FI84328B - Foerfarande och maskin foer hopsaettning av tredimensionella metallkonstruktioner. - Google Patents

Description

1 84328

Menetelmä ja kone kolmiulotteisten metallirakenteiden kokoamiseksi

Keksintö koskee menetelmää kolmiulotteisten metallirakenteiden kokoamiseksi esimerkiksi tehdasvalmisteisia elementtejä kuten rakennusalalla käytettäviä levyjä tai välikattoelement-tejä varten. Keksintö koskee myös koneita, joilla tämä menetelmä voidaan suorittaa.

Tunnetaan metallitangoista koostuvia kolmiulotteisia rakenteita, jotka käsittävät sarjan tasaisia verkkoja. Kussakin verkossa on ainakin yksi pari pitkittäislankoja ja poikki-lankoja. Verkot ovat määrätyllä etäisyydellä toisistaan verkkoihin itseensä hitsattujen poikittaissuuntaisten lankasarjo-jen ja poikkilankojen ansiosta. Tällainen rakenne muodostaa tukitasoja pitkänomaisille kevyttä ja eristävää ainetta oleville kooltaan vastaaville kappaleille, jotka työnnetään rakenteen sisään. Tällaisia rakenteita valmistettaessa saa eri osien mittapoikkeama olla hyvin pieni ja nämä osat on asetettava erittäin tarkasti kohdalleen hitsausvaiheissa. Näiden vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan monia käsin suoritettavia toimenpiteitä hitsausyksikköjen viemiseksi hitsattavien lankojen risteysalueille ja osien pitämiseksi kohdallaan. Tällainen menetelmä on siten väistämättä kallis. Lisäksi on sangen vaikea pitää rakenteen eri lohkojen poikkilangat samanaikaisesti kohdakkain samassa tasossa. Näiden rakenteiden valmistuksessa on samaten kohdattu vakavia vaikeuksia erityisesti koskien hitsausten luotettavuutta ja rakenteen staattisten ja dynaamisten rasitusten hyvää kestävyyttä.

US-patenttijulkaisusta 4 340 802 tunnetaan laite, joka on tarkoitettu vaakasuorien teräslankaristikoiden ja pystysuorien poikittaiselimien hitsaukseen käyttäen hitsauspäitä, jotka on järjestetty kahteen pystysuoraan riviin. Ristikolta ja täyte-elementtejä puristavat ylemmät ja alemmat tangot, joita kannattavat siirrettävät kiinnikkeet. Poikittaislanko-jen hitsauksen jälkeen hitsauspäät vedetään taakse hitsaus-alueelta. Kiinnikkeet, jotka kannattavat ristikoiden ja täyte- 2 84328 elementtien pinoa, siirretään askeleittain vaakasuorasti hitsauspäihin nähden ei-kuvatulla tavalla. Jokainen ristikko muodostetaan aaltomaisesta langasta, joka hitsataan kahteen pitkittäiseen lankaan. Poikittaislangat syötetään kahdelta kelalta, jotka sijaitsevat ristikoiden lähellä ja johdetaan poikittain ristikoihin nähden sopivilla ohjainlevyillä. Vaihtoehtoisesti suoria poikittaislankoja voidaan sijoitella ristikoihin nähden poikittain molemmista päistä lujasti kiinnitettynä vetojännityksen aikaansaamiseksi niihin.

Tässä laitteessa eri ristikolta pitävät paikallaan niiden välillä olevat täyte-elementit. Hitsauspäät päätyvät kohdistettuna poikittaislankojen ja ristikoiden risteyksiin sillä edellytyksellä, että hitsauspäiden pystysuora välimatka ja täyte-elementtien määräämä ristikoiden jako vastaavat toisiaan. Tällöin mikä tahansa poikkeama täyte-elementtien leik-kausmitassa saa aikaan kohdistusvirheen risteysalueiden ja hitsauspään välillä. Nämä virheet ovat kumulatiivisia ja ne aiheuttavat riskin, ettei lankojen välille tule hitsausta. Tällä tavoin koottu rakenne ei mahdollista täyte-elementtien tuomista ja sijoittamista muuna ajankohtana kuin metallirakenteen kokoonpanon yhteydessä, eikä tarjoa mitään mahdollisuuksia siihen, että täyte-elementtejä ei pinottaisikaan ristikoiden väliin, vaan ne tulisivat kosketuksiin johonkin aaltomaisten lankojen useista väleistä, jolloin nämä aalto-langat toimisivat kannatustasoina.

