FI87034B - Datakommunikationsfoerfarande. - Google Patents

Description

1 87034

Dataliikennemenetelmä

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään data-koodisanoja käsittävien sanomien viestittämiseksi lähetti-5 meitä vastaanottimelle sekä menetelmässä käytettävään vastaanottimeen .

Dataliikenteessä on ongelmana esimerkiksi kanavako-hinasta johtuva vääristyminen, joka johtaa sanomadatan tai sen osan menetykseen. Kaksi liikkuvissa datajärjestelmissä 10 esiintyvää siirtokäytäntöä on esitetty artikkelissa "Predicting the range and throughput of mobile data systems", P.J. Mabey, IEEE Vechicular Technology Conference, toukokuu 1982, San Diego, USA, sivut 370-374. Ennen niiden käsittelyä viitataan mukana seuraavien piirustusten kuvioon 15 1, joka esittää tyypillistä datamuotoa. Muoto alkaa 16- bittisellä käänteissarjän 1010...10 etuosalla bittitahdis-tuksen mahdollistamiseksi datademodulaattorissa ja jatkuu 16-bittisellä tahdistussarjalla SYN-koodisanan tahdistamiseksi. Tämän jälkeen seuraa informaatio, joka siirretään 20 64-bittisinä koodisanoina, jotka perustuvat sykliseen vir-heenilmaisu- ja/tai -korjauskoodiin, jokaisen koodisanan sisältäessä 48 informaatiobittiä ja 16 virheentarkistus-bittiä. Sanoman ensimmäinen koodisana ACW sisältää osoite-informaation ja jonkin verran dataa ja se on riittävä ly-25 hyitä sanomasovellutuksia varten, kuten tilan raportointia ja esikoodattuja sanomia varten. Pidempiä datasanomia varten liitetään ylimääräisiä koodisanoja DCW1 - DCWn yhteen peräkkäin ensimmäisen koodisanan ACW kanssa siten kuin datan sovittamiseksi tarvitaan.

30 Ensimmäinen edellä mainitussa artikkelissa selos tettu uudelleenlähetyskäytäntö on nimetty yksinkertaiseksi uudelleenlähetyskäytännöksi. Oleellista tässä käytännössä on, että lähetyslaitteisto lähettää koko sanoman ja odottaa sen jälkeen kuittausta vastaanottolaitteistolta. Jos 35 mitään kuittausta ei vastaanoteta tai jos kysytään uudel- 2 87034 leenlähetystä, uudelleenlähettää lähetyslaitteisto koko sanoman ja odottaa jälleen kuittausta. Sanoma voidaan uudelleenlähettää tietyn ennalta määrätyn maksimilukumäärän kertoja, minkä jälkeen, jos mitään kuittausta ei ole 5 vastaanotettu, päätetään tapahtuma. Jokaiselle lähetykselle täytyy vastaanottolaitteiston onnistua dekoodaamaan tahdistussana SYN ja osoitekoodisana ACW ennen kuin se voi dekoodata datakoodisanat DCW. Dekoodattavat datasanat voidaan tallettaa ja dekoodaamattornissa olevat datasanat hy-10 lätään. Vastaanottolaitteisto käyttää tarvittaessa uudelleenlähetyksistä saatavia datasanoja sanoman saattamiseksi päätökseen ja lähettää tapahtuman päätökseensaattamisen kuittauksen vain kun se on saanut koottua koko sanoman (tai vastaanottaa aikaisemmin päätökseensaatetun sanoman 15 toiston, koska sen aikaisempaa kuittausta ei ole dekoodattu tai se on viivästynyt). Koska jokainen uudelleenlähetys käsittää koko sanoman, voi tämä yksinkertainen uudelleen-lähetyskäytäntö johtaa pieneen suoritustehoon. Lisäksi se ei ole sopiva ryhmäyhteyksille, joissa vastaanottolait-20 teisto ei lähetä kuittaussignaaleja.

