FI86390B - Svarvanordning foer faner. - Google Patents

Description

1 86390

Vaneriviilun sorvilaite

Keksinnön kohteena on oheistettujen patenttivaatimuksien 1 ja 11 johdanto-osassa mainitut vaneriviilun sor-5 vilaitteet.

Aikaisemmin on 15.6.1971 myönnetyssä Jensenin US-patentissa 3 584 666 ehdotettu käytettäväksi nokkatanko-rullaa, jota käyttää moottori ja joka on kosketuksessa tukkiin ennen vanerisorvissa olevaa veitsiterää. Nokkatan-10 korullaa siirretään kosketukseen tukin kanssa ja irti siitä edestakaisin liikkuvan kelkan avulla kun sellaisessa moottorissa havaitaan ylikuormitusvirta, joka johtuu nok-katankorullan ja tukin välisestä esteestä, sekä suoritetaan tukin alkupyöristys ennen kuorimisen aloittamista 15 sorvaamalla pölliä, kun nokkatankorulla on erossa sellai sesta pöllistä. Lisäksi on 17.11.1953 Latimerille myönnetyssä US-patentissa 2 659 401 ehdotettu nokkatankorullan painetta pöllillä säädettäväksi viilun paksuuden säätämiseksi käyttämällä kiiloja, jotka on asennettu moottori-20 käyttöiselle kierteytetylle akselille. Tässä suhteessa ks. myös Danieleille ja muille 1.8.1972 myönnettyä US-patent-tia 3 680 613, jossa myös esitetään moottorikäyttöinen kierteytetty akseli sekä sylinterit nokkatankorullan pai-neen säätämiseksi käsikäyttöisillä säätökytkimillä. Mis-25 sään näistä patenteista ei kuitenkaan nokkatankorullan ja leikkuuterän välistä rakoa säädetä automaattisesti kuori-**· misen aikana reaktiona pöllin halkaisijan pienenemiseen *· *· sillä tavoin kuin tässä keksinnössä.

: *· Aikaisemmin on myös Cremonalle 21.10.1969 myönne- 30 tyssä US-patentissa 3 473 585 ja Hasegawalle 28.4.1981 myönnetyssä US-patentissa 4 263 984 ehdotettu vanerisorvin varustamista teräraon säätölaitteella, jossa käytetään me-kaanista nokkaa puristustangon ja leikkuuterän välisen raon säätämiseksi. Tämä toteutetaan Cremonan patentissa 35 kaksitoimisella männällä, joka siirtää nokkakiiloja nokan- 2 86390 seuraajarullien yli sellaisiin kiiloihin kiinnitetyn pu-ristustankokelkan paineen säätämiseksi pyöristysasennon ja sen, useista eri kuorintapaksuusasennoista valitun asennon välillä, joka vastaa vasteita, jotka on valittu puu-5 viilun paksuuden muuttamiseksi. Hasegawa esittää jossain määrin samanlaista tekniikkaa teräraon säätämiseksi, mutta käyttää epäkeskonokkaa jota kiertää joko hammastankoko-neisto tai vipu puristustankorullan säätämiseksi tai useita, toisistaan erillään olevia vetorullalaikkoja, jotka 10 ulottuvat puristustangossa olevien rakojen läpi. Vetorullalaikkoja säädetään, jotta vetorullan tapit ulottuisivat pitemmälle pölliin pöllin halkaisijan pienetessä sen kompensoimiseksi, että pölliin on kosketuksessa harvempia tappeja. Tämä teräraon mekaaninen säätö nokkia käyttämällä 15 ei ole tyydyttävä, koska sellaista raonsäätöä ei voida helposti muuttaa eri puutyyppien kompensoimiseksi tai leikkuuterän nousukulmien muuttumisen huomioonottamiseksi. Nämä ongelmat voidaan tämän keksinnön avulla ratkaista käyttämällä raonsäätölaitteen elektronista ohjausta raon 20 säätämiseksi automaattisesti reaktiona pöllin halkaisijan pienenemisiin ja terän nousukulman muutoksiin kuorimisen aikana.

Aikaisemmin on Hedbergille ja muille 21.9.1965 myönnetyssä US-patentissa ehdotettu nokkatankorullan asen-25 tamista neulalaakereille ja nokkatankorullan käyttämistä . . moottorilla, joka on kiinnitetty sen yhteen päähän nivel- • hihnalla. Rako ei kuorimisen aikana säädy reaktiona pöllin halkaisijan pienenemisiin. Hedbergin nokkatankorulla on ilmeisesti tyypiltään tavanomainen, jonka halkaisija on 30 pieni, noin 16 mm, eikä suuri, vähintään 38 mm, ja 15 kertaa viilun paksuus, kuten tässä keksinnössä käytetty nok-: katankorulla, jonka tyypillinen halkaisija on noin 95 mm.

Seurauksena on, että sellainen tavanomainen nokkatankorulla ei pyri menettämään kosketusta pölliin pöllin halkaisi-35 jän pienetessä kuorimisen aikana, kuten tämän keksinnön li 3 86390 nokkatankorulla, jonka halkaisija on suuri. Sen vuoksi ei ole syytä säätää tavanomaisen, halkaisijaltaan pienen, nokkatankorullan ja terän välistä rakoa kuorimisen aikana reaktiona pöllin halkaisijan pienenemiseen kosketuksen 5 säilyttämiseksi pölliin ja oikean paineen säilyttämiseksi pöllillä korkealaatuisen, paksuudeltaan olennaisesti muuttumattoman, viilun tuottamiseksi tämän keksinnön ehdottamalla tavalla.