Muita alalla tunnettuja ratkaisuja ilmenee DE-kuulutusjulkaisusta 1 584 692, DE-hakemusjulkaisusta 2 212 291, DE-pa-tenttijulkaisusta 2 314 002 ja SE-kuulutusjulkaisusta 344 417. Kaikki nämä ratkaisut ovat kuitenkin monimutkaisia ja/tai eivät sovellu täyte-elementtien vastaanottamiseen ja asemoimi-seen verkkojen väliin.

Menetelmälle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan patenttivaatimuksiin 1 ja 2.

Tämän keksinnön kohteena oleva tekninen ongelma on yksinkertaisen ja suhteellisen huokean menetelmän aikaansaaminen kolmiulotteisen metallilangoista koostuvan erittäin tarkan ja rasituksia hyvin kestävän rakenteen kokoonpanemiseksi hitsaamalla, jossa rakenteessa on tasomaiset verkot sisältä- 3 84328 en pitkittäiset langat ja monia kertalukuja sidelankoja ja poikittaislankoja, mikä saa aikaan sen, että verkkojen side-lankojen eri kerrokset ovat samassa tasossa toisiinsa nähden pitkänomaisten täyte-elementtien tarkaksi asemoimiseksi ja rakenteen suuren kokoonpanonopeuden saamiseksi. Ongelma on ratkaistu keksinnön mukaisella menetelmällä kolmiulotteisten metallirakenteiden kokoamiseksi, jotka käsittävät tasoverkkoja kunkin verkon sisältäessä päissä olevien pitkittäislankojen parin, sekä useita pareja poikittaislankoja kohtisuorassa tasoverkkoja vastaan, jota menetelmää käytetään hitsauslait-teiden parilla, jolloin kussakin hitsauslaitteessa on useita elektrodipareja poikittaislankojen hitsaamiseksi verkkojen mainittuun päissä olevien pitkittäislankojen pariin sekä syöttömekanismin verkkojen siirtämiseksi eteenpäin poikittaislankojen ja verkkojen hitsauksen jälkeen, jolle menetelmälle on tunnusomaista se, että siinä on seuraavat vaiheet: a) järjestetään sarja tukikannattimia, jotka rajaavat yhdensuuntaisten ja toisistaan ennalta määrätyn verkkojaon päässä olevien tukipintojen sarjan ja sisältäen kohdistuselimet, jotka määräävät kyseisiä yhdensuuntaisia tukipintoja vastaan kohtisuorassa olevan kohdistustason; b) järjestetään syöttömekanismi sisältämään useita syöttö-hampaita, jotka liittyvät mainittuun tukikannattimeen ja on yhdistetty hampaiden käyttölaitteeseen, jolloin hampaiden käyttölaite siirtää jokaista syöttöhammasta pitkin liikerataa, joka leikkaa yhtä yhdensuuntaisista tukipinnoista ja jolloin kussakin syöttöhampaassa on ainakin yksi säätöreuna, tämän säätöreunan ollessa kohdistettu liikkumaan kyseisiä tukipintoja vastaan kohtisuorassa tasossa; c) tuodaan sarja tasoverkkoja, jolloin kukin verkko käsittää edelleen useita sidelankoja, jotka on hitsattu päissä olevien pitkittäislankojen pariin, jolloin sidelangat kussakin verkossa ovat ennalta määrätyn sidelankajaon päässä toisistaan; d) sijoitetaan jokainen verkkojen sarja vastaavalle tukikan-nattimien sarjan tukikannattimelle niin, että ainakin yksi kunkin verkkosarjan päissä olevien pitkittäislankojen parista on yhdensuuntainen kyseisen kohdistustason kanssa ja samalla tasolla vähintään yhden verkkosarjan jokaisen muun verkon 4 8 4 3 2 8 pitkittäisten lankojen parin kanssa; e; käytetään mainittua hampaiden käyttölaitetta syöttöham-ρεiden säätöreunojen tartuttamiseksi sidelankojen ensimmäistä ryhmää vasten ja verkkojen siirtämiseksi mainittuja yhdensuuntaisia tukipintoja pitkin ensimmäiseen määrättyyn asentoon kyseisen sidelankojen ryhmän ollessa samassa tasossa ja rajaten ensimmäisen kannatustason; f) järjestetään poikittaislankojen pari risteämään päissä olevat verkkosarjojen pitkittäiset langat risteysalueilla; g' käytetään hitsauslaitteiden paria mainitun poikittaislankojen parin hitsaamiseksi verkkosarjojen kanssa ja tämän jälkeen vapautetaan risteysalueet; h) käytetään hampaiden käyttölaitetta näiden syöttöhampaiden säätöreunojen tartuttamiseksi sidelankojen toista ryhmää vasten mainitun verkkosarjän siirtämiseksi yhdensuuntaisia tukipintoja pitkin ennalta määrätyn poikittaislankajaon verran toiseen määrättyyn asentoon sidelankojen toisen ryhmän ollessa samassa tasossa ja rajaten toisen kannatustason; ja il toistetaan vaiheet f) - h), kunnes useita poikittaislankojen pareja on hitsattu verkkosarjan päissä oleviin pitkittäis lankoihin .

