FI87610B - Oevervaknings- och kontrollanordning foer kopplingsanordningar och kopplingsanordningskombinationer - Google Patents

Description

1 87610

Valvonta- ja ohjauslaite kytkinlaitteita ja kytkinlaite-yhdistelmiä varten

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan 5 mukaista laitetta.

Kytkinlaitteiden tai kytkinlaiteyhdistelmien yhteydessä on usein suotavaa signaloida ulospäin tarvittavan huollon tai tarkistuksen ajankohta. Erityisesti suurehkoille nimellisvirroille tarkoitettujen kytkinlaitteiden yhtey-10 dessä on tieto esimerkiksi koskettimen palamisesta (pääkos-ketusosat tai moniasteisten järjestelmien yhteydessä myös katkaisukoskettimet), koskettimien läpipuristumisesta, va-lokaarikammioiden tilasta ja erilaisista mekaanisesti rasitetuista osista erityisen kiinnostava laitteiston luotetta-15 vuuden kannalta.

Aiemmin käytettiin pääasiassa mekaanisia tai sähköisiä laskinlaitteita, jotka rekisteröivät mekaanisten kytkentöjen lukumäärän. Tunnetaan myös palamisilmaisimia kosketusosia varten, joita ohjataan mekaanisesti vipujen tai 20 köysitaljojen avulla. Samoin tunnetaan käyttötuntien luku määrän rekisteröinti kellolaitteistojen avulla ja lämpö-tilapiirtureita lämpötila/aika-suhteen kuvaamista varten. Lisäksi tunnetaan jo elektronisia, mahdollisesti antureilla varustettuja ja niiden mittausarvoja käsitteleviä valvonta- '*'· 25 laitteita. Julkaisu DE-A-31 22 109 esittää yleisen kytkin-, suoja- ja valvontalaitteen matala jännitteisiä jakolaitteita varten, johon ei kuitenkaan kuulu optista tai akustista näyttöä kulloisestakin käyttötilasta, joten laite ei pysty ilmoittamaan tarvittavia huoltovälejä. Tämä on keskeinen - 30 asia laitteessa sähköisten kytkinlaitteiden ohjaamiseksi, jollainen on esitetty julkaisussa DE-C2-27 27 378, josta esillä oleva keksintö lähtee liikkeelle.

Tämän julkaisun mukaan toimintakykyä valvotaan siten, että virtamuuntajan ulostulovirtaa käytetään katkaisu-35 virran ja kytkinkappaleen palamisen toisiinsa liittävän 2 87610 funktiomuuttajan sisääntulosuureena. Muuttajan ulos-tulosuure annetaan apukytkimen avulla summausmuistille, jonka sisältö muodostaa mitan siihen asti tapahtuneessa käytössä esiintyneelle kytkinkappaleiden palamiselle. Funk-5 tiomuuttajana on elektroninen funktiomuisti (esimerkiksi ROM), johon palaminen tallennetaan katkaistavan virran suuruudesta riippuvaisena lukuarvona. Kussakin katkaisussa otetaan virran hetkellisarvoa vastaava palamisarvo sisääntuloksi summausmuistiin. Lisäksi on muodostettu ver-10 tailuaste, joka antaa signaalin, kun palamisarvojen summa ylittää ennalta annetun ohjearvon. Jos huoltotöitä tai korjauksia tai tarkistuksia suoritetaan jäykän kaavion mukaisesti mekaanisten kytkentöjen lukumäärän perusteella tai tietyn käyttötuntilukumäärän jälkeen, monet muut vaiku-15 tussuureet jäävät väistämättä huomiotta. Kytkinlaitevalmis-tajien täytyy näitä huoltovälejä koskevissa määräyksissään täten lähteä standardisoiduista käyttöolosuhteista.

