FI76015B - Anordning foer inriktning av stockar, som tillfoers en saog- eller profilhuggmaskins inmatningsstaelle. - Google Patents

Description

7601 5

LAITE SAHA- TAI PROFIIL IHAKKURI KONEEN SYÖTTÖKOHTAAN TUOTUJEN TUKKIEN SUUNTAAMISEKSI

Keksinnön kohteena on laite saha- tai profii1ihakku-rikoneen syöttökohtaan tyvipää edellä tuotujen tukkien tai 5 puunrunkojen suuntaamiseksi käyttäen vähintäin kolmea välimatkalla toisistaan peräkkäin sovitettua sivuttaissuuntaus-yksikköä, joissa on keskiasennon suhteen kulloinkin symmetrisesti siirrettävät suuntauskappaleet, joita käytetään suuntauskäyttölaitteen avulla ja joista etummaisen suuntaus-10 yksikön molemmat suuntauskappaleet yhdessä ovat siirrettävissä asymmetrisesti, jolloin laitteeseen kuuluu vähintäin yksi mittauslaite puunrungon sivuttaista poikkeamaa varten.

Eräässä tunnetussa laitteistossa (DE-patenttijulkaisu 19 13 249) tukit tai kahdelta puolelta jyrsityt pelkat suun-15 nataan ku1jetinlaitteen keskiviivaan nähden symmetrisesti siirtyvillä suuntauskappalei 11 a ja syötetään tässä suunnatussa asennossa laitteistoon liittyvään saha- tai profiili-hakkuri koneeseen. Tämä tukin tai vastaavan keskittävä suuntaus mahdollistaa puun optimaalisen käytön, sikäli kuin tuk-20 ki ei ole kaareva eli jos tukki on suora.

Kaarevien tukkien tapauksessa saha- tai profiilihak-kurikoneeseen syötössä ei pelkällä symmetrisellä suuntauksella vielä saavuteta puun optimaalista käyttöä. Erikoisesti muista syistä johtuen suosittu tyvipää edellä suoritet-25 tava syöttö aiheuttaa vaikeuksia, koska suurimmalla osalla tukeista tyvipään muoto on voimakkaasti epäsymmetrinen.

Tämän muotoisen tyvipään keskittävä suuntaus välittömästi ennen saha- tai profii1ihakkurikoneeseen tuloa aiheuttaa tukin muun osan joutumisen ratkaisevasti pois keskikohdas-30 ta, jolloin on vaarana, että tyvipään sivuttaismittojen mukaan suunnattu sahaus joutuu edetessään tukin ulkopuolelle, niin että tuloksena on vajaasärmäistä sahatavaraa. Tämän vaaran välttämiseksi sahausleveys on pyritty valitsemaan tämän kaltaisissa tukeissa pienemmäksi, mikä kuitenkin las-35 kee puun hyväksikäyttöä.

7601 5 2

Jo tätä ennen on pyritty puun optimaalisen käytön kannalta edullisimman sahaus!eveyden ja -asennon saamista koko tukin tai vastaavan täydellisellä mittauksella monimutkaista las-kentamenettelyä käyttäen ja tukin suuntausta ja syöttöä 5 saha- tai profii1ihakkurikoneeseen laskennen tuloksen mukaan.

Tällä menettelyllä on teoreettisesti mahdollista päästä puun hyväksikäytön kannalta optimaalisiin tuloksiin. Käytännössä menettelyyn liittyy kuitenkin niin painavia epäkohtia ja vaikeuksia, että toteuttaminen tuskin lienee käytännössä mah-10 dollista. Mittaus, mittaustietojen laskennallinen käsittely ja suuntausmenettely ovat niin monimutkaisia, että jokapäiväisen käytännön vaikeissa toimintaolosuhteissa ja ennen kaikkea nykyaikaisten profiilihakkurikoneiden erittäin suurilla työskentelynopeuksi11 a ei voida päästä tyydyttäviin 15 tuloksiin, varsinkin kun tähän tarvittavat laitteet ovat erittäin häiriöalttiita.

