FI98599C - Laite pitkänomaisten esineiden syöttämiseksi - Google Patents

Description

98599

Laite pitkänomaisten esineiden syöttämiseksi Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista laitetta.

5 Laite on tarkoitettu ensisijaisesti monitoimikoneeksi, jolla tukkeja tai puun runkoja käsitellään mielivaltaisesti. Tällainen käsittely voi käsittää yhden tai useamman seuraavista käsittelyvaiheista: pystyssä oleviin puihin tarttuminen ja niiden kaataminen, runkojen karsiminen, runkojen kuoriminen ja runkojen katkaiseminen haluttuun pituuteen.

10

Puun rungoissa on erilainen paksuus sekä keskinäisesti että mitä tulee yksittäiseen puun runkoon. Jotta pystyttäisiin syöttämään rungot monitoimikoneen läpi, sen syöttöelinten on sijaittava jokseenkin oikein ja oltava kosketuksessa rungon kanssa. On vaikeaa saada aikaan tällainen oikea kosketus laajalla paksuusalu-15 eella. Tästä syystä toimitaan useimmiten siten, että järjestetään monitoimikoneita erilaisissa paksuusluokissa, esim. yksi monitoimikone pieni kokoisia runkoja varten, joita esiintyy harvennustyössä, ja toinen paksumpia runkoja varten, jotka käsitellään lopullisessa hakkuussa. On korostettava, ettei voida pitää minään käytännössä käyttökelpoisena ratkaisuna sitä, että lisätään syöttötelojen leveyttä 20 yhdensuuntaisesti niiden kiertoakseleiden suhteen, koska tämä tekee monitoimikoneesta erittäin tilaavievän ja syöttötelojen kustannukset lisääntyvät.

. Kuitenkin julkaisusta SE B 457 069 tunnetaan patenttivaatimuksen 1 johdan to-osan mukainen laite. Tässä laitteessa on syöttöelimet, joita siirretään myös 25 runkorakenteen suhteen siirrettäessä niitä toisiinsa päin ja toisistaan poispäin, niin että syöttöelimet sijaitsevat yleensä puun runkojen vastakkaisilla puolilla riippumatta niiden paksuusvaihteluista. Lähemmin määriteltynä tämä saadaan aikaan varsien rinnakkaisjärjestelmien avulla, jotka muodostavat jokaiselle svöt-töelimelle nivelnelikulmion, jonka nivelakselit ulottuvat terävissä kulmissa syöttö-30 elimiin kuuluvien telojen kiertoakselien suhteen. Tällaiset varsien rinnakkaisjärjestelmät aiheuttavat sikäli haittoja, että ne ovat suhteellisen kalliita ja tämän lisäksi ne tarvitsevat suhteellisen paljon tilaa.

2 98599 Tämän keksinnön tehtävänä on osoittaa, miten patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määriteltyä laitetta voidaan kehittää niin, että se pystyy suorittamaan ensimmäisten syöttöelinten paksuudesta riippuvan siirron samalla, kun sillä on yksinkertainen rakenne ja kompakti muoto.

5 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti ensisijaisesti patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa määritellyillä piirteillä.

Keksinnön edullisia edelleenkehitysmuotoja on määritetty epäitsenäisissä vaati-10 muksissa.

Keksinnön suoritusesimerkkejä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin.

15 Piirustuksissa: kuvio 1 on kaaviomainen perspektiivikuva keksinnön mukaisen laitteen ensimmäisestä suoritusmuodosta, 20 kuvio 2 on sivukuva kuvion 1 laitteesta, kuvio 3 on kuva laitteen etupäädyn suunnasta, jossa laite on säädetty syöttämään ohutta esinettä tai puun runkoa, 25 kuvio 4 on kuvion 3 kaltainen kuva, mutta siinä laite on säädetty paksua esinettä tai puun runkoa varten, kuvio 5 on perspektiivikuva edellä esitettyjen kuvioiden mukaisen laitteen osasta, 3 0 kuvio 6 on kuvion 5 kaltainen kuva, mutta siinä on esitetty erilainen asento.

I* 3 98599 kuvio 7 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen laitteen toisesta suoritusmuodosta, kuvio 8 on sivukuva kuvion 7 mukaisesta suoritusmuodosta, 5 kuvio 9 on etukuva laitteesta, joka on säädetty ohutta runkoa tai esinettä varten, kuvio 10 on kuvion 9 kaltainen kuva, mutta siinä on esitetty säätö paksua runkoa tai esinettä varten, 10 kuvio 11 on suurennettu perspektiivinen yksityiskohtakuva kuvioiden 7-10 mukaisen laitteen osasta, ja kuvio 12 on kuvion 11 kaltainen kuva, mutta siinä on esitetty erilainen asento.

