FI89220C - Faergaotergivningssystem och katodstraoleroer - Google Patents

Description

1 89220 Värinäyttöjärjestelmä ja katodisädeputki

Esillä oleva keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaiseen värinäyttöjärjestelmään sekä patentti-5 vaatimuksen 2 johdannon mukaiseen katodisädeputkeen.

Vaikka nykyiset poikkeutuskelat tuottavatkin kato-disädeputken kolmen säteen itsekohdistumisen, on itsekoh-distumisen hintana yksittäisten elektronisäteiden piste-muotojen heikkeneminen. Kelan magneettikenttä on astig-10 maattinen ja se sekä ylifokusoi pystytason elektronisäteen suihkut, mikä johtaa poikkeutuneisiin pisteisiin, jotka ovat vielä pystysuorassa suunnassa levinneet, että alifokusoi vaakasuorat säteet, mikä aiheuttaa hieman suurentunutta pisteleveyttä. Tämän kompensoimiseksi on ollut käy-15 täntönä aiheuttaa astigmatismia elektronitykin säteenmuo-dostavalle alueelle ja näin tuottaa pystysäteille fokusoinnin poisto ja vaakasäteille fokusointi. Tällaiset as-tigmaattiset säteenmuodostusalueet on tehty joko G1 oh-jaushilojen tai G2 suojahilojen avulla, joilla on raon 20 muotoiset aukot. Nämä raon muotoiset aukot tuottavat ei-aksiaalisymmetriä kenttiä, joilla on kvadrupolikomponent-teja, jotka vaikuttavat eri tavalla vaaka- ja pystytasossa oleviin säteisiin. Tällaiset raonmuotoiset aukot on esitetty US-patentissa 4 234 814, Chen et ai, 18. marraskuuta 25 1980. Nämä rakenteet ovat staattisia; kvadrupolikenttä - tuottaa saman kompensoivan astigmatismin myös silloin kun säteitä ei ole poikkeutettu eikä niillä ole kelan aiheuttamaa astigmatismia.

Paremman korjauksen saamiseksi US-patentti 30 4 319 163, Chen et ai, 9. maaliskuuta 1982, esittää yli määräisen ylävirrassa sijaitsevan suojahilan G2a, jossa on vaakasuorat rakoaukot ja johon tuodaan vaihteleva tai moduloitu potentiaali. Alavirran suojahilalla G2b on pyöreät aukot ja se on kiinteässä potentiaalissa. G2a:n vaihteleva 35 jännite vaihtelee kvadrupolikentän voimakkuutta niin, että 2 89220 tuotettu astigmatismi on verrannollinen pyyhkäisyn syrjäytykseen akselilta.

Vaikka ovatkin tehokkaita, astigmaattisten säteen-muodostusalueiden käytöllä on useita haittoja. Ensiksikin 5 säteenmuodostusalueet ovat pienten mittojen vuoksi herkkiä rakennetoleransseille. Toiseksi, hilan G2 tehokasta pituutta eli paksuutta täytyy muuttaa optimiarvosta, joka sillä on kun rakoaukkoja ei ole. Kolmanneksi, sädevirta voi vaihdella säteenmuodostusalueen hilaan tuodun vaihte-10 levän potentiaalin mukaan. Neljänneksi, kvadrupolikentän tehokkuus vaihtelee säteen risteilypisteen mukaan ja sen vuoksi sädevirran mukaan. Näiden seikkojen vuoksi on toivottavaa kehittää elektronitykkiin astigmatismin korjaus, jolla ei ole näitä haittoja.

15 Tähän päästään keksinnön mukaisen värinäyttöjär jes- telmän ja katodisädeputken avulla, joille on annettu patenttivaatimusten 1 ja 2 tunnusmerkkiosista ilmenevät tunnusmerkit.

