FI89639B - Styrkretsarrangemang foer videobildskaerm - Google Patents

Description

8 9 6 59

Videonäytön ohjauspiirijärjestelmä

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely visuaalisen datan alueen vierittämi-5 seksi ylös- ja alaspäin, ei koko kuvan liikuttamiseksi.

Tunnetuissa ratkaisuissa vieritys on toteutettu verestämällä vieritysalue yhdessä muiden alueiden kanssa muistista suorasaantiproseduurin kautta ja suuntaamalla luettu informaatio muistista kuvapinnalle. Eräässä tunne-10 tussa järjestelyssä muistin peräkkäinen osoittaminen on katkaistu, mistä johtuen se ei ole joustava vierityksen rajojen määrityksen suhteen. Joissakin muissa järjestelyissä data kopioidaan muistista laitteen kautta, kuten suoran muistihaun (DMA) kautta, ja palautetaan muistiin. 15 Tällaisen järjestelmän ongelma on, että uudelleenkirjoitus kuluttaa suhteellisen paljon aikaa (ts. enemmän kuin yhden pystypyyhkäisyajän) ja vieritysproseduuria ei tavallisesti pidetä tasaisena.

Järjestelmä toimii suurella nopeudella ja käyttää 20 tekniikkaa, joka sallii bittikarttamuistin täydellisen uudelleenkirjoituksen yhden pystypyyhkäisyn sisällä. Järjestelmä näyttää yhden kuvion pystypyyhkäisyn aikana samalla kun muisti todellisuudessa kootaan uudelleen toiselle kuviolle. Muisti on valmis pystypyyhkäisyn lopussa pyyhkäis-25 täväksi peräkkäisjärjestyksessä toisen kerran eri kuvion näyttämiseksi ja kaikki vaadittavat muutokset eri kuvion näyttämiseksi on tehty itse muistiin eikä johonkin väliaikaiseen muistilaitteeseen. Esillä olevan järjestelmän kyky koota muisti uudelleen yhden pystypyyhkäisyajän kuluessa 30 on edullinen muistin verestyksen suhteen. Tekniikat ja välineet bittikarttamuistin verestämiseksi ovat hyvin ymmärrettyjä. Järjestelmässä, joka osoittaa bittikarttamuistin peräkkäisjärjestyksessä kuvapintaverestystä varten, bittikarttamuisti automaattisesti verestetään rivi kerral-35 laan rekisterien kautta. Kuitenkin järjestelmässä, joka B 9 6 5 9 2 käyttää bittikarttamuistin suorasaantia, käytetään erityisiä välineitä muistin verestämiseksi. Esillä oleva järjestelmä kykenee jatkuvasti peräkkäisjärjestyksessä osoittamaan muistia, eikä siten vaadi erityisiä välineitä veres-5 tykseen.

Esillä oleva piiri on suunniteltu sallimaan ohjaus-piirisirun reitittää informaatiosignaaleja bittikartta-muistista videokuvaruudun verestämiseksi. Samalla ohjaus-siru kykenee suuntaamaan tällaiset informaatiosignaalit 10 tai osan niistä väliaikaiseen muistivälineeseen, josta ne kirjoitetaan uudelleen valittuihin tai uusiin osoitteisiin. Lisäksi ohjaussiru voi suunnata uusia informaatio-signaaleja kirjoitettavaksi muistiin, kun uudelleenkirjoitusta väliaikaisesta muistista ei vaadita. Täydellisen 15 pystypyyhkäisyn jälkeen muisti on uudelleenkirjoitettuna ja sisältää mahdollisesti jotakin uutta informaatiota. Koska muisti on valmis näytettäväksi uudelleenkirjoitettuna ja/tai uusine informaatioineen, järjestelmä seuraavan pystypyyhkäisyn aikana osoittaa bittikarttamuistin tavan-20 omaisella tavalla, ts. peräkkäisjärjestyksessä. Siinä ta pauksessa, että informaatiosignaalit on kirjoitettu uudelleen valikoituihin uusiin osoitteisiin, järjestelmä kykenee muodostamaan videokuvaruudulle informatiivisen näytön, joka saa katsojan näkemään vieritysalueen liikkuvan tasai-25 sesti ylös tai alas. Lisäksi vieritysaluetta voidaan siirtää vasemmalle tai oikealle. Tämän toteuttamiseksi esillä oleva järjestelmä käyttää useita datareittisiruja, jotka toimivat yhden ohjauspiirisirun kanssa. Tulisi ymmärtää, että järjestelmä käyttää yhtä datareittisirua kutakin ta-30 soa varten siten, että jos olisi useampia tasoja, kuten värijärjestelmässä, niin olisi useampia datareittisiruja nimettyinä yhdelle ohjaussirulle. Datareittisirut kukin sisältävät kaksi ulostulorekisteriä, samoin kuin sisääntu-lo-FIFO-rekisterin ja ryhmäsiirtimen. Molemmat näistä kah-35 desta rekisteristä edullisessa suoritusmuodossa hyväksyvät b 9 6 3 9 3 ja väliaikaisesti tallentavat 128 bitin purskeet, jotka tulevat FIFOn kautta ja ryhmäsiirtimen kautta bittikartta-muistista. Purskeet siirretään joka toisen jakson kuluessa useista jaksoista, jotka esiintyvät yhden vaakapyyhkäisy-5 ajan kuluessa. Ryhmäsiirrintä käytetään (vaakavieritysti-lan aikana) informaation siirron aikaansaamiseksi ennen kuin se ladataan jompaankumpaan ulostulorekisteriin siten, että vaakavieritys voidaan toteuttaa. Ensin datareittisi-rulle saapuva informaatio hyväksytään sisääntulo-FIFO-re-10 kisterille ja siirretään sitten ryhmäsiirtimen kautta ulostulorekisterilaitteisiin. Ajoituspiiristö, jota käytetään esillä olevassa järjestelmässä, muodostaa useita jaksoja kunkin vaakapyyhkäisyn aikana. Jaksot on järjestetty siten, että joka toinen jakso on verestysjakso, jonka ai-15 kana sekä kuvaruutu että muisti verestetään. Välijaksot ovat joko vieritysjaksoja tai päivitysjaksoja. Termi "vie-ritysjakso" viittaa ajanjaksoon, jonka aikana informaatio-signaalit (jotka on luettu verestysjakson aikana) kirjoitetaan uudelleen takaisin muistiin uusiin osoitteisiin. 20 Termi "päivitysjakso" viittaa ajanjaksoihin, joiden aikana informaatio luetaan ja/tai kirjoitetaan uuden datan lisäämiseksi muistiin. 850 000 kuva-alkion bittikarttamuisti, jollaista voidaan käyttää edullisessa suoritusmuodossa, voidaan verestää kuvaruudulle, joka 16,6 millisekunti. 25 Esillä olevassa järjestelmässä verestämällä bittikartta-muisti samanaikaisesti kuvaruudun verestämisen kanssa, bittikarttamuisti verestetään joka 0,5 millisekunti. Tämän mukaisesti pystypyyhkäisyn aikana 40 % ajasta kuluu kuvaruudun verestämiseen, 40 % ajasta kuluu vierityksen tai 30 päivityksen suorittamiseen ja loput 20 % jää aina päivitystä varten. Tämän järjestelyn mukaisesti mikä tahansa näkyvän bittikarttamuistin osa voidaan täydellisesti kopioida yhden pystypyyhkäisyn ajanjakson aikana ja tämä antaa järjestelmälle etuja tunnettujen järjestelmien suhteen. 35 Kuten aiemmin on mainittu, koska koko näkyvä bittikartta- 4 b 9 6 3 9 muisti voidaan kirjoittaa uudelleen yhden pystypyyhkäisyn aikana, se sallii järjestelmän muodostaa tasainen vieritys suurilla nopeuksilla. Kyetessään lisäksi tekemään kaikki tarvittavat muutokset itse muistiin pystypyyhkäisyajän 5 kuluessa, järjestelmä voi säilyttää peräkkäisen osoitus-tavan, mikä on edullista.

Esillä olevan keksinnön kohteet ja piirteet ymmärretään paremmin seuraavan selityksen yhteydessä luettuna yhdessä piirustusten kanssa, joissa 10 Kuvio 1 sisältää kolme videokuvaruudun osien som mitelmaa ja vastaavat bittikarttamuistin osat pystysuorasti ylöspäin tapahtuvan vierityksen aikana;

Kuvio 2 sisältää kolme videokuvaruudun osien sommitelmaa ja vastaavat bittikarttamuistin osat pystysuoras-15 ti alaspäin tapahtuvan vierityksen aikana;

Kuvio 3 on lohkokaavio esillä olevasta järjestelmästä;

Kuvio 4 ajoituskaavio yhtä vaakapyyhkäisyä varten;

Kuvio 5 on yksityiskohtainen lohkokaavio ohjaussi-20 rusta; ja kuvio 6 on yksityiskohtainen lohkokaavio datareit-tisirusta.

Kukin informaation osa kuvioiden 1 ja 2 sommitelmissa edustaa kuva-alkiota näytetyssä kuviossa. Yksi kuva-25 alkioiden rivi, kuten rivi "Ws" pyyhkäistään yhden vaaka-pyyhkäisyn aikana.

