FI89103C - Terminalanordning foer ventilation foersedd med instaellnings- och regleranordning foer volymstroemmen - Google Patents

Description

89103

Tilavuusvirtauksen asetus- ja säätölaitteella varustettu ilmanvaihdon päätelaite

Terminalanordning för ventilation försedd med inställnings-5 och regleranordning för volymströmmen

Keksinnön kohteena on tilavuusvirtauksen mittaus- ja säätölaitteella varustettu ilman-10 vaihdon päätelaite, joka käsittää kaksi keskenään sahaan kytkettyä ilman tilavuusvirtauksen säätölaitetta, jotka on jäljestetty ilmanvaihtokanavan yhteyteen, joista toisella säätölaitteella on asetettavissa päätelaitteen maksimi-ilmavirtaus ja joiden säätölaitteiden virtausvastukset yhdessä rajoittavat päätelaitteen minimi-ilmavirtauksen, ja joka päätelaite käsittää maksimi-ilmavirtauksen asetuslaitteena reititetyllä vaipalla ja 15 mittauskammiolla varustetun virtausvastuksen tai vastaavan ilmanhajottimen.

Tyypinisimmiksi ilmanvaihdon epäkohdiksi koneellisella poistolla varustetuissa taloissa ovat osoittautuneet veto, huoneilman tunkkaisuus, hajujen leviäminen huoneistojen välillä ja sisällä sekä kondenssihaitat rakenteissa. Koneellisella sisäänpuhalluksella ja 20 poistolla sekä ilmalämmityksellä varustetuissa taloissa valituksia aiheuttavat pääasiassa melu, veto, hajujen leviäminen huoneistojen välillä sekä huollon ja käytön vaikeus.

Esillä olevaan keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan RC-Linja Ky.n suomalaiseen patenttiin 71 614 ja lehtiartikkeliin LVI-2 1990 ss. 20-26, Marianna 25 Luoma: "Kerrostaloilmanvaihdon uudet suunnat”.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on kehittää edelleen tekniikan tasoa edellä esitettyjä epäkohtia vähentäen.

30 Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen uusi ilmanvaihdon ilmavirtauksen päätelaite, jolla voidaan hallita ilmanvaihtokanavan sekä minimi-ilmavirtaa että maksimi-ilmavirtaa siten, että laite sekä ilmateknillisesti että ääniteknillisesti täyttää korkeatkin vaatimukset. Äänitekniikan osalta tarkoituksena on saada aikaan päätelaite, 2 89103 joka ei synnytä haitallisessa määrin melua ja jonka laitteen äänenvaimennus, ottaen huomioon eri huoneistojen välinen ääneneristävyys, on riittävän suuri.

Keksinnön erityistarkoituksena on saada aikaan ilmanvaihdon päätelaite, jonka avulla S käyttäjä voi normaalin ilmanvaihdon lisäksi tehokkaalla ja yksinkertaisella tavalla, tarpeenmukaisesti ja energiataloudellisesti tehostaa ilmanvaihtoa silloin, kun ilmanvaihdon tarve ilmastoitavassa tilassa on perusilmanvaihdon tarvetta suurempi.

Edellä esitettyyn liittyen keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen päätelaite, 10 jonka avulla voidaan toteuttaa tarpeenmukainen ilmanvaihto myös asuinkerrostaloissa siten, että äänitasot pysyvät riittävän alhaisina tarvittavasta suuresta kanavapaineesta riippumatta.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan päätelaite, jossa sekä perusilmanvaih-15 don että tehostusilmanvaihdon ilmavirrat voidaan mitata luotettavasti yksinkertaisella tavalla paine-erojen perusteella ja asetettavissa oikeisiin arvoihin. Kyseinen päätelaite voi tarvittaessa toimia myös paloteknisenä kuristimena, jonka avulla ilmavirta on rajoitettavissa paloteknisen kuristimen suurimmalle sallitulle ilmavirralle, joka on nykyisin 100 Pa:n paine-erolla 42 dm3/s.

20

Keksintö on tarkoitettu soveltuvaksi käytettäväksi sekä uustuotannossa että saneerauksessa.

