FI85228B - Fjaerroeppningsfoerfarande foer ett med vaetska fyllt roer och en anordning foer det. - Google Patents

Description

1 85228

Nesteellä täytetyn putken aukaisumenetelmä ja tähän soveltuva laite

Selostus 5 Keksintö koskee menetelmää, joka mahdollistaa nes teellä täytetyn putken aukaisemisen etäistoimintona ja tämän menetelmän soveltamiseen käytettävää laitetta.

Lukuisissa teollisuudessa tarvittavissa laitoksissa, nimenomaan kemian ja ydinteollisuudessa, on putkia, 10 joissa kierrätetään kiinteitä hiukkasia sisältäviä nesteitä. Nämä hiukkaset muodostavat kasautumia putkien seinämiin ja aiheuttavat usein tulppien muodostumista putkiin.

Kun tällainen tulppa muodostuu sellaiseen putken 15 osaan, johon voidaan päästä käsiksi, tulpan hajottaminen voi tapahtua syöttämällä putkeen tietty mekaaninen osa, jota nimitetään yleisesti "tutkijaksi". Tätä tekniikkaa ei voida kuitenkaan soveltaa silloin, kun tulppa on muodostunut sellaiseen osaan putkea, johon ei päästä käsiksi. Li-20 säksi ydinteollisuudessa tämä tekniikka ei ole tyydyttävä, koska se aiheuttaa suoran kosketuksen aukaisuosan ja putkessa olevien, yleensä radioaktiivisten tuotteiden välillä.

Toiseen tunnettuun aukaisutekniikkaan kuuluu put-; 25 ken tukkeutuneen osan aukaiseminen yhdistämällä mainittu osa suoraan koepumpun painepuolen suuttimeen. Vaikka tähän tekniikkaan ei liitykään mekaaniselle aukaisemiselle tunnusomaisia piirteitä, joskus sillä saatu tulos on kuitenkin toivottuun tulokseen verrattuna päinvastainen. 30 Joissakin tapauksissa putken paineistaminen aiheuttaa nimittäin tulpan puristumisen kokoon, mistä johtuen sen aukaiseminen on tunnetuilla menetelmillä käytännöllisesti katsoen mahdotonta.

Käsiteltävän keksinnön tavoitteena on tarkemmin - 35 sanottuna sellainen uusi menetelmä, joka mahdollistaa 2 85228 nesteellä täytetyn putken aukaisemisen etäistoimintona riippumatta siitä, mihin kohtaan tällainen tulppa on muodostunut ja tarvitsematta pelätä putken puristumista kokoon.

5 Tässä mielessä ja keksinnön mukaan on ehdotettu sellaista menetelmää nesteellä täytetyn putken aukaisemiseksi etäistoimintona, jolle on tunnusomaista, että putken toiseen päähän suunnataan paljon harmonisia komponentteja käsittäviä pituussuuntaisia paineaaltoja herätystaa-10 juudella (fe), joka vastaa nesteellä täytetyn putken muodostaman järjestelmän kokoonpuristumattoman tyypin harmonisen komponentin resonanssitaajuutta, kun tämän järjestelmän joustavuus on säädetty niin, että tämän herätys-taajuuden (fe) harmoninen komponentti (n) vastaa järjestel-15 män kokoonpuristuvan tyypin resonanssitaajuuden harmonis ta komponenttia 1, jolloin n on kokonaisluku, joka on ainakin 1.

Näiden kahden tyypin, kokoonpuristuvan ja kokoonpur is tumattoman tyypin, tähän sovellutukseen päästään 20 muuttamalla nesteputkijärjestelmän joustavuutta.

Käytetyt paineaallot on muodostettu mieluimmin paljon harmonisia komponentteja käsittävistä jaksoittaisista pulssijonoista, joiden taajuus on pieni (mieluimmin alle 20 Hz).

! 25 Järjestelmän joustavuus säädetään siis siten, että kokoonpuristumattoman tyypin resonanssitaajuuden harmoninen komponentti vastaa taajuudeltaan kokoonpuristuvan tyypin resonanssitaajuuden harmonisen komponentin 1 taajuutta.

30 Tässä tapauksessa säädetään pulssin kestoajan I ja sen periodin T välinen suhde sellaiseen arvoon, jolla pulssijonon Fourier-sarjan muodostumisen harmonisen komponentin 1, 2 tai 3 kerroin on maksimaalinen.