Kuviot IA - 1F esittävät bittikarttamuistin ja vi-deonäytön tilat ylöspäinvierityksen aikana. Kuvio IB on kuva-alkioiden järjestely bittikarttamuistissa jonakin 30 ajanhetkenä. Bittikarttamuistissa on vieritysalue, joka on määritetty linjoilla 11 ja 13. Kirjaimet W, X, Y, Z, A, B, C, D, E, G, H, J, K ja L yksinkertaisesti esittävät informaatiota, jotka ovat vieritysalueen ulkopuolella ja jotka esiintyisivät viedeokuvaruudulla sen jälkeen kun ne on 35 luettu bittikarttamuistista. Vieritysalueella voidaan näh- i S 9 6 3 9 5 dä olevan useita täpliä ja useita ympyröitä. Ympyrät muodostavat kirjaimen E samalla kun täplät edustavat taustaa, kuten sinistä väriä tai keltaista väriä muodostaen pohjan kirjaimen E esittämiselle. Kuviossa IA informaatio, joka 5 esiintyy kuvaruudulla, on identtinen kuviossa IB bitti-karttamuistissa esiintyvän informaation kanssa. Ajatellaan nyt, että järjestelmä siirtyy pystysuuntaiseen, ylöspäin suuntautuvan vierityksen tilaan. Ylöspäin suuntautuvan vieritysoperaation ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana in-10 formaatio nähdään kuvaruudulla, kuten on esitetty kuviossa IA, mutta tämän saman pystypyyhkäisyn aikana informaatio luetaan uudelleen bittikarttamuistiin, kuten on esitetty kuviossa ID. Ylöspäinsuuntautuvan vierityksen tilassa esillä oleva järjestelmä on suunniteltu siten, että infor-15 maatio bittikarttamuistista luetaan näytettäväksi videoku-varuudulla ja samanaikaisesti sen kanssa informaatio luetaan tilapäiseen muistivälineeseen, josta se voidaan kirjoittaa uudelleen bittikarttamuistiin eri osoitteisiin kuin osoitteet, joista se noudettiin. Tällainen proseduu-20 ri, ts. takaisinkirjoitus toiseen osoitteeseen muistissa, määrittää proseduurin, johon viitataan vierityksenä. Vieritys tapahtuu jaksojen aikana verestysjaksojen välillä. Kuviossa IB vieritysalueella olevien informaatiosignaalien rivillä, joka on kohdan AAA vieressä, on Y-osoite arvol-25 taan 4. Kuten voidaan nähdään kuviosta ID, vieritysjakson aikana informaatiota alueelta kohdan AAA vieressä (kuvio IB) ei oltu kirjoitettu uudelleen takaisin bittikartta-muistiin. Tämän mukaisesti ylin rivi alueesta katoaa, koska sitä ei oltu kirjoitettu uudelleen vieritys jakson aika-30 na. Tässä ylöspäin suuntautuvan vierityksen tilassa vieri-tysalueen informaatiosignaalien ylimmän rivin osoitetta pienennetään arvolla 1 kunkin pyyhkäisyjakson aikana. Osoitetta voitaisiin pienentää jollakin muullakin arvolla alueen liikkeen nopeuttamiseksi. Informaatiosignaalit, ku-35 ten kirjaimen E yläviiva osoitteessa 5 kuviossa IB, on 6 8 9 6 39 kirjoitettu uudelleen ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana bittikarttamuistiin uuteen osoitteeseen (ts. osoitteeseen 4 kuviossa ID). Seuraavan pystypyyhkäisyn aikana informaatiota kuviosta ID käytetään verestämään näyttö kuvaruudul-5 la ja tänä aikana näyttö näyttää alueen siirtyvän ylöspäin, kuten on esitetty kuviossa 1C. Havaitaan, että kuvion 1C näytössä vieritysalueella vastapäätä AAA:ta ei enää ole täpläsarjaa, joka havaittiin kuviossa IA, vaan kirjaimen E yläviiva on nyt vastapäätä ulkosivuinformaatiota 10 AAA. Tämän mukaisesti katsoja näkee kirjaimen E siirtyvän ylöspäin suuntautuvana vierityksenä. Myös rivipaikoilla vieritysalueen sisällä, jotka ovat vastapäätä osoitetta 12, ovat sisältäneet täyteinformaatiota (F). Täyteinfor-maatio on taustainformaatiota, kuten väriä ja se syötetään 15 bittikarttamuistiin vieritysjakson aikana. Toisen pystypyyhkäisyn aikana informaatio kuviosta ID vaihdetaan ja vaihdettu informaatio kirjoitetaan takaisin bittikartta-muistiin kuviossa 1F esitetyssä formaatissa. Informaatio vastapäätä AAA:ta on nyt informaatio, joka oli osoitteessa 20 6 kuviossa IB. Useat muut informaatiorivit alueella ovat myös uusissa osoitteissa. Bittikarttamuistin kuva-alkiot osoitteista 11 ja 12, jotka ovat vastapäätä JJJ:ta ja KKK:ta, on ladattu täyteinformaatiolla (F), joka on syötetty niihin vieritysjakson aikana.

25 Bittikarttamuistin rakenteen muutos kuviossa IB

esitetystä formaatista kuviossa ID esitettyyn formaattiin, tapahtui ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana. Tämän ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana videokuvaruutu näytti siltä kuin on esitetty kuviossa IA, vaikkakin bittikarttamuistia 30 oltiin muuttamassa. Toisen pystypyyhkäisyn aikana, kun bittikarttamuistia muutettiin näyttämään siltä kuin on esitetty kuviossa 1F, näyttö kuvaruudulla näyttää siltä kuin on esitetty kuviossa 1C. Kolmannen pystypyyhkäisyn aikana bittikarttamuistia muutettiin kuviossa 1F esitetys-35 tä formaatista, mutta näyttö tulee ilmenemään, kuten on 8 9 6 3 >’ 7 esitetty kuviossa IE. Huomaa kuviossa IE, että informaatio kohdan AAA vieressä vieritysalueella on kirjaimen E toisen rivin ympyräpaikka, joka on nyt ylin paikka vieritysalu-eessa. Tämän mukaisesti katsoja näkee kirjaimen E siirty-5 vän edelleen ylöspäin tässä vieritysoperaatiossa. Vieri-tysoperaatio jatkuu tällä tavoin, kunnes kirjain E on täysin häipynyt, jos tämä on se, mitä käyttäjä tahtoo aikaansaada. Kuten yllä on mainittu, täyteinformaatio on sijoitettu bittikarttamuistiin vieritys jakson aikana sen si-10 jaan, että vaadittaisiin järjestelmää kopioimaan muuta dataa. Täyteinformaatio estää käyttäjää näkemästä selvittämätöntä muistia, jos järjestelmä ei täyty datalla seu-raavaan pystypyyhkäisyyn mennessä. Järjestelmä muodostaa kyvyn korvata taustaväri uudella datalla, kuten lisäkuvil-15 la, ja tämä tapahtuu päivitysjakson aikana.

Kuviot 2A - 2F esittävät bittikarttamuistin ja vi-deonäytön tiloja alaspäin suuntautuvan vierityksen aikana. Tulisi ymmärtää, että alaspäin suuntautuvassa vieritysoperaatiossa esillä olevassa järjestelmässä informaatiota 20 bittikarttamuistissa, joka ympäröi vieritysaluetta, siirretään ylöspäin. Toisin sanoen alaspäin suuntautuvassa vieritysoperaatiossa informaatio, joka on vieritysalueen ulkopuolella, esimerkiksi informaatio AAA (kuvio 2B), siirrettäisiin osoitteesta 4 osoitteeseen 3 ensimmäisen 25 pystypyyhkäisyn aikana. Tällainen operaatio sisältää kunkin informaatiorivin kopioimisen vieritysalueen ulkopuolelta ja sen uudelleenkirjoituksen uuteen osoitteeseen. Informaatiosignaaleita vieritysalueelta ei kopioida eikä kirjoiteta uudelleen. Koska ulkopuolista informaatiota 30 siirretään ylöspäin muistissa, kuva-alkiopaikat, jotka ovat ulkopuolisen informaation segmenttien välillä vieritysalueen yläosassa (esim. oikealla puolen olevan AAA:n ja vasemmalla olevan AAA:n välillä), ladataan täyteinformaa-tiolla. Kun välittömästi vieritysalueen alapuolella olevan 35 rivin kuva-alkioita kopioidaan, ne korvaavat vieritysalu- 8 8 9 639 een alimman rivin kuva-alkiot. Siten alueen alin rivi jatkuvasti katoaa. Näyttöproseduuri antaa sen vaikutelman, että aluetta siirretään alaspäin, kuten on esitetty kuvioissa 2A, 2C ja 2E.

5 Jos edellä kuvattu operaatio jatkuisi ilman lisä- hienouksia, suunnaton määrä ylimääräistä tai käyttämätöntä muistia täytyisi muodostaa koko ulkopuolisen informaation mahduttamiseksi, jota ollaan siirtämässä ylöspäin. Tämä olisi kallista ja tuhlailevaa ja tämän mukaisesti järjes-10 telmä muodostaa toisen välineen ulkopuolisen informaation siirtämiseksi ylöspäin, ts. niin kutsutun ympäri kierto-järjestelyn.

Ennen ympärikiertojär jestelyn yksityiskohtien selitystä tulisi tarkastella Y-sivuunasetuksen ja Y-rajan kon-15 septeja. Näyttöalue, joka sisältää vieritysalueen, voi lähteä liikkeelle mistä tahansa paikasta muistilohkon sisällä, joka on varattu näyttöalueelle. Tällainen muisti-lohko sisältää kaiken informaation osoitteesta nolla raja-arvoon Y-raja asti. Kun järjestelmän ohjausosa haluaa muo-20 dostaa näytön videokuvaruudulle, sen täytyy käynnistää muistin osoittaminen osoitteesta, josta näyttöalue alkaa. Aloitusosoite on Y-sivuunasetusosoite, jota nimitetään näin, koska näyttöalueen nollaosoite on sivussa muistin nollaosoitteesta ennalta määrätyllä rivilukumäärällä. Ts. 25 jos näyttöalue alkaisi muistin riviltä 122, niin näyttö-alueen nollarivi (tai ensimmäinen rivi) olisi muistin rivillä 122 ja Y-sivuunasetus näyttöalueelle olisi 122. Järjestelmän ohjauslohkon täytyy tietää rivien lukumäärä näyttöalueella. Kuvioissa 2A - 2F esitetyssä esimerkissä 30 on 14 riviä (ts. rivit 0-13). Rivien lukumäärää, jolla näyttöä on vähennetty (tai lisätty) nimitetään vieritysva-kioksi Ysc. Jos maksimivieritysvakio (ts. Ysc) on 1, siis että järjestelmän tulee toimia kunkin pystypyyhkäisyn aikana siten, että näennäisesti vähennetään vieritysaluetta 35 yhdellä rivillä, niin tarvitaan yksi vararivi muistiin i 9 99639 ympärikierron aikaansaamiseksi. Jos maksimivieritysvakio olisi 2, niin tarvittaisiin kaksi varariviä. Edellä esitetyn pohjalta, tarvitaan 15 muistiriviä (ts. 14 riviä + 1 vararivi) kuvioissa 2A - 2F esitetyn näyttöalueen sisäl-5 lyttämiseksi. Tämän mukaisesti järjestelmä ei käytä 16. riviä ja sen takana olevia rivejä ja siten Y-rajaosoite on 15. Kun järjestelmä on lukemassa muistista ja se on laskenut 14 riviä Y-sivuunasetuksesta, se tietää, että enempää informaatiota tämän pystypyyhkäisyn aikana ei tule lukea 10 muistista näytön aikaansaamiseksi. Kuviossa 2B voidaan nähdä, että muistiosoite 15 (rivi 16) on Y-raja. Y-sivuun-asetuksen ja Y-rajan konsepteja käytetään ympärikierto-proseduurin aikaansaamiseksi.

Oletetaan, että bittikarttamuisti on kuviossa 2B 15 esitetyssä formaatissa. Oletetaan edelleen, että järjestelmä on ryhtymässä alaspäin suuntautuvaan vieritysoperaa-tioon. Ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana kuvaruutu verestetään, kuten on esitetty kuviossa 2A ja bittikarttamuisti vieritetään tai sijoitetaan uudelleen kuviossa 2D esitetyn 20 formaatin ottamiseksi. Huomaa kuviossa 2D, että W-rivi sijaitsee nyt osoitteessa 14 (kuvion 2B vararivi) ja X-rivi sijaitsee osoitteessa 0. Huomaa edelleen, että kun bittikarttamuistia muutettiin ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana, täytemateriaalia lisättiin ulkopuolisen informaa-25 tion AAA:n väliin, kuten on esitetty kuviossa 2D, osoitteeseen 3. Huomaa edelleen, että osoitteeseen 12 (missä on aiemmin sijainnut täpliä kuvion 2B vieritysalueessa) kopioitiin L:t siten, että kirjaimen E alempi viiva on nyt alin kuvarivi vieritysalueessa. L-rivi on ulkopuolisen 30 informaation rivi, joka on välittömästi vieritysalueen alimman rivin alapuolella kunkin pystypyyhkäisyn aikana. Vaikka kirjain E vieritysalueessa ei vaihda paikkaansa bittikarttamuistissa, kehitetään illuusio, kun bittikarttamuistia näytetään (aloittaen paikasta Y-sivuunasetus), 35 että kirjain E siirtyy alaspäin. Huomaa esimerkiksi, että 8 9 639 ίο kirjaimen E alin viiva, jonka voidaan nähdä olevan kuviossa 2B osoitteessa 11, on myös kuviossa 2D osoitteessa 11.