Todellisuudessa esiintyy kuitenkin kytkinlaitteiden asennuksessa osaksi merkittäviä poikkeamia näistä oletuk-20 sista. Tällöin ovat luotettavuuslausunnot ennakoivaa kunnossapitoa varten kokonaisten kytkinlaiteyhdistelmien yh-teydessä (esimerkiksi teollisuuslaitteistot, voimalaitokset) hyvin ongelmallisia. Esimerkiksi ainoastaan kolme tehokatkaisua rajakytkentäkyvyllä voivat aikaansaada saman 25 koskettimien palamisen tehokytkimen pääkosketuskappaleilla .·. kuin 5 000 katkaisua laitteen nimellisvirta-alueella.

Jos huoltoaikavälit valitaan korkean käyttöluotettavuuden saavuttamiseksi hyvin pieniksi, on seurauksena epä-. . taloudellinen materiaalin ja laitteiston käyttö ja korkeat 30 huoltokustannukset.

Liian pitkät odotusaikavälit rasittavat käyttöluotettavuutta ja voivat johtaa henkilöiden ja laitteiston vaarantamiseen ja merkittäviin tuotantomenetyksiin laitteiston seistessä. Laitteistot, jotka ovat säteilysuoja-; 35 asetuksen alaisia, ovat tässä suhteessa erityisen vaativia.

3 87610

Kytkinlaitteen tai kytkinlaiteyhdistelmän tila kahden huoltoajankohdan välillä ei ole tähän asti ollut käyttäjän tiedossa, hän ei myöskään saa ilmoituksia mahdollisesti esiintyneestä poikkeuksellisesta kulumisesta, joka 5 edellyttäisi välitöntä asiaan puuttumista.

Keksinnön tehtävänä on kehittää valvonta- ja tarkkailulaite, jolla on mahdollista toteuttaa huolto tai tarkastus joustavasti vastaten kulloisenkin asennustapauksen todellisia vaatimuksia, jolloin kytkinlaitteen hetkellinen 10 tila tai kulumisaste on käytön aikana tiedossa.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella laitteella.

Keksinnön rakennevaihtoehtoja on annettu alivaa-timuksissa.

15 Keksinnön mukaiseen laitteeseen liittyy joukko etu ja. Täten mitkään jäykät kytkentälukumäärä- ja määrätiedot tai aikavälit eivät ole tarpeen huoltoa varten ja juuri ne parametrit otetaan huomioon, jotka vaikuttavat kytkinlaitteen todelliseen kulumisasteeseen. Edelleen paranee mate-20 riaalin käyttö, uusimisajankohdat ovat paremmin arvioitavissa ja on myös mahdollista antaa lausunto siitä, vieläkö kytkinlaitteen kunnossapito kannattaa. Lopuksi syntyy mahdollisuus tallentaa (jo suoritettujen huoltojen) ennakko-j tiedot.

25 Piirustuksessa on esitetty keksinnön suoritusmuoto- esimerkki. Piirustuksissa kuvio 1 esittää laitteen periaatteellista kulumis-käyttäytymistä diagrammiesimerkissä kulumisasteen riippuvuudesta kytkentöjen lukumäärästä, : 30 kuvio 2 esittää lohkokaaviokuvan toimintaperiaatteen valottamiseksi ja kuvio 3 esittää kytkentäkuvan kytkinlaitteen yhteistoiminnalle valvonta- ja tarkkailulaitteen kanssa.

·_ Kuvion 1 mukaisesti lähdetään siitä periaatteesta, 35 että eri kuluvien osien kriittiset suureet mitataan uutena, 4 87610 toisin sanoen 0 % kuluminen vastaa 100 % odotettavissa olevaa elinaikaa (tässä kytkentöjä). Kulloinenkin kuluminen ilmoitetaan kytkentäluvun lukumäärämittauksella. Saadaan tunnuslinjat (lineaarinen, degressiivinen tai progres-5 siivinen) kulumisasteen riippuvuudelle kytkentöjen lukumäärästä. Extrapoloinnilla kulumisrajalle asti (vastaten eliniän loppua) ottamalla huomioon hajontakaista saadaan vielä odotettavissa olevien kytkentöjen lukumäärä). Merkityksen kääntäminen on myös mahdollinen.