Keksinnön tavoitteena on lisäksi saada aikaan lai-35 te, joka mahdollistaa edellä selostetun, etäistoimintoisen aukaisumenetelmän soveltamisen.

3 85228

Keksinnön mukaan tämä laite on tunnettu siitä, että tämä laite käsittää mäntä-sylinterilaitteen, jonka yksi kammio voidaan yhdistää putkeen, tämän mäntä-sylinterilaitteen käsittäessä männän, joka liikkuu edestakaisin, 5 mainitun liikkeen ollessa saatu aikaan sylinterimootto-rilla mekaanisen kytkennän välityksellä ja tämän liikkeen saadessa aikaan järjestelmässä paineaaltoja, sylinteri-moottorin syötön tapahtuessa hydraulisesta painelähteestä servoventtiilillä, jota ohjataan säätimellä, joka reagoi 10 niihin lähtösignaaleihin, joita ainakin yksi sylinteri-moottoriin yhdistetty ilmaisin antaa ja niihin tulosignaa-leihin, joita signaaligeneraattori antaa, niin että mäntä-sylinterilaitteen kammiossa olevat paineaallot tulevat muodoltaan paljon harmonisia komponentteja käsittäviksi 15 aalloiksi.

Jotta putken jousto voidaan säätää, mainittu laite käsittää lisäksi säädettävän joustolaitteen, joka on yhteydessä mäntä-sylinterilaitteen kammioon.

Keksinnön toisen näkökohdan mukaan putken mahdol-20 lisen repeämisen tai halkeamisen välttämiseksi on järjestetty sylinterimoottorin syötön pysäyttävä laite, kun mäntä-sylinterilaitteen kammiossa olevaan paineeseen reagoiva ilmaisin ilmaisee, että tämä paine on ylittänyt määrätyn painekynnyksen ja myös silloin, kun paineaaltojen taajuus, ; 25 joka on mitattu signaaligeneraattorilla, ylittää määrätyn taaj uuskynnyksen.

Keksinnön suositettavaa suoritusmuotoa selostetaan nyt esimerkkinä, joka ei rajoita mitenkään keksintöä, viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 30 kuvio 1 on kaavio keksinnön mukaisesta kaukoavaus- laitteesta, joka on yhdistetty aukaistavaan putkeen, mekaanisten kytkentöjen ollessa jätetty pois kuviosta, kuvio 2 esittää käyrän paineen P2 kehittymistä putkeen muodostuneen tulpan oikealla puolella pulssijonon 35 herätystaajuuden f funktiona, 4 85228 kuvio 3 esittää ominaistaajuuksien kehittymistä, jotka on merkitty vastaavasti f£ ja fc, järjestelmän ko-koonpuristumattomassa ja kokoonpuristuvassa tyypissä herätys taajuuden f funktiona kokoonpuristumattoman tyypin 5 ominaistaajuuden kehittymisen ollessa esitetty kolmea arvoa Xx, X2 ja X3 varten, jotka liittyvät kuvion 1 mukaisen laitteen säädettävään joustolaitteeseen, ja kuvio 4 on esimerkki käytettävästä pulssijonosta, ts. tämän pulssijonon amplitudin kehityksestä ajan funk-10 tiona.

Kuviossa 1 nähdään nesteellä täytetty putki 10, johon on muodostunut tulppa, joka halutaan poistaa.

Tätä varten putken 10 päähän liitetään kaukoavaus-laite 16, joka on suunniteltu yleisrakenteena. Keksinnön 15 mukaan tämä laite 16 on suunniteltu kohdistamaan putken päähän paljon harmonisia komponentteja käsittäviä, pituussuuntaisia paineaaltoja.

Tämä laite 16 käsittää mäntä-sylinterilaitteen 18, jossa on mäntä 20, joka liikkuu sylinterissä 22, jonka 20 sisäpuolelle se rajaa kammion 24. Sylinterissä 22 on perinteistä tyyppiä olevat yhdyslaitteet (ei esitetty), joiden välityksellä putken 10 pää on yhteydessä suoraan kammioon 24.

