FI87751B - Foerfarande och anordning foer att automatisk bringa tecken pao avstaond fraon varandra under nedskrift av tecknen - Google Patents

Description

1 87751

Menetelmä ja laite merkkien saattamiseksi automaattisesti välimatkan päähän toisistaan merkkejä kirjoitettaessa Tämä keksintö koskee menetelmää vierekkäisten merkkien välimatkan asettelemiseksi järjestelmässä merkeistä muodostuvien tekstirivien valmistamiseksi käyttämällä tietokonetta ja siihen liittyvää tietokonemuistilaitetta, menetelmän sisältäessä vaiheina: a) järjestetään muistilaite, joka säilyttää annetun kokoisten merkkien kirjainsarjaa kuvaavaa dataa, ja joka sisältää kullekin tällaiselle merkille ensimmäisen tiedoston, joka määrittää merkin muodon, toisen tiedoston, joka määrittää likimääräisesti merkin vasemman sivun muodon useilla vasemman sivun välimatka-arvoilla, ja merkin oikean sivun muodon useilla oikean sivun välimatka-arvoilla, jolloin vasemman sivun välimatka-arvojen lukumäärä on yhtä suuri kuin oikean sivun välimatka-arvojen lukumäärä ja nämä välimatka-arvot liittyvät vastaavasti yhtäläiseen lukumäärään pystysuunnassa sijaitsevia tasoja sekä merkkien vasempia että oikeita sivu- : ja varten, b) luetaan sanotusta muistilaitteesta data valittujen merkkien jonoa varten tekstirivin kehittämistä varten, c) sanotun jonon valittujen merkkien kutakin vierekkäistä paria varten käsitellään tietokoneessa vasemmanpuoleisen merkin oikean sivun välimatka-arvot ja oikeanpuoleisen merkin vasemman sivun välimatka-arvot jokaisella mainitulla eri tasolla annetun ohjelman mukaisesti, välimatkadatan tuottamiseksi, joka määrittää kunkin vierekkäisen merkkiparin välissä kyseisillä eri tasoilla sovellettavan välin :.f.: ja : d) kehitetään merkkien rivi käyttäen merkkien kunkin vierek käisen parin välisen etäisyyden määrittämiseksi tätä väli-matkadataa.

2 87751 Tämän keksinnön menetelmä ja laite on kehitetty käytettäväksi alunperin automaattisen merkkigeneraattorin kanssa, kuten on esitetty ja kuvattu FI-patenttihakemuksessa 832081, ja niitä kuvataan seuraavassa sovellettuna tällaiseen laitteeseen. Kuitenkaan keksintöä ei rajoiteta tällaiseen sovellutukseen, ja se voi sen sijaan olla hyödyksi monissa muissa tietokoneen ohjaamissa järjestelmissä, jotka käsittävät tekstirivien latomisen tai kehittämisen - erikoisesti järjestelmissä, joissa merkit kehitetään tietokoneen muistissa olevista merkkien fonteista, kirjainsarjoista.

Eräs ongelma tekstirivien latomisessa on se, että miellyttävää ulkomuotoa varten on käytettävä erilailla vaihtelevia välejä eri merkkiparien välillä. "Oikea" väli minkä tahansa kahden merkin välillä on arvostelukysymys, ja aikaisemmin työntekijä on säätänyt sitä usein käsin. Esimerkiksi em. FI-patenttihakemuksen mukainen automaattinen ilmoituskilpien valmistuslaite muodostaa vakiovälin kunkin merkkiparin välille, ja näppäimistö sisältää ainakin yhden "tiivistys"-näppäimen, jolla työntekijä voi vähentää kasvavia määriä tällaisista vakioväleistä. Tällaisen ilmoituskilven valmis-: · tuslaitteen eräässä varsinaisessa suoritusmuodossa on jär-

Yi jestetty kaksi tiivistysnäppäintä, yhden ollessa "1/4"-tii vistys ja toisen ollessa "1/8"-tiivistys. Painamalla "1/4"-·:·: tiivistyksen näppäintä vähennetään annettu määrä, riippuen valitun merkin korkeudesta, vakiovälimatkasta kahden annetun merkin välillä ja painamalla "1/8"-tiivistyksen näppäintä vähennetään toinen määrä, joka on puolet sanotusta annetusta . . määrästä, vakiovälimatkasta. Tällainen käsin tapahtuva merk kien välimatkan säätäminen on kuitenkin aikaa vievää ja vaativaa työntekijältä, ja siksi tämän keksinnön kohteena on : : : aikaansaada menetelmä ja laite esteettisesti miellyttävän merkkien välin saavuttamiseksi ilman tarvetta työntekijän ... väliintulosta.

3 87751

Eräs ilmeinen tapa aikaansaada automaattinen merkkien välimatkan säätö olisi sijoittaa muistiin taulukko, joka määrittelee merkkien välimatkan, käytettäväksi fontin mitä tahansa mahdollista merkkiparia varten. Kuitenkin, koska merkkien fontti normaalisti sisältää ainakin täydelliset isojen kirjainten aakkoset, täydelliset pienten kirjainten aakkoset ja täydellisen sarjan numeroita ja välimerkkejä, tulisi tällainen taulukko olemaan hyvin laaja ja hankala käyttää. Keksinnön lisäkohteena on siksi aikaansaada automaattinen merkkien välimatkan säätö, jolla vältetään merkkiparin välimatka-taulukon käyttö, mutta jolla kuitenkin saavutetaan digitaalisen käsittelyn avulla merkkien väliset etäisyydet, riippuen yksittäisten merkkien muodoista, jotka muodostavat kunkin merkkiparin.

Tämän aikaansaamiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa.

Muut keksinnön kohteet ja edut ilmenevät seuraavasta kuvauksesta ja oheisista piirustuksista.

Keksintö perustuu menetelmään vierekkäisten merkkien välisen etäisyyden asettamiseksi tietokoneen ohjaamassa tekstinvalmistusjärjestelmässä. Tietokoneen yhteydessä olevassa muistissa säilytetään ensimmäinen tiedosto, kuten piirretiedosto, joka määrittää merkkien muodon, ja toinen tiedosto, joka määrittää useita välimatka-arvoja, riippuen kunkin merkin muodosta eri korkeustasoilla pitkin sen oikeata ja vasenta sivua. Siinä säilytetään myös etuylitys- ja takaylitysmittoja kullekin 4 87751 merkille, joita mittoja käytetään määrittämään perusvälimatka kullekin merkkiparille lisäämällä vasemman merkin takaylitys oikean merkin etuylitykseen. Valittujen merkkien vierekkäisen parin kehittämisen yhteydessä vasemman merkin oikean sivun välimatka-arvot ja oikean merkin vasemman sivun välimatka-arvot käsitellään etuylitys- ja takaylitvsmittojen kanssa edeltä annetun ohjelman mukaan, tuottamaan tulokset, jotka määräävät tällaisten merkkien välillä käytettävän välimatkan.

Keksinnön yksityiskohtaisemman aspektin mukaan ohjelma, jonka mukaan välimatka-arvot käsitellään, on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa välimatka-arvot käsitellään muutoksen aikaansaamiseksi perusvälimatkasta siinä tapauksessa, että kaksi merkkiä voidaan asettaa limittäin. Toisessa vaiheessa välimatka-arvot käsitellään säädön aikaansaamiseksi perusvälimatkasta, riippuen avoimmuudesta tai tyhjästä tilasta kahden kirjaimen välillä perusvälimatkan olosuhteissa.