Toista tunnetuista uudelleenlähetyskäytännöistä nimitetään valikoivaksi uudelleenlähetyskäytännöksi ja se mahdollistaa suuremman suoritustehon estämällä jo onnistuneesti koodattujen datakoodisanojen uudelleenlähetyksen. 25 Tässä toisessa käytännössä lähettää vastaanottolaitteisto kuittauksen jokaisesta lähetyksestä, jonka se vastaanottaa sen määrittämiseksi, mitkä datakoodisanat tulee uudelleenlähettää parantaen siten suoritustehoa. Siinä tapauksessa, että kuittausta ei ole onnistuneesti vastaanotettu, tois-30 taa lähetyslaitteisto edellisen lähetyksensä. Lähestysta-pahtuma on saatettu päätökseen kun on vastaanotettu kuittaus, joka osoittaa, että vastaanottolaitteisto on koonnut koko sanoman tai kun lähetyslaitteisto on tehnyt ennalta määrätyn maksimilukumäärän lähetyksiä. Myös tämä toinen 35 käytäntö luottaa vastaanottolaitteiston lähettämiin kuit- 3 87034 tauksiin, mikä tekee sen sopimattomaksi ryhmäyhteyksiä varten.

Uudelleenlähetyskäytännöistä aiheutuvia lisäongelmia on sanomien "monistuminen" vastaanottolaitteistossa 5 uudelleenlähetyksiä tehtäessä, sanomien "poisjäänti" vastaanottolaitteistossa lähetyksen vääristymisestä johtuen ja sanomien "menetys" johtuen siitä, että lähettäjä tulkitsee kuittauksen johtuvan väärästä sanomasta kuittauksen ollessa esimerkiksi myöhässä. Nämä ongelmat voitetaan si-10 nänsä tunnetuilla Iinjakäytännöillä numerojärjestelyä käyttämällä. Linjakäytännöillä on kuitenkin epäkohtana otsikoiden viestittäminen yhteyden perustamiseksi tai yhteyden aloittamiseksi. Ne eivät ole myöskään optimoitu ryhmäyhteyksiä varten.

15 On tunnettua, että tehokkuutta voidaan parantaa lä hettämällä dataa lohkojen muodostamana sarjana, mutta sikäli kuin on tunnettua, vaativat kyseisen tyyppisen käytännöt yhteydenperustamisen vaiheistuksen, joka käsittää erityisesti pienille datamäärille ei-toivottavan otsikon. 20 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on voittaa nämä haitat dataliikenteessä ja aikaansaada tehokkaampi ja joustavampi menetelmä ja vastaanotin datakoodisanojen viestittämiseksi.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle, 25 jossa jokaisen sanoman datakoodisanat on järjestetty yhteen tai useampaan pituudeltaan ennalta määrättyyn lohkoon, ja jossa jokaiselle lähetettävälle lohkolle tai lohko jonolle on annettu tunnistus, mainitun tunnisteen ollessa sisällytetty jokaiseen sanomalohkoon osoittamaan lohkon 30 sijaintia sanomassa on tunnusomaista se, että jokaiselle sanomalle on annettu tunnistus ja että koodisana, joka identifioi tällaisen sanoman, on sisällytetty jokaisen sanoman ainakin yhteen lohkoon.

Lyhyen sanoman tapauksessa, alkudatakoodisanoja ol-35 lessa esimerkiksi vähemmän kuin 30, kohdellaan sanomaa yh- 4 87034 tenä lohkona.

Toteutettaessa esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää sisältävät kaikki lähetetyt lohkot niiden vastaavan lohkon tunnistuksen ja pitkän sanoman ainakin ensim-5 mäinen lohko tai lyhyen sanoman ainoa lohko sisältää sen sanoman tunnistuksen.

Sen vaaran välttämiseksi, että saman lohkon uudelleenlähetystä kohdellaan uutena sanomana, sisältää vas-taanottolaitteisto asetettavan ajastimen, joka aloitetta-10 essa lohkon vastaanotolla, on päällä kiinteän tai lohkon pituuden suhteen dynaamisesti määritettävän kestoajan ja jos vastaanotetaan toinen saman lohkon tunnistuksen omaava lohko ja jos myös sanoman tunnistus esiintyy mainitun kestoajan aikana, kohtelee vastaanottolaitteisto sitä edelli-15 sen lohkon uudelleenlähetyksenä. Vastaanotettaessa kyseisen tyyppinen lohko mainitun kestoajan loppumisen jälkeen pidetään sitä uutena lohkona. Ajastin voidaan asettaa jokaisen lohkon vastaanoton yhteydessä tai vaihtoehtoisesti jokaisen uuden lohkon vastaanoton yhteydessä.

