FI87266B

FI87266B - Roerkoppling.

Info

Publication number: FI87266B
Application number: FI883878A
Authority: FI
Inventors: Wilhelm Hegler; Ralph-Peter Hegler
Original assignee: Wilhelm Hegler; Hegler Ralph Peter
Priority date: 1987-12-30
Filing date: 1988-08-22
Publication date: 1992-08-31
Also published as: JPH01182695A; BR8806002A; DE3744510A1; AU614785B2; RU2008547C1; AU2450288A; DE3860831D1; ES2018329B3; JPH0454117B2; CA1315825C; FI87266C; FI883878A; EP0322508A1; FI883878A0; US4915425A; EP0322508B1; CN1015326B; CN1034255A

Description

Putkiliitos - Rörkoppling 87z66 Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 lajimääritel-män mukaista putkiliitoselementtiä.

5

Yhdistelmä- ja ripaputkia varten käytettävät putkiliitos-elementit valmistetaan yleensä ruiskuvalamalla. Tällaisten putkiliitoselementtien kohdalla kysymykseen tulevat haaraumat vast, sivujohdot, polvet vast, kulmat sekä myös 10 upotemuhvit. Tällaiset ruiskuvalamalla valmistetut putki-liitoselementit eivät ole kevytrakenteisia, mikä on tunnusomaista kaksiseinäputkille vast, yhdistelmäputkille ja ripaputkille. Tämän lisäksi on ruiskuvalutyökaluja varten tarvittava panos erittäin suuri.

15

Yksinkertaisia aallotettuja putkia varten on tunnettua valmistaa putkiliitoselementtejä kalibroiduista putkista vast, onteloprofiileista, joiden sisäpoikkipinta on sovitettu liitettävien putkien ulkopoikkipinnan mukaan. Nämä 20 putkiliitoselementit valmistetaan useista osista, jotka puskuliitospinnoistaan ovat yhteenliitetyt hitsaamalla, liimaamalla tai vastaavalla tavalla.

Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan lajimääritelmän 25 mukaisia putkiliitoselementtejä, jotka ovat sopeutetut . . kaksiseinäputkien tai ripaputkien kevytrakenteen mukaan, mutta joilla toisaalta on suuri kantavuus putken akselin suunnassa ja hyvät hydrauliset ominaisuudet.

30 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan patenttivaatimuksen l tunnusmerkkiosan tunnusmerkkien avulla. Putki-: liitoselementin sisällä ei ole mitään tyhjää tilaa koska yksittäisten osien puskuliitoskohtien kohdalla toisaalta sisusputket ja toisaalta vaippaputket ovat lujasti yh-35 teenliitetyt keskenään. Koska sisusputkien seinämäpak-suus on hyvin pieni, on niiden vaikutus putken akselin suuntaiseen kantavuuteen hyvin vähäinen. Osien välinen voimansiirto (veto-, puristus-, taivutuskuormitus ja 2 87266 vast.) tapahtuu siis primäärisesti vaippaputken kautta. Putkiliitoselementeillä on siis edulliset mekaaniset ominaisuudet pienellä raaka-ainepanoksella. Ne mekaaniset vaatimukset, jotka asetetaan putkijärjestelmälle, so.

5 keskenään putkiliitoselementtien avulla yhteenliitettä- ville putkille, täytetään myös näiden elementtien avulla. Koska putkiliitoselementteihin ei muodostu mitään käyttämätöntä tilaa, on niillä optimaaliset hydrauliset ominai-sudet. Sellaisia kriittisiä kohtia, joihin kiinteätä ai-10 netta voi kerääntyä, ja jotka voivat aiheuttaa tukkeutumista, ei ole. Keksinnön mukaiset toimenpiteet mahdollistavat tarvittaessa myös vesitiiviin liitoksen liitettävien putkien ja putkiliitoselementtien välillä. Putkiliitoselementtien valmistus on kustannuksiltaan erittäin 15 edullinen, koska ei tarvita mitään monimutkaisia ruisku-valutyökaluja. Koska sisusputket vastaavat liitettäviä putkia on vain vaippaputket valmistettava erillisesti. Täten voidaan ilman lisäpanosta saavuttaa suuri joustavuus putkiliitoselementtien rakenteen osalta.

