FI88512C

FI88512C - Anvaendning av haerdbara konsthartsblandningar som bindemedel foer ytbeklaedning samt tryckfaerger och foerfarande foer deras framstaellning

Info

Publication number: FI88512C
Application number: FI870945A
Authority: FI
Inventors: Horst Krase; Manfred Drawert; Hans Dieter Skoda
Original assignee: Witco Gmbh
Priority date: 1986-05-17
Filing date: 1987-03-04
Publication date: 1993-05-25
Also published as: DK167026B1; JP2503010B2; IE59682B1; NO872037L; FI88512B; ES2020664B3; GR3001355T3; EP0246445B1; IE871268L; DE3767204D1; AU7311187A; US4966945A; NO872037D0; DK158487D0; AU594155B2; DK158487A; CA1297353C; DE3616824A1; FI870945A; EP0246445A1

Description

1 88512

Kovettuvien tekohartsiseosten käyttö sideaineina pintojen päällysteisiin ja painoväreihin sekä menetelmä niiden valmistamiseksi 5 Tämä keksintö koskee kovettuvien tekohartsiseos ten käyttöä, jotka liuottimen haihdutuksen jälkeen antavat fysikaalisesti kuivia ja kirkkaita kalvoja ja jotka kovettuvat huoneen lämpötilassa tai hiukan kohotetussa lämpötilassa, sideaineina pintojen päällysteisiin ja pai-10 noväreihin, jolloin tekohartsiseokset koostuvat vähintään yhdestä alifaattisesta glysidyyliyhdisteestä, yhdestä tai useammasta amiinikomponentista, termoplastisista hartseista, joissa on vapaita karboksyyliryhmiä, liuottimista ja tavallisista apuaineista.

15 Pintojen päällysteiden ja painovärien valmistami seksi on tunnettua käyttää kovettuvia tekohartsiseoksia, jotka pohjautuvat epoksihartseihin ja amiinityyppisiin kovetusaineisiin. Näillä järjestelmillä painetaan kuitenkin yleensä yksinomaan orgaanisia liuottimia käyttäen. 20 Lisäksi on tunnettua käyttää 1-komponenttisena painovärin sideaineena termoplastisia hartseja, jotka : kuitenkin täytyy samoin liuottaa orgaanisiin liuottimiin.

Jatkuvasti kasvavan ympäristötietouden johdosta täytyi tämän vuoksi ryhtyä kustannuksiltaan kalliisiin ... 25 toimenpiteisiin näiden liuottimien talteenottamiseksi.

.!' Tämän vuoksi ei ole puuttunut yrityksiä korvata orgaaninen liuotin kokonaan tai osittain liuottimena '’·* käytetyllä vedellä.

Niinpä kovettuvissa tekohartsiseoksissa amiinityyp-30 pisiin kovetusaineisiin sekoitettiin siinä määrin epäor-'/· · gaanisia tail orgaanisia happoja, että saavutettiin liu- ; *·. koisuus veteen suolanmuodostuksen johdosta. Epoksihart- "···_ sit dispergoitiin sen jälkeen ennen käyttöä suoraan näihin V kovetusaineliuoksiin tai lisättiin dispersiona tai emulsi- : 35 ona, jolloin mukana yleensä täytyi käyttää muita emulgaat- *’”· toreita, suojakolloideja ja pinta-aktiivisia aineita.

2 88512

Liuottimen poishaihdutuksen jälkeen eivät saadut pinnat ole takertumattomia.

1-komponenttijärjestelmässä, joka pohjautuu termoplastisiin hartseihin, kuten esim. polyamideihin, 5 polyesteriamideihin, polyestereihin, polyuretaaneihin, polyakrylaatteihin, styreeni/maleiinihappo-polymeraatti-hartseihin, vinyyliasetaatti/krotonihappo-kopolymeereihin ja maleinaattihartseihin, pyrittiin samoin saavuttamaan liukoisuus veteen. Tällöin menetellään tavallisesti 10 siten, että valmistetaan hartseja, joilla on kohotetut tai korkeat karboksyyliryhmäpitoisuudet (paljous määritettynä ilmoittamalla happoluvut) ja nämä sen jälkeen neutraloidaan lisäämällä epäorgaanisia ja orgaanisia emäksiä.

15 Tällaiset karboksyyliryhmäpitoiset hartsit kuulu vat tekniikan tasoon ja niitä selostetaan esimerkiksi seuraavissa julkaisuissa: US-patenttijulkaisut 3 355 409, 3 778 394, 3 844 991, 3 882 090, 3 945 983, 4 365 041, 3 563 937 ja 3 533 811, sekä DE-kuulutusjulkaisut 20 1 794 303 ja 1 794 309.

Ammoniakilla tai helposti haihtuvilla amiineilla suoritetun neutraloinnin jälkeen hartsit ovat vesiliukoisia ja osaksi myös riittävässä määrin vedelläohennet-tavissa. Nämä painokalvot täyttävät osaksi myös ne vaati-25 mukset, jotka koskevat tartuntaa, kiiltoa ja painetta- vuutta. .

Käytetyn hartsin lajista riippumatta eivät kalvot täytä erityisesti niitä käytännön vaatimuksia, jotka koskevat niiden kestävyyttä vettä ja happojen, alkalien 30 ja detergenttien vesiliuoksia vastaan.

Myöskään erilaiset vaihtelemiset helposti haihtuvista amiineista aina ammoniakkiin asti eivät tuottaneet mitään perusteellista menestystä kovetettujen kalvojen vedenkestävyyden paranemisen osalta.

3 88512

Vesiliukoisten epoksihartsien ja kovetusainei-den vaihtoehtoista lisäämistä vastusti se käsitys, että tunnetuilla vesiliukoisilla alifaattisilla epoksihart-seilla oli vain vähän tai ei lainkaan kestävyysominai-5 suuksia, joita normaalisti odotettiin epoksihartseilta.

Mahdollisina toimenpiteinä kalvon laadun parantamiseksi pohdittiin sen vuoksi tunnettujen valmisteiden optimoinnin ohella perusteellisia muutoksia painokoneiden kuivauslaitteiden osalta. Tällöin täytyy kuitenkin kuiva-10 tuslämpötilat pysyttää substraatin materiaaliominaisuuk sien vuoksi osaksi ahtaissa rajoissa.