10 Eri kuluvien osien kulumiskäyttäytymisen empiirises ti määritetyt ominaiskäyrät tallennetaan kiinteään muistiin funktiona digitalisoituna yhdessä hajakaistan kanssa, käy-räjoukkona eri parametreillä tai monidimensioisena refe-renssiominaiskenttänä mahdollisesti omalla laskentaohjel-15 maila.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti antureilla saadut mittasuureet, joiden muutosta tarkkaillaan, ilmoitetaan suoraan mitattuina tai epäsuorasti riippuvaisiin tietoihin liittyen.

20 Edullisessa suoritusmuodossa kytkinlaitteen tai kytkinlaiteyhdistelmän valmiiksi saattamisen jälkeen kaikki tilamuistit palautetaan O:n ja ainoastaan valmistuspäivä-määrä asetetaan haihtumattomaan vakiomuistiin.

Anturien 1-13 avulla mitataan suoraan kulumisasteet 25 tai kulumistilat ja normaalikäyttäytymisestä poikkeavat tilat suoraan tai ne lasketaan epäsuorasti analogiatietoi- • hin liittyen omalla ohjelmistolla. Kaikki näin saatu informaatio työstetään ydinelementissä 14, mikroprosessorissa, ja tulos tallennetaan tilamuistiin 15 (muutettava, • : 30 välittävä kiinteä muisti).

Täten voivat esimerkiksi anturit 1-13 palvella seu-raavien kytkentäpiiri- tai kulumistilojen määritystä: anturi 1 kytkentöjen lukumäärää N varten, anturi 2 käyttöaikaa varten t/a (ajan pituus/päiväys), anturi 3 virtakiskon 35 lämpötilaa i?71 varten, anturi 4 ympäristön lämpötilaa 5 87610 '^6 2 varten, anturit 5-7 ylivirtoja Z1-Z3 varten, anturi 8 kytkentä-/käyttöjännitettä U varten, anturi 9 jännitepudo-tusta AU tai maasulkua RE varten, anturi 10 virtagradient-tia di/dt varten, anturi 11 koskettimen palamista S (epä-5 suora) varten, anturi 12 koskettimen palamista AS (suora) varten ja anturi 13 aikavakioita T varten.

Koskettimen palaminen voidaan tällöin määrittää suoraan alleviivattuna reitti- tai kulmamitta-antureilla, optisella paikanilmoituksella tai magneettisella lähesty-10 misanturilla. Tai myös epäsuorasti alleviivattuna liittyen palamisen aiheuttaviin analogiatietoihin, kuten virran suuruus, kytkentäjännite, kosiini/*, kytkentöjen lukumäärä ja kytkentähetki (vaihtovirta), myös virran gradientti di/dt vaihtoehtoisesti aikavakio T=L/R (tasavirralla) omas-15 sa ohjelmassa ja verraten empiirisesti saatuihin ja omi-naiskenttään tallennettuihin tietoihin.

Käyttöönottohetkestä lähtien tallennetaan kaikki kulumisen kannalta relevantit esiintymiset, arvostellaan vaikutuksen määrän mukaisesti kulloinkin eri voimakkuuk-20 sisesti ja summataan kuvitteellisena "kulumis-kytkentäluku-na" vastaavasti ja viedään erillisinä tilamuisteihin 15. Tämän jälkeen seuraa vertailu vertailuominaiskenttämuistis-• V sa 16 olevan vertailuarvon kanssa ja extrapolaation avulla : kulumisrajaan asti ilmoitetaan vielä jäljellä oleva kytken- 25 tälukumäärä tai hetkellinen kokonaistila.

.·. Tämä tilainformaatio esitetään analogisesti/näen- näisanalogisesti LED-, LCD- tai vastaavilla signaalilait-teilla 17 tai digitaalisesti segmenttinäytöllä esimerkiksi . . LCD-segmenttinäytöllä suoraan kytkentälaitteella tai yhdis- ; 30 telmällä. Jos on varattu sopivat signaali johdot 18, esimer kiksi dataväylä, optinen kaapeli, voidaan tämä informaatio antaa myös ylemmille valvonta-, huolto- tai hälytysjärjestelmille.