20 Haluttaessa voidaan datakoodisanat lähettää valin naisesti bittilimitettyinä, jolloin vastaanotettaessa suoritetaan limityksen purku komplementaarisella tavalla. Sen päättäminen suoritetaanko datakoodisanojen bittilimit-täminen vai ei, voidaan tehdä dynaamisesti ja se voi riip-25 pua useista tekijöistä, esimerkiksi vastaanottolaitteiston dekooderin kyvyistä ja vallitsevista kanavaolosuhteista. Bittilimityksen käytön etuna on, että jos lähetyksen aikana esiintyy virhepurske, jakaantuvat virheet useiden koodisanojen kesken lisäten siten todennäköisyyttä, että 30 koodin virheet kyetään korjaamaan. Vastaavasti pienenee niiden lohkojen lukumäärä, jotka tarvitsee lähettää uudelleen. Tietyissä olosuhteissa bittilimitys voi olla haitallista, joten on edullista tehdä bittilimitys valinnaiseksi. Jos datakoodisanat on bittilimitetty, sisällytetään 35 sanomaan osoitus, esimerkiksi lippu sen osoittamiseksi 5 87034 vastaanottolaitteistolle, että datakoodisanat on limitetty. Limityksen aste voi riippua lohkon pituudesta, koska lohkossa olevien koodisanojen lukumäärä voi vaihdella. Riippumatta lohkossa olevien koodisanojan lukumäärästä, 5 voidaan ne kaikki limittää. Tekemällä limityksen aste muuttuvaksi eli lohkon pituudesta riippuvaiseksi, saavutetaan bittilimityksestä maksimihyöty.

Sanomadata voidaan salakirjoittaa, missä tapauksessa sisällytetään sanomaan osoitus, esimerkiksi lippu sen 10 osoittamiseksi vastaanottolaitteistolle, että sanomadata on salakirjoitettu. Salakirjoituksen tarve voi riippua sanomadatan luonteesta sinänsä ja/tai valitusta osoitteesta johon se lähetetään. Bittilimitystä ja salakirjoitusta voidaan käyttää molempia yhdessä.

15 Datasanomakäytännön tehokkuutta voidaan lisätä loh kon avulla, joka käsittää datakoodisanoja, jotka tulee uu-delleenlähettää yhdessä uusien datakoodisanojan kanssa, jotka on liitetty uudelleenlähetettävien sanojen kanssa peräkkäin yhteen. Tällä estetään se, ettei tarvitse lähet-20 tää lyhyttä lohkoa sekä sitä vastaavaa otsikkoa yksistään uudelleenlähetettäviä datakoodisanoja varten.

Keksinnön mukaisen menetelmän muille edullisille sovellutusmuodoille ja keksinnön mukaiselle vastaanotti-melle on tunnusomaista se, mitä jäljempänä olevissa pa-25 tenttivaatimuksissa on esitetty.

Esillä olevaa keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla mukana seuraavien piirustusten kuvioihin 2-5 viitaten, missä:

Kuvio 2 esittää lohkon otsikon osan muodostavan 30 osoitekoodisanan ACW muotoa,

Kuvio 3 esittää lohkon ensimmäisen datakoodisanan DCW 1 muotoa,

Kuvio 4 esittää vastaanottolaitteiston lähettämän kuittauksen osoitekoodisanan ACKD muotoa, ja 35 Kuvio 5 esittää kuittauksen osoitekoodisanaa seu- 6 87034 raavan valinnaisen datakoodisanan muotoa.

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä sanoma-datan lähettämiseksi käsittää peräkkäin yhteen liitettyjen datakoodisanojan järjestämisen useisiin lohkoihin ja jo-5 kaisen lohkon lähettämisen vuorostaan.

Sanoman ja lohkon tunnistusjärjestelyitä, esimerkiksi peräkkäisiä numeroita, käytetään monistuneiden sanomien tunnistamiseksi vastaanottolaitteistossa. Sanomadata lähetetään lohko lohkolta, mikä mahdollistaa tapahtuman 10 keskeyttämisen aikaisin, jos kanava on huono sekä sallii sanoman ensimmäisen osan toimittamisen määräpaikkaansa ennen kuin koko tapahtuma on saatu päätökseen. Lisäksi lohkojen käyttö parantaa myös suoritustehoa sekä pienentää viiveitä toiston määrää pienentämällä.