Tämän keksinnön vaneriviilusorvilaitteessa on autoit) maattinen teräraon säätö halkaisijaltaan suuren nokkatankorullan ja sorvin terän välisen raon säätämiseksi kuorimisen aikana reaktiona pöllin halkaisijan pienenemiseen ja terän nousukulman muutoksiin, mistä on seurauksena useita etuja. Seurauksena sellaisesta teräraon säädöstä pysyy 15 halkaisijaltaan suuri nokkatankorulla kosketuksessa pölkkyyn oikealla paineella kuorimisen aikana, jolloin viilun laatu on parempi ja sen paksuus olennaisesti muuttumaton. Lisäksi tapahtuu tämä automaattinen teräraon säätö tässä keksinnössä elektronisen ohjauksen avulla, mikä on moni-20 puolisempi kuin nokkia käyttävä mekaaninen ohjaus, koska sillä voidaan kompensoida eri tyyppiset puulaadut ja erilaiset puuolosuhteet nopeasti ja helposti tehokkaampaan tuotantoon pääsemiseksi. Lisäksi poistaa tämä keksintö tarpeen käyttää pölkkyyn kohtuutonta puristusvoimaa nokka-- 25 tankorullan avulla alussa, kun pöllin halkaisija on suuri . . sellaisen voiman pienenemisen kompensoimiseksi, kun pöllin ; halkaisija kuorimisen aikana pienenee. Sellainen kohtuuton alkupuristusvoima pyrkii vahingoittamaan viilua. Lisäksi estää tämän keksinnön automaattinen säätölaite pölliä pyö-t:.: 30 rähtämästä vetokaroista, jotka on painettu sellaisen pöllin vastakkaisiin päihin, koska nokkatankorulla puristaa pölliä yhdenmukaisemmin kuorimisen aikana. Halkaisijaltaan suuri nokkatankorulla estää myös veistä juuttumasta ja vähentää veitsen tylsymistä veitsen tehollisen kuorimis-*·· 35 ajan pidentämiseksi teroitusten välillä. Sellainen nokka-

4 8 6 3 9 G

tankorulla on konekäyttöinen ja auttaa pöllin pyörittämistä, jolloin karojen vetotarve vähenee, mikä edelleen estää pyörähtämistä. Tämä tekee myös mahdolliseksi kuoria pölli pienempään minimisydänhalkaisijaan.

5 Sen vuoksi on tämän keksinnön päämääränä saada ai kaan parannettu vaneriviilusorvilaite, joka kuorimisen aikana säätää automaattisesti nokkatankorullan ja terän välisen raon reaktiona pöllin halkaisijan pienenemiseen ja/tai terän nousukulman muutoksiin.

10 Keksinnön eräänä muuna päämääränä on saada aikaan sellainen parannettu vaneriviilusorvilaite, jossa teräraon säätöä ohjataan elektronisella ohjauslaitteella, jotta toiminta olisi monipuolisempaa reaktiona muutoksiin kuorittavan pöllin puutyypissä tai puuolosuhteissa.

15 Keksinnön eräänä muuna päämääränä on saada aikaan sellainen parannettu vaneriviilusorvilaite, jossa käytetään halkaisijaltaan suurta nokkatankorullaa, jotta sellainen rulla pysyisi kosketuksessa pölliin ja kohdistaisi pölliin oikean puristuksen kuorimisen aikana, jotta saa-20 täisiin korkealaatuista vaneriviilua, jonka paksuus on olennaisesti muuttumaton.

Keksinnön lisäpäämääränä on saada aikaan sellainen vaneriviilusorvilaite, jossa nokkatankorullaa säädetään yksinkertaisesti ja tarkasti, jotta terärako pienenisi • 25 kuorimisen aikana, ja jossa sitä voidaan myös siirtää pöl-. . Iin kosketusasennon ja pöllistä erossa olevan, taakse ve- ; detyn asennon välillä pöllin pyöristämiseksi ennen kuori mista.

Keksinnön eräänä päämääränä on vielä saada aikaan 30 sellainen vaneriviilusorvilaite, jossa nokkatankorullan halkaisija on suuri, ainakin 38 mm ja/tai 15 kertaa viilun halkaisija terän juuttumisen estämiseksi ja sen tylsymisen vähentämiseksi, jotta toiminta olisi tehokkaampaa ja vaneriviilun laatu samanaikaisesti parempaa.

35 l! 5 86390

Keksinnön eräänä muuna päämääränä on vielä saada aikaan parannettu vaneriviilusorvilaite, jossa nokkatanko-rullan pölliin kohdistama puristusvoima pidetään kuorimisen aikana oikeassa arvossa, joka ei ole liian suuri, jot-5 ta vältettäisiin vaneriviilun vahingoittuminen.

Keksinnön lisäpäämääränä on saada aikaan sellainen vaneriviilusorvilaite, jossa nokkatankorulla on koneellinen ja kohdistaa lisäpyöritysvoiman pölliin sen pyöritys-voiman lisäksi jonka pöllin vastakkaisissa päissä olevat 10 vetokarat siihen kohdistavat, ja jossa sellaisen nokkatan-korullan pölliin kohdistama voima pidetään olennaisesti muuttumattomana kuorimisen aikana, jotta pölli ei pyörähdä sellaisista karoista.

