FI85147C - Foerfarande foer framstaellning av karboxylsyraesterderivat av deglukoteikoplanin. - Google Patents

Description

85147 MENETELMÄ DEGLUKOTEIKOPLANIINIEN KARBOKSYYLIHAPPOESTERI-

JOHDANNAISTEN VALMISTAMISEKSI

Tämä keksintö koskee menetelmää antibiootin peptidisen osan karboksyylihappoesterijohdannaisten valmistamiseksi, joka antibiootti on kaavan (I) mukainen teikoplaniini ΛΛ Cl

OA I

”\ nrVYTX , Yr" Y ·, Y s

-V^rrV V ϊ X 8 4 X

YYi Yl [ il

OH

jossa R tarkoittaa (C1-C12)alkyyliä, hydroksi(C1-C12)alkyyliä, (Οχ—Cs ) alkoksi(C1-C12)alkyyliä, halo (C^-Cj^) alkyyliä/' ryhmää, jonka kaava on N- (0^^-022) alkyyli jossa R2 ja R3 tarkoittavat kumpikin toisistaan riippumatta vetyä tai (Οχ-04)alkyyliryhmiä tai R2 ja R3 yhdessä viereisen typpiatomin kanssa tarkoittavat 5-7-jäsenistä aromaattista ryhmää, joka on pyrrolyyli, pyridyyli, pyrroli-dinyyli, pyridinyyli, piperatsinyyli, imidatsolyyli, pyri-midinyyli, pyridatsyyli, oksatsolyyli, oksatsolidinyyli, imidatsolinyyli, pyratsolidinyyli, tiatsolyyli, tiatsoli-nyyli, tiatsolidinyyli, atsepinyyli, diatsepinyyli, tiatse-pinyyli tai morfolinyyli, tai R tarkoittaa ryhmää, jonka kaava on 2 85147 H-[0(CH2)m]-n tai (C1-C3)alkyyli[0(CH2)m]-n joissa m tarkoittaa kokonaislukua 2 tai 3, n on kokonaisluku 1-10 ja ryhmän —(CH2)— vetyatomeista yksi voi olla substituoitu metyyliryhmällä; (C2-C10)alkanoyylioksime-tyyliä, fenyyliä, fenyyliä, joka on substituoitu yhdellä tai kahdella substituentilla, jotka ovat kloori, bromi, jodi, (C^-C^) alkyyli, hydroksi, (C^-Cj )alkoksi, (Cj-C^Jal-kyylitio tai nitro; fenyyli(C^-Cg)alkyyliä tai substituoi-tua fenyyli(C^-Cg)alkyyliä, jossa fenyyliryhmä on substituoitu yhdellä tai kahdella substituentilla, jotka ovat kloori, bromi, jodi, (C]_-C4) alkyyli, hydroksi, (C^-Cgjal-koksi, (C1-C4)alkyylitio tai nitro, R1 tarkoittaa vetyä tai aminosuojaryhmää ja A, B ja Z tarkoittavat jokainen toisistaan riippumatta vetyatomia, ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien happoadditiosuo-lojen valmistamiseksi.

Tässä käytetty sanonta "alkyyli" tarkoittaa sekä suoria että haarautuneita hiilivetyryhmiä, erityisesti "(C1-C12)-alkyyli" tarkoittaa suoraa tai haarautunutta, alifaattis-ta, 1-12 hiiliatomia sisältävää hiilivetyketjua, kuten metyyliä, etyyliä, propyyliä, 1-metyylietyyliä, butyyliä, 1-metyylipropyyliä, 1,1-dimetyylietyyliä, pentyyliä, 1-metyy-libutyyliä, 2-metyylibutyyliä, l-heksanyyliä, 2-heksanyy-liä, 3-heksanyyliä, 3,3-dimetyyli-l-butanyyliä, 4-metyyli- 1- pentanyyliä, 3-metyyli-l-pentanyyliä, 2,2-dimetyyli-3-pentanyyliä, 2,4-dimetyyli-3-pentanyyliä, 4,4-dimetyyli- 2- pentanyyliä, 5-metyyli-2-heksanyyliä, 1-heptanyyliä, 2-heptanyyliä, 5-metyyli-l-heksanyyliä, 2-etyyli-l-heksanyy-liä, 2-metyyli-3-heksanyyliä, 1-oktanyyliä, 2-oktanyyliä, 2-syklopentyylietanyyliä, l-nonanyyliä, 2-nonanyyliä, 1-dekanyyliä, 2-dekanyyliä ja 3-dekanyyliä, 1-undekyyliä, 2-dodekyyliä ja vastaavia, kun taas "(C^-C^Jalkyyli" tar- 3 85147 koittaa suoraa tai haarautunutta, 1-4 hiiliatomia sisältävää hiilivetyketjua; käsitteellä "(C^-Cg)alkoksi" tarkoitetaan 1-3 hiiliatomia sisältävää alkoksiryhmää, t.s. nietoksia, etoksia, n-propyylioksia, isopropyylioksia.

Käsite "(C2-C10)alkanoyylioksimetyyli" tarkoittaa alkano-yylioksimetyyliryhmää, jossa alkanoyyliosa tarkoittaa suoraa tai haarautunutta, 2-10 hiiliatomia sisältävää alkano-yyliryhmää.

Tyypillisiä esimerkkejä (C2-C10)alkanoyylioksimetyyliryh-mistä ovat: asetyylioksimetyyli, n-propionyylioksimetyyli, butyryylioksimetyyli, 2-metyylipropanyylioksimetyyli, pen-tanoyylioksimetyyli, 2-metyylibutanoyylioksimetyyli, hek-sanoyylioksimetyyli, 3-metyylipentanoyylioksimetyyli, 2,2-dimetyylipropanoyylioksimetyyli, pivaloyylioksimetyyli, 3,3-dimetyylibutanoyylioksimetyyli, 2,2-dimetyylipentano-yylioksimetyyli ja vastaavat.

Käsite "halo(C^-C^2)alkyyli" tarkoittaa mono- tai polyha-logenoitua, 1-12 hiiliatomia sisältävää alkyyliryhmää, > jossa halogeeniatomia on kloori, fluori tai bromi. Esi merkkejä halofC^-C^)alkyyliryhmistä ovat: monokloorietyy-li, dikloorietyyli, trifkloorietyyli, dikloorifluorietyy-li, difluorikloorietyyli, difluorietyyli, trifluorietyyli, diklooripropyyli, 1,1,1,3,3,3-heksafluori-2-propyyli, mo-noklooributyyli, difluoributyyli tai trifluoributyyli ja tetrafluoributyyli ja vastaavat.

Sanonnalla "p-poly-haloiC-L-C^jalkyyli" tarkoitetaan erityisesti halo(C^-C^)alkyylijohdannaisia, joissa on ainakin yksi halogeeniatomi alkyyliketjun β-asemassa.

Käsite "substituoitu fenyyli" tarkoittaa fenyylitähdettä, joka on substituoitu yhdellä tai kahdella substituentilla, jotka ovat: kloori, bromi, jodi, (C^-C^Jalkyyli, hydroksi, 4 85147 (C^-C^)alkoksi , (C^-C^)alkyylitiö , nitro tai trifluori-metyyli.

Esimerkkejä alkyyliryhmi11ä substituoidusta fenyylistä ovat: bentsyyli, m-klooribentsyyli, o-f1uoribentsyyli, 5 m-fluoribentsyyli, p-f1uoribentsyyli, m-metyylibentsyyli, m-metoksibentsyyli, o-etoksibentsyyli, m-butoksibentsyyli, p-tert.-butoksibentsyyli, p-tert.-butyylibentsyyli, fene-tyyli , p-kloorifenetyyli, m-kloorifenetyyli , o-metoksifenetyyl i, m-metoksifenetyyli, o-propyylifenetyyli , o-etoksi-10 fenetyyli, p-f1uorifenetyyli, p-bromifenetyyli, o-propoksi-fenetyyli, o-butoksifenetyyli , 1-(p-isopropyylifenyyli)etyyli, 3-fenyyli- 1-propyyli, 2-fenyyli-1-propyyli , 4-fenyyli--1-butyyli ja 3-fenyyli- 1-butyyli ja vastaavat.

Käsitteet "teikoplaniininukleoni", "deglukoteikoplaniini", 15 "teikoplaniinin aglykoniosa" ja "deglukoteikoplaniiniosa" tarkoittavat teikoplaniini-nimi sen antibiootin heptapeptidi s -tä jäännöstä ja voidaan esittää edellä esitetyllä kaavalla (I), jossa R ja R1 ovat vetyatomeja ja A, B ja Z tarkoittavat jokainen, toisistaan riippumatta, vetyatomia.

20 Kaavan (I) mukaiset yhdisteet sisältävät emäksisen funktion, joka kykenee muodostamaan suoloja ja siitä johtuen ne voidaan muuttaa farmaseuttisesti hyväksyttäviksi happo-additiosuoloikseen alalla sinänsä tunnettujen menetelmien mukaisesti.

25 Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden tyypillisiä ja sopivia happoadditiosuoloja ovat sellaiset suolat, jotka muodostetaan standardi reaktiolla sekä orgaanisten että epäorgaanisten happojen kanssa, kuten esimerkiksi kloorivety-, rikki-, fosfori-, etikka-, meripihka-, sitruuna-, maito-, 30 maleiini-, fumaari-, palmitiini-, kooli-, pamoe-, lima-, glutamiini-, kamferi-, glutaari-, glykoli-, ftaali-, viini-, lauriini-, steariini-, salisyyli-, metaanisulfoni-, bentseenisulfoni-, sorbiini-, pikriini-, bentsoe-, kane- 11 5 85147 lihapon ja vastaavien happojen kanssa.

Keksinnön mukaisten vapaiden aminoyhdis te iden muuttaminen vastaaviksi happoadditiosuoloiksi ja päinvastoin, t.s, keksinnön mukaisen yhdisteen happoadditiosuolan muuttami-5 nen ei-suolamuotoon tai vapaan aminon muotoon, ovat alan ammattimiehelle tunnettua tekniikkaa ja kuuluvat myös tämän keksinnön piiriin.

Koska kaavan (I) mukaiset yhdisteet ja niiden suolat ovat ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia, on sillä mitä tässä 10 hakemuksessa sanotaan käsiteltäessä kaavan (I) mukaisten yhdisteiden biologisia aktiivisuuksia, ymmärrettävä tarkoitettavan myös niiden farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja ja päinvastoin.

Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat käyttökelpoisia puoli-15 synteettisinä, antibakteerisina aineina tai tällaisten aineiden välituotteina. Ne ovat teikoplaniiniantibioottien aglukoni-nukleonin johdannaisia; erityisesti tämän keksinnön mukaiset yhdisteet ovat teikoplaniini-aglykoniosan karbok-sifunktion esteri johdannaisia (t.s. deglukoteikoplaniini-20 estereitä), N-suojattu deglukoteikoplaniini tai N-suojat-tuja deglukoteikoplaniiniestereitä. Kaikilla näillä yhdisteillä on antimikrobinen aktiivisuus; kuitenkin N-suojattu deglukoteikoplaniini ja N-suojatut deglukoteikoplaniini-esteri johdannaiset ovat pääasiassa käyttökelpoisia väli-25 tuotteina valmistettaessa antimikrobisesti aktiivisia deglukoteikoplaniiniestereitä.

Teikoplaniini on kansainvälinen, rekisteröimätön nimi (INN) antibiootille, jota aikaisemmin kutsuttiin teikomy-siiniksi, joka saadaan viljelemällä kantaa Actinoplanes 30 teichomyceticus nov. sp. ATCC 31121 vi1jelyalus tässä , joka sisältää assimiloituvat hiili- ja typpilähteet ja epäorgaanisia suoloja (katso US-patentti No 4,239,751). Edellä mainitussa patentissa kuvatun menetelmän mukaisesti anti- 6 85147 bioottikompl eksi , joka sisältää teikomysiini A^:n, Ä2'.n ja A^rn, otetaan talteen erotetusta käymisliemestä uuttamalla sopivalla, veteen liukenemattomalla, orgaanisella liuottimellä ja seostamalla uuttoliuottimesta tavanomai-5 silla menetelmillä. Teikomysiini A^, joka on eristetyn antibioottikompleksin päätekijä, erotetaan sen jälkeen muista tekijöistä pyiväskromatografisesti Sephadex ® -pylväässä.

GB-patentti hakemusj uikaisussa No 2121401 esitetään, että 10 antibioottinen teikomysiini A^ on itse asiassa viiden, läheisen yhdessä muodostuneen pääkomponentin muodostama seos.

Viimeisimpien rakennetutkimusten mukaan on mahdollista esittää teikoplaniini A2:n (aikaisemmin teikomysiini A2) 15 pääkomponentit 1, 2, 3, 4 ja 5 edellä esitetyllä kaavalla (I), jossa R ja ovat vety, A on N-^(C^q-C^)alifaatti-nen asyyli]-/3-D-glukoosiaminyyliryhmä, B on N-asetyyli--/3-D-glukoosiaminyyl iryhmä ja Z on o<,-D-mannosyyl iryhmä. Kaikki nämä sokeriosat, kun niitä esiintyy, ovat s i -20 toutuneet teikoplaniini-nukleoniin 0-glykosidisi11 a sido k s i 1 la.

Lisäksi on havaittu, että on mahdollista muuttaa teiko-planiini, sen puhdas tekijä tai minkä tahansa, mainittujen tekijöiden seos missä tahansa suhteessa yksittäisik-25 si, antibioottisiksi tuotteiksi hydrolysoimalla selektiivisesti yksi tai kaksi sokeriosaa. Nämä ovat nimeltään antibiootti L 17054 ja antibiootti L 17046 ja ne on kuvattu EP-hakemusjulkaisussa No 0119575 ja vastaavasti EP-ha k emu sjulkaisussa No 01 1 9574.

30 Edulliset hydrolyysioiosuhteet antibiootti L 1 7054:n valmistamiseksi ovat: noin 0,5 N kloorivetyhappo lämpötilassa 70°C - 90°C ja reaktioaika on tavallisesti 15-90 minuuttia.

7 85147

Antibiootti L 17054 on esitetty edellä esitetyllä kaavalla (I), jossa R ja ovat vetyatomeja ja A on vetyryhmä, B on N-asetyyl i-/3-D-g 1 ukoosiaminyyl i ja Z on ^-D-manno-syyli , jossa sokeriosat ovat sitoutuneet peptidiseen nuk-5 leoniin 0-glykosidi sella sidoksella.

Edulliset hydrolyysioiosuhteet antibiootti L 17046:n valmistamiseksi ovat: noin 1-3 N kloorivetyhappo, lämpötilassa 50°C - 90°C ja reaktioaika on tavallisesti 30-60 minuuttia.

10 Antibiootti L 17046 on esitetty edellä esitetyllä kaavalla (I), jossa R ja R^ ovat vetyatomeja, A ja Z tarkoittavat kumpikin, toisistaan riippumatta, vetyatomia, ja B on N-asetyyli-/3-D-glukoosiaminyyli, jossa sokeriosa on titoutunut peptidiseen nukleoniin 0-glykosidisella si-15 doksel1 a.

Teikoplaniiniyhdisteiden kaikkien sokeriosien täydellinen, selektiivinen poislohkaisu tuottaa aglykonimolekyy-1in, jota kutsutaan antibiootti L 1 7392 tai deglukoteiko-planiini, ja se on esitetty edellä esitetyllä kaavalla 20 (I), jossa R ja R^ ovat vetyatomeja ja A, B ja Z tarkoit tavat jokainen, kukin erikseen, vetyatomia.

Yhdiste, jolla on sama rakennekaava, on esitetty EP-hakemusjulkaisussa No 0090578 ja on nimeltään anti biootti A 41030:n tekijä B.

25 Tämä aine saadaan mikrobiologisella menetelmällä, jossa kantaa Streptomyces virginiae NRRL 12525 tai Streptomy-ces virginiae NRRL 15156 viljellään sopivassa kasvualustassa, antibiootti A 41030 eristetään, puhdistetaan ja erotetaan komponenteikseen, tämä antibiootti on ainakin 30 seitsemän tekijän kompleksi, sisältäen antibiootti A 41030:n tekijän B.

s 85147

Kaikki edellä mainitut yhdisteet, t.s. teikoplaniini , teikoplaniinin tekijä, mainittujen tekijöiden seos missä tahansa suhteessa, antibiootti L 17054, antibiootti L 17046 ja antibiootti L 17392 ovat lähtöaineita keksinnön 5 mukaisten esteri johdannaisten valmistamiseksi. Selityksen helpottamiseksi tässä selityksessä, mitä tahansa edellä mainituista lähtöaineista, t.s. teikoplaniinikömpieksia , joka saadaan US-patentin No 4,239,751 mukaan, sen mitä tahansa edelleen puhdistettua muotoa, edellä esitetyn kaavan 10 (I) mukaista yhdistettä, jossa R ja R ovat vety, A tarkoit taa vetyä tai jiCjg-C.j j )al ifaattinen asyyl jj- /o-D-glukoosi-aminyyliä, B tarkoittaa vetyä tai N-asetyyli-/3-D-glukoo-siaminyyliä ja Z tarkoittaa vetyä tai o(-D-mannosyyliä, tai niiden mitä tahansa seosta missä tahansa suhteessa, 15 kutsutaan yleisesti "teikoplaniinin kaltainen yhdiste" tai "teikoplaniinin kaltainen aine".

Tyypillisiä ja edullisia esimerkkejä (C 10"C11 )alifaatti-sista asyyliryhmistä ovat n-dekanoyyli-, 8-metyylinonano-yyli-, Z-4-dekenoyyli-, 8-metyylidekanoyyli- ja 9-metyy-20 1idekanoyyliryhmät.

Kaavan (I) mukaiset deglukoteikoplaniiniesterit valmistetaan suorittamalla sopivalle teikoplaniinin kaltaiselle aineelle esteröinti kontrolloiduissa olosuhteissa.

Nämä esteröintiolosuhteet riippuvat spesifisen teikopla-25 niinin kaltaisen aineen luonteesta, jota käytetään lähtöaineena, ja tietyssä määrin halutusta, spesifisestä esteristä.

Yleensä esteröintimenetelmän reaktio-olosuhteet ovat sellaiset, että "teikoplaniini-nukleoni" ei muutu ja silloin 30 kun lähtöaineena käytetyn teikoplaniinin kaltaisen aineen substituentit A, B ja Z eivät kaikki ole vetyatomeja, esteröinti reaktion olosuhteet ovat sellaiset, että lähtöaineen kaikki sokeri osat hydrolysoituvat ennen kuin pää- 9 85147 reaktio on tapahtunut täydellisesti.

Tämän vuoksi tämän keksinnön eräänä kohteena on menetelmä, deglukoteikoplaniiniesterin valmistamiseksi, jossa menetelmässä : 5 a) teikoplaniinin kaltainen aine, jolle on tunnusomaista, että siinä on vapaa tai aktivoitu karboksyylihappo-funktio, saatetaan alttiiksi kontrolloidulle esteröinti- menetelmälle, ia b) kun lähtöaine on kaavan (I) mukainen yhdiste, jossa 10 ainakin yksi ryhmistä A, B ja Z on sokeriosa, käytetään reaktioväliainetta, joka kykenee selektiivisesti hydrolysoimaan teikoplaniini-nukleonin sokerisubstituentit vaikuttamatta tei koplani i ni-nukleoni in tai uuteen , muodostuneeseen karboksyylihappoesterifunktioon.

15 Alan ammattimiehelle on selvää, että teikoplaniinin kaltaiset substraatit omaavat vapaan amiinisen funktion, joka voi häiritä reaktiota ja siksi eräissä tapauksissa on tarpeen suojata tämä aminofunktio ennen kuin esteröintimenetelmä aloitetaan.

