FI86359C - Anordning vid utmatningsmaskin foer lantbruk. - Google Patents

Description

86359

LAITE MAATALOUDEN LEVITYSKONEISSA - ANORDNING VID UTMAT-NINGSMASKIN FÖR LANTBRUK

Tämän keksinnön kohteena on laite maatalouden levitysko-neissa, esimerkiksi koneissa, joita käytetään siementen kylvöön, kiinteän tai nestemäisen lannoitteen tai vastaavan aineen levitykseen, ilman että maata etukäteen muokataan kyntämällä, äestämällä tai vastaavalla tavalla, johon koneeseen kuuluu runko ja tukipyörät, jotka ovat alaspäin ja ylöspäin kääntyvät rungon suhteen voimalaitteen vaikutuksesta ja johon koneeseen on järjestetty levitysnoki1la varustetut levitysVantaat, jotka ovat riippuvia vantaidn varsien alapäistä, yläpäiden ollessa yhdistetyt runkoon kiinnityselinten avulla. Konetta voidaan hinata hydrauliikalla varustetun hinausajoneuvon perässä.

Tunnetaan laitteita, joissa toimintasyvyyden säätö, esimerkiksi kylvölaitteissa kylvösyvyyden säätö, tapahtuu käyttämällä tuki- ja siirtopyöriä, jotka on asennettu koneen molemmille puolille tarkistuspisteiksi tai kylvökoneen takaosaan järjestettyjä tukipyöriä, jotka pyörät molemmissa tapauksissa on yhdistetty koneen tai kylvökoneen runkoon.

On ilmeistä, että säädettäessä työskentely- tai kylvösy-vyyttä vain kahta pyörää käytettäessä, ei voida ottaa huomioon maaperän epätasaisuuksia näiden kahden pyörän välissä. Työskentelysyvyys vaihtelee siten voimakkaasti maaperän epätasaisuuksista riippuen. Syvyyden säädön tarkkuutta voidaan parantaa, mikäli käytetään useita tuki- tai kanna-tuspyöriä tarkistuspisteinä, mutta tämä syvyys saattaa silti vaihdella suuresti. Kylvösyvyyden ollessa esimerkiksi 20-40 mm on välttämätöntä sijoittaa siemen muutaman millimetrin tarkkuudella hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Koneen sivut on varustettu merkintälaitteilla, jotka tekevät matalan vaon maahan, jolloin tämän vaon etäisyys koneesta on sopivimmin asetettu siten, että kylvökoneen kulkiessa seu-raavan kerran vastakkaiseen suuntaan, kulkee hinausajoneuvo 2 86359 suoraan tämän merkintävaon yläpuolella tai siten, että sen etupyörä on vaossa. Tunnetuissa koneissa on yleensä järjestetty kaksi siirtopyörää kylvövantaiden kattaman leveyden ulkopuolelle, mikä johtaa korkeaan pyörän paineeseen ja lisää myös kylvökoneen leveyttä enemmän kuin olisi tarpeellista.

Kylvökoneen merkitsijät on myös toteutettu siten, että yhdellä puolella olevan merkitsijän ollessa lepoasennossan ylöspäin käännettynä, on toisella puolella sijaitseva merkitsijä toiminnassa. Tämä on epäkohta silloin kun kohdataan pylvään, tukiköyden tai vastaavan muodostama este ja merkitsijä on vedettävä sisään, ja tämän jälkeen jatkettaessa käytetään samaa merkitsijää. Automaattisissa merkitsijän vaihdoissa tulee suorittaa erilaisia toimenpiteitä sen merkitsijän saattamiseksi uudelleen toimintaan, jota aiemmin käytettiin.

Tunnetuissa levityslaitteissa käytettävät vantaat on kiinnitetty jäykästi runkoon jäykillä varsilla, rungon ulottuessa koneen koko leveydelle, mistä on tuloksena, että jos ·;··· yksi vannas osuu maassa olevaan esteeseen, esimerkiksi kiveen, kohdistuu tähän vantaaseen erittäin suuria voimia, mikäli se on jäykästi kiinnitetty. Vantaat on tästä syystä ... järjestetty pystysuunnassa nivelöidysti vaakasuoraan akse-liin ja tehty joustaviksi teräksisten kierrejousten avulla. ;·; Tällainen rakenne on alttiina voimakkaalle kulumiselle pölyn johdosta. Vaikka liikkuvat osat olisikin voideltu, on kuluminen voimakasta ja aiheuttaa sen, että vantaat eivät *.": liiku toivotuilla liikeradoilla.

Keksinnön mukaisessa laitteessa on voitettu useita epäkoh-"**_ tia ja aikaansaatu kone, jonka levitys on tarkkaa ja toimii halutulla syvyydellä. Tämä on aikaansaatu oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyillä tunnusmerkeillä.