Johdannossa mainituille, keksinnön mukaisille vane-15 riviilun sorvilaitteille on tunnusomaista se, mikä on sanottu oheistettujen patenttivaatimuksien 1 ja 11 tunnus-merkkiosissa. Laitteiden edullisia suoritusmuotoja on esitetty patenttivaatimuksissa 2-10 sekä 12 - 22.

Tämän keksinnön muut päämäärät ja edut selviävät 20 sen erään suositun suoritusmuodon seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä sekä oheisista piirustuksista.

Kuvio 1 on osittainen leikkauskuva tämän keksinnön mukaisesta vaneriviilusorvilaitteesta.

Kuvio 2 on kuvion 1 sorvilaitteen etupystykuva, ’ 25 joka esittää nokkatankorullaa sekä siihen liittyvää kiin- . . nityslaitetta.

; ; Kuvio 3 on suurennettu pystyleikkauskuva, joka on “· otettu pitkin kuvion 2 viivaa 3-3 ja joka esittää uritet- : " tua liitosta.

30 Kuvio 4 on suurennettu pysty leikkauskuva, joka on otettu pitkin kuvion 2 viivaa 4-4 ja joka esittää yhtä neulalaakereista.

Kuvio 5 on kuvioiden 1-4 laitteen osittainen leikkauskuva ja lohkokaavio, joka esittää ohjausjärjestelmää 35 automaattista teräraon säätöä varten liikuttamalla nokka- 6 86390 tankorullaa sorvin terän suhteen.

Kuvio 6 on suurennettu päätykuva teräraon säätö-sylinteristä, josta on selvyyden vuoksi irroitettu osia sellaisissa sylintereissä olevien, nokkatankorullan asemaa 5 esittävien anturien esittämiseksi.

Kuviot 7A ja 7B ovat kaavioita jotka esittävät, vastaavasti, terän nousukulman säätöä ja teräraon säätöä reaktiona pöllin halkaisijan pienenemiseen kuorimisen aikana.

10 Kuviot 8A ja 8B ovat graafisia esityksiä, jotka esittävät, vastaavasti, teräraon säätökäyrää ja terän nousukulman säätökäyrää niiden muuttuessa erään tyyppisen pöllin säteen mukana.

Kuten kuvioissa 1-4 esitetään, käsittää tämän kek-15 sinnön vaneriviilusorvilaite nokkatankorullan 10, joka on kosketuksessa pöllin 12 sivuun kohdassa, joka on ennen sorvin terää 14 kun pölliä pyöritetään kuorimisen aikana. Pölliä 12 pyörittävät kaksi konekäyttöistä karaa 16, jotka ovat kosketuksissa pöllin vastakkaisiin päihin sellaisen 20 pöllin pyörittämiseksi pyörimisakselin 18 ympäri. Nokkatankorullan 10 halkaisija on suuri, ainakin 38 mm tai 15 kertaa pöllistä kuoritun puuviilun paksuus ja se voi olla tyyppiä, joka esitetään haetussa US-patenttiselityksessä ·.·. 638 309, johon edellä viitattiin. Leikkuuterä 14 on kiin- 25 nitetty pääkelkkaan 20, joka liikuttaa leikkuuterää kohti . . pöllin 12 pyörimisakselia 18 kuorimisen aikana kun sellai sen pöllin halkaisija pienenee. Terä on kiinnitetty terän apukelkkaan 21, joka on asennettu kääntyvästi pääkelkalle 20 teräkulman säätämiseksi kääntämällä sellaista apukelk-V.: 30 kaa tavalla, jota tämän jälkeen selitetään. Pääkelkan 20 liike kohti pölliä saadaan aikaan tavanomaisesti, kuten esimerkiksi kelkan moottorilla 25, joka pyörittää kahta kierteytettyä akselia 27, jotka on liitetty kelkan vastakkaisiin päihin. Nokanseuraajarulla 22 on asennettu terän 35 apukelkalle 21 ja on sijoitettu olemaan kosketuksessa ke- li 7 86390 hykseen kiinnitettyyn nokkarataan 24, jota kutsutaan "te-rännousuradaksi". Kun pääkelkka 20 liikkuu vaakasuoraan leikkuuterän 14 siirtämiseksi kohti pöllin pyörimisakselia 18 nuolen 26 suuntaan pöllin kuorimisen aikana, liikkuu 5 teräkelkka 21 sen mukana ja kääntyy myös hiukan nuolen 28 suuntaan nokanseuraajan 22 vaikutuksesta, joka kulkee pitkin nokkaradan tai nousuradan 24 pintaa. Teräkelkan 21 tämän kääntymisen 28 tuloksena säätyy leikkuuterän 14 nou-sukulma sellaisen leikkuuterän kärjen kautta kulkevan pys-10 tytason 30 suhteen, kuten kuviossa 7A esitetään, tavalla jota tämän jälkeen selitetään.

Nokkatankorulla 10 on asennettu tangon apukelkalle 32, jota kannatetaan pääkelkalla 20 liikkumaan terän kanssa, mutta sitä voidaan siirtää myös pääkelkan suhteen en-15 simmäisellä sylinterillä 34, jonka männänvarsi 36 on kiinnitetty niveltyvästi nivelen 38 kohdalla tangon apukelk-kaan 32 nokkatankorullan liikuttamiseksi edestakaisin kuviossa 1 esitetyn kosketusasennon ja taakse vedetyn, pöllistä erillään olevan, asennon välillä. Nokkatankorullan 20 sellaisessa taakse vedetyssä asennossa pyöritetään pölliä aluksi kosketuksessa terään 14 pöllin pyöristämiseksi tai oikaisemiseksi sylinterimuotoon ennen kuorimisen aloittamista. Tangon apukelkka 32 liukuu vaakasuoraan ohjauslevy-jen 40 ja 42 välissä sellaisen kelkan vaakasuoran liikkeen 25 ohjaamiseksi. Nokkatankorulla 10 on kiinnitetty kelkkaan . . 32 tangonkannattimella 44.