Tässä yhteydessä korostettakoon, että keksinnön mukainen päätelaite soveltuu käytet-25 täväksi myös sekä poisto- että tuloilmapuolella minimi-ilmavirran ja maksimi-ilmavirran tasojen asetukseen ja keskinäiseen vaihtoon.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että päätelaitteeseen on liitetty minimi-ilmavirtauksen 30 asetuslaitteena suljetussa asennossaan toimiva rei’itetty tehosteläppä, jonka auki-asennossa vallitsee maksimi-ilmavirtaus, ja että mainitun tehosteläpän rei’ityksen reikähalkaisija d on alueella d = 3...10 mm ja reikien keskinäinen jako s on alueella

II

3 89103 s = 7...20 mm sekä reikähalkaisijoiden d suhde reikäjakoon s d/s on alueella d/s < 0,4.

Sovellettaessa keksinnön mukaista päätelaitetta toteutuvat yhtäaikaisesti seuraavat edut: 5 - tarpeenmukainen ilmanvaihdon tehostus ja tarvittaessa palautus perustilaan esim.

ajastimen ohjaamana, minimi-ilmavirran säätömahdollisuus tehosteläpän avoimien reikien lukumäärää säätämällä maksimi-ilmavirran säätömahdollisuus virtausvastuksen avoimia reikiä sulkemalla 10 - minimi- ja maksimi-ilmavirran tarkka mittausmenetelmä maksimi-ilmavirran rajoitus palotekniseksi kuristimeksi rajoittamalla reikäputken reikien lukumäärä sopivaksi virtausvastuksen sopivalla sijoittamisella saavutetaan riittävä äänenvaimennus ja huoneistojen välinen ääneneristävyys.

15

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön sovellusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

20 Kuvio IA esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaista päätelaitetta ja sen ilmavirran mittausta tehosteläpän ollessa kiinni.

Kuvio IB esittää samaa kuin kuvio IA tehosteläpän ollessa auki-asennossa.

25 Kuvio 2 esittää keksinnössä käytettyä tehosteläppää ja sen reikien sijoittelua ja mitoitusta.

Kuvio 3 esittää säätölaitteella varustetun keksinnön mukaisen päätelaitteen kytkentää kerrostalon ilmanvaihtojärjestelmään ja sen toimintaperiaatetta.

30 4 89103

Kuvio 4 esittää keskeistä pystypoikkileikkausta keksinnön mukaisesta kattohajottimesta.

Kuvio S esittää keksinnön sovellusta seinään liitettyyn pääte-elimeen, jossa reikäputki ja tehosteläppä ovat toisistaan erillisiä.

5

Kuvioiden IA ja IB mukaisesti virtausvastuksena toimivassa reikäputkessa 30 on tasajakoinen rei’itys 31, joka avautuu osan 12 sisätilaan 18. Reikäputken 30 päässä on paineenmittauskammiot 32 ja 33 ja niiden ulkopuolella suljettu päätyseinämä 38. Mittauskammiosta 32 on mitattavissa reikäputken 30 sisätilan painetta ja mittauskam-10 miosta 33 reikäputken 30 ulkopuolen painetta, siis tilan 18 yläosan painetta. Mittaus-kammiot 32 ja 33 ovat letkuilla 32a ja 33a yhdistettävissä painemittariin 35, jolla on mitattavissa paine-erot Δρ0 ja Apj.

Keksinnössä on eräänä olennaisena uutena piirteenä päätelaitteen tehosteläpän 20 15 sekä ilmateknillinen että ääniteknillinen mitoitus ja yhteensovitus reikäputken 30 kanssa. Jotta läpällä 20 saataisiin aikaan samalla kertaa sopiva paine-ero Δρ} (kuvio IA) ja riittävä äänenvaimennus ilman häiritsevää melunkehitystä ilmavirtauksen qj vuoksi, on rei’ityksen 21 jako s ja sen reikien 21 halkaisija d mitoitettava tarkoissa rajoissa.

20

Kuviossa 2 näkyy eräs erityisen edullinen mitoitusesimerkki, jonka mukaisen tehosteläpän 20 tehollinen halkaisija D = 125 mm ja siinä on 69 reikää, joiden halkaisija d = 5 mm ja reikäjako s = 13 mm. Tehosteläpän 20 reiät 21 ovat edullisimmin toisiaan vastaan kohtisuorissa riveissä tasajaolla s. Tällöin ilmavirtauksella qj = 11 dm3/s 25 paine-ero Δρ} « 80 Pa. Reikätiheys kuvion 2 mukaisessa läpässä 20 on ilmavirtaukseen qj suhteutettuna 5,8 reikää/dm3/s. Tutkimuksissa on havaittu, että edellä esitetty mitoitus on sekä ilma- että ääniteknillisesti optimaalinen. Laajoin tutkimuksin on selvitetty, että tehosteläppä 20 toimii kyseisessä ympäristössä tarkoitetulla tavalla seuraavalla mitoitusalueella d = 3...10 mm, s = 7...20 mm ja lisäksi suhteen d/s on 30 oltava d/s < 0,4. Edellä esitetyllä mitoituksella varmistetaan riittävä virtausvastus, li 5 89103 riittävä äänenvaimennus ja samalla käyttötarkoituksen kannalta riittävän pieni melunkehitys.