Koska tekniikan tunnetun tason perusteella ei ollut mahdollista poistaa olemassa olevia epäkohtia tähän asti tällä alalla käytetyillä menetelmillä yksino-15 maan sideainepuolelta, käytettiin nyt toisenlaista uutta menetelmää, joka takaa vesiliukoisten ja vedellä ohennettavien painovärien sideaineiden valmistuksen, joita voidaan käyttää painamiseen tunnetuilla painokoneilla tavallisissa olosuhteissa ja jotka antavat painatuksen 20 jälkeen kovettuneet painokalvot, joilla on tunnettujen järjestelmien positiivisten ominaisuuksien ohella erityi-: sesti oivallinen kestävyys vettä ja vesipitoisia järjestel- miä vastaan.

Keksinnön kohteena on tällöin kovettuvien teko--·- 25 hartsiseosten, jotka liuottimen poishaihdutuksen jäl- keen antavat fysikaalisesti kuivia ja kirkkaita kalvoja ja jotka kovettuvat huoneen lämpötilassa tai hiukan koho-’·" tetussa lämpötilassa, käyttö sideaineina pintojen päällys teisiin ja painoväreihin syvä-, flekso- ja silkkipainoa 30 varten, jolloin tekohartsiseoksille on tunnusomaista, · että ne käsittävät : .·. A) vähintään yhtä alifaattista glysidyyliyhdistet- tä, jossa on useampia kuin yksi epoksiryhmä molekyyliä kohti, ja : 35 B) 1. alifaattisia amiineja, joilla on yleinen kaava 4 88512

H2N- (CHR)x-NH2 I

jossa R voi olla vety tai alkyyliryhmänä sellainen, jossa on 1 - 4 C-atomia, ja n on arvoltaan 2-6, ja/tai 5 2. polyalkyleenipolyamiineja, joilla on yleinen kaava h2n-E-(chr)x-nh “J-yH 11 jossa symboleilla R ja x voi olla edellä mainittu merki-10 tys ja y on arvoltaan 2-4, ja/tai 3. polyeetteriamiineja, joilla on yleinen kaava

H2N-(CH2)n-0 —(R1 -O )-z(CH2 -hnNH2 III

1 5 jossa R^ voi olla mahdollisesti substituoitu alkyyli-ryhmä, jossa on 1 - 4 hiiliatomia, z on 0, 1, 2 tai 3 ja n on 2 - 5, ja/tai 4. heterosyklisiä amiineja, joilla on yleinen 20 kaava /~\

^!-(CH2)x-NH2 IV

jossa A on C tai N ja x voi olla arvoltaan 2-6, ja/tai 25 5. alkanoliamiineja, joilla on yleinen kaava H 2

N - R - OH V

H ^ jossa R2 on (CRR) -, jossa symboleilla R ja x on edellä 30 x mainittu merkitys tai RZ = - (CH2)2~0-(CH2)2, ja/tai 6. addukteja, joissa on vapaita amiiniryhmiä ja jotka koostuvat a) kohdan A) mukaisista alifaattisista glysidyyli-.(I- yhdisteistä ja 5 88512 b) vähintään yhdestä kohtien 1.-4. mukaisista amiineista ja mahdollisesti aina 50 ekvivalentti-%:iin asti yhdestä kohdan 5 mukaisista amiineista, ja jolloin lisätään kohdan a) mukaista epoksiryhmää kohti 0,8 - 1,2 mol, 5 edullisesti 1 mol kohtien 1. - 4. mukaista amiinia, ja C) termoplastisia hartseja, joissa on vapaita kar-boksyyliryhmiä ja joiden happoluku on 40-200 ja jolloin kohdan C) mukaista karboksyyliryhmää kohti tulee 1-10, edullisesti 1-4 kohdan B) mukaisen yhden tai useamman 10 amiinin aminoryhmää, ja D) liuottimia tai liuotinseoksia sekä mahdollisesti E) pigmenttejä, väriaineita, kiihdytysaineita, reaktiivisia ohennusaineita, jatko-, kostutus- ja juoksu- 15 tusaineita sekä modifiointlaineita.

Kohdan A) mukaisina glysidyyliyhdisteinä käytetään keksinnön mukaan vesiliukoisia glysidyylieetterei-tä, jotka pohjautuvat alifaattisiin, mahdollisesti haarautuneisiin alkoholeihin, kuten heksaanidioliin, neopen-20 tyyliglykoliin, glyseroliin, trimetylolipropaaniin, digly- seroliin ja pentaerytritoliin, joiden epoksiarvot ovat välillä 0,4-0,7, erityisesti välillä 0,6-0,7.

"Y Kahden tai useamman näiden glysidyylieetterien a / seokset ovat samoin mahdollisia, kuin myös monofunktionaa-' 25 listen glysidyyliefetterien, kuten erityisesti butyyli- *·* glysidyylieetterin käyttäminen mukana, edellyttäen, että seos sisältää keskimäärin enemmän kuin yhden epoksi-ryhmän.

Kohdan B) mukaisina alifaattisina amiineina 30 käytetään keksinnön mukaisesti diamiineja, joilla on yleinen kaava

H2N -(CHR)x-NH2 I

• 35 jossa x on arvoltaan 2 - 6 ja R on vety tai alkyyli- -...: ryhmä, jossa on 1 - 4 C-atomia, erityisesti metyyliryhmä, kuten diaminoetaania, diaminopropaania, diaminobutaania, 6 88512 diaminoheksaania, 2,2,4(4,4,4)-trimetyyli-1,6-diamino-heksaania ja/tai polyalkyleenipolyamiineja, joilla on yleinen kaava

5 h2n -£ (chr)x-nh} —H II

jossa symboleilla R ja x voi olla edellä mainittu merkitys ja y on arvoltaan 2-4, kuten dietyleenitriamiinia, trietyleenitetramiinia, tetraetyleenipentamiinia, ana-10 logisia polypropyleenipolyamiineja, samoin kuin syaaniety-loimalla polyamiineja, erityisesti etyleenidiamiinia ja sen jälkeen hydraamalla saatuja polyamideja (toiminimen BASF AG seloste, 1976) ja/tai polyeetteriamiineja, joilla on yleinen kaava 15