Mäntä-sylinterilaite 18 on varustettu säädettävällä 25 joustolaitteella 28, joka on yhteydessä kammioon 24 putken 30 välityksellä. Laitteen 28 sisäpuolelle putkea 30 pitkin tullut neste on kosketuksessa joustavaan kalvoon 32. Puristusjousi 34 on pantu kalvon 32 vastakkaisen pinnan ja laitteen 28 pohjan väliin. Mainitun laitteen ja 30 jousen sisähalkaisijat voivat vaihdella. Näin voidaan säätää nesteellä 12 täytetyn putken 10 muodostaman järjestelmän joustoa. Nestettä on siis samanaikaisesti kammiossa 24, laitteessa 28 kalvon 32 alla ja putkessa 10.

Avauslaite käsittää lisäksi mäntä-sylinterilaitetta .35 18 ohjaavan, sylinterimoottorin 36.

5 85228

Tarkemmin sanottuna sylinterimoottori 36 on tavanomainen kaksitoiminen toimintasylinteri, jossa on mäntä 38, joka liikkuu sylinterissä, jonka sisäpuolelle se rajaa etukammion 42 ja takakammion 44.

5 Mekaaninen kytkentä, joka käsittää esitetyssä esi merkissä jäykän varren 46, yhdistää sylinterilaitteiden 18 ja 36 männät 20 ja 38, jotka ovat tämän vuoksi aksiaali-sesti samassa linjassa. Männät 20 ja 38 on siis yhdistetty toisiinsa kaukotoimisina, jolloin ne siirtyvät yhdessä. 10 Sylinterimoottorin 36 etukammio 42 ja takakammio 44 ovat kahden putken 48, 50 kautta vuorotellen yhteydessä hydrauliseen painelähteeseen. Tavanomainen hydraulinen ryhmä 52 muodostaa tämän painelähteen.

Sylinterimoottorin 36 kammioissa 42 ja 44 olevan 15 painenesteen syöttäminen tapahtuu servoventtiilillä 54. Tämä servoventtiili 54 on ohjattu säätimellä 56, joka reagoi niihin signaaleihin, joita sylinterimoottoriin 36 liittyvä ilmaisin 58 antaa tai joita useat ilmaisimet 58 antavat.

20 Ilmaisimet 58 käsittävät esimerkiksi ilmaisimen, joka mittaa sylinterimoottorin 36 männän 38 siirtymisen ja ilmaisimen, joka mittaa paineen tämän moottorin molemmissa kammioissa 42 ja 44.

Säädin 56 vertaa ilmaisimen 58 antamia signaaleja 25 elektronisen pulssigeneraattorin 60 antamiin ohjaussig-naaleihin, jotka vastaavat toivotun pulssijonon muotoa, servoventtiilin 52 aukaisemisen ja sulkemisen ohjaamiseksi halutulla tavalla.

Keksinnön mukaan ja selvemmin tästä selostuksesta 30 ilmenevistä syistä sylinterimoottori 36, siis mäntä-sylin-terilaite 18, herätetään paljon harmonisia komponentteja käsittävillä paineaalloilla, jotka pulssijonot muodostavat käytännössä.

Toiminnan luotettavuus on varmistettu paineilmai-35 simella 62, joka reagoi mäntä-sylinterilaitteen 18 kam- 6 85228 miossa 24 olevaan paineeseen, pysäytyssignaalin antamiseksi, kun tämä paine tulee määrätyn painekynnyksen kohdalle tai ylittää sen. Vastaavasti pulssigeneraattorissa 60 on impulssien taajuuden mittauslaite, joka antaa samoin py-5 säytyssignaalin, kun taajuus ylittää tietyn kynnyksen. Kun jompikumpi tai molemmat näistä kahdesta etukäteen säädetystä kynnyksestä, paine- ja taajuuskynnyksestä, on saavutettu, generaattori 60 lähettää signaalin, joka katkaisee sylinterimoottorin 36 syötön. Tällä tavoin eliminoidaan 10 kaikki repeämiset tai halkeamiset.

Koemittauksia suoritetaan muuttamalla herätystaa-juutta f monotonisesti 0 - 15 Hz välillä paineen P2 vaihtelujen nostamiseksi tulppaa 14 vastaavaksi. Kuviossa 2 on esitetty vastaava käyrä.

15 Tämä käyrä esittää kahta maksimiarvoa, jotka vas taavat resonanssihuippuja, joiden resonanssit on merkitty kuviossa 2 vastaavasti f* ja fc.