Mitä tulee reikäputken 30 toimintaan ja mitoitukseen, viitataan sen yksityiskohtien 5 osalta RC-linja Ky:n suomalaiseen patenttiin 71 614. Tässä yhteydessä todettakoon, että reikäputkella 30 asetetaan paine-erolla Δρ0 maksimi-ilmavirtaus q0. Paine-ero Δρ0 on mitattavissa kuvion IB mukaisesti tehosteläpän 20 ollessa auki-asennossa 20 mittauskammioilla 32 ja 33. Kuvion 3 mukaisesti kytketyissä pääte-elimissä Δρ0 on yleensä Δρ0 * 100 Pa. Tarvittaessa reikäputki 30 on varustettavissa em. Fl-patentissa 10 ja hakemuksessa esitetyllä rengasmaisella säätölaitteella, jolla tietty määrä reikiä 31 on peitettävissä paine-eron Δρ0 maksimi-ilmavirtauksen q0 säätämiseksi sopivalle tasolle esim. niin, että reikäputki 30 toimii paloteknisenä kuristimena, jonka suurin sallittu ilmavirta q0 = 42 dm3/s paine-erolla Δρ0 = 100 Pa. Mainittu säätö voidaan tehdä myös siten, että osa rei’istä 31 suljetaan esim. muovitulpilla 31a. Tällöinkin 15 paloteknisenä kuristimena toimiessaan on reikäputken 30 kaikkien reikien 31 maksimimäärän ollessa sellainen, että em. suurinta sallittua ilmavirtaa qo = 42 dm3/s ei ylitetä, vaikka muovitulpat 31a palaisivat. Vastaavasti voidaan tehosteläpän 20 virtausvastusta säätää halutuksi sulkemalla tarpeellinen määrä rei’istä 21 muovitulpilla 21a tai vastaavilla.

20

Kuvio 3 havainnollistaa keksinnön mukaisen päätelaitteen kytkentää kerrostalon ilman-vaihtojäijestelmään. Ilmanvaihtojärjestelmä käsittää puhaltimen 40, jonka imupuoli on yhdistetty jakoputkeen 41, josta haarautuvat pystykanavat 42 kerrostalon eri kerroksiin. Pystykanaviin 42 yhdysputkella 11a liitettyjä pääte-elimiä on merkitty K:lla. Kuvion 3 25 alaosassa on esitetty yhden pääte-elimen ilmansäätölaitteiden 20 ja 30 periaatteellinen "analogiakytkentä", jossa kytkin k, edustaa kiinni-asennossaan tilannetta, jossa tehoste-läppä 20 on auki-asennossa 20’, jolloin liesikuvun virtausvastus muodostuu pääasiallisesti reikäputkesta 30 ja maksimi-ilmavirtaus q0 on yleensä alueella qo = 20-40 dm3/s. Minimivirtauksen q, toteuttamiseksi läppä 20 on kiinniasennossa (kytkin k, auki-30 asennossa), jolloin minimivirtaus q1 määräytyy reikäputken 30 ja suljetun tehosteläpän 20 virtausvastusten yhteisvaikutuksen perusteella.

6 89103

Kun reikäputki 30 yhdistetään keksinnössä sovellettavaan tehosteläppään 20, saadaan reikäputken 30 avulla riittävä huoneistojen välinen äänenvaimennus riittävän pienellä melunkehityksellä tehosteläpän 20 ollessa auki-asennossa 20’ samalla kun reikäputki 30 toimii paloteknisenä kuristimena ja edullisesti myös laitteena, jonka mittauskammioiden 5 32 ja 33 ansiosta säätölaite voidaan nopeasti virittää toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi reikäputki 30 voidaan jäljestää nopeasti irrotettavaksi puhdistusta varten.

