FI73378C - Anordning foer inlaeggning av virkesblock laengs en inmatningsbana i en virkesbearbetningsmaskin. - Google Patents

Description

1 73378

Laite puutavarakappaleitten asettamiseksi puutavaran työstökoneen syöttölinjaa pitkin

Keksintö koskee laitetta puutavarakappaleitten 5 asettamiseksi puutavaran työstökoneen syöttölinjaa pit kin, kuten pelkkahakkurissa, sahakoneessa tai pelkkahak-kurisahakoneessa, esim. sellaisessa, joka lähemmin selostetaan ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 338 497.

Raaka-ainetilanne ei enää salli käyrien tai 10 lenkojen sahatukkien, jotka muodostavat suunnilleen kolmanneksen sahaukseen käytettävästä puutavarasta, hylkäämistä. Ns. käyrä- tai ydinsahauksessa, jossa sahausrako tai -raot ovat pääasiassa yhtä käyriä kuin puun keskiviiva, saadaan lautoja ja lankkuja, jotka 15 ovat suurin piirtein samanarvoisia täysin suorista kappaleista tai tukeista saatujen lautojen ja lankkujen kanssa. Olemassa olevat sahauslaitteistot ovat kuitenkin pääasiassa tarkoitetut suorien puutavarakappaleitten sahaukseen. Keksinnön tehtävänä on saada 20 aikaan yksinkertainen ja tehokas laite suorien tai lenkojen peikkojen tai kappaleitten, jotka ovat työstetyt tai tullaan työstämään ainakin kahdelta vastakkaiselta sivulta.

Tämä tehtävä ratkaistaan oheisten patentti-25 vaatimusten mukaisesti. Keksintöä ja sen perustana olevaa periaatetta selitetään nyt lähemmin oheisten piirustusten avulla, joissa kuvio 1 on periaatekuvio; kuviot 2a ja 2b esittävät perspektiivikuvassa 30 kaksi pelkkatyyppiä, joiden työstämiseen keksintö soveltuu; kuvio 3 on kaaviomainen päällikuva keksinnön mukaisen laitteen ensimmäisestä sovelmasta; kuvio 4 esittää kuvion 3 laitetta käyrän pelkän 35 kulkiessa sen läpi; 2 73378 kuvio 5 esittää keksinnön laitteen toisen sovelman; kuvio 6 esittää vähän suuremmassa mittakaavassa kuvion 5 mukaista laitetta lengon eli käyrän 5 pelkän kulkiessa sen läpi; kuvio 7 esittää vaihtoehtoisen sovelman kuvion 5 mukaisen laitteen osasta; kuviot 8a ja 8b ovat kaavioita kahdesta eri liiketapahtumasta kuvion 5 mukaisen laitteen 10 asettelussa; ja kuvio 9 esittää kolme periaatteellista työtapaa.

Sahahampaiden sahaussuunnan käyrän tai lengon pelkän keskiviivan suhteen tulee aina olla sen ympyrän-kaaren tangentti, jonka keskiviivan oletetaan muodosta-15 van kussakin kohdassa, ts. sahaussuunnan tulee olla kohtisuora mainitun ympyränkaaren sädettä vastaan.

Suoran pelkän ollessa kyseessä sen keskiviiva muodostaa siis ympyränkaaren, jolla on äärettömän suuri säde. Kuviossa 1 esitetään sahanterä 1, jossa on hammasrivi la, 20 jolloin sahaussuuntaa edustaa ko. sahakoneen keskiviiva CLs· Tähän viivaan CLg yhtyy sahanhampaan kärjen pisteessä M mielivaltaisen pituinen kohtisuora viiva, jota nimitetään säteeksi R. Tämän viivan toisen päätepisteen M' ollessa lähtökohtana piirretään toisen 25 säteen R' ja ympyränkaaren 0 avulla ympyränsegmentti, jolla on mielivaltainen keskuskulma (λ . Puolitta ja D jakaa segmentin kahteen samanlaiseen osasegmenttiin, ja koko kaarelle O piirretään jänne K. Jos nyt puolit-tajalla D jänteen ja ympyränkaaren välissä olevaa 30 matkaa A verrataan puolittajaan liittyvään matkaan eli janaan B, joka on kohtisuorassa keskiviivaa CLs vastaan tämän ja ympyränkaaren O välissä, niin tunnettujen geometrian sääntöjen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että välimatkojen A ja B välinen erotus 35 voidaan jättää huomioon ottamatta ja että kummankin I! 3 73378 suhde välimatkaan C, joka ulottuu säteen R' päästä kohtisuorasti keskiviivalle CL , on 1:4 riippumatta säteen ja/tai keskuskulman suuruudesta, ts.