15 Sanomaa muodostettaessa käsittää kukin lohko etu osaa, tahdistussarjän ja osoitekoodisanan ACW, joita seuraa useita datakoodisanoja DCW, datakoodisanojen lukumäärän ollessa tyypillisesti yhden ja 31 :n välillä. Sanoman ja lohkon tunnistusnumerot sisällytetään jokaiseen lohkoon 20 esimerkiksi osoitekoodisanaa seuraavaan ensimmäiseen da-takoodisanaan.

Kuviossa 2 on esitetty lohkon 64-bittisen osoitekoodisanan ACW muoto ja kuviossa 3 on esitetty ensimmäisen datakoodisanan DCW 1 muoto. Osoitekoodisanan ja ensimmäi-25 sen datakoodisanan DCW 1 kunkin osan käyttämien bittien lukumäärä on myös merkitty. Viitaten nyt kuvion 2 osoite-koodisanaan ACW, käytetään ensimmäistä bittiä osoittamaan, onko koodisana osoitekoodisana, binäärinen numero "1" tai datakoodisana, binäärinen numero "0". PFIX on osoitteen 30 etumerkintä. IDENT 1 on vastaanottolaitteiston tai vas-taanottolaitteistojen ryhmän osoite. CAT osoittaa, että tämä osoitekoodisana kuuluu kategoriaan, jota käytetään sanomadatan lähetykseen. SEGL osoittaa osoitekoodisanaa seuraavien peräkkäin yhteen liitettyjen datakoodisanojen 35 lukumäärän. Koska tähän on varattu viisi bittiä, on maksi- 7 87034 milukumäärä 31 bittiä, jollei suoriteta näiden numeroiden koodausta. IDENT 2 on lähetyslaitteiston osoite. INTsillä on arvo "0", jos datakoodisanoja ei limitetä ja arvo "1", jos ne ovat limitettyjä. CRYPTsillä on arvo ”0", jos data 5 koodisanoja ei salakirjoiteta ja arvo "1", jos ne salakirjoitetaan. Viimeinen kenttä tai osa P käsittää pariteetin tarkistusbittejä virheen korjausta ja ilmausta varten. Osat EXT, FLAG 1 ja FLAG 2, joita ei ole selostettu, eivät ole merkityksellisiä esillä olevan keksinnön ymmärtämisen 10 kannalta.

Kuviossa 3 ensimmäisen datakoodisanan DCW 1 ensimmäinen bitti on "0", mikä osoittaa, että se on datakoodi-sana. SPECsiä käytetään osoittamaan esimerkiksi tiettyä datan tai datarakenteen tyyppiä tai suoraan ohjaamaan data 15 tiettyyn etäisosoitteeseen. NSEG merkitsee lohkon numeroa.

NUM osoittaa sanoman numeron tai toistettujen koodisanojen lukumäärän lohkossa. Erityisesti, jos NSEG = 0, osoittaen sanoman ensimmäistä lohkoa, niin NUM = NMESS; jos NSEG ei ole yhtä suuri kuin 0, niin silloin NUM = NREP, missä 20 NMESS on sanoman numero ja NREP on lohkossa toistettujen koodisanojan lukumäärä ja se on asetettu nollaksi ei-vali-koivissa lähetyksissä. LAST on nolla kaikille muille, paitsi sanoman viimeiselle lohkolle. Lohkon viimeiselle koodisanalle merkitsee LAST koodisanassa käytettyjen da-25 tabittien lukumäärää. Jos C = 1, niin silloin CRC-kenttä sisältää 16-bittisen tarkistussumman, joka on "CCITT Recommendation V24":n mukainen. Vaihtoehtoisesti, jos C:llä on arvo "0", ei dataa ole suojattu CRC-kenttään sisältyvällä tarkistussummalla, missä tapauksessa tämä kenttä on 30 varattu tapauskohtaista käyttöä varten. RSDV käsittää bittejä, jotka eivät ole varattu tiettyyn käyttöön, viimeiset 16 bittiä P ovat pariteetintarkistusbittejä 64-bittiselle koodisanalle.