Toisen pystypyyhkäisyn aikana järjestelmä aloittaa näyttöalueen lukemisen osoitteesta 14, josta on tullut Y-5 sivuunasetus. Koska Y-raja on 15, järjestelmä jatkaa lukua osoitteesta 0 seuraavana luettavana osoitteena luettuaan rivin 14. Itse asiassa rivien lukeminen kiertyy ympäri riviltä 14 riville 0. Tämän toisen pystypyyhkäisyn aikana kuvaruutu verestetään näyttämällä (kuten kuviossa 2C on 10 esitetty) bittikarttamuisti, mutta samalla hetkellä bitti-karttamuistia muutetaan kuviossa 2F esitettyyn järjestykseen. Huomaa, että kuviossa 2F W:t ovat nyt osoitteessa 13, X:t ovat osoitteessa 14, Y:t ovat osoitteessa 0 ja rivistä 12 on tullut vararivi. Tulisi myös huomata, että 15 toisen pystypyyhkäisyn aikana osoitteesta 13 on tullut Y-sivuunasetus ja että täytemateriaalia on lisätty osoitteeseen 2. Tämän mukaisesti kirjain E katoaa alaspäin ja täytemateriaali näyttää etenevän sen perässä. Piiristö ylöspäin ja alaspäin vierityksen toteuttamiseksi on esitetty 20 kuviossa 3.

Ennen yllä kuvatut toiminnot toteuttavan piirin kuvausta tarkasteltakoon, mitä tapahtuu vaakasuuntaisen vierityksen tilassa. Vaakasuuntaisen vierityksen tilassa esimerkiksi toiminnassa, missä vieritys tapahtuu oikealta va-25 semmalle, informaatiota siirrettäisiin yksi tai useampia kuva-alkiopaikkoja ryhmäsiirtimellä, kun se ladataan jompaankumpaan kahdesta ulostulorekisteristä.

Datareittisiru sisältää kaksi ulostulorekisteriä, koska vasemmalta oikealle tapahtuvassa vierityksessä, kun 30 sanaa (128-bittinen sana edullisessa suoritusmuodossa) siirretään, sana menettää bittejä vasemmalta puoleltaan ja hankkii hetkellisesti tyhjiä kuva-alkiopaikkoja oikealle sivulleen. Tämän mukaisesti informaatiota ei voida kirjoittaa uudelleen muistiin kuva-alkiopaikkojen ryhmään, 35 jossa informaatio aiemmin sijaitsi. Toinen rekisteri tar- m 9 6 ύ >

n 'y J

vitaan seuraavan 128-bittisen sanan vastaanottamiseksi ja sen siirtämiseksi, jolloin tyhjät kuva-alkiopaikat ensimmäisessä sanassa täyttyvät ja tällöin 128-bittinen sana voidaan kirjoittaa uudelleen muistiin ensimmäisen sanan 5 aiempaan paikkaan. Toisessa vaiheessa luonnollisesti on tyhjiä kuva-alkiopaikkoja oikean puoleisessa päässä ja nämä paikat täytetään hyväksymällä ja siirtämällä kolmas sana. Kukin seuraavista riveistä, kun niitä siirretään ryhmäsiirtimeen, siirrettäisiin samalla tavoin. Tämän mu-10 kaisesti kuva-alkioiden sarake 19 (kuvio IB) siirrettäisiin ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana alueen vasemman-puolimmaiseen paikkaan ja siten täplät sarakkeessa 15 olisivat hävinneet. Samalla hetkellä täytemateriaalia lisättäisiin sarakkeeseen 21. Tämä vuorottelu tehdään itse bit-15 tikarttamuistissa siten, että seuraavan pystypyyhkäisyn aikana (kun kuvaruutu verestetään jaksoittaisella osoitus-operaatiolla), kirjain E näyttäisi siirtyneen vasemmalle ja seuraavien pystypyyhkäisyjen aikana kirjain E häviäisi siirtyessään vasemmalle. Mahdollisesti tausta- tai täyte-20 materiaali siirtyisi täysin vasemmalle vieritysalueen yli. Tulisi olla ilmeistä, että vieritys vasemmalta oikealle olisi samanlainen operaatio ryhmäsiirtimen ainoastaan siirtäessä informaatiota vastakkaiseen suuntaan.

Järjestelmän kokonaispiiristö on esitetty kuviossa .25 3. Ohjaussiru 21 on kytketty bittikarttamuistin kahteen lohkoon 23 ja 25. Bittikarttamuisti on esitetty kaksiloh-koisena, koska kukin lohko edustaa muistitasoa. Jos järjestelmä aikoo aikaansaada värejä tai värivivahteita, niin luonnollisesti käytettäisiin useita tasoja. Edullisessa 30 suoritusmuodossa bittikarttamuisti on staattinen sarake-dynaaminen RAM, joka on saatavissa FUJITU Company'lta osana nro MB 8281-12. Hyvin tunnettujen tekniikoiden mukaisesti bittikarttamuistin peräkkäisjärjestyksessä tapahtuva osoitus on järjestetty siten, että bittikarttamuistin jo-35 kainen rivi osoitetaan vähintään joka toinen millisekunti.

12 89659

Ohjaussiru 21 vastaanottaa komentosignaalit keskusyksiköltä komentoväylän 27 kautta. Nämä komentosignaalit suoritetaan bittikarttamuisteissä. Keskusyksikkö on ohjelmoitu suorittamaan päätökset sen suhteen, mitä tullaan näyttä-5 mään näytöllä ja siten mitä osoitteita valitaan bittikart-tamuistista.

Informaatiosignaalit bittikarttamuisteista 23 ja 25 siirretään kaksisuuntaisia kanavia 29 ja 31 pitkin data-signaalireittisiruille vastaavasti 33 ja siru 35. Kuten 10 aiemmin on ilmaistu, datasignaalireittisirut sisältävät molemmat kaksi ulostulorekisteriä, yhden FIFO-rekisterin ja yhden ryhmäsiirtimen. Riippuen siitä, mitä tulee aikaansaada, informaatiota siirretään FIFO-rekisterin kautta, ryhmäsiirtimen kautta ja kahteen ulostulorekisteriin. 15 Verestysjaksojen aikana vierityksen yhteydessä tai ilman sitä, informaatiosignaalit siirretään bittikarttamuistista väylän 55 käskysignaalien mukaisesti ja osoitettuna komen-tosignaaleilla linjalla 37) sisääntulo-FIFOson ja samanaikaisesti tämän kanssa videoulostulosiirtorekisteriin 41. 20 Informaatiorekisteristä 41 siirretään näytettäväksi video-kuvaruudulla. Jos vieritystä vaaditaan, niin seuraavan vieritysjakson aikana informaatiosignaalit siirretään da-tareittisiruilta kanavien 29 ja 31 kautta takaisin bittikarttamuis tiin paikkoihin, jotka kanavalta 37 tulevat bit-25 tikarttaosoitesignaalit ovat valinneet, ja riippuvaisesti käskyistä väylällä 55. Osoitesignaalit, jotka on siirretty kanavalla 37 verestystä ja uudelleenkirjoitusta (vieritystä) varten, on kehitetty ohjaussirussa 21.

Suurinopeuksinen kello 39 muodostaa ajoitussignaa-30 lit: videosignaalien siirtämiseksi ulos videosiirtorekis-teristä 41, datasignaalireittisirujen 33 ja 35 aktivoimiseksi, ohjaussirun 21 ajastamiseksi ja bittikarttamuisti-laitteiden 23 ja 25 ohjaamiseksi. Näiden ajoitussignaalien osana ajoituspiiristö 39 muodostaa tahtisignaalit ohjaus-35 sirulle 21 ja datareittisiruille 33 ja 35 siten, että nii- 13 8 9 6 5 >' den käsittelemät datasignaalit ovat tahdistetut muun järjestelmässä olevan piiristön toiminnan kanssa. Tällaisten signaalien kehittäminen on niin hyvin ymmärrettyä, että yksityiskohtaisempaa selitystä ei pidetä tarpeellisena.

5 Kuten on esitetty kuviossa 4, ajoitussignaalipiiri 39 muodostaa useita videosignaalijaksoja kunkin vaakapyyh-käisyn aikana. Näiden jaksojen sisällä järjestelmä kykenee vaihtoehtoisesti aikaansaamaan kuvaruudun verestyksen ja (ts. verestysjaksojen välisten jaksojen aikana) joko päi-10 vityksen tai vierityksen riippuen siitä, mikä toiminto on valittu. Kuvio 4 esittää muistijaksot yhden vaakapyyhkäi-syn aikana, joka on likimain 15,4 mikrosekuntia edullisessa suoritusmuodossa. Huomaa, että kuviossa 4 verestysjaksoa (n. 960 nanosekuntia) seuraa päivitys jakso. Päivitys-15 jakson aikana järjestelmä voi lisätä uutta dataa bitti-karttamuistiin. Päivitysjaksoa, esitetyssä esimerkissä, seuraa verestysjakso ja verestysjaksoa seuraa edelleen vieritys- tai päivitys jakso jne. Lukemalla ulos 128 bitin purskeita ja kirjoittamalla sisään 128 bitin purskeita, 20 järjestelmä toteuttaa täydellisen bittikarttamuistin uudelleenkirjoituksen yhden pystypyyhkäisyn aikana. Järjestelmän piirteet, jotka sallivat bittikarttamuistin täydellisen lukemisen yhden pystypyyhkäisyajän sisällä ja jotka sallivat kaikkien muutosten, jotka ovat tarpeen vierityk-25 sen tai vastaavan toteuttamiseksi, suorittamisen tämän pystypyyhkäisyajän sisällä siten sallien järjestelmän käyttää normaalia muistin peräkkäistä osoittamista näytön aikaansaamiseksi ja mahdollistaen sen, että katsoja ei koskaan näe samaa näyttöä yhdeltä pystypyyhkäisyltä toi-30 selle, tekevät esillä olevan järjestelmän ainutlaatuiseksi.

Kahta muuta parametriä käytetään esillä olevassa järjestelmässä, nimittäin Ymin ja Ymaks. Ymin on Y-osoite, jossa vieritysalue alkaa ja Ymaks on yhtä osoitetta suu-35 rempi kuin osoite, jossa vieritysalue päättyy. Arvoja Ymin 14 8 96ύ> ja Ymaks käytetään kuviossa 5 esitetyssä logiikassa.

Ennen kuvion 5 piiristön tarkastelua katsottakoon, mitä päätöksiä piiristön täytyy tehdä aikaansaadakseen yllä kuvatun proseduurin. Pystysuuntaisen ylöspäin tapah-5 tuvan vierityksen aikana järjestelmän täytyy kopioida se, mitä on vieritysalueen toisella rivillä ja kirjoittaa se uudelleen edeltävän rivin osoitteeseen vieritysalueen sisällä. Esimerkiksi kuviossa IB kirjaimen E ylempi viiva on osoitteessa 5, joka on vieritysalueen toinen rivi. Ylempi 10 viiva kopioidaan ja kirjoitetaan osoitteeseen 4 (kuvio ID). Järjestelmän täytyy myös kopioida kukin rivi vieri-tysalueessa toisen rivin jälkeen ja kirjoittaa kukin tällainen myöhempi rivi edeltävän rivin osoitteeseen vieri-tysalueessa. Lisäksi järjestelmä ei saa kopioida Ymaks-15 rivin aluetta, joka on X-koordinaattien sisällä, vaan sen täytyy kirjoittaa täytemateriaalia vieritysalueen viimeiselle riville. Esimerkiksi esimerkissä järjestelmä ei kopioi L:iä, vaan se lisää täytemateriaalia osoitteeseen 12 ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana. Tämän mukaisesti het-20 kellä, jona säde on kohdassa Ymin + Ysc, järjestelmä tahtoo ottaa informaation (kopioida) osoitteesta 5 bittikart-tamuistissa ja kirjoittaa tällaisen informaation osoitteeseen 4. Myös tämän mukaisesti, kun videosäde on kohdassa Ymaks, järjestelmä ei tahdo kopioida L:iä, vaan se tahtoo 25 muodostaa täyteinformaatiota osoitteeseen 12 alueessa. Lopuksi, kun pyyhkäisy on kohdassa Ymaks + Ysc, järjestelmä tahtoo pysäyttää kirjoittamisen täysin. Kuvion 5 piiristön ylempi puolisko tekee päätöksen siitä, kopioidaanko vai kirjoitetaanko uudelleen riippuen säteen paikasta, 30 arvoista Ymin ja Ymaks ja toteutettavasta toiminnosta, ts. ylöspäin tai alaspäin suuntautuva vieritys.