Kuviossa 4 esitetty keksinnön mukaisena pääte-elimenä kattohajotin 50 on sijoitettu 10 kattoon 51 tehtyyn reikään 52 ilmantuloputken 53 päähän. Tuloputken 53 alapäässä on edellä selostetun rei’itetty 21 kaltainen tehosteläppä 20, joka on käännettävissä toimilaitteella auki-asentoon 20’. Reikäputki 30 on muodostettu hajotinelimeksi, jonka reikien 31 kautta tuuletusilma levitetään ympäröivään tilaan. Reikäputki 30 on poikkileikkaukseltaan joko ympyrän tai suorakaiteen muotoinen. Reikäputkessa 30 on 15 suljettu pääty 38, jossa on edellä selostetun kaltainen mittauskammio 32, joka on yhteydessä reikäputken 30 sisätilaan sen ja ulkopuolisen ympäristön paine-eron mittaamista varten. Reikäputki 30 rajoittaa tehosteläpän 20 auki-asennossa 20’ maksimaalisen ilmavirtauksen q0 ja tehosteläpän 20 ollessa kiinni-asennossaan kulkee hajotti-men 50 minimi-ilmavirtaus qlt jolloin painehäviö syntyy pääasiallisesti tehosteläpän 20 20 reikien 21 kuristusvaikutuksesta. Kun keksinnössä käytetty reikäputki tai vastaava virtausvastus toimii samalla hajotinosana, voi sen muoto olennaisesti poiketa putkimuo-dosta riippuen minkälaista hajotuskuviota tahdotaan. Eräs mahdollinen vaihtoehto kuviossa 4 esitetystä hajotinosasta on sylinterin puolikkaan muotoinen rei’itetty hajo-tinosa, jossa on reikävaippaan nähden kohtisuora esim. puoliympyrän tai -ellipsin 25 muotoiset suljetut päädyt. Myös monet muut hajotinosan muodot ja geometriat ovat mahdolliset.

Kuviossa 5 on esitetty sellainen päätelaite, jonka ilmanhajotin 55 on kiinnitetty seinämässä 59 olevan aukon 58 yhteyteen. Hajottimessa 55 on ohjauslevy tai lautasosa 57, 30 joka hajottaa ilmaa ympäristöön. Hajottimen 55 sisällä on reikäputki 30, jonka päässä on edellä selostetulla tavalla toimiva mittauskammio 32. Reikäputki 30 on liitetty saman

Il 7 89103 halkaisijan omaavaan ilmakanavaan 61. Ilmakanavaan 61 on kytketty tehosteläppäyksik-kö 60, jonka sisällä on akselille 23 kääntyväksi sovitettu kaksiasentoinen tehosteläppä 20, joka on käännettävissä auki-asentoon 20’. Tehosteyksikkö 60 on yhteillä 60a ja 60b yhdistetty ilmakanaviin 61. Tehosteyksikkö 60 on pystypoikkileikkauksessa ul-S koseiniltään neliön tai ympyrän muotoinen.

Kuvioissa 4 ja 5 esitetyt pääte-elimet voivat toimia myös poistoilmapuolen pääte-eliminä, jolloin ilmavirtaukset ovat kuvioissa 4 ja 5 esitettyihin suuntiin A ja B nähden vastakkaiset.

10

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

15

Claims (10)

1. Tilavuusvirtauksen mittaus- ja säätölaitteella varustettu ilmanvaihdon päätelaite, joka käsittää kaksi keskenään Saijaan kytkettyä ilman tilavuusvirtauksen (q) säätölaitetta 5 (20,30), jotka on jäljestetty ilmanvaihtokanavan yhteyteen, joista toisella säätölaitteella on asetettavissa päätelaitteen maksimi-ilmavirtaus (¾) ja joiden säätölaitteiden (20,30) virtausvastukset yhdessä rajoittavat päätelaitteen minimi-ilmavirtauksen (q,), ja joka päätelaite käsittää maksimi-ilmavirtauksen (qg) asetuslaitteena revitetyllä vaipalla ja mittauskammiolla (32 ja/tai 33) varustetun virtausvastuksen (30) tai vastaavan ilmanha-10 jottimen, tunnettu siitä, että laitteeseen on liitetty minimi-ilmavirtauksen (qj) asetuslaitteena suljetussa asennossaan toimiva rei’itetty tehosteläppä (20), jonka auki-asennossa (20’) vallitsee maksimi-ilmavirtaus (qg), ja että mainitun tehosteläpän (20) rei'ityksen (21) reikähalkaisija d on alueella d = 3...10 mm ja reikien (21) keskinäinen jako s on alueella s = 7...20 mm sekä reikähalkaisijoiden d suhde reikäjakoon s d/s 15 on alueella d/s < 0,4.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että tehosteläpän (20) reikien (21) halkaisija d on alueella d = 3-6 mm ja reikäjako s alueella s = 10-15 mm ja että suhde d/s < 0,35. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että virtausvastuksen tai vastaavan ilmanhajottimen (30) päässä on mittauskammiot (32,33), joiden väliltä on mitattavissa virtausvastuksen tai ilmanhajottimen (30) aiheuttama paine-ero (Δρ0) ja sitä kautta päätelaitteen läpi menevä maksimi-ilmavirtaus (q^ tehosteläpän 25 (20) ollessa aukiasennossa (kuvio IB) ja että toisen mittauskammion (32) ja ulkoilman väliltä on mitattavissa tehosteläpän (20) kiinniasennossaan aiheuttama paine-ero (Apj) ja sitä kautta päätelaitteen läpi kulkeva minimi-ilmavirtaus (qj) (kuvio IA).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että 30 virtausvastuksen tai vastaavan ilmanhajottimen (30) ja/tai tehosteläpän (20) virtausvastus on asetettavissa tavoiteltujen minimi- ja maksimi-ilmavirtausten (q0,qi) mukaiseksi sulkemalla tulpilla (21a), peiterenkaalla tai vastaavalla osa virtausrei’istä (21,31). Il 9 89103