Lohkoa muodostettaessa voidaan datakoodisanat sovi-35 telia valinnaisella bittilimityksellä. Valinnaisessa bit- 8 87054 tilimityksessä luetaan datakoodisanat kaksiulotteiseen muistiin riviltä riville suunnassa ja luetaan muistista ulos sarake sarakkeelta suunnassa siten, että kaikki ensimmäiset bitit luetaan ulos, sen jälkeen kaikki toiset 5 bitit, ja niin edelleen. Tämä tarkoittaa, että jos lähetyksessä esiintyy virheiden purske, niin virheet jakaantuvat useiden datakoodisanojen kesken ja vastaanottolait-teistossa pienenee todennäköisyys, että virheet ylittäisivät dekooderin virheenkorjauskyvyn. Siten uudelleenlähe-10 tyksen määrää voidaan pienentää. Valinnaisen bittilimityk-sen käyttö riippuu purskeen todennäköisestä vastaavasta pituudesta, lohkoissa olevien limitettävien datakoodisanojen lukumäärästä ja vastaanottolaitteiston virheenkorjauksen muodosta. Lisäksi vastaanottolaitteiston täytyy 15 pystyä purkamaan limitetty data.

Tarvittaessa voidaan datakoodisanat salakirjoittaa, missä tapauksessa sisällytetään sanomaan osoitus, esimerkiksi lippu, sen osoittamiseksi vastaanottolaitteistolle, että sanomadata on salakirjoitettu. Datakoodisanat on va-20 linnaisesti bittilimitetty ennen salakirjoitusta.

Kuvio 4 esittää kuittauksen osoitekoodisanan ACKD osoitekoodisanaa datalohkolle, jonka vastaanottolaitteisto on lähettänyt lähetyslaitteistolle. Ensimmäisellä bitillä on arvo "1", joka osoittaa, että koodisana on osoitekoo-25 disana. PFIX on osoitteen etumerkintä, IDENT 1 on dataloh-kon kuittaavan vastaanottolaitteiston osoite. CAT osoittaa, että tämä osoitekoodisana kuuluu kategoriaan, jota käytetään kuittaukseen ja ΤΥΡΕ osoittaa kuittauksen tyypin, määrittäen esimerkiksi, onko lohko onnistuneesti de-30 koodattu tai kysytäänkö valikoivaa vai valikoimatonta lohkon uudelleenlähetystä. IDENT 2 on sen laitteiston tunnus, joka on lähettänyt datalohkon. NEW:llä on arvo "0", jos on kuitattu nollasta poikkeava lohkon numero ja arvo "1", jos on kuivattu lohko, jonka numero on nolla (eli uuden sano-35 man ensimmäinen lohko). ANUM on kuittauksen numero, jos 9 87034 NEW = 0, niin ANUM = NSEG nollan edeltäessä ja jos NEW = 1, niin silloin ANUM = NMESS jokaisessa tapauksessa (kuitatulle lohkolle). P osoittaa pariteetin tarkistusbitit 64 bittiselle koodisanalle.

5 Siinä tapauksessa, että kuittauksen osoitekoodisana kysyy valikoivaa uudelleenlähetystä, seuraa sitä ohjauksen datasana, kuten on esitetty kuviossa 5. Pääkiinnostuksen kohde on SELF, joka käsittää valikoivan uudelleenlähetyksen lippuja, jotka osoittavat, mitkä lohkon alkudatasanat 10 vaativat uudelleenlähetyksen. Yksi bitti on varattu kullekin datakoodisanalle; "0" osoittaa, että mitään toistoa ei vaadita ja "1" osoittaa, että vastaava datakoodisana tulee toistaa. SELF-kentän eniten merkitsevä bitti vastaa lohkon ensimmäiseksi lähetettyä alkudatakoodisanaa. Kun lohko kä-15 sittää vähemmän kuin 30 alkudatakoodisanaa, sijoitetaan uudelleenlähetyksen informaatio SELF-kentän eniten merkitseviin bitteihin. Lopussa olevat käyttämättömät bitit asetetaan nolliksi.

Käytäntöä selostetaan seuraavassa yksityiselle vas-20 taanottajalle tapahtuvaan yhteyteen viitaten.