Keksinnön tarkoituksena on siten saada aikaan johdannossa esitetyn kaltainen laite, jonka avulla saadaan verrattain yksinkertaisesti nopea ja tehokas tukkien tai vastaavien 20 suuntaus, joka mahdollistaa lähes optimaalisen puun hyväksikäytön.

Keksinnön mukaan laite on toteutettu siten, että keskimmäisessä suuntausyksikössä on mittauslaite, joka antaa puunrungon sivuttaista poikkeamaa tarkoittavan signaalin, jolla 25 saha- tai profii1ihakkuri konetta lähimpänä oleva suuntausyk-sikkö on ohjattavissa.

Vaikka rakenne on vain vähän monimutkaisempi verrattuna tunnettuihin laitteisiin, jotka mahdollistavat vain tukin tai vastaavan keskitetyn suuntauksen, se mahdollistaa kuitenkin 30 puun hyväksikäytön huomattavan kohottamisen. Keskimmäisen suuntauslaitteen yhdistäminen mittauslaitteeseen johtaa erittäin lujaan ja vähän häiriöherkkään toteutukseen, jolla tar- I! 3 7601 5 vittavat mittaukset voidaan suorittaa nopeasti ja täysin riittävällä tarkkuudella.

Laitteen avulla tukki voidaan syöttää saha- tai profiili-hakkurikoneeseen sellaisessa suuntausasennossa , jonka suun-5 ta ei määräydy tukin mahdollisesti kaarevasta ja toispuoleisesta edellä kulkevasta tyvipäästä, vaan enemmän tukin pituussuunnassa keskikohtaan päin olevan kohdan ominaisuuksista. Tukin edellä kulkevaa tyvi päätä voidaan s i i rtää si -vuttaissuunnassa ja se syötetään siten saatuja mittaustu-10 loksia vastaavasti. Samalla tukki voidaan lisäksi keskittää vielä kauempana olevassa taaemmassa keskityskohdassa. Tällä tavalla saatu suuntausasento muodostaa erittäin hyvän likiarvon suuntausasennosta , joka mahdollistaisi teoreettisesti optimaalisen puun hyväksikäytön, minkä saavuttaminen 15 kuitenkin olisi erittäin kallista ja monimutkaista.

Koska tukki tulee tuetuksi poikittaissuunnassa välittömästi saha- tai profii1ihakkuri koneeseen saavuttuaan, esimerkiksi sahankehän haikaisukiilojen tai hakkureiden teräpäi-den päätytuki1evyjen avulla, tällä hetkellä voidaan muuttaa 20 etumaisessa keskityskohdassa ja mahdollisesti keskimmäisessä mittaus- ja keskityskohdassa kohdistettuja sivuttaisvoi-mia siten, että ne suuntautuvat jälleen kohti tukin keskitettyä asentoa. Tämän ansiosta saadaan sen lisäksi, että taaemmassa keskityskohdassa jo alusta alkaen suoritettua 25 tukin keskitettyä suuntausta saadaan jatkettua myös tukin edetessä, myös kaarevien tukkien tapauksessa kaareva sa-hausviiva, joka ainakin tietyssä määrin seuraa tukin kaarevuutta ja joka parantaa edelleen huomattavasti puun hyväksikäyttöä.

4 7601 5

Koska tukin läpikulun aikana mittaus suoritetaan vain yhdessä kohdassa määrättynä ajankohtana, laitteen toiminta voidaan saada erittäin nopeaksi, mikä sopii esimerkiksi nykyaikaisten profiilihakkurikoneiden suureen työskentely-5 nopeuteen. Päinvastoin kuin tunnetuissa suuntauslaitteis-sa profiilihakkurikoneiden mahdollista suurta työskentely-nopeutta ei tämän vuoksi rajoita niitä edeltävien suuntaus-laitteiden rajoitettu työskentelynopeus.