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että tehosteläpän (20) reiät (21) ovat toisiaan vastaan kohtisuorissa riveissä, sopivimmin tasajaolla (s).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainitulla virtausvastuksella (30) päätelaitteen kautta tehosteläpän (20) ollessa auki-asennossa kulkeva maksimivirtaus q0 on asetettu pienemmäksi kuin palotekniseltä kuristimelta vaadittu suurin sallittu ilmavirtaus, joka paine-erolla Δρ0 = 100 Pa on q0 = 42 dm3/s.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainittu virtausvastus (30) ja tehosteläppä (20) on siten mitoitettu, että minimi-ilmavirtaus qj tehosteläpän (20) ollessa kiinni-asennossa on luokkaa 10 dm3/s ja että tällöin tehosteläpän (20) aiheuttama paine-ero Apj on luokkaa Äpt « 80 Pa. 15

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite on integroitu ilmanhajottimeksi (50) siten, että virtausvastus kuten reikäputki (30) tai muu vastaava toimii osana, jonka rei'ityksen kautta ilma hajotetaan ympäristöönsä ja että mainittu tehosteläppä (20) on sijoitettu ilmaputken (53) suulle reikäput- 20 ken (30) tai vastaavan sisälle tai että tehosteläppä (20) on sijoitettu hajotinosaan nähden erilliseksi yksiköksi ilmaputken yhteyteen.

8 39103

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen päätelaite, joka on sovitettu kokonaan tai osittain ilmanhajottimen (55) yhteyteen, joka ilmanhajotin käsittää ohjauslevyn tai 25 lautasosan (57), joka hajottaa ilmaa ympäristöönsä, tunnettu siitä, että hajotti-men (55) sisällä on reikäputki (30), jonka päässä on mittauskammio (32) ja että mainittu reikäputki (30) on liitetty sopivimmin saman halkaisijan omaavaan ilma-kanavaan (61), johon on kytketty tehosteläppäyksikkö (60), jonka sisällä on akselille (23) kääntyväksi sovitettu kaksiasentoinen tehosteläppä (20). : : : 30 10 891 03