4A = 4B = C ............(1) 5 Esillä oleva keksintö perustuu tähän kaavaan (1).

Kuviossa 2a esitetään ns. nelisärmäpelkka 14a, joka jo on työstetty kaikilta neljältä sivupinnaltaan ja joka halkaisusahataan kuvion 3 mukaisessa laitteessa. Kuviossa 2b esitetään ns. normaalipelkka 14b, 10 joka on työstetty vain kahdelta vastakkaiselta sivupinnaltaan 14b' ja joka kuvion 5 mukaisessa pelkka-hakkuri-sahakoneessa 200 jatkotyöstetään jäljellä olevilta sivupinnoiltaan 14b" sekä halkaisusahataan.

Kuvion 3 mukaan on sahakoneessa 100, joka esim.

15 tunnetulla tapaa voi muodostua kahdesta rinnakkaisesta vannesahasta, kaksi sahanterää 1 hampaineen la. Saha- koneessa on keskiviiva CL . Tämän keskiviivan viereen s on piirustuksessa esitetylle koneen syöttöpuolelle järjestetty joukko sivuohjausrullapareja. "Sivuohjaus-20 rullaparilla" tarkoitetaan tässä selityksessä ja oheisissa patenttivaatimuksissa kahta ohjausrullaa, joilla on pystysuora akseli ja jotka tunnetulla tavalla ovat järjestetyt voimaan kannattimellaan lähestyä tai etääntyä toisistaan ohjatun puutavarakappaleen 25 leveydestä riippuen. Kaikilla esitetyillä sivuohjaus-rullapareilla on tämä tavanomainen leveydenseuranta-toiminta, mutta sitä ei esitetä lähemmin piirustuksissa.

Heti sahanterien 1 edessä on takapuolinen sivuoh jausrullapari 2,2 asennettuna kiinteälle kannatti-30 mella 2a, ts. rullapari 2, 2 on kääntymättömästi asennettu keskiviivan CL suhteen. Rullat 2 voivat s kuitenkin läpi kulkevan puutavarakappaleen leveydestä riippuen yllä esitetyllä tavalla yhdenmukaisesti liikkua toisiaan kohti tai poispäin toisistaan, mikä symbolises-35 ti osoitetaan - ja koskee kaikki piirustuksissa esitettyjä 4 73378 sivuohjausrullapareja - kahdella nuolella P2 kuminankin rullan 2 osalta. Keskiviivalla CL sijaitsevaan nivel-

s J

kohtaan 5 on kääntyvästi asennettu takimmainen (katsottuna syöttösuuntaan P^) kannatusvarsi 6 ja 5 etummainen kannatusvarsi 7, jotka molemmat ovat

neutraaliasennossaan sama-akseliset keskiviivan CL

s kanssa. Nivelkohta 5 on kiinteä ja etäisyydellä E + F takimmaisesta sivuohjausrullaparista 2, 2, jolloin F = ........................(2) 10 3 E + F = y| G ........................(3) koska kuviosta 1 ilmenee, että G = 2 E.

