FI89525C - Foerfarande foer att driva en valsmaskin och regleringsanordning foer att genomfoera detta foerfarande - Google Patents

Description

B9525

Menetelmä valssauskoneen käyttämiseksi ja säätölaite tämän menetelmän suorittamiseksi Förfarande for att driva en valsmaskin och reglerings-anordning för att genomföra detta förfarande Tämä keksintö koskee menetelmää ainakin kahdesta telasta koostuvan, rainamateriaalin puristusnipissä käsittelemiseksi tarkoitetun valssauskoneen, erityisesti paperi-, muovi- tai tekstiilirainoja varten tarkoitetun kalanterin tai kiillotuskoneen käyttämiseksi, jossa on useita, kulloinkin puristusnipin alueeseen liittyviä vaikutuskohtia, joihin voidaan kohdistaa säädettävä paine, joihin kuuluu laakerielementtejä tai laakerielementtiryhmiä, jotka tukevat taivutustasoitustelan vaippaa, vaipan läpi ulottuvalla kiinteällä kannattimella, jossa menetelmässä kutakin vaikutuskohtaa varten määritetään työpaine, joka riippuu puristusnipissä vallitsevan kuormitusparametrin pitoarvoprofiilista, ja kun yhdellä alueella tapahtuu pi-toarvonmuutos tapahtuu paineenmuutos myös muihin alueisiin liittyvissä vaikutuskohdissa, sekä säätölaitetta menetelmän suorittamiseksi tarkoitettua valssauskonetta varten, jonka avulla vaikutuskohtiin johtavissa tulojoh-doissa oleviin paineensäätöventtiileihin voidaan syöttää ohjaussignaaleja.

Tässä yhteydessä tarkastuksen kohteena olevissa valssaus-koneissa vaikutetaan rainamateriaaliin pääasiallisesti puristusnipissä vallitsevan osakuormituksen (voima/ pituusyksikkö) tai puristusjännityksen (voima/pinta-yksikkö) avulla. Tästä syystä on edun mukaista määrittää pitoarvo kuormitusparametrille, joka vastaa ennalta annettuja suureita tai on riippuvainen niistä, ja käytön aikana huolehtia siitä, että tämä arvo ainakin lähes säilyy ennallaan. Tämä aiheuttaa kuitenkin ongelmia siitä syystä, että puristusnipissä käytön aikana esiintyvien voimien mittaaminen ei ole mahdollinen.

2 89525 Tästä syystä tunnetaan jo eräs edellä esitetyn tyyppinen menetelmä (DE-OS 28 25 706) , jossa käytetään yksinkertaistettua valssauskoneen mekaanista mallia puristusnipissä vallitsevan voima jakauman määrittämiseksi. Tätä tarkoitusta varten telat korvataan palkeilla. Kahden puristusnipin jäljittelevän palkin väliin on alueittain jakautuneesti sijoitettu paineenmittauselementtejä. Kuhunkin paineenmittaus-elementtiin liittyy palkin toisella puolella laakerielement-tiä jäljittelevä paine-elementti. Kuhunkin alueeseen kuuluu säätölaite, johon toisaalta syötetään säädettävä pitoarvo ja toisaalta paineenmittauselementin mittaama, kyseisellä alueella vallitsevan kuormitusparametrin olo-arvo. Säätölaite määrittää työpaineen kyseistä aluetta varten, joka syötetään sekä alkuperäiskoneen laakeriele-menttiin että myös mekaanisen mallin paine-elementtiin.

Kun pitoarvoa muutetaan yhdellä alueella, vaikuttaa tämä palkin jäykkyyden vuoksi naapurialueisiin niin, että myös näillä alueilla, niihin liittyvien säätölaitteiden avulla tapahtuu työpaineen jälkisäätö.

Kalanterit, kiillotuskoneet ja muut valssauskoneet ovat huomattavan suuria. Telojen pituus on useita metrejä. On erittäin vaikeata rakentaa mekaaninen malli, joka kaikkien yksityiskohtien osalta kykenee jäljentämään alkuperäisko-netta. Tähän voidaan vielä lisätä se, että alkuperäiskoneen oleelliset tekniset arvot voivat muuttua esimerkiksi silloin, kun telat varustetaan joustavalla päällysteellä, josta syystä paino ja jäykkyys muuttuvat, tai kun ulkonevia painoja muunnellaan, esimerkiksi silloin kun ohjauste-lojen järjestelyä muutetaan toisen rainaohjauksen vuoksi. Mekaaninen malli ei kykene ottamaan huomioon tätä kaikkea.

Lisäksi tunnetaan menetelmä (DE-PS 31 17 516), jossa laaker ielementtiryhmää varten tarkoitettua paineensäätösig-naalia ulkoisesti korjaamalla laukaistaan apukorjaussignaa-leja, jotka tasoittavasti vaikuttavat vierekkäisten lääke- 3 89525 rielementtiryhmien ryhmäsäätösignaaleihin. Tässä tapauksessa puristusnipissä vallitsevia olosuhteita ei oteta lainkaan huomioon. Muutos yhdellä alueella johtaa tosin - kuten edellä esitetyssä teknisen tasossa - tasoittavaan muutokseen naapurialueilla. Tätä tarkoitusta varten käytetyt apukorjaussignaalit eivät kuitenkaan anna mitään takeita siitä, että osakuormituksen muuttuessa yhdellä alueella olosuhteet säilyisivät ennallaan muilla alueilla.

Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan edellä esitetyn tyyppinen menetelmä, jolla ilman mekaanista mallia on mahdollista säätää yksittäisiä vaikutuskohtia paineen avulla niin, että kuormitusparametrin pitoarvon muuttuessa yhdellä alueella voidaan tämän alueen kuormitusparametrin oloarvo sopeuttaa sen mukaan ja sen arvo säilyy käytännössä ennallaan muilla alueilla.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että muodostetaan painereaktiomatriisi, jonka jäsenet il maisevat kuormitusparametrin muutoksen kaikilla alueilla paineenmuutoksen vaikutuksesta kulloinkin vain yhdessä vaikutuskohdassa, että kuormitusparametrin oloarvon sopeuttamiseksi pitoarvon mukaan painereaktiomatriisiä käyttäen lasketaan askeleittain peräkkäin kulloinkin yhden alueen vaikutuskohdan osalta oloarvon ja pitoarvon erotuksen kokonaan tai osittain tasoittava paineenmuutos ja kaikkien muiden alueiden osalta tämän paineenmuutoksen perusteella syntyvä muuttunut oloarvo, kunnes erotuksista riippuva virhe-funktio alittaa toleranssirajän, ja että kunkin alueen osalta työpaine muutetaan kaikkien tämän alueen kohdalla laskettujen paineenmuutoksien summan verran.