Kuvio 5 esittää ohjaussirun 21 logiikan. Kolme signaalia Ymin ja Ymaks ja signaali, joka edustaa arvoa "1" syötetään multiplekseriin (MUX) 59 vastaavasti linjoilla 35 60, 61 ja 62. Signaalit Ymin ja Ymaks siirretään keskusyk- -y s-· s 15 siköltä MUXsiin 59, samalla kun "l":t tulevat ROM:ilta oh-jaussirulla. Edeltävien signaalien sallitaan tulevan vastaavasti siirretyiksi MUX:in 59 läpi riippuvaisesti ajoi-tussignaaleista linjoilla 63, 64 ja 65. Jos linja 63 on 5 virroitettuna, niin "l"-signaali linjalla 62 siirretään MUXrin 59 läpi linjoille 67. Jos linjan 64 ajoitussignaali on läsnä, niin Ymin-signaalit linjoilla 60 siirretään MUX:in 59 kautta linjoille 67. Lopuksi jos ajoitussignaali linjalla 65 on läsnä, niin Ymaks-signaalit linjalla 61 10 siirretään MUX:in 59 läpi linjoille 67. Signaali linjalla 63 toimii myös summaus/vähennyssignaalina summaus-vähen-nyslaitteelle 69. Edullisessa suoritusmuodossa summaus-vähennyslaite on samanlainen kuin Texas Instrumens Co:n valmistama piiri 74 181. "1" linjalla 71 saa summaus-vä-15 hennyslaitteen 69 summaamaan samalla kun "0" linjalla 71 saa summaus-vähennyslaitteen 69 vähentämään. Rekisteri 73 vastaanottaa summaus-vähennyslaitteen 69 ulostulon linjalta 72 edellyttäen luonnollisesti, että rekisteri 73 on sallittu "1" linjalta 71. Kunkin vaakapyyhkäisyn aikana 20 "1" summataan lukuun rekisterissä 73. "1" summataan rekis terin 73 vallitsevaan summaan summausvähennyslaitteessa 69. Summa rekisterissä 73 edustaa pystysuuntaista säteen paikkaa kuvaruudulla.

Kuvion 5 ylemmässä puolessa olevan piiristön tehtä-25 vänä on muodostaa kaksi signaalia vastaavasti linjoille 89 ja 91. Ylöspäin suuntautuvan vierityksen aikana nämä kaksi signaalia vastaavasti informoivat järjestelmää siitä, milloin tulee käynnistää informaation kopioiminen muistista ulostulorekistereihin asianomaisella datareittisirulla 30 (tai siruilla) ja milloin pysäyttää informaation kopiointi muistista ja aloittaa täytedatan kopiointi ulostulorekistereihin asianomaisella datareittisirulla (tai siruilla), milloin käynnistää informaation kirjoitus muistiin ulos-tulorekistereistä asianomaisella datareittisirulla ja mil-35 loin pysäyttää informaation kirjoitus muistiin. Tapa, joi- 16 b 9 6 3 9 la tämä on toteutettu, on pitää lukua säteen paikasta. Kun säteen paikka on vieritysalueella, järjestelmä tulee olemaan tietoinen siitä.

Kuten nähdään kuviosta 5, järjestelmä sisältää las-5 kurin, joka on palautettu nollaan kunkin vaakapyyhkäisyn alussa. Laskuria 95 lisätään kellosignaaleilla kellosta 88, joka toimii samalla nopeudella kuin millä kuva-alkioita esitetään vaakapyyhkäisyn aikana. Tämän mukaisesti laskurissa 95 oleva arvo edustaa pyyhkäisevän säteen X-paik-10 kaa. Laskuriin 95 on kytketty signaalikomparaattori 94.

Arvot Xmin (joka on vieritysalueen vasemman puoleinen sarake) ja Xmaks (joka on yksi sarake vieritysalueen oikean puoleisen sarakkeen jälkeen) siirretään keskusyksiköltä ja tallennetaan signaalikomparaattoriin 94. Kun las-15 kuri 95 saavuttaa arvon Xmin, komparaattori 94 asettaa kiikun tai jonkun muuntyyppisen salvan, joka muodostaa jatkuvan signaalin ilmaisten, että säteen X-paikka on vieritysalueella. Kun laskuri 95 saavuttaa arvon Xmaks, kiikku palautetaan ja järjestelmä tietää, että säteen X-paikka 20 on vieritysalueen ulkopuolella. Signaali linjalla 98 ilmaisee, onko säde vieritysalueen sisä- vai ulkopuolella. _Taulukko I_

Tila Lii- Lii- Lii- Salpa Salpa Salpa Salpa Lii- Liitin tin tin Ymin Ymin Ymaks Ymaks tin tin 98 92 94 87 +Ysc 93 +Ysc 89 91 ______82___90___

I __1__DC UP__N__N__N__N__F__NWR

25 2__1__S__UP__P/0__N__N__N__D__NWR

2A__1__E__UP__P/0__N__N__N__F__NWR

3 __1__S__UP P/0 P/0__N__N__D__WR

3A__1__E__UP__P/0__P/0__N__N__F__WR

4 __1__DC__UP__P/0__P/0__P/0__N__F__WR

30 5__1__DC UP__P/0 P/0 P/0 P/0__F__NWR

6 __0__DC__UP__DC__DC__DC__DC__DC__NWR

7 __1__S__DN__N__N__N__N__D__WR

8 __1__S__DN__P/0__N__N__N__F__WR

9 __1 S__DN__P/0__P/0__N__N__F__NWR

3 5 10 1__S__DN__P/0__P/0__P/0__N__D__WR

II __1__S__DN__P/0__P/0__P/0 P/0__D__WR

12 0 S DN DC DC DC DC__D__WR

B 9 6ό V

17 1 = Säde vieritysalueen rajojen sisällä 0 = Säde ei ole vieritysalueen X-rajojen sisällä N = Negatiivinen P = Positiivinen 5 0 = Nolla D = Data WR = Kirjoita NWR = Älä kirjoita E = Pyyhi 10 S = Vieritä DC = Ei väliä F = Täyte UP = Ylösvieritys DN = Alasvieritys 15 Taulukko I on totuustaulukko kuvion 5 logiikkapii- ristölle 100. Logiikkapiiristö 100 käsittää useita portteja, jotka on kytketty yhteen taulukossa I esitettyjen tilojen aikaansaamiseksi. Kuten hyvin tunnetaan tietojen kä-sittelyalalta, logiikkapiiristön 100 portit voidaan kytkeä 20 yhteen useilla tavoilla taulukon I tilojen tyydyttämisek si. Selityksen yksinkertaistamiseksi taulukko I on laadittu kuvaamaan logiikkapiiriä 100. Keskusyksikkö tietää, onko järjestelmä suorittamassa vieritystä ylöspäin, vieritystä alaspäin tai vieritysalueen pyyhkimistä ja oikeat 25 toimintasignaalit siirretään linjoilla 92 ja 94 logiikka-piiristölle 100. Taulukko I esittää, että ylösvieritysope-raation aikana vieritystilassa on kuusi tilaa. Tiloissa 1-5 signaali linjalla 98 ilmaisee, että säteen X-paikka on vieritysalueella. Tilassa 1 logiikka määrittää, että sä-30 teen Y-paikka ei ole saavuttanut arvoa Ymin ja tämän johdosta logiikka ilmaisee, että ei ole mitään syytä kopioida tai kirjoittaa uudelleen dataa vieritysalueesta. Koska järjestelmä hoitaa sekä ylöspäin vierityksen että alaspäin vierityksen, järjestelmä kopioi täytemateriaalia tai in-35 formaatiota, jos logiikka ei ilmaise kopioinnin tarvetta.

18 b 6 «j >

Niinpä tilalle 1 liitin 89 ilmaisee, että täyteinformaa-tiota tulisi kopioida, mutta liitin 91 ilmaisee, että täy-teinformaatiota ei tulisi kirjoittaa uudelleen. Tilalle 2 logiikkapiiristö 100 määrittää, että säteen Y-paikka = (0) 5 tai suurempi (P) kuin Ymin. Tämän mukaisesti logiikka muodostaa signaalin liittimelle 89, joka ilmaisee, että dataa tulisi kopioida. Kuitenkin, jos katsotaan kuvioita ID ja IB, nähdään, että ei haluta kirjoittaa täpliä osoitteesta 4 (kuvio IB) muistin osoitteeseen 3, kuten on esitetty ku-10 viossa ID. Tästä johtuen liitin 91 taulukon I tilassa 2 ilmaisee, että mitä tahansa onkin kopioitu, sitä ei tulisi kirjoittaa uudelleen. Tilassa 3 logiikkapiiristö 100 määrittää, että säteen Y-paikka on joko yhtä kuin (0) tai suurempi (P) kuin Ymin + Ysc. Signaalit liittimillä 89 ja 15 91 vastaavasti ilmaisevat (tilalle 3) datan kopioinnin ja sen uudelleenkirjoituksen. Jos katsotaan kuvioita IB ja ID, nähdään, että kirjaimen E ylempi sakara on kuvion IB osoitteessa 5. Tarkasteltaessa kuviota ID, nähdään, että kirjaimen E ylempi sakara on kopioitu ja kirjoitettu uu-20 delleen muistin osoitteeseen 4. Edeltävän selityksen valossa tilojen 4 ja 5 ja niiden tuloksena olevien signaalien liittimillä 89 ja 91 tulisi olla ilmeisiä. Tilassa 6 X-paikkasignaali ilmaisee, että säde ei ole vieritysalueen X-rajoilla ja tämän mukaisesti parametreihin Ymin, Ymin + 25 Ysc, Ymaks ja Ymaks + Ysc liittyvät ehdot ovat epärelevantteja. Vieritysalueen ulkopuolinen data on häiriytymätön ylösvieritysoperaation aikana.