Etummaiselle kannatusvarrelle 7 on etäisyydelle G takimmaisesta sivuohjausrullaparista 2, 2 asennettu etummainen sivuohjausrullapari 4, 4, ja takimmaiselle kannatusvarrelle 6 on etäisyydelle E takaimmaisesta sivuohjausrullaparista 2, 2 tämän eteen asennettu keskimmäinen sivuohjausrullapari 3, 3. Yhtä suurelle etäisyydelle H nivelkohdasta 5 on kumpaankin kannatus- 20 varteen 6, 7 päästään kääntyvästi liitetty jäykkä yhdystanko 8. Molemmat tangot 8 on toisista päistään nivelteisesti liitetty toisiinsa nivelessä 9, joka on asetettu liikkumaan johteessa 9' kaksoisnoulen P^ suunnassa kohtisuorasti keskiviivaa CL vastaan. On

25 S

huomattava, että nivel 9 ei voi siirtyä tämän keskiviivan suunnassa. Yhdystankojen 8 tällä järjestelyllä ja sillä, että nivelkohta 5 jakaa keskimmäisen ja etummaisen sivuohjausrullaparin välisen etäisyyden E' suhteessa 1:4, saadaan aikaan kuviossa 1 esitetyt geometriset suhteet. Jos käyrä tai lenko pelkkä siirtää etummaista sivuohjausrullaparia 4, 4 sivusuunnassa (kuviossa 1 esitettyä matkaa C vastaavasti), niin tangot 8 siirtävät keskimmäistä sivuohjausrullaparia 3, 3 myös sivuttaisesti (kuviossa 1 esitettyä 35 matkaa B vastaavasti), mutta vain neljänneksen etummaisen

II

5 73378 sivuohjausrullaparin matkasta, sillä seurauksella, että takimmaisessa sivuohjausrullaparissa 2, 2 käyrän puutavarakappaleen 14a' (kuvio 4) keskiviiva GL-, sivuaa sahakoneen keskiviivaa GL , mikä olotila 5 ylläpidetään koko syöttötoiminnan ajan. Tangot 8 toimivat tällöin joko vetotankoina tai työntötankoina riippuen siitä, kumpaan suuntaan puutavarakappale on käyrä nivel 9 suhteen.

Kuviossa 4 esitetään tilanne, jossa syötetään 10 vasemmalle käyrää puutavarakappaletta 14a'. Suoran pelkän ollessa kyseessä kannatusvarret 6 ja 7 ovat samalla linjalla.

Takakannatusvarren 6 kummallekin puolen on asennettu vakavointikäyttöväline, joka on kiinteän, 15 paineväliainekäyttöisen yksitoimisen sylinteri-mäntä- yhdistelmän 10a, 10b muodossa. Nämä yhdistelmät, yksinkertaisesti täsfedes sylinterit, ovat järjestetyt pitämään kannatusvarsi y keskiviivan CLg kanssa sama-akselisessa kuvion 3 mukaisessa neutraaliasen-20 nossa, jolloin kannatusvarren 6 kääntyessä sivulle, kuten kuviossa 4 esitetään, sivulle kääntyneen kannatusvarren käyttämä sylinteri pakottaa kannatusvarren 6 takaisin neutraaliasentoon, kun taas toinen sylinteri pysyy passiivisena ja vain "pitää vastaan" kannatus-25 vartta, kun se on jälleen saavuttanut neutraaliasennon.