Tässä menettelytavassa saadaan muodostamalla painereaktiomatriisi aikaan matemaattinen työkalu, joka kuvaa säädettävää valssauskonetta hyvin tarkasti. Koneessa tapahtuvat muutokset (joustavien telojen sorvaaminen; telojen vaihta- 4 89525 minen; ulkonevien painojen muuttaminen jne.) voidaan hyvin yksinkertaisesti ottaa huomioon muuttamalla matriisia tai yksittäisiä matriisi jäseniä.

Tällä tavalla ennalta määritetyn painereaktiomatriisin avulla suoritetaan käytössä iterointi-laskumenettely, jossa lasketaan kunkin paineenmuutoksen vaikutus kaikkiin alueisiin ja jossa yksittäisillä alueilla esiintyvät virheet poistetaan laskennallisesti paineenmuutoksien avulla kunnes toleranssiarvo on alitettu. Kaikkien paineenmuutoksien perusteella voidaan tämän jälkeen kutakin aluetta varten johtaa oikea ohjaussignaali, joka saa aikaan halutun kuormitusparametrin pitoarvoprofiiliin puristusnipissä.

Tämä laskumenettely vaatii painereaktiomatriisin ansiosta suhteellisen pienen työpanoksen, josta syystä selvitään pienillä muisteilla ja laskimilla. Laskuaika on niin lyhyt, myös siinä tapauksessa, että suoritetaan 20-100 iterointi-vaihetta, että tämä voi tapahtua ilman käyttökeskeytystä.

Painereaktiomatriisin muodostamiseksi voidaan ennen käytön aloittamista suorittaa seuraavat vaiheet: a) kunkin alueen osalta määritetään kuinka paljon kuormi-tusparametri muuttuu kun painetta yhdessä vaikutuskohdassa muutetaan tietyssä määrin, mutta pysyy ennallaan kaikissa muissa vaikutuskohdissa, b) tämä määritys toistetaan paineenmuutoksen osalta kaikissa vaikutuskohdissa, c) muodostetaan painereaktiomatriisi, jonka jäsenet ovat kuormitusparametrimuutoksen ja paineenmuutoksen osamääriä, jolloin rivit kulloinkin liittyvät yhteen alueeseen ja sarakkeet kulloinkin liittyvät yhteen vaikutuskohtaan.

Tällä tavalla saadaan systemaattisesti kaikki alkuperäisen koneen oleelliset tiedot, mikäli niillä on merkitystä las- 5 89525 kennan osalta. Rivit voivat kulkea sekä vaakasuoraan että pystysuoraan, sarakkeiden osalta asia on päinvastoin.

Painereaktiomatriisin jäsenet voidaan saada monella eri tavalla. Ne voidaan esimerkiksi määrittää koneella suoritettujen mittauksien avulla käyttämällä puristusnip-piin sisäänvietävää, paineriippuvaisesti reagoivaa materiaalia. Tätä tarkoitusta varten sopii mm NCR-paperi, joka jälkeenpäin analysoidaan valkoisuusasteen mittauslaitteen (esimerkiksi Elrepho-yhtiön) avulla.

Eräs toinen sopiva mahdollisuus perustuu siihen, että pai-nereaktiomatriisin jäsenet määritetään laskennallisesti käyttämällä koneen matemaattista mallia. Tällaiseen malliin kuuluvat koneen kaikki oleelliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi telan vast, kannattimen ja telan vaipan jäykkyys, kovien ja päällystettyjen telojen kimmomoduulit, ulkonevat painot ja vastaavat.

Erityisen suositeltavaa on laskenta elementtimenetelmän mukaan, kuten sitä käytännössä sovelletaan lukuisiin tapauksiin. On kuitenkin myös olemassa muita laskentatapoja, esimerkiksi siirtomatriisimenetelmän mukaan.

On osoittautunut erityisen edulliseksi, että painereaktio-matriisin jäseniä määriteltäessä lähdetään puristusnipin koko pituudelta vakiona pysyvästä kuormitusparametrin pi-toarvosta, jota muutetaan alueittain. Tämän johdosta on matriisin kaikkia jäseniä varten verrattavissa olevat olosuhteet.

Käytössä on suositeltavaa suorittaa seuraavat vaiheet kuormitusparametrin oloarvon sopeuttamiseksi pitoarvoon: d) suurimman erotuksen alueeseen ja siihen liittyvään vaiku-tuskohtaan kuuluvan reaktiomatriisin jäsenen perusteella 6 39525 lasketaan paineenmuutos, joka saa aikaan oloarvon ja pito-arvon erotusta vastaavan kuormitusparametrimuutoksen, e) tämän paineenmuutoksen perusteella lasketaan samassa painereaktiomatriisin sarakkeessa olevien jäsenten avulla kuormitusparametrimuutos muilla alueilla, f) kunkin alueen osalta muodostetaan aikaisemman kuormi-tusparametrin oloarvon ja sen muutoksen summan perusteella uusi oloarvo, g) toisen alueen osalta lasketaan tähän alueeseen ja siihen liittyvään vaikutuskohtaan kuuluvan painereaktiomatriisin jäsenen perusteella paineenmuutos, joka saa aikaan uuden oloarvon ja pitoarvon välistä erotusta vastaavan kuormitusparametrimuutoksen, h) viimeksimainitun paineenmuutoksen perusteella lasketaan painereaktiomatriisin samassa sarakkeessa olevien jäsenten avulla kuormitusparametrimuutos muilla alueilla, i) kunkin alueen osalta muodostetaan viimeksi voimassa olevan kuormitusparametrin oloarvon ja sen muutoksen summan perusteella uusi oloarvo, j) vaiheet g) - i) toistetaan muiden alueiden osalta kunnes erotuksen yksittäisillä alueilla huomioonottava virhe-funktio laskee alle toleranssiarvon, k) kunkin vaikutuskohdan osalta muodostetaan siellä vallitsevan työpaineen ja kaikkien siihen liittyvien paineen-muutoksien summan perusteella uusi työpaine, ja koneeseen syötetään vastaavat ohjaussignaalit.

Keksinnön eräässä edelleenkehitetyssä rakennemuodossa muodostetaan useita kaksiulotteisia painereaktiomatriiseja 7 39525 koneen eri käyttöolosuhteita varten ja niitä käytetään valinnaisesti käyttöolosuhteesta riippuen laskentaa varten. Tämä ottaa huomioon sen tosiasian, että olosuhteet koneen sisällä eivät muutu lineaarisesti niin, että optimaalinen tarkkuus saavutetaan vain siinä tapauksessa, että erilaisia käyttöolosuhteita varten myös käytetään eri matriiseja laskennan yhteydessä. Matriisien valinta voi tapahtua automaattisesti tai koneenhoitaja voi tehdä sen.