Koneelle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan patenttivaatimuksiin 4 ja 13.

Keksinnön mukaiselle koneelle kolmiulotteisten metalliraken-teitten kokoonpanoa varten, jolloin rakenteet sisältävät sarjan tasoverkkoja hitsattuna poikittaislankoihin, jolloin kussakin verkossa on kaksi ulkoista pitkittäistä lankaa ja kone käsittää hitsausyksiköiden parin, jokaisen hitsausyk-sikön sisältäessä useita elektrodipareja, jotka ovat käytettävissä poikittaislangan hitsaamiseksi verkkoihin vastaavilla risteysalueilla ja mainitun elektrodiparin vähintään yhdet elektrodit ovat vastaavasti poistettavissa risteysalueelta, sekä syöttömekanismin, jota voidaan käyttää verkkojen siirtämiseksi eteenpäin sen jälkeen kun poikittaislangat on hitsattu verkkoihin, on tunnusomaista se, että siinä on: a) sarja tukikannattimia mainittujen verkkojen sarjan pitämiseksi yhdensuuntaisilla tukipinnoilla, jotka ovat annetun verkkojaon päässä toisistaan ja sisältäen kohdistuselimet 5 84328 kyseisten verkkojen sarjan vähintään yhden sivun ulkoisten pitkittäislankojen pitämiseksi oleellisesti samassa tasossa, ensimmäisessä sivuvertailutasossa, joka on kohtisuora yhdensuuntaisia tukipintoja vastaan, jolloin kukin mainituista verkoista käsittää useita sidelankoja hitsattuna verkostojen ulkoisiin pitkittäislankoihin ja annetun sidelankajaon päässä toisistaan; b) useita syöttöhampaita ja syöttömekanismin hampaidenkäyt-tölaitteen, jolloin hampaidenkäyttölaite on yhdistetty syöt-töhampaisiin ja sitä voidaan käyttää kunkin syöttöhampaan liikuttamiseksi reittiä pitkin, joka leikkaa kunkin vastaavan verkon sidelangan mainitun vastaavan verkon siirtämiseksi annetun poikittaislankajaon verran tukikannattimia ja kohdistuselimiä pitkin, jokaisen syöttöhampaan sisältäessä vähintään yhden tartuntareunan, joka on kohdistettu liikkumaan tasossa, joka on kohtisuoraan yhdensuuntaisia tukipintoja vastaan mainitun verkkosarjan sidelankojen ensimmäisen ryhmän asemoimiseksi ensimmäiseen kannatuspintaan; c) asemointilaite, jota voidaan käyttää poikittaislankojen parin järjestelemiseksi verkkojen sivuilla hitsauselektrodi-en läheisyydessä ja ennalta määrätyissä kohdissa sidelankoi-hin nähden; ja d) elektroninen ohjauslaite, joka ohjaa hampaiden käyttölaitetta verkkosarjan siirtämiseksi liikuttamalla syöttöhampaita annetun poikittaislankajaon verran ja sidelankojen toisen ryhmän pitämiseksi keskenään samassa tasossa toisella kanna-tustasolla mainitun poikittaislankaparin ja verkkojen hitsauksen jälkeen.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetulle kolmiulotteiselle rakenteelle on ominaista merkittävä rasitustenkes-tävyys, mikä johtuu lankojen kiertämisestä ja hitsausten tarkkuudesta. Tälle rakenteelle on lisäksi ominaista eri poikkilankojen tasojen tarkkuus, jolloin rakenteen itsensä sisään työnnettyjen pitkänomaisten kappaleiden väliin jää hyvin pienet tilat. Lisäksi koottu rakenne on mitoiltaan erittäin tarkka, mikä takaa rakennuslevyjen optimaalisen sovituksen rakennusvaiheessa.