20 N-suojaryhmä, jota voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä, on jokin alalla tunnetuista N-suojaryhmistä, kuten jokin viitekirjoissa mainituista (katso esimerkiksi T.W. Greene, "Protective Groups in Organic Synthesis", John Wiley and Sons, New York, 1981, 25 s. 323-326, ja M. McOmie "Protecting Groups in Organic Chemistry", Plenum Press, New York, 1973) ja joka kykenee muodostamaan sidoksen teikoplaniinin kaltaisen johdannaisen aminoryhmien kanssa ja joka on pysyvä reaktio-prosessin olosuhteissa, eikä epäsuotuisasti häiritse - " 30 pääesteröintireaktiota ja on helposti reaktion lopussa poislohkaistavissa ja poistettavissa reaktiovällaineista, ilman että juuri muodostunut deglukoteikoplaniiniesteri-sidos muuttuu.

10 85 1 47

Tyypillisiä esimerkkejä N-suojaryhmistä, joita voidaan käyttää edullisesti tämän keksinnön menetelmässä, ovat karbamaatin muodostavat reagenssit, joita kuvaavat seuraa-vat oksikarbonyyliryhmät: 1,1-dimetyylipropynyylioksikar-5 bonyyli , tert.-butyylioksikarbonyyli , vinyylioksikarbonyy-li, ai 1yyli o k sikarbonyyli , kinnamyylioksikarbonyyli , 4,5--difenyyli-3-oksatsolin-2-oni , bentsyylioksikarbonyyli , p-nitrobentsyylioksikarbonyyli, 3,4-dimetoksi-6-nitro-bentsyylioksikarbonyyli, 2,4-diklooribentsyylioksikarbo-10 nyyli , 5-bentsiso-oksatso 1yylimetyy1iok sikarbonyy1i , 9- antryylimetyylioksikarbonyyli , difenyylimetyylioksikarbonyyl i, isonikotinyylioksikarbonyyli , S-bentsyyli o k sikarbonyyl i , ja vastaavat.

Muita sopivia N-suoja-aineitä ovat aldehydit tai ketonit 15 tai niiden johdannaiset, jotka kykenevät muodostamaan

Schiffin emäksiä suojattavan teikoplaniini-nukleonin ami-noryhmän kanssa.

Edullisia esimerkkejä tällaisista Schiffin emäksen muodostavista aineista ovat bentsyylialdehydit ja erityisen edul-20 linen on 2-hydroksibentsyyliaidehydi (saiisyylialdehydi).

Alan ammattimiehelle on selvää, että spesifisen N-suoja-ryhmän lopullinen valinta riippuu tietyn toivotun esterin ominaisuuksista. Itse asiassa tämän esterin tulisi olla pysyvä olosuhteissa, joissa N-suojaryhmät poistetaan. Kos-25 ka erilaisten N-suojaryhmien poisto-olosuhteet ovat tunnettuja, alan ammattimies pystyy valitsemaan sopivan suo-jaryhmän. Esimerkiksi, haluttaessa saada bentsyyliesteri , N-suojaryhmiä, jotka ovat poistettavissa katalyyttisesti hydraamalla, kuten bentsyylioksikarbonyyli , tulisi vält-30 tää, kun taas niitä N-suojaryhmiä, jotka ovat poistettavissa happamissa olosuhteissa, kuten tert.-butoksikarbo-nyyli , voidaan hyvin käyttää.

Yleiset menetelmät keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, käsittävät näin ollen N-suojatun tai 11 85147 vapaan ami no-teikoplaniinin kaltaisen yhdisteen reaktion alkoholin kanssa happamessa väliaineessa, tai N-suojatun deglukoteikoplaniinijohdannaisen reaktion aikyylihaioge-nidin (mieluimmin bromidin, kloridin tai jodidin) kanssa 5 sekä N-suojatun aktivoidun karbosyklisen funktion sisältämän deg 1ukoteikoplaniinisubstraatin reaktion valitun alkoholin kanssa.

Käsitteellä "aktivoitu karbosyklinen funktio" tarkoitetaan teikoplaniinin kaltaisen substraatin karboksifunktion deri -10 vointia, joka tekee tämän karboksifunktion reaktiokykyiseksi liittymään reagoivaan alkoholiin esteri sidoksen muodostamiseksi, joka on tunnusomainen tämän keksinnön mukaisille yhdisteille.

Karbosyklisen funktion edullisia "aktivointiaineita" tämän 15 keksinnön mukaisesti ovat karbonyylidi-imidijohdannaiset, kuten Ν,Ν'-disykloheksyylikarbodi-imidi, N,N'-di-isopropyy-1ikarbodi-imidi, ja vastaavat, jotka pystyvät muodostamaan reaktiokykyisen välituotteen, jota koska se on pysymätön, ei yleensä eristetä vaan saatetaan in situ reagoimaan vali-20 tun alkoholin kanssa, toivotun esterin muodostamiseksi.

Erityisesti kontrolloituja esteröintimenetelmiä, jotka ovat käyttökelpoisia keksinnön mukaisten deglukoteikopla-niiniesterijohdannaiSten valmistamiseksi, ovat esteröinti-reaktiot, joissa käytetään happamia, alkoholipitoisia olo-25 suhteita joko N-suojatun teikoplaniinin kai tai sen johdannaisen läsnäollessa tai mieluimmin vapaan teikoplaniinin kaltaisen johdannaisen läsnäollessa; esteröintireaktiot, joissa teikoplaniinin kaltainen substraatti saatetaan reagoimaan ylimäärän kanssa valittua alkanolia, jonka tulee 30 olla neste reaktioiämpöti1 assa, konsentroidun kloorivety-hapon läsnäollessa, ja joissa reaktioseos pidetään tyhjössä ja siihen lisätään aika ajoin pieni määrä liuotinta, joka pystyy muodostamaan minimaaliset atseotrooppiset seok-set veden kanssa, ja muodostunut atseotrooppi tislataan 12 8 5 1 47 pois alennetussa paineessa; N-suojatun deglukoteikoplanii-nijohdannaisen esteröintireaktiot sopivan alkoholisen substraatin, kuten fenolin tai substituoidun fenolin kanssa karbodi-imidin läsnäollessa, joka toimii karboksifunktion 5 aktivointiaineena; ja esteröintimenetelmät, joissa N-suojatun deglukoteikoplaniinijohdannaisen ai kaiimetal1i-, hopea- tai lyijysuola inertissä, orgaanisessa liuottimes-sa saatetaan reagoimaan kaavan R-X mukaisen halogenidin kanssa, jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä, lukuunotta-10 matta haiogeenialkyyliryhmiä, ja X on kloori- tai mieluimmin bromi- tai jodiatomi , mahdollisesti tertiäärisen amiinin, kuten trietyyliamiinin, pikoliinin tai vastaavan läsnäollessa.

Yleinen menetelmä kaavan (I) mukaisen yhdisteen valmistami-15 seksi, jossa alkoholinen jäännös on tilaa vievän (bulky) alkoholin, joka on neste reaktioiämpöti1assa ja veteen niukasti liukeneva tai käytännöllisesti katsoen veteen liukenematon, jäännös, käsittää siten teikoplaniinin kaltaisen yhdisteen reaktion sopivan, valitun alkoholin kanssa mine-20 raalihapon, mieluimmin vetyhalogenidin läsnäollessa. Reak-tiolämpötila on mieluimmin 50°C - 80°C. Edullisia vetyhalo-genideja ovat bromivety ja kloorivety, kloorivedyn ollessa ensisijainen valinta.

Tyypillisiä esimerkkejä kaavan (I) mukaisista estereistä, 25 jotka voidaan valmistaa tällä menetelmällä, ovat alkyyli-, (-C^)alkoksialkyyli- ja haloalkyyliesterit, joissa alkyy-liketju on suora tai haarautunut, 5-12 hiiliatomia sisältävä hi ilivetyketju, fenyylialkyyli-, substituoidut fenyy-1ialkyyliesterit, polyglykoliesterit, joissa alkoholisen 30 jäännöksen kaava on H-L0<CH2>ml-n jossa m tarkoittaa samaa kuin edellä ja n tarkoittaa samaa kuin edellä, mutta on suurempi kuin 1, ja polyoksiglykoli- is 85147 monoalkyylieetteri esterit, joissa alkoholisen jäännöksen kaava on (C1-C3)anyyli\o(CH2)ffll-n jossa m ja n tarkoittavat samaa kuin edellä.

5 Tilaa vieviä alkoholeja, joita mieluimmin käytetään tässä menetelmässä ovat täten kaavan RÖH mukaiset aikoholijohdannaiset, joissa R tarkoittaa (C^-C^Jal kyyl iä , (C^-C^Jalkok-si(Ci-Ci 2)aikyyliä, jossa on 4 tai useampia hiiliatomeja, haio(C^-C12)alkyyliä, fenyyli(C^-Cg)alkyyliä, substituoi-10 tua fenyyli(-Cg)alkyyliä, polyoksiglykolit tai polyoksi-glykolimonoalkyylieetterit, jotka edellä määriteltiin lukuunottamatta (C2-C3)glykoleja, jotka jäljempämä määritellään.

Mitä tahansa edellä lueteltua teikoplaniinin kaltaista 15 yhdistettä ja mitä tahansa niiden seosta voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisen menetelmän lähtöaineena.

Eräässä toisessa yleisessä menetelmässä kaavan (I) mukaisten estereiden valmistamiseksi, joissa alkoholinen jäännös on alholin jäännös, joka on neste reaktiolämpötilassa, lu-20 kuunottamatta (-C^)aikanoleja , /3-polyhalogeeni(-C^^)~ alkanoleja, fenolia, substituoituja, edellä määriteltyjä fenoleja, ( C2-C.j )gl ykol eja , t.s. sellaisia kaavan RÖH mukaisia glykoleja, joissa R tarkoittaa ryhmää, jonka kaava on 25 H-L0(CH2)mT-n jossa m on 2 tai 3 ja n tarkoittaa kokonaislukua 1, tei-koplaniin kaltainen yhdiste saatetaan reagoimaan ylimäärän kanssa sopivaa, kaavan RÖH mukaista alkoholia, jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä, lukuunottamatta seuraavia mer- 30 kityksiä: (-C )al kyyl i, /3-pol yhä 1 ogeeni ( -C^ 2 )al kyyl i , fenyyl i , substituoitu fenyyl i , 14 85147 Η-1°<«2>π,>η jossa m on 2 tai 3 ja n tarkoittaa kokonaislukua 1, happo-katalysaattorin, kuten 37-prosenttisen kloorivetyhapon läsnäollessa. Mieluimmin kaavan RÖH mukainen alkoholi on neste 5 reaktiolämpötilassa, niin että se voi toimia myös reaktio-väliaineena, ilman että lisätään toista, sopivaa liuotinta. Reaktio suoritetaan mieluimmin alennetussa paineessa. Reak-tiolämpötila on yleensä 50°C - 80°C, kun reaktiopaine on noin 20 mmHg. Tarvittaessa, lisätään aika ajoin 37-prosent-10 tisen kloorivetyhapon ja sopivan alkoholin seoksen annoksia, joilla korvataan haihtunut reaktioväliaine.

Sopivan inertin liuottimen, joka pystyy muodostamaan minimaalisen atseotrooppisen seoksen veden kanssa, annoksia lisätään myös, jonka jälkeen muodostunut atseotrooppi tis-15 lataan tyhjössä .

Tyypillisiä esimerkkejä liuottimista, jotka pystyvät muodostamaan minimaalisia atseotrooppisia seoksia veden kanssa, ovat bentseeni, tolueeni, butyylieetteri , hiilitetra-kloridi, kloroformi, sykioheksaani , 2,5-dimetyylifuraani , 20 heksaani, nonaani, m-ksyleeni ja vastaavat.

Nämä vuorottain tapahtuvat kloorivetyhappo/alkoholi-seokseniisäys , minimaalisen veden kanssa atseotroopin muodostavan, inertin liuottimen lisäys ja vesipitoisen atseotroopin tislaus toistetaan useita kertoja, kunnes reaktio 25 on tapahtunut täydellisesti (t.s. toivottua esteri johdannaista on tuotettu hyväksyttävät tai optimaaliset saannot).

Tyypillisiä esimerkkejä kaavan (I) mukaisista esteri johdannaisista, jotka voidaan valmistaa näiden menetelmien mukaisesti ovat: deglukoteikoplaniini-n-butyyliesteri , deglu-30 koteikoplaniini-1-metyylipropyyliesteri , deglykoteikoplani ini-1 ,1-dimetyyliesteri, deglykoteikoplani ini-pentyyliesteri, deglukoteikoplaniini-1-metyylibutyyliesteri, deglukotei koplaniini-2-metyy li butyyl iesteri, deglukoteikoplaniini- 15 851 47 -1-heksanyyli es teri, deglukoteikoplani i ni-2-heksanyyliesteri , deglukoteikoplaniini-3-heksanyyliesteri, degluko-teikoplani ini-3,3-dimetyyli-1-butanyyliesteri, deglukotei kopl ani i n i-4-metyyli-t-pentanyyliesteri, deglukoteiko-5 pi ani i ni-3-metyyli- 1-pentanyyliesteri, deglukoteikoplanii-ni-2,2-dimetyyli-3-pentanyyliesteri, deglukoteikoplaniini--2 ,4-dimetyyli-3-pentanyyliesteri, deglukoteikoplaniini--4,4-dimetyyli-2-pentanyyliesteri, deglukoteikoplaniini-5--metyyli-2-heksanyyliesteri, deglukoteikoplaniini-1-hepta-10 nyyliesteri, deglukoteikoplaniini-2-heptanyyliesteri, degl ukotei koplani ini-5-metyyli-1-heksanyyliesteri, deglukotei kopl an i ini-2-etyyli-1-heksanyyliesteri, deglukoteiko-plani i n i-2-metyyli-3-heksanyyliesteri, deglukoteikoplanii-ni-1-oktanyyliesteri , deglukoteikoplani i ni-2-oktanyyli es-15 teri, degl ukoteikopl ani ini-2-syklopentyylietanyyliesteri , deglukotei koplani ini-1-nonanyyliesteri, deglukoteikoplanii-ni-2-nonanyyliesteri, deglukotei koplani i n i- 1-dekanyyliesteri , deglukoteikoplaniini-2-dekanyyliesteri ja deglukoteikoplani ini-3-dekanyyliesteri , deglukoteikoplaniini-1-undekyy-20 liesteri, deglukoteikoplaniini-2-dodekyyliesteri , deglukoteikoplani i n i-bentsyyl i esteri , deg 1ukoteikoplaniini-m-kloo-ribentsyyliesteri, deglukoteikoplaniini-o-fluoribentsyyliesteri, deglukoteikoplaniini-m-fluoribentsyyliesteri , deglukoteikoplani ini-p-fluori bentsyyl iesteri, deglukoteikopla-25 niini-m-metyylibentsyyliesteri, deglukoteikoplaniini-m-me- toksibentsyyliesteri , deglukoteikoplaniini-o-etoksibentsyy-liesteri, deglukoteikoplaniini-m-butoksibentsyyliesteri, deglukoteikoplaniini-p-tert.-butoksibentsyyliesteri, de-glukoteikoplaniini-p-tert.-butyylibentsyyliesteri, deglu-30 koteikoplaniini-fenetyyliesteri, deglukoteikoplaniini-p- -kloorifenetyyliesteri, deglukoteikoplani ini-m-kloorifene-tyyliesteri, deglukoteikoplaniini-o-metoks ifenetyyliesteri , deglukoteikoplaniini-m-metoksifenetyyliesteri, deglukoteikoplaniini -o-propyylifenetyyliesteri, deglukoteikoplanii-35 ni-o-etoksifenetyyliesteri , deglukoteikoplaniini-p-fluori-fenetyyliesteri , deglukoteikoplaniini-p-bromifenetyyli- ie 85147 esteri , deglukoteikoplaniini-o-propoksifenetyyliesteri , deglukoteikoplaniini-o-butoksifenetyyli esteri , degluko-teikoplani ini-1-(p-isopropyylifenyyli)etyyliesteri , de-glukoteikoplaniini-3-fenyyli-1-propyyliesteri, degluko-5 teikoplaniini-2-fenyyli-1-propyyliesteri , deglukoteikoplani ini-4-fenyyli- 1-butyyliesteri ja deglukoteikoplaniini--3-fenyyli-1-butyyliesteri , deglukoteikoplaniini-2-kloori-etyyliesteri, deglukoteikoplaniini-2-bromietyyl iesteri, deglukoteikoplani ini -3-k1oori propyyliesteri, deglukotei-10 koplaniini-3-fluoripropyyliesteri , deglukoteikoplaniini- -4-bromibutyyliesteri, deglukoteikoplaniini-4-fluoributyy-1iesteri, deglukoteikoplaniini-5-jodipentyyliesteri, deglu-koteikoplani i ni-2-bromi-2-metyyli propyyliesteri, deglukotei kopl ani ini-3-kloori-2-metyylipropyyliesteri, degluko-15 teikoplaniini-4 - k 1oori-3-metyylibutyyliesteri ja näiden happoaddi ti osuolat.

Toinen yleinen menetelmä keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, lukuunottamatta niitä yhdisteitä, joissa R on halogeeni (C 1 ~C1 2 )aikyyliryhmä, käsittää N-suojatun 20 deglukoteikoplaniinin reaktion joko ei-suolamuodossa ja ve- tyha!ogenidiakseptorin läsnäollessa tai a 1 ka 1imetal1i-(K, Na, Cs) hopea- tai lyijysuolan muodossa kaavan RX mukaisen haiogenidijohdannaisen kanssa, jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä, lukuunottamatta halogeeni(C1-C12)alkyyliä , 25 ja X on kloori tai mieluimmin bromi tai jodi, inertissä orgaanisessa 1iuottimessa . Reaktioiämpöti1 a on noin -5°C - 50°C. Mieluimmin se on noin 15-20°C. Sen jälkeen N-suoja-tusta deglukoteikoplaniini esterijohdannaisesti poistetaan suojaryhmät edellä esitetyillä menetelmillä tai muuten tun-30 netulla tavalla.

Esimerkkejä sopivista, inerteistä, orgaanisista liuottimista ovat polaariset, aproottiset liuottimet, kuten dime-tyyliformamidi, dimetoksietaani, heksametyylifosforiamidi, dimetyylisulfoksidi , bentseeni, tolueeni ja vastaavat.

17 851 47

Esimerkkejä sopivista haiogeenivetyakseptoreista ovat ter-tiääriset, orgaaniset amiinit, kuten trietyyliamiini, pikoliini ja vastaavat sekä epäorgaaniset emäkset, kuten alka-1imetal1ikarbonaatit, esim. natrium- tai kaliumkarbonaatti.

