käytetään voimaelimellä, esimerkiksi hydraulisella sylinterillä.

Tavanomaisilla iskumurskaimilla toisen runko-osan kääntöakseli sijaitsee määrätyllä etäisyydellä iskumurskaimen asennustasos-ta. Tästä johtuva suurin auki kääntymisen laajuus riittää tukosten estämiseksi. Kun kuitenkin keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti kääntöakseli sijoitetaan välittömästi asen-nustason läheisyyteen, saavutetaan suurempi "kidan" laajuus rungon ollessa avattuna.

Keksintöä selitetään seuraavassa piirustusten avulla lähemmin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen iskumurskaimen leikkauksena.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen muunnellun iskumurskaimen samalla tavalla nähtynä kuin kuviossa 1.

7 . ' ! - v>

Kuvio 3 esittää kaavioi 1isesti terätyökaluja ja kuvion 1 tai 2 mukaisen iskumurskaimen yksikkölohkon alapäätä.

Kuvio 4 esittää sivulta ja edestä päin terätyökalua kuvion 1 tai 2 mukaista iskumurskainta varten.

Kuvio 5 esittää perspektiivissä osaa teräpalkista kuvion 1 tai 2 mukaista iskumurskainta varten.

Kuvio 6 esittää lohkokaavion puristuselementin ohjaamista varten kuvion 1 tai 2 mukaisen murskaimen täyttökaukalossa.

Kuviossa 1 esitetyssä iskumurskaimessa on runko 10, jossa on ensimmäinen runko-osa 11 ja toinen runko-osa 12. Ensimmäisessä runko-osassa 11 on asennuspinnalla 15 makaava kehikko 14, johon runko-osaan on pyörivästi laakeroitu roottori 16, jota käytetään esittämättä olevalla sähkömoottorilla. Roottorilla on 90° kehäetäisyyksin lyöntilistat 17, jotka on järjestetty sopiviin kiinnityslaitteisiin 18. Ensimmäisen runko-osan 11 pystyosassa 18a on syöttökita 19.

Toinen runko-osa 12 on laakeroitu kohdassa 20 runko-osan 14 vasempaan yläpäähän vaakasuoran akselin ympäri kääntyvästi. Kuviossa 1 on runko-osa 12 esitetty auki käännetyssä asennossaan, johon se normaalisti siirretään, kun tukoksen selvittämiseksi on päästävä roottorille 16. Toiseen runko-osaan 12 on sinänsä tunnetulla tavalla laakeroitu katkoviivoin esitetyt yksikkölohkot 21 ja 22, jotka on kääntyvästi laakeroitu ylempiin lähemmin merkitsemättä oleviin kiertopisteisiin ja nivelletty niistä etäisyydellä oleviin siirtosylintereiden 23 ja vastaavasti 24 siirtotankoihin. Yksikkölohkot 21, 22 ovat käytössä, kun esitettyä iskumurskainta käytetään runko-osat 11, 12 tavalliseen tapaan kiinni käännettyinä, jolloin murskattava tavara, esimerkiksi kiviaines, syötetään kitaan 19 nuolen 25 suunnassa. Jos sitä vastoin iskumurskainta käytetään esimerkiksi pehmeän jätteen murskaamiseen, otetaan yksikkölohko 22 pois, ja sen tilalle asetetaan yksikkölohko 26 (esitetty ehein viivoin), 8 , v: 3 joka kohdassa 27 on kääntyvästi laakeroitu runko-osaan 12 ja kohdassa 28 nivelletty siirtosylinterin 29 siirtotankoon. Esitetyssä asennossa yksikkölohkon 26 alapää ulottuu suhteellisen lähelle roottorin 16 kehää. Yksikkölohko 21, joka kuviossa 1 on esitetty kahdessa eri asennossa, voi olla eniten taakse-vedetyssä asennossaan tai se voidaan samaten poistaa. Sivuille asetetaan ja kiinnitetään runko-osien 11, 12 väliin vastaavasti muotoillut pellit, joista vain numerolla 30 merkitty voidaan nähdä. Pellit 30 liittävät runko-osat 11, 12 toisiinsa ja pitävät niitä auki käännetyssä asennossa. Saunalla ne rajoittavat ulospäin avoimen täyttökaukalon, jonka täyttöaukko on merkitty 31. Peltilevy 32 on yksikkölohkon 26 vastakkaisella puolella liitetty runko-osaan 11, jolloin se sulkee aukon kitaan 19.

Esitetyssä suoritusmuodossa iskumurskain sopii vastaanottamaan enemmän tai vähemmän pehmeätä murskattavaa tavaraa, jonka kappaleet vaativat suhteellisen suuren tilavuuden.