15

Kuvioiden 1 - 6 mukaisen suoritusmuodon yksityiskohtainen selitys

Kuvioiden 1 - 6 mukainen monitoimikone käsittää runkorakenteen 1 ja runkorakenteeseen järjestetyt varsimaiset kannatinelimet 2, jotka kannattavat syöttötelo-20 jen muodossa olevia syöttöelimiä 3. On korostettava, että syöttöelimet voitaisiin tämän sijasta muodostaa ketjuiksi, jotka kulkevat vähintään kahden ohjaustelan välissä, jolloin näiden telojen välissä kulkevan ketjuosan tehtävänä on tulla kosketuksiin puun rungon kanssa monitoimikoneessa syöttötarkoituksia varten.

25 Syöttöelimet 3 syöttävät niiden välissä olevan puun rungon monitoimikoneen läpi, jolloin kannatinelimiä 2 voidaan siirtää yhdessä niille kuuluvien svöttöelimien 3 kanssa voimansiirtoelimien 4 avulla toisiinsa päin ja toisistaan poispäin puun rungon vastakkaisilla sivuilla olevien syöttöelimien välisen välimatkan säätämiseksi rungon todelliseen paksuuteen. Esitetyssä esimerkissä, jossa syöttöelimet ovat 3 0 syöttötelojen 3 muodossa, on esitetty ainoastaan kaksi tällaista syöttötelaa, mutta on selvää, että siihen voi olla järjestetty myös lisää tällaisia syöttöteloja.

4 98599

Runkorakenteeseen on järjestetty elimet 5, 6 puun rungon karsimisen suorittamiseksi, kun runkoa siirretään monitoimikoneen läpi syöttötelojen 3 avulla. Esimerkissä karsintaelin 5 on muodostettu leikkausveitsellä, joka on järjestetty jäykästi runkorakenteen 1 suhteen ja käsittää pinnan 7, joka tulee kosketuksiin puun 5 rungon kanssa sen kulkiessa monitoimikoneen läpi. Karsintaelimet 6 käsittävät samoin tässä suoritusmuodossa leikkausterät ja nämä on järjestetty varsiin, jotka on asennettu kääntyvästi runkorakenteeseen 1 ja joita voidaan siirtää toisiinsa päin ja toisistaan poispäin voimansiirtoelimen 9, esim. hydraulisylinterin avulla.

10 Monitoimikone voi käsittää myös kuviossa 1 esitetyssä takapäässään varsimaiset elimet 10, jotka voidaan kääntää toisiinsa päin ja toisistaan poispäin voimansiirtoelimen 11, esim. hydraulisylinterin avulla. Varsielimet 10 voivat käsittää myös karsintaelimet, esim. leikkausterien muodossa.

15 Komponentit 6, 10 voivat myös tarttua puun runkoon ja kannattaa sitä monitoimikoneessa. Monitoimikone voi käsittää myös sinänsä tunnetulla tavalla takapäässään laitteen 12. esim. ketjusahan runkojen katkaisemiseksi sopiviin pituuksiin.

2 0 Monitoimikoneen runkorakenteeseen 1 on kytketty pyörivästi akselin 14 ympäri kannatuslaite 13, joka kytkee monitoimikoneen mahdollisesti väliinkvtketyn roottorin 15 kautta mielivaltaiseen alustaan, esim. maastoajoneuvoon järjestettyyn nosturiin. Voimansiirtoelin 16, esim. hydraulisylinteri on järjestetty monitoimikoneen runkorakenteen 1 ylöspäinkääntämisen mahdollistamiseksi, niin että mo-25 nitoimikone voi kytkeytyä pystyssä olevan puun ympärille. Voimansiirtoelin 16 toimii kannatuslaitteen 13 pisteen ja runkorakenteen 1 pisteen välissä.

Runkorakenteen 1 suhteen jäykästi asennettu karsintaelin 5 muodostaa rungon kanssa kosketuksiin tulevan pintansa 7 kanssa ja mahdollisesti tätä tarkoitusta 3 0 varten runkorakenteeseen järjestettyjen muiden komponenttien kanssa elimet, jotka tullessaan kosketuksiin rungon kanssa kohdistavat sen siten, että erilaisten li 5 98599 puun runkojen pitkittäiskeskiviivat saavat erilaiset asemat olennaisesti poikittain syöttötelojen 3 suhteellisen liikkeen suunnan R suhteen toisiinsa päin ja toisistaan poispäin riippuen runkojen paksuudesta. Toisin sanoen runkojen ylävaippapinta-osa tulee kosketuksiin pinnan 7 kanssa monitoimikoneen karsimisasennossa, joka 5 on esitetty kuvioissa 1 - 6 ja jossa runko sijaitsee olennaisesti vaakasuorasti.