H0N- (CH-j) -O -(-R1 -O·)---(CH~·)-NH_ III

* ^ n · z λ n i jossa R^ voi olla mahdollisesti substituoitu alkyyli-ryhmä, jossa on 1 - 4 C-atomia, z on 0, 1, 3 tai n on 2 - 5, 20 kuten 1,7-diamino-4-oksaheptaania, 1,7-diamino-3,5-dioksa-heptaania, 1,10-diamino-4,7-dioksadekaania, 1,10-diamino-4,7-dioksa-5-metyylidekaania, 1,1l-diamino-6-oksaundekaa-nia, 1,ll-diamino-4,8-dioksaundekaania, 1,ll-diamino-4,8-dioksametyyliundekaania, 1,ll-diamino-4,8-dioksa-5,6-di-25 metyyli-7-propionyyliundekaania, 1,13-diamino-4,10-dioksa-tridekaania, 1,13-diamino-4,7,10-trioksa-5,8-dimetyylitri-dekaania, 1,14-diamino-4,11-dioksatridekaania, 1,14-di-amino-4,7,10-tetradekaania, 1,16-diamino-4,7,10,13-tetra-oksa-heksadekaania, 1,20-diamino-4,17-dioksaeikosaania, 30 erityisesti 1,12-diamino-4,9-dioksadodekaania ja/tai hete-rosyklisiä amiineja, joilla on yleinen kaava

35 HN^A-(CH2)x_NH2 IV

7 88512 jossa A voi olla hiili- tai typpiatomi ja x arvoltaan 2-6, kuten erityisesti N-aminoetyylipiperatsiinia, ja/tai alkanoliamiineja, joilla on yleinen kaava

H

\ ?

5 ^N-R -OH V

H

2 jossa R on -(CRR)x~, jolloin symboleilla R ja x on sama edellä mainittu merkitys, tai se tarkoittaa - (CH2) 2“°“ (Cii2) 2' 10 kuten 2-amino-2-metyylipropanoli-(1) tai 2-dimetyyliamino-2-metyylipropanoli-(1), l-hydroksi-3-oksa-5-aminpentaania, ja/tai addukteja, joissa on vapaita aminoryhmiä ja jotka koostuvat a) kohdan A) mukaisista alifaattisista glysidyy- 15 liyhdisteistä ja b) vähintään yhdestä kohtien B1) - B4) mukaisista amiineista ja mahdollisesti aina 50 ekvivalentti-%:iin asti, laskettuna kokonaisamiinimäärästä, yhdestä kohdan 5. mukaisista amiineista, ja jolloin kohdan a) mukaista 20 epoksiryhmää kohti käytetään 0,8 - 1,2 mol, edullisesti 1,0 mol amiinia, ja epoksiyhdisteenä adduktoidaan edulli-: sesti heksaanidiolidiglysidyylieetteri etyleenidiamiinin ··· kanssa.

Keksinnön mukaan mukana käytettäviä, vapaita ’-. 25 karboksyyliryhmiä sisältäviä termoplastisia hartseja .1" ovat tällä alalla tavalliset polyamidit, polyesteriami- *. . dit, polyesterit, polyuretaanit, polyakrylaatit, styree- ni/maleiinihappo-polymeraattihartsit, vinyyliasetaatti/ krotonihappo-kopolymeerit ja maleinaattihartsit. Näiden :*‘:30 valmistukseen käytettyjen komponenttien lajeja ja mää- -V : riä samoin kuin niiden valmistusmenetelmiä.on perinpoh- : !·. jin selostettu asianomaisessa ammattikirjallisuudessa.

[II.* Keksinnön mukaan voidaan käyttää kaikkia näitä hartseja edellyttäen, että ne ovat huoneen lämpötilassa :35 kiinteitä ja takertumattomia ja ovat suolanmuodostuksen jälkeen vedellä ohennettavissa.

8 88512

Keksinnön mukaan suositellaan niitä polyamideja ja polyesteriamideja, jotka pohjautuvat polykarboksyy-lihappoihin ja polyamiineihin, polyoleihin, alkanoliamii-neihin, aminokarboksyylihappoihin tai näiden seoksiin.

5 Polykarboksyylihappoina voidaan tällöin käyttää mukana alifaattisten, sykloalifaattisten ja aromaattisten happojen, kuten adipiinihapon, sebasiinihapon, atse-laiinihapon, pimeliinihapon, isoftaalihapon, tereftaali-hapon, ftaalihapon, 1,4(1,3)-sykloheksaanidikarboksyyliha-10 pon, 1,4(1,3)-karboksimetyylisykloheksaanin ja mahdollisesti lyhytketjuisten monokarboksyylihappojen ohella myös polymeroituja rasvahappoja. Nämä polymeroidut rasvahapot tunnetaan dimeerirasvahappoina ja niitä valmistetaan tunnettujen menetelmien mukaan polymeroimalla tyy-15 dyttymättömiä, 1-emäksisiä alifaattisia rasvahappoja, joissa on 16-22 hiiliatomia. Tyypillisillä kaupasta saatavilla dimeerirasvahapoilla on suunnilleen seuraava koostumus : monomeerisia happoja 0-5 paino-% 20 dimeerisiä happoja 60 - 95 " tri- ja korkeampipolymeroi- tuja happoja 1-35 " jolloin pitoisuus voi vaihdella näiden rajojen puitteis- / sa riippuen kulloinkin monomeerien alkuperästä, polyme-25 rointimenetelmästä samoin kuin valmistusprosessista.

Polymeerin muodostajina polyamidien ja polyes-teriamidi/polyesterien valmistamiseksi tulevat kysymykseen tavalliset alifaattiset ja sykloalifaattiset heterosykliset, mahdolliset! myös aromaattiset yhdisteet, 30 kuten etyleenidiamiini, propyleenidiamiini, heksametylee- nidiamiini, trimetyyliheksametyleenidiamiini, dimetyyli-amiini, isoforonidiamiini, 3,3'-dimetyyli-4,41-diamino-difenyylimetaani, 4,4-diaminodifenyylimetaani, ksyly-leenidiamiini, piperatsiini, N-aminometyylipiperatsiini, 35 diperatsinyylipropaani, polyeetteriamiini, jolla on kaava III, alkanoliamiinit, kuten etanoliamiini, propanoliamiini, 9 88512 dietanoliamiini, aminokarboksyylihapot tai laktaamit, kuten aminokapronihappo, 11-aminoundekaanihappo, laurii-nilaktaami, lyhytketjuieet alkoholit, kuten 1,2-dihyd-roksietaani, 1,3-dihydroksibutaani, 1,6-dihydrosiheksaa-5 ni, polyeetteripolyolit, valmistettuina alkoksyloimalla, erityisesti etoksyloimalla ja/tai propoksyloimalla dio-leja. Voidaan myös lisätä erilaisten hartsityyppien seoksia tai sekapolymeraatteja tai sekakondensaatteja.