5 Tyypillisiä esimerkkejä kaavan (I) mukaisista esteri johdannaisista, jotka voidaan valmistaa tämän menetelmän mukaisesti ovat: deglukoteikoplaniini-metyyliesteri, deglukotei-koplan i i ni-etyyliesteri, deglukoteikoplaniini-propyy1i este-ri, degl ukotei kopl ani ini-1-metyyl ietyyl iesteri, deglukoteikoplanii-10 ni-n-butyyliesteri, deglukoteikoplaniini-1-metyylipropyyli-esteri, deglukoteikoplaniini-1 ,1-dimetyylietyyliesteri, de-glukoteikoplaniini-pentyyliesteri , deglukoteikoplaniini-1--metyy1i butyyliesteri, deglukoteikoplaniini-2-metyyli butyy-liesteri, deglukoteikoplaniini-1-heksanyyliesteri , degluko-15 teikoplaniini-2-heksanyyliesteri , deglukoteikoplaniini-3- -heksanyyliesteri, deglukoteikoplaniini-3,3-dimetyyli-1-bu-tanyyliesteri, deglukoteikoplani i ni-4-metyyli-1-pentanyyli-esteri, deglukoteikoplaniini-3-metyyli-1-pentanyyliesteri , deglukoteikoplaniini-2,2-dimetyyli-3-pentanyyliesteri, de-20 glukoteikoplaniini-2,4-dimetyyli-3-pentanyyliesteri, deglukoteikoplani ini -4 ,4-dimetyyli-2-pentanyyliesteri, deglukotei kopl ani i ni -5-metyyl i -2-heksanyyl i esteri , deglukoteikopla -niini-1-heptanyyliesteri, deglukoteikoplaniini-2-heptanyy-1iesteri, deglukoteikoplani ini-5-metyyli-1-heksanyyliesteri, 25 deglukotei koplani i n i-2-etyyli-1-heksanyyliesteri, deglukotei kopl ani i ni -2-metyyli-3-heksanyyliesteri , deglukoteikoplani i ni -1 -oktanyyliesteri , deglukoteikoplaniini-2-oktanyyli-esteri, deglukoteikoplani i ni-2-syki opentyylietanyyliesteri, deglukoteikoplaniini-1-nonanyyliesteri, deglukoteikoplanii-30 ni-2-nonanyyliesteri , deglukoteikoplaniini-1-dekanyyliesteri , deglukoteikoplaniini-2-dekanyyliesteri ja deglukoteikoplani i ni-3-dekanyyliesteri, deglukotei koplaniini-1-unde-kyyliesteri, deglukoteikoplaniini-2-dodekyyliesteri , deglukoteikoplani ini-bentsyyl iesteri, deglukoteikoplaniini-m-35 -klooribentsyyliesteri, deglukoteikoplaniini-o-fluoribent- is 85147 syyliesteri, deglukote i koplani ini-m-fluori bentsyyli esteri, deglukotei koplan iini-p-fluoribentsyyli esteri, deglukoteikoplani ini-m-me tyyli bentsyyliesteri, deglukoteikoplaniini-m--metoksibentsyyliesteri, deglukoteikoplaniini-o-etoksibent-5 syyliesteri , deglukoteikoplaniini-m-butoksibentsyyliesteri , deglukoteikoplaniini-p-tert.-butoksibentsyyliesteri , deglu-koteikoplaniini-p-tert.-butyylibentsyyliesteri , deglukotei -koplaniini-fenetyyliesteri , deglukoteikoplaniini-p-kloori-fenetyyliesteri, deglukoteikoplaniini-m-kloorifenetyylies-10 teri , deglukoteikoplaniini-o-metoksifenetyyliesteri , deglukote ikoplaniini-m-metoksifenetyyliesteri, deglukoteikopla-niini-o-propyylifenetyyliesteri , deglukoteikoplaniini-o--etoksifenetyyliesteri , deglukoteikoplani ini-p-fluorifene-tyyliesteri , deglukoteikoplaniini-p-bromifenetyyliesteri, 15 deglukoteikoplaniini-o-propoksifenetyyliesteri, deglukotei-koplaniini-o-butoksifenetyyliesteri, deglukoteikoplaniini--1 -(p-isopropyy1ifenyyli)etyyliesteri, deglukoteikoplaniini--3-fenyyli-1-propyyliesteri, deglukoteikoplani i ni-2-fenyy-1i- 1-propyyliesteri, deglukoteikoplaniini-4-fenyyli-1-butyy-20 liesteri, deglukoteikoplaniini-3-fenyyli- 1-butyyliesteri ja näiden happoadditiosuolat.

Toisessa menetelmässä keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, saatetaan karboksiaktivoitu, N-suojattu degl ukoteikopl ani ini johdannainen reagoimaan sopivan ai koho-25 Iin kanssa inertissä, orgaanisessa 1iuottimessa.

Tämä menetelmä on erityisen käyttökelpoinen valmistettaessa kaavan (I) mukaisia yhdisteitä, joissa R on fenyyli , substituoitu fenyyli tai /^-(poly)halogeenialkyyli , ja yleensä jos kyseessä on steerisesti estyneet ryhmät, joiden val-30 mistuksessa esiintyy vaikeuksia tai edellä kuvatuilla menetelmillä saadaan erittäin alhaisia saantoja.

Tämän menetelmän mukaisesti saadaan N-suojattu deglukoteikoplani i n i ester i , josta voidaan suojaryhmät poistaa sinänsä tunnetuilla menetelmillä. Myös N-suojatun degluko- 19 851 47 teikoplaniinijohdannaisen "aktivointi" vaihe suoritetaan sinänsä tunnetuilla, edellä kuvatuilla ja alalla tunnetuilla menetelmillä. Vaihtoehtoisesti N-suojattu degluko-teikoplaniinijohdannainen ja sopiva alkoholi liuotetaan 5 inerttiin, orgaaniseen liuottimeen ja tähän lisätään kon-densointiaine, liuotettuna samaan liuottimeen. Joka tapauksessa reaktiolämpöti1 a on yleensä -5°C - huoneen lämpötila, mieluimmin 0°C - 15-20°C.

Inertit, orgaaniset liuottimet ovat polaarisia, aprootti-10 siä liuottimia, kuten edellä määriteltyjä, kun taas sopivia kondensointiaineita ovat edellä deglugoteikoplaniini-nukleonin karboksifunktion "aktivoinnin" yhteydessä esitetyt .

Tyypillisiä esimerkkejä kaavan (I) mukaisista esterijohdan-15 naisista, jotka voidaan valmistaa tämän menetelmän mukaisesti ovat: deglukoteikoplaniini-fenyyliesteri , deglukotei-koplanii ni-4-kloorifenyyliesteri, deglukoteikoplaniini-4--bromi fenyyliesteri, deglukoteikoplaniini-4-fluorifenyyli-esteri, deglukoteikoplaniini-3,4-dibromifenyyliesteri , de-20 glukoteikoplaniini-3,4-difluorifenyyliesteri, deglukoteiko-planiini-3,4-dikloorifenyyliesteri, deglukoteikoplaniini--3-bromi-4-kloori fenyyliesteri, deglukoteikoplaniini-2,4--dikloorifenyyliesteri , deglukoteikoplaniini-2,4-dibromi-fenyyli esteri, deglukotei koplani ini-2,4-difluori fenyyli-25 esteri, deglukoteikoplaniini-2,4,6-tribromifenyyliesteri , deglukotei koplani i ni-2,4,6-tri kloori fenyyliesteri, deglu-koteikoplani ini-4-metyyli-2-kloorifenyyliesteri, deglukotei kopl ani ini-4-metyyli-2-bromifenyyliesteri , deglukotei-koplaniini-4-metoksi-2-kloorifenyyliesteri, deglukoteiko-30 planiini-1-bromietyyliesteri, deglukoteikoplaniini-1 ,1- -dikloorietyyliesteri, deglukoteikoplaniini-1-fluorietyyli-esteri, deglukoteikoplaniini-1,1-difluorietyyliesteri , degl ukoteikopl ani ini-1-bromi-2-kloori etyyl iesteri, deglukotei koplaniini- 1,1-diklooripropyyliesteri , deglukoteiko-35 planiini-1-kloori-1-metyylietyyliesteri , deglukoteiko- 20 8 5 1 47 pl ani ini- 1,1-dikloori-2-metyyli propyy1iesteri , deglukotei-koplaniini-1-bromi-2-metyylipropyy1iesteri, deglukoteiko-planiini-1,1,1-trifluorimetyyliesteri, deglukotei koplani i-ni-1-kloorimetyyliesteri, N-suojatut välituotteet tällais-5 ten yhdisteiden valmistamiseksi ja niiden happoadditiosuo-1 at.

Kaavan (I) mukainen yhdiste, jossa R on N-(C^-C^Jal kyy! i tai 10 R3 R\© R3-- MC^-C^lalkyyl 1 R4^ 2 3 4 joissa R , R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, valmis-15 tetaan mieluimmin saattamalla vastaava vapaa amino (tai N- -suojattu) kloori-, bromi- tai jodi-(C^-C^^)a 1 kyy1i-deglukotei koplaniiniesteri reagoimaan sopivan amiinin kanssa, jonka kaava on r2. r2\

20 ^NH tai R3——^ N

3 ^ 4 ^ RJ R^ inertissä orgaanisessa 1iuottimessa , kuten dimetyyliformami-dissa, dimetoksietaanissa , dimetyylisulfoksidissa , bentsee-nissä, tolueenissa tai vastaavassa, tai ylimäärässä läsnä-25 olevaa amiinia, joka toimii reaktioliuottimena, lämpötilassa, joka on -5°C - huoneen lämpötila. Mieluimmin reaktio-lämpötila on +5°C - 20°C.

Alan ammattimiehelle on selvää, että reaktioaika edellä kuvatuissa esteröintimenetelmissä vaihtelee riippuen spe-30 sifisistä reakt i o-oi o su hteista ja käytetyistä lähtöaineista; kuitenkin koska keksinnön mukaiset yhdisteet sekä tei-koplaniinin kaltaiset lähtöaineet voidaan helposti todeta TLC- tai HPLC-menetelmäl1ä, tunnettua tekniikkaa voidaan

II

21 85147 käyttää reaktion seuraamiseen ja sen avulla voidaan määrittää koska reaktio on tapahtunut täydellisesti.

Esimerkki siitä, miten reaktiota voidaan seurata H PL C:11ä on seuraava: 5 reaktioseoksesta otetaan etukäteen määrättyinä aikoina noin 20 μ1:η näytteet, laimennetaan siten, että lopullinen konsentraatio on noin 2 mg/ml seoksessa, jossa on 0,2-prosenttista vesipitoista ammoniumformiaattia/asetonitrii-liä, 50:50 (til./til.), ja injektoidaan HPLC-systeemiin.

10 HPLC-systeemi on kromatograafi Varian 5000, joka on varustettu 20 pl:n si1 mukkainjektori11 a Rheodyne 7125; UV-de-tektorilla 254 nm ja esikoi onni 11 a , joka on pakattu Peri-sorb RP-8:11a Merck ( 30-40 μιπ), jota seuraa Hibar Merck-kolonni (25 cm), joka on pakattu LiChrosorb RP-8:11a 15 (10 Jim).

Eluentit: lineaarinen gradientti alkaen 5 %:sta B:tä A:ssa aina 60 %:iin B:tä A:ssa, 30 minuutissa, virtausnopeuden ollessa noin 3 ml/min;

Liuos A: 0,2-prosenttinen vesipitoinen ammoniumformiaatti; 20 Liuos B: asetonitriili.

Keksinnön mukaisten eräiden tyypillisten yhdisteiden suhteelliset retentioajat edellä esitetyssä systeemissä on esitetty Taulukossa I. Arvot, jotka on merkitty tähdellä saadaan edellä esitetyn menetelmän mukaisesti, mutta käyt-25 tämällä seuraavaa eluointisysteemiä:

Liuos A: 0,02 M liuos Nat^PO^ää vedessä Liuos B: asetonitriili gradientti : B U: ssa t 0 - %B 15, t 10 XB 30, t 20 - XB 60, 30 t 25 - XB 80, t 30 - XB 15 virtausnopeus: 2,0 ml/min.

22 851 47

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa joko pääasiassa puhtaasta teikoplaniinin kaltaisesta yhdisteestä tai raa'asta tei-koplaniinin kaltaisesta yhdisteestä.

5 Ensiksi mainitussa tapauksessa voidaan saada keksinnön mukainen yhdiste, jota ei tarvitse puhdistaa edelleen, kun taas viimeksi mainitussa tapauksessa lopullinen puhdistus-vaihe on tarpeellinen. Kuitenkin, kun edelleen tapahtuva puhdistus on tarpeellinen tai toivottava, se voidaan teh-10 dä tavanomaisten puhdistusmenetelmien mukaisesti ja erityisesti pyiväskromatografisesti.

Edullisessa puhdistusmenetelmässä käytetään käänteisfaasi-pyiväskromatografiaa. Edullinen adsorbentti tässä tapauksessa on silanoitu piihappogeeli , jonka hiukkasjakaantuma 15 on 0,06-0 ,2 mm.

Eluentti voi olla jokin niistä hydrofiilisistä seoksista, joita voidaan käyttää tässä puhdistusmenetelmässä. Tyypillisiä näistä hydrofi il isistä eluenteista ovat orgaanisten happojen ammoniumsuol ojen 1 aimeiden vesiliuosten, asetonit- 20 riilin tai vesiliukoisten aiempialkanolien seokset.

Tyypillisiä esimerkkejä orgaanisten happojen ammoniumsuo-lojen laimeiden vesiliuosten seoksista ovat 0,1 - 6-prosent-tiset ammoniumformiaattivesiliuokset, kun taas esimerkkejä sopivista alkanoleista ovat metanoli, etanoli, propanoli 25 ja vastaavat.

Edullisia eluentteja ovat vesipitoisen ammoniumformiaatin ja asetonitrii1in seokset pH:n ollessa 6-8, tai vesipitoisen ammoniumformiaatin ja metanolin seokset.

Edullisessa menetelmässä käytetään ensin käänteisfaasi -30 kromatograf iaa silanoidulla pi i happogeel i 11 ä (0,06 - 0,2 mm) ja kehitetään lineaarisella vaihegradientilla alkaen 23 85 1 47 5 %:sta ain 60 %: i i n asetoni tri ilia 0,2-prosenttisessa vesipitoisessa ammoniumformiaatissa ja toiseksi pylväs-kromatografiaa, jossa käytetään eluenttina asetonitrii-lin ja veden seosta, 6:4 (til./til.).

5 Eräs toinen edullinen menetelmä käsittää: a) raa'an antibiootin liuos 0,2-prosenttisessa ammonium-formiaatti/metanoli/butanoli-seoksessa, 1:2:3, saatetaan kosketukseen silanoidun piihappogeelin kanssa ja liuottimet poistetaan, 10 b) jäännös laitetaan silanoidun piihappogeeli- (0,06 -0,2 mm) -pylvään yläosaan, pylväs kehitetään 0,6-prosenttisel-la vesipitoisella ammoniumformiaati11 a ja asetonitri il il -lä, 9:1, eluaatti hylätään ja eluointia jatketaan aseto-nitriilin lineaarisella gradientilla vedessä, joka saa-15 daan sekoittamalla asetonitrii1i ja vesi, suhteessa 1:9 ja asetonitriili/vesi suhteessa 7:3, nopeus on 200 ml/ tunti.

Käsitteellä "pääasiassa puhdas" tarkoitetaan tässä selityksessä, antibiootin yhteydessä aineita, joilla HPLC-20 tiitteri on yli 95 % (prosentuaaliset piikkialat etukäteen määritetyllä - 254 nm - UV-aal 1 onpituudella), joiden vesi- ja 1iuotinpitoisuus on 10 %:sta 15 %:iin (painosta) ja epäorgaaninen jäännös alle 0,5 % (painosta).

Keksinnön mukaisten tyypillisten yhdisteiden (kaavan (I) 25 mukaiset yhdisteet, joissa A, B ja Z tarkoittavat toisistaan riippumatta vetyatomeja ja R ja on esitetty Taulukossa I) fysiko-kemial1iset tunnusmerkit on esitetty Taulukoissa I, II ja III: 85147

O N cg rx OJ CM

iö LO CO VO O LO

S/ A M a n M

O. VO VO VO LO VO

^ +->

-Q CO N CT» «O

VO *— VO O ·*“> ^ K «t fN ft

*— CM CM

te \ l S-E O) O 4-> tn o LO o o * <υ cm *— ro «a- co r^. i r-» O ,—

Π3 II

E <P> -O ^ ^ ^ ^ ^ ^ >,>,>>>> CU >,>,>>>, »-< c c c c o o o o xi x xi x

Ci- C S-

(O (O fö fO

»-H -*«*_*.* O i/i 1/1 ι/l t/i ^J. ^ *- o o o o oj x oi x x x τ- -r- χ ·>- -.- _J r— r—— r— r—1 13 >>>»>>>> < >,>,>»>, I— </l ΙΛ </11/1 +J ·»-> +->·!-> cc cc <u ω ω ω x x xx £ £ >> >>

-P -P

r- ·*“ ·γ- CD CD

r- t— EE

>»>»>» -f- -r- >>>>>* </> </> ··“" *r- +->+->(/) r— f— 3 -P o o >> >> CC .O O C UT -r- «r- >> >>

I I CD r— r- P P

C C -O >» >> 0) 0) >> >> O o r*· »—

(O <TJ

> > •r-

O. CL

•r

P

0)0 ·»— cvjco^-lovonoo

E Z

r“

VO

LU

85147 ln -—- ta 0 cd > <0^0 tr)

CL LO LO

K

-—' C\J LO «3" 00 * o *3- cm LO —-*: «SAA A A 4_)

^ A— SP* * A- (O

*•“3 fÖ * 1 ΙΕ O) O 4-»

(/) LO O

* Q> CVJ CO

to r-* r-* O A- <r-

<0 It E O

CC >, ------ >> . -f- ·.- C ·Γ- ^ i— i— O r— -M >> >> JO >> (O ^ o cc ta c —- O O -ii o

jo jo -r- JO

►—i l_ S- LO S- *- <o <0 oi (0 J^o cc x -i: jc i o x x

X/ 10 10 r— lO

o*: o«£ >, ^

_I O O >> O

ro 4-> +-> +-> +j «t 3 3 3 3

I— OI JO JO JO

-t-> 4-> -t-> +-> >>

+J II

3 CVJ CM I

JO *r— ·ι- m OI CM CM

•r- ,— r— <_> C-J OI OI

J_ >> >> CM CM O O

Oi O OI >> >> 31 ie CM CM

o j-> +-> o o x x a> <u i i o c_> -V ε E /Zv xzs. o o * U 0 ‘ M -

S- (X O *- CM ΓΟ LO LO

E 2= •r- * . . . to

UJ

85147 o fo Q- :<o

CO

Λ CO c λ ·*“ :to E :rO s: (D -p iki <L> :rt3 <«—

-M to O

CO ·Γ“ *»

_ >> I— O

CO

Ό ICC

-—- -—- O M

-r- I _C TO

, t Q- :re +J

E ai ^ +-> re o+j cd cd ld ra ·>-*-> co ro «a- co co ·>- «a; r^r^r^. ^ *-i-> £ _ ^ ^ - 5

° rO 4-> O

fO II > \ 3 E O =>··.- -<7>- - ^ f :<v +->+-> « ~ ^ ^ - i I-I >, >, <U C *- 3 >. s. Ό 'r- ·· 4-> ^ P p ro ω e «a- ιλ

^ ^ ,- O

• OO I— ra cd- * "O

-s^ .a -Q ai c o m s_ s- ai ·>- -— ai 3 ta rata £ -2 ?| J2 ra (O 4-> (l O *r-> *— CO ίΛ i— ^ O) CM·—i Qi sx T" V* -r~ · <0 :rQ to ro q o O <D CO | to

r-% LO S— CO *r- CO

00 -f- CO a; * r- i— c ε a; co ^ >,>, s_ ai ai > -i<: rs >,>, gj c ai \ o _I CO CO E *r- +J 01 = 4-> ^ r- ^ @ ^ «c cc i ai ui ai ra l— ai ai c ai > co _Q _Q '»— +-> Ira I— co · -k jc co o ra ra

1-3 CO </) E CO

01 co :r0 O ra (Λ Q. +-> i— on ai il i— co ra ac ai :ra -se CO *r- +j o >> o CO C I— 4-> 01

ro ·!- C >, 01 CO

to T- T- _C > C

• · +-> CC +-> -r- -r- i i i i ·—· -c ra -r- ai s- +-> CM CM CM CM Z £ O. Έ ^ O 3 « 5555 g ^ .2 * ^ ; : CM CM CM l ;*CO ·ι- CL ro mmm ro ai o 4-> 3Ξ to o o o m => 3 +j-bc ai «o I 7 , ΓΤ —i c o ·.- 4-> — co ' ... => ··“ -si Φ O O ro

I-1- 1 «C >, S- 3 4-> 3 " E

COCO Li- I— 4-> OI I— O ·!- CD ro

I- 4-J en J»£ r— CO

I— :o co ai 3 e uj s. ai td r— 4-> ·>— <o oo ai en ai s- r— in: 4> a a u ai :ro i—

Hl CO 4-> 4-> “O 4-> ItO

i— ·- 4-> E m

•r- ID Il >, ·<- O

-> *c ai :ro i— ro fi Σ s~ ^ e >> z . o t. 00 en CD id ^ ^ ^ aio ·«—*-»- CM m ro JD o

E Z

r—

CO

LxJ

27 8 5 1 47 TAULUKKO II UV (A maks) (nm)*

Esimerkin metanoli pH = 1,0 pH = 7,4 pH = 13,0 No 1 280 279 279 298 2 280 279 279 298 3 280 279 278 297 4 280 N.D.a^ 280 297 6 280 N.D. N.D. N.D.