Tämä merkitsee sitä, että kun monitoimikone on säädetty suhteellisen ohutta runkoa varten (ks. kuvio 3), rungon pitkittäiskeskiviiva LI on suhteellisen lähellä tukipintaa 7. Kuitenkin silloin, kun suhteellisen paksua runkoa ohjataan monitoimikoneessa, rungon pitkittäiskeskiviiva L2 on suhteellisen kaukana tukipinnasta 7 10 (ks. kuvio 4).

Monitoimikone käsittää elimet 17, 18 jokaisen syöttötelan 3 siirtämiseksi runkorakenteen 1 suhteen ja siten tukipinnan 7 suhteen syöttötelojen pitämiseksi asemassa olennaisesti vastapäätä runkoa sen molemmin puolin riippumatta rungon 15 keskiviivan paksuusvaihtelun johdosta esiintyvästä vaihtelevasta sijainnista. Tämä näkyy selvästi verrattaessa kuvioita 3 ja 4, joista nähdään, että kuvion 3 syöttöte-lat 3 sijaitsevat suhteellisen korkeassa asemassa niiden vierekkäisten kehäosien keskipisteiden ollessa samalla tasolla kuin suhteellisen ohuen rungon esitetty pitkittäiskeskiviiva LI ja sitä vastapäätä. Toisaalta kuviossa 4 syöttöteloja 3 on 20 laskettu kuviossa 3 esitetyn aseman suhteen siten, että syöttötelojen vierekkäisten kehäosien keskipisteet sijaitsevat edelleen toisiaan vastapäätä ja samalla tasolla . kuin paksumman rungon pitkittäiskeskiviiva L2.

Siirtoelimet käsittävät jokaista syöttötelaa 3 varten ohjauselimet 17. 18. Kuvioissa 25 5 ja 6 on esitetty syöttötelojen 3 yksityiskohtaisempi rakenne, nimittäin sen syöt tötelan rakenne, joka sijaitsee vasemmalla kuviossa 1, jolloin tarkastelusuunta on perspektiivinen ja vinosti takaapäin. On selvää, että järjestely on täysin vastaavanlainen muiden syöttötelojen kohdalla.

3 0 Ohjauselinten 17, 18 tehtävänä on saada aikaan kyseessä olevan syöttötelan siirto ennalta määrätyssä suhteessa syöttötelan liikkeen suhteen toiseen svöttötelaan 6 98599 päin ja siitä poispäin. Tarkemmin määriteltynä ohjauselimet 17, 18 ovat rakenteeltaan mekaanisesti yhdessä toimivia, jolloin ensimmäinen ohjauselin 17 on kytketty kannatinelimeen 2, kun taas toinen, ensimmäisen ohjauselimen kanssa yhdessä toimiva ohjauselin 18 on kytketty runkorakenteeseen 4. Itse syöttötelaa 3 5 ei ole esitetty kuvioissa 5 ja 6, mutta se on tarkoitettu kiinnitettäväksi kanna-tinelimen 2 ääripäähän kiinnityselinten avulla, jotka työntyvät reikien 19 läpi. Muuten syöttötelat voivat olla sentyyppisiä, että ne käsittävät hydraulimoottorit, jotka on asennettu niiden napohin.

10 Jokainen kannatinelin 2 on järjestetty runkorakenteeseen 1 akseleiden 20 ympäri kääntyvästi, jotka ovat olennaisesti yhdensuuntaiset syöttötelojen kiertoakseleiden suhteen. Syöttötelat 3 ja kannatinelimet 2 ovat siten kääntyviä yhdensuuntaisissa tasoissa monitoimikoneeseen vastaanotettuun runkoon päin ja siitä poispäin, jolloin syöttötelojen kiertoakselit ulottuvat kohtisuorasti näiden tasojen suhteen, 15 jotka ovat olennaisesti yhdensuuntaisia tasojen suhteen, jotka ovat vaakasuoria ja ulottuvat monitoimikoneessa olevien runkojen pitkittäiskeskiviivojen läpi.

Syöttötelat 3 suorittavat siten kääntöliikkeitä toisiinsa päin ja toisistaan poispäin. Tästä nähdään, että edellä mainittu syöttötelojen suhteellisen liikkeen suunta R 2 0 toisiinsa päin ja toisistaan poispäin on tulkittava osoituksena yleisesti siitä, mitä tarkoitetaan, nimittäin syöttötelojen liikekomponentit saavat aikaan telojen liikkeen toisiinsa päin ja vastaavasti toisistaan poispäin.

Ohjauselimet 17, 18 saavat aikaan jokaisen kannatinelimen 2 siirtymisen akselia 2 5 20 pitkin (ks. jälleen kuviot 5 ja 6) samanaikaisesti, kun kannatinelin 2 kääntyy akselin 20 ympäri. Akseli 20 on esimerkissä akseli, joka on kiinnitetty runkorakenteeseen 1 suhteellista kääntymistä vastaan tämän suhteen, kun taas kannatinelin 2 käsittää hylsyn 22, joka ympäröi akselia 20. Toinen 18 ohjauselimistä on muodostettu vinosti kulkevalla uralla akselissa 20, kun taas toinen ohjauselin 17 3 0 on muodostettu ulokkeella, joka ohjataan uraan, jolloin uloke on kiinnitetty hylsyn 22 suhteen. On mainittava, että olisi myös mahdollista kääntää laite sikäli l· 7 98599 päinvastaisesti, että ura 18 voitaisiin järjestää hylsyyn, kun taas uloke 17 voitaisiin jäljestää akseliin 20.