Koostumukseltaan tällaiset hartsit samoin kuin 10 niiden valmistus ovat tällä alalla tunnettuja ja niitä selostetaan esimerkiksi edellä mainitussa kirjallisuudessa. Niiden happoluvut ovat välillä 40-200, erityisesti välillä 50-120. Käsitteet happor ja amiiniluku ovat tällä alalla tavallisten vapaiden karboksyyliryhmien ja vast. 15 amiiniryhmien paljouden määrittämiseksi ja ne ilmoitetaan mg:na KOH grammaa kohti ainetta.

Termoplastisten hartsien vapaita karboksyyliryhmiä kohti voidaan riittävän vesi- tai vesi/alkoholiliu-koisuuden saavuttamiseksi lisätä suoraan ylimäärin yhden 20 tai useamman edellä mainitun yhdisteen mukaista amiinia ja tällöin sellaisessa suhteessa, että hartsin karboksyy-liryhmää kohti tulee 1-10, erityisesti 1-4 edellä mai-nittujen amiinien aminoryhmää.

Voi myös tapahtua adduktin muodostuminen epoksi-'·* * 25 hartsin ja kohdan B) mukaisten ylimäärin käytettyjen amiinien kesken, jolloin käytetään epoksiryhmää kohti • - 1-1,2 mol polyamiinia ja tämä addukti lisätään sen jäl- :Y: keen karboksyyliryhmiä sisältävään hartsiin suolan muo dostamiseksi. Edullisia addukteja ovat sellaiset, jotka —: 30 pohjautuvat etyleenidiamiiniin ja heksaanidiolin, glyse- rolin ja diglyserolin glysidieettereihin.

Edullisesti menetellään kuitenkin siten, että : reaktioastiaan pannaan vettä tai vesi/alkoholiseosta suhteessa 1:9-9:1, jolloin alkoholina ovat suositelta-: 35 via etanoli, n-propanoli ja iso-propanoli, jonka jälkeen kolme komponenttia lisätään peräkkäin toivotussa järjes- 10 8851 2 tyksessä, edullisesti järjestyksessä amiini - epoksi-hartsi - termoplastinen hartsi, ja liuotetaan lämmittämällä. Tällöin voidaan komponentit lisätä yhdellä kertaa tai annoksittain, jolloin annoksittain lisättäessä lisä-5 tään älkanoliamiinit edullisesti viimeisenä. Erään vähemmän edullisen suoritusmuodon mukaan lisätään alkanoli-amiinien sijasta tai niiden lisäksi tavallisia tertiää-risiä amiineja tai tertiäärisiä alkanoliamiineja. Niiden osittain suuren haihtuvuuden vuoksi painatusvaiheessa 10 ne kuitenkin kuormittavat ympäristöä.

Kulloinkin käytettyjen lähtöaineiden lajit määräävät kovettuvan seoksen optimaaliset määräsuhteet ja nämä tulee valita (sinänsä tunnettujen suuntaviivojen mukaan) siten, että heti liuottimen, so. veden tai vesi/alkoholi-15 seoksen haihdutuksen jälkeen saadaan takertunaton kalvopin- ta, mutta kovettuvan seoksen liukoisuus veteen ja ohen-nettavuus vedellä vastaavat vielä käytännön vaatimuksia. Epoksihartsin, termoplastisen hartsin ja amiinin (suolan) suhde kovettuvan seoksen valmistamiseksi on, yllä-20 pitäen edellä mainittuja määräsuhteita ja olosuhteita, myös vaihdeltavissa välillä 0,5:1 - 1,5:1, erityisesti välillä 0,7:1 - 1,3:1, edullisesti kuitenkin välillä 0,95:1 - 1,05:1, laskettuna epoksiryhmien ja amiinin reaktiivisten vetyatomien perusteella. Kovettamista varten, 25 so. reagoittamista varten aminoryhmien kanssa, käytetään edullisesti glyserolin ja diglyserolin vesiliukoisia glysidieettereitä. Reaktio näiden komponenttien välillä tapahtuu huoneenlämpötilassa varastoitaessa ja on. noin 7 päivän kuluttua edistynyt niin pitkälle, että kalvot 30 voidaan alistaa kuormituksille, erityisesti veden ja vesipitoisten seosten aiheuttamille kuormituksille.

Substraatteina, joille voidaan painaa keksinnön mukaan käytetyillä painoväreillä, käyttämällä mahdollisesti mukana vielä tunnettuja pigmenttejä, väriaineita, 35 kiihdytysaineita, reaktiivisia ohennusaineita, kostutus-ja juoksutusaineita, kuten etyleeniglykolimonometyyli-, 11 8851 2 -etyyli- tai -butyylieettereitä, tulevat kysymykseen pakkaus- ja mainostustarkoituksia varten tunnetut materiaalit, kuten polyetyleeniä, polypropyleeniä ja polyesteriä olevat tekoainekalvot, paperi, kartonkituotteet 5 ja metallipäällysteiset kalvot.

Hartsiliuosten valmistus Esimerkki 1 750 ml:n Erlenmeyer-kolviin pantiin 115,0 g vettä, 113.5 g isopropanolia, 5,0 g etyleenidiamiinia ja 13,0 g 10 heksaanidiolidiglysidyylieetteriä ja seosta kuumennettiin samalla hämmentäen 5 tuntia välillä 60-70°C. Jäähdyttämisen jälkeen lisättiin 75 g polyamidihartsia (happoluku 60) ja liuotettiin seokseen kuumentaen ja samalla hämmentäen. Liuottamisen jälkeen sekoitettiin joukkoon sa-15 maila hämmentäen 5,0 g 2-amino-2-metyyli-1-propanolia ja seos jäähdytettiin.

Esimerkki 2 750 ml:n Erlenmeyer-kolviin pantiin 115,0 g vettä, 113.5 g isopropanolia, 5,0 g etyleenidiamiinia, 5,0 g 20 2-amino-2-metyyli-1-propanolia j 13,0 g heksaanidioli- diglysidyylieetteriä ja seosta kuumennettiin samalla hämmentäen 5 tuntia välillä 60-70°C. Jäähdyttämisen jälkeen lisättiin 75 g polyamidihartsia (happoluku 60), liuotat-···/ tiin kuumentamalla ja samalla hämmentämällä ja jäähdy- 25 tettiin.