Keksinnön kohteena on lisäksi laite edellä mainitun menetelmän suorittamiseksi.

. . Kuvio 1 on perspektiivikuva automaattisesta ilmoituskilven : valmistuslaitteestä, joka ilmentää tätä keksintöä.

Kuvio 2 on kuva tekstirivistä, jossa on tasaiset merkkien välit.

Kuvio 3 on kuva tekstirivistä, jossa merkkien välimatka on sellainen, joka saavutetaan tämän keksinnön menetelmällä ja lait-teella.

Kuviot 4a-4h ovat kuvia, jotka esittävät esimerkin tavoin väli-: matka-arvojen määräämistä erilaisille isoille Helvetica- kirjainmerkeille.

Kuvio 5 on kaavakuva esittäen tiedon järjestelyä, jota säilytetään fontin muistilevyssä kuvion 1 mukaisessa laitteessa.

Kuvio 6 on vuokaavio esittäen keksinnön mukaista menetelmää.

Kuvio 7 esittää täydellisiä aakkosia isoista ja pienistä Helvetica-kir jainmerkeistä.

5 87751

Kuvio 8 on kaavakuva esittäen esimerkinomaisia välimatka-arvoja kuvion 7 mukaisille isoille ja pienille Helvetica-kirjainmer-keillä.

Kuten aikaisemmin on mainittu, keksintöä voidaan käyttää erityyppisten ladontalaitteiden yhteydessä, mutta .kuvaustarkoituk-sessa se on kuviossa 1 esitetty yhdistettynä automaattiseen ilmoituskilven valmistuskoneessa 10. Kone 10, paitsi että siihen sisältyy keksinnön mukainen automaattinen merkkien välimatkan säätö (AUTO-SPACE) ja pienempiä tähän liittyviä muutoksia, joita tämän jälkeen selostetaan yksityiskohtaisesti, on identtinen koneen kanssa, jota kuvataan FI-patenttihakemuksessa 832081, joka liitetään tähän viitteenä, ja johon viitataan lisäyksityiskohtien osalta.

Tämän keksinnön tarkoituksia varten on riittävää huomioida, että kone 10 merkitsee tai leikkaa tekstirivit, joita on merkitty viitenumerolla 11, arkkimateriaalikannattimelle 13. Työ-kalupää 12 on siirrettävä esitetyn Y-koordinaatin suunnassa, ja ketjupyöräpari, joka ei näy kuviossa 1, tarttuu reikiin 14, 14 kannattimen 13 vastakkaisissa, pitkittäisissä reunoissa, siirtääkseen sitä X-koordinaatin suunnassa. Tietokoneohjaus koneessa 10 siirtää automaattisesti työkalupäätä 12 ja kannatin-·· _ ta 13 samanaikaisesti X- ja Y-koordinaattien suunnissa haluttujen tekstin merkkien saamiseksi kannattimelle. Toimintatavan ollessa merkitsemistä kannatin 13 on paperiarkki ja työkalu 16, jota työkalupää 12 kannattaa, on lyijykynä tai muu piirtoväline, niin että merkit piirretään kannattimelle, tavallisesti koneen säädön ja toiminnan testaamiseksi ja tarkistamiseksi, tai koeajon suorittamiseksi ennen leikkausvaihetta. Toimintatavan ollessa leikkaamista kannatin 13 on laminoidun ilmoituskilven valmistusaineen levy, joka muodostuu esim. termoplastisen " vinyylin yläkerroksesta, jota irrotettavasta tukee puristus- herkän liiman avulla pohjatukikerros, kuten suhteellisen paksun paperin kerros, joka on päällystetty silikonilla, ja työkalu-pään 12 työkalu 16 on leikkuri, joka toimii leikaten merkkejä 6 87751 kannattimen päälipuolen vinyylikerroksesta myöhempää käyttöä varten ilmoituskilven valmistuksessa.

Kone 10 käsittää myös näppäimistön, joka sisältää sarjan näppäimiä 18, joilla tekstiriviin sisällytettävät merkit voidaan valita, ja viedä muuta tietoa ohjausjärjestelmään. Näiden näppäinten 18 takana on lisärivi näppäimiä, joita on yleisesti merkitty viitenumerolla 19, ja joita sanotaan "toiminta"-näppäimiksi, joilla koneen eri toiminnat voidaan valita ja säätää.

Tässä esiintyviä tarkoituksia varten riittää huomioida, että tämä näppäinten rivi 19 sisältää "kirjaimen korkeus"-näppäimen 20, "välimatka"-näppäimen 21, "tiivistyksen säätö"-näppäimen 22, "+l/8-tiivistys"-näppäimen 23, "-l/8-tiivistys"-näppäimen 24, "kokonaispituus"-näppäimen 25, "pituuden näyttö"-näppäimen 26 ja "automaattinen välimatkan säätö"-näppäimen 28.

Käyttämällä korkeusnäppäintä 20 työntekijä voi saada minkä tahansa halutun kirjainkorkeuden koneen 10 puitteissa. Painamalla korkeusnäppäintä 20 kone asetetaan korkeuden valinta-tilaan, ja sen jälkeen työntekijä voi saada halutun korkeuden painamalla varsinaisia näppäimiä näppäimistössä 18. Sen jälkeen : ·... kun korkeusvalinta on suoritettu, voidaan painaa "palautus"-: näppäintä tai muuta toimintanäppäintä, koneen poistamiseksi korkeuden valintatilasta, ja sen jälkeen merkit saadaan valitun korkuisina. Muistilevyssä tai muussa datan muistissa, jossa valittu merkkifontti on varastoituna, on korkeusnormin osadata, joka määrittää varastoidun merkkitiedon korkeusnormin. Kaikki tieto koskien fontin kutakin merkkiä on varastoituna tähän kor-keusnormiin, ja kun tieto luetaan muistista, se kerrotaan sopivalla kertoimella, jonka laskee säätöjärjestelmän tietokone, sen suhteuttamiseksi valitun korkuiseen merkkiin. Toisin sanoen, muistissa säilytetyn merkkien fontin korkeusnormi voi olla yksi tuuma, joka tarkoittaa, että kaikki säilytetty data liittyy yksi tuuma korkeaan merkkiin. Jos käyttäjä valitsee kirjainkorkeudek-si kaksi tuumaa, silloin tässä tapauksessa kaikki data, joka : luetaan kyseessä olevasta muistista, kerrotaan kertoimella 2, 7 87751 tähän mukaanluettuna data koskien kunkin merkin etuylitys- ja takaylitysmittoja ja sen välimatka-arvoja, kuten edellä on kuvattu.