Voimansiirtoelin 4, joka on pituudeltaan säädettävä, esim. hydraulisylinteri on 5 järjestetty suoritusesimerkissä jokaista kannatinelintä 2 varten. Kuvioista 5 ja 6 nähdään, miten tämä voimansiirtolaite on kytketty yläpäästään runkorakenteeseen 1 ja alapäästään kiinnityskappaleeseen 23, joka on kytketty jäykästi kan-natinelimeen 2. Nähdään, että urassa 18 on sellainen kaltevuus, että kannatinelin 2 ja siihen kuuluva syöttötela kääntyvät voimansiirtoelimen 4 vetäytyessä kokoon 10 sisäänpäin toiseen syöttötelaan päin samanaikaisesti, kun kannatinelin ja syöttötela nousevat ulokkeen 17 siirtyessä uraa 18 pitkin. Koska vastaava koskee toista syöttötelaa, nyt on selvää, että monitoimikonetta voidaan säätää rungon paksuuksien mukaisesti kuvioiden 3 ja 4 mukaisten asentojen välillä ja että kannatinelin-ten ja syöttötelojen kääntäminen saa automaattisesti aikaan halutun siirron akse-15 leita 20 pitkin. On selvää, että voimansiirtoelin 4 esiintyvän kaltevuuden johdosta (vertaa kuvioiden 5 ja 6 mukaisia asentoja) on kiinnitettävä runkorakenteeseen 1 ja kiinnityskappaleeseen 23 yleissaranoilla.

Monitoimikonetta käytetään seuraavalla tavalla: Tartuttaessa pystyssä olevaa 20 puuhun monitoimikonetta käännetään 90° voimansiirtoelimen 16 avulla, niin että syöttötelojen 3 kiertoakselit tulevat olennaisesti vaakasuoraan. Svöttöteloja siirre-tään sitten poispäin toisistaan. Varret 6 ja 10 voivat tarttua rungon ympäri, minkä jälkeen puu katkaistaan katkaisulaitteella 12. Runko käännetään sitten vaakasuoraan asentoon (ks. kuvio 1), minkä jälkeen syöttötelat 3 puristetaan runkoa 25 vasten ja runko voidaan syöttää monitoimikoneen läpi samalla, kun elimet 5 ja 6 suorittavat karsimisen. Syöttötelat 3 tulevat automaattisesti oikealle korkeudelle rungon suhteen kannatuselimien 2 ja syöttötelojen kuvioissa 5 ja 6 esitetyn kään-tö-/nostoliike-yhdistelmän avulla. Koska rungon läpimitta pienenee yläpäähän päin, syöttöteloja 3 siirretään yhä lähemmäksi toisiaan ja niitä nostetaan peräk-30 käin läpimitan pienenemisen mukaisesti.

8 98599

Kuvioiden 7 - 12 mukaisen suoritusmuodon yksityiskohtainen selitys

Kuvioiden 7-12 mukainen monitoimikone käsittää samoin runkorakenteen 1 ja varsimaiset kannatuselimet 2, jotka on järjestetty runkorakenteeseen ja jotka 5 kannattavat syöttötelojen muodossa olevia syöttöelimiä 3. On korostettava, että syöttöelimet voitaisiin tämän sijasta muodostaa ketjuiksi, jotka kulkevat vähintään kahden ohjaustelan välissä, jolloin näiden telojen välissä kulkevan ketjuosan tehtävänä on tulla kosketuksiin puun rungon kanssa monitoimikoneessa syöttötarkoi-tuksia varten.

10

Syöttöelimet 3 syöttävät niiden välissä olevan puun rungon monitoimikoneen läpi, jolloin kannatinelimiä 2 voidaan siirtää yhdessä niille kuuluvien syöttöelimien 3 kanssa voimansiirtoelimien 4 avulla toisiinsa päin ja toisistaan poispäin puun rungon vastakkaisilla sivuilla olevien syöttöelimien välisen välimatkan säätämisek-15 si rungon todelliseen paksuuteen. Esitetyssä esimerkissä, jossa syöttöelimet ovat syöttötelojen 3 muodossa, on esitetty ainoastaan kaksi tällaista svöttötelaa, mutta on selvää, että siihen voi olla järjestetty myös lisää tällaisia syöttöteloja.