9 280 279 278 298 : * rekisteröity Unicam SP 800-spektrometri 11 ä a) N.D. tarkoittaa "ei suoritettu" ("not done") 85147 ^ ω

Ό E

C

0 to m vo «*—

C ^ A A A

•i— -M <T> O O

(O Φ T- ^- CL 5Z ·

-M

^ <0 O I *r-> c

1 :rO

ra :<a « r0 ‘r~i ·

o> «— CM CM

S- C a a a ·

O CD O CD O

:rö c to Q-m- :o <ϋ c c

Λ 3 O ΓΟ VO

^ 4_> CO *— VO

•I— rO A A A

C ra co ro CM

O to •r '—· vo co r-.

r*^ VO VO

f—— (/) A A A

O ro CM CM CM

.Ω CO

•r“ 3 LO LO O

<0 +-> LO CT* C ro ** * a O ro 00 00 ΙΛ

O

-V · σ> cm

-iC CM 00 O

c"9 ι/ϊ« a a <— »o oo r~- oo i— U r— I—l <—< ·—I OO —' •-<>-(0 3 r- oo

„ >- 4-> ro O CM

00 O _J (0 « * « cm j«i «£ /o r~- r~^ Z 00 ro < z _j uj »en oo o 13 z LO cm m-

^ 1—4 (/> a a A

h— «ΐ ro Γ"** P-** P-n.

ID »—

—I

< <o 3 o m «a- -t-> ·Μ· <- —

(O * A A

r0 LO "cj* ^ to

DC

• LO

cm vo σ\

(/) A A A

ro «sfr CO

I— ro 3 oo oo r-v +-> cm vo in

r0 A A A

(O f— 00 00 ι/l LT) LO LT)

O

• LO CM O

-*: <o oo en

(/) A A A

ro r— oo co

<— LO LO LO

<o > (O 00 00 00 -* o o o '— CM *—* CM -— CM — 3 i— ^.- Lf) -M CL O LO O LO O LT) M · N r— · f— i— · a— ·

OJ >— Z ZOO Z O LO

o ro z σι rr m- *— z cm lo E ir> cm LO ro ld ro ns·— Z · T- z · *- Z · -- _I CM LO LO ---

LO LO LO

O O O

-li ί α)

E O

·>- z cm ro

LO

LlJ

85147 -σ <υ ε

CO IT) LO

^ Λ Λ Λ ο «λ ο ο <τ> C >> 'r- •I" -Μ ro α> Ω- C ^ +-> 03 . I ·γο

U C

ι :<ο #0 :<0 LO O LD · 03 '·~> *— CM ·*““ · C7> Λ Λ Λ \ S- C δ^ ο ο ο ο α> !tO C (Λ ο.·*- :ο Ο) c c Ω Ζί <Μ ^ -μ> Ο *ι— <Χ3 I I * C 03 00 o tn •t—

—' . CM

J* VO

ι— tn t ι *

O 03 CM

O to «ι- 3 CO O 00 r0 4-> CM CM <3* c (Ο Λ * * -—- o (o ir> tn • -V (/) -a: o -P I— OJ CD 00

(O *—· CO <X> CO

•r-> l/> 10 * « * w >- i— (0 id 'J- >- c_j ·— •—· _l ·—* c ·

>-< Z (0 3 O' OJ «O

<n <c p <r> oo oo 0J O UJ <o * * “

^ Z (O VO lO

i—< s-e w =) c z

_J 3) · lO 00 lO

CD Lxi 0O O' OJ

<C ι co “ ·> * I— <c (O cd (O 3 CO O -— P 0O CO oo (0 «« « " (0 »a- Ί· in z • CO LD 00 -XL CO OJ "— (/) Λ Ψ> Λ ίϋ ro ^

(O ID LO (Ti CM

+-> oo cm ro · λ **

rO ΟΛ CT» tD

δ^ tn un m un o • to LO un cTi (/) #1 * « ro en to ι— LO tn un >

flj O CM CD

ro CM CM CM

O O o

Λ CM O CM m CM

3 r— <— n- CM f— 4-> Q. O O O »— +->· r-** co r^r·'*» r-. o <υ r- z ro z 2: 3: o ro <«— ^ m tn ε un to un · rO ^ 31 ^ DC ' 31

_J UD CM

to to 000 s- <υ ε o m to

•1- Z

tn

LlJ

85147

Ό I

α> ε

C

Ο 00 LO <3- C Λ λ ·

·»“-*-> Ο CO

<ο α> «— J.) Ο- C (Ο ·γ-> I «

U C

ι :<ο ro :rO \ ίΟ ·*~3 · en ^i-ro S- C ^3 ·* Λ Ο Ο) ο ο :ro c </> ο.·*- :ο

Ο C C

J3 3 ^ +-> •ι— ro 1 1 C ro

O CO

I— CO I I

o <0

_Ω CO

··- 3 LO CM

ro +-> r-. cm c ro Λ « -—* O rö LT) 00

• CO

o

-M I— o LO

<0 ·—I CM CM

·*-> (/) o-S CO ·» Λ --- >- i— ro LO 00 >- O 1— *—· _l 1—1 C *-v

·—* Z «O 3 O CM CO

o _ <C +-> *— «ϊ- σι ro O LU ro ·* « ·* z <0 r-.

·—1 &S (Λ

=3 < Z

—I 13 · O O «3- 33 ϋ j*: cm lo lo ^ _J l/l Λ * Λ I— <t <0 r--. i-~.

<030 r·» o +-> 00 rO Ä a n ro ^

^ CO

3: • Γ*ν LO ^ o o *— CO Ä a ·* rd ^ ^

r0 3 O CM LO

+-> CM O CT» ro λ λ a rO CT» rv. I's.

^ CO LO LO LO

o

• O LO LO

o rv. cm CO * * *% ro O rv. 00

1— CO LO LO

ro >

(O O CO O

ro CM *— CM

-V ' o o o • C\J CO l·'»

3 0. I— CO ,— Z

+-> O .— O LO CM

+J 1— 1^ ^ aio z *- z σι o σι E CO CD CM 00 CO (Ti

1/1 --- LOCO LO CM LO CM

ib 3C <- IE *- 3C —

—I 00 CM --- CO

LO LO LO

O O <_> i.

0) r-. σι E o o •r- Z .— </>

UJ

85147

"σ I cu E

c r*^ ro 0 co * *— ro

C >» KO KO ·* LO

•Γ- 4-> LO Ä fO O *— CL e 13 4-> 3 /0 4-> ^1 rö rÖ O C to ro 1 :rO i/> rO IrO * ro ‘O *- CO "3" " CP Λ Λ LO 00 L C Ui O O *«3- o CU Lf> * :ro c to *— Q_-r- :θ · CU c c ^ · to *—. ro to JD 3 I— ro ^ +-> :ro *— •Γ- ro to ^ C ro to &- 5^ O to ♦»- CQ Ll.

•r- S- v— · :rO · · · · ^5 .m :ro :<o :<o i— to :rc <*- (Λ to o ro to to to to r— lO O ’f- T“ -r- £ i~ S- 13 (Λ i- p no no •r- 3 m no ro no :<o to p in :ro -r- **— «4— c lO « p o. UI ΙΛ O to «o- c/> cl o o

• CO O tO E E

JX O E -C -t-> +->

P I— · (XI P ro tO

to ·—· —' -ii CTl to to *n- *r- •I-J (/)&£</> ·> -r- </) CL D- --- >- I— to «O’ Q.I/1Q.D.

>- C_> i— CLIfO · · >, >1 l— _l >, UI o 4-» -t-> i—i <C .—p i/io

—· Z IO 3 ID CM OlOlOtO

<ζ p m co m i/io ιοί/) ouj to « « io -it; en iti i/i ΞΓ :*c z to co r·. ιλ :o to · · ·

i—I irSlt) · · C 3 t/> O O

O <C Z O C +J l/> O O

_i n> · o in o no p · · o o o ^ ^ oo <d «o- no cu c_> ^3- *ι· <C I (/>·>·> <— -1-3 CO ·— *—

I— <C to ID I— CO

i— 3 to 0) 3 3

P ΙΛ E «- -M +J

—- P ΙΛ 3 P P

tO 3 ID O tO OI 3 :to IO IO

P «— CM > 1C Jxt ,— > > to * ** -f— ’f— I— *f— ·(— (O «cT ^3- 3CC-I-33

t/1 3C to o 1/1-^JC

Z (O >, • oo un ccn:to>»cc co oS-Pt—oo oi ·> ·> o ·ι— to to ro co c.'toaiecc i— >- o. p to ·>- ·>- (/)Hp UI ui c >>:to c c to 3 o id cu to :to — <u tu P ID CO ·*-0 C I—

ro ·> ·> tO CU tO tO

to ID <D JC :tO O l/l JC 3C

l/> ID ID P dl 3 ·<— P p c_> o s_ o o

• "r— <3 -Γ-J CU P't-3O

cm c/> c cu ID A W QJ E * * to id id :to >» cu ··— :to :co i— ID ID i— P rsi > i— i— f— CU I— Οι- πιο ·π cm i.t ·γ- > cu cu ·<-) en ω cu tO 0)0 p PE O P p to CM 00 P C C E ** *-* O -n- >,0 OI t >,>! • cm o :ro c i/> cu :<o :<o

3 CL i— CM C-r-PCC

P O n- r—- to p i— s_ n—. o id >, a >,>,>, >, CU O COO U_ r- ppppp

.itCE r--. *3- r-~ o ·«— P3PPPP

c/>^_- z«0- Z Z CO 0)PCU0)CUCU

IO "O" CO CM pppppp _i id —' i— -n- to T- ·— ·π- γιε: IE --- oo o :<o i- :to no :to no •t— id id :ta o :to ;to :to no ^ <_) O Σ Σ ΣΣ Σ

JxC

S- 0) o E 21 O —

•Π- »— CM tO P υ Ό CD P

c/i LlJ

32 851 47

Keksinnön mukaisten yhdisteiden antibakteerinen aktiivisuus voidaan todeta in vitro standardi-agarlaimennustes-teillä.

Stafylokokkien ja streptokokkien kasvatukseen käytetään Isosensitest-kasvulientä (Oxoid) ja vastaavasti Todd-Hewitt-kasvulientä (Difco). Kasvuliemet laimennetaan niin, että lopullinen ymppi on noin 104 pesäkettä muodostavaa yksikköä/ml (CFU/ml). Pienin estävä konsentraatio (MIC) arvioidaan alhaisimpana konsentraationa, jolla ei silmin havaita kasvua 18-24 tunnin inkuboinnin jälkeen 37°C:ssa. Kaavan (I) mukaisten tyypillisten yhdisteiden tulokset E. colia vastaan on esitetty seuraavassa taulukossa IV:

TAULUKKO IV

In vitro-aktiivisuus E.colia vastaan Esim, nro MIC yg/ml 8 32 9 32 12 16 14 64 16 16 18 16 20 16

Julkaisun EP-A-90578 taulukosta 19, sivulla 74, käy selville, että aineella nimeltä A 41030 tekijä B on MIC-arvo 128 yg/ml eri E.coli-kantoja vastaan.

Tulokset osoittavat, että vertailuoloissa keksinnön mukaiset yhdisteet ovat yleensä 2-10-kertaa aktiivisempia in vitro kuin "lähtöaineet".

Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden (esim. 1, 2 ja 3) anti-bakteerisen testin tuloksia myös muita bakteereita vastaan on esitetty seuraavassa taulukossa V.

I, 85147

LO

^^^OO'-OCNJ^tlT)

CO

OOOOOOOOCM

o <— z :co +->

CO

•f- ^ <l) ,— E S- \ O)

CD E LO LO

wojoDCO*-oo^ --- CO C\J ********

Φ OOOOOOOCDO

+-> o 0 -M *- > <D /\

i- <D

(O +-> 1 to o ·«-

ι-h TD

s: -c >>

LO LO

> *- ******** ooooooooo

LO

o CO ^

CO ZD

—I

:r> < »— fö

E

=3 S- O) - - <u

CO

^ ^ c <=>

.— <T3 O

EETJOO^·

\ 3 CM CO

D D (O N ^-

U_ Lu C CM

t_J o u_ o ^ co

00 CO LO O O CO «—O

co o o co o r-*

LO *— *— h- CO O

LO + COOO^t CM ZD O ·*-

•f- O C£ Oi CC. CO h- CM

E ororazoT-oojc*- 00 h- O O O "O rt> r- <t fr— f— H" *r— \f\ *r- CO Ll.

c E <U c ·»- ^

ro to to to co i- C O f— CO

en 333=3<U0>E<O

S- <U<D<U0>“OC7>I3O·»- 0 s-s^t.s-.*«-oQ)a)f—

1 3333D->>CiOO

O (OrorOrOOJCLO-H-O

S- Σ; cococooococooocouj 34 85 1 47

Sen lisäksi, että keksinnön mukaiset tyypilliset yhdisteet omaavat antibakteeri sen aktiivisuuden gram-positii-visia bakteereita vastaan, niillä on tietyn asteinen aktiivisuus gram-negatiivisia bakteereita vastaan.

5 Edellä esitetyn perusteella tämän keksinnön mukaisia yhdisteitä voidaan tehokkaasti käyttää antimikrobisten valmisteiden aktiiviaineena, joita valmisteita käytetään ihmis- ja eläinlääketieteessä mainituille aktiiviaineille herkkien, patogeenisten bakteereiden aiheuttamien infek-10 tiosairauksien estämiseksi ja hoitamiseksi.

Tällaisissa hoidoissa näitä yhdisteitä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai myös seoksina missä tahansa suhteessa .

Tämän keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan annostaa oraa -15 lisesti, topikaalisesti tai parenteraalisesti , jolloin kuitenkin parenteraalinen annostus on edullinen. Riippuen annostamistavasta, nämä yhdisteet voidaan formuloida erilaisiin annosmuotoihin . Oraaliseen annostukseen käytettävät valmisteet voivat olla kapseleita, tabletteja, neste-20 mäisiä liuoksia tai suspensioita. Kuten on alalla tunnettua kapselit ja tabletit voivat sisältää aktiiviaineen lisäksi tavanomaisia kantoaineita , kuten 1aimennusaineita , esim. laktoosia, kalsiumfosfaattia, sorbitolia ja vastaavia, voiteluaineita, esim. magnesiumstearaattia, talkkia, 25 polyetyleeniglykolia , sideaineita, esim. polyvinyylipyrro-lidonia, gelatiinia, sorbitolia, traganttia, akaasiaa, makuaineita ja hyväksyttäviä hajottavia ja kostuttavia aineita. Nestemäiset valmisteet, jotka tavallisesti ovat vesipitoisia tai öljymäisiä liuoksia tai suspensioita, voi-30 vat sisältää tavallisia lisäaineita, kuten suspendoivia aineita. Topikaaliseen käyttöön tämän keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa myös sopiviin muotoihin, jolloin ne adsorboituvat nenän ja kurkun 1imakalvomembraanien läpi tai keuhkokudosten läpi ja ne voivat edullisesti olla n 35 851 47 nestemäisiä suihkeita tai inhalaatteja, pastilleja tai kurkkuvoiteita. Silmien tai korvien lääkitsemiseksi, valmisteet voivat olla nestemäisessä tai puolinestemäisessä muodossa. Topikaaliset annosmuodot voidaan formuloida hyd-5 rofoobisiin tai hydrofii1isiin perusaineisiin voiteiksi, salvoiksi, lotioneiksi, tahnoiksi tai jauheiksi.

Koostumukset injektioon voivat olla suspensioina, liuoksina tai emulsioina öljymäisissä tai vesipitoisissa kanto-aineissa ja ne voivat sisältää formulointiin tarvittavia 10 aineita, kuten suspendoivia, stabiloivia ja/tai dispergoi-via aineita. Vaihtoehtoisesti aktiivianne voi olla jauheena, josta se valmistetaan annostamishetkellä sopivalla kantoaineel1 a , kuten steriilillä vedellä.

Annostettavan aktiiviaineen määrä riippuu erilaisista te-15 kijöistä, kuten hoidettavan koosta ja olotilasta, annosta-mistavasta ja annostustiheydestä ja käytetystä kausatiivi-sesta aineesta.

Keksinnön mukaiset yhdisteet ovat tavallisesti tehokkaita päivittäisen annostuksen ollessa noin 0,5 - noin 30 mg 20 aktiiviainetta kehon painokiloa kohti, mieluimmin jaettuna 2-4 annostukseen per päivä. Erityisen toivottavia koostumuksia ovat sellaiset, jotka valmistetaan annosyksikköinä sisältäen noin 20 - noin 300 mg per yksikkö.

Tyypillisiä esimerkkejä farmaseuttisista koostumuksista 25 ovat seuraavat:

Parenteraalinen liuos valmistetaan liuottamalla 100 mg deglukoteikoplaniini-bentsyyliesterin hydrokloridia 2 ml:aan steriiliä vettä injektiota varten.

Parenteraalinen liuos valmistetaan liuottamalla 250 mg 30 deglukoteikoplaniini-n-butyyliesteri n hydrokloridia 3 ml:aan steriiliä vettä injektiota varten.

36 851 47

Topikaalinen voide valmistetaan käyttäen 200 mg deglukoteikoplaniini-n-oktyyliesterin hydrokloridia 3,6 g polyetyleeniglykoli 4000 U.S.P.

5 6,2 g polyetyleeniglykoli 400 U.S.P.

Sen lisäksi, että tämän keksinnön mukaiset yhdisteet ovat aktiivisia lääkeaineina, niitä voidaan käyttää eläimen kasvua edistävinä aineina (kasvupromoottoreina).

Tätä varten yhtä tai useampaa, keksinnön mukaista yhdis-10 tettä annostetaan oraalisesti sopivassa ravinnossa. Tarkka, käytetty konsentraatio on sellainen, joka tarvitaan, että aktiiviaineen määrä kasvupromoottorissa on tehokas, käytettäessä normaaleja määriä ravintoa.

Keksinnön mukaisten yhdisteiden lisääminen eläinten ravin-15 toon suoritetaan mieluimmin valmistamalla sopiva, etukäteen sekoitettu ravinto, joka sisältää aktiiviaineet tehokkaassa määrissä, ja tämä etukäteen sekoitettu ravinto yhdistetään päivittäiseen ravintoon.

Vaihtoehtoisesti välituotekonsentraatti tai ravintolisä-20 aine, joka sisältää aktiivi aineen, voidaan sekoittaa ravintoon .

Tapa, jolla tällaiset etukäteen valmistetut seokset ja päivittäiset ravintoannokset voidaan valmistaa ja annostaa on kuvattu viitekirjoissa (kuten "Applied Animal Nut-25 rition", W.H. Freedman and Co., S.Francisco, USA, 1969, tai "Livestock Feeds and Feeding", 0 and B Books, Corvallis, Oregon, USA, 1977), jotka liitetään tähän selitykseen viitteenä.