Välimatkanäppäintä 21 käytetään merkkien kokonaisvälimatkan valinnan suorittamiseksi, jota sanotaan "prosentuaaliseksi välimatkan määräämiseksi". Kuten seuraavassa selitetään, varastoitu fonttitieto antaa välimatkan alku- tai perusmäärän kaikkien merkkiparien välillä, ja tämän keksinnön AUTO-SPACE-piirre, jos sitä käytetään aikaansaa säädön perusvälimatkaan, ottaakseen huomioon merkkien muodon, jotka muodostavat kunkin merkkiparin. Painamalla välimatkanäppäintä 21 kone voidaan asettaa välimatkan valintatilaan, jonka aikana näppäimistön muita näppäimiä voidaan käyttää halutun prosenttimäärän säädön määrittämiseksi, joka vaikuttaa kaikkiin merkkien välisiin etäisyyksiin tekstirivillä. Toisin sanoen, valitsemalla asianmukainen prosentuaalinen välimatka, kaikki merkkien välit voidaan suurentaa merkkien levittämiseksi erilleen, tai kaikki merkkien välit voidaan pienentää merkkien työntämiseksi lähemmäksi toisiaan. Sen jälkeen kun "prosentuaalinen välimatka" on näin määritetty, voidaan painaa "palautus"-näppäintä tai muuta toiminta-; näppäintä valitun arvon syöttämiseksi, ja sen jälkeen sitä käyte- . . : tään merkkien välisen etäisyyden määräämisessä, jolla merkkejä ·.·. kehitetään. Kun AUTO-SPACE-ominaisuutta ei käytetä, perusvälimatkaan otetaan O % välimatkan säätöä, ja tästä voidaan tehdä mikä tahansa muu prosentuaalinen säätö arvosta -100 % arvoon +999%. Arvon -100 % syöttäminen saa järjestelmän poistamaan 100 % merkkien välisestä etäisyydestä. Syötetty arvo -50 % aikaansaa merkkien välimatkan, joka on puolet perusvälimatkasta. Syötetty arvo +100 % aikaansaa merkkien välimatkan, joka on kaksin- ‘ * kertainen verrattuna perusvälimatkaan, jne. Jos käytetään AUTO-SPACE-ominaisuutta, syötettyä prosentuaalista välimatkaa käytetään hieman eri tavalla olennaisen samojen tulosten tuotta-miseksi, kuten selitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa. Suoritettaessa prosentuaalisen välimatkan säätöä, käytettäessä : ' ‘ AUTO-SPACE-ominaisuutta tai ilman sitä, säädetään vain merkkien välimatkaa, eikä mitään säätöjä tehdä merkkien korkeudessa tai leveydessä.

8 87751

Termi "AUTO-SPACE" viittaa tämän keksinnön automaattiseen välimatkan säätöominaisuuteen. Kuvatussa tapauksessa, kun näppäintä 28 painetaan, otetaan mukaan "AUTO-SPACE"-toiminta ja lisätään se koneen toimintaan, jolla aikaansaadaan kehitettyjen merkkien välimatkan säätäminen vierekkäisten merkkiparien muotojen mukaan, miellyttävämmän näköisen tekstirivin luomiseksi.

Kun näppäintä 28 sen jälkeen painetaan jälleen, poistetaan "AUTO-SPACE"-toiminta, eikä sitä sisällytetä koneen toimintaan.

Toimintanäppäimen, kuten näppäimen 28 järjestäminen, AUTO-SPACE-toiminnan lisäämisen tai poisjättämisen sallimiseksi työntekijän tahdosta riippuen, ei kuitenkaan ole olennaista. Vaihtoehtoisesti kone 10 voidaan suunnitella ilman tällaista näppäintä ja käytettäväksi fontin muistilevyjen kanssa, joihin sisältyy AUTO-SPACE- tiedosto (so. merkkien välimatka-arvot, kuten seuraavassa kuvataan) samoin kuin muistilevyjen kanssa (jollaisia käytetään FI-patenttihakemuksen 832081 mukaisen koneen kanssa), jotka eivät sisällä AUTO-SPACE-tiedostoa, koneen automaattisesti ottaessa mukaan AUTO-SPACE-toiminnan, kun AUTO-SPACE-tiedosto ilmestyy luetulla muistilevyllä, ja automaattisesti jättäen ottamatta mukaan tämän ominaisuuden, kun luettuun levyyn ei sisälly AUTO-SPACE-tiedostoa.

"AUTO-SPACE"-ominaisuuden ollessa käytössä valmistetussa teksti-rivissä tulisi olla työntekijää täysin tyydyttävät välit. Kuitenkin haluttaessa työntekijä voi tehdä lisäsäätöjä välimatkoihin, tai voi tehdä säätöjä merkkirivin väleihin, joka on tehty ilman "AUTO-SPACE"-ominaisuutta, käyttämällä tiivistysnäppäimiä 22, 23 ja 24. Välien säätö tiivistysnäppäinten 22, 23 ja 24 avulla tapahtuu sen jälkeen, kun kaikki muut tekstiriviä määrit-: tävät parametrit on syötetty, lukuunottamatta rivin pituuden parametriä, kuten kuvataan edempänä. Tiivistäminen, joka aikaansaadaan näppäimillä 22, 23 ja 24, tapahtuu pääasiassa seuraavalla tavalla. Ensin, painamalla asianmukaisia näppäimiä, valmistettava tekstirivi syötetään koneeseen, ja rivi merkitään kannatinarkille. Työntekijä tarkastaa sitten piirretyn rivin nähdäkseen, jos jotain muutoksia tulisi tehdä välimatkassa kahden 9 87751 merkin minkä tahansa yhdistelmän välillä. Jos työntekijä päättää, että välimatka kahden merkin annetun yhdistelmän välillä olisi muutettava, hän silloin painaa "tiivistyksen säätö"-näppäintä 26 ja sitten painaa muita näppäimistä 18, saadakseen esiin merkkejä sisältävän yhdistelmän, joka ilmestyy näyttöön 30. Työntekijä voi sitten muuttaa välimatkaa merkkien tämän yhdistelmän välillä missä tahansa kohtaa tekstiriviä, painamalla näppäimiä 23 ja 24. Jokainen "-l/8-tiivistys"-näppäimen 23 painaminen edelleen lyhentää välimatkaa merkkien välillä, kun taas jokainen "+l/8-tiivistys"-näppäimen 24 painaminen edelleen lisää välimatkaa. Sen jälkeen kun työntekijä on syöttänyt halutun, kyseisen merkkiyhdistelmän välisen tiivistysarvon, hän painaa palautusnäppäintä tai toista toimintanäppäintä, ja sen jälkeen käsin syötetty tiivistysarvo sisällytetään seuraavana tapahtuvaan tekstirivin valmistamiseen.

Kuten on selitetty em. vireillä olevassa FI-patenttihakemuksessa, koneen 10 piirtämät tai merkitsemät merkit tuotetaan merkkien fonteista, jotka säilytetään muistilevyllä tai muuhun datan muistiin, joka on liittyneenä koneen tietokoneohjausjärjestelmään. Joukko erilaisia muistilevyjä, joista kukin säilyttää erilaisen merkkien fontin, voidaan sisällyttää koneeseen, koneen : sallimiseksi kehittää valikoiman erityylisiä merkkejä. Muun muassa, kukin muistilevy säilyttää "tiivistys"-datan, joka kuvaa lisääntyvää muutosta, jolla merkkien välistä välimatkaa muutetaan kullakin jommankumman tiivistysnäppäimen 23 ja 24 paina-— misella.