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että tehosteläp-päyksikkö (60) on kytketty toisella putkiyhteellään (60a) ilmantuloputken (61) välityksellä hajottimeen (55) ja toisella putkiyhteellään (60b) tuloilmakanavaan (61) (kuvio 5). 5 II 11 89103 1. Ändanordning för ventilation försedd med mät- och regleranordning for volymström-men, vilken ändanordning innefattar tvä seriekopplade regleranordningar (20,30) för 5 volymströmmen (q) av luften, vilka är anordnade i förbindelse med en ventilations-kanal, varvid man med den ena regleranordningen kan ställa in en maximal luftstöm (q0) för ändanordningen och varvid strömningsmotständen av regleranordningarna (20,30) tillsammans begränsar en minimal luftströmm (qj) för ändanordningen, och vilken ändanordning innefattar en inställningsanordning för den maximala luftströmmen 10 (q0) som utgörs av ett strömmotständ (30) eller motsvarande luftspridare som är försedd med perforerad mantel och mätkammare (32 och/eller 33), känneteck-n a d därav, att man anslutit en perforerad effektiveringsflik (20) som i slutet läge fungerar som inställningsanordning för den minimala luftströmmen (qj), varvid en maximal luftström (qo) räder i det öppna läget (20’) av effektiveringsfliken, och att 15 häldiametern d av perforeringen (21) av nämnda effektiveringsflik (20) är inom omrädet d = 3...10 mm och den inbördes fördelningen s av hälen (21) är inom omrädet s = 7...20 mm samt förhällandet d/s mellan häldiametrarna d och hälfördel-ningen s är inom omrädet d/s < 0,4. 20 2. Ändanordning enligt patentkrav 1, kännetecknad därav, att diametem d av hälen (21) av effektiveringsfliken (20) är inom omrädet d = 3-6 mm och hälfördelnin-gen s är inom omrädet s = 10-15 mm och att förhällandet d/s < 0,35. 1 Ändanordning enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad därav, att det i 25 ändan av strömmotständet eller motsvarande luftspridare (30) finns mätkammare (32,33), mellan vilka man kan mätä tryckskillnaden (Δρ0) som förorsakas av strömmotständet eller luftspridaren (30) och därigenom den maximala luftströmmen (q0) som gär genom ändanordningen dä effektiveringsfliken (20) är i sitt öppna läge (figur IB) och att man mellan den ena mätkammaren (32) och uteluften kan möta tryckskillnaden 30 (Apj) som förorsakas av effektiveringsfliken (20) dä den är i sitt slutna läge och därigenom den minimala luftströmmen (qr) som löper genom ändanordningen (figur IA). n 89103 4. Ändanordning enligt nägot av patentkraven 1-3, kännetecknad därav, att strömmotständet eller motsvarande luftspridare (30) och/eller effektiveringsfliken (20) kan s täi las in i enlighet med de eftersträvade minimala- ooh maximala luftströmmarna (q0,qi) genom att sluta tili en del av strömningshälen (21,31) med proppar (21a), en 5 täckring eller motsvarande. 5. Ändanordning enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknad därav, att hälen (21) av effektiveringsfliken (20) är i vinkelräta rader mot varandra, lämpligast med jämn fördelning (s). 10 6. Ändanordning enligt nägot av patentkraven 1-5, kännetecknad därav, att den maximala strömmen (qo) som löper genom dataterminalen dä effektiveringsfliken (20) är i sitt öppna läge, är anordnad att med nämnda strömmotständ (30) vara mindre än den största tillätna luftströmmen som krävs av den brandtekniska strypanordningen, 15 vilken med tryckskillnaden Δρ0 = 100 Pa är % = 42 dm1/s. 7. Ändanordning enligt nägot av patentkraven 1-6, kännetecknad därav, att nämnda strömmotständ (30) och effektiveringsfliken (20) är sälunda dimentionerade att dä effektiveringsfliken (20) är i sitt slutna läge är den minimala luftströmmen qj av 20 klassen 10 dm1/s och härvid är tryckskillnaden Apj som förorsakas av effektiverings-tliken (20) av klassen Apj «80 Pa. 8. Ändanordning enligt nägot av patentkraven 1-5, kännetecknad därav, att ändanordningen är integrerad tili en luftspridare (50) pä sädant sätt, att strömmot- 25 ständet, säsom ett hälrör (30) eller motsvarande, fungerar som en del genom vars perforering luften sprids till sin omgivning och att nämnda effektiveringsflik (20) är placerad vid mynningen av luftröret (53), innanfor hälröret (30) eller motsvarande, eller att effektiveringsfliken (20) är placerad tili en separat enhet i förhällande tili spridardelen, i förbindelse med luftröret. 30 9. Ändanordning enligt nägot av patentkraven 1-5, vilken helt eller delvis är anordnad i förbindelse med en luftspridare (55), vilken luftspridare innefattar en styvskiva eller li 13 891 03 en tallrikdel (57), som sprider luften till sin omgivning, kännetecknad därav, att innanför spridaren (55) finns ett hälrör (30), i vars ända finns en mätkammare (32) och att nämnda hälrör (30) lämpligast anslutits tili en lufkanal (61) med samma diametem, tili vilken kanal kopplats en effektiveringsflikenhet (60), innanför vilken en 5 effektiveringsflik (20) som kan ställas in i tvä lägen anordnats att svänga kring en axel (23). 10. Ändanordning enligt patentkrav 9, kännetecknad därav, att effektiverings-flikenheten (60) medelst sin ena rörförbindelse (60a) genom förmedling av luftingängs-10 röret (61) kopplats tili spridaren (55) och medelst den andra rörförbindelsen (60b) tili ingängsluftkanalen (61) (figur 5).