Täten voidaan esimerkiksi käyttää painereaktiomatriiseja ainakin kahta kuormitusparametrin eri pitoarvoaluetta, ainakin yhden telan ainakin kahta erilaista halkaisijaa tai telojen ulkopintojen useita keskilämpötiloja varten. Erilaisia matriiseja voidaan myös käyttää eri telapainoja varten teloja vaihdettaessa, erilaisia ulkonevia painoja, eri telakovuuksia, alustalukuja tai myös rainaominaisuuksia varten.

Eräässä toisessa edelleenkehitetyssä rakennemuodossa suoritetaan lisäksi seuraavat vaiheet: l) kunkin alueen osalta määritetään kuinka paljon kuormi-tusparametri muuttuu kun lämpötila tällä alueella muuttuu useamman, ennalta määrätyn asteluvun verran, m) lämpötilasta riippuva kuormitusparametrimuutos huomioidaan kulloinkin korjauselimenä kuormitusparametrin oloar-von ja pitoarvon välisessä erotuksessa.

Tällä tavalla otetaan huomioon erilainen lämpötilan vaikutus ja siihen liittyvä telojen halkaisijamuutos. Kun lämpötila nousee yhdellä alueella, voidaan siihen liittyvään vaikutuskohtaan syötettävää painetta yleensä laskea.

Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista kun lämpötila mitataan telan pituudelta ja siitä riippuen valitaan auto- 8 39525 maattisesti vastaava painereaktiomatriisi vast, lämpötilasta riippuva korjaus jäsen.

Kun koneessa on ainakin kaksi taivutustasoitustelaa tulisi muodostaa reaktiomatriisi, jossa on jäseniä kaikkien tai-vutustasoitustelojen kaikkia alueita ja vaikutuskohtia varten. Siten otetaan se tosiasia huomioon, että paineen muuttuessa telan yhdessä vaikutuskohdassa, ei vain tämän telan muutkin alueet vaan myös jokaisen toisen telan kaikki alueet kokevat kuormitusparametrimuutoksen.

Kun taivutustasoitustela on varustettu ulkopuolisilla hydraulisylintereillä lisävaikutuskohtina, on suositeltavaa, että niille kulloinkin osoitetaan reuna-alue kuormitusparametrimuutoksen määrittämiseksi. Tällä tavalla voidaan myös näitä ulkopuolisia hydraulisylintereitä varten tarvittava paine laskea sen sopeuttamiseksi puristusnipissä vallitsevan kuormitusparametrin haluttuun pitoarvoon.

Erityisen nopea laskenta saadaan aikaan silloin, kun pai-neenmuutos kulloinkin suoritetaan sen alueen vaikutuskoh-dan osalta, jossa vallitsee suurin erotus kuormitusparamet-rin oloarvon ja pitoarvon välillä. Tällä tavalla saavutetaan pienin mahdollinen, tarvittavien iterointivaiheiden lukumäärä.

Laskentavaiheet tulisi toistaa ainakin yhtä monta kertaa kuin on olemassa alueita. Yleensä viedään kuitenkin läpi ainakin kaksinkertainen määrä iterointivaiheita ennenkuin toleranssiarvo alittuu.

Monessa tapauksessa on tärkeätä, että laskentavaiheet toistetaan ainakin yhden kerran sen alueen osalta, josta laskennan yhteydessä aloitettiin. On nimittäin osoittautunut että ne paineenmuutokset, jotka vietiin läpi virheiden poistamiseksi muilla alueilla, puolestaan vaikuttavat pa- 9 39525 lautuvasti ensimmäiseen alueeseen, joka voidaan tasoittaa vain korjaamalla siellä vallitsevaa painetta.

Virhefunktiota varten erityisen sopivaksi on osoittautunut kaikkien alueiden virheneliöiden summan neliöjuuri. Tämä funktio varmistaa sen, että kuormitusparametrin uuden lasketun oloarvon poikkeama kaikilla alueilla kyseisestä pi-toarvosta on erityisen pieni.

Tähän mennessä esitetty menetelmä voidaan myös sisällyttää säätöpiiriin. Erityisesti pitoarvoprofiilia voidaan muuttaa rainatieto-säätöpiiristä riippuen.

Säätölaite valssauskonetta varten menetelmän suorittamiseksi, jonka avulla vaikutuskohtiin johtavissa tulojohdoissa oleviin paineensäätöventtiileihin voidaan syöttää ohjaussignaaleja, on keksinnön mukaan tunnettu laskulaitteesta, johon liittyy syöttölaitteita ja muisteja alueisiin liittyviä kuormitusparametrin pitoarvoja ja ainakin yhden pai-nereaktiomatriisin jäseniä varten, sekä menoja ohjaussignaaleja varten, ja joka on ohjelmoitu laskentavaiheiden suorittamiseksi oloarvon sopeuttamiseksi pitoarvon mukaan. Laskulaitteeseen on vain syötettävä vastaavat tiedot, jonka jälkeen se ohjelmointinsa perusteella voi syöttää ohjaussignaalit yksittäin vastaaviin vaikutuskohtiin.

Laskulaitteen ja paineensäätöventtiilien väliin on tarkoituksenmukaisesti kytketty ohjauslaite, joka muuntaa lasku-laitteesta lähtevissä ohjaussignaaleissa tapahtuvat äkilliset muutokset pengerfunktioksi. Pengerfunktio huolehtii vähitellen tapahtuvasta kuormitusparametrin oloarvomuutok-sesta puristusnipissä. Täten on varmistuttu siitä, että mitään ei-toivottuja värähtelyjä tai vastaavia ei esiinny.

Lisäksi on edullista, että käytetään lämpötilan mittauslaitetta, joka kykenee mittaamaan telan lämpötilan yksit- 10 39525 täisillä alueilla, ja että laskulaite on varustettu tulolla mitattuja lämpötila-arvoja varten. Tämä mittauslaite voi olla varustettu yksittäisellä mittauskohdalla kutakin aluetta varten tai mittausanturilla, jota siirretään edestakaisin telaa pitkin.