"Kokonaispituus"-näppäin 25 ja "pituuden näyttö"-näppäin 26 : muodostavat välikappaleen valmistetun tekstirivin pituuden säätä miseksi. Kun "välimatka"-näppäin 21 ja tiivistysnäppäimet. 22, 23 ja 24 sallivat merkkien välimatkan säädön, sallivat "pituus"-näppäimet 25 ja 26 tekstirivin kokonaispituuden muuttamisen, supistamalla tai laajentamalla suhteellisesti merkkien samoin - kuin merkkien välimatkojen leveyttä, muuttamatta merkkien korkeutta.

10 87751

Tekstirivin "vapaa pituus" on rivin pituus ilman mitään pituuden säätöä. Se tarkoittaa, että "vapaa pituus" kuvastaa valittua välimatkan prosenttimäärää, asetettuja tiivistysmääriä, valittua merkin korkeutta ja merkkien välimatkan säätöjä, jotka on tehty tämän keksinnön mukaisella "AUTO-SPACE"-laitteella, ja se lasketaan uudelleen, milloin tahansa mitä tahansa näistä muutetaan. Koneen 10 ohjaus on järjestetty siten,että rivin pituuden säätö suoritetaan seuraavalla tavalla. Ensin käytetään "kokonaispituus"-näppäintä 25 pituussäädön lajin valitsemiseksi ja esittämiseksi näytössä 30. Jos näppäintä 25 painetaan kerran, näytössä lukee "vapaa", ja järjestelmän laji on "vapaa". Kun näppäintä painetaan jälleen, näyttö osoittaa "ohjattu", ja järjestelmän laji on "ohjattu"; ja kun näppäintä painetaan kerran jälleen, näyttö osoittaa ja järjestelmän laji on "prosentuaalinen pituus". "Pituuden näyttö"-näppäin 26, painettuna, kytkee näytön 30 tekstipituuden arvoon valitussa lajissa.

Rivin pituuden säädön suorittamiseksi varsinaisella tekstirivillä, työntekijä ensin syöttää sarjan merkkejä ja muita parametrejä, luetellun halutun tekstirivin järjestelmään käyttämällä * ·. näppäimistöä 18 ja toimintanäppäimiä 19. Kokonaispituusnäppäin- : tä 25 painetaan sitten niin monta kertaa kuin tarvitaan, kunnes ; ·. sana "vapaa" ilmestyy näyttöön 30, ilmaisten koneen olevan "vapaa"-tilassa. Työntekijä painaa nyt "pituuden näyttö"-näppäintä 26, ja luku ilmestyy näyttöön 30 edustaen, tuumina, syötetyn tekstirivin vapaata pituutta. Tämä tarkoittaa, että tekstirivillä piirrettynä tulee olemaan pituus tuumina, joka on sama kuin luku, jonka näyttö 30 osoittaa, tämän pituuden ollessa rivin pituus vasemmanpuolimmaisen merkin vasemmasta reunasta oikeanpuolimmaisen merkin oikeaan reunaan - se tarkoittaa, että mitään etuylitys- tai takaylitysmittoja ei sisällytetä tekstirivin kumpaankaan päähän.

Tekstirivin pituuden muuttamiseksi "ohjatuksi" pituudeksi, työntekijä painaa nyt jälleen "kokonaispituus"-näppäintä 25, 1' 87751 kunnes näyttö 30 osoittaa sanaa "ohjattu" ja sitten jälleen painaa "pituuden näyttö"-näppäintä 26. Näyttö 30 osoittaa jälleen aluksi rivin vapaata pituutta, mutta tämä voidaan korvata uudella syötöllä, joka edustaa haluttua ohjattua pituutta, syöttämällä uusi arvo näppäimillä 18. Sen jälkeen kun haluttu ohjattu pituus on näin syötetty, painetaan palautusnäp-päintä, ja sen jälkeen tekstirivi voidaan valmistaa kokonaispituudella, joka on sama kuin edellä kuvatulla menetelmällä syötetty, ohjattu pituusmitta. Tehtäessä tällainen ohjattu pituuden säätö, koneen ohjaus jakaa ohjatun rivin pituuden vapaalla rivin pituudella, rivin pituuden mittakaavakertoimen saamiseksi, ja sen jälkeen kaikki vaakasuoran datan tieto kerrotaan tällaisella mittakaavakertoimella kunkin merkin ja kunkin merkki-välin laajentamiseksi tai supistamiseksi.

Toinen tapa suorittaa rivin pituuden säätö on käyttää "prosentuaalinen pituus"-tapaa. Tässä tapauksessa, sen jälkeen kun tekstiriviä edustava sarja merkkejä on syötetty järjestelmään, "kokonaispituus"-näppäintä 25 painetaan riittävän monta kertaa, kunnes sanat "prosentuaalinen pituus" ilmestyvät näyttöön 30. Sitten painetaan "pituuden näyttö"-näppäintä 26, ja näyttö 30 .. . osoittaa "100 %" ilmaisten, että mitään prosentuaalisen pituuden .·. ; säätöä ei ole vielä tehtv. Prosentuaalisen pituudensäädön tekemi seksi syötetään haluttu säädön prosenttimäärä näppäimillä 18, ja painetaan "palautus"-näppäintä. Syötettäessä "80" saadaan kone sen jälkeen piirtämään syötetty tekstirivi kahdeksaankymme-neen prosenttiin sen vapaasta pituudesta. Syötettäessä "160" saadaan kone sen jälkeen piirtämään syötetty tekstirivi kuusikymmentä prosenttia suurempaan pituuteen kuin sen vapaa pituus.

Kuviot 2 ja 3 esittävät, esimerkkinä, vertailua tekstirivin, joka on valmistettu ilman tämän keksinnön mukaista AUTO-SPACE-laitetta (kuvio 2), ja saman rivin välillä, joka on valmistettu käyttäen tällaista laitetta (kuvio 3). Kuvio 2 myös esittää eri mittoja, jotka liittyvät tekstiriviin. Viitaten tähän ku-: vioon, kullakin merkillä on korkeusmitta h ja leveysmitta d.

Jokaisella merkillä on siihen liittyneenä etuylitysmitta a ja 12 87751 takaylitysmitta b. Etuylitysmitta a on vaakasuora etäisyys viivan 32, joka on välimatkan päässä merkin vasemmalla puolen, ja toisen viivan 34 välillä, joka kulkee merkin vasemmanpuolei-simman äärikohdan kautta, samalla kun takaylitysmitta b on vaakasuora etäisyys viivan 36, joka kulkee merkin oikeanpuoleisimman äärikohdan kautta, ja viivan 38 välillä, joka on välimatkan päässä oikealle merkistä. Viivat 32, 34, 36 ja 38 on kaikki piirretty merkkien kaltevaan kulmaan. Kuviossa merkeillä ei ole kaltevuutta, ja siksi viivat 32, 34, 36 ja 38 ovat pystysuoria. Korkeus h, leveys d, etuylitys a ja takaylitys b kullekin merkille on varastoitu fontin muistilevylle annetun korkeus-normin kohdalle, ja näiden mittojen varsinaiset arvot, käytettynä lopullisesti valmistetussa merkissä, saadaan kertomalla varastoidut arvot mittakaavakertoimella, joka tarvitaan työntekijän valitseman merkkikorkeuden saavuttamiseksi. Annettua, valittua, nimellistä merkkikorkeutta varten yksittäisten isojen kirjainten merkkien korkeudet ovat suunnilleen yhtä suuret keskenään, vaikka tyypillisessä fontissa merkit, joilla on pyöristetyt ylä- ja alaosat, kuten merkit "0", "C" ja "G" voivat olla hieman suurempia korkeudeltaan kuin merkit, joilla on ei-pyöris-tetyt ylä- tai alaosat, kuten merkit "N", "I" ja "E". Pienten :. kirjainten merkeillä, johtuen rivin yläpuolella ja alapuolella - olevista osista, voi olla olennaisen erilaiset korkeusarvot merkistä toiseen, ja sekä isoissa että pienissä kirjaimissa merkin leveysmitta d voi vaihdella suuresti merkistä toiseen.