3 86359

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuv. 1 esittää kylvökonetta tietyssä kulmassa takaa katsottuna .

Kuv. 2 esittää kaaviomaisesti kylvökonetta yhdeltä puolelta, jolloin tukipyörään on kytketty kaksi kiekkomaista vannasta.

Kuv. 3 esittää erästä toista keksinnön mukaista laitetta.

Kuv. 4 esittää kaaviomaisesti eräitä koneen tukipyöriä epätasaista maata vasten.

Kuv. 5 esittää tukipyöriä ja vakoja maassa.

Kuv. 6 esittää kuv.5 mukaisia pyöriä kylvövakojen suhteen toisessa asennossa.

Kuv. 7 esittää pyörivää kiekkomaista vannasta osittain leikattuna sekä annosteluputkea.

Kuv. 8 esittää kaaviomaisesti hydraulista järjestelmää lateraalisen asennon säätölaitetta varten.

Kuv. 9 esittää vaihtomekanismia kuv.8 esittämää vaihto-venttiiliä varten.

Kuv.10 esittää työskentelevää vannasta ja tukivannasta edestä katsottuna.

Kuv.11 esittää kuv.10 Vantaita sivulta katsottuna.

4 86359

Kuv.12 ja 13 esittävät keksinnön kahta muuta sovellutusmuo-toa.

Kuviossa 1 on viitenumerolla 1 esitetty kylvökonetta kokonaisuudessaan, johon kylvökoneeseen kuuluu runko tai kehys 2, tukipyörät 3 ja etummainen kylvövannas 4, joka on pyörivän kiekon muotoinen, ja takimmainen kylvövannas 5, jotka Vantaat on kytketty tukipyörään 3 jäljempänä selitettävällä tavalla.

Vähintään yksi hydraulinen sylinteri 6 on järjestetty kylvö-koneen 1 runkoon 2, joka sylinteri kääntää akselia, joka ulottuu poikittain koneeseen nähden ja joka sylinteri on varustettu varrella 7 kutakin tukipyörää 3 varten. Varren ulkopäässä on nivel 24 liitososia 8 varten, jotka on järjestetty tukipyörien 3 molemmille puolille. Liitososien 8 alemmat päät on nivelöidysti liitetty tukipyörien 3 kanna-tusakseleihin 9.

Sivumerkitsijät 50, 51 nähdään myös kuviossa 1, jossa ne on järjestetty koneen molemmille puolille. Nämä merkitsijät voidaan vetää ylöspäin lepoasentoon, kuten on osoitettu oikeanpuoleisella merkitsijällä 51, ja työasentoon, kuten vasemmanpuoleinen merkitsijä 50 osoittaa. Merkitsijöitä ... voidaan käännellä eri asentojensa välillä hydraulisten ·; sylinterien 52, 53 avulla säätölaitteen toiminnan alaisena, ··' kuten tullaan jäljempänä yksityiskohtaisesti selittämään. Kukin merkitsijä 50, 51 on varustettu tapilla 66, joka on säädettävissä lateraalisesti pitkin merkitsijää vaon teke-* ! miseksi halutulle etäisyydelle koneen keskilinjasta. Vako voi sijaita siten, että vetoajoneuvon yksi etupyörä tai sen keskilinja kulkee pitkin vakoa, kun kylvökone on kääntynyt "!!’ ympäri ja tekee uria toiseen suuntaan aiemmin tehtyjen ·;·’ vakojen viereen.

5 86359

Kuviossa 2 viitenumerot vastaaville osille ovat samat kuin kuviossa 1. Tasausakseli 10 kulkee tukipyörän 3 keskikohdan läpi ja tämä akseli voi mahdollisesti olla tukipyörän akseli, jolloin tasausakselissa on tasausvarret 11 ja 12 liitososien ulkopuolella molemmin puolin. Tasausvarsien 11 ja 12 ulkopäissä on tangot 13 ja 14, jotka on liitetty nive-löidysti tasausvarsien 11 ja 12 ulkopäihin, jolloin näiden tankojen toiset päät on liitetty nivelöidysti kiekkoakse-leihin 15 ja 16, jotka on tarkoitettu kiekkomaisia Vantaita 4 ja 5 varten.

Kuviosta 2 havaitaan edelleen Vantaiden varret 17 ja 18 kiekkoakseleita 15 ja 16 varten ja se, että varsien kiinni-tyspäät on liitetty kylvökoneen 1 runkoon 2 elastisten kumiliittimien 19 ja 20 avulla. Varren 7 asettamiseksi tiettyyn asetusarvoon hydraulisylinterin 6 avulla on varren ulompi nivelöintikohta 24 ja siten liitososan 8 ylempi nivelöintikohta 24 kiinnitetty rungon 2 suhteen. Kun kone liikkuu, kiekkomaiset vantaat tekevät vakoja maahan, joiden vakojen syvyyttä on merkitty viitenumerolla 21 ja siemen syötetään vaon pohjalle nokkien 22 kautta.