·' Esimerkki 3 750 ml:n Erlenmeyer-kolviin pantiin 115,0 g vettä, 119,5 g isopropanolia, 5,0 g etyleenidiamiinia, : 13,0 g heksaanidiolidiglysidyylieetteriä ja 75,0 g 30 polyamidihartsia (happoluku 60) ja aineet liuotettiin kiehumislämpötilassa. Tämän liuottamisen jälkeen sekoi-tettiin joukkoon samalla sekoittaen 5,0 g 2-amino-2-metyyli-1-propanolia ja seos jäähdytettiin.

• · * · · '2 8851 2

Painokalvon valmistus

Jatkokäsittelyä varten pigmentoitiin kulloinkin 250,0 g esimerkkien 1-3 mukaisia liuoksia 30,0 g:lla punapigmenttiä (Litholscharlach 3700 (BASF)) liuotussäi-5 liössä, joukkoon lisättiin laskettu määrä glysidyyli- yhdistettä (37,1 g glysidyyliyhdistettä nro 3 taulukosta! 1), ohennettiin vedellä niin, että ulosvalutusajaksi tuli 18-20 sekuntia (DIN 4 valutuspikari) ja painettiin u syväpainokoneella huoneen lämpötilassa painoesikäsitel-10 lylle polyetyleenikalvolle ja kuivattiin tavalliseen tapaan lämpimällä ilmalla. Tällöin rullattiin painetut kalvot painatus- ja kuivatuskäsittelyn jälkeen heti uudelleen koneessa. Myöhemmin aukirullattaessa ei ollut havaittavissa mitään takertumista tai möhkälöitymistä.

15 7 päivää kestävän, huoneen lämpötilassa tapahtuneen varas- tointiajan jälkeen suoritettiin painotuotteille normaali tartuntakoe, tartuntakoe painotuotteiden 24 tuntia kestäneen vedessä varastoinnin jälkeen sekä "Crinkle"-koe.

*)

Toiminimen Kochsiek malli BT 20 Koemenetelmien selostus 1. Tartuntalujuus

Painokalvojen painoalustalle tartunnan lujuuden koestaminen suoritetaan Tesafiln(^-suikaleilla. Kulloinkin irrotetaan 10 päälleliimattua suikaletta nopeasti tai 25 hitaasti.

Arviointi 1 varsin hyvä (kalvo moitteeton) 2 hyvä (yksittäisiä, pistemäisiä vauri- _ . . .... .. oita) yy y ava (näkyviä vaurioita) 30 4 riittävä (suuripintaisia vaurioita) 5 pujtteellinen (kalvo pilalla, käytännöllisesti katsoen ei lainkaan tartuntaa) 13 8851 2 2. "Crinkle"-koe Tässä kokeessa menetellään siten, että saadut polyetyleenillä olevat varastoidut painokalvot upotetaan 24 tunnin ajaksi veteen, jonka lämpötila on 20-30°C, 5 ja sen jälkeen heti väliaineesta ylösottamisen jälkeen painokuvaa hangataan ja rypistetään painokuvaa vastaan käsikuulilla painaen niitä toisiaan vastaan.

Arviointi; 1. Painokalvo säilyy täysin ennallaan 10 2. Painokalvossa näkyy säröjä 3. Painokalvossa näkyy paikottaisia irronneita kohtia 4. Painokalvo on käytännöllisesti katsoen pilalla 5. Painokalvossa näkyy jo ilman hankaamista paikottaisia irrottuneita kohtia 15 Taulukko 1 nro_glysidyyliyhdisteitä_ epoksiarvo 1 heksaanidiolin glysidyylieetteri 0,61 2 neopentyyliglykolin glysidyylieetteri 0,67 3 glyserolin glysidyylieetteri 0,63 20 4 diglyserolin glysidyylieetteri 0,66 5 trimetylolipropaanin glysidyylieetteri 0,43

Taulukko 2 : nro amiiniyhdisteitä molekyyli amiinivety-ekviva- 25 _paino_lenttipaino_ 1 etyleenidiamiini 60 15 I.. 2 dietyleenitriamiini 103 21 3 trietyleenitetramiini 146 24 * '* 3 butaanidiolieetteridi- 2o amiini 202 50 5 N-aminoetyylipiperatsiini 129 4 3 6 etanoliamiini 61 31 • : : 7 2-amino-2-metyyli-1-pro- - .·, panoli 89 45 35 8 dipropyleenitriamiini 131 27 14 8851 2

Taulukko 3 nro_termoplastisia hartseja_happoluku 1 polyamidihartseja, jotka pohjautuvat dimeroituun rasvahappoon, isoftaalihap- 5 poon, etyleenidiamiiniin ja diaminodi- metyy1idisykloheksyylimetääniin 60 2 polyamidihartsi, joka pohjautuu dimeroituun rasvahappoon, isoftaalihappoon, etyleenidiamiiniin ja diaminodimetyylisyk- 10 loheksyylimetaaniin 80 3 polyamidihartsi, joka pohjautuu adipiini- happoon, steariinihappoon ja isoforoni-diamiiniin 100 4 polyamidihartsi, joka pohjautuu dimeroi- 15 tuun rasvahappoon, isoftaalihappoon, ety leenidiamiiniin ja butaanidiolieetteri-diamiiniin 50 5 polyamidihartsi, joka pohjautuu dimeroituun rasvahappoon, isoftaalihappoon, ety- 20 leenidiamiiniin, isoforonidiamiiniin ja kaprolaktaamiin 70 6 polyamidihartsi, joka pohjautuu dimeroituun rasvahappoon, isoftaalihappoon, etyleenidiamiiniin, isoforonidiamiiniin ja 25 11-aminoundekaanihappoon 70 7 polyesteriamidi, joka pohjautuu dimeroi tuun rasvahappoon, isoftaalihappoon, etyleenidiamiiniin, isoforonidiamiiniin ja etanoliamiiniin 100 30 8 polyesteriamidi, joka pohjautuu dimeroi tuun rasvahappoon, isoftaalihappoon, etyleenidiamiiniin ja diglykoliamiiniin 70 9 polyesteriamidi, joka pohjautuu dimeroituun rasvahappoon, isoftaalihappoon, etyleenidi- 35 amiiniin ja dimetylolisykloheksaaniin 80 15 8851 2