Piirroksessa: 20 kuvio 1 on tasokuva, osittain aksiaalileikkauksena keksinnön toteutuksen sisältävästä värinäyttöjärjestelmäs-tä; kuvio 2 on osittainen aksiaalileikkaussivukuva kuviossa 1 katkoviivoilla esitetystä elektronitykistä; 25 kuvio 3 on aksiaalileikkauskuva elektronitykistä kuvion 2 viivaa 3-3 pitkin; kuvio 4 on hajoitettu perspektiivikuva elektronity-keissä käytettävistä kvadrupolilinssielektrodeista: kuviot 5 ja 6 ovat etu- ja sivukuva ensimmäisestä 30 kvardupolilinssielektrodien sarjasta; kuvio 7 on kuvioiden 5 ja 6 kvadrupolilinssielek-trodien kuva oikeasta yläneljänneksestä esittäen sähköstaattiset potentiaaliviivat; kuviot 8 ja 9 ovat etu- ja sivukuvat toisesta kvad-35 rupolilinssielektrodien sarjasta; 3 89220 kuvio 10 on kuvioiden 8 ja 9 kvadrupolilinssielek-trodien kuva oikeasta yläneljänneksestä esittäen sähköstaattiset potentiaaliviivat; kuvio 11 on yläpuolinen kuva, osittain leikkaukse-5 na, toisesta elektronitykistä; kuvio 12 on etukuva toisen elektronitykin kvadrupo-lilinssielektrodeista pitkin viivaa 12-12 kuviossa 11.

Kuvio 1 esittää värinäyttöjärjestelmää 9, joka sisältää suorakulmaisen värikuvaputken 10, jolla on lasikuo-10 ri 11, joka muodostuu suorakulmaisesta kuvaruutupaneelista 12 ja putkimaisesta kaulasta 14 kytkettynä suorakulmaiseen suppiloon 15. Suppilolla 15 on sisäpinnallaan johtava päällyste (ei kuvassa), joka ulottuu anodinapista 16 kaulaan 14. Paneeli 12 muodostuu kuvaruudusta 18 ja ympäröi-15 västä laipasta eli sivuseinästä 20, joka on saumattu suppiloon 15 lasitiivisteellä 17. Kolmivärinen fosforikuva-pinta 22 on kuvaruudun 18 sisäpinnalla. Kuvapinta 22 on ensisijaisesti juovapinta, jossa fosforijuovat ovat kolmikkoina niin, että kukin kolmikko sisältää yhden jokaista 20 kolmea väriä. Vaihtoehtoisesti kuvapinta voi olla piste-pinta. Miniaukkojen värivalintaelektrodi eli reikälevy 24 on asennettu niin, että se voidaan poistaa tavanomaisin keinoin, ennaltamäärätyn välimatkan päähän kuvapinnasta 22. Parannettu elektroditykki 26, joka on kuviossa 1 esi-25 tetty kaavamaisesti katkoviivoituksella, sijaitsee keskei-.. sesti kaulassa 14 ja synnyttää ja suuntaa kolme elekt- ronisädettä 28 kohdistuville kulkuteille reikälevyn 24 läpi kuvapinnalle 22.

Kuvion 1 putki on suunniteltu käytettäväksi ulkoi-• 30 sen magneettisen poikkeutuskelan kanssa, kuten kela 30, .·. joka on esitetty suppilokaula-liitännän läheisyydessä. Kun kela 30 aktivoidaan, se kohdistaa kolmeen säteeseen 28 magneettikentät, jotka saavat aikaan säteiden vaakasuoran ja pystysuoran pyyhkäisyn pitkin suorakulmaista rasteria 35 kuvapinnalla 22. Alkuperäinen poikkeutustaso (nollapoik- 4 89220 keutuksella) on suunnilleen kelan 30 keskellä. Reunakent-tien vuoksi putken poikkeutusalue ulottuu aksiaalisuunnas-sa kelasta 30 tykin 26 alueelle. Yksinkertaisuuden vuoksi poikkeutettujen säteitten kulkuteiden tosiasiallista kaa-5 reutumista poikkeutusalueella ei ole esitetty kuviossa 1. Ensisijaisessa toteutuksessa kela 30 tuottaa kolmen elekt-ronisäteen itsekohdistuksen putken kuvapinnalle. Tällainen kela muodostaa astigmaattisen magneettikentän, joka yli-kohdistaa säteitten pystytason säteet ja alikohdistaa sä-10 teitten vaakatason säteet. Parannetussa elektronitykissä 26 on kompensaatio tälle astigmatismille.