Toiminnassa lähettäjä koodaa alkudatan sarjaksi da-takoodisanoja. Kussakin datasanassa on varattuna 47 data bittiä. Tarvittaessa voidaan perässä olevat nollat lisätä alkudataan lopullisen datakoodisanan täydentämiseksi. Vä-25 hemmän kuin 30 alkudatakoodisanaa varaavat sanomat voidaan lähettää yhtenä lohkona. Pidemmät sanomat täytyy jakaa osiin ja lähettää useana lohkona. Jokainen lohko voi käsittää aina 30 alkudatakoodisanaa. Otsikko liitetään kunkin lohkon alkuun. Otsikko käsittää johdannon käänteis-30 merkit, koodisanan tai tahdistussarjän SYN, osoitekoo-disanan ACW ja ohjauksen datakoodisanan DCW 1. ACW:ssä ja DCW l:ssä olevat kentät asetetaan sopivasti. Sanoman numeroa NMESS lisätään modulo 128:11a joka kerran jokaiselle uudelle sanomalle, joka on lähetetty määräpaikasta 35 riippumatta. Lohkon numero NSEG asetetaan nollaksi jokai- 10 87034 sen uuden sanoman alussa ja sitä lisätään modulo 64:llä jokaiselle uudelle lähetetylle lohkolle. NSEG:tä ei lisätä identtisesti toistuvalle lähetykselle.

Valinnaisesti voidaan laskea CRC ja sisällyttää se 5 ohjauksen datakoodisanaan. Datakoodisanat voidaan myös salakirjoittaa ja/tai bittilimittää. Lähettäjän tulee vain limittää vastaanottajan kanssa ennalta sovitulla järjestelyllä. Lähettäjä lähettää lohkon ja odottaa vastaanottajan kuittausta. TYPE-kenttä kuittauksessa osoittaa kuittauksen 10 tarkoituksen. Esimerkiksi onko lohko onnistuneesti dekoodattu ACKDD tai kysytäänkö valikoivaa uudelleenlähetystä ACKDS tai ei-valikoivaa uudelleenlähetystä ACKDR.

Vastaanotettuaan kuittauksen voi lähettäjä, siten kuin on sopivaa, joko uudelleenlähettää lohkon identtises-15 ti, tehdä valikoivan uudelleenlähetyksen, lähettää seuraa-van lohkon, tarkastella, onko yhteys saatettu onnistuneesti päätökseen tai katkaista tapahtuman.

Jos kuittausta ei vastaanoteta, voi lähetin uudelleenlähettää lohkon.

20 Lähetin voi lähettää lohkon identtisiä toistoja ai na tietyn ennalta määrätyn lukumäärän kertoja lohkoa kohti, odottaen kunkin lähetyksen jälkeen kuittausta.

Kysyttäessä valikoivaa uudelleenlähetystä, lähettimen ollessa kykenemätön valikoivaan uudelleenlähetyk-25 seen, voi lähetin silloin uudelleenlähettää aikaisemman lohkon identtisesti.

Jos tehdään valikoiva uudelleenlähetys, lisätään lohkonumeroa NSEG. Toistettavat alkudatakoodisanat lähetetään ensimmäiseksi lohkoon ja sen jälkeen voidaan ottaa 30 mukaan uudet alkudatakoodisanat, yhteensä aina 30 alkuda-takoodisanaan saakka lohkossa. Ohjauksen datakoodisanassa DCW 1, NUM = NREP (toistettujen alkudatakoodisanojen luku) .

Aikaa voidaan säästää siten, niin ettei koko lohkoa 35 omisteta valittujen koodisanojen uudelleenlähetykselle, 11 87034 joka käsittää toisen otsikon tai osoitekoodisanan lähettämisen.

Vastaanottimessa käytetään sanoman ja lohkon numerointia estämään lohkon monistumista tai mahdollistamaan 5 vastaanotin tunnistamaan poisjäämisen esiintymisen ja estämään eri sanomista tulevien lohkojen hyväksyminen yhdeksi sanomaksi.

Vastaanottimessa oleva ajastin aloitetaan joka kerran kun lohko hyväksytään. Ajastin on päällä aikajakson, 10 joka on suhteessa lohkon pituuteen. Vastaanotin tallettaa NSEG:n arvon ja viimeksi hyväksytyn NMESSLin. (NMESS esiintyy jokaisen sanoman ainakin ensimmäisessä lohkossa.)

Ajastimen ollessa päällä voi vastaanottaja hyväksyä lohkon, jolle NSEG = 0 aloittaen uuden sanoman vain, jos 15 NMESS eroaa aikaisemmin vastaanotetusta NMESS:istä. Muutoin lohko voidaan hyväksyä edellisen sanoman alkuperäisen lohkon toistona.