Taulukko 3 (jatkuu) nro_termoplastisia hartseja_happoluku 10 polyakrylaattihartsi 1) 50 12 maleinaattihartsi 3) 200 5 13 kolofonilla modifioitu fenolihartsi 4) 160 14 lineaarinen, tyydytetty, öljyvapaa poly- esterihartsi (ftalaattihartsi) 5) 100 15 styreenistä ja maleiinihappoesteristä koostuva kopolymeraatti 6) 150 10 1) Joncryl® 67 /t:mi Johnson Wax 2) Mowilith® CT5 /t:mi Hoechst 3) Rokramal® 2051 /t:mi Kramer 4) Rokrapal® SH /t:mi Kramer 15 5) Erkarex® 1565 /t:mi Krämer

6) Suprapal® AP 20 /t:mi BASF

16 8851 2

Taulukko 4 (30 % kiinteää ainetta sisältävät liuokset) ^ tir0 .Qlysidyyli- Amiini- Termoplast. 1 Γ Liuotin- 5 yhdiste yhdiste h.artsi (TvTIi AI k o h o 1 i Muut-- taulukko 1 taulukko 2 taulukko 3 I „ 1 i--1-· g g· g .

Nro 'g ‘Nro g 'Nro q · -----!-_L__J_I______ „ 1 1 2,6 1 Ι,ο 1 15,0 23,0 22,A1 7 1,0 10 2 3 3,-4 1 1,3 2 15,0 25,0 27,3^ 7 1,0

3 1 M 1 1,6 3 15,0 25,0 26,3V

7 1,0 24 2 3,2 1 1,3 2 15,0 25,0 24,7^ 7 1,8 15 5 4 3,3 1 1,3 2 15,0 35,0 25,A2 3 4 5 6 2,0 6 5 3,8 1 1,0 1 15,0 2H,H 23,^ 7 1,0 7 1 3,5 2 2,2 2 15,0 26,0 26,7^ 20 7 1,8 8 1 2,7 ? 2,3 1 15,0 27,0 27,^ 7 2,0 9 1 3,5 5 2,8 2 15,0 26,0 16,0^ Dowanol 7 1,0 PM (s 25 10·0 19 1 2,7 * 3,2 1 15,0 29,0 28,^ 7 2,0 = etanoli 2 30 2) = isopropanoli 3 = n-propanoli 4 * 5 ) = propyleeniglykolimonometyylieetteri 17 8 8 51 2

Taulukko 4 (jatkuu) (30 % kiinteää ainetta sisältävät liuokset)

Nro 1 Glysldyyli-j Aniini- jTirnoplast, | Liuotin yhdlst· ' yhdisti hartsi Vesi Alkoholi Muut κ ! taulukko 1 I taulukko 2 taulukko 3 => . -—-- g g g

Nro g Nro g Nro g

11 1 7,0 1 2,6 2 15,0 28,7 28, P

12 1 2,6 1 1,0 1 15,0 4,6 4l,l^ 10 7 1,0 13 1 2,6 1 1,0 1 15,0 36,1 *,<*? j' 5,0 14 1 2,6 1 1,0 1 15,0 35,0 - 10,7 15 7 1,0 15 1 2,6 1 1,0 1 15,0 22,0 23,7^ 1 1,0 16 1 2,Sk 1 1,<Λ» 1 15,0 22,0 23,7^ 7 1,0 20 17 1 2,&* 1 l,d1 1 15,0 22,0 23,7^ 7 IA1 18 1 2,6 ,1 1,0 1 15,0 23,0 23,9^ <*» 1,5 -.0. 19 1 3,5 ,1 1,3 2 15,0 24,0 24,5^ 25 «2 1*0 20 1 2,0 2 15,0 19,0 20,6^ 1) = etanoli " 2) = isopropanoli 30 3.) = n-propanoli *) = adduktin muodostus suoritettiin ennen ter-·:··; moplastisen hartsin 1 (taulukko)^liuottamista ' = amiineja käytettiin yhdessä termoplastisen : hartsin 1 (taulukko 3) liuottamiseen; vas- : 35 ta sen jälkeen seurasi adduktin muodostus 2 = ammoniakki : 1★*) = trietyyliamiini 18 8 8 51 2

Taulukko 4 (jatkuu) (30 % kiinteää ainetta sisältävät liuokset)

Iro | Glysidyyll-| ab11el- Urnoplast. | Liuotin " ; ylisti yhdiste hirtit fVisl (Alkoholi Muut ς ! taulukko 1 I taulukko 2 taulukko 3 j i , 9 9 9 ! Nro I 9 Nro: g ; Nro ; g 21 1 1.3 1 1,0 1 15,0 23,0 23,1^2 * 1,5 7 1,0 1Λ 22 1 5,3 8 4,2 1 30,0 50,0 50,0^ 10 7 4,0 23 1 4,4 1 1,6 10 15,0 25,0 25,0^ 7 2,0 24 1 2 >2 1 0,8 11 15,0 25,0 23,(^ 2,01^ 7 0,5 15 25 1 4,4 1 1,6 12 15,0 25,0 23,2,0^ 7 4,0 26 1 6,2 1 2,2 13 15,0 25,0 23,CL2 2,ol4 7 4,0 27 1 4,4 1 1,6 14 15,0 25,0 23,0^ 2,0^ 20 7 4,0 26 1 3,5 1 2,6 15 15,0 25,0 23,0^ 2,0^ 7 2,0 29 1 2,2 1 0,8 4 15,0 25,0 25,c)£ 7 4,5 30 1 3,1 1 1,1 5 15,0 25,0 25,0^ 25 7 2,0 31 1 3,1 1 1,1 6 15,0 25,0 25,(^ 7 2,0 32 1 4,4 1 . 1,6 7 15,0 25,0 25,0^ 7 5,5 30 33 1 3,1 1 1,1 8 15,0 25,0 25, 7 4,0 34 1 3,5 1 1,3 3 15,0 25,0 25, $ 1 7 4,0 19 8851 2

Taulukko 4 (jatkuu) (30 % kiinteää ainetta sisältävät liuokset)

Nro I .Glysiriyyli-j amiini- lermoplast. i liuotin ' I yhdiste ! yhdiste hartsi Vesi i Alkoholi ! Muut_ 5 I taulukko 1 1 taulukko 2 taulukko 5 g j g" j 9 ! Nro 9 I Nro | 9 | Nro g ; ' 35 36 10 37 38 7 2,5 2 15,0 20,0 20, & o) 39 2,5 1 15,0 20,0 20, & o) 15 AO 1 3,5 6 1,3 2 15,0 2A,0 25,2^ o) 7 1,0 1) = etanoli 2) = isopropanoli 3) = n-propanoli 4) = butyyliglykoli * = butyyliglysidyylieetteri ; ** = trietyyliamiini o) = vertailuesimerkke jä 20 88 51 2