Eräässä edelleenkehitetyssä rakennemuodossa on rainatieto-mittauslaite suositeltava, joka kykenee mittaamaan raina-tietojen oloarvot ainakin useasta kohdasta rainaleveyden poikkisuunnassa, ja aluepitoarvo-syöttölaitteiden eteen kytketty muunnin, joka rainatietojen perusteella määrittää aluepitoarvot. Tällä tavalla voidaan laskulaite sisällyttää säätöpiiriin tai ohjaukseen.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin viitaten piirustuksessa esitettyihin, sopiviin rakenne-esimerkkeihin, jossa:

Kuv. 1 esittää kaaviomaisesti taivutustasoitustelaa ja siihen liittyvää säätölaitetta,

Kuv. 2 esittää kalenteria, joka on varustettu tällaisella taivutus tasoitustela11a,

Kuv. 3 esittää kalanteria, joka on varustettu kahdella taivutustasoi tustela11a,

Kuv. 4 esittää superkalanteria, jossa on kaksitoista telaa, joista kaksi ovat taivutustasoitusteloja,

Kuv. 5 esittää kaksiulotteista mallia kuvion 4 superkalan-teria varten, joka on tarkoitettu laskentaa varten elementtimenetelmän mukaan, ja

Kuv. 6 esittää kuvion 5 mallia yksittäisten vaikutuskoh-tien ollessa paineen vaikutuksen alaisina.

li n 39525

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa valssauskoneessa 1 ylätela 2 ja alatela 3 ovat yhteistoiminnassa ja muodostavat väliinsä puristusnipin 4. Ylätela 2 on kiinteästi laakeroitu runkoon 5. Alatela 3 on varustettu vaipalla 6, joka puris-tusnippiä 4 päin suunnattujen, väli inkytkettyjen primääri-laakerielementtien 7 ja vastakkaiselle puolelle sijoitettujen sekundaari-laakerielementtien 8 sekä päissä olevien rullalaakereiden 9 ja 10 kautta on tuettu vaipan läpi ulottuvalla kannattimella 11. Sekä ylätela 2 että alatela 3 voidaan varustaa joustavalla päällysteellä. Kannatin on vapaista päistään pyörimättömästi kiinnitetty kalotintapai-siin laakereihin 12 ja 13, joita hydraulisylintereiden 14 vast. 15 avulla voidaan painaa ylöspäin vaikutustasossa.

Hydraulisylintereihin 14 ja 15 syötetään paineväliainetta paineensäätöventtiilien Vj, vast. VR kautta. Primääri-laa-kerielementit 7 on pareittain yhdistetty ryhmiksi, joihin syötetään paineväliainetta paineensäätöventtiilien V1-V6 kautta. Sekundääri-laakerielementtien 8 pareja varten voidaan myös käyttää tällaisia venttiilejä. Mainittuja hydrau-lisylintereitä 14 ja 15 sekä primääri-laakerielementeistä 7 koostuvia ryhmiä kutsutaan seuraavassa "vaikutuskohdiksi", joihin voidaan kohdistaa säädettävää painetta. Kuhunkin vaikutuskohtaan liittyy puristusnipissä tietty alue, eli hydraulisylinteriin 14 reuna-alue ja toiseen hydrauli-sylinteriin 15 reuna-alue ZR. Näiden välissä olevat alueet Zi - Zg vastaavat kulloinkin alapuolella olevaa primääri-laaker ielementeistä 7 koostuvaa ryhmää. Sekundaari-laake-rielementtien 8 ainoana tehtävänä on kiinnittää telan vaippa paikalleen ja niitä syötetään vakiopaineella. Vain siinä tapauksessa, että niitä käytössä syötetään muuttuvalla paineella tulisi niitä pitää "vaikutuskohtina" edellä esitetyssä mielessä ja ne liittyvät siinä tapauksessa alueisiin Ζχ ja Zg.

Niiden ohjaussignaalien määrittämiseksi, jotka syötetään mainittuihin paineensäätöventtiileihin, niiden luovutta- 12 39525 man paineen määrittämiseksi, käytetään ohjelmoitavaa lasku-laitetta 16, johon tulokohtien 17 kautta syötetään puristusnipissä 4 vallitsevaa kuormitusparametriä, erityisesti osakuormitusta tai painejännitystä vastaavia pitoar-voja qsoxi· Laskulaite 16 antaa tietojohdon 18 kautta ohjaussignaaleja Psoll» jotka vastaavat yksittäisiin vaiku-tuskohtiin syötettävää painetta. Nämä ohjaussignaalit syötetään muistiohjelmoitavaan ohjauslaitteeseen 19, joka vertaa näitä ohjaussignaaleja paineoloarvoihin Pist* jotka syötetään johtojen 20 kautta, jonka jälkeen se syöttää vastaavia vaikutussignaaleja y johtojen 21 kautta venttiilei-hin. Ohjauslaite 19 huolehtii lisäksi siitä, että johtojen 21 kautta syötetyt vaikutussignaalit, paine-pitoarvon psoi] äkillisten muutoksien yhteydessä, seuraavat pengerfunktio-ta, jolloin muutos siis tapahtuu vain vähitellen.

Laskulaitteeseen 16 on liitetty muisti 22, joka toisaalta vastaanottaa yksittäisten alueiden kuormitusparametrien pitoarvot ja toisaalta useita painereaktiomatriiseja, kuten myöhemmin tullaan yksityiskohtaisesti selittämään. Viimeksimainitut syötetään tulokohdan 23 kautta.

Laskulaite 16 on lisäksi yhdistetty lämpötila-anturiin 24, joka tunnetulla tavalla mittaa yhden telan, erityisesti päällystetyn telan 2 pintalämpötilan T eri kohdista sen pituudelta, kuten esimerkiksi patenttijulkaisun DE-PS 31 31 799 perusteella tunnetaan.

Kuormitusparametrin pitoarvo qsoll voidaan säätää käsin tulokohdissa 17, kuten kuviossa 1 vasemmalla on esitetty. Pitoarvo voidaan kuitenkin myös syöttää eteen kytketyn muuntimen 25 avulla, johon - myös patenttijulkaisusta DE-PS 31 31 799 tunnettu - mittauslaite 26 syöttää rainan leveydeltä mitattuja rainatietoja w, kuten rainan paksuus, kiilto, sileys tai vastaavia arvoja. Näihin rainatietoihin voidaan tunnetusti vaikuttaa muuttamalla osakuormitusta vastaavilla alueilla.

i 13 39525

Vaikka edellä selitetyssä rakenne-esimerkissä käytetään vain yhtä puristusnippiä 4, esittää kuvio 3 valssauskonetta 101, jossa keskitela 102 on kiinteästi laakeroitu runkoon 105. Alatelaa 103 voidaan kuvioita 1 ja 2 vastaavasti painaa ylöspäin kun taas ylätelaa 127 peilikuvamaisesti painetaan keskitelaa 102 vastaan. Täten käytössä on kaksi puristusnippiä 104 ja 128.