Runkorakenteeseen on järjestetty elimet 5, 6 puun rungon karsimisen suorittami- 2 0 seksi, kun runkoa siirretään monitoimikoneen läpi syöttötelojen 3 avulla. Esimer kissä karsintaelin 5 on muodostettu leikkausveitsellä, joka on järjestetty jäykästi v . runkorakenteen 1 suhteen ja käsittää pinnan 7, joka tulee kosketuksiin puun rungon kanssa sen kulkiessa monitoimikoneen läpi. Karsintaelimet 6 käsittävät samoin tässä suoritusmuodossa leikkausterät ja nämä on järjestetty varsiin, jotka 25 on asennettu kääntyvästi runkorakenteeseen 1 ja joita voidaan siirtää toisiinsa päin ja toisistaan poispäin voimansiirtoelimen 9, esim. hydraulisylinterin avulla.

Monitoimikone voi käsittää myös kuviossa 7 esitetyssä takapäässään varsimaisen elimen 10, joka voidaan kääntää voimansiirtoelimen 11, esim. hydraulisylinterin 3 0 avulla. Varsielin 10 voi käsittää myös karsintaelimet, esim. leikkausterien muo dossa.

ii 9 98599

Komponentit 6, 10 voivat myös tarttua puun runkoon ja kannattaa sitä monitoimikoneessa. Monitoimikone voi käsittää myös sinänsä tunnetulla tavalla taka-päässään laitteen 12, esim. ketjusahan runkojen katkaisemiseksi sopiviin pituuksiin.

5

Monitoimikoneen runkorakenteeseen 1 on kytketty akselin 14 ympäri pyörivästi kannatuslaite 13, joka kytkee monitoimikoneen mahdollisesti väliinkytketyn roottorin 15 kautta mielivaltaiseen alustaan, esim. maastoajoneuvoon järjestettyyn nosturiin. Voimansiirtoelimet 16, esim. hydraulisylinterit on järjestetty monitoimi-10 koneen runkorakenteen 1 ylöspäinkääntämisen mahdollistamiseksi, niin että monitoimikone voi kytkeytyä pystyssä olevan puun ympärille. Voimansiirtoelimet 16 toimivat kannatuslaitteen 13 pisteen ja runkorakenteen 1 pisteen välissä.

Runkorakenteen 1 suhteen jäykästi asennettu karsintaelin 5 muodostaa rungon 15 kanssa kosketuksiin tulevan pintansa 7 kanssa ja mahdollisesti tätä tarkoitusta varten runkorakenteeseen järjestettyjen muiden komponenttien kanssa elimet, jotka tullessaan kosketuksiin rungon kanssa kohdistavat sen siten, että erilaisten puun runkojen pitkittäiskeskiviivat saavat erilaiset asemat olennaisesti poikittain syöttötelojen 3 suhteellisen liikkeen suunnan R suhteen toisiinsa päin ja toisistaan 20 poispäin riippuen runkojen paksuudesta. Toisin sanoen runkojen vlävaippapinta-osa tulee kosketuksiin pinnan 7 kanssa monitoimikoneen karsimisasennossa, joka on esitetty kuvioissa 7 - 12 ja jossa runko sijaitsee olennaisesti vaakasuorasti.

Tämä merkitsee sitä, että kun monitoimikone on säädetty suhteellisen ohutta runkoa varten (ks. kuvio 9), rungon pitkittäiskeskiviiva LI on suhteellisen lähellä 25 tukipintaa 7. Kuitenkin silloin, kun suhteellisen paksua runkoa ohjataan monitoimikoneessa, rungon pitkittäiskeskiviiva L2 on suhteellisen kaukana tukipinnasta 7 (ks. kuvio 10).

Monitoimikone käsittää elimet 24, 25 jokaisen syöttötelan 3 siirtämiseksi runkora-30 kenteen 1 suhteen ja siten tukipinnan 7 suhteen syöttötelojen pitämiseksi asemassa olennaisesti vastapäätä runkoa sen molemmin puolin riippumatta rungon 10 98599 keskiviivan paksuusvaihtelun johdosta esiintyvästä vaihtelevasta sijainnista. Tämä näkyy selvästi verrattaessa kuvioita 9 ja 10, joista nähdään, että kuvion 9 syöttöte-lat 3 sijaitsevat suhteellisen korkeassa asemassa niiden vierekkäisten kehäosien keskipisteiden ollessa samalla tasolla kuin suhteellisen ohuen rungon esitetty 5 pitkittäiskeskiviiva LI ja sitä vastapäätä. Toisaalta kuviossa 10 syöttöteloja 3 on laskettu kuviossa 9 esitetyn aseman suhteen siten, että syöttötelojen vierekkäisten kehäosien keskipisteet sijaitsevat edelleen toisiaan vastapäätä ja samalla tasolla kuin paksumman rungon pitkittäiskeskiviiva L2.