Kuviossa 2 on esitetty koneen toimintaperiaate koneen toimiessa homogeenisen maaperän tasolla nuolen 23 suuntaan. Kuviosta 2 nähdään myös laitteen toiminta silloin, kun etummainen kylvövannas 4 kohtaa kovan kohdan 30 tai kiven, jolloin Vantaan 4 varsi 17 kääntyy vastapäivään taakse-päin/ylöspäin nuolen 32 mukaisesti. Tämä johtaa siihen, että tanko 13 liikkuu taaksepäin ja aktivoi tasausvarren 11 siten, että tukipyörä 3 kääntyy niinikään jossain määrin vastapäivään taaksepäin ja ylöspäin nuolen 31 suuntaisesti liitososan 8 yläpäässä olevan nivelen 24 suhteen. Tämän liikkeen aikana tasausvarsi 11 kääntyy myös jossain määrin vastapäivään ja tangon 14 kautta kiekkomaisen vantaan 5 varsi 18 kääntyy jossain määrin myötäpäivään eteenpäin/ 6 86359 alaspäin nuolen 33 suuntaan. Tasausvarsien 11, 12 ja tankojen 13, 14 suorittamat liikkeet johtavat siihen, että kiekkomaisen vantaan 5 tekemän vaon syvyys 21 pysyy muuttumattomana kun toinen kylvövannas 4 joutuu muuttamaan asentoaan korkeussuunnassa jostain syystä. Tämä on aikaansaatu akseleiden 15, 9 ja 16 keskenään kytkettyjen varsien yhteisvaikutuksesta, johon kytkentään vaikuttaa tasausmekanismi 13, 11, 10, 12, 14.

Kuviossa 3 on esitetty laitteen eräs toinen sovellutusmuo-to, jossa pyörien ja kiekkomaisten Vantaiden välisten tasausvarsien ja tankojen muodostama tasausmekanismi on järjestetty toisin. Viitenumerot, jotka esiintyvät tässä kuviossa, osoittavat samoja yksityiskohtia kuin aiemmin. Sen lisäksi on liitososaan 8 järjestetty kiinnityslevy 36, jossa on rivi reikiä 37, joihin liitososan 38 yksi pää voidaan nivelöidysti asentaa. Liitososa 38 on vuorostaan liitetty tasausliitososassa 40 olevaan kiinnityskohtaan 39, jonka liitososan 40 yksi pää on nivelöidysti asennettu kiekkomaisen vantaan 5 akseliin 16. Liitososan 40 toisessa päässä on nivelöintikohta 41 tankoa 42 varten, joka tanko 42 on liitetty etummaisen kiekon 4 akseliin 15.

Kun etummainen kiekko 4 keksinnön tässä sovellutusmuodossa osuu kovaan kohtaan 30, kääntyy varsi 17 jossain määrin vastapäivään nuolen 32 mukaisesti myös tässä tapauksessa, tangon 42 liikkuessa taaksepäin nuolen 42 mukaisesti ja liitososan 40 yläpään liikkuessa taaksepäin siten, että tasausvarren 40 alempi osa yhdessä kiekon 5 akselin 16 kanssa kääntyy jossain määrin eteenpäin nivelöintikohdan 39 suhteen. Liitososaan 8 kohdistuu myös pieni vastapäivään suuntautuva kääntyminen tangon 38 kautta nuolen 31 mukaisesti. Akseleihin 9, 15 ja 16, jotka on liitetty yhteen tasausmekanismilla, kohdistuu näin ollen liike samalla tavoin kuin aiemmin esitettiin kuvion 2 yhteydessä, niin 7 86359 että kiekkomaisen Vantaan 5 työskentelysyvyys pysyy jotakuinkin muuttumattomana. Jos kiekko 5 kohtaa ylimääräistä vastusta, ovat liikkeet vastakkaiset.

Tällaiset, edelläselitetyt suuret deviaatiot ovat epätavallisia ja mekanismi, johon kuuluvat tasausvarret ja tangot, toimii keskimääräisen asennon suhteen pienin variaatioin.

Kuviosta 3 havaitaan myös, että kun tukipyörä 3 liikkuu ylöspäin korkeammalle tasolle, liikkuvat myös Vantaat 4 ja 5 vastaavasti korkeammalle tasolle, mutta silti siten, että työskentelysyvyys pysyy muuttumattomana tukipyörän 3 suhteen.