Kuviossa 1 esitetyn suoritusmuodon mukaisesti on roottorille mainitulla tavalla järjestetty lyöntilistat 17. Pehmeämmän tavaran murskaamiseksi ne eivät sovi erityisen hyvin. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista korvata lyöntilistat 17 terätyökaluil-la. Kuviossa 5 on esitetty teräpalkki 40, jonka yläpinnalla on asennusulokkeet 41 vastaavasti muotoilluille terille. Teräpalkki 40 sovitetaan lyöntilistojen 17 tilalle kiinnityslaitteisiin 18. Vastaava terä 42 on esitetty kuviossa 4. Sillä on edestä katsoen kaarevat ääriviivat, jolloin kaari muodostuu teräreunas-ta 43, jolloin sen välissä oleva pinta 44 on syvennettynä, kuten kuvion 4 vasemmassa esityksessä on nähtävissä. Taso jossa teräreuna 43 sijaitsee on säteen suuntaisesti vinosti eteenpäin kalteva. Terän 42 alapuoli on muodostettu sellaiseksi, että terä 42 mukavasti voidaan kiinnittää asennusulokkeisiin 41, esimerkiksi sopivan ruuvauksen avulla.

Kuviossa 3 on kaaviollisesti esitetty useampia sellaisia teriä 42 siten kuin ne on järjestetty teräpalkkia pitkin. Lisäksi on kuviossa 3 osoitettu yksikkölohkon alempi alue. Siinä nähdään, i 9 - 5 että alareuna on teräpalkkia 40 tai teriä 42 vastaavasti muotoiltu lovin 45, joissa terät 42 kulkevat roottorin 15 pyöriessä. Käyttämällä siirtosylinteriä 29 voidaan etäisyyttä yksikkölohkon 26 ja teräpalkin eli roottorin välillä muuttaa ja siten määritellä murskattavan tavaran koko. Muutoin on selvää, että myös yksikkölohkon 26 nivellyspiste 27 voi olla liitettynä ulkoa tuotuun siirtosylinteriin yksikkölohkon siirtämiseksi mielivaltaisella tavalla. Tässä tapauksessa yksikkö-lohko 21 on kuitenkin poistettava.

Kuvio 2 esittää samanlaisen näkymän kuin kuvio 1, niin että samat osat on varustettu samoin viitenumeroin.

Kuviossa 2 on runko-osat 11, 12 jälleen esitetty auki käännetyssä asennossaan, jolloin kuitenkaan ei vielä ole asennettu kuvion 1 mukaisia peltejä 30. Yksikkölohkot 21, 22, jotka on järjestetty iskumurskaimen tavallista käyttöä varten, poistetaan, erityisesti yksikkölohko 21, niin että tehdään tilaa suhteellisen suurta yksikkölohkoa 50 varten, jonka yläpää ulottuu lähelle auki käännetyn runko-osan 12 yläpäätä, ja joka on laakeroitu sen lähellä kohdassa 51. Lähellä alapäätä hydrauliikkasylinterin 52 siirtotanko kytkeytyy nivelletystä siihen. On selvää, että myös nivelpisteeseen 51 voidaan kytkeytyä hydrauliikkasylinte-rillä. Yksikkölohkon 50 alapää voi muistuttaa esimerkiksi kuvion 1 yksikkölohkoa 26, kun lyöntilistat 17 korvataan kuvioissa 3 ja 4 esitetyillä terätyökaluilla. Ensimmäisen runko-osan 11 pystyosan 18 vasemmalla oleva avoin pää peitetään levymäisellä puristusmännällä 55, joka on ripustettu kahden siirtosylinterin 56, 57 siirtotankoihin. Siirtosylinterit 56, 57 on liitetty kaaviollisesti esitettyyn levyyn 58, joka on kiinnitetty sopivin välinein ensimmäiseen runko-osaan 11. Siirtosylinterien 56, 57 avuilla voidaan mäntää 55 siirtää kaksoisnuolen 60 suunnassa, vastaavan puristuspaineen kohdistamiseksi ylhäältä päin syötettyyn, murskattavaan aineeseen.

Kuvion 6 mukaisessa lohkokaaviossa roottoria 16 käytetään sähkömoottorilla 60, joka johdon 61 kautta on kytketty vaihto- ., * 10 ' " jännitelähteeseen 62. Johtoon 61 liittyy virtamuunnin 63, joka on kytketty ohjauslaitteeseen 64. Ohjauslaite ohjaa vastaavan johdon 65 kautta hydrauliikkasylintereitä 56, 57 puristusmäntää 55 varten. Jos johdossa 61 kulkeva virran arvo saavuttaa ennalta määrätyn arvon, niin ohjauselin 64 ohjaa sylintereitä 56, 57 niin, että ne siirtävät puristusmäntää 55 kohti yksikkölohkoa 50. Roottorin 16 yläpuolella oleva murskattava kappale puristuu silloin puristusmännän 55 ja yksikkölohkon 50 väliin. Se ei enää voi liukua alaspäin ja roottori 16 tai sen lyöntilistat 17 voivat edelleen pyöriä vapaasti, ja siten roottori voi jälleen saavuttaa normaalin kierroslukunsa. Tämä näkyy johdon 61 virrassa, jota jälleen mitataan, ja jos tämä arvo saavuttaa ennalta määrätyn arvon, aiheuttaa ohjauslaite 64 hydrauliik-kasylinterien 56, 57 kautta puristusmännän 55 takaisin siirtämisen, esimerkiksi alkuasentoon. Tämä toiminta voi toistua useita kertoja. Murskattavan kappaleen kiinnipitäminen tai puristaminen estää moottorin 60 ei-toivotun ylikuormituksen ja varmistaa kuitenkin, että myös vaikeasti murskattavat kappaleet vähitellen hienonnetaan.