Kuvio 1 esittää myös osan elektroniikasta, jota käytetään virittämään putki 10 ja kela 30. Tämä elektroniikka on kuvattu jäljempänä.

15 Elektronitykin 26 yksityiskohdat ovat esitetty ku vioissa 2, 3 ja 4. Tykki 26 muodostuu kolmesta suorassa linjassa olevasta katodista 34 (yksi kullekin säteelle, vain yksi esitetty), ohjaushilaelektrodista 36 (Gl), suo-jahilaelektrodista 38 (G2), kiihdyttävästä elektrodista 40 20 (63), ensimmäisestä kvadrupuolielektrodista 42 (64) yhdis tetystä toisesta kvadrupolielektrodista ja ensimmäisestä pääkohdistuslinssielektrodista 44 (G5), ja toisesta pää-kohdistuslinssielektrodista 46 (G6), jotka kaikki sijaitsevat mainitussa järjestyksessä. Kullakin elektrodilla Gl-25 G6 on sisällään kolme suorassa linjassa olevaa aukkoa kolmen elektronisäteen kulun mahdollistamiseksi. Tykissä oleva sähköstaattinen pääkofokusointilinssi muodostuu G5 elektrodin 44 ja G6 elektrodin 46 toisiaan vastapäätä olevista osista. G3 elektrodi 40 muodostuu kolmesta kupin 30 muotoisesta elimestä 48, 50 ja 52. Kahden näiden elimien, 48 ja 50, avoimet päät ovat kiinnitetty toisiinsa ja kolmannen elimen 52 suljettu pää, jossa on aukko, on kiinnitetty toisen elimen 50 aukolliseen suljettuun päähän. Vaikka G3 elektrodi 40 onkin esitetty kolmiosaisena ra-35 kenteena, se voidaan valmistaa kuinka monesta elimestä tahansa saman tai jonkun muun toivotun pituuden saavut- 5 89220 tamiseksi.

Ensimmäinen kvardupolielektrodi 42 muodostuu litte-ästä levystä 54, jossa on kolme suorassa linjassa olevaa aukkoa 56 ja sylintereistä 58, jotka ulkonevat sieltä sa-5 mansuuntaisesti aukkojen 56 kanssa. Kussakin sylinterissä 58 on sylinterimäinen osa 60 yhteydessä levyn 54 kanssa ja kaksi sektoriosaa 62, jotka ulkonevat sylinterimäisestä osasta 60. Kaksi sektoriosaa 62 sijaitsevat toisiaan vastapäätä ja kumpikin sektoriosa kattaa noin 85 astetta sy-10 linterin ympärysmitasta.

Se osa G5 elektrodista 44, joka muodostaa toisen kvardupolilinssielektrodin, sisältää litteän levyn 64, jossa on kolme suorassa linjassa olevaa aukkoa 66 ja sylintereistä 68, jotka ulottuvat sieltä samansuuntaisesti 15 aukkojen 66 kanssa. Kummassakin sylinterissä 68 on sylinterimäinen osa 70 yhteydessä levyn 64 ja kahden sektori-osan 72 kanssa, jotka sektoriosat ulkonevat sylinterimäisestä osasta 70. Kaksi sektorimaista osaa ovat toisiaan vastapäätä ja kumpikin sektoriosa kattaa noin 85 astetta 20 sylinterin ympärysmitasta. Sektoriosien 72 paikat ovat kierretty 90° sektoriosien 62 paikoista ja sektoriosat on asetettu lomittain ja niin etteivät ne koske toisiinsa. Vaikka kuviossa sektoriosilla 62 ja 72 onkin neliskanttiset kulmat, voivat kulmat olla myös pyöristetyt.