Etummaisten ja takimmaisten sivuohjausrulla-parien 2, 2 ja 4,4 väliin voidaan sijoittaa vielä muita sivuohjausrullapareja kuten 11, 11 ja 12, 12. Kun sivuohjausrullapareja 2,2,3,3 ja 4, 4 voidaan kutsua 30 primaarisiksi, voidaan näitä lisäsivuohjausrulla- pareja, kuten 11,11 ja 12, 12 kutsua "sekundaariseksi". Sekundaaristen sivuohjausrullaparien kannattimia 11a, 12a ei kannata kumpikaan kannatusvarsista 6, 7, vaan ne ovat kääntymättömästi asennetut keskiviivan CLg 35 suhteen, mutta kuitenkin sivuttain siirtyviksi 6 73378 voidakseen seurata läpi kulkevan puutavarakappaleen 14a' sivuviivoja. Tällöin on sekundaarinen sivuohjaus-rullapari 11, 11, joka sijaitsee takimmaisen 2, 2 ja keskimmäisen 3, 3 rullaparin välissä, polvivivul-5 la 16 liitetty kaksitoimiseen paineväliainekäyttöiseen sylinteri-mäntäyhdistelmään 13, joka on järjestetty estämään rullaparin 11, 11 sivuttaissiirtymisliikkeen kaksoisnuolen suunnissa, kun läpi kulkevan puutavarakappaleen takapää L (kuvio 4} on saavuttanut valitun 10 paikan keskimmäisen primaarisivuohjausrullaparin 3, 3 takana, niin että tämä takapää ei voi vapaasti kääntyä sivulle. Puutavarakappaleen ollessa suora sylinteri 13 lukitsee rullaparin 11, 11 keskitettyyn asentoon keskiviivan CL suhteen, s 15 Kaikki sivuohjausrullaparit ovat konventionaali seen tapaan volyymikeskitetyt ja käytetyt, mitä ei selvyyden vuoksi esitetä piirustuksissa. Puutavara-kappale tai pelkkä kuljetetaan tavanomaisella ketjulla, rullapöydälle tms, joka on sijoitettu kannatusvarsien 6, 20 7 päälle ja jota ei myöskään esitetä piirustuksissa.

Peikkojen ollessa suoria selostettu laite toimii niin kuin suorasahauksen tavallinen ohjauslaitteisto kappaleitten kokoon katsomatta. Sylinterit 10a, 10b pakottavat voimallaan taipuisat, käyrät kappaleet 25 suoraan muotoon niiden kulkiessa laitteen läpi. Isot käyrät pelkat, joita sylinterit 10a, 10b eivät jaksa oikaista, kääntyvät automaattisesti etummaisen vaaren 7 ulos momenttipisteen ollessa takimmaisessa rulla-parissa 2, 2 yllä selostetulla geometrisella tavalla.

30 Näin päästään siihen, että itse pelkkä - muotoonsa katsomatta (suora, oikealle käyrä, vasemmalle käyrä) -muodostaa informaationantajän laitteen asettelemiseksi sahakoneen suhteen.

Kuvioissa 5 ja 6 esitetään keksinnön mukainen 35 laite käytettynä pelkkahakkuri-sahan yhteydessä

II

7 73378 kuvion 2b mukaisen normaalipalkan työstämiseksi. Tämän tyyppinen pelkkahakkuri-sahayksikkö on selostettu mainitussa ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 338 497. Identtisistä suureista ja osista käytetään samoja 5 viitemerkkejä kuin kuviossa 3.

Pelkkahakkuri-sahayksikössä 200 on kaksi sahanterää 1 ja kaksi haketuskiekkoja 20, esim. sitä tyyppiä, joka selostetaan ruotsalaisessa patenttihakemuksessa 339 389, jolloin niissä kummassakin on keskikiek-10 ko 21 pelkän juuri työstetyn tasopinnan ohjaamiseksi. Haketuskiekkojen 20 akselit 20a ovat hieman kaltevat (kulma B) niiden suoraan yhdysviivaan nähden, minkä johdosta haketuskiekot saavat ns. toe-in asennon syöttösuunnan suhteen. Haketuskiekot 20 ovat 15 asennoitavissa/paikoitettavissa kumpikin omalla asen- toservolaitteellaan 23a, 23b. Haketuskiekkojen 20 ja sahanterien 1 väliin on sijoitettu tasaiset ohjaus-pinnat 22, jotka ovat vinossa asennossa vastakkaiseen suuntaan kuin haketuskiekot, ts. ovat asetetut toe-out 20 asentoon syöttösuuntaan ja viivaan CLg nähden. Takimmainen ohjausrullapari 2, 2 on sijoitettu haketus-kiekkojen 20 ja sahanterien 1 väliin. Keskimmäistä ohjausrullaparia 3, 3 vastaa tässä sovelmassa keskus-kiekkojen 21 syöttösuunnassa etummaisin kehäosa 21', 25 joka sijatsee välimatkan E päässä takimmaisen ohjaus-rullaparin 2, 2 edessä, joka on tässä sovelmassa sijoitettu haketuskiekkojen 20 ja sahanterien 1 väliin.