Kuviosta 3 on myös selvää, että jos koneen paino lisääntyy, esimerkiksi täyttämällä materiaalilla tai kuormittamalla vakauttavilla painoilla, lisääntyvät myös kiekkomaisten Vantaiden paine maata vasten ja niiden läpäisykyky. Tässä tapauksessa varret 17, 18, 8, jotka tavallisesti ovat suunnatut tietyssä kulmassa alaspäin/taaksepäin, kääntyvät jossain määrin vastapäivään vaikuttaen näin elastisiin kumi liittimiin 19, 20.

Kuviossa 4 on havainnollistettu lateraalisesti vierekkäiset tukipyörät sekä kuhunkin pyörään yhdistettyjen kiekkomaisten Vantaiden aikaansaamat kaksi vakoa 26, 25. Kuviossa esitetyt tukipyörät pyörivät eri korkeuksilla kylvökoneen kokonaisuuden suhteen. Siitä, mitä on sanottu ylläolevassa kappaleessa, havaitaan, että eri tukipyörät 3 kontrolloivat Vantaita 4 ja 5 toimien näiden kanssa yhteen siten, että vakojen 26 ja 25 syvyys 21 ei vaihtele pyörien suhteen, toisin sanoen vakojen pohja pysyy muuttumattomalla syvyydellä maanpinnan alapuolella, jolla maanpinnalla pyörät 3 pyörivät.

8 86359

Kuviossa 5 tukipyörät 34 on esitetty yhdessä kahden kehää ympäröivän laipan 28 ja 29 kanssa, joilla laipoilla on sama keskinäinen etäisyys kuin vaoilla 26 ja 25. Kuviossa laippojen 28 ja 29 välinen siirtymä kylvövakojen 26 ja 25 suhteen on merkitty viitenumerolla 27. On ilmeistä, että laipat 28 ja 29 painavat kylvövaot 26 ja 25 yhteen sillä paineella, joka maahan kohdistuu ja että mitä pienempi siirtymä 27 on sitä suurempi kokoonpuristus on.

Kuviossa 6 on esitetty tilanne, jossa siirtymä 27 on nolla, toisin sanoen laipat 28 ja 29 kulkevat suoraan kylvövakojen 26 ja 25 yli puristaen ne kokoon.

Esitetyissä esimerkeissä on tuotu esille sovellutuksia, joissa on kolme keskenään yhdistettyä ja korkeussuunnassa säädettävää akselia, jotka on varustettu pyörivillä tuki-pyörillä ja kiekkomaisilla Vantailla, jotka on yhdistetty tasausmekanismiin. On kuitenkin selvää, että enemmän kuin kolme yksikköä voidaan liittää vastaavalla tavalla työsy-vyyden tasoittamiseksi, jolloin kannatus- tai tukipyörä toimii kontrolloivana elimenä. Sen mukaisesti kylvökone voidaan varustaa kolmella kiekkomaisella Vantaalla, joilla on eri etäisyydet kulkusuunnassa, jolloin kahdessa akse-- leista on tasausvarret, joiden avulla tangot on yhdistetty kahteen muuhun akseliin. Esimerkiksi yksi tanko voi olla liitetty nivelöidysti tukipyörän asennuskohtaan, samalla kun kaksi kiekkomaisen vantaan akselia, jotka sijaitsevat eri etäisyyksillä siitä, on varustettu tasausvarsilla ja jolloin tanko, joka on yhdistetty tukipyörään, on liitetty lähimmän vantaan tasausvarren yhteen päähän ja tämän ta-sausvarren toinen pää on liitetty seuraavan kiekkomaisen vantaan tasausvarren yhteen päähän, jonka tasausvarren toinen pää on liitetty viimeisen kiekkomaisen vantaan akseliin tangon välityksellä.

9 86359

Viimeksi esitetyssä tasausmekanismin sovellutusmuodossa on sopivinta säätää tasausvarsien nivelöintikohtien etäisyys, tai toisin sanoen tasausvarsien vipusuhde siten, että vertikaaliset liikkeet jakautuvat tasaisesti eri akseleihin likimain samalla tavalla kuin pyörämekanismissa, jossa on useita kääntöpyöriä, joissa liikkeet jakautuvat kääntöpyö-riä yhdistävien kehikoiden avulla.

Tasausvarret voivat myös olla muodoltaan kolmikulmaisia levyjä. Sen mukaisesti tasausvarsi 40, joka on esitetty kuviossa 3, voidaan toteuttaa siten, että nivelöintikohdat 16 ja 41 ovat samassa asennossa kuin on esitetty kuviossa, samalla kun nivelöintikohta 39 voi olla siirtynyt tietylle etäisyydelle oikealle ja siten sijaita kolmikulmaisen levyn kärjessä.