25 Se osa G5 elektrodista 44, joka muodostaa ensimmäi sen pääfokusointielektrodin, sisältää jossain määrin kupin muotoisen elimen 74, jonka avoimen pään sulkee levy 64. G6 elektrodi 46 on muodoltaan samanlainen kuin elin 74, mutta sen avoimen pään sulkee aukolla varustettu suojakup-' 30 pi 76. Toisiaan vastapäätä olevissa G5 elektrodin 44 ja G6 elektrodin 46 aukollisissa suljetuissa päissä ovat vastaavat onkalot 78 ja 80. Onkalot 78 ja 80 etäännyttävät G5 elektrodin 44 suljetunpään sitä osaa, joka sisältää kolme suorassa linjassa olevaa aukkoa G6 elektrodin suljetun 35 pään siitä osasta, joka sisältää kolme suorassa linjassa 6 89220 olevaa aukkoa 84. G5 elektrodin 44 ja G6 elektrodin 46 jäljelle jäävät osat muodostavat reunat 86 ja 88, jotka ulottuvat onkaloiden 78 ja 80 ympäri. Reunat 86 ja 88 ovat elektrodien 44 ja 46 toisiaan lähinnä olevat osat.

5 Kaikki tykin 26 elektrodit ovat joko suorasti tai epäsuorasti kytketty kahteen eristävään tukitankoon 90. Tangot 90 voivat ulottua ja tukea G1 elektrodia 36 ja G2 elektrodia 38 tai nämä kaksi elektrodia voivat olla kiinnitetty G3 elektrodiin 40 joillain toisilla eristävillä 10 välineillä. Ensisijaisessa toteutuksessa tukevat tangot ovat lasia, jota on kuumennettu ja painettu elektrodeista ulkoneviin kynsiin kynsien upottamiseksi tankoihin.

Kuviot 5 ja 6 esittävät sylinterien 58 ja 68 sekto-riosia 62 ja 72. Neljä sektorioeaa ovat mitoiltaan saman-15 laiset, ne ovat kaarevia säteellä "a" ja niiden limittäi-nen pituus on "t". Jännite V^V 4+V 4 viedään sektoriosiin 62 ja jännite v5=v05+vm5 viedään sektoriosiin 72. Alavoitta "o” merkitsee tasajännitettä ja alaviitta "m" moduloitua jännitettä. Tämä rakenne tuottaa kvadrupolipotentiaa-20 Iin 0 m (v4+v5)/2 + (V4+V5) (x2-Y2)/2a2+..., ja poikittaisen kentän 25 Εχ = - (AV/a2)x = (-x/y)Eyf missä AV = V4 - V5.

Tämä kenttä poikkeuttaa tulevan säteen kulmaan 30 0 LEX/2V0, missä vuorovaikutusalueen tehollinen pituus on 35 L - .4a + t, , 89220 ja missä keskipotentiaali on

Vo = (V4 + V5>/2· 5 Näin ollen tämän kvadrupolilinssin paraksiaalinen polttoväli on fx = χ/θ ~[2a2/(.4a + t)](VQMV) = -fy.

Lisää ohjattavuutta saadaan kun käytetään eri linssin sä-10 dettä a ja/tai pituutta t ulompien säteiden ympärillä olevissa kvadrupoleissa, verrattuna keskisäteen ympärillä olevaan kvadrupoliin.

Samanlaisten sektoriosien 62 ja 72 aikaansaamat sähköstaattiset potentiaaliviivat on esitetty yhdestä nel-15 jänneksestä kuviossa 7. Nimelliset jännitteet 1,0 ja -1,0 on esitetty vietyinä sektoriosiin 72 ja 62. Sähköstaattinen kenttä muodostaa kvadrupolilinssin, jonka nettovaikutuksena elektronisäteeseen on sen puristaminen yhdessä suunnassa ja säteen laajentaminen suorakulmaisessa suun-20 nassa edelliseen suuntaan nähden.