Etummainen kannatusvarsi 7 kannattaa etummaista sivuohjausrullaparia 4, 4, tämän edessä vielä samanlais-30 ta sivuohjausrullaparia 4', 4’ ja tämän edessä jyrsin-paria 40, 40, ja takimmainen kannatusvarsi 6 (ja keskimmäinen sivuohjausrullapari 3, 3) on jätetty pois. Jyrsinparin (kutterin) 40, 40 tarkoituksena on jyrsiä pois mahdolliset muotoa häiritsevät oksat ja pahkat 35 normaalipelkan 14b (kuvio 2b) vielä työstämättömiltä 8 73378 sivupinnoilta 14b". Työstäminen jyrsimällä mahdollistaa myös sen, että sivuohjausrullat voivat rajoittua pelkkään silloinkin, kun sen tyvipää on kulkemassa läpi. Kannatusvarren 7 kanssa on yhteistoiminnassa 5 kaksi kaksitoimista paineväliainekäyttöistä sylinteri-mäntäyhdistelmää 24a, 24b aivan samalla tavalla kuin yhdistelmät 10a, 10b kannatusvarren 6 kanssa. Yhdistelmät eli sylinterit 24a, 24b on kuitenkin järjestetty samanaikaisesti toimimaan myös asentoantureina.

10 Kun toiseen näistä sylintereistä, esim. sylinteriin 24a, vaikutetaan käyrän pelkän kääntäessä kannatusvartta 4 vasemmalle, syötetään toista johtoa 34 myöten vastaavia signaaleja laskentayksikköön (tietokoneeseen) 25, jossa nämä signaalit muunnetaan molempien haketus-15 kiekkojen 20 ohjaussignaaleiksi, jotka johtojen 35 kautta syötetään molempiin asennointielimiin 23a, 23b sekä selvyyden vuoksi esittämättömään jakolaitteeseen, joka ohjaa painenesteen syöttöä esittämättömästä lähteestä näihin elimiin. Molempia haketuskiekkoja 20 20 siirretään silloin yhdenmukaisesti saman matkan ja samaan suuntaan - vasemmalle tässä oletetussa esimerkissä - samalla tavalla kuin keskimmäinen sivuoh jausrullapari 3, 3 kuvioissa 3, 4 siirtyisi tällaisessa tapauksessa, so. samaan suuntaan keskiviivas-25 ta CLs kuin etummainen sivuohjausrullapari, mutta vain neljäsosan tämän rullaparin siirtymismatkasta. Laitteen toimintatavasta riippuen voi tämä siirtyminen tapahtua portaittain tai jatkuvasti, kuten kaavamaisesti esitetään kuvioissa 8a ja 8b, joissa ordinaatta-30 akselilla on kuvattu paine P, joka vaikuttaa sylinteriin 24b, kun kannatusvarsi 7 kääntyy oikealle, ja abskissa-akselia vastaan on piirretty aksiaalinen matka s, jonka verran molempia haketuskiekkoja 20 siirretään.

Il 9 73378

Pelkän syötöstä huolehtivat kaksi ylhäältä alas laskettavaa pitotelaa 17a, 17b, jotka molemmat ovat käytettyjä.