Kuvion 4 mukaisessa rakennemuodossa on esitetty superkalan-teri 201, jossa alataivutustasoitustelan 203 ja ylätaivu-tustasoitustelan 227 väliin on sijoitettu kuusi päällystettyä telaa 229-234 ja neljä kovaa telaa 235-238. Alatela 203 vastaa kuvion 1 telaa 3 sillä erolla, että kan-natinta 11 varten tarkoitetut laakerit 12 ja 13 käytössä pysyvät kiinteästi kiinni rungossa. Tela 227 vastaa kuvion 1 ylösalaisin käännettyä telaa 3 sillä erolla, että telan vaipan 6 ja kannattimen 11 välinen kytkentä rullalaakerei-den 9 ja 10 kautta jää pois, jolloin vaippa 6 kokonaisuutena siis voi liikkua säteensuunnassa kannattimen 11 suhteen.

Kaikissa aikaisemmin selitetyissä valssauskoneissa on kuor-mitusparametrin, kuten osakuormituksen tai painejännityksen oloarvoa puristusnipissä pyritty pitämään halutun pitoar-voprofiilin mukaisena ja suorittamaan sen seurantasäätö alueittain, kun pitoarvomuutoksia esiintyy rainatarkkailun tai -mittauksen perusteella. Koska tällaiset telajärjestel-mät aluekorjauksen yhteydessä eivät välittömästi reagoi siellä, missä säätö on suoritettu, on jälkisäätö välttämätön, mikä säätää vaikutuskohtapaineet siten, että halutut vaikutukset todella tapahtuvat siellä, missä niiden halutaan tapahtuvan. Tätä tarkoitusta varten suoritetaan keksinnön mukaan kaksi toimenpidettä, eli: a) määritetään painereaktiomatriisi kyseistä valssauskonetta varten, ja 14 39525 b) lasketaan tarvittavat ohjaussignaalit tätä matriisia käyttäen.

a) Painereaktiomatriisin määrittäminen Tällaisen painereaktiomatriisin aikaansaamiseksi, kuten kuvioiden 5 ja 6 yhteydessä tullaan selittämään, kehitetään valssauskoneen elementtimenetelmämalli. Elementtimenetelmä on numeerinen laskentamenetelmä, jonka avulla monimutkaiset ongelmat hajoitetaan pieniksi yksittäisongelmiksi (elementeiksi), jotka johtavat ratkaisuun. Laskennan halutun tarkkuuden mukaan voidaan tela järjestelmä hajoittaa kolmiulotteisiin elementteihin tai kaksiulotteisiin elementteihin. Kolmiulotteinen selitys kuvaa rakennetta tarkemmin, mutta johtaa monimutkaisempaan laskentaan. Kaksiulotteinen laskentamalli kuvion 4 superkalanteria varten on esitetty kuvioissa 5 ja 6.

Vaakasuorat viivat vastaavat ylhäältä alaspäin ylätelan 227 telan vaippaa 6, päällystettyä telaa 229, kovaa telaa 235, päällystettyä telaa 230, kovaa telaa 236, päällystettyä telaa 231, kovaa telaa 237, päällystettyä telaa 232, päällystettyä telaa 233, kovaa telaa 238, päällystettyä telaa 234 ja alatelan 203 vaippaa 6. Viimeksimainittu on rullalaakereidensa 9 ja 10 avulla tuettu osoitetuista kohdista. Vaakasuorat viivat a vastaavat siis teloja tai telan vaippoja. Pystysuorat yhteydet b ovat kontak-tielementtejä, jotka jäljentävät telan päällysteiden -tai kiillotuskoneissa rainamateriaalin - joustokäyttäyty-mistä. Laakerielementtien 7 ja 8 sekä hydraulisylinterei-den 14 ja 15 vaikutus on esitetty vastaaviin vaikutuskoh-tiin vaikuttavien voimien avulla. Jako yksittäisiin kenttiin on suoritettu siten, että ainakin kutakin aluetta varten on olemassa äärellinen elementti niin, että kuormituksen käyttöä varten tarkka alueittainen järjestely on mahdollinen. Kukin tela sisällytetään jäykkyytensä ja pai- is 39525 nonsa osalta laskentaan, jolloin ulkohalkaisija, sisähal-kaisija, kimmomoduuli, poikkiluku ja tiheys voidaan syöttää sisään. Joustavien päällysteiden puristuskäyttäytyminen aineen ja halkaisijaparittamisen mukaan syötetään lisäksi kontaktielementtejä b varten. Laakereista, ohjausteloista, suojauskulmista jne. johtuvat ulkonevat painot vaikuttavat voimina rullalaakerikohdissa.

Kuvion 5 kaksiulotteinen malli muuttuu kuormituksen alaisena, kuten kuviossa 6 voimakkaasti suurennetun muodonmuutoksen avulla on esitetty. Voidaan todeta, että erityisesti puristuselementit b ovat pienentyneet huomattavasti. Kahden vierekkäisen päällystetyn telan 232 ja 233 kohdalla voidaan todeta huomattava kokoonpuristuminen.

Vaikutuskohtapaineet lasketaan aluksi siten, että alimmassa puristusnipissä syntyy pysyvä perus-osakuormitus. Tämä voidaan suorittaa erilaisten kuormitustasojen osalta. Täten aikaansaadun ominaiskäyräkentän avulla voidaan siis säätää tasaosakuormituksia kalanterissa.

Jotta kalanterissa voitaisiin säätää alueittain tarvitaan tietoa siitä, miten telajärjestelmä reagoi kun yhdellä alueella tapahtuu muutos. Tätä tarkoitusta varten muutetaan kuormitusparametrin vakiopitoarvosta lähtien kunkin yksittäisen vaikutuskohdan painetta tietyllä määrällä. Tietyissä viitepisteissä, erityisesti alueiden Ζχ - Zg keskellä ja alueiden Zl ja ZR reunalla, määritetään kuormitusparametr in muutos. Kun nämä muutokset kootaan matriisiksi saadaan kalanterin nk. painereaktiomatriisi R^j, kuten se on esitetty kaavaliitteessä kohdassa (1) ,Δρ tarkoittaa paineenmuutosta,Λq kuormitusparametrin muutosta, luvut 1, 2 ... i, j ... n tarkoittavat alueiden vast, vai-kutuskohtien numerointia. Rivit vastaavat kulloinkin yhtä aluetta, sarakkeet kulloinkin yhtä vaikutuskohtaa.

ie 39525

Kuvion 4 superkalanterissa ja kuvion 3 kompaktikalanteris-sa, joissa kussakin kaksi taivutustasoitustelaa toimivat toisiaan vastaan, on painereaktiomatriisissa R^j kaksinkertaista aluelukumäärää vastaava rivi- ja sarakemäärä, koska kullakin paineen muutoksella yhden taivutustasoitustelan vaikutuskohdassa ei ole vaikutusta vain tämän telan muihin alueisiin, vaan myös toisen taivutustasoitustelan kaikkiin alueisiin. Kun esimerkiksi ylätaivutustasoitus-telan yhdessä vaikutuskohdassa muutetaan työpaine, muuttuu myös osakuormitus alataivutustasoitustelan nipissä.