Tämän tuloksen teoreettinen analyysi osoittaa, että pienin ominaistaajuus fi kuvion 2 käyrässä vastaa nestepat-20 saaseen 12 kohdistettujen pituussuuntaisten paineaaltojen kokoonpuristumatonta tyyppiä. Tämän tyypin mukaan neste 12 käyttäytyy, kuten kokoonpuristumaton ympäristö, ts. neste-patsas ei muuta muotoaan. Tämän tyypin mukaan paine on siis sama patsaan joka kohdassa. Kuvion 2 käyrän toinen 25 resonanssihuippu, joka vastaa ominaistaajuutta fc, on kokoonpuristuvaa tyyppiä, jossa putkessa 10 oleva neste 12 käyttäytyy kokoonpuristuvaa ympäristöä vastaavalla tavalla. Tässä tyypissä nestepatsaan muoto muuttuu ja paine vaihtelee putken koko pituudella.

: 30 Koe osoittaa siis, että kokoonpuristuvan ja kokoon- puristumattoman tyypin välillä on tietyt yhteydet. Siis, jos paine on staattisessa tilassa samanlainen nestepatsaan joka kohdassa, jo pienistä taajuuksista, kuten 1 Hz alkaen, kokoonpuristuvuuden vaikutukset voidaan todeta ja - 35 nähdä, että nämä vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä 7 85228 suurempi herätys-taajuus f on. Kun kokoonpuristuvuus saa aikaan lisäjoustavuuden, kokoonpuristumattoman tyypin fx ja kokoonpuristuvan tyypin fc ominaistaajuudet pyrkivät pienentymään herätystaajuuden f mukaan.

5 Tämä teoreettinen analyysi vahvistetaan kuviossa 3, joka esittää ominaistaajuuksien fp vaihteluita herätystaa-juuden f funktiona. Tarkemmin sanottuna tämä kuvio esittää kokoonpuristumattoman tyypin ominaistaajuuden f* vaihteluita ja kokoonpuristuvan tyypin ominaistaajuuden fc vaih-10 teluita herätystaajuuden f funktiona.

Tämä käyrä voidaan saada kokeellisesti spektriana-lysaattorilla, jolla suoritetaan taajuusvaihto esimerkiksi 0 - 15 Hz. Analysaattorin muistiin tallennetaan siis tietty määrä peräkkäisiä spektrejä. Näin muistiin tallen-15 netuista arvoista lähtien voidaan saada selville ominaistaajuuksien ft ja fc erilaisten harmonisten komponenttien kehitys. Näin saaduista käyristä vähennetään välittömästi etsityt ominaistajuudet.

Kun taajuus fx tai fc vastaa herätystaajuutta f tai 20 sen jonkin harmonisen komponentin taajuutta, putkessa olevan nesteen liike lisääntyy. Tällöin on päästy resonanssi-tilaan. Tämä tilanne esiintyy käyrien fx ja fc leikatessa suoran dt, jonka kaltevuus on 1, suoran d2, jonka kaltevuus on 2 jne., kuvion 3 esittämällä tavalla.

; 25 Harmonista komponenttia 1 koskevat resonanssitaa- juudet ovat siis kuviossa 3 olevien pisteiden K ja L taajuuksia ja harmonista komponenttia 2 koskevat resonanssi-taajuudet ovat pisteiden M ja N taajuuksia.

Toisaalta kokoonpuristumattoman tyypin ominaistaa-30 juus f* vastaa massa-jousijärjestelmää. Tämä ominaistaajuus saadaan siis yhtälöstä f^ =2^ \J ' ^ossa m vastaa liikkuvan nesteen massaa, koska k on jäykkyys, joka : 35 riippuu laitteen joustolaitteen kalibroinnista ja nesteen 12 jousto-ominaisuuksista, esimerkiksi sen tilavuusmoduu- 8 85228 lista. Laitteen 28 koon säätäminen mahdollistaa siis ko-koonpuristumattoman tyypin taajuuden f1 muuttamisen halutulla tavalla.

Tämä piirre on esitetty myös kuviossa 3, jossa on 5 kolme erilaista käyrää taajuuden fx kehityksestä herätys-taajuuden f funktiona näiden kolmen käyrän vastatessa joustolaitteen 28 joustavuuden X kolmea eri arvoa. Nämä kolme arvoa on esitetty kuviossa 3 viitekirjäimillä X2, X2 ja X3.