Annetun merkin etuylitysmitta a ja takaylitysmitta b voivat ---- erota toisistaan ja voivat myös olla erilaiset merkistä toiseen. Kuitenkin tyypillisessä fontissa, ja kuten on edullista tämän keksinnön käytännössä, kunkin merkin etuylitys- ja takaylitys-- mitat ovat keskenään yhtäsuuret tai hyvin lähelle yhtä suuret : ’ · keskenään. Se tarkoittaa, että esim. kuvatussa kuvion 2 tapauksessa: ax = b1; a2 = b2; a3 = b3; ja a4 = b4, ja a·^ a2, a3, a4 ovat kaikki yhtä suuria t£ti lähes yhtä suuria keskenään.

' ’ Kuvion 2 mukaisilla annetuilla etuylitys- ja takaylitysmitoilla • · merkkien välinen perusvälimatka saadaan aloittamalla merkin 13 87751 etuylitys sen vasemmalla puolella olevan merkin takaylit.yksen lopusta. Se tarkoittaa, että merkkien välinen perusvälimatka c1-2 ensimmäisen ja toisen merkin välillä muodostuu ensimmäisen merkin takaylityksestä ja toisen merkin etuylityksestä a2· Edullisesti kahden vierekkäisen merkin perusvälimatka on noin 15 % merkin korkeudesta. Siksi yksi tuuma korkeille merkeille etuylitys kullekin merkille voi olla 0,075" ja takaylitys samoin 0,075". Tekstirivin pituus L on etäisyys ensimmäisen merkin va-semmanpuoleisimman äärikohdan ja viimeisen merkin oikeanpuoleisimman äärikohdan välillä, eikä sisällä ensimmäisen merkin etu-ylitysmittaa a.^ tai viimeisen merkin takaylitysmittaa b^.

Koska etuylitys- ja takaylitysmitat ovat merkistä merkkiin olennaisesti samat keskenään, ovat merkkien väliset perusvälimatkat, kuten esitetään kohdissa c^_2, c2_2 ja c3_4» samat tai hyvin lähelle samat keskenään ja tuottavat kuviossa 2 esitetyt merkkien välimatkat.

Kuten voidaan nähdä vertaamalla kuvioita 2 ja 3, kuvion 2 perusvälimatka näyttää jättävän liian paljon tilaa muutamien kirjainparien välille, kuten parin "PA" ja parin "AI" väliin, ja miel-: lyttävämpi teksti voidaan saada, kuten kuviossa 3, siirtämällä muutamia kirjainpareja lähemmäksi toisiaan, kuin on niiden ‘ perusvälimatka.

Tämän keksinnön mukainen ΆϋΤΟ-SPACE"-ominaisuus eli automaatti nen merkkien välimatkan asettaminen aikaansaa välineen, jolla voidaan saavuttaa välimatkan säätö, jollainen on esitetty malliksi kuviossa 3, ja joka riippuu merkkien muodoista, ohjaamalla tietokoneen avulla konetta 10. Tämä ominaisuus perustuu numeerisiin "välimatka-arvoihin", jotka lisätään kuhunkin merkkiin ' osana fontista, jota säilytetään liitetyssä muistilevyssä tai . ·. muussa muistissa, ja jotka numeerisesti kuvaavat likimääräisellä tavalla kunkin merkin oikean ja vasemman puolen muodon. Välimatka-arvojen määrä, joka liittyy kuhunkin merkkiin, voi vaihdella, ilman että poiketaan keksinnöstä. Mitä suurempi on käytettyjen 14 87751 välimatka-arvojen määrä,,sitä tarkemmin merkkien sivujen muotoja voidaan kuvata, mutta sitä monimutkaisemmaksi näiden arvojen käsittely tulee, välimatkatietojen saamiseksi. Kompromissina välimatka-arvojen määrä merkin kutakin sivua varten on edullisesti kolmen ja kahdeksan välillä. Seuraavassa kuvatussa tapauksessa ja esimerkkinä esitettynä kuvioissa 4a-4h kuhunkin merkkiin liittyneenä on kahdeksan välimatka-arvoa, neljä (L^-L^) merkin vasenta sivua varten ja neljä (R^-R^) kunkin merkin oikeaa sivua varten. Välimatka-arvot merkin oikeata sivua varten valitaan edustamaan, ainakin likimäärin ja numeerisella tavalla, merkin oikean sivun muotoa, samalla kun vasemman sivun välimatka-arvot valitaan samalla tavoin edustamaan, ainakin likimäärin ja numeerisella tavalla, merkin vasemman sivun muotoa. Sen jälkeen kun näin on kuvattu kunkin merkin oikeata ja vasenta sivua numeerisella tavalla, pysyen keksinnön piirissä tätä numeerista tietoa käyttää sitten koneen lo tietokone, aikaansaadakseen säädön merkkien välimatkoihin, joka perustuu kunkin parin kahden merkin toisiaan kohti olevien sivujen muotoihin. Se tarkoittaa, että tultaessa merkkiparin väliseen tilaan, käsitellään numeerisesti vasemman merkin oikean sivun välimatka-arvot oikean merkin vasemman sivun välimatka-: arvojen kanssa edeltä annetun ohjelman mukaisesti ja pitkin ·.: merkkien etuylitys- ja takaylitysmittoja, välimatkan saamiseksi kahden merkin välillä, joka perustuu niiden vastaaviin muotoihin.

Viitaten kuvioihin 4a-4h, välimatka-arvot (numerot sulkumerkeissä) ovat yhteydessä vaakasuoriin etäisyyksiin pystysuorasta kohtisuorasta viivasta, joka on piirretty merkkiin merkin oikean-tai vasemmanpuoleiseen ääripisteeseen, (joka on piirretty ilman kaltevuutta) neljällä tasolla. Ensimmäinen taso on merkin ylä-viiva. Toinen taso on välimatkan päässä yläviivasta etäisyydellä, - - ; joka vastaa 1/3 suuraakkosmerkin korkeudesta. Kolmas taso on välimatkan päässä yläviivasta etäisyydellä 2/3 suuraakkosmerkin korkeudesta, ja neljäs taso on merkin perusviivan kohdalla.

Kunkin merkin neljä vasemman sivun välimatka-arvoa ja neljä : . oikean sivun välimatka-arvoa voidaan säilyttää kahdeksana tavuna muistilevyyn ja jokainen tavu voi muodostua kahdeksasta 15 87751 bitistä. Kunkin tavun näitä kahdeksaa bittiä voidaan vuorostaan käyttää esim. aikaansaamaan 0,002" tarkkuus kullekin välimatka-arvolle, sallien 0,512" maksimiarvon. Nämä arvot vuorostaan soveltuvat 1 tuuman kirjainkorkeudelle, ja niitä voidaan suhteuttaa sopivasti muita merkkikorkeuksia varten.