Etummaisen suuntausyksikön molempien suuntauskappaleiden 10 yhteinen sivuttaissiirrettävyys mahdollistaa epäkeskeisen siirron ja keskitetyn suuntauksen käyttölaitteiden erottamisen toisistaan, niin että niitä voidaan myös ohjata erillisinä, minkä ansiosta tarvittavat ohjauslaitteet voidaan pitää erittäin yksinkertaisina.

15 Epäitsenäiset vaatimukset kohdistuvat keksintoajatuksen muihin edullisiin suoritusmuotoihin.

Edellä mainitulla ilmaisulla "tukit tai vastaavat" tarkoitetaan siten sekä käsittelemättömiä pyöreitä runkoja että myös enemmän tai vähemmän käsiteltyä, joka tapauksessa kui-20 tenkin sivulta vielä särmäämätöntä sahatavaraa, kuten peikkoja ja myös särmää mättömiä lautoja ja lankkuja.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa piirustuksessa esitettyihin suoritusesimerkkeihin liittyen.

Piirustuksessa: 25 Kuvio 1 esittää voimakkaasti yksinkertaistettuna päällys- vantona 1 aitetta tukkien tai vastaavien suuntaamiseksi profiil ihakkurikoneen syötössä, jolloin tukki on vielä välimatkan päässä hakkurin teräpäistä, li s 76015

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavaa päällyskuvantoa, jossa tukki kuitenkin sijaitsee juuri teräpäiden tartunnan alkukohdassa,

Kuvio 3 esittää kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen suuntaus-5 yksiköiden muutettua suoritusmuotoa, ja

Kuvio 4 esittää kuviota 3 vastaavaa osittaiskuvantoa poikittaissiirron käyttölaitteena toimivan paineväliainesy-linterin muutetusta suoritusmuodosta.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä laitteessa tukki 1 syö-10 tetään (ei esitetyllä) syöttökuljetinlaitteella hakkurin kahteen vastakkain sijaitsevaan teräpäähän 2, jotka jyrsivät tukin 1 sivusegmentit siten, että saadaan molemmilta puolilta tasattu pelkkä, jonka leveyden määrää teräpäiden 2 päätypintojen välimatka.

15 Hakkurin syöttökohtaan on sijoitettu peräkkäin kolme suuntausyksikköä 3, 4 ja 5, joissa kussakin on kaksi vastakkain olevaa suuntausrullaa 31, 32, 41, 42 ja 51, 52. Suun-tausrullat on laakeroitu kääntövarsiin 33, 34, 43, 44 ja 53, 54, jotka puolestaan on laakeroitu runkoon nähden kiin-20 teään laakerointiin 35, 36, 45, 46 ja 55, 56.

Kääntövarsiin 33, 34, 43, 44 ja 53, 54 vaikuttavat paineväliaineen käyttämät mäntä-sylinteriyksiköt 37, 47 ja 57, joita voidaan ohjata pneumaattisesti tai hydraulisesti ohjauslaitteella 6.

25 Kääntövarret 33 ja 34 on kytketty toisiinsa osiin jaetulla kytkentätangolla 38, joka muodostuu kytkentätan-gon puolikkaista 38a ja 38b, sillä tavoin, että kääntövarret 33 ja 34 kiertyvät vastakkaisiin suuntiin. Tämän saavuttamiseksi kytkentätangon osa 38b kytkeytyy kääntövarteen 34 30 suuntausrullan 32 ja runkoon kiinnitetyn laakeroinnin välille, kun taas kääntövarsi 33 on muodostettu kaksivartisek-si vivuksi, jossa kytkentätangon osa 38a on nivelletty suun-tausrullasta 31 kauempana olevaan vipuvarteen. Suuntausyk-sikön 4 kääntövarret 43 ja 44 on samalla tavalla kytketty 35 toisiinsa osista 48a ja 48b muodostuvalla kytkentätangolla 48. Vastaavasti myös suuntausyksikön 5 kääntövarret 53 ja 54 on yhdistetty selitetyllä tavalla kytkentätangolla 58, 6 76015 jota ei ole kuitenkaan jaettu osiin.