Ajastimen ollessa päällä voi vastaanottaja hyväksyä lohkon etenevän sanoman jatkeena vain jos NSEG:tä on li-20 sätty yhdellä (mod 64) edellä hyväksytyn lohkon arvon yli.

Ajastimen ollessa päällä voi vastaanottaja hyväksyä lohkon jatkuvan lohkon toistuvana lähetyksenä vain, jos sillä on sama lohkönumero (NSEG) kuin edellä hyväksytyllä lohkolla.

25 Sanoman viimeinen lohko osoitetaan sillä, että LAST

ei ole yhtä suuri kuin 0.

Kun vastaanotin dekoodaa hyväksyttävän lohkon ACW:n ja DCW l:n, eli lohkon, joka tyydyttää edellä mainitut ehdot ja hyväksyttävän yksittäisen IDENT Itsen, dekoodaa 30 se SEGLtn osoittamien seuraavien datasanojen lukumäärän purkamalla ensin koodisanojen salakirjoituksen, jos CRYPT = 1 ja purkamalla sen jälkeen koodisanojen limityksen, jos INT * 1. Vastaanotin voi vaatia, että kaikki datakoodisa-nat ovat dekoodattavia ennen ACKDD:llä tapahtuvaa kuit-35 tausta tai edellyttäen, että ohjauksen datakoodisana on 12 87 034 dekoodattu onnistuneesti, se voi tallettaa vain dekoodattavat alkudatakoodisanat ja luottaa muiden kokoamiseen toistuvia lähetyksiä käyttämällä.

Vastaanotin lähettää kuittauksen kullekin hyväksyt-5 tävälle lohkolle. Ei-valikoivaa uudelleenlähetystä kysytään ACKDRsn avulla. Valikoiva uudelleenlähetys kysytään ACKDSrn avulla.

Ryhmäyhteyksien tapauksessa vastaanottajat eivät lähetä kuittauksia. Ryhmäyhteyksille sanoma voidaan lähet-10 tää lohkolta jokainen lohko uudelleenlähetettäessä aina ennalta määrätyn lukumäärän kertoja ennen kuin edetään seuraavaan lohkoon. Jokaisessa tapauksessa on sanoman ja lohkon numerointi liitetty siihen.

Päätettäessä ajastimen jakson kestoa, tulee tämän 15 olla suhteessa lohkon lähetysten ennalta määrätyn lukumäärän kestoon, Tässä päätöksessä täytyy ottaa huomioon lohkon pituus, esimerkiksi osoitekoodisana sekä 31 datakoo-disanaa ja lohkon lähetyskertojen maksimilukumäärä, esimerkiksi kahdeksan.

20 Sanoman numerointi määrätään sanomien maksimiluku määrän arvion perusteella, jotka voidaan lähettää ajastimen maksimikestoajassa, jos siten oletetaan, että voidaan lähettää 128 (lyhyttä) sanomaa ajastimen kestoajan puitteissa, niin silloin numeroinnin tulee olla ainakin 0-127 25 ennen toistumista. Jos luku on liian pieni, niin silloin tilanteessa, jossa kaikki sanoman numerot on käytetty, ei uusia sanomia voida lähettää tämän jakson loppuosan aikana .

Claims (20)

1. Menetelmä datakoodisanoja (DCW) käsittävien sanomien viestittämiseksi lähettimeltä vastaanottimelle, 5 jossa jokaisen sanoman datakoodisanat (DCW) on järjestetty yhteen tai useampaan pituudeltaan ennalta määrättyyn lohkoon, ja jossa jokaiselle lähetettävälle lohkolle tai loh-kojonolle on annettu tunnistus (NSEG), mainitun tunnisteen (NSEG) ollessa sisällytetty jokaiseen sanomalohkoon osoitit) tamaan lohkon sijaintia sanomassa, tunnettu siitä, että jokaiselle sanomalle on annettu tunnistus (NUM) ja että koodisana (DCW1), joka identifioi tällaisen sanoman, on sisällytetty jokaisen sanoman ainakin yhteen lohkoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että lyhyitä sanomia kohdellaan yhtenä lohkona, jolla on oma sanoman (NUM) ja lohkon (NSEG) tunnistuksensa, jotka molemmat lähetetään.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- 20. e t t u siitä, että ainakin ensimmäinen lohko (NSEG=0) joukosta lohkoja sisältää lähetettäessä sanoman tunnistuksen (NMESS).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen lohko käsit- 25 tää otsikon, joka sisältää osoitekoodisanan (ACW) ja joukon ketjutettuja datakoodisanoja (DCW).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotin lähettää kuittaussignaalin (ACKD) vastauksena lohkon vastaanottami- 30 selle.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuittaussignaali (ACKD) sisältää osoituksen (NEW) siitä, onko sanoman ensimmäistä tai sen jälkeistä lohkoa dekoodattu onnistuneesti tai onko lohkon 35 osan tai koko lohkon uudelleenlähetys tarpeen. 14 8 7 0 3 4