10 Siirtoelimet käsittävät jokaista syöttötelaa 3 varten ohjauselimet 24, 25. Kuvioissa 11 ja 12 on esitetty syöttötelojen 3 yksityiskohtaisempi rakenne, nimittäin sen syöttötelan rakenne, joka sijaitsee vasemmalla kuviossa 7, jolloin tarkastelusuunta on perspektiivinen ja vinosti takaapäin. On selvää, että järjestely on täysin vastaavanlainen muiden syöttötelojen kohdalla.

15

Ohjauselinten 24, 25 tehtävänä on saada aikaan kyseessä olevan syöttötelan siirto ennalta määrätyssä suhteessa syöttötelan liikkeen suhteen toiseen syöttötelaan päin ja siitä poispäin. Tarkemmin määriteltynä ohjauselimet 24, 25 ovat rakenteeltaan mekaanisesti yhdessä toimivia, jolloin ensimmäinen ohjauselin 24 on kyt-20 ketty kannatinelimeen 2, kun taas toinen, ensimmäisen ohjauselimen kanssa yhdessä toimiva ohjauselin 18 on kytketty runkorakenteeseen 1. Itse syöttötelaa 3 ei ole esitetty kuvioissa 11 ja 12, mutta se on tarkoitettu kiinnitettäväksi kan-natinelimen 2 ääripäähän kiinnityselinten avulla, jotka työntyvät reikien 19 läpi. Muuten syöttötelat voivat olla sentyyppisiä, että ne käsittävät hydraulimoottorit, 25 jotka on asennettu niiden napohin.

Jokainen kannatinelin 2 on järjestetty runkorakenteeseen 1 akseleiden 20 ympäri kääntyvästi, jotka ovat olennaisesti yhdensuuntaiset syöttötelojen kiertoakseleiden suhteen. Syöttötelat 3 ja kannatinelimet 2 ovat siten kääntyviä yhdensuuntaisissa 30 tasoissa monitoimikoneeseen vastaanotettuun runkoon päin ja siitä poispäin, jolloin syöttötelojen kiertoakselit ulottuvat kohtisuorasti näiden tasojen suhteen.

li 11 98599 jotka ovat olennaisesti yhdensuuntaisia tasojen suhteen, jotka ovat vaakasuoria ja ulottuvat monitoimikoneessa olevien runkojen pitkittäiskeskiviivojen läpi.

Syöttötelat 3 suorittavat siten kääntöliikkeitä toisiinsa päin ja toisistaan poispäin.

5 Tästä nähdään, että edellä mainittu syöttötelojen suhteellisen liikkeen suunta R toisiinsa päin ja toisistaan poispäin on tulkittava osoituksena yleisesti siitä, mitä tarkoitetaan, nimittäin syöttötelojen liikekomponentit saavat aikaan telojen liikkeen toisiinsa päin ja vastaavasti toisistaan poispäin.

10 Ohjauselimet 24, 25 saavat aikaan jokaisen kannatinelimen 2 siirtymisen akselia 20 pitkin (ks. jälleen kuviot 11 ja 12) samanaikaisesti, kun kannatinelin 2 kääntyy akselin 20 ympäri. Akseli 20 on esimerkissä akseli, joka on kiinnitetty runkorakenteeseen 1 suhteellista kääntymistä vastaan tämän suhteen, kun taas kannatinelin 2 käsittää hylsyn 22, joka ympäröi akselia 20. Ohjauselin 25 muodostaa 15 ohjausradan 26, joka on kalteva akselin 20 suhteen, jolloin ohjauselin 24 on tuettu liikkuvasti ohjausradalle. Tarkemmin määriteltynä ohjauselin 24 käsittää ohjauspinnan 27, joka on kalteva ohjausradan 26 mukaisesti.

Voimansiirtoelin 4, joka on pituudeltaan säädettävä, esim. hydraulisylinteri on 20 järjestetty suoritusesimerkissä jokaista kannatinelintä 2 varten. Kuvioista 7 ja 8 nähdään, miten tämä voimansiirtoelin on kytketty toisesta päästään runkoraken-_ teeseen 1 ja toisesta päästään kannatuselimeen 2. Kuten voidaan nähdä, voiman siirtoelin 4 ulottuu hieman vinosti samalla tavoin kuin ohjauselinten kaltevat ohjauspinnat 26, 27, mutta viimeksi mainittujen kaltevuus on suurempi kuin 25 voimansiirtoelimen 4 kaltevuus. Ohjauspinnoissa 26, 27 on sellainen kaltevuus, että levitettäessä voimansiirtolaitetta 4 kannatinelin 2 ja siihen kuuluva syöttötela voidaan kääntää sisäänpäin toiseen syöttötelaan päin samanaikaisesti, kun kannatinelin ja syöttötela nousevat ohjauselimen 24 siirtyessä ohjausradalla 26. Koska vastaava koskee toista syöttötelaa, nyt on selvää, että monitoimikonetta voidaan 3 0 säätää rungon paksuuksien mukaisesti kuvioiden 9 ja 10 mukaisten asentojen välillä ja että kannatinelinten ja syöttötelojen kääntäminen saa automaattisesti 12 98599 aikaan halutun siirron akseleita 20 pitkin. On selvää, että voimansiirtolaite 4 on kiinnitettävä esiintyvän kaltevuuden johdosta runkorakenteeseen 1 ja kanna-tuselimeen 2 yleissaranoilla.