; Nokkatankorulla 10 on vastakkaisista päistään lii- ; tetty kahteen käyttömoottoriin 46 mainitun nokkatankorul lan pyörittämiseksi vastapäivään kuviossa 1 lisävoiman 30 kehittämiseksi pyörittämään pölliä 12 myötäpäivään, kun sellainen nokkapyörärulla tulee kosketukseen pöllin si-: vuun. Pääasiallisen voimanlähteen pöllin 12 pyörittämisek si muodostavat karamoottorit 48, jotka on liitetty kahteen käyttökaraan 16, jotka ovat kosketuksissa pölliin vastak-*;;; 35 kaisiin päihin tavanomaisella tavalla.

β 86390

Kuten kuvioissa 2 ja 3 esitetään, on nokkatankorul-la 10 liitetty kahdella kiilauraliitoksella 50 vastakkaisista päistään vetoakseleihin 52, jotka on kiinnitetty 5 ketjupyöriin, jotka on liitetty ketjuilla käyttömoottorei-hin 46. Nämä kiilauraliitokset muodostavat joustavan liitoksen vetoakseleiden 52 ja nokkatankorullien välille ja sallivat sellaisen nokkatankopyörän pitkittäissuuntaisen liikkeen sellaisten käyttöakseleiden suhteen. Nokkatanko-10 rulla 10 on asennettu tangonkannattimelle 44 useilla laakereilla 54, jotka ovat nokkatankorullan pinnassa sijoitettuna pitkin sen pituutta ja kiinnitettyinä kiiloilla tangonkannattimeen 44. Kuten kuviossa 4 esitetään, voivat laakereina 54 olla rullalaakerit, jotka käsittävät rivin 15 neulalaakerirullia 56, jotka ovat sisälaakerikehän 58 ja ulkolaakerikehän 60 sisällä, niin että sisälaakerikehä on kiinnitetty kiilalla pyörimisakseliin 62, joka ulottuu nokkatankorullaan ja on kiinnitetty siihen.

Tämän keksinnön sorvilaitteessa on automaattinen 20 teräraon säätöväline, joka käsittää toisen sylinterin 64, joka on asennettu saranalle 66, joka on kiinnitetty pää-kelkkaan 20, kuten kuviossa 1 esitetään. Sylinterin 64 männänvarsi 68 on kiinnitetty sen ulkopäässä olevalla sa-. ranalla 70 vipuvarteen 72. Vipuvarsi 72 on kiinnitetty 25 akseliin, joka pyörittää sellaiseen akseliin kiinnitettyä . . epäkeskoa 74. Ensimmäisen männän 34 oikeanpuoleinen pää on • kiinnitetty epäkeskoon liitossaranan 76 kohdalla, joka on ; ' erillään epäkeskon pyörimisakselista. Tästä on seurauk sena, että vipuvarren 72, reaktiona toisen sylinterin 64 30 käytöstä, tapahtuva kääntyminen saa ensimmäisen sylinterin 34 sekä tangon apukelkan 32 ja nokkatankorullan 10 siirty-·.* mään pääkelkan 20 suhteen kohti nokkatankorullaa ja leik- kuuterää 14 ja poispäin siitä nokkatankorullan ja sellaisen leikkuuterän välisen raon säätämiseksi. Teräraon sää-35 tösylinteriä 64 käytetään sellaiselle sylinterille asen- li 9 80390 netulla sähkömagneettisella ohjausventtiilillä 78. Sylinterin 64 vasempaan päähän asennetussa muutinpesässä 81 on muutin 80, havaitsemaan männänvarren 68 asema sellaisessa sylinterissä kun sitä säädetään muutosten aikaansaamiseksi 5 teräraossa. Tästä on seurauksena, että sellainen muutin kehittää sähkösignaalin, joka vastaa nokkatankorullan asemaa leikkuuterän suhteen leikkuuteräraon suuruuden ilmaisemiseksi. Tämä sähkösignaali syötetään teräraon säätövä-linettä automaattisesti ohjaavaan sähköllä toimivaan sää-10 töjärjestelmään, joka esitetään kuviossa 5.

Muutin 80 voi olla lineaarinen etäisyydenmittaus-laite, jota valmistaa Temposonics Inc., Plainviewissä, New Yorkissa, joka esitetään kuviossa 3 ja jossa käytetään sellaista akustista venttiilinohjausta, joka selitetään 15 J. Tellermanille 5.8.1975 myönnetyssä US-patentissa 3 898 555.

Sellainen muutin käsittää anturisauvan 82, joka on akustisten pulssien aaltoputki, jossa on ruostumattomaan teräsputkeen sijoitettu magnetostriktinen johto, joka 20 ulottuu sylinterin 62 männälle asennetun rengasmagneetin läpi, niin että magneetti liikkuu männän mukana pitkin anturisauvaa asemasignaalin aikaansaamiseksi.