Molemmat kytkentätangon osat 38a ja 38b kannattavat mäntiä 39a ja 39b, jotka on sijoitettu jäykästi toisiinsa yhdistettyihin paineväliainesylintereihin 39c ja 39d, jot-5 ka ovat lisäksi yhteydessä ohjauslaitteeseen 6 ja joita voidaan ohjata paineväliaineella.

Suuntausyksikön H kytkentätangon osat H8a ja H8b on vastaavalla tavalla varustettu männillä 49a ja 49b, jotka on sijoitettu jäykästi toisiinsa yhdistettyihin sylintereihin 10 49c ja 49d, jotka ovat myös yhteydessä ohjauslaitteeseen 6.

Paineväliainesylinterit 39c, 39d ja 49c, 49d on sijoitettu uivasti asianomaisiin kytkentätankoihin 38 ja 48.

Suuntausyksikön 4 kytkentätanko 48 on yhdistetty kytkentätangon 48 pituuden muutoksen havaitsevaan pituudenmit-15 tauslaitteeseen 7, joka esitetyssä yksinkertaistetussa suo-ritusesimerkissä käsittää kaksi rajakytkintä 71 ja 72, jotka on yhdistetty kiinteästi kytkentätangon osaan 48. Raja-kytkimet 71 ja 72 ovat toiminnallisessa yhteydessä ohjaimeen 73, joka on yhdistetty toiseen kytkentätangon osaan 20 48a. Mittauslaite 7 antaa ohjausyksikölle 6 signaalit, kun ohjain 73 ohjaa rajakytkintä 71 tai rajakytkintä 72.

Hakkuriin on teräpäiden 2 kohdalle sijoitettu edullisimmin kosketuksemattomasti, esimerkiksi optisesti toimiva ilmaisin 8, joka havaitsee tukin alkupään ohituksen ja an-25 taa signaalin ohjausyksikölle 6.

Kuviossa 1 esitetyssä tilassa suuntausyksiköt 3 ja 5 ovat lähtötilassaan ja ne suuntaavat tukin 2 keskitettyyn asentoon. Kytkentätangon 58 jäykkä toteutus pitää suuntaus-rullien 51 ja 52 siirtymisen keskitettynä. Suuntausyksikön 30 3 kytkentätangot 38 pidetään myös sen pituisina, että suun- tausrullien 31 ja 38 siirtyminen pysyy keskitettynä. Tämä kytkentätankojen 38 keskiasento saadaan, kun toinen mäntä 39a on kokonaan täysin ulosvedettynä ja toinen mäntä 39b täysin sisääntyönnettynä.

35 Koska tukki 1 on - kuten piirustuksessa on esitetty - sivuttaissuunnassa kaareva, suuntausrullien 41 ja 42 on pakko asettua epäkeskeiseen asentoon niitä tukkia 1 vastaan pu- n 7 76015 ristettäessä. Tästä epäkeskeisestä asennosta seuraa kytken-tätangon 48 pituuden muuttuminen. Kuvion 1 esimerkissä on oletettu, että tukin 1 kaarevuus on niin suuri, että katkoviivoin piirretty sahausviiva joutuisi tukin ulkopuolelle. Raja-5 kytkimien 71 ja 72 etäisyys vastaa teräpäiden 2 määräämää leikkausleveyttä. Tämän vuoksi esitetyssä esimerkissä raja-kytkin 72 tulee ohjaimen 73 ohjaamaksi ja antaa signaalin ohjauslaitteelle 6.

Ohjauslaite 6 vaikuttaa tällöin sylinteriin 39d, niin 10 että mäntä 39b työntyy ulospäin, ts. kytkentätangon 38 pituus kasvaa. Tämän seurauksena saadaan suuntausrullien 31 ja 32 asema epäkeskeiseksi ja tukin 1 tyvipää siirtyy kuviossa 2 esitetyllä tavalla sivuun. Tämän vaikutuksesta myös mittaus-ja suuntausyksikön 4 kohdalla oleva tukin 1 osa siirtyy niin 15 paljon, että ohjain 73 irroittautuu kosketuksesta rajakytki-meen 72.