20

Alivaatimuksista ja seuraavasta keksinnön rakenne-esimerkkien selityksestä ilmenee lukuisia keksinnön etuja ja tunnusmerkkejä samalla kun viitataan oheiseen piirustukseen, jossa 25

Kuv. 1 esittää putkiliitoselementtiä, joka rakenteeltaan on kulmakappale,

Kuv. 2 esittää putkiliitoselementtiä, joka rakenteeltaan 30 on toinen kulmakappale,

Kuv. 3 esittää putkiliitoskappaletta, joka rakenteeltaan on haarakappale, 35 Kuv. 4 esittää putkiliitoskappaletta, joka rakenteeltaan on toinen putkihaarakappale, ii 87266 3

Kuv. 5 esittää osapitkittäisleikkausta sisusputkesta,

Kuv. 6 esittää osapoikkileikkausta kuvion 5 mukaisesta sisusputkesta kuvion 5 leikkausviivaa VI-VI pitkin, 5

Kuv. 7 esittää osapitkittäisleikkausta sisusputken muunnellusta rakennemuodosta,

Kuv. 8 esittää osapoikkileikkausta kuvion 7 mukaisesta 10 sisusputkesta kuvion 7 leikkausviivaa VIII-VIII pitkin,

Kuv. 9 esittää osapitkittäisleikkausta sisusputken eräästä toisesta muunnellusta rakennemuodosta, 15 Kuv. 10 esittää osapoikkileikkausta kuvion 9 mukaisesta sisusputkesta kuvion 9 leikkausviivaa X-X pitkin,

Kuv. 11 esittää liimaamalla toteutettua liitosta sisus-putken ja vaippaputken välillä, 20

Kuv. 12 esittää hitsaamalla toteutettua liitosta sisus-putken ja vaippaputken välillä,

Kuv. 13 esittää kutistekalvon avulla toteutettua liitosta 25 sisusputken ja vaippaputken välillä,

Kuv. 14 esittää putkiliitoselementtiä, joka rakenteeltaan on T-haarakappale, osittain hajotettuna, 30 Kuv. 15 esittää osapitkittäisleikkausta sisusputken, joka rakenteeltaan on ripaputki, ja vaippaputken liitoksesta,

Kuv. 16 esittää osapoikkileikkausta kuviosta 15 kuvion 15 leikkausviivaa XVI-XVI pitkin, ja 35

Kuv. 17 esittää osapoikkileikkausta kuvion 15 mukaisesta vaippaputkesta ilman sen kanssa yhteensovitettua sisus- 4 87266 putkea.

Kuvioissa 1-4 on esitetty esimerkkejä muutamista putki-liitoselementeistä. Kaikki putkiliitoselementit koostuvat 5 useista osista 1-9, jotka puskuliitospinnoistaan 10-15, 15' ovat väliainetiiviisti ja lujasti keskenään yhteen-liitetyt, yleensä siis hitsaamalla tai liimaamalla. Yksittäiset osat 1-9 ja siis myös putkiliitoselementit kokonaisuudessaan koostuvat perusrakenteeltaan kulloinkin 10 sisusputkesta 16 ja vaippaputkesta 17.

Sisusputki 16 vastaa normaalisti niitä putkia, jotka kulloisenkin putkiliitoselementin avulla halutaan liittää yhteen. Tämä on osoitettu kuviossa 1. Vasemmalla oleva 15 putki 18 on varustettu muhvilla 19, joka työnnetään osan 1 ulkopuolelle työntyvän sisusputken 16 päälle ja täten liitetään elementtiin. Kun putken 18 muhviin 19 sisään-vietäväksi tarkoitettu sisusputki 16 työntyy vaippaput-ken 17 ulkopuolelle, käytetään siitä nimitystä kavennus 20 20. Oikealta alhaalta työnnetään putki 21 osaan 2, joka tältä alueelta on varustettu muhvipäällä 22, so. tässä osassa 2 oleva sisusputki 16 päättyy huomattavan välimatkan päähän tämän osan 2 päätypinnasta niin, että ilman muhvia olevan putken 21 kyseinen pää voidaan työntää si-25 sään tähän muhvipäähän 22. Putkiliitoselementtien kohdalla voi kysymykseen tulla 45°-kulmat (kuv. 1), 90°-kulmat (kuv. 2), 45°-vinokappaleet vast. 45°-jakokappaleet (kuv.