Suurehkossa laitoksessa (esimerkiksi voimalaitokses-35 sa), teollisuuskäytössä, laivassa jne. ) voidaan tämän tila- , 87010 informaation pohjalta heti havaita täytyykö kytkinlaite/yh-distelmä huoltaa jo tässä tai vasta seuraavassa tarkastuksessa .

Vielä ilmaisukykyisempi on hetkellisen tilan kysely 5 testilaukulla 19 tai tietokoneella, joka väyläliitännän 20 kautta kommunikoi mikroprosessorin 14 kanssa tai akustisen kytkimen avulla kaukopuheluverkon kautta. Tällöin voidaan tilamuistiin 15 tallennetut "kulumiskytkentäluvut" kysellä yksitellen siten, että mahdollisesti käy ilmi, mikä kulu-10 misesiintyminen on johtanut akuuttiin huoltonäyttöön, ovatko esimerkiksi lisääntynyt koskettimien palaminen tai mekaanisten kytkentöjen korkea lukumäärä syynä (erään tyyppinen itsediagnoosi). Jos anturit ovat kytketyt oikosulun ja ylikuormituksen havaitsevasti, voidaan esimerkiksi mää-15 rittää, onko koskettimien palamisen aiheuttanut muutamat oikosulkukatkaisut tai useat ylikuormituskytkennät.

Jos tarkkaillaan kytkinlaiteyhdistelmää, huomataan mitä laitteiston kytkinlaitetta kuormitetaan erityisen voimakkaasti.

20 Merkittävä etu suoritettaessa huolto ilman testi- salkkua saavutetaan, kun kytkentälaitteella oleva näyttö-kenttä (esimerkiksi segmenttinäyttö) muodostetaan kysely-j ' ' luettelokentäksi 21, toisin sanoen eri tilamuistien 15 valinta näppäintä painamalla ja tämän näyttökentän sisällön 25 näyttö, (keskusteluliikenne).

. Tällä tavoin saavutetaan kustannuksiltaan erittäin edullinen, aikaa säästävä selegtiivinen huolto, jossa suoritetaan ainoastaan todella tarpeelliset työt.

Huoltotöiden suorittamisen jälkeen palautetaan vas-30 taava tilamuisti 15, kulloinkin rakenteen mukaan joko itse laitteella näppäimen kautta tai käytettäessä testisalkkua 19 dataväylän 20 kautta. Tällöin on myös mahdollista viedä suoritetut huollot lukumäärineen ja laajuuksineen kiinteästi tilamuistiin 15 ja täten kysellä kunkin huollon yhtey-35 dessä tämän kytkinlaitteen aikaisempi historia.

7 37610

Jos erityisten asennusolosuhteiden johdosta tarvitaan lyhyempiä huoltovälejä, voidaan tilamuisti 15 palauttaa myös vain askelittain vaadittavaan määrään asti.

Merkittävää on suora signaalivuo joistakin kriit-5 tisistä tilamittasuureista, joilla ennaltamäärätyt rajat ylitettäessä on "läpilyövä" vaikutus, esitettyinä kaksinkertaisilla nuolilla. Jos esimerkiksi kytkentälaitteen virtakiskon (anturit nippu 6) lämpötila ylittää suhteessa kulkevaan virtaan nähden ennalta määrätyn arvon merkittä-10 västi, voidaan kiireellisyyden mukaan porrastettu hälytys 22, 23, 24 antaa hälytyksen arviointiasteen kautta tai kytkinlaite 25 voidaan välittömästi kytkeä irti. Tällainen tila voisi esiintyä esimerkiksi ruuvi- tai juotosliitoksen murtuessa tai irrotessa virtakiskolla. Koska tätä häiriötä 15 ei huomattaisi muilla ylivirtalaukaisijoilla, voisi se johtaa kytkimen totaaliseen irtikytkeytymiseen.