Tukki 1 syötetään tässä asennossa teräpäihin 2 kuten kuviossa 2 on esitetty. Kun teräpäät 2 ovat jyrsineet tukin 1 tyvipään molemmilta puolilta, tukki 1 ohjautuu sivuttais-20 suunnassa teräpäiden 2 ohjaavien päätylevyjen 21 välissä.

Heti kun tukin 1 etupää saavuttaa kuviossa 2 katkoviivoin esitetyssä asemassa ilmaisimen 8, joka antaa signaalin ohjauslaitteelle 6, sylinterien 39c ja 39d paineväli-aineohjaus muutetaan jälleen sellaiseksi, että männät 39a ja 25 39b pyrkivät palaamaan kuviossa 1 esitettyyn lähtöasentoon, ts. suuntausrullat 31 ja 32 painetaan keskittävään asentoon.

Sylintereitä 49c ja 49d ohjataan samalla tavalla, niin että myös suuntausrullat 41 ja 42 painetaan keskitettyyn, ts. symmetriseen asentoon. Tukin takapään keskitetty suuntaus 30 säilyy tämän ansiosta myös sen jälkeen, kun tukin pää on jättänyt takana olevan, jatkuvasti keskitetysti suunnatun suuntausyksikön 5.

Kuvio 3 esittää mittaus- ja suuntausyksikön 4 muunnettua suoritusmuotoa. Tätä suoritusmuotoa voitaisiin vastaavas-35 ti käyttää myös suuntausyksikössä3.

Kuviossa 3 esitetyssä toteutuksessa suuntausrullat 41 ja 42 ja niihin liittyvät kääntövarret 43 ja 44 on nive- 7601 5 löity luistiin 60, jota voidaan siirtää runkoon nähden kiinteitä ohjaintankoja 61 pitkin paineväliainesylinterin 62 avulla tukin 1 syöttösuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa. Kääntövarret 43 ja HU on yhdistetty toisiinsa 5 lomittuvilla hammassegmenteillä 63 ja 6U siten, että kääntövarret kääntyvät vastakkaisiin suuntiin. Näiden käänty-misliikkeiden käyttö suoritetaan paineväliainesylinteril-lä 65, joka on kiinnitetty toisaalta luistiin 60 ja toisaalta hammassegmenttiin 6H. Tämä paineväliainesylinteri 10 65 vastaa kuvion 1 mukaisen toteutuksen paineväliainesy- linteriä U7. Paineväliainesylinteri 62 suorittaa kuvion 1 toteutuksen sylinterien U9c ja H9d tehtävän, ts. se painaa luistia 60 keskiasentoon tukin 1 saavutettua ilmaisimen 8.

Tukin kaarevuuden edellyttämä luistin 60 epäkeskei-15 nen asema havaitaan kuvion 3 esimerkissä vain kaaviollises-ti esitetyllä pituudenmittauslaitteella 66, joka antaa signaalin ohjauslaitteelle 6.

Kun kuvion 3 toteutusta käytetään suuntausyksikös-sä 3, sylinteri 62 korvataan edullisimmin kuvion U mukai-20 silla toisiinsa yhdistetyillä paineväliainesylintereillä 67a, 67b, jotka suorittavat kuvion 1 sylinterien 39c ja 39d tehtävän ja joita ohjataan vastaavalla tavalla.

Kuviossa 3 esitetty jatkuvasti toimiva pituudenmit-tauslaite 66 voi korvata kuvioiden 1 ja 2 suoritusesimer-25 keissä niissä käytetyn vain määrättyjen raja-asentojen havaitsemiseen soveltuvan mittauslaitteen 7, niin että ohjauslaite 6 antaa suuntausyksikölle 3 jatkuvan säätösignaa-lin tukin 1 sivuttaismittoja yksikön U kohdalla vastaten.