3) tai 90°-vinokappaleet vast. 90°-jakokappaleet vast. T-kappaleet (kuv. 4). Perusmuodoltaan tunnetaan lukuisia 30 muita rakennemuotoja, jotka myös voidaan toteuttaa vielä esitettävällä tavalla.

Seuraavassa selitetään sisusputken 16 eri rakennemuotoja, jolloin ne rakenteeltaan ovat kaksiseinä- vast, yhdistel-35 mäputkia. Ne koostuvat kulloinkin läpimenevästä sylinterinmuotoisesta sisäputkesta 23 ja aallotetusta ulkoput-kesta 24. Näiden putkien valmistus tapahtuu patenttijul- li 87266 5 kaisusta DE-OS 17 04 718 (vastaa US-PS 3 677 676) tunnetulla tavalla, jolloin sisäputken 23 ja ulkoputken 24 yhteenliittäminen tapahtuu silloin kun sisäputki 23 ja ulkoputken 24 muodostavat lämpöplastiset muoviset letkut 5 myöhemmin viedään yhteen suulakepuristimen ruiskupään jälkeen. Ulkoputken 24 kahden vierekkäisen ympyrärenkaan 25 välisellä alueella, siis aallonpohjan 26 alueella, sisäputki 23 ja ulkoputki 24 ovat yhtä osaa.

10 Kukin ympyrärengas 25 on - kuten piirustuksesta ilmenee -poikkileikkaukseltaan ulospäin hieman kapenevan puolisuunnikkaan muotoinen, jolloin tätä puolisuunnik-kaanmuotoista poikkileikkausta rajoittaa ulkoapäin ren-gassylinterinrauotoinen ulkoseinämäosa 27 ja sivulta kak- 15 si sivuseinämäosaa 28, 29, jotka - keskipitkittäisakselin 30 suhteen - ovat sätensuunnassa kallistetut toisiaan päin. Puolisuunnikkaan kannan muodostaa kulloinenkin sisäputki 23.

20 Kuvioiden 5 ja 6 mukaisessa rakennemuodossa on ulkoseinämäosa 27 kulloinkin varustettu renkaanmuotoisesti kiertävällä, matalalla kohoumalla 31, joka on muodostettu ulkoseinämäosasta 27 ja jolla siis on lähes sama paksuus a kuin ulkoseinämäosalla 27 ja sivuseinämäosilla 28, 29.

25 Renkaanmuotoisen kohouman 31 ulottuvuus akselin 30 suunnassa on yhtä kuin 1. Ympyrärenkaan 25 ulottuvuus akselin 30 suunnassa on yhtä kuin L. Tämä mitta L on pienempi kuin kulloisenkin putken ympyrärenkaiden 25 muodostama jako T, joka määrittyy kahden vierekkäisen aallonpohjan 30 26 keskipisteiden välisestä etäisyydestä. Renkaanmuotoi- set kohoumat 31 ulottuvat säteensuuntaisen mitan h verran sylinterinmuotoisten ulkoseinämäosien 27 yläpuolelle. Ulkoseinämäosien 27 ulkohalkaisija on merkitty d.

35 Kuten kuvioista 7 ja 8 voidaan todeta, voidaan kuvioiden 5 ja 6 mukaista kaksiseinäputkea muunnella siten, että renkaanmuotoisesti kiertävän kohouman 31 sijasta muodos- 87266 6 tetaan ulkoseinämäosaan 27 nupunmuotoinen kohouma 32. Koska putki muilta osin on muuttumaton käytetään samoja viitenumerolta. Tämä koskee myös mittamerkintöjä.