Tukilaite 3 voi myös käsittää pitkänomaisen joustinrullan, joka on järjestetty poikittain kulkusuuntaan nähden. Siinä tapauksessa tämä rulla voi muodostaa tukilaitteen useita yksikköjä varten, jotka on yhdistetty tangoilla ja tasaus-varsilla ja jotka voivat olla esimerkiksi kuviossa 3 esitetyn kaltaisia.

Keksinnön eräässä edullisessa sovellutusmuodossa tukipyörät 3 muodostavat myös kuljetuspyörät konetta varten. Pyörät saatetaan kuljetusasentoon hydraulisylinterin 6 avulla, joka kääntää varren 7 alas, jolloin pyörä 3 siirtyy alaspäin nivelen 24, liitososan 8 ja akselin 9 välityksellä, kunnes laite nousee ylös maasta.

Eräässä toisessa sovellutusmuodossa yksittäinen vannas voi olla nivelöidysti kiinnitetty runkoon ja liitetty liitos-osan avulla tukipyörän varteen. Tämä on havainnollistettu kuvioissa 12 ja 13, joissa viitenumerot viittaavat samoihin osiin kuin aiemmissa kuvioissa. Vantaan varren 18 kääntöni- 10 86359 vei 20 on kiinnitetty runkoon. Tukipyörän 3 liitososa 8 on liitetty tangon 38 avulla Vantaan varteen 18, jolloin kään-tönivel 20 ottaa vastaan pyörän ja kiekkomaisen vantaan 5 koko kuorman. Kuviossa on myös letku 62 nestemäisen, niinikään levitettävän aineen kuljettamiseksi.

Kuviossa 13 on esitetty olennaisesti sama laite kuin kuviossa 12. Vannas 5 on kuitenkin otettu pois ja levitysnok-ka 22 on tehty niin raskaaksi, että se voi toimia maaperän muokkaamiseksi.

Kuviossa 7 on esitetty osittain leikattuna kiekkomainen vannas 4 ja levitysnokka 22. Varsi 17 kannattaa pyörivästi kiekkomaista vannasta 4 laakerin 60 avulla. Laakeri 60 on asennettu tapin 46 ulkopäähän, jonka tapin sisäosa 47 muodostaa kiinnitysosan, joka on kiinnitetty varren 17 ulkopäähän. Tapin 46 kiinnitysosan 47 keskilinja muodostaa kulman 49 tapin 46 ulomman osan 48 kanssa, kannattaen laakeria ja siten kiekkomaista vannasta 4.

Kiekkomaisen vantaan 4 keskimmäinen, ulkoneva osa 44 on yhdistetty laakeriin 60. Vantaan 4 ulompi rengasmainen osa on katkaistun kartion muotoinen, jossa on ulompi leikkaus-reuna. Vannas 4 on siirretty avoimesta puolestaan kulman 49 verran ulospäin niin, että se tekee halutun levyisen vaon. Tapin 46 akseliosien 47 ja 48 avulla, joiden välillä on kulma 49, on mahdollista kääntämällä akselitappia 46 varren 17 asennuskohdassa säätökulman 49 muuttamiseksi vantaan 4 horisontaalisessa tasossa sopivaan kulma-asentoon.

Kiekkomaisen vantaan 4 ulkonevan laakeriosan 44 takana sijaitsee annosteluputki 45 ainetta varten, joka annostellaan levitysnokan 22 kautta, joka sijaitsee välittömästi vantaan 4 ulkopuolella. Sijoittamalla annosteluputki 45 ja nokka 22 tällä tavoin ne on suojattu maaperän aiheuttamilta il 86359 vahingoilta.

Kuviossa 8 on esitetty kaaviomaisesti koneen nosto- ja korkeussäätöä varten tarkoitettujen hydraulisten komponenttien piiri- ja funktiodiagrammi, samoin kuin koneen sivu-merkitsijät ja niiden kontrollilaitteet.

Kaaviossa on esitetty kytkennät 54 ja 55 konetta hinaavan ajoneuvon hydrauliikkaa varten. Kytkennöissä on kaksi haarakohtaa 56 ja 57, joista kuviossa alaspäin suunnatut johdot on liitetty kumpaankin sylinteriin 6 ja 6'. Yksi johto kulkee haarakohdasta 56 kokoonpuristajän 58 kautta sylinterin 6 männän pään puolelle, joka männänvarsi 61 on liitetty tukipyörän 3 varteen 7.