Kun myös hydraulisylintereillä on olemassa tehtävä on matriisissa RijLR(Tm) lisäksi otettava huomioon reuna-alueet, kuten tämä on selvennetty kohdassa (2).

Tässä yhteydessä on jo mainittu, että eri kuormitusolosuh-teita varten voidaan tehdä eri matriiseja. (2) osoittaa, että myös eri keskilämpötila-arvoja Tm varten voidaan määrittää eri matriiseja. Lisäksi on tehtävä muutoksia siinä tapauksessa, että koneessa on suoritettu toimenpiteitä, esimerkiksi teloja on sorvattu tai ulkonevia painoja on muutettu.

b) Ohjaussignaalien laskeminen

Oletetaan, että kuormitusparametrin oloarvo yksittäisillä alueilla on sama kuin ennalta määrätty pitoarvo qSoll' kun vallitsevat vastaavat työpaineet ovat PiQ, Pj0- Tällöin tulee käsky muuttaa yhden alueen pitoarvoaAqj verran.

Tämä pitoarvomuutos vastaa paineenmuutostaΔp^ kyseisessä vaikutuskohdassa kaavan (3) mukaan, jolloin juoksuluku n = 1. Alueella i säädettäessä syntyy kuitenkin poikkeamia, esimerkiksi alueella j, k jne., kuten kaava (4) osoittaa. Tällöin voidaan jokaisella alueella laskea uusi kuormitus-parametrin oloarvo kaavan (5) mukaan. Sillä alueella, jolla oloarvon poikkeama pitoarvosta on suurimmillaan, tasoi- I; 17 39525 tetaan erotus laskennallisesti toisella paineenmuutoksel-la. Tämä jaksottainen laskenta toistetaan niin kauan kunnes virhe Fn funktion (6) mukaan on pienempi kuin määrätty toleranssiarvo.

Paineet pj, pj yksittäisiä vaikutuskohtia varten, jotka syötetään ohjaussignaalina pson koneeseen, voidaan laskea kaavojen (7) mukaan alkuperäisen työpaineen ja kaikkien iterointivaiheissa laskettujen paineemuutoksien summan perusteella. Virhefunktio Fn vastaa yksittäisten alueiden kuormitusparametrien virheneliöiden summan neliöjuurta.

Iterointi-likiarvoa voidaan käyttää myös silloin kun kalenteri aiotaan ottaa käyttöön. Tällöin asetetaan reaktio-matriisin sarakkeissa olevan kuormitusparametrin oloarvo samaksi kuin perusosakuormitus. Laskulaite 16 tarkistaa, millä aluella vallitsee suurin poikkeama pitoarvon ja olo-arvon välillä. Tämä alue säädetään täysin yhdessä vaiheessa, jonka jälkeen laskentakuvion kulku on edellä esitetyn mukainen.

Monessa tapauksessa on tarkoituksenmukaista, että erotusta ei säädetä täysin vaan esimerkiksi vain 80%:sesti, jos tole-ranssiarvo tämän avulla voidaan alittaa nopeammin.

Kuten jo edellä on esitetty voidaan pitoarvo muuntimen 25 avulla saatujen rainatietojen w pohjalta määrittää ennakkoon niin, että esitetty tapahtuma voi olla rainan ohjaama tai jopa olla sisällytetty säätöpiiriin.

Laskulaite voi myös automaattisesti valita oikean reaktio-matriisin kulloistakin laskentatapahtumaa varten. Sillä pitoarvoprofiilista voidaan määrittää se keskikuormitus, joka on lähinnä yhtä matriisia. Samalla tavalla voidaan lämpötila-anturin 24 avulla myös valita lämpötilan mukainen painereaktiomatriisi.

ie 39525

Telan lämpötilan muuttuessa muuttuu myös sen halkaisija ja muovipäällystettyjen telojen osalta myös telan ulkopinnan kovuus (kimmomoduuli). Tämä voi johtaa osakuormitus jakauman muutokseen. Kun koko lämpötilataso muuttuu, voidaan tämä huomioida toisen painereaktiomatriisin avulla. Jos lämpötila kuitenkin muuttuu telan pituussuunnassa, syntyy ei-toivottuja kuormitusparametrin muutoksia. Jos osakuor-mitus esimerkiksi yhdellä alueella on kasvanut muiden alueiden suhteen, tulee telapäällyste tällä alueella lämpene-mään suurentuneen vanutustyön vuoksi, mikä aiheuttaa halkaisijan kasvun. Tämän vuoksi osakuormitus kasvaa edelleen kunnes kuormitusparametrin haluttua pitoarvoa ei lopuksi enää voida ylläpitää. Telan lämpötilan T mittaus huomioonottaen voidaan ohjauksen avulla suorittaa sellainen korjaus, että päällysteen lämpenemisestä huolimatta haluttu pitoarvo pysyy ennallaan.

Tätä tarkoitusta varten saadaan aikaan lämpötila-reaktio-matriiseja Dij(Tro) eri keskilämpötiloja varten, jotka kulloinkin ottavat huomioon kuormitusparametrin muutoksen Aq yhdellä alueella eri lämpöti lamuutoksi 11a-^T^ ,/^2 ... , kuten kohdassa (8) on esitetty. Tällöin parametrimuutok-sien ja lämpötilamuutoksien numerointi vastaa aluenume-rointia.

Tämä säätö tapahtuu seuraavasti: Lämpötilamittauksista lasketaan keskiarvo, joka vastaa kyseistä lämpötilatasoa. Keskitelalämpötilan avulla määritetään tämän jälkeen lämpöti lapoikkeama kullakin alueella, kuten kohdassa (9) on esitetty. Näiden lämpötilaerotuksien avulla voidaan tämän jälkeen lämpötila-reaktiomatriisin Dij(Tm) avulla laskea parametrimuutokset puristusnipissä kaavan (10) mukaan. Kuormitusparametrin oloarvo kullakin alueella saadaan tästä syystä hetkellisen paineensäädön perusteella vaiku-tuskohdissa ja lämpötila jakaumasta, kuten (11) osoittaa. Tämä lämpötilasta riippuva kuormitusparametrin osa on otet- is 39525 tava huomioon kun verrataan kuormitusparametrin oloarvoa pito-arvoon, esimerkiksi kaavojen (12) tai (13) puitteissa. Tällä tavalla ennalta määritetyn pitoarvon avulla voidaan tämän jälkeen suorittaa sisäiset iterointivaiheet paineen-säädön laskemiseksi.