Vaikka edellä kuvatulla toteutuksella onkin yhtä suuret neljännes- ja ympyräsektoriosat, voidaan käyttää myös ei-ympyrämäisiä ja/tai erisuuria sektoriosia muun asteisten multipoolien saamiseksi. Esimerkki on esitetty 25 kuvioissa 8 ja 9. Tässä esimerkissä kaksi sektoriosaa 62' kattavat kumpikin noin 145 astetta ympärysmitasta ja kaksi pienempää sektoriosaa 72', kattaa kumpikin noin 25 astetta ympärysmitasta. Näiden sektoriosien 62' ja 72' muodostamat sähköstaattiset kenttäviivat nimellisjännitteillä on esi-30 tetty kuviossa 10. Tämän sähköstaattisen kentän nettovaikutus on puristaa elektronisädettä yhdessä suunnassa enemmän kuin laajentaa sitä edelliseen suuntaan nähden kohtisuorassa suunnassa.

Vaikka edellisissä toteutuksissa onkin limittäiset 35 sylinterit multipoolilinssin synnyttämiseksi, voidaan myös β 89220 muita rakennetekniikoita käyttää. Kuviot 11 ja 12 esittävät toista elektronitykin toteutusta. Tässä tapauksessa päälinssifokusointielektrodi 130, jolla on ulkonevasta puristetut aukot, on jaettu osiin leikkaamalla pois neljä 5 osaa 132, 134, 136 ja 138 elektrodin suljetusta päästä.

Osiinjako tehdään aukkojen kautta, kuvio 12, niin, että kukin aukko tulee jaetuksi neljään sylinterisegmenttiin. Nämä neljä palaa kiinnitetään sitten takaisin elektrodin 130 pääosaan eristävällä keraamisella liimalla 140 ja kyt-10 ketään sähköisesti toisiinsa hienolla langalla 142. Loput elektronitykin pääfokusointilinssin osista ovat puskurile-vy 144 ja loppuelektrodi 146. Puskurilevy 146 eristää pää-linssin kvadrupolilinssistä sekä sähköisesti että fyysisesti .

15 Elektronitykissä 26 on dynaaminen kvadrupolilinssi, joka sijaitsee eri lailla ja on rakennettu eri lailla kuin aikaisemmat elektronitykkien kvadrupolilinssit. Uudessa kvadrupolilinssissä on kaarevat levyt, joiden pinnat ovat samansuuntaisia elektronisäteiden kulkuteiden kanssa ja 20 joidenka muodostamat sähköstaattiset kenttäviivat ovat normaaleja säteiden kulkuteille. Kvadrupolilinssi sijaitsee säteenmuodostavan alueen ja pääfokusointilinssin välissä, mutta lähempänä pääfokusointilinssiä. Tämän sijoituksen etuja ovat: 1) vähäinen herkkyys rakennetolerans-25 seille, 2) tehollista G2:n pituutta ei tarvitse muuttaa optimiarvosta, 3) kvadrupolin ja pääfokusointilinssin läheisyys tuottaa sädenippuja, jotka ovat lähes pyöreitä päälinssillä ja jotka pääfokusointilinssi vähemmän todennäköisesti pysäyttää, 4) vaihteleva kvadrupolijännite ei 30 moduloi sädevirtaa, 5) kvadrupolilinssin tehollinen vahvuus on sitä voimakkaampi mitä lähempänä kvadrupolilinssi on päälinssiä ja 6) kvadrupolilinssi, koska on erillään pääfokusointilinssistä, ei vaikuta epäedullisesti päälins-siin. Uuden rakenteen edut ovat: 1) kvadrupolin poikittai-35 set kentät syntyvät suoraan ja ovat voimakkaampia kuin poikittaiset kentät, jotka syntyvät epäsuorasti, kuten 9 89220 aikaisemmassa edellä mainitussa US-patentissa 4 319 163 esitetyssä putkessa, missä kentät syntyvät G2b jännitteiden tunkeutuessa G2a:n rakoihin, 2) ei esiinny pallopoik-keamaa, jonka aiheuttaa rakoaukko tyyppisen hilalinssin 5 synnyttämät korkeammat multipoolit ja 3) erillinen rakenne, mikä tekee rakenteen riippumattomaksi viereisistä elektrodeista.