Jos tarkastellaan alasvieritysoperaatiota ja taulukkoa I, havaitaan kuusi tilaa, ts. tilat 7-12. Alasvie-30 rityksessä vieritysalueen ulkopuolella olevaa dataa siirretään ylöspäin muistissa ja kierrätetään. Tilassa 12 logiikka määrittää X-paikkasignaalista, että säde ei ole vieritysalueen X-rajojen sisällä. Jos katsotaan kuviota 2, tila 12 tarkoittaa, että säde on jossakin kolmessa ensim-35 mäisessä sarakkeessa tai kolmessa viimeisessä sarakkeessa.

i 8965; 19

Siten liittimet 89 ja 91 (kuten on esitetty taulukossa I), ilmaisevat järjestelmälle, että dataa tulisi kopioida ja kirjoittaa uudelleen. Tilassa 7 logiikka 100 määrittää salpojen negatiivisista tiloista ja X-paikkasignaalin ti-5 lasta "sisällä", että säde on vieritysalueen X-rajojen sisällä, mutta ei ole saavuttanut arvoa Ymin. Tilassa 7 säde on jossakin sarakkeiden 4-10 sisällä ja pyyhkäisee W:t, X:t, Yst ja Z:t kuviossa 2B. Tästä seuraa, että järjestelmä tahtoo kopioida ja kirjoittaa uudelleen tämän datan 10 alasvierityksessä ja liittimet 89 ja 91 ilmaisevat, että data tulisi kopioida ja kirjoittaa uudelleen. Tilassa 8 taulukko I ilmaisee, että säde on saavuttanut arvon Ymin, mutta ei arvoa Ymin + Ysc, siten säde on osoitteessa 4. Liittimet 89 ja 91 ilmaisevat, että dataa ei tulisi kopi-15 oida (kuten on aiemmin selitetty, kopioidaan täyteinfor-maatiota) ja että täyteinformaatio tulisi kirjoittaa uudelleen. Huomaa kuvioista 2B ja 2D, että kun AAA:t on kirjoitettu uudelleen osoitteesta 4 kuviossa 2B osoitteeseen 3 kuviossa 2D, täyteinformaatio on myös kirjoitettu kuvion 20 2D osoitteeseen 3. Tilassa 9 logiikkapiiristö 100 määrittää, että säde on ainakin vieritysalueen toisella rivillä ja siten dataan muistissa ei tulisi koskea. Liitin 89 kieltää datan kopioinnin toiselta riviltä (tulee kopioida täyteinformaatiota), mutta liitin 91 kieltää uudelleenkir-25 joittamasta mitään, mikä on kopioitu. Edeltävä operaatio jatkuu kullakin vaakapyyhkäisyllä, kunnes tilassa 10 säde saapuu paikkaan Ymaks (osoite 13 kuviossa 2). Tämän mukaisesti liittimet 89 ja 91 vastaavasti kehottavat järjestelmää kopioimaan datan ja kirjoittamaan sen uudelleen (L:t 30 tulisi kopioida ja kirjoittaa uudelleen osoitteeseen 12). Tila 11 on tilassa 10 määritetyn toiminnan jatkoa.

On usein suotavaa, että näytön tietty alue pyyhitään. Esillä oleva järjestelmä sallii tällaisen pyyhintä-operaation kirjoittamalla täyteinformaatiota bittikartta-35 muistin kuva-alkiopaikkoihin, jotka määrittävät pyyhittä- 20 ϋ 9 6 o 'y vän alueen. Täyteinformaatiosignaalit muodostetaan kuviossa 6 esitetystä RAMiista 150. Esillä oleva järjestelmä aikaansaa pyyhintäoperaation riippuvaisesti signaaleista keskusyksiköltä linjoilla 92 ja 94, kun ne on asetettu 5 taulukon I tiloihin 2A ja 3A. Huomaa, että tilat 2A ja 3A johtavat siihen, että liitin 89 komentaa, että täyteinfor-maatiosignaalit tulisi kopioida kaikkina aikoina ja täten, kun järjestelmä on pyyhintätilassa, täyteinformaatiosig-naalit kirjoitetaan kaikkiin alueen paikkoihin.

10 Vierityssalvat 87 ja 93 on nimetty vastaavasti Ymin ja Ymaks kuviossa 5. Ymin-arvo linjalla 60 tuli alunperin keskusyksiköltä ja se siirretään MUXsin 59 kautta summaus-vähennyslaitteelle 69, jossa se vähennetään summasta rekisterissä 73. Tulee pitää mielessä, että säteen paikka 15 siirtyy eteenpäin pystysuunnassa, ts. sädepaikkojen 0, 1, 2 jne. kautta. Kuviossa 2 esitetyssä esimerkissä Ymin on paikassa 4 ja koska, kun rekisterin 73 arvo on yhtä kuin 4, vähennyslaskun tulos, muodostettuna signaalilla linjalla 72, tulee olemaan "0". "0"-signaali tunnistetaan posi-20 tiiviseksi signaaliksi. Siten positiivinen signaali siirretään sekä Ymin-vierityssalvalle 87 että Ymaks-vieritys-salvalle 93. Kuitenkin Ymin-signaalit linjoille 60 siirrettiin MUX:in 59 kautta kellosignaalista linjalla 64 riippuvaisesti ja tämä sama kellosignaali on läsnä linjal-25 la 96 sallien ainoastaan Ymin-vierityssalvan 87 olla vastaanottavainen. Tämän mukaisesti positiivinen arvo siirretään summaus-vähennyslaitteelta 69 linjaa 75 pitkin Ymin-vierityssalvalle 87 ja tallennetaan siihen. Kuten voidaan nähdä taulukosta I, positiivisen merkkinen signaali sal-30 vassa 87 on yksi tilan 2 vaatimuksista. Kun säteen paikka saavuttaa saman arvon kuin Ymin linjalla 60, saadaan nol-lasignaali summaus-vähennyslaitteelta 69 linjalla 72. Nol-lasignaali siirretään vähentimelle 76, missä se vähennetään arvosta Ysc. Ysc siirretään rekisteristä linjalla 78 35 vähentimelle 76. Kuten yllä mainittiin, kuvioissa 1 ja 2 21 ~· 9 6 Ο >' esitetty esimerkki edellyttää, että Ysc = 1, mutta todellisuudessa Ysc voisi olla jokin muu luku. Joka tapauksessa oletetaan läpi tämän selityksen, että Ysc = 1. Vähentimes-sä 76 Ysc vähennetään summaus-vähennyslaitteen 69 ulostu-5 losta. Esimerkissä erotus on -1 ja negatiivisen merkkinen signaali tallennetaan salpaan 82. Jos säde ei ole saavuttanut arvoa Ymin + Ysc, niin se ei ole saavuttanut arvoa Ymaks ja siten salvat 93 ja 90 ovat molemmat negatiivisia. Taulukosta I voidaan nähdä, että jos salpa 87 on positii-10 Vinen ja muut salvat ovat negatiivisia, niin ollaan tilassa 2. Kun säteen paikka on Ymin + 1, niin "1” siirretään vähentimeen 76 ja ulostulo on 0. Kun Ysc:n vähentäminen muodostaa "0" tai plusmerkkisen signaalin vähentimeltä 76, niin "Ymin + Ysc" -salpaan 82 on tallennettu positiivinen 15 signaali. Tämän mukaisesti saadaan taulukon I tila 3. Jos tutkitaan kuvioita IB ja ID, huomataan, että informaatio osoitteessa 5 alueen sisällä todellakin kopioidaan ja kirjoitetaan uudelleen osoitteeseen 4 riippuvaisesti signaaleista linjoilla 89 ja 91. Osoite 4 syötetään signaaleilla 20 linjalla 37. Järjestelmä testaa säteen paikan kunkin vaa-kapyyhkäisyn aikana arvojen Ymin, Ymaks, Ymin + Ysc ja Ymaks + Ysc suhteen ja logiikka 100 muodostaa sopivat signaalit liittimille 89 ja 91.

Kun säteen paikka rekisteristä 73 saavuttaa arvon 25 Ymaks, ts. paikan 13, niin arvo Ymaks linjalla 61 vähennetään (vähentimessä 69) summasta rekisterissä 73, joka on siirretty linjalla 85. Tällä hetkellä linjalla 72 tulee olemaan ulostulo "0", joka siirretään Ymaks-vierityssal-paan 93. Ymaks-vierityssalpa 93 hyväksyy tämän "O"-arvon 30 tai positiivisen arvon, koska kellosignaali linjalla 84 ehdollistaa vierityssalvan 93. Kuten voidaan määrittää taulukosta I, positiivinen signaali Ymaks-salvalla 93 on vaatimus tilalle 4. "0"-arvoinen signaali linjalla 72 siirretään myös vähentimelle 76, missä se vähennetään ar-35 vosta "1" negatiivisen arvoisen signaalin muodostamiseksi 22 !ί 9 6 o >’ linjalle 86, joka siirretään Ymaks + Ysc -salpaan 90. Negatiivisen arvoinen signaali salvassa 90 on myös vaatimus tilalle 4 taulukossa I. Tästä seuraa, että liittimet 89 ja 91 käskevät järjestelmää kopioimaan täyteinformaatiota ja 5 kirjoittamaan sen. Voidaan nähdä kuviosta 1, että L:t, jotka ovat kohdassa Ymaks ja X-rajojen sisäpuolella, eivät tule kopioiduiksi kirjoitettavaksi uudelleen vieritysalu-eeseen, vaan sen sijaan täyteinformaatiota kirjoitetaan uudelleen osoitteeseen 12 kuviossa ID. Edeltävä operaatio 10 on se, minkä signaalit linjoilla 89 ja 91 määräsivät. Kun säteen paikka ylittää arvon Ymaks yhdellä seuraavan vaaka-pyyhkäisyn aikana, vähentimen 76 sisääntulossa tulee olemaan arvo "1" ja kun Ysc vähennetään siitä, linjalla 86 tulee olemaan "0". "0"-signaali linjalla 86 vastaanotetaan 15 ja tallennetaan Ymaks + Ysc -salvalla 90 riippuvaisesti kellosignaalista linjalla 84. Positiivisen arvon tallentaminen vierityssalpaan 90 yhdessä muiden etumerkkisignaali-en kanssa, joista on puhuttu, muodostavat taulukon I tilan 5, joka ilmaisee järjestelmälle, että kirjoittaminen tai 20 uudelleenkirjoittaminen tulisi keskeyttää.