5 Kuvioiden 11 ja 12 mukaisen suoritusmuodon etuna on se, että ohjauselimet 24, 25, joilla on sopivasti kaareva muoto akselin 20 akselin ollessa keskuksena, voidaan järjestää huomattavan säteittäisen välimatkan päähän tämän akselin suhteen siten, että saadaan aikaan edullisemmat kuormitusolosuhteet kuin kuvioiden 5 ja 6 mukaisessa suoritusmuodossa.

10

Monitoimikonetta käytetään seuraavalla tavalla: Tartuttaessa pystyssä olevaa puuhun monitoimikonetta käännetään 90° voimansiirtolaitteiden 16 avulla, niin että syöttötelojen 3 kiertoakselit tulevat olennaisesti vaakasuoraan. Syöttöteloja siirretään sitten poispäin toisistaan. Varret 6 ja 10 voivat tarttua rungon ympäri, 15 minkä jälkeen puu katkaistaan katkaisulaitteella 12. Runko käännetään sitten vaakasuoraan asentoon (ks. kuvio 7), minkä jälkeen syöttötelat 3 puristetaan runkoa vasten ja runko voidaan syöttää monitoimikoneen läpi samalla, kun elimet 5 ja 6 suorittavat karsimisen. Syöttötelat 3 tulevat automaattisesti oikealle korkeudelle rungon suhteen kannatuselimien 2 ja syöttötelojen kuvioissa 11 ja 12 20 esitetyn kääntö-/nostoliike-yhdistelmän avulla. Koska rungon läpimitta pienenee yläpäähän päin, syöttöteloja 3 siirretään yhä lähemmäksi toisiaan ja niitä noste-taan peräkkäin läpimitan pienenemisen mukaisesti.

Vaihtoehtoisten suoritusmuotojen selitys 25

Keksintö ei tietenkään rajoitu ainoastaan selitettyihin suoritusmuotoihin. Siten voidaan käyttää useita muita yksityiskohtaratkaisuja halutun syöttöelimien 3 liikkeen aikaansaamiseksi. On korostettava, että selitettyjä suoritusmuotoja voidaan soveltaa myös sellaisiin monitoimikoneisiin, joissa rungot laitetaan syöttöeli-30 mien väliin ylhäältä käsin. Tällaisessa tapauksessa kyseessä olevaa runkoa ohjataan alaspäin elimiin päin, jotka vastaavat tukipinnan 7 selitetyissä suoritusmuo- ti 13 98599 doissa muodostavia elimiä. Toisin sanoen laitteesta tulee tällöin sellainen, että syöttötelat tulevat suhteellisen korkeisiin asemiin silloin, kun kysymyksessä on paksu runko, kun taas syöttötelat ovat alhaisissa asemissa rungon ollessa ohut.

Tämä vastaa periaatteessa sitä, mikä saataisiin aikaan silloin, kun selitetyt suori-5 tusmuodot käännettäisiin ylösalaisin. Selitettyjen suoritusmuotojen tällaiset kinemaattiset käänteisjärjestelyt on tarkoitettu samoin keksinnön piiriin kuuluviksi.

On korostettava, ettei ole tarpeen, että molemmat syöttöelimet 3 ja vastaavasti kannatinelimet 2 ovat siirrettävissä akseleita 20 tai vastaavia pitkin yllä esitetyllä tavalla. Siten saattaisi olla riittävää, jos ainoastaan yksi syöttöelimistä 3 ja siihen 10 kuuluvista kannatinelimistä 2 olisi siirrettävissä tällä tavalla, kun taas jäljelle jäävä kannatinelin voitaisiin järjestää siten, että se kannattaa kiinteästi sille kuuluvaa syöttöelintä 3. Yllä olevasta kuvioiden 7-12 mukaisen suoritusmuodon selityksestä nähdään, että kalteva tukirata 27 suorittaa pakostakin kannatinelinten 2 siirron akseleita 20 pitkin käännettäessä kannatinelimiä 2 toisiinsa päin voimansiirtoeli-15 mien 4 avulla. Käännettäessä kannatinelimiä 2 toisistaan poispäin niiden siirto akseleita 20 pitkin riippuu painovoimasta ja voimansiirtoelimien 4 kaltevasta järjestelystä niin, että ne vetävät kannatinelimiä 2 vinosti alaspäin. Sitä vastoin kuvioiden 1 - 6 mukaisessa suoritusmuodossa ura 18 saa aikaan pakostakin ohjauksen niin, että painovoimalla ei ole mitään vaikutusta. Kuvioiden 7-12 mu-20 kaista suoritusmuotoa voitaisiin myös muuntaa siten, että saadaan aikaan samanlainen toiminta kuin edellä, missä tapauksessa tukirataa 27 täydennettäisiin ylimääräisellä tukiradalla, joka on kiinnitetty lujasti runkorakenteeseen niin, että nämä molemmat tukiradat muodostavat väliinsä raon tai välitilan, johon voitaisiin ohjata kannatinelimeen 2 tai sen hylsyyn 22 kiinnitetty tappi. Tällä tavalla tukira-25 tojen yläosa voisi saattaa pakosta tapin ja siten kannatinelimen 2 siirtymään alaspäin akselia 20 pitkin käännettäessä kyseessä olevaa kannatinelintä 2 poispäin toisesta kannatinelimestä. Samoin muut muunnelmat ovat mahdollisia keksinnön puitteissa.