Tarkastellaan jälleen kuviota 1, jossa on esitetty osa elektroniikasta 100, joka voi käyttää järjestelmää te-10 levisiovastaanottimena ja tietokonemonitorina. Elektroniikka 100 toimii antennin 102 kautta saatavien lähetys-signaalien mukaan ja ohjaa punaiset, vihreät ja siniset (RGB) videosignaalit tuloliittimien 104 kautta. Lähetys-signaali viedään virittimeen ja välitaajuuspiiriin (IF) 15 106, jonka lähtö viedään videotunnistimeen 108. Videotun- nistimen 108 lähtösignaali on yhdistetty videosignaali, joka viedään tahdistussignaali (sync) erottimeen 110 ja värikkyys- ja valoisuussignaaliprosessoriin 112. Tahdis-tuserotin 110 synnyttää vaaka- ja pystysuorat tahdistus-20 pulssit, jotka viedään vastaaviin vaaka- ja pystypoikkeu-·.: tuspiireihin 114 ja 116. Vaakapoikkeutuspiiri 114 tuottaa vaakapoikkeutusvirran kelan 30 vaakapoikkeutuskäämissä ja pystypoikkeutuspiiri 116 tuottaa pystypoikkeutusvirran kelan 30 pystypoikkeutuskäämissä.

25 Sen lisäksi, että ottaa vastaan yhdistetyn video signaalin videotunnistimesta 108, värikkyys- ja valoisuus-signaalien prosessointipiiri 112 voi vaihtoehtoisesti ottaa vastaan yksittäisiä punaisia, vihreitä ja sinisiä videosignaaleja tietokoneelta liitinten 104 kautta. Tahdis-30 tuspulssit voidaan syöttää tahdistuserottimeen 110 erillisen johtimen kautta, tai kuten kuviossa 1, vihreän videosignaalin kanssa. Värikkyys- ja valoisuusprosessointipii-rin lähtö muodostuu punaisista, vihreistä ja sinisistä väriohjaussignaaleista, jotka viedään katodisädeputken 10 35 elektronitykille 26 vastaavien johdinten RD, GD ja BD välityksellä.

10 89220

Virtaa järjestelmä saa jännitelähteestä 118, joka on kytketty vaihtovirtajännitelähteeseen. Jännitelähde 118 tuottaa säädellyn tasajännitetason +V^, jota voidaan, esimerkiksi, käyttää vaakapoikkeutuspiirin 114 teholähteenä.

5 Jännitelähde 118 tuottaa myös tasajännitteen +V^, jota voidaan käyttää elektroniikan eri piirien teholähteenä, kuten pystypoikkeutuspiiri 116. Jännitelähde synnyttää edelleen suurjännitteen V , joka viedään anodiliittimeen eli anodinappiin 16.

10 Virittimen 106, videotunnistimen 108, tahdistus- erottimen 110, prosessorin 112, vaakapoikkeutuspiirin 116 ja jännitelähteen 118 piirit ja komponentit ovat alalla hyvin tunnettuja eikä niitä sen vuoksi erityisesti kuvata tässä.

15 Edellä mainittujen elinten lisäksi elektroniikka 100 sisältää joko yhden tai kaksi dynaamista piiriä ja fokusointijänniteaaltomuotogeneraattorin 122, ilman piste-muotoaaltomuotogeneraattoria 120 tai sen kanssa. Pistemuo-toaaltomuotogeneraattori 120 antaa dynaamisesti vaihtele-20 van jännitteen Vm^ elektronitykin 26 sektoriosille 62. Fokusointijänniteaaltomuotogeneraattori 122 on rakenteeltaan samanlainen kuin generaattori 120, mutta antaa dynaamisesti vaihtelevan kohdistusjännitteen Vmg elektrodeille 42 ja 44. Näiden kahden generaattorin käyttö mahdollistaa 25 sekä elektronisuihkun pisteen kohdistuksen ja pisteen muodon optimoinnin missä kohdassa tahansa putken kuvaruudulla.