5 Lisäksi ilmenee kuvioiden 9 ja 10 perusteella, että - rakenteen muutoin säilyessä ennallaan - sylinterinmuotoisille ulkoseinämäosille 27 on muodostettu akselin 30 suuntaisia, viivanmuotoisia aksiaalisia kohoumia 33. Myös tässä tapauksessa käytetään muilta osin jälleen samoja 10 viitenumerolta ja mittamerkintöjä. Kaksiseinäputket, jotka perusrakenteeltaan ovat kuvioiden 5-10 mukaisia, ja jotka erityisesti ovat varustetut renkaanmuotoisesti kiertävillä, kuvioiden 5 ja 6 mukaisilla kohoumilla 31, ovat tunnetut patenttijulkaisusta DE-OS 36 03 481 (vastaa 15 US-Ser.No. 008 584) .

Kuvioissa 11-13 on esitetty useita mahdollisuuksia sisus-putken 16 ja vaippaputken 17 yhteenliittämiseksi, jolloin sisusputkena 16 käytetään kuvioiden 5 ja 6 mukaista ra-20 kennemuotoa.

Kulloisenkin vaippaputken 17 seinämäpaksuus b on huomattavasti suurempi kuin sisäputken 23 seinämäpaksuus c. Tällöin pätee b > 1,5c. Ylärajana on b < 5c. Sopivimmin 25 pätee b = 2c. Vaippaputken 17 sisähalkaisijän D osalta pätee sisusputken 16 vastaavien mittojen suhteen d < D < d + 2h. Tämä tarkoittaa toisin sanoen, että kun sisusput-kea 16 työnnetään sisään vaippaputkeen 17 puristuvat ren-kaanmuotoiset kohoumat 31 (vast, nupunmuotoiset kohoumat 30 32 tai viivanmuotoiset aksiaaliset kohoumat 33) määritel- lysti vaippaputken 17 sisäseinämää 34 vastaan, jolloin ympyrärenkaat 25 samanaikaisesti muuttavat muotoaan siten, että rengassylinterinmuotoiset ulkoseinämäosat 27 painautuvat säteensuunnassa sisäänpäin.

Toisaalta ulkoseinämäosat 27 (kohoumia 31 vast. 32 vast. 33 lukuunottamatta) eivät vielä tule kosketukseen vaippa- 35 7 87 266 putken 17 sisäseinämän 34 kanssa. Vaippaputki 17 ja si-susputki 16 jännittyvät kuitenkin säteensuunnassa toistensa suhteen. Sisäseinämän 34 ja ulkoseinämäosien 27 väliin muodostuu lähes rengassylinterinmuotoisia rakoja 5 35, joiden rakoleveys s on pienempi kuin kohoumien 31 vast. 32 vast. 33 korkeus h. Välitön kosketus sisusputken 16 ja vaippaputken 17 välillä on siis vain pistemäinen (nupunmuotoisia kohoumia käytettäessä) tai viivamainen (renkaanmuotoisia kohoumia 31 vast, viivanmuotoisia ak- 10 siaalisia kohoumia 33 käytettäessä).

Kuten kuviosta 11 ilmenee, voidaan kiinteä liitos sisus-putken 16 ja vaippaputken 17 välillä saada aikaan siten, että rengassylinterinmuotoinen rako 35 täytetään liima-15 kerroksella 36. Tämä liimakerros 36 voidaan levittää sisusputken 16 sylinterinmuotoisille ulkoseinämäosille 27 ennen sisusputken 16 sisääntyöntämistä vaippaputkeen 17. Tämä liimakerros 36 voidaan kuitenkin myös saada aikaan siten, että liimaa levitetään vaippaputken 17 sisäseinä-20 mälle 34 ennen sisusputken 16 sisääntyöntämistä vaippa-putkeen 17. Tämä viimeksimainittu menetelmä voi tuoda mukanaan asennusteknisiä etuja. Tässä tapauksessa voi tapahtua niin, että liimakerros 36 ei muodostu tasaisesti kaikille ulkoseinämäosille 27, millä ei kuitenkaan ole 25 mitään vaikutusta sisusputken 16 ja vaippaputken 17 välisen liitoksen tiiviyyteen ja lujuuteen. Koska rakoleveys s on 0,1-0,2 mm on liimakerros 36 riittävän paksu hyvän liimaliitoksen varmistamiseksi.