Johto 59 kulkee sylinterin 6 männänpuoleisesta päästä sylinterin 6' männänpuoleiseen päähän, jolloin kytkentä on järjestetty siten, että männävarsien 61, 62 liikkeet on keskenään synkronoitu. Paineenalainen neste kulkee sylinterin 6' männänvarren päästä haarakohdan 57 kautta jälleen takaisin hinausajoneuvoon johtoa 55 pitkin.

Johto 63 kulkee haarakohdasta 57 yhdistävään johtoon 64, joka sijaitsee sylintereiden 52 ja 53 männänvarsipäiden välillä, jotka sylinterit 52 ja 53 on tarkoitettu lateraalisia merkitsijöitä 50 ja 51 varten. Johto 65 kulkee haara-kohdasta 56 vaihtoventtiilin 70 kautta, jota selitetään myöhemmin tarkemmin, sylintereiden 52 ja 53 männänpäiden puolille.

Vaihtoventtiilissä 70 on kaksi ulostuloa 72, 73, jotka on yhdistetty vastaavien sylintereiden 52 ja 53 männänpäiden puolille. Haarakohtaan 66 on järjestetty johto, joka tulee haarakohdasta 56. Paineenalainen neste kulkee takaiskuvent-tiilin 71 kautta sylinterin 52 männänpään puolelle ja toi- i2 86359 sen takaiskuventtiilin 75 läpi paineenalainen neste otetaan myös sylinterin 53 männänpään puolelle. Paineenalainen neste kulkee myös haarakohdasta 66 putken 77 läpi vaihto-venttiilin 70 kiertoventtiiliin 76 yhdistyäkseen paineen-alaiseen nesteeseen, joka on kulkenut takaiskuventtiilin 75 läpi.

Kuviossa 8 esitetyssä kiertoventtiilin 76 asennossa lateraalista merkitsijää ei voida laskea työskentelyasentoon, koska paineenalainen neste pysyy sylinterin b2 männänpuo-leisen pään sisällä. Takaiskuventtiili 74, kuten myös kiertoventtiili 76, sulkee johdon 72 merkitsijälle 50. Mitä tulee sylinteriin 53, voi paineenalainen neste virrata sylinterin 53 männänpuoleiseen päähän kahta eri reittiä pitkin, toisin sanoen 66-75-73 tai 66-77-73, kuten edellä selitettiin. Virtaus sylinterin männänpuoleisesta päästä voi kuitenkin tapahtua vain kiertoventtiilin 76 putken 77 kautta. Lateraalisen merkitsijän 51 vetämiseksi työskente-lyasennosta lepoasentoon tarvitaan vaihtoventtiilin 70 läpi paine, jonka arvo on p. Kun tämä paine poistuu, vetää maan vetovoima merkitsijävarren 51 ulospäin ja puristaa männän sylinteriin 53, jolloin paineenalainen neste erkanee johdon 73, vaihtoventtiilin 70 kiertoventtiiliputken 77, haarakoh-dan 66, johdon 65, haarakohdan 56 ja johdon 54 kautta ja ... jälleen takaisin hinausajoneuvoon.

Kuten edellä on esitetty, vaikuttaa johtoon 54 ja haarakoh-• - taan 56 syötetty paineenalainen neste myös nostosylinterei-hin 6 ja 6'. Jotta nostosylintereiden männät 61 ja 62 : tulisivat työnnetyiksi ulospäin koneen nostamiseksi pyöriä 3 edelleen laskemalla, tarvitaan paine P, joka on suurempi \ kuin merkitsijöiden 50, 51 käyttämiseen tarvittu paine p.

Syötettäessä paine p kuviossa havainnollistetussa tilan-···' teessä vaikutetaan ainoastaan oikeanpuoleiseen merkitsijään 51. Syöttämällä ja poistamalla paine p esitetystä hydrauli- 13 86359 sesta systeemistä, voidaan merkitsijä 51 uudelleen vetää ylöspäin tai laskea alaspäin sylinterillä 53 niin pitkään, kunnes kiertoventtii1i 76 on esitetyssä asennossa. Tämä on suuri etu kun kylvöajon yhteydessä on välillä nostettava merkitsijä 51 ylös paalun, vinotuen tai muun esteen ohittamiseksi ja sen jälkeen laskettava se jälleen alas työsken-telyasentoonsa,

Kun kylvövako on valmis ja seuraavaa vakoa aletaan tehdä sen vierelle kääntämällä kone, lasketaan kannatuspyörät 3 alas korkeamman paineen P ollessa syötettynä hydrauliseen systeemiin. Männät 61 ja 62 työntyvät tällöin ulospäin nostaakseen koneen tukipyörien avulla siten, että kiekkomaiset Vantaat 4 nousevat maanpinnan yläpuolelle. Tämä mahdollistaa koko kylvökoneen kääntämisen täydellisesti ympäri ja uuden vaon aloittamisen käyttämällä hyväksi merkitsijän tekemää vakoa.