Kumpikin generaattori 120 ja 122 saa vaaka- ja pys-typyyhkäisysignaalit vaakapoikkeutuspiiristä 114 ja pysty-30 poikkeutuspiiristä 116. Aaltomuotogeneraattorien 120 ja 122 piiri voi olla alalla jo tunnettu piiri. Esimerkkejä tällaisista tunnetuista piireistä on seuraavissa: US-pa-tentti 4 214 188, Bafaro et ai, 22.7.1980; US-patentti 4 258 298, Hilburn et ai, 24.3.1981 ja US-patentti 35 4 316 128, Shiratsuchi, 16.2.1982.

11 89220

Seuraavat taulukot I ja II esittävät kokeelliset tulokset keski- ja nurkkasäteiden pistekoosta elektroni-tykille, kuten tykki 26, 26V110® värikuvaputkessa 25 kV:n anodijännitteellä ja sädevirralla 2,0 mA. Taulukossa I on 5 ensimmäiseen kvadrupolielektrodiin 42, VG4' yhdistettyyn toiseen kvadrupolielektrodiin ja ensimmäiseen pääkohdis-tuselektrodiin 44 VQ5 viedyt jännitteet, näiden jännitteiden välinen ero AV ja vaakasuorat H ja pystysuorat V pis-tekoot tuuman tuhannesosina (ja millimetreinä) kuvaruudun 10 keskellä ja nurkassa kun esijännitettä ei ole.

TAULUKKO I

H X V

VG5 VG4 tuuma/1000 (mm) 15 keski 6550 6550 0 71 x 132 (1,80 x 3,35) nurkka 6550 6550 0 147 x 86 (3,73 x 2,18)

Taulukossa II on samat tiedot paitsi että nyt esi-jännite on.

20

TAULUKKO II

H X V

VG5 VG4 AV tuuma/1000 (mm) keski 6000 5800 -200 61 x 76 (1,55 x 1,93) 25 nurkka 6750 7000 +250 91 x 51 (2,31 x 1,30)

Kuten edellä esitettyjä taulukkoja vertailemalla nähdään, saavutetaan merkittävä pieneneminen elektronisä-30 teen poiston koossa viemällä sopivat jännitteet kvadrupo-lirakenteeseen.

Claims (9)

12 89220

1. Värinäyttöjärjestelmä, jossa on itsekonvergoiva poikkeutuskelayksikkö (30), joka tuottaa astigmaattisen 5 poikkeutusmagneettikentän ja katodisädeputki (10), jossa on elektronitykki (26) kolmen elektronisäteen synnyttämiseksi ja niiden ohjaamiseksi kulkuteille kohti putken kuvaruutua (22), jossa elektronitykissä on säteenmuodostus-alueen käsittävät elektrodit (34,36,38,40), elektrodit 10 (44,46) pääfokusointilinssin muodostamiseksi ja elektrodit nelinapaisen linssin muodostamiseksi säteenmuodostusalueen ja pääfokusointilinssin väliin kullakin elektronisäteen kulkutiellä, kunkin nelinapaisen linssin ollessa suunnattu antamaan korjaus siihen liittyvään elektronisäteeseen (28) 15 astigmaattisen poikkeutusmagneettikentän tässä säteessä aiheuttaman vaikutuksen ainakin osittaiseksi kompensoimiseksi, jolloin nelinapaisen linssin muodostavat elektrodit sisältävät ensimmäisen nelinapalinssielektrodin (42) ja toisen nelinapalinssielektrodin (44), joka toinen nelina-20 palinssielektrodi on mekaanisesti ja sähköisesti kytketty yhteen elektrodeista (44) pääfokusointilinssin muodostamiseksi, ja joka ensimmäinen nelinapalinssielektrodi on sijoitettu toisen nelinapalinssielektrodin ja säteenmuodostusalueen väliin ja on vastapäätä toista nelinapalinssi-25 elektrodia, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen nelinapalinssielektrodi (42, 44) sisältävät molemmat parin vastakkaisia sektoriosia (62, 72; 62', 72') putkimaisesta osasta (60,70), yhden nelinapalinssielektrodin vastakkaisten sektoriosien ollessa limittäin toisen ne-30 linapalinssielektrodin vastakkaisten sektoriosien kanssa.