Valvontalaite voidaan edullisesti toteuttaa useina rakenneasteina ja mukavuusluokkina, jotka eroavat käytettävissä olevien sisääntulokanavien lukumäärän (anturisisään-20 tulot), mitta-arvoliitännän laadun (suora tai epäsuora mittaus), ja käyttömukavuuden suhteen (LED-jono, luettelo-kenttä, testilaukku tai akustiikkakytkinliitäntä sekä kes-kustelutekniikka kuten kosketusnäyttö, valokynä, hiiri- tai ikkuna-tekniikka.

.···. 25 Yhdessä suoritusmuodossa on muodostettu liitospai- kat, jotka mahdollistavat yhteistoiminnan muiden ulkoisten suojajärjestelmien, kuten palo- ja savuhälyttimen, häiriö-valokaarivalvojan, virrannousun havaintojärjestelmien, kohdekohtaisten häiriöarvojen ilmoitusjärjestelmien jne.

; 30 kanssa.

Jos erilliset rakenneryhmät liitetään yhteen lait-teistomaisesti tai LS-integroidaan, voidaan tämä rakenneosa integroida myös toimintayksikkönä muihin laitteisiin tai valvonta- ja turvajärjestelmiin. Tämä pätee erityises-35 ti, kun valvotaan ei ainoastaan yksittäisiä kytkinlaitteita 8 87610 vaan kokonaisia kytkinlaiteyhdistelmiä (VDE:n ja IEC:n mukainen määritelmä).

Kuvion 3 mukaisessa piirissä on yhden kytkentälaitteen 25 valvomista varten seuraavat rakenneosat: verkko- 5 osaa 26 käytetään syöttöä varten jänniteverkosta LI, L2, L3 tai virtamuuttajan kautta tai myös yhdessä molempien syöttöjen kanssa, jotka ovat valittavissa silloilla 27. Akku 28 on varattu päiväyksellä varustetun kellon puskuroituun käyttöön tai ydinelementille 14 (mikroprosessori), jossa 10 kaikki informaatio kulkee yhdessä ja työstetään. Vakiomuis-tiin 29 on tallennettu kiinteästi ohjelma mikroprosessoria 14 varten ja vertailuominaiskenttä ja tilamuistiin 15 on tallennettu kytkinlaitteen sen hetkinen tila. Muistin 15 tietosisältöä voidaan muuttaa, mutta se ei voi kuitenkaan 15 jännitteen katketessa mennä hukkaan. On myös mahdollista yhdistää molemmat vakiomuistit yhteiseen rakenneosaan 30, koska myös muistin 29 sisältö voidaan sijoittaa muutettavaan vakiomuistiin.

Viitenumerolla 31 on merkitty päiväyksellä varustet-20 tua kelloa. Tämä toiminto voidaan toteuttaa myös mikroprosessorilla 14. Sen täytyy kuitenkin olla kykenevä jatkuvaan 'J' käyttöön, esimerkiksi syöttö jännitteen puskuroinnin kautta.

Kytkinlaitteen tilan hetkellistä näyttöä varten : käytetään LED-riviä 17. Yhtä hyvin on mahdollinen seit- 25 sensegmenttisen tai alfanumeerisen LED- tai LCD-näytön käyttö. Kytkimen tilan ilmoitusta varten ylemmälle valvonta-, huolto- tai huoltoasemalle voi olla muodostettu erityinen väyläliitäntä 18.

Näppäin 32 tilamuistin 15 palauttamiseksi on tar-30 peellinen vain, kun väyläliitäntää ei ole muodostettu.

Kytkimellä 33 voidaan jännitemitta-anturin 34 vaihtoehtona antaa käytetty käyttöjännite tai jännitelaji vaiheittain. Toinen kytkin 35 palvelee ominaiskentän valintaa. Jännite-mitta-anturi 34 voi koostua yhdestä tai kolmesta anturista 35 vallitsevan kytkinjännitteen määrittämiseksi. Tähän riittää 9 8 7 61 (] karkea luokitus esimerkiksi 600 V tai 1000 V-verkko.

Virta-anturit 36 palvelevat yksittäisten vaihevir-tojen tai - tasavirralla - kulkevan virran määritystä. Mahdollisesti voidaan niillä ilmoittaa virrasta ja jännittees-5 tä kosiinitai tasavirralla myös virran gradientti di/dt.