Samanaikaisesti kun sylinterit 6 ja 6' laskevat pyörät 3, menee paineenalainen neste myös merkitsijään 51 edelläesi-tetyllä tavalla, jolloin tämän merkitsijän sylinteri 53 vetää sen ylöspäin niin, että molemmat merkitsijät ovat vedettyinä yläasentoihinsa.

Kuviossa 9 on esitetty mekanismi kiertoventtiilin 76 aktivoimiseksi, jolloin mekanismin funktio on seuraavanlainen. Samanaikaisesti kun tukipyörät 3 lasketaan alas, varren jatke 81, joka on liitetty tukivarteen 7, liikkuu matkan, jota on kuviossa merkitty viitenumerolla 82, ja liitososa 84, joka on liitetty jatkeen päähän, liikkuvat matkan 83, jonka liitososan oikeanpuoleisessa päässä on tappi 85 por-raspyörään 86 liittymistä varten, joka porraspyörä on varustettu neljällä radiaalisella ulkonemalla tai pysäytti-mellä, joiden etäisyys on 90°. Kun tukipyörät 3 ovat työs-kentelyasennossaan, on tappi 85 oikealla porraspyörän 86 14 86359 pysäyttimestä 87 ja kun se liikkuu vasemmalle, osuu tappi 85 pysäyttimeen 87 ja kääntää porraspyörää 90°. Etäisyys 83 on riittävä tappia 85 varten, jotta se pääsee pysäyttimen ohi tapin paluuliikkeen yhteydessä nostettaessa pyöriä. Porraspyörä 86 on liitetty kiertoventtiiliin 76 ja kun porraspyörää käännetään 90°, kääntyy myös putki 77 90°. Kun kiertoventtiilin 76 putki 77 on kuv.8 mukaisessa vertikaalisessa asennossaan, toimivat merkitsijät 50 ja 51 vastakkaisella tavalla aiemmin selitettyyn nähden. Tämä merkitsijöiden vaihto tapahtuu siten joka kerta kun kylvökone laskee tukipyörät kuljetusasentoonsa kääntymisen yhteydessä.

Kiekkomaisten Vantaiden 4 eturivi ja kiekkomaisten Vantaiden 5 takarivi, kuten myös niiden kannatusvarret 17, 18 on esitetty kuviossa 3. Kannatusvarret on asennettu kylvökoneen runkoon etummaisten ja takimmaisten kumiliittimien 19 ja 20 avulla, jotka käsittävät ulomman neliömäisen putken 69, joka on käännetty 45° pienempään neliömäiseen putkeen 68 verrattuna, joka on osa kehystä tai runkoa. Ulommat putket on kiinnitetty varsiin 17 ja 18. Pitkänomaiset kumi-elementit 67 on asennettu ulomman putken nurkkiin ja puristuvat sisemmän putken sivuja vasten. Tällä tavoin varret 17, 18 on kiinnitetty runkoon siten, että varret ovat eri suuntaiset riippuen kiekkomaisiin vantaisiin kohdistuvasta vertikaalisesta kuormasta. Kitka asennuksen yhteydessä putken pitkittäiseen suuntaan on niin suuri, että se ottaa helposti vastaan poikittaiset voimat tässä suunnassa, jotka poikittaiset voimat tulevat vinoista Vantaista. Koska järjestely ei vaadi voitelua eikä kulu, se kestää kauan ilman, että toiminta muuttuu.

Kuviot 10 ja 11 esittävät laitteen levitettävän aineen sijoittamiseksi vielä varmemmin ja tarkemmin tietylle syvyydelle maanpinnan alapuolelle. Huolimatta erilaisista sovellutusmuodoista, joita on edellä selitetty ja jotka is 86359 mahdollistavat koneen seuraamisen maan epätasaisuuksissa, voi työskentelysysyvyys silti hieman vaihdella. Koska esimerkiksi öljykasvien kylvösyvyys tulee olla noin 20 mm, on selvää, että variaatioilla näin pienessä syvyydessä on suuri vaikutus siemenen kasvuolosuhteisiin. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä matalampi kylvösyvyys on sitä herkempi se on vaihteluille.