3? 85147 ANTIBIOOTTI L 17054:n FYSIKOKEMIALLISET TUNNUSMERKIT Antibiootti L 17054:11a on seuraavat tunnusmerkit: a) omi naiskierto on -34° (c = 1%, DMF) b) se liukenee hyvin veteen pH-arvon ollessa >8,0, 5 dimetyyliformamidiin, dimetyylisulfoksidiin, propyleeni- glykoliin ja metyylisei 1osolveen; se on huonosti liukeneva metanoliin; melkein liukenematon etyyli eetteriin ja asetoni i n.

c) ultravioletti-absorptiospektrissä seuraavat absorp- 10 tiomaksimi t: - 0,1 N kloorivetyhapossa: K„aks 278 " <E!c„ 60’6> - 0,1 N natriumhydroksidissa: >maks 297 " <E!L ,,8-8> 15 - fosfaattipuskurissa pH 7,4: >maks 227 " <e!« ’ 70·3> d) infrapuna-absorptiospektrissä nujolissa, seuraavat _ 1 absorptiomaksimit (cm ): 3700-2000, 2970-2850 (nujoli), 1655, 1610, 1595, 1515, 1490, 1460 (nujoli), 1375 (nujo-20 li), 1300, 1230, 1145, 1060, 1020, 970, 890, 850, 820, 720 (nujoli) e) alkuaineanalyysistä, sen jälkeen kun näytettä on ensin kuivattu noin 140°C:ssa inerttiatmosfäärissä (painon menetys = 7,8 %), saadaan seuraava likimääräinen, pro- 25 sentuaalinen koostumus (keskiarvo): hiiltä 55,46 %, vetyä 4,50 %, typpeä 7,20 %, klooria 4,67 %, tuhkaa 0,2 %.

f) yhdisteellä on seuraavat R^-arvot seuraavassa esitetyissä TLC-systeemeissä: 38 851 47

Eluointisysteemi (til./til.) R^-arvo I asetonitriili/vesi, 75:25 0,32 (piihappogeeli Merck 50 F 2 g ^) II asetonitriili/5%:inen vesipitoinen 5 natriumsulfaatti, 30:70 0,61 (piihappogeeli Merck silanoitu 60 F25^) Näkyväksi tekeminen: UV-valo aallonpituudella 254 nm; 3-prosenttinen etanolipitoinen ninhydriini; 1-pro-senttinen metanolipi toinen f1uoresenssiamiini 10 g) retentioaika (tR) = 8,3 minuuttia, analysoitaessa H PL C:Π ä, jossa käytetään 150 x 4,0 mm Zorbax ® ODS (5-6 μηι) kolonnia (Zorbax on Dupont Co.:n rekisteröity tavaramerkki oktadekyylisilaani-piihappogeelima tri isille), ja eluointi suoritetaan lineaarisella gradienti11a ai -15 käen 0 %:sta aina 50 %:i i n liuosta B liuoksessa A, 40 minuutissa (liuos A: 25 mM vesipitoinen NaH^PO^/asetonit-riili (9:1) puskuroituna pH-arvoon 6,0 0,1 N Na OH :11a; liuos B: 25 mM NaH^PO^/asetonitrii1i (3:7) puskuroituna pH-arvoon 6,0 0,1 N NaOH:lla), virtausnopeus on 2 ml/min; 20 (sisäinen standardi: 3,5-dihydroksitoiueeni , tR 5,60 minuuttia) h) ^H-NMR-spektri rekisteröidään 270 MHz Bruker WH-270-spektrometri11ä DMS0-g:ssa 60°C:ssa ja näytekonsentraatio on 20 mg/ml (sisäinen standardi TMS, 8 = 0,00 ppm).

25 Seuraavassa on esitetty eräitä ^H-NMR-arvoja , jotka saadaan D20:n vaihtamisen ja selektiivisten dekoplausko-keiden jälkeen (8ppm, mul ti pl i s i teett i) : 1,88, s; 2,85, d; ~3,5, dd; 3-4; 4,20, d; 4,48, d; 4,50, d; 4,62, s; 4,96, ddd; 5,18 d; 5,31, s; 30 5,35, d; 5,39, s; 5,68, d; 5,71, s; 6,20, d; 6,41, s; 6,51, s; 6,56, s; 6,74, d; 6,77, s; 6,80, s; 6,80, d; 6,98, d; 7,08, s; 7,15, d; 39 85 1 47 7,21, d; 7,28, d; 7,35, d; 7,50, d; 7,56, d; 7,64, d; 7,73, d; 7,86, s; 8,42, d.

i) potentiometrisessä titrauskäyrässä havaitaan kolme titrauskohtaa, joilla pHJ-arvot 5,0 (yksiekvivaientti) , 5 7,0 (yksi ekvivalentti) ja 11 (viisi ekvivalenttia) me tyyli sei 1 osol ve/vedessä , 4:1, sen jälkeen kun testattavan yhdisteen liuos, joka sisältää ylimäärin 0,01 N HCl:ää metyylisei 1osolve/vedessä , 4:1, on titrattu 0,01 N N a OH:11 a samassa 1iuotinseoksessa .

10 1) hapan funktio pystyy muodostamaan suoloja m) emäksinen funktio pystyy muodostamaan suoloja n) kaksi sokeri jäännöstä, jotka ovat ^-D-mannosyyli ja N-asetyyli-^3-D-glukoosiaminyyli.

ANTIBIOOTTI L 17046:n FYSIKO-KEMIALLISET TUNNUSMERKIT

15 Antibiootti L 17046:11a on seuraavat tunnusmerkit: a) omi na i s k i erto Ιϊ^Ι[)0 on “44° (c = 1 %, DMF) b) se on hyvin liukeneva veteen pH:n ollessa >8,0, dimetyyliformamidiin, dimetyylisulfoksidiin, propyleeni-glykoliin ja metyylisel1osolveen; huonosti liukeneva me-20 tanoli i n; melkein 1i uk enema ton n-heksaaniin, etyylieette-riin ja asetoniin c) uitraviolettiabsorptiospektrissä seuraavat absorp-ti omaks imit: - 0,1 N kloorivetyhapossa: Λ . 278 nm u\% = 67,1) maks 1cm * - 0,1 N natriumhydroksidissa:

Amaks 297 » (E!cm ,24·’’ 40 85 1 47 - fosfaattipuskurissa pH 7,4: ^ malts 277 " <Elcm = 75-°> d) infrapuna-absorptiospektrissä nujolissa seuraavat havaittavat absorptiomaksimit (cm-1): 3700-2000, 2970- 5 2850 (nujoli), 1655, 1610, 1595, 1515, 1490, 1460 (nu joli), 1 375 (nujoli), 1 300 , 1 230 , 1 145 , 1 060 , 1 01 0 , 890, 850, 820, 720 (nujoli) e) alkuaineanalyysistä', sen jälkeen kun näytettä on ensin kuivattu noin 140°C:ssa inerttiatmosfäärissä (painon 10 menetys = 8,4 %), saadaan seuraava likimääräinen, prosentuaalinen koostumus (keskiarvo): hiiltä 56,74 %; vetyä 4,27 %; typpeä 7,99 %; klooria 5,11 %; tuhkaa 0,6 % f) seuraavat Rf-arvot alla esitetyissä TLC-systeemeis- sä : 15 Eluointi systeemi (til./til.) Rf-arvo I asetoni trii1i/vesi, 75:25 0,53 (piihappogeeli Merck 60 ^254^ II asetonitriili/5 %:inen vesipitoinen natriumsulfaatti , 30:70 0,54 20 (piihappogeeli Merck silanoitu 60 F,,,-^) Näkyväksi tekeminen: UV-valo aallonpituudella 254 nm; 3-prosenttinen etanol ipitoinen ninhydriini; 1-pro-senttinen metanolipitoinen fluoresenssiamiini; g) retentioaika (tp) = 10,8 minuuttia, analysoitaessa 25 käänteisfaasi HPLC:llä, jossa käytetään 150 x 4 mm

Zorbax ® ODS (5-6 /jm) kolonnia (Zorbax on Dupont Co.:n rekisteröity tavaramerkki oktadekyylisilaanipiihappomat-riisille) ja eluointi suoritetaan lineaarisella gradien-tiliä alkaen 0 %:sta aina 50 %:iin liuosta B liuoksessa 30 A 40 minuutissa (liuos A: 25 mM NaH^PO^/asetonitrii 1 i 4i 85147 (9:1) puskuroitu pH-arvoon 6,0 0,1 N NaOHrlla; liuos B: 25 mM NaH^PO^/asetonitrii1i (3:7), puskuroitu pH-arvoon 6.0 0,1 N NaOHrlla) virtausnopeus on 2 ml/min; (sisäinen standardi: 3,5-dihydroksitolueeni t^ 5,60 minuuttia) 5 h) 1H-NMR-spektri rekisteröidään 270 MHz Bruker WH-270 spektrometri 11ä, DMSO-dg:ssa 60°C:ssa ja näytekon-sentraatio on 20 mg/ml (sisäinen standardi TMS, 6= 0,00 ppm) .

Seuraavassa on esitetty eräitä ^H-NMR-arvoja, jot-10 ka saadaan D^Oin vaihtamisen ja seiektiivisten dekoplaus-kokeiden jälkeen («S ppm, mul t i pl i s i teett i) : 1,86, s; 2,81, d; 3,5, dd; ^3-4; 4,12, d; 4,32, d; 4,37, d; 4,56, s; 4,95, ddd; 5,07, s; 5,31, d; 5,39, s; 5,51, s; 5,66, d; 6,12, d; 6,29, s; 6,32, 15 s; 6,37, s; 6,42, s; 6,60, d; 6,62, s; 6,64, d; 6,92, d; 7,09, s; 7,12, d; 7,21, d; 7,25, d; 7,43, d; 7,64, d; 7,66, d; 7,70, d; 7,85, s; 8,12, d; 8,46, d; ^9,5, s.

potentiometrisessä titrauskäyrässä havaitaan kolme 20 titrauskohtaa, vastaten pHJ-arvoja 5,0 (yksi ekvivalentti),

7.0 (yksi ekvivalentti) ja 11 (viisi ekvivalenttia) metyyli sei 1osolve/vedessä 4:1, sen jälkeen kun testattavan yhdisteen liuos, joka sisältää ylimäärin 0,01 N HC1 :ää metyylisei 1osolve/vedessä, 4:1, on titrattu 0,01 N

25 NaOHrlla samassa 1iuotinseoksessa l) hapan funktio pystyy muodostamaan suoloja m) emäksinen funktio pystyy muodostamaan suolan n) sokeri jäännös, joka on N-asetyyli-/6-D-glukoosi-aminyyli.

42 851 47 ANTIBIOOTTI L 17392:n FYSIKO-KEMIALLISET TUNNUSMERKIT Antibiootti L 17392:11a on seuraavat tunnusmerkit: a) se liukenee veteen pH:n ollessa yli 9 ja vesipitoiseen metanoliin, etanoliin ja asetoniin; liukenee huonos- 5 ti etyylialkoholiin ja dimetyyliformamidiin b) uitravioi ettiabsorptiospektrissä seuraavat absorptioina ks imi t: - 0,1 N k 1oorivetyhapossa: ^ naks 279 nm <E!cn, = 82’9> - 0,1 N natriumhydroksidissa: 10 ^maks 297 nm <E!cm ' 155-6> c) infrapuna-absorptiospektrissä nujolissa seuraavat pääasiallisesti merkittävät absorptiomaksimit (cm~^): 3250 ( V NH ja fenolinen /OH) 1645 (amidi I) 15 1610 (>) C00") 1595 (6 NH3+) 1520 (amidi II) d) ^H-NMR-spektri rekisteröidään 270 MHz Bruker WH-270 spektrometrillä DMSO-dgissa 50°C:ssa (sisäinen standardi: 20 TMS b = 0,00 ppm).

Seuraavassa on esitetty eräitä ^H-NMR-arvoja , jotka saadaan D£0:n vaihtamisen ja selektiivisten dekoplaus-kokeiden jälkeen (δ ppm, multiplisiteetti): 2,85-3,30 , 2dd; 4,12, dd; 4,37, d; 4,45, d; 25 4,50, s; 5,00, ddd; 5,11, d; 5,14, d; 5,35, d; 5,56, d; 5,60, d; 6,3-7,9, m; 6,55, d; 7,37, d; 7,50, d; 7,61, d; 8,26, d; 8,28, d; 8,5-10,2 br; 43 851 47 d = dubletti dd = dubletin dubletti ddd = dubletin dubletin dubletti s = singletti 5 m = multi pi ett i b r = leveä e) alkuaineanalyysi antaa tuloksena seuraavan, likimääräisen prosentuaalisen koostumuksen (keskiarvo): hiiltä 58,27 %; vetyä 3,73 %; typpeä 7,86 %; klooria 10 6,04 % (saatu painon menetyksestä, joka mitattu lämpö- gravimetri-anal yysillä ja epäorgaanisesta jäännöksestä, joka määritetään sen jälkeen kun näytteitä on kuumennettu 900°C:seen happiatmosfäärissä , aiheutuvien korjausten jälkeen) 15 f) molekyylipaino 1199, jonka vahvistaa myös FAB-MS-analyysi; g) kaava (laskettu saatujen arvojen perusteella): C58H45C12N7°18 h) retentioaika (tR) 12,2 minuuttia, analysoitaessa 20 HPLC:llä käyttäen esikolonnia (5 cm), joka on pakattu

Perisorb RP8:lla (30 ^um Merck), jota seuraa kolonni Hibar RT 250-4 (Merck), joka on pakattu LiChrosorb RP8:lla (10 jjm), ja eluointi suoritetaan lineaarisella vaihegra-dientilla alkaen 10 %:sta aina 30 5&:iin asetonitri i 1 iä 25 0,2-prosenttisessa vesipitoisessa ammoniumformiaatissa; virtausnopeus 2 ml/min (sisäinen standardi: teikoplanii-ni A,, komponentti 2, GB-patenttihakemusjulkaisusta No 2121401 , tR = 22,4 min) i) hapan funktio pystyy muodostamaan suoloja 30 1) emäksinen funktio pystyy muodostamaan suoloja m) ei sokerijäännöksiä.

44 851 47

Seuraavat esimerkit kuvaavat tapaa, jolla yhdisteitä voidaan valmistaa.

LÄHTÖAINEIDEN VALMISTUS:

5 a) ANTIBIOOTTI L 17054:n VALMISTUS

5 g teikoplaniinia lisätään 60 ml:aan 0,5 N vesipitoista kloorivetyhappoa, joka on etukäteen kuumennettu 80°C:seen, samalla voimakkaasti hämmentäen.

Hämmentämistä jatketaan ja lämpötila pidetään noin 80°C: 10 ssa 30 minuutin ajan. Sen jälkeen seos suodatetaan nopeasti, suodos jäähdytetään 0-5°C:seen ja lisätään 6 N kloori-vetyhappoa (10 ml). Muodostunutta suspensiota hämmennetään noin 15 minuuttia, samalla kun lämpötila pidetään 0-5°C: ssa. Sakka kerätään, pestään 20 ml :11a kylmää 1 N HC1:ää, 15 jonka jälkeen etyylieetteri11ä ja kuivataan alennetussa paineessa huoneen lämpötilassa, jolloin saadaan raaka antibiootti L 17054-hydrokloridi (4,5 g).

Edellä saatu, raaka antibiootti L 17054-hydrokloridi (3 g) suspendoidaan seokseen, joka on 0,2-prosenttinen 20 vesipitoinen HCOONH^/CH^CN , 95:5 (ti 1./ti 1 .)(150 ml).

Säädetään pH arvoon noin 7,5 1 N NaOH:lla ja tuote liukenee. Muodostunut liuos laitetaan pylvääseen, jossa on 150 g 0,06-0,2 mm silanoitua piihappogeeliä Merck ja joka pylväs on valmistettu samaan 1iuotinseokseen. Pylväs 25 kehitetään lineaarisella gradienttieluoinni11 a , alkaen 5 %:sta aina 21 %:i in asetonitriiliä 0,2-prosenttisessa vesipitoisessa ammoniumformiaatissa (til./til.), kerätään 20 ml:n fraktiot, jotka testataan HPLC:llä. Antibiootti L 17054:n sisältävät fraktiot (70-96) yhdiste-30 tään ja asetoni trii1i poistetaan tyhjössä. Jäännöksenä saatu vesipitoinen liuos laitetaan pylvääseen, jossa on 10 g silanoitua piihappogeeliä tislatussa vedessä.

li 45 851 47

Pestään tislatulla vedellä, kunnes suolat on täysin poistettu, jonka jälkeen tuote eluoidaan seoksella CHgCN: H20, 1:1 (til./til.).

Kerätty liuos konsentroidaan tyhjössä pieneen tilavuu-5 teen ja antibiootti seostetaan lisäämällä asetonia.

Kuivataan huoneen lämpötilassa, jonka jälkeen saadaan 0,9 g olennaisesti puhdasta antibiootti L17054.

b) ANTIBIOOTTI L 1 7046 : n VALMISTUS

Teikoplaniinia (10 g) lisätään 1 N kloorivetyhappoon 10 (150 ml), joka on etukäteen kuumennettu 80°C:seen, samal la hämmentäen.

Noin 45 minuutin kuluttua reaktioseos jäähdytetään 0-5° Crseen ja siihen lisätään 37-prosenttista kloorivetyhappoa (~30 ml). Hämmentämistä jatketaan noin 10 minuuttia, jon-15 ka jälkeen saostunut, kiinteä aine otetaan talteen suodattamalla, pestään 20 ml :11a 2 N HCl:ää, jonka jälkeen etyy-1ieetteri11ä, ja kuivataan yön yli kaiiumhydroksidipellettien päällä huoneen lämpötilassa, saadaan raaka antibiootti L 17046-hydrokloridi (8,3 g).

20 Edellä saatu raakatuote (6,2 g) liuotetaan 80-prosentti- seen metanoliin (500 ml) ja lisätään piihappogeeliä (30 g; Merck 0,06-0,2 mm). Kun n-butanoli (200 ml) on lisätty, liuotin poistetaan tyhjössä. Sen jälkeen jäännös laitetaan piihappogeeli-kromatografiapylvääseen (300 g), joka on 25 valmistettu asetonitrii1iin. Pylväs kehitetään käyttäen peräkkäin 300 ml jokaista seuraavaa 1iuotinseosta: asetanitrii1i, asetoni trii1i:vesi , 95:5, asetoni trii1i:vesi , 90:10, asetonitriili:vesi, 85:15. Eluaatit hylätään ja pylväs kehitetään lineaarisella gradientti-eluenti11 a , joka 30 saadaan sekoittamalla 3,5 1 jokaista seuraavaa seosta: asetoni trii1i:vesi, 83:17 ja asetoni trii1i : vesi , 70:30 , nopeus on 375 ml/tunti.

46 851 47

Kerätään 25 ml:n fraktiot ja testataan HPLC:llä. Ne fraktiot, jotka sisältävät antibiootti L 1 7 046: n (fraktiot 170-200) yhdistetään. Lisätään n-butanolia (400 ml) yhdistettyihin fraktioihin ja muodostunut seos konsentroi-5 daan pieneen tilavuuteen. Sen jälkeen sameaan liuokseen lisätään asetonia, jäähdytetään 10°C:seen, jonka jälkeen saostuma alkaa muodostua. Sopivan ajan kuluttua, saostuminen on täysin tapahtunut, jonka jälkeen kiinteä aine kerätään suodattamalla, pestään asetonilla, sen jälkeen eet-10 terillä, kuivataan tyhjössä huoneen lämpötilassa, saadaan otsikossa mainittu yhdiste, olennaisesti puhtaassa muodossa (1,9 g) .

c) DEGLUKOTEIKOPLANIININ VALMISTUS

Teikoplaniini (10 g) liuotetaan 90-prosenttiseen vesipi-15 toiseen trif1uorietikkahappoon (250 ml) ja kuumennetaan noin 80°C:ssa noin 2 tunnin ajan. Jäähdytetään huoneen lämpötilaan, jonka jälkeen reaktioseos kaadetaan jääkylmään etyylieetteriin (1 litra). Saatu sakka kerätään suodattamalla, pestään etyylieetteri 11ä ja kuivataan ilmassa, 20 saadaan antibioottisen deglukoteikoplaniinin raaka tri-fluorietikkahappoadditiosuola (6,3 g).