Etäisyydelle I (joka vastaa suunnilleen 1/3 5 peikkojen keskipituudesta) etummaisesta sivuohjaus-rullaparista 4, 4 tämän eteen on kannattimelle 113a asetettu pari vastaanottavia sivuohjausrullia 113, 113, jolloin kannatin 113a on kannattimen 2a tavoin kiinteä keskiviivan CLg suhteen. Rullaparin 113, 113 10 tehtävänä on yhdessä rullaparin 4, 4 kanssa keskittää syötetyn pelkän latvapää ja tämän keskityksen jälkeen rullat 113, 113 tulee täysin avata (so. viedä mahdollisimman kauas toisistaan), jotta ne eivät häiritsisi pelkkaa; kun muut sivuohjausrullat tarttu-15 vat siihen. Siksi, että mitantarkistus voi tapahtua portaittain, voidaan myös rajoittaa kannatusvarren 7 uloskääntymistä, mikä merkitsee, että servosysteemi lukitaan niin suurissa pelkän kaarevuuden kaarenkorkeuk-sissa, jotka muutoin aiheuttaisivat sivulautojen liian 20 suuren kaarevuuden sahanterien 1 jälkeen, mitä tullaan lähemmin selittämään kuvion 9 yhteydessä.

Kuten tunnettua, peikoilla ja tukeilla on eri kartiokkuus riippuen mm. siitä, mistä puun osasta (tyviosasta, keskiosasta, latvaosasta) ne ovat peräisin. 25 Siksi sivuohjausrullaparit 4, 4 ja 4', 4' ja jyrsinpa- ri 40, 40 ovat kuvion 7 mukaan edullisesti konvergoivasti järjestetyt, jolloin mitta s (kuviossa 7 liitoitellus-ti esitetty) valitaan vastaamaan puutavarakappaleiden normaalia kartiokkuutta ja on normaaleissa sivuohjaus-30 rullien ja jyrsimien halkaisijoissa 1 mm suuruusluokkaa, kun sivuohjausrullien 4, 4’ ja toisaalta sivuoh jausrullien 4' ja jyrsimien 40 välinen etäisyys b on syöttösuunnassa 250 mm. Puun rungon normaali kartiokkuus riippuu kuitenkin rungon geograafisesta syntyperästä 35 ja siksi mitta a voi vaihdella.

10 7 3 3 7 8

Lyhyesti sanoen laite toimii seuraavalla tavalla. Sahanterät 1 ja haketuskiekot 20 asetetaan ennalta valittuun asetteeseen. Rullaparit 4, 4 ja 113, 113 keskittävät syötetyn pelkän latvapään, minkä jälkeen 5 ne täysin avataan. Pitotelat 17a, 17b laskeutuvat ja syöttävät pelkän takimmaiseen ohjausrullapariin 2, 2 asti. Sen jälkeen pitorullat 17a, 27b nostetaan ja etummainen sivuohjausrullapari 4, 4 (yhdessä rullien 4*, 4' ja jyrsimien 40, 40 kanssa) menee taas pelkän 10 4b sivupintoja 14b" vasten ja tuntevat silloin läpi kulkevan pelkän muodon. Sylinterit 24a, 24b syöttävät johtojen 34 kautta vastaavat signaalit laskuyksikköön 25. Sivuohjausrullaparit 2, 2 ja 4, 4 ovat tunnetulla tavalla käytetyt ja volyymikeskitetyt. Sivuohjausrulla-15 parit 113, 113 on myös volyymi- eli tilavuuskeskitetty. Pelkkaa kuljetetaan tässä esittämättömällä ketjulla, rullapöydällä tms, joka on sijoitettu kannatusvarren 7 päälle. Kannatusvarren 7 asennon tuntemiseksi voidaan sylinterien 24a, 24b sijasta tietenkin käyttää myös 20 erillisiä asentoantureita.

Kuviossa 9 esitetään kolmen lenkoudeltaan tai käyryydeltään erilaisen norraaalipelkan 140b, 141b, 142b kolme eri mitantarkistustapaa. Suora pelkkä 140b edustaa "normaalitapausta" (käyryys 0), joka ei käännä 25 ulos vartta 7. Pelkkä 141b on käyrä normaaleissa rajoissa ja kääntää vartta 7 ulos kulman /’verran. Pelkkä 142b on kovin käyrä, ja varren 7 uloskääntö rajoitetaan ennalta määrättyyn maksimikulmaan r‘ ja pelkkä 142b esisievennetään (jyrsitään toisella jyrsimellä 40) 30 vain siltä sivulta, johon päin se on käyrä. Kaikki kolme pelkkaa 140b, 141b, 142b ovat tällöin suurin piirtein samanasteisesti kartiomaisia.