Taulukko 5 1ro ieos Glysidyyli- Τ' T e s a ” -koe 1) !'Tesa"-koe 1) " Crinkle" - 5 taulukko it yhdiste RT*-varas- 2«t tunnin koe 2^ tunnin | taulukko 1 toinnin H20**- ' Η?0-varastoin -

Nro g Nro g jälkeen varastoinnin nίn jälkeen _(RT = huoneen jälkeen __|____lämpötila) _ 1 1 65,3 3 10,7 1-2 1-2 1 10 22 69,0 1 13,6 1 1-2 2 3 3 73,3 4 15,2 1-2 1-2 1-2 4 4 71,0 3 15,8 1-2 2 1-2 5 5 72,0 3 20,6 22 1 6 6 68,4 3 10,9 1-2 1-2 1-2 15 7 7 75,33 19,21 1.- 2 1-2 8 8 78,3 3 19,0 1-2 1-2 1-2 9 9 74,3 3 13,3 1-22 2 10 10 32,7 3 13,9 1-2 2 2 11 11 82 ,.0 4 19,4 1 2 1 20 12 12 65,3 4 10,7 1 1-2 1 13 13 65,3 4 10,7 2 2 1 14 14 65,3 4 10,7 2 2 1 15 15 65,3 3 18,1 1-2 2 1-2 16 16 65,3 3 10,7 2 2 1 25 17 17 65,3 3 10,7 1 - 2 1 - 2 1 - '2 18 18 67,0 4 7,3 1-2 1-2 2 19 19 69,3 3 10,1 1 1-2 1-2 20 20 56,6 4 20,2 1-2 1-2 2 21 21 66,0 4 10,4 1-2 1-2 2 30 22 22 143,5 3 32,8 1 1-2 1-2 23 23 71,0 3 18,9 1 1-2 1 24 24 68,5 4 7,7 1-2 1-2 1 21 8851 2

Taulukko 5 (jatkuu) -^^-n--

Nro (Seos Glysldyyll- "Tesa*-koe1j "Tesa^-koe 1) I"Crink1βη- | taulukko k yhdistä RT*-varas- 2k tunnin Ikoa 2k tunnin | t taulukko 1 tolnnln H.O**- jH.Q-varastoin- I „ i „ jalkaan varastoinnin |n f n jalkaan , |Hro g , Nro g (RUhuoneen ! jalkaan ! I | lämpötila) * i i ! i ; i 10 25 25 75,0 M 24,5 1-2 2 1 - 2 .

26 26 75,4 3 30,0 1 1-2 1 27 27 73,0 3 25,1 2 2 1 28 28 73,1 3 19,1 2' 2 1 29 29 70,1 3 20,3 1-2 2 1-2 15 30 30 71,2 3 15,1 2 2 1 31 31 71,2 3 15,1 1-2 1-2 1-2 32 32 73,0 3 29,8 1-2 1-2 1-2 33 33 71,2 3 21,3 22 2 34 34 71,8 3 22,6 1-2 1-2 1-2 . 20 35 : 36 37 O': 38 o) 38 58,3 3 7,7 1-2 4-5 .5' O 39 o) 39 58,3 - -1-2 3-4 5 25 40 o) 40 70,0 3 6,5 1 4 - 5 4 O = vertailuesimerkkejä * = normi-ilmasto 23°C/50 %:n suhteellinen ilman-kosteus ** = vesi, josta suolat on poistettu, 23°C ‘.30 1)1= varsin hyvä (kalvo moitteeton) : 2 = hyvä (yksittäisiä, pistemäisiä vaurioita) : ‘ 3 = tyydyttävä (näkyviä vaurioita) ; 4 = riittävä (suuripintaisia vaurioita) " 5 = puutteellinen (kalvo pilalla)