Nämä keksinnölle ominaiset seikat selviävät seuraavasta esimerkinomaisesta keksintöä rajoittamattomasta selityksestä, 6 84328 jossa viitataan liitteenä oleviin piirustuksiin.

Kuvio 1 on kaavamainen kokonaiskuva kokoamiskoneesta, jota käytetään keksinnön mukaisessa menetelmässä; kuvio 2 on perspektiivikuva kuvion 1 mukaisesta kokoamiskoneesta; kuvio 3 on kaavamainen ja osittainen tasokuva kuvion 2 mukaisesta koneesta; kuvio 4 on sivukuva kuvion 3 mukaisesta koneesta toiminta-asennossa; kuvio 5 on etukuva kuvion 2 mukaisen koneen yksityiskohdista; kuvio 6 esittää yksityiskohtia kuviosta 5 eräässä toimintavaiheessa; kuvio 7 on sivukuva kuvion 2 mukaisen koneen osista; kuvio 8 esittää yksityiskohtia kuviosta 7 eräässä toimintavaiheessa; kuvio 9 on kaavamainen leikkauskuva kuvion 4 viivan IX-IX kohdalta; kuvio 10 on kaavamainen leikkauskuva kuvion 2 mukaisen koneen eräistä yksityiskohdista; kuvio 11 on kaavamainen kuva kuvion 1 mukaisen koneen eräästä toisesta yksityiskohdasta; kuvio 12 on tasokuva kuvion 2 mukaisen koneen erään yksityiskohdan eräästä muunnelmasta; kuvio 13 on kaavamainen sivukuva kuvion 12 mukaisesta muunnelmasta; kuvio 14 esittää eräässä toimintavaiheessa kuvion 12 mukaisia osia; kuvio 15 esittää kaaviota kuvion 2 mukaisen koneen toiminnasta; kuvio 16 on kaavakuva koko kuvion 2 mukaisesta koneesta; kuvio 17 on kaavamainen tasokuva eräästä kuvion 1 mukaisesta toisesta koneesta; kuvio 18 on kaavamainen sivukuva kuvion 17 mukaisesta koneesta; kuvio 19 on kaavakuva kuvion 17 mukaisesta koneesta ryhmittäin; ja n 7 84328 kuvio 20 on kaavakuva keksinnön mukaiseen menetelmään kuuluvista vaiheista pääryhmittäin.

Keksinnön mukainen kokoamismenetelmä on tarkoitettu esimerkiksi, mutta ei yksinomaan, EP-patenttihakemuksessa 82 102 021 selitetyn tyyppisten kolmiulotteisten metallirakenteiden 30 (kuvio 2) valmistamiseen. Tämän menetelmän tavoitteena on erityisesti liittää teräslangoista tehtyjä tasaisia verkkoja 36 poikittaissuuntaisiin lankoihin 37 ja siinä käytetään mieluiten konetta, joka mahdollistaa kolmiulotteisen rakenteen 40 kokoamisen.