Lämpötila-anturit 3 ja 4 on sovitettu esimerkiksi kosketusosien läheisyyteen virtakiskon lämpötilan määrittämiseksi vastaavasti kytkimen ympäristön lämpötilan määrittämiseksi.

10 Apukosketin 1 tai muun tyyppinen anturi määrittää kytkennät ja anturi 12 reittianturina, valokytkimenä tai kiertokulma-anturina ilmaisee suoraan kontaktien palamisen.

Näillä rakenne-elementeillä voidaan arvioida seu-raavat kolminapaisena esitetyn kytkinlaitteen 25 tilanteet 15 vastaavasti tilat: mekaanisten kytkentöjen lukumäärä apukoskettimen 1 avulla. Kun valitaan mikroprosessoripuskurointi, tämä arviointi voi kattaa kaikki kytkennät muutoin ainoastaan ne, esiintyvät vallitsevalla syöttöjännitteellä; 20 sähköisten kytkentöjen lukumäärä apukoskettimen 1 ja virta-anturin 36 avulla; käyttötunnit päiväyksellä varustetulla kellolla 31; varastointiaika päiväyksellä varustetulla kellol- ; .. la 31; .··. 25 kytkinlaitteen 25 laakerirasvan tdy^a epäsuorasti käyttöajan, varastoimisajan, kytkentöjen lukumäärän ja ympäristön lämpötilan arvioinnin perusteella. Käytettäessä mikroprosessoripuskurointia ja lämpötila-anturia voidaan arvioida myös varastointilämpötila; • 30 sulkukoskettimien tila (esimerkiksi palaminen) epä suorasti arvioimalla sähköisten kytkentöjen lukumäärästä, nimellisvirtakatkaisujen lukumäärästä, ylivirtakatkaisujen Z1 (1 x IE), Z2 (2 x I,) ja Z3 (15 x I,) lukumäärästä (kuvion 2 anturit 5, 6, 7), kulloisenkin katkaisutehon korkeu-35 desta ottamalla mukaan kytkentäjännite ja kosiini kul- 10 3761 0 loisenkin pienikytkentätehon suuruudesta, koskettimen palamisesta epäsuorasti arvioimalla kulloisenkin virtakiskon virrasta ja lämpötilasta; sulkukoskettimien tila (esimerkiksi palaminen); 5 suoraan alleviivattuna osien kulman tai reitin tai paikan muutosmittauksella; valokaaren sammutuskammion tila: epäsuora arviointi, kuten sulkukoskettimien yhteydessä kuitenkin ilman kos-kettimien palamista; 10 kytkentämekaniikan tila epäsuorasti arvioimalla sulkukoskettimien tilasta (muodostettu kiinni/auki-kyt-kentäteho) sekä laakerirasvan tilasta (käyttöaika, varas-tointiaika, lämpötila, kytkentöjen lukumäärä); muut anturit ovat ajateltavissa ja ne kohottaisi-15 vat oleellisesti arvioinnin tarkkuutta. Esimerkiksi koskettamien palaminen voidaan määrittää myös suoraan kulma-tai reittianturilla siten, että ei tarvitse luottaa yllä esitettyyn epäsuoraan arviointiin. Samoin voisivat sopivat anturit (esimerkiksi optiset) valvoa kytkentämekaniikan 20 laakerointia, kulumisen määrittävien osien paikkaa tai paikan muutosta.

• · * · m ·

Claims (7)