On ilmeistä, että keksintöä voidaan edullisesti käyttää myös peikkojen asennoimiseen ja syöttämiseen 35 pelkkahakkurissa. Pelkkahakkuri eroaa kuvioiden 5 ja 6 il n 73378 mukaisesta pelkkahakkuri-sahakoneesta siten, että siinä ei ole sahanteriä haketuskiekkojen perässä. Kuvioiden 5 ja 6 selostuksesta ilmenee, että nämä sahanterät eivät millää tavalla osallistu esillä 5 olevan keksinnön mukaiseen asennointi- tai ohjaus-prosessiin.

Erotukseksi muista käyrä- tai ydinsahaus-menetelmistä, joissa puutavarakappaleen muoto otetaan selville erillisillä tuntoelimillä, kuten kameroilla, 10 vasteilla tms, on esillä olevan keksinnön mukaisessa laitteessa itse puutavarakappale informaationantaja, joka antaa tiedon muodostaan (suora, oikealle käyrä, vasemmalle käyrä) oikeaa asettamistaan varten sahan suhteen. Pelkkahakkuri-sahakonetta käytettäessä on 15 noudatetun geometrisen opin ja jyrsimillä 40, 40 suoritetun "esisievistyksen" ansiosta mahdollista myös pelkkahakkuri-sahakoneessa suorittaa normaalipelkan käyrä- tai ydinsahaus, mitä ei tähän saakka ole voinut tapahtua.

Claims (11)