10 Kuten kuviossa 3 yhtenäisellä viivalla esitetään, on siis laitteen 28 joustavuuden arvo X2, jolla järjestelmä, joka on herätetty taajuudella fe, joka vastaa nesteen 12 ja putken 10 muodostaman järjestelmän kokoonpuristumat-toman tyypin resonanssitaajuutta ja tämän taajuuden harmo-15 nisen komponentin 2 taajuutena on kokoonpuristuvan tyypin resonanssitaajuus. Kokoonpur is tumat toman tyypin resonanssi saadaan kuvion 3 pisteessä K ja kokoonpuristuvan tyypin resonanssi saadaan vastaavasti saman kuvion pisteestä N. Kun nestepatsas pannaan liikkeelle tällä erikoistaajuudel-20 la, joka on merkitty fe kuviossa 3, voidaan saada tehokkaita paineaaltoja.

Lisäksi nämä amplifikaatiovaikutukset saadaan suhteellisen pienellä herätystaajuudella fe, joka on nimenomaan pienempi kuin harmonisen komponentin 1 herätystaajuus 25 ja vastaa kokoonpuristuvan tyypin resonanssia (pisteen L taajuus kuviossa 3). Tämän ratkaisun etuna on, että se vähentää putken mekaaniseen kestävyyteen liittyviä ongelmia, jotka lisääntyvät taajuuden lisääntyessä.

Keksintö ei ole kuitenkaan rajoitettu kokoonpuris-30 tumattoman tyypin resonanssitaajuuden harmonisen komponentin 2 ja kokoonpuristuvan tyypin resonanssitaajuuden harmonisen komponentin päällekkäisasetteluun kuviossa 3 esitetyllä tavalla. Näin ollen tietty verrannaisvaikutus, vaikka sen teho onkin rajoitetumpi, voidaan saada, kun 35 kuviossa 1 esitetyn joustolaitteen 28 joustavuus X säädetään niin, että kokoonpuristumattoman tyypin resonans- g 85228 sitaajuuden harmonisten komponenttien 1 tai 3 taajuus vastaa kokoonpuristuvan tyypin resonanssitaajuuden harmonista komponenttia 1.

On muuten selvää, että toivottu vaikutus vaihtelee 5 pituussuuntaisten paineaaltojen harmonisten komponenttien määrän mukaan. Tämän vuoksi keksinnön mukainen aukaisulai-te 16 on suunniteltu saamaan aikaan paljon harmonisia komponentteja sisältävä pulssijono.

Tässä keksinnön suositettavassa suoritusmuodossa, 10 jonka mukaan aukaistavassa putkessa olevan nestepatsaan liikkuminen saadaan aikaan muodostamalla kuvion 1 laitteeseen 16 riittävä pulssijono, Fourierin sarjana tapahtuva, tämän pulssijonon hajottaminen osoittaa, että eri harmonisten komponenttien merkitys vaihtelee jokaisen 15 pulssin kestoajan I ja pulssijonon periodin T välisen suhteen arvon mukaan (kuvio 4). Keksinnön erään mielenkiintoisen näkökohdan mukaan täksi suhteeksi valitaan mieluimmin I/T, jotta kokoonpuristumattoman tyypin resonanssitaa-juuden harmoninen komponentti n, joka on kokoonpuristuvan 20 tyypin resonanssitaajuuden harmonisen komponentin 1 yläpuolella, on mahdollisimman tärkeä.

Kuviossa 2 esitetty tapaus (n - 2), joka on esimerkkinä, aiheuttaa sen, että suorakaiteen muotoista pulssijonoa varten valitaan suhteeksi I/T, jonka intervalli on . 25 0,20 - 0,30 tai 0,7 - 0,8.

Sen sijaan silloin, kun n - 3 ja aina suorakaide-pulssien muodostamaa pulssijonoa varten suhteeksi I/T valitaan mieluimmin 0,45 - 0,55 tai sen asemesta 0,12 - 0,22 tai 0,78 - 0,88.