Kuten kuviossa 5 esitetään, käsittää eräs sähköllä toimiva automaattinen ohjausjärjestelmä teräraon säätö-’25 välineen ohjaamista varten digitaalisen tietokoneen kes-. . kusyksikön 84 (CPU), joka on liitetty sen yhden oton koh- ; ; dalla tietokonepäätteeseen 86 tietojen käsikäyttöiseen ; syöttöön sekä tietokoneen tuottamien tulostustietojen, kuten teräraon tai vaneriviilun paksuuden näyttöön sel-30 laisella päätteellä. Keskusyksikkö CPU 84 on liitetty tu-lostuksiensa ja muiden syöttöjen kohdalla dataväylään 88, r ' " joka sisältää useita rinnakkaisia datalinjoja. Väylä 82 on liitetty rinnakkaiseen syöttöpiiriin 90, joka syöttää syöttötietoja useista kytkimistä niiden ollessa suljettu-;;; 35 ja. Kahta sellaista kytkintä 92A ja 92B käytetään asetta-

ίο 8 6 o 9 G

maan ennalta vaneriviilun paksuus joko ensimmäiseen arvoon, jota merkitään "numero yhdellä", kuten 2,54 mm tai toisella arvolla, kuten 5,08 mm. Kytkin 92C suljetaan va-neriviilulaitteen käyttämiseksi käsikäytöllä, mikä estää 5 automaattikäytön ja sallii järjestelmän vianmääritystes-tauksen. Kytkin 92D suljetaan käytettäessä raon siirtämiseksi aikaisemmaksi ja myöhemmäksi, mikä tekee mahdolliseksi leikkuuterän 14 ja nokkatankorullan 10 välisen terä-aukon "hienosäädön" kun kytkimet 95A ja 95B ovat kiinni 10 terän tylsyyden ja muiden muuttujien, kuten puun tilan, kompensoimiseksi. Lisäksi on käytettävissä näyttörakokyt-kin 92E, joka suljettuna mahdollistaa teräraon säädön automaattisen toiminnan ja näyttää teräraon arvon päätteellä 86. Sorvin sekvenssiohjaussyöttö ilmoittaa muun muassa, 15 onko kuorittava vaneriviilun paksuutta 1 tai 2 ja milloin sorvin karat 16 ovat ulottuneet kosketukseen pölkyn päihin pyörittääkseen sellaista pölkkyä kuorimisen aikana. Muihin syöttöihin rinnakkaiseen syöttöpiiriin 90 kuuluvat kytkin 95A, joka lisää vaneriviilun paksuutta, kytkin 95B, joka 20 pienentää vaneriviilun paksuutta sekä kytkin 95C, joka tekee mahdolliseksi vaneriviilun paksuuden säätämisen tuotannossa mihin tahansa haluttuun arvoon, jotta kytkimien 92A ja 92B vaneriviilujen paksuudet 1 ja 2 voitaisiin asettaa edeltäkäsin. Käytettävissä on myös datan palautus-25 kytkin 98, joka palauttaa tietokoneen muistiin 96 tallen-' netun datan. Sellainen tietokoneen muisti voi sisältää hajasaantimuistin (RAM), sähköisesti poistettavan luku-muistin (E2R0M) ja sähköisesti ohjelmoitavan lukumuistin (EPROM). RAM-muistiin tallennettu data palautetaan datan 30 palautuskytkimellä 98 siinä tapauksessa, että sellaisen RAM-muistin paristovarmistusteho menetetään. Raon kalib-rointikytkimellä 99 kalibroidaan kutakin terärakoa varten sylinterissä 64 oleva muuttimen anturi 82. Viankuittaus-kytkin 100 sulkeutuu, kun tietokone havaitsee järjestel-35 mässä vian ja tämän osoittaa vikavalo 102, jonka rinnak- il 86390 kainen tulostuspiiri 104 sytyttää. Viankuittauskytkin 100 saa tietokoneen yksilöimään, missä vika järjestelmässä on.