Edeltävä selitys kosketteli piiristön testausope- raatiota kuvion 5 ylemmässä puoliskossa, mutta kuvasi erityisesti signaalien käyttöä linjoilla 89 ja 91 ylöspäin suuntautuvan vierityksen suhteen. Kun järjestelmä toimii 25 alaspäin suuntautuvassa vierityksessä (kuten on selitetty liittyen kuvioon 2), testit liittyen arvoihin Ymin, Ymaks ja Ysc ovat identtiset niille, joita on yllä kuvattu, mutta linjoilla 89 ja 91 olevien signaalien käyttö on erilainen. Alaspäin suuntautuvassa vierityksessä järjestelmä ko-30 pioi ja kirjoittaa uudelleen datan, joka on vieritysalueen ulkopuolella, koska tätä dataa siirretään ylöspäin ja kierrätetään, kuten on selitetty kuvion 2 yhteydessä. Kun pyyhkäisy saapuu vieritysalueelle (ts. saavuttaa arvon Ymin), järjestelmän pitää lopettaa datan kopiointi vieri-35 tysalueesta, koska muistetaan, että data muistin vieritys- 8 9 6 s 9 23 alueessa pysyy paikoillaan. Kuitenkin järjestelmä haluaa kirjoittaa täyteinformaatiota. Tämän mukaisesti taulukon I tilassa 8 logiikka 100 käskee järjestelmää "ei kopioimaan", vaan kirjoittamaan täytemateriaalia. Jos tutkitaan 5 kuvioita 2B ja 2B, havaitaan, että kun pyyhkäisy pääsee arvoon Ymin tai osoitteeseen 4 (taulukon 1 tila 8), täplät kuvion 2B osoitteessa 4 pysyvät kuvion 2D osoitteessa 4 (ts. älä kopioi dataa). Kuitenkin huomaa, että muistipaikat AAA:n ja AAA:n välillä, kun ulkopuolista dataa siirre-10 tään kuvion 2B osoitteesta 4 kuvion 2D osoitteeseen 3, on ladattava täyteinformaatiolla (ts. älä kopioi vaan kirjoita täyteinformaatiota). Yhtä vaakapyyhkäisyä myöhemmin (taulukon I tila 9) signaalit liittimillä 89 ja 91 kehottavat järjestelmää lopettamaan uudelleenkirjoitus (ts. älä 15 kirjoita täyteinformaatiota). Kunkin vaakapyyhkäisyn aikana tämän jälkeen niin pitkään kuin pyyhkäisy on vieritys-alueella, järjestelmä testaa pyyhkäisyä arvojen Ymin ja Ymaks suhteen ja niin kauan kuin arvoa Ymaks ei ole saavutettu, järjestelmä ei kirjoita uudelleen vieritysaluee-20 seen, joten sillä, mitä kopioidaan, ei ole merkitystä. Kun pyyhkäisy saavuttaa arvon Ymaks (taulukon I tila 10), liittimillä 89 ja 91 tulee olemaan signaalit, jotka kehottavat järjestelmää käynnistämään datan kopioinnin ja kirjoittamaan se uudelleen. Kun pyyhkäisy pääsee osoitteeseen .25 13 muistissa, järjestelmän pitää kopioida koko L-rivi, koska L:t alueen ”X"-rajojen välillä tullaan kirjoittamaan uudelleen osoitteeseen 12 (kuvio 2D) sisältäen vieritys-alueen alhaisimman rivin, kuten on määritetty kuviossa 2B. Jatkaen kuvion 5 tutkimista ja alaspäin vieritystä, kun 30 pyyhkäisy etenee yhden vaakapyyhkäisyn ja pääsee paikkaan Ymaks + Ysc (taulukon I tila 11), ei vaadita toimenpiteitä ja siten tätä rajaa ei käytetä alasvierityksen aikana.

Koska järjestelmä kierrättää alasvierityksen aikana, järjestelmän täytyy jatkuvasti testata pyyhkäisypaik-35 kaa arvojen Y-sivuunasetus ja Y-raja suhteen käytettävien 24 3963; verestysosoitteiden ja vieritysosoitteiden määrittämiseksi, jotta sallitaan näyttölaitteen kuvata kuva, joka voi olla erilainen kuin formaatti bittikarttamuistissa. Kuvion 5 piiristön alempaa puoliskoa käytetään ohjaussirulla suo-5 rittamaan testit ja kehittämään osoitteet.

Taulukko II antaa suhteet rekisterin 105 arvon REG, Ysc: n ja Y-rajan välillä, joka kuvion 5 alemmalla piiris-töllä täytyy olla verestysosoitteen Ar ja vieritysosoitteen Ag muodostamiseksi. Verestysosoite on osoite muistissa, 10 josta data luetaan videokuvaruudun verestämiseksi. Vieri- tysosoite on osoite muistissa, johon data tai täyteinfor-maatio siirretään vieritys jakson tai päivitys jakson aikana.

Taulukko II

15 Salpa 131 Tila

N 1 Jos REG < Y-raja, niin Ar = REG

P 2 Jos REG ^ Y-raja, niin Ar = REG - Y-raja 20 Salpa Salpa 135 137 Tila PN 3 Jos REG - Ysc i 0 ja < Y-raja, niin

As = REG - Ysc + Y-raja NN 4 Jos REG - Ysc < 0, niin Ag = REG - 25 Ysc + Y-raja P P 5 Jos REG - Ysc a Y-raja, niin A8 = REG - Ysc - Y-raja

Kun järjestelmä aloittaa pystypyyhkäisyn, arvo suu-30 reelle Y-raja siirretään keskusyksiköltä linjalla 101 MUX:in 107 kautta, summaus-vähennyslaitteen 107 kautta rekisterille 105. Kunkin vaakapyyhkäisyn arvo "1" siirretään keskusyksiköltä linjalla 113 MUX:in 115 kautta summaus-vä-hennyslaitteelle 109. Summaus-vähennyslaitteessa 109 osoi-3 5 terekisterin 105 arvo REG summataan arvoon "1" ja siten i O C, /, I, .

25 rekisterin arvoa REG jatkuvasti kasvatetaan kullakin vaa-kapyyhkäisyllä.

Kuvion 5 piiristön alempi osa määrittää verestys-osoitteen Ar. On kaksi testijaksoa, joina tämä piiristö 5 toimii. Nämä kaksi testiä tapahtuvat kunkin vaakapyyhkäi-syn aikana. Ensimmäisen testijakson aikana, kun pystypyyh-käisy alkaa, Y-sivuunasetuksen arvo siirretään rekisteriin 105. Hetkellä, jolloin Y-sivuunasetuksen arvo ladataan rekisteriin 105, se siirretään myös MUX:in 127 läpi vähenti-10 melle 129. Vähentimessä 129 arvo Ysc linjalta 132 vähennetään Y-sivuunasetuksen arvosta ja etumerkkisignaali siirretään "REG - Ysc" -salpaan 135. Etumerkkisignaalia käytetään määritettäessä vieritysosoite As. Tämä operaatio muodostaa ensimmäisen testijakson.

15 Ensimmäisen pystyspyyhkäisyn käynnistyessä siirret ty Y-sivuunasetus vähennetään Y-rajan arvosta summaus-vä-hennyslaitteella 109 toisen testioperaation aikana ja etu-merkkiarvo siirretään summaus-vähennyslaitteelta 109 "REG-Y-raja" -salpaan 131. Jos etumerkki on negatiivinen, niin 20 arvosignaalit rekisteristä 105 siirrettyinä linjalla 123, siirretään MUXsin 121 läpi ja nämä signaalit, jotka edustavat verestysosoitetta Ar, esiintyvät linjoilla 117. Myös toisessa testijaksossa arvo (REG - Y-raja) siirretään MUX:in 127 läpi vähentimelle 129. Vähentimessä arvo Ysc 25 vähennetään arvosta (REG - Y-raja) ja etumerkkisignaali siirretään ja tallennetaan "REG - (Y-raja + Ysc)" -salpaan 137.

Riippuvaisesti etumerkkisignaalista, joka on tallennettu salpoihin 135 ja 137, logiikkapiiristö 138 muo-30 dostaa signaalit linjoille 137 ja 140. Jos tutkitaan taulukko II, havaitaan, että jos salpa 131 on negatiivinen, niin arvo REG on verestysosoite Ar ja jos salpa 131 on positiivinen (tai sillä on arvo 0, mitä pidetään positiivisena), niin arvo summaus-vähennyslaitteelta 109 on veres-35 tysosoite. Edelleen, jos salpa 135 on positiivinen (tai 0) 26 S 9 6 59 ja salpa 137 on negatiivinen, niin vieritysosoite As tulee olemaan arvo (tila 3) REG - Ysc. Jos salpa 135 ja salpa 137 ovat molemmat negatiivisia (tila 4), niin vieritys-osoite Ae tulee olemaan REG - Ysc + Y-raja. Jos salpa 135 5 ja salpa 137 ovat molemmat positiivisia (tila 5), niin vieritysosoite As tulee olemaan REG - Ysc - Y-raja.

Taulukko III esittää signaalit, jotka kehitetään logiikkapiiristöllä 138 riippuvaisesti etumerkkisignaa-leista salvoissa 135 ja 137.

10 Taulukko III

Tila MUX 127 päästää Summaus-vähennyslaite 109 signaalin linjalla 3 106 Vähentää 4 110 Summaa 15 5 110 Vähentää

Sekä summaus-vähennyslaite 109 että vähennin 129 edullisessa suoritusmuodossa ovat samanlaisia kuin Texas Instruments Co:n valmistama piiri 74 181. Kuitenkin nämä 20 molemmat aritmeettiset laitteet ovat sirumuodossa. Logiik-kapiiristö 138 käsittää useita portteja, jotka toteuttavat taulukot II ja III ja joiden rakenteet voivat vaihdella.

Tutkitaan kuviota 2B kuvion 5 alemmassa lohkossa olevan piiristön toiminnan yhteydessä. Kuviossa 2B Y-si-25 vuunasetus on "0". Kun pystypyyhkäisy alkaa, arvo "0" viedään rekisteriin 105 ja samanaikaisesti vähennetään arvosta Ysc (Ysc = 1) vähentimessä 129. Tämän mukaisesti negatiivinen etumerkkisignaali siirretään salpaan 135. Toisessa testissä arvo "0" tuodaan rekisteristä 105 ajoitussig-30 naalilla linjalla 106 MUX:in 107 kautta summaus-vähennys-laitteelle 109. Samalla hetkellä Y-raja-arvo tuodaan sum-maus-vähennyslaitteelle 109. Arvo Y-raja kuviosta 2B on 15. Summaus-vähennyslaitteessa 109 arvo 15 vähennetään arvosta "0" ja negatiivinen arvo lähetetään linjalla 111 35 salvalle 131 ja tallennetaan siihen. Jos tutkitaan jälleen 27 taulukkoa III, havaitaan, että negatiivinen signaali salvassa 131 sallii MUX:in 121 päästää arvosignaalit rekisteristä 105. Tänä hetkenä arvo REG rekisterissä 105 on "0" ja siten "0" tulee verestysosoitteeksi Ar. Jos tutkitaan 5 kuvioita 2B ja 2A, havaitaan, että W:t näytön nollapaikas-sa tulevat "0" osoitteesta muistissa.

Seuraavassa testissä arvo -15 siirrettiin MUXsin 127 läpi vähentimelle 129. Vähentimessä 129 Ysc arvo 1 vähennetään siten, että arvo -16 vähentimeltä 129 muodostaa 10 negatiivisen signaalin salvalle 137. Siten logiikkapiiris-tölle 138 on muodostettu kaksi negatiivista signaalia. Jos katsotaan taulukkoa II, havaitaan, että kaksi negatiivista signaalia luovat tilan 4, joka tila saa summausvähennys-laitteen 109 summaamaan ja MUX:in 127 päästämään tulokset 15 summaus-vähennyslaitteelta 109. Tämän mukaisesti rekisterin 105 arvo REG, joka on yhtä kuin "0", summataan Y-rajan arvoon 15. Signaalit, jotka edustavat arvoa 15, siirretään MUX:in 127 läpi vähentimelle 129, missä arvo 1 (Ysc) vähennetään arvosta 15 signaalien muodostamiseksi linjoille 20 119, jotka ovat yhtä kuin 14. Siten vieritysosoite As on yhtä kuin 14. Jos tutkitaan kuviota 2D, havaitaan, että W:t on kirjoitettu uudelleen osoitteeseen 14.