30 Kuvion 12 mukaisessa rakennemuodossa kohoumat 31 ovat hitsatut kiinni vaippaputken 17 sisäseinämään 34. Kohoumat 31 deformoituvat vast, litistyvät hitsaustoimenpiteen aikana samalla kun ne muodostavat hitsauspintoja 31a niin, että ulkoseinämäosien 27 säteensuuntainen muodon-35 muutos sisusputkea 16 sisääntyönnettäessä vaippaputkeen 17 osittain peruuntuu.

87266 δ

Kuvion 13 mukaisessa rakennemuodossa sisusputken 16 ja vaippaputken 17 yhteenliittäminen tapahtuu kutistekalvon 37 avulla, jota kuitenkin voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, että putkiliitoselementti on varustettu 5 kärkipäällä 20. Kutistekalvo 37 viedään tällöin vaippa-putken 17 pään ja vaippaputkesta 17 ulostyöntyvän sisus-putken 16 osan päälle ja kutistetaan tavanomaisella tavalla vastaavan lämpökäsittelyn avulla. Se kiristyy tällöin lujasti vaippaputken 17 ulkokehän ja vaippaputken 17 10 vieressä olevan sisusputken 16 ympyrärenkaan 25 ympäri, jonka ulkoprofiilin mukaan se sopeutuu, jolloin myös syntyy kiinteä aksiaalinen liitos kutistekalvon 37 ja sisus-putken 16 välillä. Samanaikaisesti aktivoituu kutistekalvon 37 sisäpinnalla oleva liimakerros 38, jonka avulla 15 liimaamalla syntyy lisävarmistus sekä vesitiivis liitos kutistekalvon 37 ja sisusputken 16 vast, vaippaputken 17 välillä. Tämäntyyppiset aktivoitavalla 1ilmakerroksella varustetut kutistekalvot ovat yleisesti kaupan.

20 Kuviossa 14 on esitetty putkiliitoselementti, joka on 90°-vinokappale vast. T-kappale, joka vastaa kuviossa 4 esitettyä; tämän vuoksi on sen yhteydessä myös käytetty samoja viitenumerolta. Voidaan todeta, että toisaalta osan 8 ja toisaalta osan 9 vaippaputket 21 ovat liitetyt 25 yhteen keskenään puskuliitospintojen 15 vast. 15' alueella liima- vast, hitsausliitoksilla 39. Vastaavasti voidaan todeta, että sisusputket 16 tällä alueella ovat liitetyt yhteen keskenään liima- vast, hitsausliitoksilla 40. Lisäksi voidaan todeta, että muhvipäähän 22 sisään-30 työnnetty putki 21 on tiiviissä kosketuksessa kyseisen sisusputken 16 kanssa puskupintaa 41 pitkin. Samalla tavalla on sisusputki 16 kärkipäästään 20 putken 18 muhvis-sa 19 puskupintaa 42 pitkin tiiviissä kosketuksessa putken 18 kanssa niin, että kulloinkin puskupintojen 41, 42 35 alueella on turvattu tyhjästä tilasta vapaa liitos.

Kaikissa edellä esitetyissä tapauksissa on vaippaputki 17 l; 87266 9 kalibroidun rengassylinterin muotoinen, jolloin tällaisten kalibroitujen putkien valmistus tapahtuu tavanomaisella tavalla. Putkiliitoselementin osalta, joka on tarkoitettu putkia 18, 21 varten, joiden sisähalkaisija on 5 100, pätee tällöin seuraavat mitat: d « 110 mm T ~ 12 mm 1 « 2,0 mm 10 h ~ 0,3 mm a « 0,5-0,6 mm L « 10 mm

Muutoin pätevät tällöin seuraavat suhteet: 15

Kohoumien 31, 32, 33 säteensuuntaisen ulottuvuuden h osalta suhteessa ulkohalkaisijaan d pätee 0,002 d < h < 0,004 d 20