Kuvion 5 järjestelmässä on muutindatan muuttopiiri 106, jonka syöttö on liitetty muuttimen 80 anturiin 82 ja 5 sen tulostus sylinterin 62 asettaman nokkatankorullan 10 asemaa vastaavaan dataväylään 88. Erotusdatamuuntopiirissä 108 on kaksi syöttöä, jotka on liitetty hienoon ja karkeaan tulostukseen erotusyksikössä 110, joka on liitetty pääkelkan käyttömoottorin akseliin. Erotustulostussignaali 10 vastaa terän 14 ja pääkelkan 20 vaaka-asentoa, joka on suhteessa pöllin halkaisijaan sekä terän nousukulman kuorimisen aikana. Sen vuoksi määrää pääkelkan asema myös terän apukelkan 21 ja nousuradalla 24 olevan nokan seuraajan 22 aseman. Taulukko, jossa esitetään terän nousukulma 15 verrattuna nokan seuraajan nousuradan suhteelliseen asemaan, syötetään tietokoneen muistiin käsin operaattorin toimesta päätteen 86 kautta kunkin terän nousukulman nokkaa varten ja tallennetaan muistiin 96. Sen vuoksi saa keskusyksikkö 84 muistista terän nousukulmasignaalin, joka 20 vastaa terän 14 kulmaa, jonka on saanut aikaan nokkarata tai terän nousukulma 24 asemassa, jossa nokan seuraajapyö-rä 22 on asemassa kääntämään teräkelkkaa 21. Samalla tavoin tallennetaan tietokoneen muistiin 96 yksi tai useampia annettuja vaneriviilun paksuuksia tai puutyyppejä. 25 Näistä tallennetuista ja muuntimista 106 sekä 108 saaduista tiedoista määrää keskusyksikkö, mihin suositusarvoon ·/-; teräaukko on säädettävä, vertaa tätä suositusarvoa aikaan- saatuun rakoon ja pienentää sellaista olemassa olevaa ra-koa, kunnes se vastaa mainittua suoritusarvoa. Digitaali-30 analogiamuuntimessa 112 oleva ohjaussignaali syötetään sylinterin 64 servoventtiiliin 78 sellaisen teräraon pienentämiseksi, kunnes se on sama kuin suositusarvo reaktiona pöllin halkaisijan pienenemisiin sekä terän nousu-kulman muutoksiin kuorimisen aikana. Keskusyksikkö tuottaa 35 tämän teräraon säädön ohjaussignaalin digitaalisignaalina, i2 8 6 o 9 Ο joka siirretään digitaali-analogiamuuntimen 112 kautta sen muuttamiseksi analogiasignaaliksi ennen kuin se syötetään servoventtiiliin. Ohjaussignaali saa venttiilin 78 muuttamaan sylinterissä 64 olevan männän asemaa ja muutin 80 5 sekä siihen liittyvä anturitanko 82 havaitsevat sellaisen männän aseman nokkatankorullan asemasignaalin tuottamiseksi. Sellainen nokkatankorullan asemasignaali syötetään tietokoneeseen datamuuntimen 106 ja väylän 88 kautta verrattavaksi muistiin 96 tallennettuihin terärakoarvoihin. 10 Leikkuuterän rakoa säädetään, kunnes se on sama kuin rako pöllin 12 sitä nimenomaista halkaisijaa ja terän nousukul-maa varten, kuten kuvioiden 8A ja 8B graafisissa esityksissä esitetään.

Kuten kuviossa 7A esitetään, säätyy terän nousukul-15 ma 0 kuorimisen aikana, kun pöllin 12 halkaisija pienenee. Nousukulma on terän etupinnan 114 ja terän kärjen 122 kautta kulkevan pystysuoran tason 30 välinen kulma. Etelävaltioissa kasvaneille raäntypölleille, joiden säde on noin 50 cm, on nousukulma 0Q noin +0,400 astetta. Kun pöl-20 Iin säde pienenee 50 cm:stä noin 12,5 cm:iin, pienenee kulma 0 asteittain lineaarisesti 0,700 astetta pitkin jatkuvaa luiskaa kulmaksi θχ, joka on noin +0,300 astetta. Sen jälkeen muuttuu kulma nopeammin, kun pöllin säde pienenee alle 12,5 cm:n, kunnes säteen ollessa 5 cm, nousukulma 25 θ2 on noin -1,300 astetta, kuten käyrä 128 kuviossa 8B

esittää. Huomattakoon, että nousukulma on nolla astetta, . ·: kun pöllin säde on 27,5 cm kuvion 8B käyrässä.

' f Pöllin 12 pyörintäakseli 18 on kuviossa 7A etäisyy dellä D nokkatankorullan 10 pyörintäakselista 116, niin 3 0 että D = Rjj + Rx + t, jossa on pöllin säde ja t on puu-viilun 118 paksuus. Nousukulma 0 muuttuu reaktiona pöllin '· : halkaisijan muutoksiin tavalla, jonka kuviossa 1 esitetty ··.·. nokka- tai nousurata 24 määrää. Sen vuoksi viettää nousu- rata alaspäin sen oikeanpuoleisesta päästä sen vasemman-35 puoleiseen päähän, niin että sellainen luiska on pituuten-

II

13 8ό390 sa suurimmalla osalla muuttumaton säteeltään 50 cm:n pöllejä varten, kunnes saavutetaan muuttuva luiskaosa 120 pöllejä varten, joiden säde on 12,5 cm ja vähemmän. Huomattakoon myös, että terän 14 kärki 122 koskettaa pölliä 5 12 kohdassa, joka on akseleihin 18 ja 116 yhtyvän vaaka suoran viivan alapuolella. Terän kärjen ja pöllin akselin 18 yhdistävä viiva muodostaa vaakasuoran, kohtisuoraan tasoon 30 nähden olevan ja terän kärjen 122 kautta kulkevan, viivan kanssa kulman θ2 joka on sama kuin nousukulma 10 θ2 säteeltään 5 cm:n pölliä varten, joka säde on pienin, johon pölli voidaan kuoria.

Terärako G, joka on lyhin etäisyys nokkatankorullan 10 ja terän välillä, mitataan nokkatankorullasta terän 114 takapintaan 123 pitkin viivaa, joka on kohtisuorassa sel-15 laiseen takapintaan ja kulkee sellaisen rullan akselin 116 kautta, kuten kuvioissa 7A ja 7B esitetään. Kun pölliä 12 kuoritaan terällä 14 t:n paksuisen vaneriviilukerroksen irrottamiseksi, pienenee pöllin säde Rx riittävästi, niin että nokkatankorullan 10 ja pöllin pinnan väliin muodostuu 20 virhetila E. Tämä virhetila E on supistettava nollaksi, niin että nokkatankorulla koskettaa pölliä ja terärako-etäisyys G pidetään oikeassa arvossa, jotta pölliin kohdistuisi riittävä puristus halutun, eli t:n, paksuisen . . vaneriviilun tuottamiseksi. Tämä teräraon G säätö suorite- 25 taan siirtämällä nokkatankorullaa 10 vaakasuoraan oikealle nuolen 124 suunnassa kohti terää pitkin akselin 116 ja pöllin pyörintäakselin 18 välistä viivaa. Kun virheväli : E on supistunut nollaan, on pöllin akselin 18 ja nok- | katankorullan 10 pyörintäakselin 116 välinen etäisyys : 30 D = Rjj + Rx + t.