Laskulaitteena voidaan esimerkiksi käyttää IBM:n laitetta tyyppiä IBM 7535 tai Digital Equipment Corp.:n laitetta tyyppiä DEC 11/53. Muistiksi 22 riittää kaupan oleva 500 kB:n muisti. Muistiohjelmoitavana ohjauslaitteena 19 voidaan esimerkiksi käyttää Siemensin laitetta tyyppiä S

5-150 U tai AEG:n laitetta tyyppiä A 500.

Claims (24)

1. Menetelmä ainakin kahdesta telasta koostuvan, rainama-teriaalin puristusnipissä käsittelemiseksi tarkoitetun 5 valssauskoneen, erityisesti paperi-, muovi- tai tekstii-lirainoja varten tarkoitetun kalanterin tai kiillotuskoneen käyttämiseksi, jonka puristusnipissä (4) on useita vyöhykkeitä (Z1-Z6,ZL,ZR), joista kukin on sijoitettu säädettävällä paineella (p) kuormitettavan vaikutuskohdan 10 kohdalle - joiden alapuolella on yksittäisiä laakeriele-menttejä tai samanlaisella paineella kuormitettavien laa-kerielementtien (7,8) ryhmiä, jotka tukevat taipumakorja-tun telan (3) vaippaa (6), vaipan sisällä läpikulkevaan kiertymättömään kannattimeen (11), jossa menetelmässä 15 laskentatoimituksella määritetään kullekin vaikutuskoh- dalle työpaine (p), joka on kuormitusparametrin (q) pito-arvoprofiilista riippuvainen, tunnettu siitä, että muodostetaan painereaktiomatriisi (R), jonka jäsenet ilmaisevat kuormitusparametrin (q) muutoksen kaikissa vyöhyk-20 keissä (Z1-Z6,ZL,ZR) paineenmuutoksen (Δρ) vaikutuksesta kulloinkin vain yhdessä vaikutuskohdassa, että kuormitus-parametrin oloarvon (<3i8t) sopeuttamiseksi pitoarvoon (qeon) painereaktiomatriisia (R) käyttäen lasketaan askeleittain peräkkäin kullonkin yhden vyöhykkeen (esim.

25 Zl) vaikutuskohdan osalta oloarvon ja pitoarvon välisen erotuksen kokonaan tai osittain tasoittava paineenmuutos (Δρ) ja kaikkien muiden vyöhykkeiden (esim Z2-Z6,ZL,ZR) osalta tämän paineenmuutoksen perusteella syntyvä muuttunut oloarvo (qist) , että tämä laskenta toistetaan, jolloin 30 tasoittava paineenmuutos suoritetaan portaittain peräk käin kussakin muussa vaikutuskohdassa, kunnes erotuksista riippuva virhefunktio (Fn) alittaa toleranssiarvon, ja että kunkin vaikutuskohdan osalta työpaine (p) muutetaan kaikkien tämän alueen kohdalla laskettujen paineenmuutok-35 sien (Δρ) summan verran.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu I: 2i 39525 siitä, että ennen käytön aloittamista suoritetaan seuraa vat vaiheet: a) kunkin alueen osalta määritetään kuinka paljon kuormi-5 tusparametri muuttuu kun painetta yhdessä vaikutuskohdas- sa muutetaan tietyssä määrin, mutta pysyy ennallaan kaikissa muissa vaikutuskohdissa, b) tämä määritys toistetaan paineenmuutoksen osalta kai- 10 kissa vaikutuskohdissa, c) muodostetaan painereaktiomatriisi, jonka jäsenet ovat kuormitusparametrimuutoksen ja paineenmuutoksen osamääriä, jolloin rivit kulloinkin liittyvät yhteen alueeseen 15 ja sarakkeet kulloinkin liittyvät yhteen vaikutuskoh-taan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painereaktiomatriisin jäsenet määrite- 20 tään koneella suoritettujen mittauksien avulla käyttäen puristusnippiin sisäänvietävää, paineriippuvaisesti reagoivaa materiaalia.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tun-25 nettu siitä, että painereaktiomatriisin jäsenet määritetään laskennallisesti käyttäen koneen matemaattista mallia .

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että laskenta tapahtuu elementtimenetelmän mukaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painereaktiomatriisin jäseniä määritettäessä lähdetään puristusnipin koko pituudelta vakio- 35 na pysyvästä kuormitusparametrin pitoarvosta, jota muutetaan alueittan. 22 3 9 525

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormitusparametrin oloarvon sopeuttamiseksi pitoarvon mukaan käytössä suoritetaan seuraavat vaiheet: 5 d) suurimman erotuksen alueeseen ja siihen liittyvään vaikutuskohtaan kuuluvan reaktiomatriisin jäsenen perusteella lasketaan paineenmuutos, joka saa aikaan oloarvon ja pitoarvon erotusta vastaavan kuormitusparametrimuutok- 10 sen, e) tämän paineenmuutoksen perusteella lasketaan paine-reaktiomatriisin samassa sarakkeessa olevien jäsenten avulla kuormitusparametrimuutos muilla alueilla, 15 f) kunkin alueen osalta muodostetaan aikaisemman kuormitusparametrin oloarvon ja sen muutoksen summan perusteella uusi oloarvo, 20 g) toisen alueen osalta lasketaan tähän alueeseen ja siihen liittyvään vaikutuskohtaan kuuluvan painereaktiomat-riisin jäsenen perusteella paineenmuutos, joka saa aikaan uuden oloarvon ja pitoarvon välistä erotusta vastaavan kuormitusparametrimuutoksen, 25 h) viimeksimainitun paineenmuutoksen perusteella lasketaan painereaktiomatriisin samassa sarakkeessa olevien jäsenten avulla kuormitusparametrimuutos muilla alueilla, 30 i) kunkin alueen osalta muodostetaan viimeksi voimassaolevan kuormitusparametrin oloarvon ja sen muutoksen summan perusteella uusi oloarvo, j) vaiheet g) - i) toistetaan muiden alueiden osalta kun-35 nes erotuksen yksittäisillä alueilla huomioonottava vir-hefunktio laskee toleranssiarvon alle, 23 39525 k) kunkin vaikutuskohdan osalta muodostetaan siellä vallitsevan työpaineen ja kaikkien siihen liittyvien pai-neenmuutoksien summan perusteella uusi työpaine, ja koneeseen syötetään vastaavat ohjaussignaalit. 5