Renkaanmuotoisten kohoumien 31 vast, nupunmuotoisten kohoumien 32 aksiaalisen ulottuvuuden 1 osalta ympyrären-kaiden 25 aksiaalisen ulottuvuuden L suhteen pätee

25 0,10 L < 1 < 0,35 L

Renkaanmuotoisten kohoumien 31 vast, nupunmuotoisten kohoumien 32 aksiaalisen ulottuvuuden 1 osalta ulkoseinämä-osien 27 paksuuden a suhteen pätee 30 3 a < 1 < 5 a

Viivanmuotoisten aksiaalisten kohoumien 33 tangentiaali-sen leveyden 1' osalta pätevät samat suhteet kuin edellä 35 l:n osalta.

Periaatteessa pätee se, että putken 18 muhvin 19 sisähal- 10 87266 kaisija Dm on yhtä suuri kuin vaippaputken 17 sisähal-kaisija D, jolloin muhvia 19 tunnetulla tavalla voidaan laajentaa hieman sisäänviemispäästään 43 asennuksen helpottamiseksi .

5

Esitetyn tyyppiset putkiliitoselementit voivat kuvioiden 15-17 mukaisesti myös olla sovitetut ripaputkia varten, jolloin sisusputki 16' on rakenteeltaan ripaputki. Tämäntyyppisiä ripaputkia tunnetaan esimerkiksi patentti-10 julkaisusta DE-PS 24 50 171 (vastaa US-PS 3 998 579) vast. DE-OS 37 25 286. Tällaiset ripaputket ovat varustetut pääasiassa rengassylinterinmuotoisella putkella 44, jonka ulkokehästä työntyy ulospäin säteensuuntaisia ripoja 45, joiden ulkohalkaisija on d'. Vaippaputken 17' si-15 sähalkaisija D' on hieman suurempi kuin ripojen 45 ulko-halkaisija d' niin, että niiden lähes sylinterinmuotoisen ulkokehäpinnan 46 ja sisäseinämän 34' väliin muodostuu rako s', jonka säteensuuntainen leveys on noin 0,1-0,2 mm.

20

Vaippaputki 17' on varustettu pitkittäisakselin 30 suuntaisilla, läpikulkevilla vaoilla, siis säteensuunnassa sisäänpäin suunnatuilla kohoumilla 47, jotka työntyvät säteensuunnassa sisäänpäin mitan h' verran, joka on hie-25 man suurempi kuin rakoleveys s' niin, että kun sisusput-kea 16' työnnetään vaippaputken 17' sisään tulevat rivat 45 kosketukseen aksiaalisuuntaisten kohoumien 47 kanssa samalla kun ne jännittyvät säteensuunnassa. Tällöin pätee 30 0,002 D' < h' < 0,004 D'.

Vierekkäisten kohoumien väliin jäävät raot 35' voidaan -kuten jo edellä on esitetty - täyttää liimalla. Samalla tavalla voidaan suorittaa yhteenhitsaaminen näiden ko-35 houmien 47 ja niiden kanssa kosketuksessa olevien ripojen 45 alueiden välillä tai saada aikaan liitos kutistekalvon avulla.

Claims

11 87266 Kohoumat 47 muodostavat tangentiaalisesti kehäkulman e, jonka osalta pätee 20° < e < 30°.