Kuviot 4a-4h osoittavat välimatka-arvot määrättyinä suuraakkos-kirjaimille A, D, L, 0, P, T, V ja X isoille Helvetica-merkeil-le. Valittu luku kutakin välimatka-arvoa varten voidaan saada mittaamalla kyseinen etäisyys pystysuorasta ääripisteviivasta viereiseen merkin reunaan, mutta luvun ei tarvitse olla tarkka mitattu arvo ja voi, välimatka-arvoja määräävän henkilön arvostelun mukaan, erota tarkasta mitatusta arvosta, jotta voidaan ottaa huomioon se tosiasia, että neljä välimatka-arvoa merkin kullekin sivulle voi antaa vain karkean likiarvomäärityksen tuon sivun muodosta, ja se tosiasia, että parempi likiarvomääri-tys voidaan joskus saada määräämällä jokin muu kuin tarkkaan mitattu luku välimatka-arvoksi. Esimerkiksi kuvatussa kuvion 4e kirjaimen "P" tapauksessa, välimatka-arvo R^, jos käytettäisiin tarkkaan mitattua arvoa, olisi noin 300, kun taas parempi liki-arvomääritys merkin oikean sivun muodolle saatetaan saada käyttämällä lukua 50 arvona R^.

Täydet aakkoset Helvetica-kirjainten suuraakkosille ja pienaakko-sille esitetään kuviossa 7 ja esimerkinomaiset välimatka-arvot niille esitetään kuviossa 8.

Sen jälkeen kun on määrätty numeeriset välimatka-arvot muistissa olevan fontin kunkin merkin oikealle ja vasemmalle sivulle, kunkin merkin sivun muodon likiarvomäärityksen antamiseksi, nämä numeeriset arvot voidaan sitten prosessoida etuylitys- ja takaylitysmittojen ja mahdollisesti muun datan kanssa, merkkien välisten etäisyyksien saamiseksi, huomioonottaen merkkien muodot. Erityinen rutiini, jota käytetään välimatka-arvojen prosessoi-miseksi siten, voi vaihdella poikkeamatta keksinnön laajemmista - aspekteista. Kuitenkin tällä hetkellä edullinen prosessointi- rutiini on kaksivaiheinen rutiini, kuten selostetaan seuraavassa.

is 87 751

Edullisen rutiinin ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan merkkiparin vasemman kirjaimen oikea sivu ja oikean kirjaimen vasen sivu, käyttämällä välimatka-arvoja, sen näkemiseksi, jakavatko vasemman kirjaimen oikeanpuoleinen ääripiste ja oikean kirjaimen vasemmanpuoleinen ääripiste yhteisen tason. Jos ne jakavat yhteisen tason, ja siten niitä ei voida osittain limittää, ei mitään säätöä tehdä tässä vaiheessa. Jos ne eivät jaa yhteistä tasoa, jokin säätö normaali välimatkasta tehdään, tällaisen säädön määrän perustuessa kyseessä olevien välimatka-arvojen edelleen analysointiin.

Erikoisesti, välimatkan säätörutiinin ensimmäisessä vaiheessa, välimatka-arvot vasemman kirjaimen oikeanpuoleiselle sivulle ja oikean kirjaimen vasemmanpuoleiselle sivulle lasketaan keskenään yhteen poikki neljän tason summien tuottamiseksi, yhden kutakin tasoa kohti. Pienin näistä summista on "tiivistys”-määrä tuhannesosatuumina, joka vähennetään perusvälimatkasta kahden merkin välillä. Esimerkki rutiinin tämän vaiheen laskennalle, käyttäen kuvion 8 välimatka-arvoja kirjainten kolmelle eri yhdistelmälle, on seuraavanlainen:

Tiivistysmäärät

‘ Parille AV

. ' (A) oikea sivu + (V) vasen sivu = summa 300 + 0 = 300 200 + 100 = 300 100 + 200 = 300 : 0 + 300 = 300

Tiivistysmäärä = 300 tai 0,3" (pienin summa)

Parille AA

(A) oikea sivu + (A) vasen sivu = summa 300 + 300 = 600 ·· 200 + 200 = 400 100 + 100 = 200 : . . 0 + O =0

Tiivistysmäärä = O (pienin summa) 17 87751

Parille OX

(O) oikea sivu + (X) vasen sivu = summa 100 + 50 150 O + 250 = 250 O + 250 = 250 100 + O 100

Tiivistysmäärä = 100 tai 0,1" (pienin summa)

Sen tähden, edellä olevissa esimerkeissä merkkien pari AV saa -0,3" tiivistysmäärän (se tarkoittaa, että sen merkkienvälistä perusvälimatkaa vähennetään 0,3 tuumalla), pari AA ei saa mitään tiivistyssäätöä, ja pari OX saa -0,1 tuuman tiivistyssäädön.

Nämä lasketut tiivistysmäärät ovat jälleen yhden tuuman kir-jainkorkeudelle, ja jos merkit valmistetaan jollekin muulle nimelliskorkeudelle, tiivistysmäärät kerrotaan sopivalla suhdeluvulla.

Edullisen välimatkan säätörutiinin toisessa vaiheessa tutkitaan, analysoimalla vasemman kirjaimen oikean sivun välimatka-arvoja ja oikean kirjaimen vasemman sivun välimatka-arvoja, kirjainparin välisen "avonaisuuden" tai tyhjän tilan määrää, ja suoritetaan välimatkan säätö (tai ei säätöä) perustuen tällaiseen analyysiin. Tätä analyysiä varten, kullakin tasolla vasemman kirjaimen oikean sivun välimatka-arvot ja oikean kirjaimen vasemman sivun välimatka-arvot lasketaan yhteen poikki neljän tason, kuten aikaisemmin, neljän summan saamiseksi, jotka liittyvät vastaavasti neljään tasoon. Tiivistysmäärä, jos sellainen on, joka on määritetty rutiinin ensimmäisessä vaiheessa, vähennetään sitten kunkin tason summasta. Neljä jäljellä olevaa arvoa lasketaan sitten yhteen ja tämä viimeksimainittu summa jaetaan sitten tuhannella. Jos tulos tästä jakolaskusta on suurempi kuin 0,5 se supistetaan arvoon 0,5. Näin saatua arvoa voidaan sanoa "avonaisuustekijäksi" ja se on prosenttiluku, jolla vähennetään merkkien välistä etäisyyttä. Tämä "avonaisuus"-säätö kirjainten väliseen perusvälimatkaan on lisänä mihin tahansa tiivistysmäärän säätöön, joka on tehty rutiinin ensimmäisessä vaiheessa. Se tarkoittaa, että merkkien välisen etäisyyden saamiseksi säädetyksi 18 87751 täysin merkin muotoa vastaten, merkkien perusvälimatka kerrotaan avonaisuustekijällä, joka on määrätty rutiinin toisessa vaiheessa. Näin saatu arvo kerrotaan sitten suhdeluvulla, joka vastaa valittua "prosentuaalista välimatkaa", ja tämän kertolaskun tulos on vähentänyt sitten siitä tiivistysmäärän, joka on määrätty rutiinin ensimmäisessä vaiheessa, jolloin saadaan, mitä voidaan sanoa "muoto- ja prosentuaalisesti säädetyksi merkkien välimatkaksi" tai "Fs-välimatkaksi" kyseiselle merkkiparille. Tällainen Fs-välimatka voidaan sitten "hienosäätää" asettamalla käsin ylimääräisiä tiivistysarvoja näppäimillä 22, 23 ja 24, vaikka tällaista "hienosäätöä" harvoin tarvitaan, jos sopivat välimatka-arvot määrätään kirjaimille.