Tarkastellaan toista pystypyyhkäisyä, jossa muisti on koottu, kuten kuviossa 2D. Alunperin arvo 14 (Y-sivuun-25 asetus) on ladattu rekisteriin 105, kuten yllä on kuvattu. Samalla hetkellä arvo 14 siirretään vähentimeen 129, josta arvo 1 (Ysc) vähennetään jättäen erotuksen +13. Positiivinen signaali siirretään salpaan 135 ja tallennetaan siihen. Toisen testin aikana arvo 14 rekisteriltä 105 vähen-30 netään arvosta Y-raja ja arvo -1 on erotussignaali, joka siirretään summaus-vähennyslaitteelta 109. Negatiivinen signaali siirretään salvalle 131 samalla kun arvo -1 siirretään vähentimelle 129. Vähentimessä 129 arvo 1 (Ysc) vähennetään arvosta -1 ja tuloksena on arvo -2. Tämän mukai-35 sesti negatiivisen arvoinen signaali lähetetään salvalle 28 H 9 6ό9 137. Jos tutkitaan taulukkoa II, havaitaan, että negatiivinen arvo salvassa 131 päästää rekisterin 105 arvon REG linjoille 117. Tämän mukaisesti verestysosoite Ar on 14. Myös taulukosta II havaitaan, että jos salpa 135 on posi-5 tiivinen ja salpa 137 on negatiivinen, on tila 3. Jos mennään taulukkoon II, havaitaan, että tilassa 3 summausvä-hennyslaite 109 vähentää ja MUX 127 päästää signaalit linjoille 106. Koska signaalit linjoilla 106 tullaan päästämään MUXtin 127 läpi, ei ole väliä sillä, mitä summausvä-10 hennyslaite 109 tekee. Signaalit linjoilla 106 edustavat arvoa REG = 14 rekisteristä 105 ja arvo 14 siirretään vä-hentimelle 129. Vähentimessä 129 Ysc = 1 vähennetään arvosta 14 jättäen arvon 13. Signaalit edustaen arvoa 13, siirretään linjoilla 119 vieritysosoitteeksi A8. Jos tutki-15 taan kuviota 2F, joka on muistin rakenne toisen pystypyyh-käisyn aikana, havaitaan, että W:t on kirjoitettu uudelleen osoitteeseen 13. Havaitaan myös kuviossa 2C, että näytön nollapaikka on verestetty muistin osoitteesta 14, joka on arvolinjoilla 117.

20 Ollaan käsitelty tiloja 1, 3 ja 4 taulukosta II.

Koskien tilaa 2, oletetaan, että muistin pyyhkäisy on edennyt kuvion 2D osoitteeseen 16. Pidetään mielessä, että on edetty kaksi vaakapyyhkäisyä ja siten rekisterin 105 lukema on 16. Ensimmäisen testin aikana arvo 16 siirretään 25 MUX:in 107 kautta summaus-vähennyslaitteelle 109, siitä MUX:in 127 kautta vähentimelle 129. Vähentimessä 129 arvoa 16 vähennetään yhdellä positiivisen merkin muodostamiseksi salvalle 135. Toisen testin aikana Y-raja siirretään summaus-vähennyslaitteelle ja siten arvo 15 vähennetään ar-30 vosta 16 arvon +1 muodostamiseksi. Positiivinen etumerkki siirretään salvalle 131. Jos tutkitaan taulukkoa II, havaitaan, että positiivinen signaali salvassa 131 on tila 2 ja järjestelmä muodostaa ulostulon REG - Y-raja summaus-vähennyslaitteelta 109. Tarkastelun alaisessa esimerkissä 35 ulostulosignaali on +1 ja siten verestysosoite Ar on 1 ku- l 29 v 9 6 o 9 viossa 2D. Pidetään mielessä, että osoitteessa 16 oli ollut kaksi pyyhkäisyä arvosta Y-sivuunasetus ja oltiin etsimässä verestysosoitetta toiselle vaakapyyhkäisylle arvosta Y-sivuunasetus, kuten on esitetty kuviossa 2C. Y:t 5 esiintyvät tässä toisessa paikassa. Y:t verestetään muistin osoitteesta 1 kuviossa 2D ja tämä on verestysosoite linjoille 117 esillä olevassa esimerkissä.

Arvo +1 summaus-vähennys laitteelta 109, jota on kuvattu yllä toisen testin aikana, siirretään vähentimelle 10 129. Yscsn arvo 1 vähennetään arvosta 1 ja siten "0" arvo tai plusmerkkinen signaali siirretään salvalle 137. Jos tutkitaan taulukkoa II, havaitaan, että positiiviset signaalit salvoissa 135 ja 137 on tila 5, joka tila saa summaus-vähennys laitteen 109 vähentämään ja MUX:in 127 pääs-15 tämään ulostulon summaus-vähennyslaitteelta 109. Tässä tilassa kun Y-raja vähennetään rekisteristä 105, arvo +1 muodostetaan summaus-vähennyslaitteelta 109. Arvo +1 siirretään vähentimelle 129, josta Yscsn arvo 1 vähennetään arvon "0" saamiseksi linjoille 119. Siten vieritysosoite As 20 on "0". Jos tutkitaan kuviota 2F, joka edustaa sitä, miten muisti on koottu toisen pystypyyhkäisyn aikana, havaitaan, että Yst on kirjoitettu uudelleen muistin osoitteeseen 0 linjoilla 119 olevan vieritysosoitteen "0" mukaisesti.

Tarkastellaan nyt kuviota 6, joka kuvaa piiristön 25 datareittisiruilla, jota käytetään signaalien ohjaamiseksi muistista videonäytölle verestysjaksojen aikana ja muistista selektiivisesti takaisin muistiin. Signaalit syötetään ulos bittikarttamuistin liitännästä 151 sisääntulo-FIFOson 153 ja sitten siirtorekisteriin 41. Signaalit 30 siirretään ulos siirtorekisteristä 41 näytettäviksi näyttölaitteella 155. Näyttölaite 155 ei ole sijoitettu data-reittisiruille, mutta on esitetty kuviossa 6 käyttötarkoituksen kuvaamiseksi. Sen lisäksi, että signaalit siirretään rekisteriin 41 muistista, ne siirretään linjalla 157 35 ryhmäsiirtimelle 159. Jos järjestelmä ei ole vaakavieri- 8 9 6 59 30 tystilassa, niin signaalit pääsevät ryhmäsiirtimen 159 läpi siirtymättä. Ryhmäsiirtimen 159 jättävät signaalit siirretään kahteen ulostulo-FIFOson 161 ja 163. Signaalit vastaanotetaan vuorottelevasti FIFOsoihin 161 ja 163 riip-5 puvaisesti ajoitussignaaleista tx ja t2. Signaalit siirretään ulostulo-FIFOsoista 161 ja 163 MUX:iin 165. Kolmas sisääntulokanava MUXsiin 165 on RAM:ilta 150. RAM 150 muodostaa täyteinformaatiosignaalit, kun täyteinformaatiota tarvitaan. Täyteinformaatiosignaalit muodostetaan riippu-10 vaisesti ohjaussignaalista linjalla 152, joka tulee komen-toväylältä 55. MUX:ia 165 ohjataan ohjaussignaaleilla linjalla 166, jotka ohjaussignaalit myös tulevat komentoväy-lältä 55. Joka kerta kun signaaleja luetaan muistista, ne ladataan ulostulo-FIFO:ihin. Kuitenkin signaalit luetaan 15 niistä ainoastaan, jos järjestelmä on kirjoittamassa nämä signaalit uudelleen muistiin uusiin osoitteisiin. Jos uutta informaatiota on lisättävä päivityksen aikana, uusi informaatio siirretään RAM:iin 150 kanavan 154 kautta. Tämän mukaisesti datareittisiru reagoi ohjaten datavuota muis-20 tiin, mutta ohjaussiru muodostaa osoiteinformaation ja komennot, jotka liittyvät informaatiosignaalien uudelleenkirjoitukseen muistiin.

Esillä oleva järjestelmä muodostaa ainutlaatuisen tekniikan vieritystä, kierrättämistä ja pyyhkimistä varten 25 ja ainutlaatuisen laitteistojärjestelyn tämän toteuttamiseksi.

i

Claims (14)