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan useita kaksiulotteisia painereaktiomatriiseja koneen eri käyttöolosuhteita varten ja niitä käytetään valinnaisesti käyttöolosuhteista 10 riippuen laskentaa varten.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään painereaktiomatriiseja ainakin kahta kuormitusparametrin eri pitoarvoaluetta varten. 15

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään painereaktiomatriiseja ainakin yhden telan ainakin kahta erilaista halkaisijaa varten. 20

11. Jonkin patenttivaatimuksista 8-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään painereaktiomatriiseja telojen ulkopintojen useita keskilämpötiloja varten.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu seuraavista vaiheista: l) kunkin alueen osalta määritetään kuinka paljon kuormi-tusparametri muuttuu kun lämpötila tällä alueella muuttuu 30 useamman ennalta määrätyn asteluvun verran, m) lämpötilasta riippuva kuormitusparametrimuutos huomioidaan kulloinkin korjausjäsenenä kuormitusparametrin oloarvon ja pitoarvon välisessä erotuksessa.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötila mitataan telan pituudelta 35 2 4 3 9 52 5 ja tästä riippuen valitaan automaattisesti vastaava pai-nereaktiomatriisi vast, lämpötilasta riippuva korjausjäsen.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 1-13 mukainen menetelmä valssauskonetta varten, jossa on ainakin kaksi taivutus-tasoitustelaa, tunnettu siitä, että muodostetaan reaktio-matriisi, jossa on jäseniä kaikkien taivutustasoitustelo-jen kaikkia alueita ja vaikutuskohtia varten. 10

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taivutustasoitustelat ovat varustetut ulkopuolisilla hyrdaulisylintereillä lisävaikutuskoh-tina, ja niihin kulloinkin liittyy reuna-alue kuormitus- 15 parametrimuutoksen määrittämiseksi.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenmuutos kulloinkin suoritetaan sen alueen vaikutuskohdan osalta, jossa vallitsee suurin 20 erotus kuormitusparametrin oloarvon ja pitoarvon välillä.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskentavaiheet toistetaan ainakin yhtä monta kertaa kuin on olemassa alueita.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 1-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laskentavaiheet toistetaan ainakin yhden kerran sen alueen osalta, josta laskennan yhteydessä aloitettiin. 30

19. Jonkin patenttivaatimuksista 1-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virhefunktio muodostetaan kaikkien alueiden virheneliöiden summan neliöjuuren avulla.

20. Jonkin patenttivaatimuksista 1-19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pitoarvoprofiilia voidaan muuttaa rainatietosäätöpiiristä riippuen. i 25 39525

20 09525

21. Säätölaite ainakin kahdesta telasta koostuvaa, raina-materiaalia puristusnipissä käsittelemiseksi tarkoitettua valssauskonetta, erityisesti paperi-, muovi- tai tekstii-5 lirainoja varten tarkoitettua kalanteria tai kiillotuskonetta varten, jonka puristusnipissä (4) on useita vyöhykkeitä (Z1-Z6,ZL,ZR), joista kukin on sijoitettu säädettävällä paineella (p) kuormitettavan vaikutuskohdan kohdalle - joiden alapuolella on yksittäisiä laakerielementtejä 10 tai samanlaisella paineella kuormitettavien laakeriele-menttien (7,8) ryhmiä, jotka tukevat taipumakorjatun telan (3) vaippaa (6), vaipan sisällä läpikulkevaan kierty-mättömään kannattimeen (11), joka säätölaite aikaansaa ohjausignaaleja (Psoll) vaikutuskohtaan johtavassa tulossa 15 oleville paineensäätöventtiileille (V1-V6,VL,VR), ja jossa on laskinlaite (16) johon on liitetty tuloja (17,23) sekä muisti (23) vyöhykkeisiin (Z1-Z6,ZL,ZR) liittyviä kuormitusparametrien pitoarvoja (<3eoll) sekä menoja (18) ohjaussignaaleja (psoll) varten, jonkin patenttivaatimuk-20 sen 1-20 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että laskimen (16) muisti (22) on yhdistetty ainakin yhden painematriisin (R) jäseniin, jotka antavat kuormitusparametrin (q) muutoksen kaikissa vyöhykkeissä (Z1-Z6,Zl,Zr) kulloinkin vain yhdessä vaikutuskohdassa 25 tapahtuvassa paineenmuutoksessa, ja että laskinlaite (16) on ohjelmoitu ohjaussignaalien (Psoll) aikaansaamiseksi laskentavaiheiden suorittamisella, joissa suoritetaan laskuja kuormitusparametrin oloarvon (qist) sovittamiseksi pitoarvoon (gsoll) painereaktiomatriisia (R) käyttämällä, 30 yhtä vyöhykettä (esim. Zl) varten lasketaan oloarvon ja pitoarvon välisen eron kokonaan tai osittain tasoittava paineenmuutos (Δρ) ja kaikkia muita vyöhykkeitä varten (esimerkiksi Z2-Z6,ZL,ZR) tämän paineenmuutoksen antama muutettu oloarvo (qist) , sekä laskentavaiheiden toistami-35 sella, jolloin tasoittava paineenmuutos suoritetaan askeleittan peräkkäin kussakin muussa vaikutuskohdassa. 26 39525

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että laskulaitteen (16) ja paineensäätöventtiilien (V) väliin on kytketty ohjauslaite (19), joka muuntaa 5 laskulaitteesta lähtevissä ohjaussignaaleissa (psoll) tapahtuvat äkilliset muutokset pengerfunktioksi.

23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen säätölaite, tunnettu siitä, että käytetään lämpötilan mittauslaitetta 10 (24), joka kykenee mittaamaan telan lämpötilan yksittäi sillä alueilla, ja että laskulaite (16) on varustettu tulolla mitattuja lämpötila-arvoja (T) varten.

24. Jonkin patenttivaatimuksista 21-23 mukainen säätölai- 15 te, tunnettu rainatietojen mittauslaitteesta (26), joka kykenee mittaamaan rainatietojen (w) oloarvot ainakin useasta kohdasta rainaleveyden poikkisuunnassa ja aluepi-toarvosyöttölaitteiden (17) eteen kytketystä muuntimesta (25), joka rainatietojen perusteella määrittää aluepito-20 arvot. i 27 39525