Claims (14)

1. Iskumurskain, jonka rungossa (10) on ylemmän täyttöaukon sisältävä ensimmäinen runko-osa (11) ja toinen runko-osa (12), joka on käännettävästi laakeroitu vaakasuoralle, lähellä asen-nuspintaa ensimmäisessä runko-osassa sijaitsevalle akselille, ja jossa on ainakin yksi yksikkölohko (21), ja jossa iskumurs-kaimessa on ensimmäiseen runko-osaan (11) käännettävästi laakeroitu, käyttömoottorilla käytetty, murskaustyökalut sisältävä roottori (16), tunnettu siitä, että toiseen runko-osaan (12) on järjestetty välineet toisen yksikkölohkon (26 tai 50) asentamiseksi, jonka alapää ulottuu lähelle roottoria (16) toisen runko-osan (12) ollessa auki käännetyssä asennossa, ja että runko-osat (11, 12) toisen runko-osan auki käännetyssä asennossa ovat liitettävissä sivuttaisilla, täyttökaukalon muodostavilla levymäisillä elementeillä (30) tai vastaavilla.

1 1 ' '·.** % ,./5

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että toisen yksikkölohkon (26, 50) nivelpiste sijaitsee ylemmällä alueella ja että etäisyydellä siitä alaspäin on nivelletty siirtosylinteri (29, 52) toiseen yksikkölohkoon (26, 50).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että siirtosylinteriä (29, 52) varten on järjestetty tärytyslaite.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että toisen yksikkölohkon (50) yläpää .. . ulottuu lähelle toisen runko-osan (12) yläpäätä auki käännetyssä asennossa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että ensimmäisen runko-osan (11) poispäin käännettyä toista runko-osaa (12) kohti oleva avoin puoli 12 .....7 · / s.» on peitettävissä levyllä (32) tai vastaavalla, jolloin levy on muodostettu puristusmännäksi (55), joka on siirrettävissä toista runko-osaa (12) kohti ja poispäin siitä ainakin yhden siir-tosylinterin (56, 57) avulla.

6. Iskumurskain, erityisesti jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen, tunnettu siitä, että roottorin (16) yläpuolelle on siirrettävästi laakeroitu ainakin yksi puristusele-mentti (55), joka siirtolaitteella (56, 57) voidaan siirtää roottorin (16) yläpuolella olevaa syöttöpoikkialaa pienentävään asentoon sekä takaisin vedettyyn lepoasentoon, että roottorin (16) käyttömoottorin (60) syöttövirtapiiriä (61) varten on järjestetty virran mittauslaite (63), joka on kytketty ohjauslaitteeseen (64), ja että ohjauslaite (64) antaa siirtosignaa-lin siirtolaitteelle (56, 57) puristuselementin (55) siirtämiseksi lepoasennosta puristusasentoon, kun virta ylittää ennalta määrätyn arvon.

7. Patenttivaatimuksen 1 ja 6 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että puristuselementti muodostuu puristusmän-nästä (55) ja siirtolaite sille järjestetyistä siirtosylinte-reistä (56, 57).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että roottoriin (16) voidaan valinnaisesti liittää sinänsä tunnetut lyöntilistat (17) tai terätyö-kalut (42), jolloin terätyökalut (42) voidaan järjestää akse-linsuuntaisin etäisyyksin roottorille (17), ja jolloin toisen yksikkölohkon (26) näitä kohti olevassa alareunassa on lovet (45), jotka on sovitettu terien (42) muotoon ja jotka kulkevat terien (42) ohi roottorin pyöriessä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että roottorille (16) voidaan järjestää palkkimaiset 1 3 ' ' ' terät (40), joihin terätyökalut (42) irrotettavasti ovat kiinnitettävissä .

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että terätyökaluissa on kaarimaiset, käänteisesti U- tai V-muotoiset teräreunat (43), jotka ovat säteen suuntaisesti ulospäin kaltevat.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 10 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että ylempää täyttöaukkoa (31) varten on järjestetty puristuslaite, ja että siinä on voimaelimellä käytettävissä oleva luukku.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 11 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että toisen yksikkölohkon (26, 50) nivelpiste on nivelletty toiseen siirtosylinteriin.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 12 mukainen iskumurskain, tunnettu siitä, että toisen runko-osan kääntöakseli sijaitsee välittömästi asennuspinnalla (15).

14 v; ” 3