1. 8 9 6 59 31
2. 1. Piirijärjestely ensimmäisen kuva-alkioinformaa-tiojoukon näyttämiseksi videonäyttölaitteen vieritysalu-5 eella ja toisen kuva-alkioinformaatiojoukon näyttämiseksi videonäyttölaitteen vieritysalueen ulkopuolella sen vieressä, joka piirijärjestely käsittää bittikarttamuistin (23, 25), jossa on useita kuva-alkioinformaatiomuistielementte-jä järjestettyinä rivien ja sarakkeiden muodostamaksi tau-10 lukoksi, joka sisältää ensimmäisen rivien ja sarakkeiden muodostaman muistielementtiryhmän ensimmäisen kuva-alkioinformaatio joukon tallentamiseksi ennen sen näyttämistä ylöspäin vierittävässä toimintatilassa ja ensimmäiseen ryhmään sisältymättömien useiden muistielementtien rivien 15 ja sarakkeiden muodostaman toisen muistielementtiryhmän toisen kuvainformaatiojoukon tallentamiseksi ennen näyttämistä mainitussa ylöspäin vierittävässä toimintatilassa, tunnettu siitä, että piirijärjestely edelleen käsittää ohjausvälineen (21) kytkettynä lähettämään osoite-20 signaalit sekventiaalista osoitusta varten ja ohjaussignaali bittikarttamuistille (23, 25), datareittipiirin (33, 35), joka on kytketty vastaanottamaan ohjausvälineeltä oh-: jaussignaalit ensimmäiseen ja toiseen ohjausnapaan, lähet tämään kuva-alkioinformaatiosignaaleja bittikarttamuistil-25 le (23, 25) ja vastaanottamaan kuva-alkioinformaatiosig-naaleja bittikarttamuistilta (23, 25), sekä siirtorekiste-rin (41), joka on kytketty vastaanottamaan kuva-alkioinformaatiosignaale ja datareittipiiriltä (33, 35) ja lähet-tämään mainitut kuva-alkioinformaatiosignaalit videonäyt-30 tölaitteelle (155), ja että ohjausväline (21) antaa ulostulona ensimmäisen ja toisen ohjaussignaalin datareittipiirin (33, 35) ensimmäiseen ohjausnapaan ja kolmannen ja neljännen ohjaussignaalin datareittipiirin (33, 35) toiseen ohjausnapaan siitä bittikarttamuistin (23, 25) muis-35 tielementtiosoitteesta riippuvaisesti, josta kuva-alkioin- 00 8 9 659 formaatiot ollaan syöttämässä videonäyttölaitteelle (155), jolloin ohjausvälineen (21) syöttämä ensimmäinen ohjaussignaali ohjaa datareittipiirin (33, 35) kopioimaan bitti-karttamuistilta (23, 25) syötetyn kuva-alkioinformaation 5 ensimmäiseen muistivälineeseen, joka sisältyy datareitti-piiriin (33, 35), ja ohjausvälineen (21) syöttämän toisen ohjaussignaalin ohjatessa datareittipiirin (33, 35) kopioimaan kuva-alkioinformaatio toisesta muistivälineestä, joka sisältyy datareittipiiriin, ensimmäiseen muistiväli-10 neeseen, ja ohjausvälineen (21) syöttämän kolmannen ohjaussignaalin ohjatessa datareittipiiri (33, 35) kirjoittamaan tämä kopioitu informaatio bittikarttamuistiin (23, 25) ja ohjausvälineen (21) syöttämän neljännen ohjaussignaalin ohjatessa datareittipiiri (33, 35) olemaan kirjoit-15 tamatta tätä kopioitua informaatiota bittikarttamuistiin, ja että aikaansaadakseen peräkkäisten ensimmäisen ja toisen pystypyyhkäisyn aikana videonäyttölaitteen vieritys-alueella näytetyn kuva-alkioinformaation ylöspäin suuntautuvan vierityksen ohjausväline (21) antaa ulostulona en-20 sinunäisen ja kolmannen ohjaussignaalin, jotka saavat datareittipiirin (33, 35) kopioimaan se bittikarttamuistista (23, 25) ensimmäisen pystypyyhkäisyn aikana luettu kuva-alkioinformaatio, joka on vieritettävä ylöspäin toisen pystypyyhkäisyn aikana, ja kirjoittamaan tämä kopioitu ku-25 va-alkioinformaatio ennen toista pystypyyhkäisyä kartta-muistiosoitteisiin, jotka ovat eri osoitteita kuin osoitteet, joissa kopioitua kuva-alkioinformaatiota tallennettiin ennen ensimmäistä pystypyyhkäisyä, ja että aikaansaadakseen peräkkäisten ensimmäisen ja toisen pystypyyhkäisyn 30 aikana videonäyttölaitteen vieritysalueella näytetyn kuva-alkioinformaation alaspäin suuntautuvan vierityksen ohjausväline (21) syöttää ensimmäisen ja kolmannen ohjaussignaalin, jotka saavat datareittipiirin (33, 35) kopioimaan sen bittikarttamuistista (23, 25) ensimmäisen pysty-35 pyyhkäisyn aikana luetun kuva-alkioinformaation, jonka on 8 9 6 5 9 33 oltava muuttumaton toisessa pystypyyhkäisyssä, ja kirjoittamaan tämän kopioidun kuva-alkioinformaation ennen toista pystypyyhkäisyä bittikarttamuistin osoitteisiin, jotka ovat eri osoitteita kuin ne osoitteet, joissa kopioitu ku-5 va-alkioinformaatio tallennettiin ennen ensimmäistä pysty pyyhkäisyä .
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että riippuvaisesti ensimmäisestä ohjaussignaalista keskusyksiköltä ilmaisten ylöspäin suun-10 tautuvan vierityksen, ohjauspiiri (21) syöttää ulostulona osoitesignaalit bittikarttamuistille (23, 25) siten, että kuva-alkioinformaatio, joka on syötetty videonäyttölait-teelle (155) ja kopioitu datareittipiirillä (33, 35) ennalta määrätyltä ensimmäisen muistielementtiryhmän riviltä 15 kirjoitetaan uudelleen ensimmäisen muistielementtiryhmän seuraavaksi korkeammalle riville, ja siten että täytein-formaatio, joka on kehitetty datareittipiirillä ja kirjoitettu bittikarttamuistiin, kirjoitetaan ensimmäisen muistielementtiryhmän alimmalle riville.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että riippuvaisesti ensimmäisestä ohjaussignaalista keskusyksiköltä ilmaisten alaspäin suuntautuvan vierityksen, ohjauspiiri (21) syöttää ulostulona ohjaussignaalit bittikarttamuistille (23, 25) siten, että 25 kuva-alkioinformaatio, joka on syötetty videonäyttölait-teelle (155) ja kopioitu datareittipiirillä (33, 35) ennalta määrätyltä toisen muistielementtiryhmän riviltä, kirjoitetaan uudelleen toisen muistielementtiryhmän seu-raavaksi korkeammalle riville, ja siten että täyteinfor-30 maatio, joka on kehitetty datareittipiirillä ja kirjoitettu bittikarttamuistiin, kirjoitetaan niihin toisen ryhmän muistielementteihin, jotka ovat suoraan ensimmäisen muistielementtiryhmän ylimmän rivin yläpuolelta.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, 35 tunnettu siitä, että bittikarttamuistilla (23, 25) 34 89659 on siihen liittyvä liitäntä (151) ja että datareittipiiri (33, 35) käsittää sisääntulorekisterin (153), joka on kytketty vastaanottamaan kuva-alkioinformaatiosignaaleja bit-tikarttamuistiliitännältä (151) ja syöttämään kuva-alkio-5 informaatiosignaaleja siirtorekisterille (41), ryhmäsiir-timen (159), joka on kytketty vastaanottamaan kuva-alkio-informaatiosignaaleja sisääntulorekisteriltä (153), ensimmäisen ja toisen ulostulorekisterin (161, 163), jotka on kytketty vuorottelevasti vastaanottamaan siirretyn kuva-10 alkioinformaation ryhmäsiirtimeltä (159), suorasaantimuis- tin (150), joka syöttää ulostulona täyteinformaatiota riippuvaisesti ensimmäisestä ohjaussignaalista, jonka ohjauspiiri (21) on syöttänyt, ja multiplekserin (165), joka on kytketty vastaanottamaan kuva-alkioinformaatiosignaale-15 ja ensimmäisestä ja toisesta ulostulorekisteristä ja täy- teinformaatiosignaaleja suorasaantimuistilta (150) ja syöttämään ulos signaaleja bittikarttamuistiliitännälle (151), multiplekserin (165) syöttäessä ulostulona kuva-alkioinformaatiosignaale ja tai täyteinformaatiosignaaleja 20 bittikarttamuistiliitännälle (151) riippuvaisesti toisesta ohjaussignaalista, jonka ohjauspiiri (21) on syöttänyt.
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (21) syöttää ulos virkistysosoitesignaalin bittikarttamuistille (23, 25) 25 virkistys jakson aikana, josta riippuvaisesti bittikartta- muisti (23, 25) syöttää ulos signaaleja, jotka edustavat siihen talletettua kuva-alkioinformaatiota videonäyttö-laitteelle (155).
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, 30 tunnettu siitä, että videonäyttölaite (155) tuot taa elektronisäteen, joka siirtyy kuva-alkiorivejä pitkin vaakapyyhkäisyn aikana, kunkin kuva-alkiorivin tullessa pyyhkäistyksi yhden pystypyyhkäisyn aikana, ja että ohjauspiiri (21) ohjaa datareittipiiriä (33, 35) siten, että 35 useita muistielementtejä kirjoitetaan uudelleen yhden ai- i 35 896^9 noan pystypyyhkäisyn aikana.
8. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että ajoituspiiri (39) on kytketty ohjauspiiriin (21), datareittipiiriin (33, 35), bittikart- 5 tamuistiin (23, 25) ja siirtorekisteriin (41), ja että vi-deonäyttölaite (155) tuottaa elektronisäteen, joka siirtyy kuva-alkioriviä pitkin vaakapyyhkäisyn aikana, ajoituspii-rin (39) syöttäessä ulostulona kellosignaaleja, jotka jakavat kunkin vaakapyyhkäisyn useisiin ajanjaksoihin, jotka 10 vastaavat vuorottelevia virkistys- ja vieritys jaksoja, ja että ohjauspiiri (21) syöttää ulostulona ohjaussignaaleja siten, että bittikarttamuisti (23, 25) syöttää ulostulona signaaleja, jotka edustavat tallennettua informaatiota kunkin virkistysjakson aikana, ja datareittipiiri (33, 35) 15 syöttää sisääntuloina signaaleja, jotka edustavat kunkin vieritysjakson aikana kirjoitettavaa informaatiota.
9. 8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että N muistielementtirivin lisäksi kuva-alkioinformaation tallentamiseksi bittikarttamuis- 20 tissa (23, 25) on vararivi muistielementtejä, johon ei ole tallennettu kuva-alkioinformaatiota, vararivin ollessa erotettu ensimmäisestä muistielementtiryhmästä vähintään yhdellä toisen ryhmän muistielementtirivillä, ja että vasteena keskusyksiköltä saatavalle, alaspäin suuntautuvan 25 vierityksen ilmaisevalle ensimmäiselle ohjaussignaalille ohjauspiiri (21) edelleen syöttää ulostulona osoitesignaa-leja bittikarttamuistille (23, 25) siten, että kuva-alkioinf ormaatio, joka on syötetty ulos videonäyttölaitteelle (155) ja kopioitu datareittipiirillä (33, 35) bittikartta-30 muistin ylimmältä riviltä, kirjoitetaan uudelleen bitti-karttamuistin (23, 25) riville, joka on kaikkien muiden kuva-alkioinformaatiota sisältävien rivien alapuolella.
10. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (21) käsittää 35 multiplekserin (59), johon syötetään sisääntuloina kolme 36. y 6 5 > signaalia, jotka vastaavasti vastaavat ensimmäisen muisti-elementtiryhmän ensimmäisen rivin numeroa bittikarttamuis-tissa (23, 25), ensimmäisen muistielementtiryhmän viimeisen rivin jälkeisen seuraavan rivin numeroa ja yksikköar-5 von, summaus-vähennyslaitteen (69), jossa on ensimmäinen liitin kytkettynä vastaanottamaan multiplekserin (59) ulostulo, ja rekisterin (73) kytkettynä vastaanottamaan summaus-vähennyslaitteen ulostulon ja syöttämään rekisterin sisällön ulos summaus-vähennyslaitteen (69) toiselle 10 liittimelle, rekisterin sisällön edustaessa elektronisä-teen pystypaikkaa videonäyttölaitteen (155) kuvaruudulla, multiplekserin (59), summaus-vähennyslaitteen (69) ja rekisterin (73) ollessa edelleen kytkettyinä ajoituspiiriin (39) ajoitussignaalien vastaanottamiseksi ja niihin rea-15 goimiseksi siten, että yksikköarvo summataan rekisterin sisältöön summaus-vähennyslaitteella (69) kunkin vaaka-pyyhkäisyn aikana, jonka videonäyttölaitteen (155) elekt-ronisäde on suorittanut.
11. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen piirijärjestely, 20 tunnettu siitä, että ohjauspiiri (21) edelleen käsittää laskurin (95), joka laskee taajuudella, jolla kuva-alkiot vaakasuunnassa pyyhkäistään videonäyttölaitteen (155) elektronisäteellä, laskuriin (95) tallennetun arvon edustaessa elektronisäteen vaakasuuntaista paikkaa kuva- 25 ruudulla ja komparaattorin (94), joka on kytketty vastaanottamaan laskurin (95) ulostulon ja jossa on tallennettuina ensimmäisen muistielementtiryhmän ensimmäisen ja viimeisen sarakkeen numerot komparaattorin (94) kyetessä syöttämään ulostulona signaalin ilmaistakseen, että elekt-30 ronisuihkun paikka vastaa jotakin saraketta, joka sisältää ensimmäisen ryhmän muistielementtejä.
12. 11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (21) edelleen käsittää logiikkapiirin (100), joka syöttää ulostulona oh- 35 jauspiirin (21) ensimmäisen ja toisen ohjaussignaalin 37 8 9639 riippuvaisesti keskusyksikön ensimmäisestä ja toisesta ohjaussignaalista ja luettavan bittikarttamuistin (23, 25) rivillä ja sarakkeella ilmaistusta elektronisäteen paikasta, ja että ohjauspiiri (21) edelleen käsittää generaatto-5 rin (78) sellaisen signaalin kehittämiseksi, joka edustaa sitä rivien lukumäärää, jolla vieritetty näyttö siirtyy vierityslisäyksen aikana, ja vähennyspiirin (76), joka on kytketty vähentämään vierityslisäyksen arvo summausvähen-nyslaitteen ulostulosta.
13. 12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen piirijärjestely, tunnettu siitä, että ohjauspiiri käsittää rekisterin (105), joka tallentaa virkistysosoitteen, joka ilmaisee bittikarttamuistin paikan (23, 25), josta tallennettu kuva-alkioinformaatio syötetään ulos videonäyttölaitteelle 15 (155) virkistyssignaalien muodossa, ja vähentimen (129), joka muodostaa vieritysosoitteen, joka ilmaisee bittikarttamuistin (23, 25) paikan, johon informaatio kirjoitetaan.
14. 38. O >