30

Claims (11)

1. Nesteellä (12) täytetyn putken (10) kaukoaukai-sumenetelmä, tunnettu siitä, että putken (10) toi-5 seen päähän suunnataan paljon harmonisia komponentteja käsittäviä pituussuuntaisia paineaaltoja herätystaajuudella (fe), joka vastaa nesteellä (12) täytetyn putken (10) muodostaman järjestelmän kokoonpuristumattoman tyypin harmonisen komponentin resonanssitaajuutta, kun tämän järjes-10 telmän joustavuus on säädetty niin, että tämän herätys-taajuuden (f.) harmoninen komponentti (n) vastaa järjestelmän kokoonpuristuvan tyypin resonanssitaajuuden harmonista komponenttia 1, jolloin n on kokonaisluku, joka on ainakin 1.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että putken (10) päähän suunnataan paineaaltoja, jotka paljon harmonisia komponentteja käsittävä pulssijono muodostaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n-20 n e t t u siitä, että järjestelmän joustavuus säädetään niin, että kokoonpuristumattoman tyypin resonanssitaajuuden harmoninen komponentti 1 käsittää harmonisen komponentin 1, jonka taajuus vastaa kokoonpuristuvan tyypin resonanssitaaj uuden harmonisen komponentin 1 taajuutta ja että . 25 yhden pulssin kestoajan (I) ja paineaaltojen periodin (T) välinen suhde säädetään sellaiseen arvoon, jossa pulssijonon Fourier-sarjan kehityksen harmonisen komponentin 1 kerroin on maksimaalinen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, t u n-30 n e t t u siitä, että järjestelmän joustavuus säädetään niin, että kokoonpuristumattoman tyypin resonanssitaajuuden harmoninen komponentti 1 käsittää harmonisen komponentin 2, jonka taajuus vastaa kokoonpuristuvan tyypin resonanssi taajuuden harmonisen komponentin 1 taajuutta ja että 35 yhden imupulssin kestoajan (I) ja paineaaltojen periodin (T) välinen suhde säädetään sellaiseen arvoon, jossa puis- 11 85228 sijonon Fourier-sarjan kehityksen harmonisen komponentin 2 kerroin on maksimaalinen.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestelmän joustavuus säädetään 5 niin, että kokoonpuristumattoman tyypin resonanssitaajuuden harmoninen komponentti 1 käsittää sellaisen harmonisen komponentin 3, jonka taajuus vastaa kokoonpuristuvan tyypin resonanssitaajuuden harmonista komponenttia 1 ja että yhden impulssin kestoajan (I) ja paineaaltojen periodin 10 (T) välinen suhde säädetään sellaiseen arvoon, jossa puls sijonon Fourier-sarjan kehityksen harmonisen komponentin 3 kerroin on maksimaalinen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että herätystaa j uus on 15 resonanssilla (f) alle 20 Hz.

7. Laite nesteellä (12) täytetyn putken (10) aukai semiseksi jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kauko-aukaisumenetelmän avulla, tunnettu siitä, että tämä laite (16) käsittää mäntä-sylinterilaitteen (18), 20 jonka yksi kammio (24) voidaan yhdistää putkeen (10), tämän mäntä-sylinterilaitteen käsittäessä männän (20), joka liikkuu edestakaisin, mainitun liikkeen ollessa saatu aikaan sylinterimoottorilla (36) mekaanisen kytkennän (46) välityksellä ja tämän liikkeen saadessa aikaan järjestel-25 mässä paineaaltoja, sylinterimoottorin (36) syötön tapahtuessa hydraulisesta painelähteestä (52) servoventtiilillä (54), jota ohjataan säätimellä (56), joka reagoi niihin lähtösignaaleihin, joita ainakin yksi sylinterimoottoriin (36) yhdistetty ilmaisin (58) antaa ja niihin tulosignaa-30 leihin, joita signaaligeneraattori (60) antaa, niin että mäntä-sylinterilaitteen (18) kammiossa (24) olevat paineaallot tulevat muodoltaan paljon harmonisia komponentteja käsittäviksi aalloiksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -35 n e t t u siitä, että se käsittää lisäksi säädettävän i2 B5228 joustolaitteen (28), joka on yhteydessä mäntä-sylinteri-laitteen (18) kammioon (24).

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että säädin (56) reagoi niihin 5 lähtösignaaleihin, joita paineilmaisin ja sylinterimoot-torin (36) männän (38) siirtymisen ilmaisin antavat.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että on järjestetty varmuus-laitteet, jotka katkaisevat sylinterimoottorin (36) syö- 10 tön, kun ilmaisin (62), joka reagoi mäntä-sylinterilait-teen (18) kammiossa (24) olevaan paineeseen, ilmaisee tämän paineen ylittävän määrätyn painekynnyksen ja myös silloin, kun paineaaltojen taajuus, joka mitataan signaaligeneraattorilla (60), ylittää määrätyn taajuuskynnyksen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tun nettu siitä, että paineeseen reagoiva ilmaisin on paineilmaisin (62). 13 65228