Claims

22 8851 2
1. Kovettuvien tekohartsiseosten, jotka liuottimen poishaihdutuksen jälkeen antavat fysikaalisesti kuivia ja 5 kirkkaita kalvoja ja jotka kovettuvat huoneen lämpötilassa tai hiukan kohotetussa lämpötilassa, käyttö sideaineina pintojen päällysteisiin ja painoväreihin syvä-, flekso- ja silkkipainoa varten, tunnettu siitä, että teko-hartsiseokset käsittävät
10 A) vähintään yhtä alifaattista glysidyyliyhdistet- tä, jossa on useampia kuin yksi epoksiryhmä molekyyliä kohti, ja B) 1. alifaattisia amiineja, joilla on yleinen kaava
15 H2N-(CHR)X-NH2 I jossa R voi olla vety tai alkyyliryhmänä sellainen, jossa on 1 - 4 C-atomia, ja x on arvoltaan 2-6, ja/tai 2. polyalkyleenipolyamiineja, joilla on yleinen 20 kaava H2N—pCHR)x-NH^- yH II jossa symboleilla R ja x voi olla edellä mainittu merkitys ja y on arvoltaan 2-4, ja/tai 3. polyeetteriamiineja, joilla on yleinen kaava H2N-(CH2)n-0—(R'-Oh-(CH2-)-nNH2 III jossa R1 voi olla mahdollisesti substituoitu alkyyliryhmä, 30 jossa on 1 - 4 hiiliatomia, z on 0, 1, 2 tai 3 ja n on 2 -5, ja/tai 4. heterosyklisiä amiineja, joilla on yleinen kaava
35 NH ^ A-(CH2)X-NH2 IV 23 8851 2 jossa A on C tai N ja x voi olla arvoltaan 2-6, ja/tai 5. alkanoliamiineja, joilla on yleinen kaava H
5 Ns'n-r2-oh V H jossa R2 on (CRRX-, jossa symboleilla R ja x on edellä mainittu merkitys tai R2 on -C(H2)2-0-(CH2)2f ja/tai 10 6. addukteja, joissa on vapaita amiiniryhmiä ja jotka koostuvat a) kohdan A) mukaisista alifaattisista glysidyyli-yhdisteistä ja b) vähintään yhdestä kohtien 1. - 4. mukaisista 15 amiineista ja mahdollisesti aina 50 ekvivalentti-%:iin asti yhdestä kohdan 5. mukaisista amiineista, ja jolloin lisätään kohdan A) mukaista epoksiryhmää kohti 0,8 -1,2 mol kohtien 1. - 4. mukaista amiinia, ja C) termoplastisia hartseja, joissa on vapaita kar-20 boksyyliryhmiä ja joiden happoluku on välillä 40 - 200 ja jolloin kohdan C) mukaista karboksyyliryhmää kohti tulee 1 .·. - 10 kohdan B) mukaisen yhden tai useamman amiinin amino- ryhmää, ja D) liuottimia tai liuotinseoksia sekä mahdollisesti ;_/25 E) pigmenttejä, väriaineita, kiihdytysaineita, reaktiivisia ohennusaineita, jatko-, kostutus- ja juoksu-tusaineita sekä modifiointiaineita. : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kovettuvien teko- hartsiseosten käyttö, tunnettu siitä, että koh-:'* :30 dan A) mukaisina alifaattisina glysidyyliyhdisteinä käyte-; tään glysidyylieettereitä, joiden epoksiarvot ovat välillä °'4 " °'7· ‘ ' 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kovettuvien '···* tekohartsiseosten käyttö, tunnettu siitä, että •••35 käytetään kohdan A) mukaisia glysidyylieettereitä, jotka 24 8851 2 pohjautuvat heksaanidioliin, neopentyyliglykoliin, trime-tylolipropaaniin, glyseroliin, diglyseroliin tai penta-erytritoliin.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kovet-5 tuvien tekohartsiseosten käyttö, tunnettu siitä, että kohdan B) mukaisina amiiniyhdisteinä käytetään ali-faattisia amiineja, joilla on yleiset kaavan I ja/tai II.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kovettuvien tekohartsiseosten käyttö, tunnettu siitä, 10 että amiiniyhdisteinä lisätään addukteja, jotka koostuvat yleisten kaavojen I ja/tai II mukaisista amiineista yhdessä heksaanidiolin, glyserolin ja diglyserolin glysidieet-terien kanssa.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kovettuvien teko- 15 hartsiseosten käyttö, tunnettu siitä, että glysi- dyylieetterien epoksiryhmää kohti lisätään noin 1 mol amiinia.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen kovettuvien tekohartsiseosten käyttö, tunnettu siitä, 20 että kohdan C) mukaisina termoplastisina hartseina käytetään polyaminoamideja tai polyesteriamideja, jotka pohjautuvat polymeroituihin rasvahappoihin ja polyamiineihin ja/tai alkanoliamiineihin, polyakrylaatteihin ja polymet-akrylaatteihin, joiden happoluvut ovat välillä 50 - 120. 25 Θ. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kovettuvien teko hartsiseosten käyttö, tunnettu siitä, että suo-lanmuodostukseen käytetään kohdan C) mukaisten hartsien karbonyyliryhmää kohti 1-4 kohdan B) mukaisten amiinien aminoryhmää.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen kovet tuvien tekohartsiseosten käyttö, tunnettu siitä, että kohdan A) mukaisia glysidyyliyhdisteitä käytetään määrinä, jotka ovat välillä 0,5:1 - 1,5:1, laskettuna amiinivetyatomien perusteella. 25 8851 2
10. Menetelmä kovettuvien tekohartsiseosten valmis-, tamiseksi, jotka liuottimen poishaihdutuksen jälkeen anta vat fysikaalisesti kuivia ja kirkkaita kalvoja ja jotka kovettuvat huoneen lämpötilassa tai hiukan kohotetussa 5 lämpötilassa ja jotka käsittävät A) vähintään yhtä alifaattista glysidyyliyhdistet-tä, jossa on useampia kuin yksi epoksiryhmä molekyyliä kohti, ja B) 1. alifaattisia amiineja, joilla on yleinen kaa- 10 va H2N-(CHR)X-NH2 I jossa R voi olla vety tai alkyyliryhmänä sellainen, jossa on 1 - 4 C-atomia, ja x on arvoltaan 2-6, ja/tai 15 2. polyalkyleenipolyamiineja, joilla on yleinen kaava H2N-£ (CHR)s-NH rH II jossa symboleilla R ja x voi olla edellä mainittu merkitys 20 ja y on arvoltaan 2-4, ja/tai 3. polyeetteriamiineja, joilla on yleinen kaava H2N-(CH2)n-0-f R^ojr (CHj^-^NHj III 25 jossa R1 voi olla mahdollisesti substituoitu alkyyliryhmä, jossa on 1 - 4 hiiliatomia, z on 0, 1, 2 tai 3 ja n on 2 -- *·* 5, ja/tai 4. heterosyklisiä amiineja, joilla on yleinen kaava V'[90 j-^ NH A-(CH2)X-NH2 IV jossa A on C tai N ja x voi olla arvoltaan 2-6, ja/tai '"·* 5. alkanoliamiineja, joilla on yleinen kaava 26 8851 2 H TJ-RJ-OH V S 5 jossa R2 on (CRRX-, jossa symboleilla R ja x on edellä mainittu merkitys tai R2 on -C( H2 )2-0-( CH2 )2, ja/tai 6. addukteja, joissa on vapaita amiiniryhmiä ja jotka koostuvat a) kohdan A) mukaisista alifaattisista glysidyyli- 10 yhdisteistä ja b) vähintään yhdestä kohtien 1. - 4. mukaisista amiineista ja mahdollisesti aina 50 ekvivalentti-%:iin asti yhdestä kohdan 5. mukaisista amiineista, ja jolloin lisätään kohdan A) mukaista epoksiryhmää kohti 0,8 -1,2 15 mol kohtien 1. - 4. mukaista amiinia, ja C) termoplastisia hartseja, joissa on vapaita kar-boksyyliryhmiä ja joiden happoluku on välillä 40 - 200 ja jolloin kohdan C) mukaista karboksyyliryhmää kohti tulee 1 - 10 kohdan B) mukaisen yhden tai useamman amiinin amino- 20 ryhmää, j a D) liuottimia tai liuotinseoksia sekä mahdollisesti E) pigmenttejä, väriaineita, kiihdytysaineita, reaktiivisia ohennusaineita, jatko-, kostutus- ja juoksu-tusaineita sekä modifiointiaineita, 25 tunnettu siitä, että alkoholi/vesiseokseen (1:9) lisätään peräkkäin amiinia, epoksihartsia ja termoplastista hartsia ja liuotetaan lämmittäen. 27 8 8 5 1 2