11 87610

1. Valvonta- ja ohjauslaite sähköisiä kytkinlaitteita ja kytkinlaiteyhdistelmiä varten joustavien huolto- 5 tai tarkistusajankohtien aikaansaamiseksi käytettäessä muutettavaa, haun mahdollistavaa elektronista muistia, jolloin käyttösuureiden oloarvot mitataan, käsitellään, verrataan niitä muistissa oleviin raja-arvoihin ja johdetaan niistä mittaussignaaleja, tunnettu siitä, 10 että siihen kuuluu useita antureita (1-13), jotka käyttö-suureiden lisäksi määrittävät esiintyvät käyttötapahtumat sekä kytkinlaitteen (25) tai kytkinlaiteyhdistelmän komponenttien kulumisasteen, että nämä saadut mittausarvot digitalisoidaan valvonta- ja ohjauslaitteessa ja syötetään 15 mikroprosessoriin (14), jolla mittausarvoista määritetään kulumisen ja kytkentöjen lukumäärän välisen analogiayhtälön avulla muistissa olevien kulumisentunnistusviivojen ja/tai -tunnistuspintojen perusteella yksittäisten laitekomponent-tien ja niiden voiteluaineiden kulumisaste, tallennetaan 20 se muistiin (15) ja näytetään näytössä.

2. Anordning enligt patentkravet 1, k ä n n e -tecknad därav, att bildskärmen (17) är omedelbart ansluten tili koppiingsapparaten (25) eller kopplingsappa- 25 ratkombinationen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että näyttölaite (17) on liitetty välittömästi kytkinlaitteeseen (25) tai kytkinlaiteyhdistelmään.

3. Anordning enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att koppiingsapparatens tillständs-indikering sker via en databuss i en Övre övervaknings-station.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - .'"25 n e t t u siitä, että kytkinlaitteen tilan näyttö tapah-. tuu dataväylän kautta ylemmällä valvonta-asemalla.

4. Anordning enligt nägot av patentkraven 1, 2 eller 3,kännetecknad därav, att med indikeringen ges i samband med ett kritiskt tillständ i koppiingsapparaten • eventuellt ett alarm (22,23,24), som indelats i avsatser enligt skyndsamhet.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että näytöllä annetaan kytkinlaitteen kriittisen tilan yhteydessä mahdollisesti kii- '· 30 reellisyyden mukaan porrastettu hälytys (22,23,24).

5. Anordning enligt patentkravet 1, k ä n n e - 14 8761 0 t e c k n a d därav, att en bärbar provningsanordning (19) (testportfölj) kan anslutas till mikroprocessorn (14) via databussen (20).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mikroprosessoriin (14) voidaan data-väylän (20) kautta liittää kannettava koestuslaite (19) (testisalkku).

6. Anordning enligt patentkravet 2 eller 3, k ä n -5 netecknad därav, att en LCD-bildskärm (17), som tilläter dialogtrafik, är anordnad i koppiingsapparaten (25).

6. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, i2 8761 0 tunnettu siitä, että kytkinlaitteelle (25) on sovitettu keskusteluliikenteen salliva LCD-näyttölaite (17).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mikroprosessoriin (14) voidaan liit-5 tää akustinen kytkin, jolla voidaan kutsua tietoja kaukopu-helinverkon kautta. i i3 8761 0 1. övervaknings- och kontrollanordning för elektris-ka kopplingsapparater och kopplingsapparatkombinationer för 5 ästadkommande av flexible service- eller kontrolltidpunkter vid användning av förändringsbart elektroniskt minne, som möjliggör sökning, varvid driftstorheternas nuvärden upp-mäts, behandlas, jämförs med gränsvärden i minnet, och mätsignaler avleds ur dessa, kännetecknad där-10 av, att den inkluderar ett flertal sensorer (1-13), vilka förutom driftstorlekarna definierar förekommande driftshän-delser samt slitningsgraden för koppiingsapparatens (25) eller koppiingsapparatkombinationens komponenter, att dessa erhällna mätningsvärden digitaliseras i övervaknings- och 15 kontrollanordningen och mätäs tili en mikroprocessor (14), med vilken slitningsgraden hos de enskilda anordningskom-ponenterna och deras smörjmedel bestäms frän mätvärdena medelst en analogiekvation mellan slitaget och antalet kopplingar pä basen av slitageidentifieringslinjer och/ 20 eller -identifieringsytor i minnet, slitningsgraden lagras i minnet (15) och visas pä en bildskärm.

7. Anordning enligt patentkravet 1, k a n netecknad därav, att till mikroprocessorn (14) kan 10 anslutas en akustisk kopplare, med vilken data kan anropas via ett fjärrtelefonnät.