Claims (8)

14 98599

1. Laite pitkänomaisten, eri- tai vaihtelevan paksuisten esineiden, etenkin puun runkojen syöttämiseksi, joka laite käsittää runkorakenteen (1), runkorakentee- 5 seen jäljestetyt kannatinelimet (2), jotka kannattavat elimiä (3), esim. syöttöteloja tai ketjuja ja niiden teloja, syöttöelinten välissä olevan esineen syöttämiseksi, jolloin ainakin ensimmäinen kannatinelimistä siihen kuuluvine syöttöelimineen on siirrettävissä kääntyvästi runkorakenteen (1) suhteen akselin (20) ympäri voi-mansiirtoelimien (4) avulla ainakin yhden toisen kannatinelimen kannattamiin 10 toisiin syöttöelimiin päin ja niistä poispäin esineen vastakkaisilla sivuilla olevien syöttöelinten välisen välimatkan säätämiseksi esineen paksuuteen, jolloin laite käsittää elimet (5, 7), jotka tullessaan esinettä vasten kohdistavat sen siten, että esineiden pitkittäiskeskiviivat (LI, L2) saavat erilaiset asemat olennaisesti poikittain syöttöelinten suhteelliseen liikkeen suunnan (R) suhteen toisiinsa päin ja 15 toisistaan poispäin riippuen esineiden paksuudesta, ja jolloin laite on järjestetty siten, että käännettäessä ensimmäistä kannatinelintä (2) ja sen kannattamia ensimmäisiä syöttöelimiä (3) runkorakenteen (1) suhteen se siirtää ensimmäisiä syöttöelimiä niiden pitämiseksi asemassa olennaisesti vastapäätä esinettä riippumatta esineen pitkittäiskeskiviivojen (Li, L2) paksuusvaihtelun johdosta esiin-20 tyvästä vaihtelevästä sijainnista, tunnettu siitä, että on järjestetty ohjauseli-met (17, 18, 24, 25), jotka saavat aikaan samanaikaisesti, kun ensimmäinen kan-natinelin (2) kääntyy akselin (20) ympäri, kannatinelimen ja niiden kannattamien syöttöelinten (3) siirtymisen akselia pitkin, joka on olennaisesti yhdensuuntainen ensimmäisiin syöttöelimiin kuuluvan yhden tai useamman telan (3) kiertoakselin 25 (21) suhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauselimet (17, 18, 24, 25) on muodostettu mekaanisesti yhdessä toimiviksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ohjauselin (17, 24) on kytketty ensimmäiseen kannatinelimeen (2). kun taas li 15 98599 ensimmäisen ohjauselimen kanssa yhdessä toimiva toinen ohjauselin (18, 25) on kytketty runkorakenteeseen (1).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauselimet 5 (17, 18, 24, 25) määrittävät kokonaisuutena liikeradan, joka ulottuu vinosti akse lin (20) suhteen.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että akseli (20) on akseli, joka on kiertymättömästi kiinnitetty runkorakenteeseen 10 (1), kun taas ensimmäinen kannatinelin (2) käsittää akselia ympäröivän hylsyn (22), ja että toinen ohjauselimistä on muodostettu vinosti kulkevalla uralla (18) akselissa tai hylsyssä, kun taas toinen ohjauselin (17) on muodostettu ulokkeella, joka on jäljestetty hylsyyn tai akseliin ja ohjattu uraan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen ohjauselin (25) muodostaa ohjausradan (26), joka on kalteva akselin (20) suhteen ja joka tukee siirrettävästi ensimmäiseen kannatinelimeen (2) kytkettyä ensimmäistä ohjauselintä (24).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen ohjauselin (24) käsittää ohjauspinnan, joka on kalteva ohjausradan (26) mukai-; sesti.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjausrata 25 (26) on järjestetty säteittäisen välimatkan päähän akselista (20). 16 98599