Teräraon säätö voidaan etelävaltioissa kasvaneita :*·.· mäntyjä kuorittaessa suorittaa pitkin kuviossa 8A esitet- tyä käyrää 126, joka esittää teräraon G senttimetreinä pystyakselilla verrattuna pöllin säteeseen Rx senttimet-35 reinä vaaka-akselilla. Siten pienenee terärako maksimis- i4 80390 taan, joka on noin 0,51 cm pöllin säteen ollessa 50 cm, minimiinsä, joka on noin 0,38 cm pöllin säteen ollessa 5 cm. Lisäksi muuttuu terän nousukulma Θ pöllin säteen mukana pitkin käyrää 128 +0,400 asteesta pöllin säteellä 5 50 cm -1,300 asteeseen pöllin säteellä 5 cm, kuten kuvios sa 8B esitetään. Sekä teräraon että nousukulman säätö suoritetaan kuvion 5 elektronisella ohjausjärjestelmällä. Siten säätää sylinteri 64 terärakoa G käyrän 126 mukaisesti tietokonejärjestelmän servoventtiilin 78 ja asema-antu-10 rin muuttimen 80 ohjaamana männänvarren 68, epäkeskon 74 ja tangon kelkan 32 liikkeen avulla. Terän nousukulmaa 0 säädetään kuitenkin pitkin käyrää 128 liikuttamalla johto-ruuvilla 27 pääkelkkaa 20, mikä saa nokan seuraajan 22 myös pyörimään pitkin terän nousurataa 24 ja kääntämään 15 teräkelkkaa 21. Erottimen 110 tulostus osoittaa teräkul-maa, joka vastaa pääkelkan vaakasuoraa asemaa. Keskusyksikkö 84 koordinoi kelkan aseman muistiin 96 tallennetun teräkulmataulukon kanssa, jotta saataisiin signaali, joka vastaa oikeaa nousukulmaa sitä nimenomaista asemaa varten, 20 jossa teräkelkka nousuradalla 24 on.

Tästä on seurauksena, että kuvion 5 elektroninen ohjausjärjestelmä säätää terärakoa G pienemmäksi käyrän 126 mukaisesti reaktiona pölkyn halkaisijan pienenemiseen kuorimisen aikana sekä reaktiona terän nousukulman muutok-25 seen. On luonnollisesti mahdollista syöttää erilaisia te-räkulmataulukoita tietokoneen muistiin 96 eri tyyppistä puuta, kuten harmaata jalokuusta varten etelässä kasvaneen männyn sijaan, jolloin nousukulmakäyrä 128 ja teräkulma-käyrä 126 muuttuvat vastaavasti.

30 Henkilölle, joka on normaalisti perehtynyt tekniik kaan, on selvää, että tämän keksinnön edellä selitettyyn . . suosittuun suoritusmuotoon voidaan tehdä monia muutoksia.

Sen vuoksi määritellään tämän keksinnön piiri seuraavilla patenttivaatimuksilla.

li : 35

Claims (22)

1. Vaneriviilun sorvilaite, joka käsittää käyttö-välineen (16, 48) pöllin pyörittämiseksi pitkittäisen pyö-5 rimisakselin ympäri, terävälineen (14) puuvaneriviilun leikkaamiseksi terällä mainitusta pöllistä pölliä pyöritettäessä, syöttövälineen (20, 25, 27) mainitun terän siirtämiseksi eteenpäin kun mainittua pölliä kuoritaan sen halkaisijan pienentämiseksi minimiinsä, teräkulman säätö-10 välineen (21, 22, 24) mainitun terän nousukulman säätä miseksi kuorimisen aikana ja nokkatankorullavälineen (10, 32, 44) puristuksen kohdistamiseksi mainitun pöllin sivun pintaan kuorimisen aikana, joka mainittu nokkatanko-rulla-väline on kosketuksessa pölkkyyn ainakin sen pituuden suu-15 rimmalla osalla sen kosketuskohdassa, joka on ennen mainittua terää, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi raonsäätövälineen (64, 68, 72, 74, 78) mainitun nok-katankorullan ja mainitun terän välisen teräraon säätämiseksi kuorimisen aikana reaktiona pöllin halkaisijan pie-20 nenemiseen ja muutoksiin mainitussa terän nousukulmassa sekä oikean puristuskosketuksen säilyttämiseksi pölliin, kun pölkyn halkaisija pienenee, ja automaattisen sähköisen ohjausvälineen (84, 96, 112) mainitun raonsäätövälineen ohjaamiseksi automaattisesti reaktiona pienenemisiin pöl-. .· 25 Iin halkaisijassa tai muutoksiin terän nousukulmassa.