5,3 g tätä raakatuotetta liuotetaan 1 litraan 0,2-prosent-tisen ammoniumfor miaatin ja metanolin ja n-butanolin seosta, 1:2:3, ja tähän lisätään silanoitua piihappogeeliä 25 60 Merck (0,06 - 0,2 mm)(20 g). Hämmennetään sopivan ai kaa, jonka jälkeen liuottimet poistetaan tyhjössä ja jäännös laitetaan kromatografiapylvääseen, jossa on 750 g silanoitua piihappogeeliä (0,06 - 0,2 mm; Merck) vedessä. Pylväs kehitetään seoksella, jossa on 0,6-prosenttista 30 vesipitoista HCOONH^ ja CH^CN, 9:1. Eluaatti hylätään, jonka jälkeen eluointia jatketaan asetoni trii1in lineaarisella gradientilla vedessä, alkaen 1:9 aina 3:7, nopeus on 200 ml/tunti noin 30 tunnin ajan. Kerätään 25 ml:n fraktiot, jotka testataan H PL C : 11ä . Deglukoteikoplanii- 47 85 1 47 nin sisältävät fraktiot (200-250) yhdistetään ja lisätään n-butanolia. Seosta hämmennetään, jonka jälkeen se konsentroidaan pieneen tilavuuteen, lisätään etyylieetteriä ja kiinteä aine, joka erottuu, kerätään suodattamalla, 5 pestään etyylieetterillä ja kuivataan 40°C:ssa tyhjössä, saadaan 0,9 g olennaisesti puhdasta antibioottista deglu-koteikoplani inia.

d) TEIKOPLANIININ VALMISTUS

Teikoplani ini valmistetaan vi1jelemä 11ä kantaa Act i no -10 planes teichomyceticus ATCC 31121 kuten esitetään US-pa- tentissa No 4,239,751 ja puhdistetaan Sephadex ® pyivääl1ä kromatografisesti tai käyttäen jotain muuta ekvivalenttia menetelmää.

ESIMERKKI !

15 ANTIBIOOTTISEN DEGLUKOTEIKOPLANI INI-N-BUTYYL I ESTERI N HYDROKLORIDIN VALMISTUS

a) antibiootti L 17046:sta Hämmennettyyn suspensioon, jossa on 1,75 g antibiootti L 17046:ta 56 ml:ssa n-butanolia, lisätään 4,5 ml buta-20 nolipitoista 6,5 M kloorivetyä huoneen lämpötilassa. Re-aktiosesos kuumennetaan 60-65°C:seen ja hämmennetään 12 tuntia. Kirkas liuos, joka muodostuu, pidetään huoneen lämpötilassa yön yli, sen jälkeen konsentroidaan alennetussa paineessa pieneen tilavuuteen (^30 ml). Lisätään 25 vettä (200 ml) ja muodostunut seos uutetaan etyyliasetaatilla (200 ml). Orgaaninen kerros erotetaan, lisätään butanolipitoinen 1 M kloorivety (1,2 ml) ja liuos konsentroidaan pieneen tilavuuteen (^20 ml) tyhjössä. Lisäämällä eetteri/asetoni-seosta, 3:1 (til./til.) erottuu 30 kiinteä aine, joka kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan 40°C:ssa tyhjössä 8 tuntia, saadaan 0,93 g antibioottista deglukoteikoplaniini-n-butyyliesterin hydro-klori dia.

48 851 47

Noudattamalla edellä olevassa esimerkissä 1 esitettyä menetelmää, mutta korvaamalla teikoplaniini11 a , teikopla-niini A,,: n komponentti 2:11a, antibiootti L 17054:11a tai millä tahansa näiden seoksella lähtöaineena käytetty 5 antibiootti L 17046, saadaan sama, otsikossa mainittu yhdiste samanlaisilla saannoilla (0,80 - 1,1 g, käytettäessä samoja molaarisia määriä reagenssia kuin edellä esitetyssä esimerkissä).

ESIMERKKI 2

10 ANTIBIOOTTISEN DEGLUKOTEIKOPLANIINI-N-OKTYYLI-ESTERIN HYDROKLORIDIN VALMISTUS

a) antibiootti L 17046:sta

Suspensiota, jossa on 0,93 g antibiootti L 1 7 046: ta 180 ml:ssa 1 M oktanolipitois ta kloorivetyä, hämmennetään 15 70°C:ssa 10 tuntia. Kirkas liuos, joka muodostuu, jäähdytetään 15 C:seen, lisätään 800 ml eetteriä ja kiinteä aine, joka erottuu, kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä huoneen lämpötilassa yön yli, saadaan 0,72 g otsikossa mainitun yhdisteen raakaa esteriä, joka liuotetaan 20 60 ml:aan CH^OH/H^O-seosta, 80:20 (til./til.). Tähän liuokseen lisätään vettä (400 ml) ja 1 ml 1 N HC1 :ää ja muodostunut samea seos uutetaan kaksi kertaa 400 ml :11a etyyliasetaattia. Orgaaniset uutteet yhdistetään ja lisätään 1 ml 1 N HC1:ää 100 ml:ssa n-butanolia. Liuos kon-25 sentroidaan siten, että lopullinen tilavuus on noin 80 ml ja tähän lisätään 100 ml etyyliasetaatti/eetteri-seos-ta, 3:2 (til./til.). Muodostunutta sameaa liuosta pidetään 10°C:ssa 3 päivää. Erottuva kiinteä aine, joka kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä huoneen 30 lämpötilassa yön yli, saadaan 0,16 g otsikossa mainitun yhdisteen n-oktyyliesteriä.

49 8 5 1 47 b) antibioottisesta deglukoteikoplani inistä

Suspensiota, jossa on 0,7 g deglukoteikoplaniinia 40 ml:ssa 1 M ok tanolipitois ta kloorivetyä, hämmennetään 65°C:ssa 1 tunti. Muodostunut, kirkas liuos käsitellään 5 edelleen edellä esitetyllä tavalla, saadaan 0,41 g otsikossa mainitun yhdisteen n-oktyyliesteriä.

Noudattamalla pääasiallisesti edellä, esimerkissä 2 a) esitettyä menetelmää, mutta korvaamalla lähtöaineena käytetty antibiootti L 17046 teikoplaniini1 la , teikoplanii-10 ni A^:n komponentti 2:11a tai antibiootti L 17054:11ä saadaan sama otsikossa mainittu yhdiste samanlaisilla saannoilla (noin 0,15 - noin 0,2 g; käytettäessä samaa molaa-rista määrää reagenssia kuin edellä esitetyssä esimerkissä).

15 ESIMERKKI 3

A) ANTIBIOOTTISEN DEGLUKOTEIKOPLANIINI-BENTSYYLIES~ TERIN HYDR0KL0RIDIN VALMISTUS

a) käsittelemällä antibiootti L 17046 bentsyylialkoho-liila 1 M:ssa kloorivedyssä 20 Suspensiota, jossa on 18 g olennaisesti puhdasta antibiootti L 1 7 046: ta 600 ml:ssa 1 M kloorivedyn bentsyylial-koholi1iuosta, hämmennetään 60°C:ssa. 15 minuutin kuluttua muodostuu kirkas liuos, jota hämmennetään vielä 3 tuntia samassa lämpötilassa, jonka jälkeen liuos jäähdy-25 tetään 15°C:seen ja hämmentämistä jatketaan huoneen läm pötilassa vielä 12 tuntia. Lisättäessä 4 litraa n-heksaa-ni/eetteri-seosta, 4:3, (til./til.) erottuu kiinteä aine, joka kerätään, pestään 1 litralla eetteriä ja liuotetaan uudestaan 150 ml:aan metanolia. Liuos laimennetaan 1 lit-30 ralla vettä ja uutetaan (pH 2,5) kaksi kertaa 2 litralla etyyliasetaattia. Orgaaniset kerrokset yhdistetään ja so 85147 seokseen lisätään 10 ml 1 N H Cl : ää 200 ml:ssa n-butano-lia, jonka jälkeen liuos konsentroidaan pieneen tilavuuteen. Lisättäessä 1 litra n-heksaani/eetteri-seosta, 3:2 (til./til.) erottuu kiinteä aine, joka kerätään, pestään 5 eetterillä ja kuivataan tyhjössä 40°C:ssa 8 tuntia, saadaan 8,5 g deglukoteikoplaniini-bentsyyliesterin hydro-kloridia (analyysi: deglukoteikoplaniini-bentsyyliesterin hydrokloridia 70 %, vettä ja liuottimia 15 %, tuntemattomia epäpuhtauksia 15 %).

10 b) käsittelemällä antibiootti L 17054 1 M kloorivedyllä 90-prosenttisessa vesipitoisessa bentsyyli-alkoholi ssa Hämmennettyyn suspensioon, jossa on 10 g olennaisesti puhdasta antibiootti L 17054:ää 90 ml:ssa bentsyylialkoholia , 15 lisätään 10 ml 37-prosenttista kloorivetyä 40°C:ssa. Reak-tioseos kuumennetaan 70°C:seen ja hämmentämistä jatketaan 30 minuutin ajan, sen jälkeen vesi poistetaan tyhjössä (noin 20 mmHg) 70°C:ssa (haudelämpöti1 a). Lisätään bent-seeni, jonka jälkeen seos haihdutetaan alennetussa pai-20 neessa tislaamalla atseotrooppi kaiken vesipitoisen jäännöksen poistamiseksi. Sen jälkeen seos laimennetaan 100 ml :11a 1 M kloorivetyä vesipitoisessa bentsyylialkoholis-sa (valmistetaan edellä esitetyllä tavalla). Näin saatua kirkasta liuosta hämmennetään 65°C:ssa 6 tuntia, sen jäl-25 keen jäähdytetään 15°C:seen ja työskentelyä jatketaan edellä olevassa esimerkissä kuvatulla tavalla (esimerkki 3b)), saadaan 4,85 g deglukoteikoplani ini-bentsyyliesterin hyd-rokloridia (analyysi: deglukoteikoplaniini-bentsyyliesterin hydrokloridia 75 %, vettä ja liuottimia 15 %, tunte-30 mattomia epäpuhtauksia 10 %).

c) käsittelemällä teikoplaniini 2 M kloorivetyhapol1 a 80-prosenttisessa vesipitoisessa bentsyylialkoholis-sa tyhjössä ja toistamalla bentseenin ja 37-prosent-tisen kloorivetyhapon lisäykset si 85147 Hämmennettyyn suspensioon, jossa on 10 g olennaisesti puhdasta teikoplaniinia 80 ml:ssa bentsyylialkoholia , lisätään 20 ml 37-prosenttista kloorivetyhappoa 40°C:ssa. Seosta pidetään tyhjössä (noin 20 mmHg) noin 60 minuutin ajan, 5 samalla kun se kuumennetaan noin 65°C:seen (haudelämpötila), jonka jälkeen lisätään 50 ml bentseeniä ja seos haihdutetaan tyhjössä noin 65°C:ssa. 30 minuutin kuluttua lisätään reaktioseokseen seos, jossa on 5 ml 37-prosenttista kloori-vetyhappoa ja 25 ml bentsyylialkoholia, jonka jälkeen reak-10 tioseoksella toistetaan "tyhjössä" suoritettu menetelmä (noin 20 mmHg; noin 65°C) 30 minuutin ajan. Sen jälkeen lisätään 50 ml bentseeniä ja haihdutetaan edellä esitetyllä tavalla. Vuorottaiset seoslisäykset, joissa on 5 ml 37-prosenttista kl oori vetyhappoa .ia 15 ml bentsyyl ial kohol ia 15 ja 50 ml bentseeniä, joita lisäyksiä erottaa "tyhjössä" suoritettu menetelmä, toistetaan joka 30 minuutin kuluttua 8 tunnin ajan. Sen jälkeen lisätään 20 ml 37-prosenttista kloorivetyhappoa ja 100 ml bentseeniä, vesi ja bent-seeni haihdutetaan tyhjössä ja muodostunutta kirkasta liuos-20 ta hämmennetään huoneen lämpötilassa ja paineessa argonat-mosfäärissä 12 tuntia, sen jälkeen reaktioseos kaadetaan 1,5 litraan eetteriä. Kiinteä aine, joka erottuu, kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä huoneen lämpötilassa yön yli, saadaan 10 g otsikossa mainitun yhdisteen raa-25 kaa esteriä. Tämä tuote liuotetaan 150 ml:aan metanolia ja lisätään 300 ml vettä ja 300 ml etyyliasetaattia, samalla voimakkaasti hämmentäen. Muutaman minuutin kuluttua lisätään 300 ml vettä, 300 ml etyyliasetaattia ja 300 ml seosta, jossa on n-butanolia ja vettä, 1:2 (til./til.).

30 Vesipitoisen kerroksen pH säädetään arvoon 3,5 ja orgaaninen faasi erotetaan. Vesipitoinen faasi uutetaan kaksi kertaa etyyliasetaatilla (600 ml kummallakin kertaa). Orgaaniset kerrokset yhdistetään, pestään 400 ml :11a vettä ja konsentroidaan pieneen tilavuuteen tyhjössä. Lisättäes-35 sä eetteriä, erottuu kiinteä aine, joka kerätään, pestään 52 8 5 1 47 eetterillä ja kuivataan tyhjössä huoneen lämpötilassa yön yli, saadaan 6,1 g raakaa deglukoteikoplaniini-bentsyyli-esterin hydrokloridia (analyysi: deglukoteikoplaniini--bentsyyliesterin hydrokloridia 75 %, vettä ja liuottimia 5 15 %, tunnistamattomia epäpuhtauksia 10 %).

B) DEGLUKOTEIKOPLANI INI-BENTSYYLI ESTERIN PUHDISTAMINEN PIIHAPPOGEELI -PYLVÄSKROMATOGRAFISESTI

Piihappogeeliä 60 (0,06 - 0,2 mm Merck)(10 g) lisätään liuokseen, jossa on 2,5 g raakaa deglukoteikoplaniini-bent-10 syyliesteriä (tiitteri 65¾) 100 ml:ssa 90-prosenttista vesipitoista metanolia. Liuotin haihdutetaan täydellisesti tyhjössä ja jäännös laitetaan kromatografia pylvääseen, joka sisältää 250 g piihappogeeliä lietettynä asetonitrii1iin (ch2cn) .

15 Pylväs kehitetään käyttämällä peräkkäin seuraavia liuotin-seoks ia: CH3CN 250 ml CH3CN/H20 97:3 (til./til.) 500 ml CH3CN/H20 94:6 (til./til.) 500 ml 20 Eluaatit hylätään, jonka jälkeen pylväs eluoidaan aseto-nitriilin lineaarisella gradientilla vedessä, joka saadaan sekoittamalla 1:5 seuraavia 1iuotinseoksia CH3CN/ H20 94:6 (til./til.) ja CH3CN/H20 70:30 (til./til.), eluointi nopeus 200 ml/tunti. Kerätään 25 ml:n fraktiot, 25 jotka testataan H PL C : Π ä . Deglukoteikoplaniini-bentsyyli-esterin sisältävät fraktiot yhdistetään (700 ml), siihen lisätään n-butanolipitoista 0,05 M kloorivetyä (250 ml) ja liuottimet haihdutetaan siten, että lopullinen tilavuus on noin 30 ml. Lisättäessä eetteriä (300 ml) erot-30 tuu kiinteä aine, joka kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä 40°C:ssa, 48 tuntia, saadaan 1,6 g olennaisesti puhdasta deglukoteikoplaniini-bentsyyli-esterin hydrokloridia.

53 851 47

Noudattamalla olennaisesti edellä esitetyn esimerkin 3 a) menetelmää, mutta korvaamalla lähtöaineena käytetty antibiootti L 17046 teikoplaniinilla, te i koplani i n i A£: n komponentti 2:11a, deglukoteikoplaniini11 a tai antibiootti 5 L 17054:llä, saadaan sama otsikossa mainittu yhdiste samanlaisilla saannoilla (käytettäessä samaa molaarista määrää reagenssia kuin edellä olevassa esimerkissä).

Otsikossa mainittu yhdiste saadaan myös lähtemällä aineesta, joka on teikoplaniini A^:n komponentti 2, antibiootti 10 L 17046 tai deglukoteikoplaniini, noudattamalla olennaisesti esimerkkien 3 b) tai c) menetelmää, samoilla saannoilla kuin edellä on esitetty.

ESIMERKKI 4 N-BENTSYYLIOKSIKARBONYYLI-DEGLUKOTEIKOPLANI INI (N-CBZ--DEGLUKOTEIKOPLANIINI) 15 Liuos, jossa on 0,45 ml bentsyyliklooriformiaattia 10 ml: ssa asetonia, lisätään tipoittain hämmennettyyn liuokseen, jossa on 2,5 g deglukoteikoplaniinia ja 0,5 g natriumbikarbonaattia 150 mlrssa veden ja asetonin seosta, 1:2 (til./til.) 0-3°C:ssa. 30 minuutin kuluttua lisätään 20 500 ml vettä ja muodostunut liuos uutetaan 500 ml :11a etyylieetteriä. Orgaaninen kerros hylätään, kun taas vesi-faasin pH säädetään arvoon 3,5 1 N HC1 :11ä ja uutetaan 600 ml :11a etyyliasetaatin ja n-butanolin seosta, 2:1 (tΐ1 ./ til.). Orgaaninen kerros erotetaan, pestään 200 ml :11a 25 vettä, jonka jälkeen se konsentroidaan pieneen tilavuuteen alennetussa paineessa. Lisäämällä etyylieetteriä saadaan kiinteä aine erottumaan, se kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä 40°C:ssa yön yli, saadaan 2,7 g olennaisesti puhdasta N-bentsyylioksikarbonyyli-degluko-30 teikoplaniin ia.

54 85 1 47 ESIMERKKI 5

N-BENTSYYLIOKSIKARBONYYLI-DEGLUKOTEIKOPLANIINI-PIVALOYY-LIOKSIMETYYLIESTERI

Hämmennettyyn liuokseen, jossa on 0,7 g N-bentsyylioksi-5 karbonyyli-deglukoteikoplaniinia 20 ml:ssa dimetyyliform-amidia, lisätään huoneen lämpötilassa 0,1 ml trietyyli-amiinia (TEA), 0,1 ml kloorimetyylipivaiaattia ja 35 mg natriumjodidia. Reaktioseosta kuumennetaan 45°C:ssa 4 tuntia, jonka jälkeen lisätään edelleen 0,1 ml TEA:ta 10 ja 0,15 ml kloorimetyylipivalaattia. Tätä seosta pidetään noin 4 tuntia 45°C:ssa ja yön yli huoneen lämpötilassa, jonka jälkeen lisätään vielä 0,1 ml TEA:ta ja 0,1 ml kl oor i metyyl i p i va 1 aa tt i a . Sen jälkeen tätä seosta hämmennetään noin 24 tuntia huoneen lämpötilassa, jonka jä1 -15 keen lisätään 400 ml eetteriä samalla voimakkaasti hämmentäen. öljymäinen yhdiste, joka erottuu, käsitellään 200 ml :11a asetonin ja eetterin seosta 1:9 (til./til.), jonka jälkeen se kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan yön yli tyhjössä huoneen lämpötilassa, saadaan 0,72 g raa-20 kaa N-bentsyylioksikarbonyyli-deglukoteikoplani ini-pivalo- yylioksimetyyliesteriä. Tämä tuote on kyllin puhdasta, jotta sitä voidaan käyttää reaktiossa, jossa suojaryhmät poistetaan.

Pieni näyte puhdistetaan piihappogeelipyiväskromatografi-25 sesti, eluointi suoritetaan metyleenikloridi/metanolin lineaarisella gradient!11a alkaen 95:5 - aina 50:50 (til./til.) ja sen analyyttiset arvot on esitetty taulukoissa I - III.

ESIMERKKI 6

30 DEGLUK0TEIK0PLANIINI-PIVALOYYLIOKSIMETYYLIESTERI

a) Liuokseen, jossa on 1,6 g raakaa N-bentsyylioksikarbonyyl i-deglukoteikoplani ini-pivaloyylioksimetyyliesteriä, ϋ 55 85 1 47 saatu edellä esitetyn esimerkin 5 mukaisesti, 400 mlrssa metanolia, lisätään 1,2 g 5-prosenttis ta palladiumhiili-katalysaattoria. Muodostunut suspensio hydrataan huoneen lämpötilassa ja ympäröivässä paineessa. 30 minuutin kulut-5 tua noin 96 ml vetyä on absorboitunut. Reaktio on tapahtunut kokonaan. Katalysaattori suodatetaan pois, pestään 600 ml :11a metanolin ja 0,1 N HCl:n seosta, 8:2 (tί1 ./ tΐ1.), ja hylätään. Yhdistettyyn suodokseen lisätään 400 ml n-butanolia ja saatu liuos konsentroidaan pieneen tila-10 vuuteen alennetussa paineessa. Lisättäessä eetteriä, erottuu kiinteä aine, joka kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä huoneen lämpötilassa yön yli, saadaan 1,33 g raakaa deglukoteikoplaniini-pivaioyylioksimetyyli-esteriä.