12 73378

1. Laite puutavarakappaleiden (14a, 14b) asettamiseksi puutavaran työstökoneen (100, 200) syöttö]injaa pit- 5 kin ainakin yhden työstötyökalun (1, 20) ja useiden pitkin syöttölinjaa sovitettujen sivuohjausrullaparien avulla ja niiden lisäksi syöttösuunnassa aivan koneen etumaisen työstötyökalun (20) edessä sijaitsevalla takimmaisella sivuoh-jausrullaparilla (2, 2), joka on asennettu koneen keskivii-10 van (CLg) suhteen kiinteästi sovitetulle kannattimelle (2a), tunnettu siitä, että valitulla etäisyydellä (G) takimmaisen sivuohjausrullaparin edessä etumaista sivuohjaus-rullaparia (4, 4) kannatetaan etumaisella kannatinvarrella (7), joka on kääntyvästi laakeroitu nivelkohtaan (5), joka 15 sijaitsee mainitulla keskiviivalla takimmaisen sivuohjausrullaparin edessä etäisyydellä (E+F), joka on kuusi kymmenesosaa valitusta etäisyydestä (G) ja joka ulottuu tästä nivelkohdasta vastavirtaan syöttölinjaan nähden, että takimmaisen ja etumaisen sivuohjausrullaparin puoliväliin (E) 20 on sovitettu poikittain mainittua keskiviivaa kohti pakko-siirrettävä sivuohjauselin (3, 3; 21’, 21') ja että syöttö-linjan molemmin puolin on asennettu vakauslaitteet (10a, 10b; 24a, 24b) mainitun nivelkohdan ympäri kääntyvän, sivu-ohjausrullia kannattavan kannattimen pakottamiseksi takai-25 sin keskiviivaan nähden koaksiaaliseen neutraaliin asentoon, kun käyrän puutavarakappaleen kannatin on siirretty pois tästä neutraalista asennosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite sahauslait-teessa (100), tunnettu siitä, että mainitussa ni- 30 velkohdassa on edelleen kääntyvästi sovitettu takimmainen kannatinvarsi (6), joka ulkonee tästä nivelkohdasta myötävirtaan syöttölinjaan nähden ja jota vasten mainitut vakaus-laitteet toimivat, että keskimmäinen sivuohjauslaite muodostuu keskimmäisestä sivuohjausrullaparista (3, 3), jota kan-35 nattaa etumainen kannatinvarsi ja että samalla etäisyydellä II 13 73378 (H) nivelkohdasta on molempiin kannatinvarsiin erikseen liitetty jäykkä yhdystanko (8) toisesta päästään, samalla kun molemmat tangot on toisista päistään liitetty taipuvasta niveleen (9), joka on siirrettävissä suorassa johteessa 5 (9')» joka kulkee kohtisuoraan mainittuun keskiviivaan näh den.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että etumaisen ja takimmaisen ohjausrullaparin välissä on ainakin yksi sekundaarinen sivuohjausrullapari 10 (11, 11; 12, 12), joka on sovitettu kannattimeen (11a, 12a), joka on kiertymätön, mutta sivulle siirrettävissä mainittuun keskiviivaan nähden.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että yksi sekundaarinen sivuohjausrullapari (12, 15 12) on asennettu siten, että se valitussa asennossa voidaan lukita sen sivulle siirtyvään liikkeeseen riippuen syötetyn, ohikulkevan puutavarakappaleen pääosan asennosta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite pelkkahakku-ri-sahakoneessa (200), joka on varustettu sekä kahdella kes- 20 kuskiekon (21) käsittävällä haketuskiekolla (20), jotka ovat siirrettävissä asennonsäätimillä (23a, 23b) aksiaalisiin suuntiinsa, että ainakin yhdellä syöttölinjassa haketuskiek-koihin nähden myötävirrassa olevalla sahanterällä (1), tunnettu siitä, että takimmainen sivuohjausrullapari 25 (2, 2) on sovitettu haketuskiekkojen ja sahanterän tai -te rien väliseen tilaan, että haketuskiekot ovat sinänsä tunnetulla tavalla sovitettu ns. "toe in”-asentoon sekä sellaisen välimatkan päähän takimmaisesta sivuohjausrullaparis-ta myötävirtaan, että niiden keskuskiekkojen kehällä syöttö-30 suunnassa etumaisena sijaitseva osa (21') on samalla etäisyydellä (E, E’) takimmaisesta ja etumaisesta sivuohjaus-rullaparista ja muodostaa tällöin mainitun keskimmäisen si-vuohjauslaitteen ja että mainitut vakauslaitteet on sovitettu toimimaan etukannatinta (7) vasten, jonka asentoa sinän-35 sä tunnetulla tavalla tunnustelevat asennontunnusteluväli- 14 73378 neet, jotka muodostavat informaatiosignaaleja, jotka viedään arviointiyksikköön (25), jossa ne sinänsä tunnetulla tavalla muokataan ohjaussignaaleiksi, jotka ovat haketus-kiekkojen asennonsäätimien tuottamia molempien haketuskiek-5 kojen yhdensuuntaiseksi sivuttaissiirroksi ilman niiden keskinäisen välimatkan muutosta ja riippumatta sahanterän tai -terien asennosta, jolloin etumaisesta sivuohjausrulla-parista nähden vastavirtaan on sovitettu jyrsinpari (40, 40. syötettyjen puukappaleiden esihakettamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että vakauslaitteet on sovitettu toimimaan samanaikaisesti mainittuina asennontunnusteluvälineinä.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttösuunnassa etukannattimen 15 eteen on sovitettu vastaanottosivuohjausrullapari (13, 13) suhteessa mainittuun keskiviivaan kiinnitettyyn kannattimeen 13a) .

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että etukannattimeen on syöttösuun- 20 nassa etumaisen sivuohjausrullaparin eteen sovitettu ainakin vielä yksi sivuohjausrullapari (4‘, 4').

9. Patenttivaatimuksen 5 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että sivuohjausrulla- ja/tai jyrsinparit etumaisen sivuohjausrullaparin edessä on järjestetty konver- 25 goivasti vastaten pääasiassa puukappaleen kartiokkuutta.

10. Jonkin tai joidenkin edellisten patenttivaatimusten mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin jotkut laitteet ja asennonsäädin- ja asennontunnusteluväli-neet on muodostettu paineväliainekäyttöisestä sylinteri-män- 30 täaggregaatista.

11. 15 73378