2. Katodisädeputki (10), jossa on elektronitykki (26) kolmen elektronisäteen synnyttämiseksi ja niiden ohjaamiseksi kulkuteille kohti putken kuvaruutua (22), jossa elektronitykissä on säteenmuodostusalueen käsittävät 35 elektrodit (34,36,38,40), elektrodit (44,46) pääfokusoin- 13 89220 tilinssin muodostamiseksi ja elektrodit nelinapaisen linssin muodostamiseksi säteenmuodostusalueen ja pääfokusoin-tilinssin väliin kullakin elektronisäteen kulkutiellä, jolloin nelinapaisen linssin muodostavat elektrodit sisäl-5 tävät ensimmäisen nelinapalinssielektrodin (42) ja toisen nelinapalinssielektrodin (44), joka toinen nelinapalins-sielektrodi on mekaanisesti ja sähköisesti kytketty yhteen elektrodeista (44) pääfokusointilinssin muodostamiseksi, ja joka ensimmäinen nelinapalinssielektrodi on sijoitettu 10 toisen nelinapalinssielektrodin ja säteenmuodostusalueen väliin ja on vastapäätä toista nelinapalinssielektrodia, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen nelinapalinssielektrodi (42, 44) sisältävät molemmat parin vastakkaisia sektoriosia (62,72; 62',72') putkimaisesta 15 osasta (60,70), yhden nelinapalinssielektrodin vastakkais ten sektoriosien ollessa limittäin toisen nelinapalinssielektrodin vastakkaisten sektoriosien kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen värinäyttöjärjestelmä tai patenttivaatimuksen 2 mukainen katodisädeputki, 20 tunnettu siitä, että putkimaisella osalla (60,70) on pyöreän sylinterin muoto.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen värinäyttöjärjestelmä tai katodisädeputki, tunnettu siitä, että kukin sektoriosa (62,72) kattaa noin 85 asteen kulman sy- 25 linterin (60,70) ympärysmitasta.

5 Iin (Vn4) viemiseksi ainakin toiseen (42) ensimmäisestä ja toisesta nelinapalinssielektrodista (42, 44), joka dynaaminen signaali liittyy elektronisäteitten (28) poikkeutuk-seen.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen värinäyttö järjestelmä tai katodisädeputki, tunnettu siitä, että sektoriosat (62') yhdessä tietyn nelinapalinssin muodostavassa elektrodissa kattavat suuremman kulman sylinteris- 30 tä kuin sektoriosat (72') toisessa tietyn nelinapalinssin muodostavassa elektrodissa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen värinäyttöjärjestelmä tai katodisädeputki, tunnettu siitä, että yhden elektrodin sektoriosat (62') kattavat kukin noin 145 : 35 asteen kulman sylinteristä ja toisen elektrodin sekto- 14 89220 riosat (72') kattavat noin 25 asteen kulman sylinteristä.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen värinäyttöjärjestelmä tai katodisädeputki, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (120) dynaamisen signaa-

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen värinäyttöjärjes- 10 telmä tai katodisädeputki, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (122) toisen dynaamisen signaalin (Vm5) viemiseksi ainakin toiseen (44) ensimmäisestä ja toisesta nelinapalinssielektrodista (42, 44), joka toinen dynaaminen signaali liittyy elektronisäteiden (28) poikkeutuk-15 seen.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen värinäyttöjärjestelmä tai katodisädeputki, tunnettu siitä, että nelinapalinssi sijaitsee lähempänä pääfo-kusointilinssiä kuin säteenmuodostusaluetta. 20 is 89220