15 b) Deg 1ukoteikoplaniini-piva1oyylioksimetyyliesterin puhd istaminen

Edellä esitetyn esimerkin 6 a) mukaisesti saatu tuote (1,33 g) liuotetaan 100 ml:aan metanolin ja asetoni trii 1 in seosta, 15:85 (til./til.) ja muodostunut liuos laitetaan 20 pylvääseen, joka sisältää 300 g piihappogeeliä 60 Merck (0,06 - 0,2 mm) asetoni trii1issä. Pylväs kehitetään peräkkäin käyttäen joka kerta 500 ml seuraavia liuotinseok-sia: CH3CN/CH30H 90:10, 85:15, 80:20, 75:25, 70:30 ja 65: 35 (til./til.), kerätään 150 ml:n fraktiot, jokainen no-25 peudella 450 ml/tunti. Tuotteen sisältävät fraktiot (fraktiot 14-19) yhdistetään, lisätään n-butanolipitoista 0,05 M kloorivetyä ja liuottimet haihdutetaan 35°C:ssa tyhjössä siten, että lopullinen tilavuus on noin 150 ml. Kiinteä aine, joka erottuu, kerätään, pestään etyylieetteri1-30 lä ja kuivataan tyhjössä huoneen lämpötilassa yön yli, saadaan 0,44 g olennaisesti puhdasta antibioottista deglu-koteikoplaniini-pivaloyylioksimetyyliesterin hydroklo-ridia.

56 851 47 ESIMERKKI 7

N-BENTSYYLIOKSIKÄRBONYYLI-DEGLUKOTEIKOPLANIIN I-ETYYLI-ESTERI

Esimerkin 4 mukaisesti saatu N-bentsyylioksikarbonyyli-5 deglukoteikoplaniini (1 g) liuotetaan dimetyyliformami- diin (30 ml) ja tähän lisätään hienoksi jauhettua kalium-karbonaattia (70 mg). Seosta hämmennetään kunnes saadaan liuos, sen jälkeen lisätään etyylibromidia (0,2 ml).

Seosta hämmennetään huoneen lämpötilassa kunnes reaktio 10 on täysin tapahtunut, jonka jälkeen reaktioseos kaadetaan veteen (500 ml) ja pH säädetään arvoon noin 8 kaliumbikar-bonaatilla. Tämä seos uutetaan etyyliasetaatilla (3x 300 ml) ja orgaaninen faasi yhdistetään, pestään vedellä ja konsentroidaan kuiviin alennetussa paineessa. Jäännös 15 liuotetaan etyyliasetaattiin (50 ml) ja reaktiotuote seos tetaan lisäämällä etyylieetteriä. Kun saostuminen on täysin tapahtunut, kiinteä aine otetaan talteen suodattamalla ja kuivataan, saadaan 0,8 g N-bentsyylioksikarbonyyli-deglukoteikoplaniin i-etyyliesteri ä.

20 ESIMERKKI 8

DEGLUKOTEIKOPLANIINI-ETYYLI ESTERI

Edellä esitetyn esimerkin mukaisesti saatu N-bentsyyli-oksikarbonyyli-deglukoteikoplaniini-etyyliesteri (544 mg) liuotetaan etanoliin (5 ml). Tähän liuokseen lisätään 5-25 prosenttista pal 1 adiumhii1i-kataiysaattoria (50 mg). Hämmennettyyn seokseen johdetaan vetykaasua ympäröivässä paineessa ja lämpötilassa.

Kun reaktio on tapahtunut kokonaan, reaktioseos suodatetaan, kerätty katalysaattori pestään etanolilla ja hylä-30 tään, ja etyylieetteriä (200 ml) lisätään yhdistettyyn etanolipi toiseen liuokseen. Muodostuu sakka, joka kerätään 57 8 5 1 47 suodattamalla ja kuivataan ilmassa, saadaan 450 mg valkoista tuotetta, joka on deg 1ukoteikoplaniini-etyyli-esteri.

ESIMERKKI 9

5 DEGLUKOTEIKOPLANI INI-4-KL00RIBUTYYLIESTERIN VALMISTUS

Kuivaa kloorivetyä johdetaan hämmennettyyn suspen sioon, jossa on 10 g (noin 5,4 mmoolia) teikoplaniinia 400 ml:ssa kuivaa tetrahydrofuraania, lämpötila pidetään samanaikaisesti 45-50°C:ssa. 36 tunnin kuluttua muodostu-10 nut liuos konsentroidaan pieneen tilavuuteen alennetussa paineessa 35°C:ssa, sen jälkeen lisätään eetteri ja muodostunut kiinteä aine kerätään, pestään eetterillä ja liuotetaan uudestaan 1 litraan asetonitriil in ja veden seosta, 20:80 (til./til.). Muodostunut liuos laitetaan 15 pylvääseen, joka sisältää 0,6 kg silanoitua piihappogee-liä (0,06 - 0,2 mm) Merck ja joka on valmistettu 0,2-prosenttiseen vesipitoiseen ammoniumformiaattiin . Pylväs kehitetään lineaarisella gradientilla alkaen 30 %:ista aina 90 %:i i n CHgCN:ää vedessä, 20 tunnissa eluointinopeu-20 den ollessa noin 300 ml/tunti, kerätään 20 ml:n fraktiot. Fraktiot, jotka sisältävät otsikossa mainitun yhdisteen, yhdistetään, lisätään n-butanolia (til./til.) ja liuottimet haihdutetaan tyhjössä 45°C:ssa. Kiinteä jäännös hierretään eetterin kanssa, sen jälkeen se kerätään, pes-25 tään eetterillä ja kuivataan tyhjössä 40°C:ssa yön yli, saadaan 3,2 g puhdasta, otsikossa mainittua yhdistettä vapaana emäksenä.

ESIMERKKI 10

N-BOC-DEGLUKOTEIKOPLANI IN IN VALMISTUS

30 Hämmennettyyn liuokseen, jossa on deglukoteikoplaniinin hydrokloridia (1,25 g, 1 mmoolia) DMF:ssä (20 ml), lisätään 2,4,5-trikloori-tert.-butyylikarbonaatti a (340 mg; 58 8 51 47 1,1 mmoolia, Janssen) ja trietyyliamiinia (0,7 ml). Seosta pidetään yön yli huoneen lämpötilassa, jonka jälkeen lisätään vettä (200 ml) ja pH säädetään arvoon 2 lisäämällä HCl:ää. Tuote uutetaan 150 ml :11a etyyliasetaatin 5 ja n-butanolin seosta, 3:1 (til./til.). Orgaaniset kerrokset kerätään ja konsentroidaan noin 40 ml:aan; sen jälkeen lisätään eetteriä (250 ml). Suspensiota seisotetaan yön yli 0°:ssa, jonka jälkeen se suodatetaan, talteen otettu tuote pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä 50°C:ssa.

10 Saanto on 1,1 g puhdasta, otsikossa mainittua yhdistettä.

ESIMERKKI 11

N-BOC-DEGLUKOTEIKOPLANI INI N METYYLI ESTERIN VALMISTUS

Hämmennettyyn liuokseen, jossa on N-BOC-deglukoteikopla-niinia (500 mg; 0,385 mmoolia) DMF:ssä (10 ml), lisätään 15 hienoksi jauhettua KHCO^a (40 mg) ja metyylijodi dia (30 μΐ). Seosta hämmennetään huoneen lämpötilassa kunnes reaktio on tapahtunut kokonaan (3 tuntia), sen jälkeen lisätään vettä (100 ml) ja seos uutetaan kolme kertaa n-buta-nolilla (100 ml). Orgaaniset uutteet pestään vedellä ja 20 konsentroidaan 20 ml:aan tyhjössä 50°C:ssa. Reaktiotuote saostetaan lisäämällä eetteriä (200 ml). Seisotetaan yön yli 0°C:ssa, jonka jälkeen tuote kerätään suodattamalla, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä 50°C:ssa, saadaan 320 mg otsikossa mainittua yhdistettä.

25 ESIMERKKI 12

DEGLUKOTEIKOPLANI INI-METYYLI ESTERI N TRI FLUORIASETAATTI-SUOLAN VALMISTUS

Edellä saatua N-BOC-deglukoteikoplaniinin metyyliesteriä hämmennetään 2 ml:n kanssa trif1uorietikkahappoa. 30 mi-30 nuutin kuluttua tuote saostetaan lisäämällä eetteriä, suo datetaan, pestään eetterillä ja kuivataan. Saadaan 300 mg otsikossa mainittua yhdistettä.

ESIMERKKI 13 59 851 47

N-BOC-DEGLUKOTEIKOPLANIINI-2-(N-MORFOLINYYLI)ETYYLI ESTERIN VALMISTUS

Astiassa, joka on varustettu magneettisekoittimel1 a ja 5 kuivausputkel1 a, N-BOC-deglukoteikoplaniini (430 mg; 0,331 mmoolia), KHCO^ (132,5 mg, 1,32 mmoolia) ja N-(2--kloorietyyli)morfoliini-hydrokloridi (123,1 mg; 0,662 mmoolia) liuotetaan peräkkäin DMFrään (4 ml). Liuosta hämmennetään huoneen lämpötilassa 50 tuntia, sen jälkeen 10 lisätään edelleen 60 mg N-(2 - k 1oorietyyli)morfoliini- hydrokloridia ja 30 mg KHCO^ia, reaktiota jatketaan vielä 15 tunnin ajan. Reaktioseos laimennetaan vedellä (30 ml) ja uutetaan n-butanoli11 a (2x50 ml). Orgaaniset kerrokset yhdistetään ja haihdutetaan tyhjössä 50°C:ssa. Jäännös 15 käsitellään 100 ml :11a eetteriä, kerätään ja kuivataan ilmassa, saadaan 450 mg raakaa, otsikossa mainittua yhdistettä, joka puhdistetaan "pikakromatografisesti" 100 g : 11 a piihappogeeliä (230-400 mesh, Merck), eluointiainee-na CH2C1^/MeOH/NH^ 37-prosenttinen -seos- 80:20:1 . Frak-20 tiot, jotka sisältävät puhtaan tuotteen, yhdistetään ja haihdutetaan tyhjössä. Kiinteä jäännös käsitellään eetterillä, suodatetaan ja kuivataan ilmassa, saadaan 150 mg otsikossa mainittua yhdistettä.

ESIMERKKI 14

25 DEGLUK0TEIK0PLANIINI-2-(N-M0RF0LINYYLl)ETYYLI ESTERIN BIS-TRIFLUORIASETAATIN VALMISTUS

N-BOC-deglukoteikoplaniini-2-(N-morfoli nyyli)etyyliesteri (150 mg), joka valmistetaan edellä esitetyllä tavalla, suspendoidaan Cl^C^-teen (1 ml) ja 1 ml trifl uorietikka-30 happoa lisätään, samalla hämmentäen. 20 minuutin kuluttua seos laimennetaan etyylieetteri11ä (60 ml) ja seosta seisotetaan 30 minuutin ajan, jonka jälkeen kiinteä aine 60 85 1 47 kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä 50° C:ssa yön yli. Saadaan 150 mg otsikossa mainittua yhdistettä .

ESIMERKKI 15

5 N-BOC-DEGLUKOTEIKOPLANIINI-2-HYDROKSIETYYLIESTERIN VAL

MISTUS

N-B0C-deglukoteikoplaniini (450 mg; 0,346 mmoolia) liuotetaan 5 ml:aan DMFrää, lisätään peräkkäin KHCO^ (105 mg, 1,05 mmoolia) ja 2-bromietanoli (430 mg, 3,46 mmoolia), 10 sen jälkeen hämmennetään jatkuvasti huoneen lämpötilassa yön yli. Lisätään taas KHC03:a (50 mg), jonka jälkeen seosta pidetään 50°C:ssa 4 tuntia. Suspensio jäähdytetään, laimennetaan vedellä (60 ml) ja uutetaan n-butanoli1 la (2x50 ml), sen jälkeen orgaaniset faasit yhdistetään, pes-15 tään vedellä ja konsentroidaan tyhjössä 50°C:ssa. Jäännös liuotettuna 1 ml:aan metanolia saostetaan lisäämällä 100 ml eetteriä. Tuote suodatetaan, pestään eetterillä ja kuivataan ilmassa, saadaan 455 mg raakaa, otsikossa mainittua yhdistettä, joka puhdistetaan valuttamalla läpi "pikakro-20 matografia-pylväästä", joka sisältää 60 g Lichroprep RP-8 (40-63 jjm Merck), valmistettuna ves i/a seton i tr i i 1 i seokseen 90:10. Pylväs kehitetään lineaarisella gradientilla alkaen 10 %:ista aina 40 %:i i n CH3CN:ää vedessä 0,5 ilmakehän paineessa, kerätään 15 m 1:n fraktiot. Fraktiot, jotka si-25 sältävät puhtaan yhdisteen, yhdistetään, lisätään n-buta- nolia (til./til.) ja liuotin haihdutetaan tyhjössä 50°C:ssa. Jäännös hierretään eetterin kanssa, suodatetaan ja kuivataan tyhjössä 50°C:ssa, saadaan 190 mg puhdasta, otsikossa mainittua yhdistettä.

30 ESIMERKKI 16

DEGLUK0TEIK0PLANIINI-2-HYDR0KSIETYYLI ESTERIN TRIFLUORI-ASETAATIN VALMISTUS

ei 85147 N-BOC-degl ukoteikoplani ini-2-hydroksietyyliesteri (190 mg), joka saadaan edellä kuvatulla tavalla, suspensoidaan 1 ml: aan CH2Cl2:ta ja tähän lisätään, samalla hämmentäen, 1 ml CF^COOHrta. 10 minuutin kuluttua liuotin haihdutetaan ja 5 jäännös hierretään eetterin kanssa, suodatetaan, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä 50°C:ssa yön yli. Saadaan 155 mg puhdasta, otsikossa mainittua yhdistettä.

ESIMERKKI 17

DEGLUKOTEIKOPLANIINI-N-BENTSYYLIOKSIKARBONYYLIN 2-BROMI-10 ETYYLIESTERIN VALMISTUS

N-CBZ-deglukoteikoplaniini (1,5 g) liuotetaan 50 ml :aan DMF:ää. Tähän liuokseen lisätään KHCO^ (150 mg) ja 1,2--dibromietaani (1 ml), jonka jälkeen seosta hämmennetään 25 tuntia huoneen lämpötilassa. Reaktioseos tiputetaan 900 15 ml:aan etyylieetteriä, jonka jälkeen muodostuva kiinteä aine suodatetaan, pestään eetterillä ja kuivataan ilmassa, saadaan 1,5 g raakaa yhdistettä. Tämä yhdiste liuotetaan minimimäärään MeOH:ta ja laimennetaan etyyliasetaatilla (500 ml); orgaaninen liuos pestään 500 ml :11a vettä, joka 20 sisältää NaHCO^ia (0,5 g) ja NaCl :ää (1,5 g). Orgaaniseen faasiiniisätään jonkin verran n-butanolia ja konsentroidaan 10 ml:aan; lisätään etyy1ieetteriä ja kiinteä aine suodatetaan, pestään ja kuivataan tyhjössä 50°C:ssa. Saadaan 1,2 g puhdasta, otsikossa mainittua yhdistettä.

25 ESIMERKKI 18

DEGLUKOTEIKOPLANIINI-2-BROMIETYYLI ESTERIN HYDROKLORIDIN VALMISTUS

Deglukoteikoplani ini-N-bentsyylioksikarbonyylin 2-bromi -etyyliesteri (1 g), joka valmistetaan edellä olevassa esi-30 merkissä kuvatulla tavalla, liuotetaan seokseen, jossa on N HC1:ää (30 ml) ja MeOH:ta (120 ml). Tähän liuokseen lisätään 5-prosenttistä palladium/bariumsulfaatti-kataly- 62 85147 saattoria (1 g). Hämmennettyyn seokseen johdetaan vety-kaasua ympäröivässä paineessa ja lämpötilassa. Kun hyd-raus on tapahtunut täydellisesti (3 tuntia), reaktioseos suodatetaan, kerätty katalysaattori pestään metanolilla 5 (150 ml) ja hylätään, lisätään silanoitua piihappogeeliä 60 (10 g, Merck) ja seos haihdutetaan kuiviin tyhjössä. Kiinteä jäännös laitetaan pylvääseen, joka s isä Itää 250 g samaa piihappogeeliä ja joka on valmistettu H20/CH3CN-seokseen, 75:25 tilavuudesta. Pylväs kehitetään lineaari-10 sella gradientilla alkaen 25 %:sta aina 70 %:i i n CH^CNiää vedessä, kerätään 20 ml:n fraktiot. Puhtaan, otsikossa mainitun yhdisteen sisältävät fraktiot yhdistetään, lisätään n-butanolia (til./til.) ja liuottimet haihdutetaan tyhjössä 45°C:ssa, kiinteä jäännös hierretään eet-15 terin kanssa, jonka jälkeen se kerätään suodattamalla, pestään eetterillä ja kuivataan tyhjössä 40°C:ssa yön yli. Saadaan 100 mg otsikossa mainittua yhdistettä.

ESIMERKKI 19

DEGLUKOTEIKOPLANIINI-N-BENTSYYLIOKSIKARBONYYLIN 2-FLUORI-20 ETY YL I ESTERI N VALMISTUS

Liuokseen, jossa on N-CBZ-deglukoteikoplaniinia (1,5 g, 1 mmoolia) 50 ml:ssa DMF:ää, lisätään KHCO^ (150 mg, 1,5 mmoolia) ja 1-bromi-2-f1uorietaani (0,2 ml, 2,68 mmoolia) peräkkäin.

25 Seosta hämmennetään huoneen lämpötilassa 48 tuntia, sen jälkeen se kaadetaan liuokseen, jossa on 600 ml etyyli-eetteriä ja 300 ml heksaania. Sakka suodatetaan, pestään eetterillä ja kuivataan ilmassa, saadaan 1,75 g raakatuo-tetta. Tämä liuotetaan minimimäärään MeOH:ta ja kaadetaan 30 500 ml:aan etyyliasetaattia, sen jälkeen orgaaninen liuos pestään ensin 500 ml :11a vettä, joka sisältää NaHC03:a (1 g) ja NaCl :ää (5 g), jonka jälkeen pestään puhtaalla

II

63 851 47 vedellä (200 ml). Orgaaninen faasi laimennetaan n-buta-nolilla (100 ml) ja haihdutetaan tyhjössä siten, että lopullinen tilavuus on noin 20 ml. Lisäämällä eetteriä, saadaan erottumaan kiinteä aine, joka kerätään, pestään eet-5 terillä ja kuivataan ilmassa, saadaan 1 g puolipuhdasta yhdistettä. Puhdistaminen suoritetaan pylväässä, joka sisältää 250 g silanoitua piihappogeeliä 60 (Merck) ja on valmistettu CH^CNrään 35 % vedessä. Pylväs kehitetään 4 litralla lineaarista gradienttia, alkaen 35 %: s ta aina ^ 55 %:i i n CH^CNiää vedessä, kerätään 20 ml:n fraktiot.

Puhtaan, otsikossa mainitun yhdisteen sisältävät fraktiot yhdistetään, lisätään n-butanolia (til./til.) ja liuottimet haihdutetaan tyhjössä 45°C:ssa. Jäännös hierretään eetterin kanssa, suodatetaan, pestään ja kuivataan 15 tyhjössä 45°C:ssa yön yli. Saadaan 0,5 g puhdasta, otsikossa mainittua yhdistettä.