Esimerkkinä lasketaan "avonaisuus"-tekijät kirjainpareille AV, AA ja OX, käyttäen kuvion 8 välimatka-arvoja, seuraavasti:

Avonaisuustekijät Parille AV

Vasemman kirjaimen Oikean kirjaimen - Tiivistys oikea sivu + vasen sivu = summa määrä = Jäännös 300 + O 300 - 300 = 0

200 + 100 = 300 - 300 - O

: ' 100 + 200 = 300 - 300 = 0 V·: 0 + 300 = 300 - 300 = 0

Jäännösten summa = O

Näin parille AV avonaisuustekijä on 0 ja mitään avonaisuuskor-jausta ei suoriteta.

Parille AA

Vasemman kirjaimen Oikean kirjaimen - Tiivistys oikea sivu + vasen sivu = summa määrä = Jäännös 300 + 300 -- 600 0 600 200 + 200 400 - O = 400 100 + 100 - 200 0 200 0+ O =0-0=0 Jäännösten summa = 1200 1200 jaettuna 1000:11a = 1,2 19 87751

Koska maksimi avonaisuuskorjaus on mielivaltaisesti rajoitettu arvoon 0,5, käytetään tässä tapauksessa arvoa 0,5 avonaisuus-tekijänä. Koska avonaisuustekijä on prosenttiarvo, merkkien välistä perusvälimatkaa vähennetään 50 % (0,5) parille AA, jotta saadaan avonaisuudeltaan säädetty perusvälimatka.

Parille OX

Vasemman kirjaimen Oikean kirjaimen - Tiivistys- oikea sivu + vasen sivu = summa määrä = Jäännös 100 + 50 150 - lOO = 50 O + 250 = 250 - 100 = 150 0 + 250 - 250 - 100 = 150 100 + 0 100 - 100 = 0 Jäännösten summa = 350 350 jaettuna 1000:11a = 0,35

Siten parille OX perusvälimatkaa vähennetään 35 %, jotta saadaan avonaisuudeltaan säädetty perusvälimatka.

Yhden tuuman Helvet.ica-kir jaimille perusvälimatka on 0,150 tuumaa. Avonaisuudeltaan säädetty perusvälimatka parille OX olisi sen ; tähden (0,150) x (1-0,35) = 0,0975". Jos 200 % prosentuaalinen : välimatka vaadittaisiin, tämä arvo kerrottaisiin silloin 2:11a (prosentuaalinen välimatkatekijä) ja tiivistysmäärä vähennettäisiin tuloksesta, jolloin saataisiin muodoltaan ja tilaltaan säädetty välimatka (Fs-välimatka), se tarkoittaa; Fs = (avonaisuudeltaan säädetty perusvälimatka x prosentuaalinen välimatka-tekijä) - (tiivistysmäärä). Tämän OX-parin tapauksessa, sen tähden: Fs-välimatka = 0,0975 x 2 -0,1 = 0,095".

Lyhyet pienaakkoskirjaimet, siis ne, joilla ei ole rivin alapuolelle ulottuvia osia, ovat likimäärin kaksi kolmasosaa suur-aakkoskirjainten korkeudesta ja vaativat erikoistapauksen. Ylätason välimatka-arvot näille lyhyille pienaakkoskirjaimille asetetaan arvoon 400 sekä vasemmalle että oikealle puolelle. Tämä arvo on niin suuri ettei siitä ole tuloksena mitään osallisuutta tiivistysmäärään, ja 400 arvo tunnustetaan välimatkan säädön 20 8 7 7 51 % laskentarutiinin aikana erikoistapauksena ja jätetään pois tällaisista laskelmista, sillä pienaakkosten välimatkoja ei tulisi sulkea vain sen tähden, että kirjaimet ovat lyhyitä. Esimerkkeinä olevat laskelmat merkkiparille av ja Wa ovat seuraavat:

Parille av

Tiivistys a v summa määrä 400 + 400 = 800 - 50 =0 (400 ei käytetä)

50 + O = 50 - 50 = O

25 + 100 = 125 - 50 =75 0 + 200 = 200 - 50 = 150

Summa = 225

Tiivistysmäärä = 50 tai 0,050" (pienin summa) 225 jaettuna 1000:11a = 0,225 = avonaisuustekijä, josta tuloksena on välimatkan vähentäminen 22,5 %.

Parille Wa

Tiivistys W a summa määrä 0 + 400 = 400 - 150 = 0 (400 ei käytetä)

100 + 50 150 - 150 = O

200 + 0 200 - 150 = 50 300 + 0 300 - 150 = 150

Summa = 200

Tiivistysmäärä = 150 tai 0,150" (pienin summa) ·. 200 jaettuna 1000:11a = 0,200 = avonaisuusteki jä, josta tulok sena on välimatkan vähentäminen 25 %.

Kuvio 5 esittää tapaa, jolla fontin eri kirjainten välimatka-arvot voidaan säilyttää muistilevylle tai muuhun tietomuistiin. Tämä esitetty datan järjestely on samanlainen kuin on esitetty kuviossa 16 em. FI-patenttihakemuksessa 832081, lukuunottamatta 21 87751 välimatka-arvojen lisäystä. Erityinen välimatka-arvojen sijainti muistissa ei ole kriittistä keksinnölle, mutta kuviossa 5 välimatka -arvot iedot kullekin kirjaimelle on esitetty sijoitettuun muistin indeksiosaan muun datan kanssa, joka liittyy kyseiseen kirjaimeen.

Otsikko-osa 190 muistista sisältää tunnistuskoodin muistille ja tiettyä standardoitua informaatiota kaikille merkeille siinä muistissa, kuten esim. korkeusstandardin, joka määrittää merkin korkeuden säilytetystä informaatiosta. Seuraavana otsikko-osasta on indeksiosa 192, joka sisältää tiivistystiedon, joka on merkitty viitenumerolla 193, määrittäen lisävälimatkan, joka saavutetaan kullakin tiivistysnäppäimien 23 ja 24 painamisella. Suurin osa indeksistä 192 käsittää listauksen kirjasinlajin kustakin kirjaintunnisteesta 195, 195, yhdessä muun datan kanssa, joka liittyy kirjaimeen, ja joka on riittävä käyttöä varten tietokoneohjauksessa, edellä selostettujen merkkien välisten etäisyyksien säätölaskelmien suorittamiseksi, teksti-rivin vapaan pituuden laskemiseksi tuollaisten välimatkasäätö-jen jälkeen, ja pakotettujen pituus- tai prosentuaalisen pituuden säätöjen suorittamiseksi rivin pituudessa. Kuten on esitetty, kullekin merkin tunnisteelle 195 tähän liittyvä data sisältää datan 196, joka edustaa merkin leveyttä d, datan 197, joka edustaa merkin etu- ja takaylitystä, ja datan 198, joka edustaa merkille määrättyjä välimatka-arvoja. Kuten mainittu, kunkin merkin etuylitysmitta ja takaylitysmitta ovat edullisesti yhtä suuret keskenään, ja siksi yksi yksittäinen numero voidaan säilyttää indeksissä 197 kutakin kirjainta varten edustamaan sekä sen etuylitystä että sen takaylitystä. Kutakin merkkiä varten indeksi myös sisältää osoitindatan 199, joka kuvaa sijaintia joukkodatatiedostossa 194, jossa säilytetään tuon merkin piirre- tai vektoriarvoja.