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotin liittää ohjaus-tietosanan (kuvio 5) kuittaussignaaliin (ACKD) siinä tapauksessa, että vastaanotin pyytää selektiivistä jälleen- 5 lähettämistä, jolloin ohjaustietosana tunnistaa (SELF) mitkä lohkon koodisanat tarvitsevat uudelleenlähetyksen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastauksena ohjaustietosanan (kuvio 5. vastaanottamiselle lähetin lähettää lohkon, joka käsit- 10 tää uudelleenlähetettyjä datakoodisanoja ja uusia datakoo-disanoja.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetettävän sanoman viimeinen lohko sisältää viimeisen lohkon tunnisteen.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanomadata lähetetään bittilimitettynä yhdessä datan bittilimityksen osoittavan sanomassa olevan osoituksen (INT) kanssa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että bittilimityksen aste riippuu lohkon pituudesta.

12. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanomadata lähetetään salakirjoitettuna yhdessä sen sanomassa olevan 25 osoituksen (CRYPT) kanssa, että data on salakirjoitettu.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sellaisen lohkon vastaanottoa ennalta määrätyn aikajakson puitteissa, jolle on annettu sama tunnistus (NSEG) kuin aikaisemmin vastaanote- 30 tulla lohkolla, kohdellaan mainitun aikaisemmin vastaanotetun lohkon toisintalähetyksenä.

13 87034

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sellaisen lohkon vastaanottoa dynaamisesti määritettynä aikajaksona, jolle on 35 annettu sama tunnistus (NSEG) kuin aikaisemmin vastaanotetulla lohkolla, kohdellaan mainitun aikaisemmin vastaan- is 67Q34 otetun lohkon toisintalähetyksenä.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetel-mä, tunnettu siitä, että sellaisen sanoman vastaanottoa, jolle on sijoitettu sama tunnistus (NUM) kuin 5 aikaisemmalle sanomalle, kohdellaan mainitun aikajakson loputtua uutena sanomana.

16. Patenttivaatimuksen 13, 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun aikajakson kesto on suhteessa lohkon lähetyskertojen maksimilukumää- 10 rään ja lohkon pituuteen.

17. Jonkin patenttivaatimusten 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ryhmäkutsuja varten sanoman jokainen lohko lähetetään uudestaan useita kertoja peräkkäin.

18. Vastaanotin käytettäväksi minkä tahansa patent tivaatimusten 1-17 mukaisen menetelmän kanssa, tunnettu siitä, että siinä on välineet sanomille (NUM) ja lohkoille (NSEG) annettujen tunnisteiden käsittelemiseksi, välineet kuittaussignaalin (ACKD) lähettämiseksi 20 vastaukseksi lohkon vastaanottamiselle, ja välineet antamaan osoituksen kuittaussignaalin kentässä siitä, onko lohkon dekoodaus onnistunut vai pyydetäänkö selektiivistä tai ei-selektiivistä uudelleenlähetystä.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen vastaanotin, 25 tunnettu siitä, että siihen kuuluu alkutilaan palautettava ajastin, joka tunnistaa lohkon hyväksymisen ennalta määrätyn pituisen aikajakson asettamiseksi, ja välineet aikajakson sisällä vastaanotetun lohkon, jolle on annettu sama tunnistus (NSEG) kuin jo vastaanotetulle loh- 30 kolle, käsittelemiseksi jo vastaanotetun lohkon uudelleen lähetyksenä.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet aikajakson loppumisen jälkeen vastaanotetun lohkon, jolla on 35 sama tunnistus (NUM) kuin aikaisemmin vastaanotetun sanoman lohkolla, käsittelemiseksi uutena lohkona. 16 87034