1. Putkiliitoselementti, erityisesti kulmakappale tai 15 haarakappale putkien (18, 21) yhteenliittämiseksi, jotka pääasiassa koostuvat läpimenevästä sisäputkesta (23, 44) ja siihen liitetyistä, säteensuunnassa ulospäin ulottuvista, putken jäykistämiseksi tarkoitetuista kohoumista (ympyrärengas 25, rivat 45), erityisesti kaksiseinäput-20 kien tai ripaputkien yhteenliittämiseksi, tunnettu siitä, että putkiliitoselementti koostuu keskenään yh-teenliitetyistä osista (1-9), jotka on muodostettu si-susputkesta (16, 16'), jossa on säteensuunnassa ulospäin ulottuvat kohoumat (ympyrärengas 25, rivat 45), ja vaip-25 paputkesta (17, 17'), että vierekkäiset osat (1-9) ovat puskuliitospinnoistaan (10-15, 15') yhteenliitetyt keskenään niin, että kulloinkin näiden vierekkäisten osien (1-9) sisusputket (16, 16') ja vaippaputket (17, 17') ovat keskenään yhteenliitetyt, ja että kunkin osan (1-9) 30 sisusputki (16, 16') ja vaippaputki (17, 17') on kiinteästi liitetty yhteen keskenään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkiliitoselementti, tunnettu siitä, että sisusputket (16, 16') vas- 35 taavat keskenään yhdistettäviä putkia (18, 21).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkiliitoselementti, t „ 87266 12 tunnettu siitä, että yhden osan (1-9) jompikumpi kahdesta putkesta (16, 16' vast. 17, 17') vapaasta päästään työntyy toisen putken (17, 17' vast. 16, 16') ulkopuolelle. 5

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkiliitoselementti, tunnettu siitä, että vaippaputki (17, 17') on rakenteeltaan tukiputki.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen putkiliitoselementti, tunnettu siitä, että kulloisenkin sisusputken (16, 16') kohouma (ympyrärengas 25 vast, ripa 45) on kosketuksessa kyseisen vaippaputken (17, 17') kanssa samalla kun se on säteensuunnassa elastisesti esijännitetty. 15

5 Kiinteä liitos kunkin osan 1-9 sisusputkien 16, 16' ja vaippaputkien 17, 17' välillä ei välttämättä ole muodon-mukainen; se voi myös olla voimaa siirtävä, jolloin se on saatu aikaan riittävän lujan kitkaliitoksen avulla. 10

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen putkiliitoselementti, tunnettu siitä, että kohouma (ympyrärengas 25, ripa 45) on piste- tai viivamaisesti kosketuksessa vaippaputken (17, 17') kanssa. 20

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen putkiliitoselementti, tunnettu siitä, että kulloisenkin sisusputken (16, 16') kohouman (ympyrärengas 25, ripa 45) ja vaippa-putken (17, 17') väliin on muodostettu säteensuuntaiset, 25 elastisesti perää antavat kohoumat (31, 32, 33, 47).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen putkiliitoselementti, jolloin sisusputki (16) on rakenteeltaan kaksiseinäputki, jossa on ympyrärenkaan (25) muotoiset kohoumat, jotka 30 kulloinkin ovat poikkileikkaukseltaan ulospäin kapenevan puolisuunnikkaan muotoisia, jota tarkoitusta varten ne ovat varustetut lähes rengassylinterinmuotoisella ulko-seinämäosalla (27) ja siihen liittyvillä, hieman kallistetuilla sivuseinämäosilla (28, 29), tunnettu 35 siitä, että ulkoseinämäosa (27) on varustettu sisäänpäin muotoaan muuttavilla kohoumilla (31, 32, 33), joiden ul-kohalkaisija (d + 2h) muuttumattomassa tilassa on hieman i 87266 13 suurempi kuin vaippaputken (17) sisähalkaisija (D).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen putkiliitoselementti, tunnettu siitä, että kohoumat (31, 32, 33) ovat 5 rakenteeltaan renkaanmuotoisia, nupunmuotoisia tai aksiaalisesti viivanmuotoisia.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen putkiliitoselementti, jolloin sisusputki (16) on rakenteeltaan ripaputki, jossa 10 on säteensuunnassa ulospäin työntyvät rivat (45), tunnettu siitä, että kohoumat (47) on muodostettu vaippaputkeen (17') ja ulottuvat säteensuunnassa sisäänpäin, jolloin sisähalkaisija (D' - 2h') muuttumattomassa tilassa on hieman pienempi kuin sisusputken (16') 15 ulkohalkaisija (d').

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen putkiliitoskappale, tunnettu siitä, että kohoumat (47) ovat rakenteeltaan aksiaalisia ja viivanmuotoisia. 20