Toinen osa kuvion 5 datamuistia on joukkodatatiedosto 194, jossa säilytetään informaatiota, joka kuvaa piirteitä tai vektoreita, jotka määrittävät täysin kunkin merkin muodot tai profiilit, ja 22 87751 jota dataa käyttää koneen 10 tietokoneohjaus, haluttujen merkkien kehittämiseksi alustalle. Tämä piirre- tai vektori-informaatio 200 saadaan numeeristamalla piirretty kirjaimien arkkityyppinen kirjaimisto, ja samalla kertaa kun tällainen arkkityyppisen kirjaimiston numeeristaminen tapahtuu, muu data, joka koskee kutakin merkkiä, voidaan myös saada ja säilyttää datamuistissa.

Yhteenvetona, kuvio 6 on vuokaavio esittäen karkeasti keksinnön koko prosessia, alkaen arkkityyppisen kirjaimiston numeerista-misesta tekstirivin kehittämiseen alustalle. Tässä vuokaaviossa mahdollisuus tehdä prosentuaalinen rivin pituuden säätö on jätetty pois yksinkertaisuuden vuoksi, ja on esitetty vain mahdollisuus pakotettuun rivin pituuden säätöön.

Claims (7)

1. Menetelmä vierekkäisten merkkien välimatkan aset- telemiseksi järjestelmässä merkeistä muodostuvien tekstirivien valmistamiseksi käyttämällä tietokonetta ja siihen liittyvää tietokonemuistilaitetta, menetelmän sisältäessä vaiheina: a) järjestetään muistilaite, joka säilyttää annetun kokoisten merkkien kirjainsarjaa kuvaavaa dataa, ja joka sisältää kullekin tällaiselle merkille ensimmäisen tiedoston, joka määrittää merkin muodon, toisen tiedoston, joka määrittää likimääräisesti merkin vasemman sivun muodon useilla vasemman sivun välimatka-arvoilla (L), ja merkin oikean sivun muodon useilla oikean sivun välimatka-arvoilla (R), jolloin vasemman sivun välimatka-arvojen lukumäärä on yhtä suuri kuin oikean sivun välimatka-arvojen lukumäärä ja nämä välimatka-arvot liittyvät vastaavasti yhtäläiseen lukumäärään pystysuunnassa sijaitsevia tasoja sekä merkkien vasempia että oikeita sivuja varten, b) luetaan sanotusta muistilaitteesta data valittujen merkkien jonoa varten tekstirivin kehittämistä varten, c) sanotun jonon valittujen merkkien kutakin vierekkäistä paria varten käsitellään tietokoneessa vasemmanpuoleisen merkin oikean sivun välimatka-aivot (R) ja oikeanpuoleisen merkin vasemman sivun välimatka-arvot (L) jokaisella mainitulla eri tasolla annetun ohjelman mukaisesti, välimatkada-tan tuottamiseksi, joka määrittää kunkin vierekkäisen merkkiparin välissä kyseisillä eri tasoilla sovellettavan välin ja d) kehitetään merkkien rivi käyttäen merkkien kunkin vierek-. . käisen parin välisen etäisyyden määrittämiseksi tätä väli- matkadataa, jolloin menetelmä on tunnettu siitä, että se sisältää seu-raavat vaiheet: e) vasemmanpuoleisen merkin oikean sivun välimatka-arvojen ja oikeanpuoleisen merkin vasemman sivun välimatka-arvojen mainittu käsittely jokaisella mainitulla eri tasolla tietokoneessa annetun ohjelman mukaisesti koostuu kussakin eri 24 87751 tasossa vasemmanpuoleisen merkin oikean sivun välimatka-arvon yhteenlaskusta oikeanpuoleisen merkin vasemman sivun välimatka-arvon kanssa summa-arvon saamiseksi kutakin erillistä pystysuunnassa sijaitsevaa tasoa varten, ja f) mainittu käsittelyvaihe annetun ohjelman mukaisesti edelleen sisältää yhdistämisen menettelyllä, joka sisältää yhden tason summa-arvon ja siitä pystysuunnassa erillään olevan toisen tason summa-arvon summaamisen avonaisuustekijän tuottamiseksi, joka liittyy merkkien viereisen parin välisen välin muotoon, jonka määrittää välin vaakasuora mitta pystysuunnassa erillään olevissa eri tasoissa mentäessä ylöspäin tai alaspäin välin alareunan ja yläreunan välissä, ja tämän avonaisuustekijän käyttämisen sanotun merkkirivin luomisessa merkkivälin aikaansaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu summa-arvojen yhdistämisvaihe sisältää: minimisumma-arvon valitsemisen kyseisistä summa-arvoista, jokaisen summa-arvon pienentämisen tällä minimisumma-arvolla, kaikkien näiden pienennettyjen summa-arvojen summaamisen kokonaisarvon muodostamiseksi, ja kokonaisarvon jakamisen annetulla suhteellisuuskertoimella mainitun avonaisuustekijän saamiseksi, joka liittyy merkkien vierekkäiseen pariin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu avonaisuustekijän käyttövaihe sisältää: lähtökohtana olevan perusvälimatka-arvon määräämisen sanotun jonon valittujen merkkien kutakin vierekkäistä paria varten, sanotun jonon valittujen merkkien kunkin vierekkäisen parin kohdalta mainitun avonaisuustekijän käytön perusvälimatka-arvon säätämiseksi asetellun perusvälimatkan saamiseksi, : : minimisumma-arvon vähentämisen asetelluista perusvalinnat - koista lopullisen perusvälimatkan saamiseksi, ja tämän lopullisen perusvälimatkan käyttämisen merkkien valitun parin välisenä välimatkana. 25 87751

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu avonaisuustekijän käyttövaihe perusvä-limatkan säätämiseksi sisältää: perusvälimatkan kertomisen avonaisuustekijällä väliperusvä-limatka-arvon saamiseksi, ja tämän väliperusvälimatka-arvon kertomisen arvolla, joka on suhteessa siihen kokonaisväliin, joka valittujen merkkien jonon on täytettävä mainitun asetellun perusvälimatkan saamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu muistilaite myös tallentaa datan, joka määrittää etuylitysmitan (a) ja takaylitysmitan (b) kullekin merkille, ja että perusvälimatka-arvo kutakin merkkien vierekkäistä paria varten sanotussa valittujen merkkien jonossa on määrätty laskemalla yhteen oikeanpuoleiseen merkkiin liittyvä etuylitysmitta ja vasemmanpuoleiseen merkkiin liittyvä takaylitysmitta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kirjainsarjan jokaisen merkin takaylitysmitta on yhtä suuri kuin sen etuylitysmitta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kyseisen kirjainsarjan kaikkien merkkien etuyli-tysmitat ovat keskenään yhtä suuret. 26 87751