Ilmaisimen 8 tilalla voidaan myös käyttää jo paljon 30 ennen sahaa tai hakkuria sijaitsevaa ilmaisinta, esimerkiksi valokennolaitetta, jonka signaalia viivästetään aikare-leellä antamaan merkki tukin etupään saapumisesta sahaan tai hakkuriin.

li

Claims (9)

9 76015

1. Laite saha- tai profiilihakkurikoneen syöttökohtaan tyvipää edellä tuotujen tukkien (1) tai puunrunkojen suuntaamiseksi käyttäen vähintäin kolmea välimatkalla toisis- 5 taan peräkkäin sovitettua sivuttaissuuntausyksikköä (3,4, 5), joissa on keskiasennon suhteen kulloinkin symmetrisesti siirrettävät suuntauskappaleet (31 ,32;41 ,42;51 ,52), joita käytetään suuntauskäyttölaitteen (37,47,57) avulla ja joista etummaisen suuntausyksikön (3) molemmat suuntaus-10 kappaleet (31,32) yhdessä ovat siirrettävissä asymmetrisesti, johon laitteeseen kuuluu vähintäin yksi mittauslaite (7) puunrungon (1) sivuttaista poikkeamaa varten, tunnettu siitä, että keskimmäisessä suuntausyksikössä (4) on mittauslaite (7), joka antaa puunrungon (1) sivuttais-15 ta poikkeamaa tarkoittavan signaalin, jolla saha- tai profiili hakkuri konetta lähimpänä oleva suuntausyksikkö (3) on ohjattavissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaine lite, tunnet-t u siitä, että jokaisen suuntausyksikön (3,4,5) molem- 20 mat suuntauskappaleet (31 ,3 2; 41 ,42 ; 51 ,52) on kulloinkin sijoitettu kääntövarsiin (33 ,34 ;43,44;53,54), jotka on kytketty toisiinsa kytkentätangoi11a (38,48,58) vastakkaissuuntaisia kääntöliikkeitä varten.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnet-25 t u siitä, että etummaisen ja keskimmäisen suuntausyksi- kön (3 ja 4) kytkentätangot (38 ja 48)on varustettu pituuden-asettelukäytöl1ä (39c ,39d;49c ,49d).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kytkentätankojen (38 ja 48) pituudenaset- 30 telukäyttö käsittää kaksi toisiinsa jäykästi yhdistettyä paineväliainesylinteriä (39c,39d ja 49c,49d), joissa kussakin on siirtyvä mäntä (39a ,39b ;49a ,49b), joka kussakin ta- 10 7601 5 pauksessa on yhdistetty osiin jaettuna toteutetun kytkentä-tangon (38 ja 48) osaan (38a,38b;48a,48b), ja että paineväliainesylinterit (39c,39d;49c,49d) on sovitettu uivasti osiin jaettuihin kytkentätankoihin (38 ja 5 48).

5. Patenttivaatimuksen t mukainen laite, tunnet-t u siitä, että mol emmat suuntauskappaleet (41,42) on sijoitettu kääntövarsiin (43,44), jotka on laakeroitu yhteiseen luistiin (60) ja kytketty toisiinsa vastakkaissuuntai- 10 siä kääntymisliikkeitä varten, ja että luistia (60) voidaan siirtää poikittain etenemissuuntaan nähden asettelukäytöllä (62,67a,67b).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että asettelukäyttö käsittää kaksi toisiinsa 15 jäykästi yhdistettyä paineväliainesylinteriä (67a,67b), joissa kummassakin on siirtyvä mäntä ja että toinen mäntä on sovitettu luistiin (60) nähden ja toinen mäntä runkoon nähden kiinteäksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että mittauslaite (7) on kytkentätangon (48) pituudenmuutoksen havaitseva pituudenmittauslaite.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen laite, t u n - « n e t t u siitä, että keskimmäisen suuntausyksikön (4) mittauslaite käsittää kaksi toiseen kytkentätangon 25 osaan (48b) yhdistettyä rajakytkintä (71,72), joita ohjaa toiseen kytkentätangon osaan (48a) yhdistetty ohjain (73).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että saha- tai profii1ihakkurikoneeseen tai sen eteen on sijoitettu tukin (1) tai vastaavan etupään 30 ohikulun havaitseva ilmaisin (8). li 11 7601 5