: 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että raonsäätöväline käsittää epä-keskovälineen (74), jota pyöritetään sen pyörimisakselin ympäri sähkökäyttöisellä pyöritysvälineellä (78, 64, 68, 30 72).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sorvilaite, .. tunnettu siitä, että pyöritysväline käsittää nes- tesylinterivälineen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sorvilaite, ’· 35 tunnettu siitä, että sylinterivälinettä (64) käyt- i6 8 ό 3 9 G tää venttiiliväline (78), jota ohjaa mainitun sähköisen ohjausvälineen kehittämä sähköinen ohjaussignaali.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että sylinteriväline on varustettu 5 anturivälineellä (80, 82) mainitun sylinterivälineen män nän aseman havaitsemiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että ohjausväline käsittää neste-sylinterivälineen (64), jota käytetään sähkökäyttöisellä 10 venttiilivälineellä (78).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että venttiilivälinettä (78) käyttää sähkökäyttöinen tietokoneväline (84, 96, 112) reak tiona tulostussignaaliin, joka tulee havaitsemisvälineestä 15 (110), jonka tarkoituksena on havaita terän asema pöllin halkaisijan suhteen, sekä reaktiona tulostussignaaliin, joka tulee anturivälineestä (80, 82), jonka tarkoituksena on havaita mainitun nokkatankorullan asema.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sorvilaite, 20 tunnettu siitä, että anturiväline (80, 82) havaitsee mainitussa sylinterivälineessä (64) olevan männän (68) aseman.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että nokkatankorulla (10) on kone- 25 käyttöinen (46) ja että se on halkaisijaltaan ainakin 38 mm.

.*. : 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sorvilaite, .·, · tunnettu siitä, että nokkatankorullan halkaisija ' (10) on ainakin 15 kertaa vaneriviilun paksuus. .30

11. Vaneriviilun sorvilaite, joka käsittää käyttö- välineen (16, 48) pöllin pyörittämiseksi pitkittäisen pyörimisakselin ympäri, terävälineen (14) puuvaneriviilun leikkaamiseksi mainitusta pöllistä terällä pölliä pyöri-. ; tettäessä, syöttövälineen (20, 25, 27) mainitun terän 35 siirtämiseksi eteenpäin,kun mainittua pölliä kuoritaan sen i7 86390 halkaisijan pienentämiseksi minimiinsä, ja nokkatankorul-lavälineen (10, 32, 44) puristuksen kohdistamiseksi mainitun pöllin sivun pintaan kuorimisen aikana, joka mainittu nokkatankorullaväline on kosketuksessa pölkkyyn ainakin 5 sen pituuden suurimmalla osalla sen kosketuskohdassa, joka on ennen mainittua terää, tunnettu siitä, että mainitun nokkatankorullan (10) halkaisija on ainakin 38 mm ja sitä käytetään koneellisesti (46) rullan vastakkaisissa päissä olevien liitosten (50, 52) välityksellä ja että 10 laite käsittää lisäksi raonsäätövälineen (64, 68, 72, 76), joka siirtää eteenpäin nokkatankorullaa mainitun nokkatankorullan ja mainitun terän välisen teräraon säätämiseksi kuorimisen aikana reaktiona pöllin halkaisijan pienenemiseen ja muutoksiin mainitussa terän nousukulmassa sekä 15 oikean puristuskosketuksen säilyttämiseksi pölliin, kun pölkyn halkaisija pienenee, ja automaattisen sähköisen ohjausvälineen (84, 96, 112) mainitun raonsäätövälineen ohjaamiseksi automaattisesti reaktiona pienenemisiin pöllin halkaisijassa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että ohjausväline on tietokoneoh-jausväline (84, 96, 112).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että nokkatankorullan (10) halkai-25 sija on ainakin 15 kertaa vaneriviilun paksuus.

·:·· 14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että nokkatankorullavälineen vas-.·. : takkaisissa päissä olevat liitokset (50) ovat uritettuja liitoksia. '..30

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että nokkatankorullaväline (10) on asennettu neulalaakereille (54, 56), joita on toisistaan '· *: erillään pitkin mainittua nokkatankorullavälinettä, jotka : mainitut laakerit on kiinnitetty kiiloilla nokkat ankorul - 35 lavälineen akseliin (62), jotta minkään neulalaakerin .*·*. vierintärengas ei pääsisi pyörimään. ie 8 6 390

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että neulalaakerit on asennettu nokkatankorullavälineen (10) ulkopinnassa oleviin aukkoihin (55) ja kiinnitetty kiiloilla sen akseliin (62) mai- 5 nittujen aukkojen kohdalla.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että ohjausväline käsittää epä-keskovälineen (74), jota sähkökäyttöinen pyöritysväline (64, 68, 72, 78) pyörittää sen pyörintäakselin ympäri.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että pyöritysväline käsittää nes-tesylinterivälineen (64).

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että sylinterivälinettä (64) käyt- 15 tää venttiiliväline (78), jota ohjaa mainitun tietokoneoh-jausvälineen (84) kehittävä sähköinen ohjaussignaali.

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että sylinteriväline on varustettu anturivälineellä (80, 82) mainitun sylinterivälineen män- 20 nän aseman havaitsemiseksi.

21. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että ohjausväline käsittää neste-sylinterivälineen 64) , jota käytetään sähkökäyttöisellä venttiilivälineellä (78).

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen sorvilaite, tunnettu siitä, että venttiilivälinettä (78) käyttää sähkökäyttöinen tietokoneväline (84, 96, 112) reaktio-.·. ; na tulostussignaaliin, joka tulee havaitsemisvälineestä (110), jonka tarkoituksena on havaita terän (14) asema 30 pöllin halkaisijan suhteen, sekä reaktiona tulostussignaaliin, joka tulee anturivälineestä (80, 82), jonka tarkoituksena on havaita mainitun nokkatankorullavälineen asema. Il 19 86390