ESIMERKKI 20

DEGLUK0TEIKOPLAN IIN 1-2-FLUORI ETYYLIESTERIN HYDROKLORIDIN VALMISTUS

20 N-bentsyylioksikarbonyyli-deglukoteikoplani ini-2-f1uori-etyyliesteri (400 mg), joka saadaan edellä esitetyn menetelmän mukaisesti, liuotetaan 50 mlraan seosta, jossa on 0,1 N HC1 ja MeOH, 3:7 (til./til.), ja lisätään 400 mg 5-prosenttista palladium-bariumsulfaatti-katalysaattoria. 25 Muodostunut suspensio hydrataan huoneen lämpötilassa ja ympäröivässä paineessa. Kahden tunnin kuluttua katalysaattori suodatetaan pois, pestään 50 ml :11a Me0H:ta ja hylätään. Orgaaniset liuottimet yhdistetään ja niihin lisätään silanoitua piihappogeeliä 60 (5 g). Hämmennetään 30 sopivan aikaa, jonka jälkeen liuotin poistetaan tyhjössä ja jäännös laitetaan kromatografiapylvääseen, joka sisältää 50 g silanoitua piihappogeeliä 60 ja CHgCN:ää 5 % vedessä, pH:n ollessa 3. Pylväs kehitetään yhdellä litralla lineaarista gradienttia alkaen 5 %:sta aina 25 %: i i n 64 851 47 CH^CNiää vedessä, pH-arvon ollessa 3 (HC1 10%), kerätään 20 ml:n fraktiot. Otsikossa mainitun puhtaan yhdisteen sisältävät fraktiot (36-70) yhdistetään, lisätään n-butanolia (til./til.) ja liuottimet haihdutetaan tyhjössä 45°C:ssa.

5 Jäännös hierretään eetterin kanssa, jonka jälkeen se kerätään, pestään ja kuivataan tyhjössä 40°C:ssa yön yli, saadaan 50 mg puhdasta, otsikossa mainittua yhdistettä.

ESIMERKKI 21

DEGLUKOTEIKOPLAN IIN 1-2-BROMIETYYLI ESTERIN HYDROKLORID IN 10 VALMISTUS "N-SALISYLIDEENI"SUOJAUKSEN KAUTTA

Liuokseen, jossa on deglukoteikoplaniinia (3 g, 2 mmoolia) 50 ml:ssa DMF:ää, lisätään saiisyylialdehydiä (0,5 ml, 4,7 mmoolia), ja liuosta hämmennetään 24 tuntia huoneen lämpötilassa. Seos kaadetaan 500 ml:aan eetteriä ja sakka 15 kerätään ja pestään eetterillä. Näin saatu N-salisylidee-ni-deglukoteikoplaniini liuotetaan 100 ml:aan DMFrää, lisätään KHC03 (300 mg) ja 1,2-dibromietaani (2 ml). Seosta hämmennetään 18 tuntia huoneen lämpötilassa, jonka jälkeen se kaadetaan liuokseen, jossa on eetteriä (1,5 litraa) ja 20 n-heksaania (0,5 litraa). Kiinteä aine, joka saostuu, kerätään suodattamalla, pestään eetterillä ja liuotetaan 50 ml:aan MeOH:ta. Tämä liuos laimennetaan etyyliasetaatilla (500 ml) ja pestään vedellä (2 x 0,5 1). Orgaaninen faasi erotetaan, lisätään n-butanolia ja liuottimet haihdute-25 taan noin 30 ml:aan, sen jälkeen lisätään eetteriä. Kiinteä aine, joka saostuu, kerätään, pestään eetterillä ja kuivataan ilmassa. Saadaan 3 g raakaa N-salisylideeni-degl ukotei kopl an i i ni -2-bromi etyyl iesteri ä . Puhdistamalla tämä tuote pylväässä, joka sisältää 300 g piihappogeeliä ja 30 joka pylväs on valmistettu CH^Cl^iteen ja kehitetään gra-dientilla 1/15% MeOH:ta Ch^Cl^rssa, keräten 20 ml:n fraktiot, saadaan ensin N-salisylideeniesteri ja sen jälkeen otsikossa mainittu yhdiste. (Tällä yhdisteellä on sama 65 851 47 tR-arvo yhdisteen HPLC-analyysissä kuin yhdisteellä, joka valmistetaan esimerkin 18 mukaisesti.) IR-, NMR- ja massaspektrien arvot ovat yhtenevät edellä oleville esimerkkien 1-20 yhdisteille annetun rakenne-kaavan kanssa.

Claims (9)

66 85 1 47

1. Menetelmä terapeuttisesti käyttökelpoisen deglukoteikopla-niinin karboksyylihappoesterijohdannaisten valmistamiseksi, joilla on kaava Cl OA I ΓΎβΊ^Τ kX- H Υν^Η Y 0Xf J f, -H.' R.Y/ n XΥϊ ' γ" "s Γ Ί JLL Λ · Λ Λ' Η/^οζ 0 in OH j ossa R tarkoittaa )alkyyliä, hydroksi)alkyyliä, (C1-C3) alkoksi (C1-C12) alkyyliä, halo(C1-C12)alkyyliä; ryhmää, jonka kaava on N- ( 2) alkyyli V rI/' jossa R2 ja R3 tarkoittavat kumpikin toisistaan riippumat-ta vetyä tai (C^-C^)alkyyliryhmiä tai R2 ja R3 yhdessä vie- reisen typpiatomin kanssa tarkoittavat 5-7-jäsenistä aro- maattista ryhmää, joka on pyrrolyyli, pyridyyli, pyrroli-dinyyli, pyridinyyli, piperatsinyyli, imidatsolyyli, pyri-midinyyli, pyridatsyyli, oksatsolyyli, oksatsolidinyyli, imidatsolinyyli, pyratsolidinyyli, tiatsolyyli, tiatsoli-nyyli, tiatsolidinyyli, atsepinyyli, diatsepinyyli, tiatse-pinyyli tai morfolinyyli, tai R tarkoittaa ryhmää, jonka kaava on II 67 851 47 H-[°<CH2>m3-n tai (C1-C3)alkyyli[0(ai2)m]-n joissa m tarkoittaa kokonaislukua 2 tai 3, n on kokonaisluku 1-10 ja ryhmän -(CH2)- vetyatomeista yksi voi olla substituoitu metyyliryhmällä; (C2-C10)alkanoyylioksime-tyyliä, fenyyliä, fenyyliä, joka on substituoitu yhdellä tai kahdella substituentilla, jotka ovat kloori, bromi, jodi, (C^-C^)alkyyli, hydroksi, (C^^-Cj)alkoksi, (Cj-C^jal-kyylitio tai nitro; fenyyli (C^-Cg) alkyyliä tai substituoi-tua fenyylifC^-Cgjalkyyliä, jossa fenyyliryhmä on substituoitu yhdellä tai kahdella substituentilla, jotka ovat kloori, bromi, jodi, (C^-C^)alkyyli, hydroksi, (C^-Cgjal-koksi, (C^-C^)alkyylitio tai nitro, R1 tarkoittaa vetyä tai aminosuojaryhmää ja A, B ja Z tarkoittavat jokainen toisistaan riippumatta vetyatomia, ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien happoadditiosuo-lojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että a) teikoplaniinin kaltainen yhdiste, joka on teikoplanii-nikompleksi, sen mikä tahansa edelleen puhdistettu muoto, V yhdiste, joka kaava on j 0A Cj 1: \ Γί’χΥ TX» Y"p T xX XV"' H/^>oz I iH OH jossa R^· tarkoittaa vetyä tai aminosuojaryhmää, A tarkoit- 68 8 5 1 4 7 taa vetyä tai N-[(C1q-C11)alifaattinen asyyli]-β-D-glukoo-siaminyyliryhmää, B tarkoittaa vetyä tai N-asetyyli-p-D-glukoosiaminyyliryhmää, Z tarkoittaa vetyä tai a-D-manno-syyliryhmää, sillä edellytyksellä, että kaikki sokeriosat sitoutuvat peptidiytimeen O-glykosidisilla sidoksilla, es-teröidään kontrolloidusti ja b) kun lähtöaineena on kaavan I mukainen yhdiste, jossa ainakin yksi ryhmistä A, B ja z on sokeriosa, käytetään reaktioseosta, jossa teikoplaniiniytimen sokeriosat hydrolysoidaan selektiivisesti vaikuttamatta teikoplaniiniyti-meen tai reaktiossa muodostuneeseen karboksyylihappoeste-rifunktioon.

2. Förfarande enligt patentkravet 1, känneteck-n a t därav, att man framställer deglukoteikoplanin-n-butylester, deglukoteikoplanin-etylester, deglukoteiko-planin-bensylester, deglukoteikoplanin-n-oktylester, de-glukoteikoplanin-2-brometylester, deglukoteikoplanin-pi-valoyloximetylester, deglukoteikoplanin-fenylester, de-glukoteikoplanin-2,4-diklorfenylester, deglukoteikopla-nin-l,2,2-trikloretylester eller ett farmaceutiskt god-tagbart syraadditionssalt därav.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että valmistetaan deglukoteikoplaniini-n-butyyliesteri, deglukoteikoplanii-ni-etyyliesteri, deglukoteikoplaniini-bentsyyliesteri, de-glukoteikoplaniini-n-oktyyliesteri, deglukoteikoplaniini- 2-bromietyyliesteri, deglukoteikoplaniini-pivaloyylioksi-metyyliesteri, deglukoteikoplaniini-fenyyliesteri, deglu-koteikoplaniini-2,4-dikloorifenyyliesteri, deglukoteiko-planiini-1,2,2-trikloorietyyliesteri tai näiden farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuola.

3. Förfarande för framställning av en förening med formeln I, i vilken R är (C4-C12)a·!^^' (Ci“C3 )-alkoxi(C1-C12)“ alkyl, som innehäller minst 4 kolatomer, halo(C4-C12)al-kyl, förutom p-poly-halo(C4-C12)alkyl; en grupp med for-meln H-tO(CH2)m]-n i vilken m betecknar ett helt tai 2 eller 3, n är ett helt tai 2-10 och en av gruppens -CH2- kolatomer kan vara subs-tituerad med en metylgrupp; en grupp med formeln 74 851 47 (C1-C3)alkyl[0(CH2)m]-n, i vilken m är ett helt tai 2 eller 3, n är ett helt tai 1-10 och en av gruppens -CH2- kolatomer kan vara substi-tuerad med en metylgrupp, kännetecknat där-av, att en förening av teikoplanintyp, vilken är ett tei-koplaninkomplex, en ytterligare renad form därav, en förening med formeln 0A C! BO °||

0. I 9 H 0 I* S NH-R1 if i I II A L II "ΥΠΥΎΊi'X * ‘1 OH i vilken R1 betecknar väte eller an aminoskyddsgrupp, A betecknar väte eller en N-[(C10-Cn)alifatisk acyl]-p-D-glukosaminylgrupp, B betecknar väte eller en N-acetyl-β-D-glukosaminylgrupp, Z betecknar väte eller en a-D-manno-sylgrupp, förutsatt att alla sockerdelar är bundna till peptidkärnan med O-glykosidiska bindningar, förestras kontrollerat genom att omsätta föreningen med ett över-skott av en alkohol med formeln RÖH, i vilken R betecknar ... detsamma som ovan, i närvaro av en syrakatalysator, i en temperatur mellan 50-80 °C.

3. Menetelmä kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa R on (C4-C12)alkyyli, (^-03JalkoksifC^-C^Jalkyyli, joka sisältää ainakin 4 hiiliatomia, halo(C4-C12)alkyyli, lukuun ottamatta 8-poly-halo(C4-C12)alkyyliä; ryhmä, jonka kaava on H-[0(CH2)m]-n jossa m on kokonaisluku 2 tai 3, n on kokonaisluku 2-10 ja ryhmän -CH2- vetyatomeista yksi voi olla substituoitu me-tyyliryhmällä; ryhmä, jonka kaava on 69 85 1 47 (Ci-C 3)alkyyli[o(CH2)m]-n jossa m on kokonaisluku 2 tai 3, n on kokonaisluku 1-10 ja ryhmän -CH2- vetyatomeista yksi voi olla substituoitu metyyli ryhmällä, tunnettu siitä, että teikoplanii-nin kaltainen yhdiste, joka on teikoplaniinikompleksi, sen mikä tahansa edelleen puhdistettu muoto, yhdiste, jonka kaava on 0A C| Bo\ nr°rV"i il g h Vyi y o Vy ° w •-γΎΎΥ YTY * * 1 nr~—-O O jQ OH jossa R1 tarkoittaa vetyä tai aminosuojaryhmää, A tarkoittaa vetyä tai N-[(C10-Cn)alifaattinen asyyli]-p-D-glukoo-siaminyyliryhmää, B tarkoittaa vetyä tai N-asetyyli-p-D-glukoosiaminyyliryhmää, Z tarkoittaa vetyä tai a-D-manno-syyliryhmää, sillä edellytyksellä, että kaikki sokeriosat ovat sitoutuneet peptidiytimeen O-glykosidisilla sidoksilla, esteröidään kontrolloidusti saattamalla yhdiste rea--Y goimaan ylimäärän kanssa kaavan RÖH mukaista alkoholia, jossa kaavassa R tarkoittaa samaa kuin edellä, happokata-lyytin läsnäollessa lämpötilassa, joka on välillä 50-80 eC.

4. Förfarande enligt patentkravet 3, känneteck-n a t därav, att syrakatalysatorn är klorväte.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happokatalyytti on kloorivety.

5. Förfarande enligt patentkravet 3, känneteck-n a t därav, att syrakatalysatorn är 37%:ig klorvätesyra, li 75 85147 reaktionen utförs under nedsatt tryck, den sura alkoholen, som avdunstas, ersätts och det närvarande vattnet avlägs-nas frän reaktionsblandningen genom att destillera azeot-ropiskt med ett lämpligt, inert, vattenhaltigt lösningsme-del, som bildar en azeotrop.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että happokatalyytti on 37%:inen kloorivety- 70 851 47 happo, reaktio suoritetaan alennetussa paineessa, hapan alkoholi, joka haihtuu, korvataan ja läsnäoleva vesi poistetaan reaktioseoksesta tislaamalla atseotrooppisesti sopivan, vesipitoisen atseotroopin muodostavan, inertin liuottimen kanssa.

6. Förfarande för framställning av en förening med formeln I, i vilken R betecknar detsamma som ovan, förutom halo-(Cx-C12>alkyl, kännetecknat därav, att ett N-skyddat deglukoteikoplaninderivat omsätts med en förening med formeln RX, i vilken R betecknar detsamma som ovan och X betecknar en klor-, brom- eller jodatom, i ett inert, organiskt lösningsmedel, företrädesvis i närvaro av en vä-tehalogenidacceptor och i en temperatur frän ca -5 eC tili 50 °C.

6. Menetelmä kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä, paitsi halo(C1-C12)“ alkyyliä, tunnettu siitä, että N-suojattu degluko-teikoplaniinijohdannainen saatetaan reagoimaan kaavan RX mukaisen yhdisteen kanssa, jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä ja X tarkoittaa kloori-, bromi- tai jodiatomia, inertissä, orgaanisessa liuottimessa, mieluimmin vetyhalo-genidiakseptorin läsnäollessa ja lämpötilassa, joka on noin -5 °C:sta 50 °C:seen.

7. Förfarande enligt patentkravet 6, kännetecknat därav, att det N-skyddade deglukoteikoplaninderiva-tet företrädesvis är ett alkalimetall-, silver- eller bly-salt av det N-skyddade deglukoteikoplaninet.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että N-suojattu deglukoteikoplaniinijohdannainen on mieluimmin N-suojatun deglukoteikoplaniinin alkali-metalli-, hopea- tai lyijysuola.

8. Förfarande för framställning av en förening med formeln I, i vilken R är halo(C1-C12)alkyl, p-polyhalo(C1-C12)alkyl, fenyl eller substituerad fenyl, kännetecknat därav, att N-skyddade deglukoteikoplaninderivat om-sätts i ett inert, organiskt lösningsmedel med ett konden-seringsmedel i närvaro av ett överskott av en lämpligt vald alkohol med formeln RÖH, i vilken R betecknar detsamma som ovan, i en temperatur, som är mellan -5 °C och rumstemperaturen.

8. Menetelmä kaavan I mukaisen yhdisteen valmistamiseksi, jossa R on halo(C1-C12)alkyyli, p-poly-halo(C1_-C12)alkyy-li, fenyyli tai substituoitu fenyyli, tunnettu siitä, että N-suojatut deglukoteikoplaniinijohdannaiset saatetaan reagoimaan inertissä, orgaanisessa liuottimessa kondensointiaineen kanssa ylimäärän sopivasti valittua kaavan RÖH mukaista alkoholia läsnäollessa, jossa kaavassa R tarkoittaa samaa kuin edellä, lämpötilassa, joka on välillä -5 eC - huoneen lämpötila.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnet- * t u siitä, että kondensointiaine on karbodi-imidijohdan- nainen. li 7i 85147 l. Förfarande för framställning av terapeutiskt användbara karboxylsyraesterderivat av deglukoteikoplanin med formeln aa C1 OA I ” rrö'XX«. I Ϊ ΓΎΊ Λ Λ AA-V"' ΛτγΥϊ ιΐ·* 1 h/^°Z T iH OH i vilken R betecknar (^-¾) alkyl, hydroxi(C1-C12)alkyl, (C-L^jal-koxi(C1-C12)alkyl·, halo(Cx-Cx2)alkyl; en grupp med formeln R2 (C^-C^) alkyl R3/ 1 vilken R2 och R3 betecknar, oberoende av varandra, väte eller (C^-C4)alkylgrupper eller R2 och R3 tillsammans med den intilliggande kväveatomen betecknar en aromatisk grupp med 5-7 medlemmar, som är pyrrolyl, pyridyl, pyrrolidinyl, ' pyridinyl, piperazinyl, imidazolyl, pyrimidinyl, pyrida- zyl, oxazolyl, oxazolidinyl, imidazolidinyl, pyrazolidi-nyl, tiazolyl, tiazolinyl, tiazolidinyl, azepinyl, diaze-pinyl, tiazepinyl eller morfolinyl, eller R betecknar en grupp med formeln 72 8 5 1 47 H-[0(CH2)m]-n eller (C1“C3) alkyl[0(CH2)m]-n i vilka m betecknar ett helt tal 2 eller 3, n är ett helt tai 1-10 och en av väteatomerna i gruppen -(CH2)- kan vara substituerad med en metylgrupp; (C2-C10)alkanoyloximetyl, fenyl, fenyl, som är substituerad med en eller tvä substi-tuenter, vilka är klor, brom, jod, (¢^-04)alkyl, hydroxi, (C1-C3) alkoxi, (0^^-04 )alkyltio eller nitro; fenyl(C^-Cg) -alkyl eller substituerad fenyl(Cj-Cg) alkyl, i vilken fe-nylgruppen är substituerad med en eller tvä substituenter, vilka är klor, brom, jod, (^-04)alkyl, hydroxi, (^-03)-alkoxi, (£^-04)alkyltio eller nitro, R1 betecknar väte eller en aminoskyddsgrupp och A, B och Z betecknar var och en oberoende av varandra, en väteatom, och farmaceutiskt godtagbara syraadditionssalter därav, kännetecknat därav, att a) en förening av teikoplanintyp, vilken är ett teikopla-ninkomplex, en ytterligare renad form därav, en förening med formeln n. C1 OA I ϊ rrYVxv y: „ , ΥΛ f i»-.' Ari Λ A A —-·Άτ OH 2 2 vilken R1 betecknar väte eller an aminoskyddsgrupp, A 73 851 47 betecknar väte eller en N-[(C1q-C^2)alifatisk acyl]-p-D-glukosaminylgrupp, B betecknar väte eller en N-acetyl-β-D-glukosaminylgrupp, Z betecknar väte eller en a-D-manno-sylgrupp, förutsatt att alla sockerdelar är bundna tili peptidkärnan med O-glykosidiska bindningar, förestras kontrollerat, och b) när utgängsämnet är en förening med formeln I, i vil-ken minst en av grupperna A, B och Z är en sockerdel, an-vänder man en reaktionsblandning, i vilken sockerdelarna av teikoplaninkärnan hydrolyseras selektivt utan att in-verka pä teikoplaninkärnan eller den i reaktionen bildade karboxylsyraesterfunktionen.

9. Förfarande enligt patentkravet 8, kännetecknat därav, att kondenseringsmedlet är ett karbodiimid- : derivat.