Tehtäessä vako kiekkomaisen vantaan avulla, voi irtomaata pudota vaon pohjalle vantaan ulomman osan taakse. Tämä tarkoittaa sitä, että siemenet tulevat olemaan eri syvyyksissä. Tämän estämiseksi on kuvioiden 10 ja 11 mukaisissa laitteissa litteä, pyöreä ja pyörivä vannas 63, jota kannattaa tappi, jota ei ole esitetty kuvioissa ja joka voi olla saman kaltainen kuin kiekkomaisessa vantaassa 4. Tuki-vantaan 63 alempi osa pyörii vaon pohjalla välittömästi kiekkomaisen vantaan reunan vieressä. Tukivannas on vinossa asennossa kiekkomaisesta Vantaasta poispäin, jolloin sen pohjareuna on kuviossa katsottuna vaon vasemmanpuoleisen reunan 64 vieressä. Irtonainen maa 65 ei siten pääse putoamaan alas vakoon ennenkuin siemen on saavuttanut sen pohjan.

Kuviossa 11 laite on esitetty yhdeltä puolelta. Tukivannas 63 on tässä sijoitettu kiekkomaisen vantaan 4 taakse, kulkusuunnassa katsottuna, jota kulkusuuntaa on merkitty nuolella. Kiekkomaisen vantaan 4 alemmat reunat ja tukivannas 63 ovat samalla syvyydellä. Siirtämällä tukivannasta 63 hieman taaksepäin, aikaansaadaan kiekkomaisen vantaan keskiosan 44 taakse tila, joka on riittävän suuri annostelu-putkea 45 varten, joka sijaitsee kiekkomaisen vantaan 4 keskikohdan alapuolella. Tällä tavoin materiaali, esimerkiksi siemen, voi pudota vapaasti alaspäin ilman häiriötä vaon pohjalle saakka.

Claims (6)

16 86359

1. Laite maatalouden levityskoneissa, kuten koneissa siementen kylvöön, kiinteän tai nestemäisen lannoitteen tai vastaavan levitykseen, ilman että maata etukäteen muokataan kyntämällä, äestämällä tai vastaavalla tavalla, johon koneeseen kuuluu runko, tukipyörät (3, 34), jotka ovat alas- ja ylöspäin kääntyvät rungon suhteen voimalaitteen vaikutuksesta, levitysnokilla varustetut levitysvannakset vannasvar-sien (17, 18) alemmissa takapäissä, ja kumielastiset liitin-elementit (19, 20), jotka liittävät nivelöidysti vannasvar-sien (17, 18) ylemmän etupään runkoon kiekkomaisten vannas-ten rajoitetun pystysuuntaisen kääntöliikkeen (31, 32) mahdollistamiseksi, tunnettu siitä, että kukin vannas käsittää kiekkovannaksen (4, 5), joka tekee uran tai vaon (25, 26), ja joka kiekkovannas on yksittäisellä vannasvar-rella (17, 18) pyörivästi järjestetty olennaisesti koneen kulkusuuntaan, että vannakset (4, 5) on jaettu tasaisesti eturiviin (4) ja takariviin (5), ja jotka kahdessa rivissä olevat vannakset on sijoitettu toisiinsa nähden sivusuunnassa siten, että aikaansaadaan tasavälein vakoja (25, 26), että jokainen tukipyörä (3, 34) on järjestetty kontrolloimaan vannasparin (4, 5) työsyvyyttä (21) säätölaitteella, ja että säätölaite käsittää yhteistoimintalaitteen, joka kytkee yhden tukipyörän (3, 34) yhteen vannaspariin, nimittäin yhteen vannakseen (4) eturivissä ja siihen liittyvään vannak-seen (5) takarivissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että säätölaitteeseen kuuluu kytkentäelin, jossa ovat tangot (13, 14, 38, 42), jotka on päistään nivelöidysti liitetty vannasvarsiin (17, 18), ja tukipyörävarret (8), jolloin kaksi vartta on suoraan nivelöidysti liitetty tangon päähän samalla kun muut varret on liitetty tangon päihin ta-sausvarsilla (11, 12, 40) kolmessa nivelöintikohdassa (9, 17 86359 10, 11; 16, 39, 41), joista yksi nivelöintikohta (9; 16) on liitetty varteen samalla kun kaksi muuta nivelöintikohtaa (11, 12; 39, 41) kannattavat nivelöidysti kahden eri tangon (13, 14; 38, 42) päitä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että tasausvarsien (11, 12, 40) kolmen nivelöintikoh-dan (9, 10, 11; 16, 39, 41) väliset etäisyydet ovat erisuuret.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että tasausvarsien kolme nivelöintikohtaa on järjestetty kolmion kulmiin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukipyörät on järjestetty lateraalisessa suunnassa eri kohtaan levitysnokkien ja siten tehtyjen vakojen (25, 26) suhteen tarkoituksella puristaa vaot yhteen pyörän maata vasten kohdistaman painon avulla halutulla, vaihtele-valla voimalla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukipyörissä on kaksi kehälaippaa (29), jotka on edullisimmin järjestetty samalle etäisyydelle toisistaan kuin vakojen (25, 26) välinen etäisyys. ie 86359