Verkot 36 käsittävät pitkittäislankoja 34 ja poikkilankoja 35 ja ne on valmistettu kolmiulotteisen rakenteen kokoamis-vaihetta edeltävässä vaiheessa verkonhitsausyksiköllä, jonka muodostaa tasohitsauskone 38 (kuvio 1).

Kokoamiskone 40 (kuvio 2) käsittää tukirakenteen 41, joka tukee verkkoja 36, syöttökoneiston 42, josta tulevat poikit-taisuuntaiset langat 37 hitsattaviksi verkkoihin 36, sarjan hitsausyksikköjä 43 ja siirtokoneiston 45 rakenteen 30 siirtämiseksi eteenpäin kokoamisen aikana sekä keräysyksikön 50 (kuvio 1).

Koneeseen kuuluu lisäksi elektroninen laitteisto 57 (kuvio 1) eri kokoamis- ja hitsausvaiheiden ohjaamiseksi peräkkäin, ohjauspääte 58, pneumaattinen yksikkö 59 päätteestä 58 lähetettyjen ohjeiden tai käskyjen toteuttamiseksi ja hydraulinen yksikkö 60 kokoamislaitteiden 38 ja 40 hitsauselektrodien jäähdyttämistä varten.

Seuraava selitys koskee tukirakennetta.

Tukirakenne 41 käsittää ryhmän pystypalkkeja 79, joihin on kiinnitetty määrätyin etäisyyksin pareittain sarja poikkipalkkeja 80. Poikkipalkit 80 vuorostaan tukevat sarjaa vaakasuoria päällekkäin asetettuja tukitasoja 81. Tasot 81 ovat tasaisten välimatkojen päässä toisistaan ja ne säätelevät tasoverkkojen 36 poikkisuuntaisen jaksotuksen jo koottuun rakenteeseen 30 nähden.

8 84328

Tasot 81 (kuvio 3) ovat muodoltaan suorakulmaisia ja erittäin pitkänomaisia ja niissä on kaksi sivupintaa 82 ja 83, vastaavasti oikea ja vasen, jos tarkastellaan kuviota 4, ja ne tukevat vastaavaa tasoverkkoa 36.

Poikkileikkaukseltaan suorakulmaisesta metallilangasta tehty säätöelin 83 on kiinnitetty kuhunkin sivupintaan 82 ja siinä on kohdistuselimenä toimiva säätöpinta 85, joka voi olla yhteistoiminnassa verkkojen 36 poikkilankojen 35 päitten kanssa, jotka ovat kuviossa vasemmalla. Eri tasojen 81 säätö-elinten 83 pinnat 85 sijaitsevat samassa tasossa ja määrittävät kolmiulotteisen rakenteen 30 pystysuoran ohjetason.

Toinen säätöelin 86, joka sekin muodostuu poikkileikkaukseltaan suorakulmaisesta metallilangasta, on kiinnitetty säädettävästä kunkin tason 81 sivuun 83 ja siinä on pinta 87, jonka kanssa voivat olla yhteistoiminnassa verkkojen 36 poikkilankojen 35 kuviossa oikealla olevat päät. Säätöelinten 86 pinnat 87 sijaitsevat samassa tasossa ja määrittävät kolmiulotteisen rakenteen 30 toisen pystysuoran ohjetason, joka on samansuuntainen pintojen 85 määrittämän pystysuoran tason kanssa. Nämä kaksi ohjetasoa ovat sellaisia, että ne vievät eri verkkojen 36 saman puolen pitkittäislangat 34 samaan tasoon ja ne ovat lisäksi kohtisuorassa samojen verkkojen 36 tasoja vastaan. Säätöelinten 85 ja 86 yhteen päähän, kuviossa 3 niiden etuosaan, on kiinnitetty ohjauselimiä 92 ja 93, jotka muodostavat poikkileikkaukseltaan U-muotoisista metallilan-goista, jotka ulkonevat tasoista 81. Nämä elimet ovat yhteistoiminnassa poikkilankojen 35 päitten kanssa samoin kuin tasoverkkojen 36 pitkittäislankojen 34 kanssa ja niiden tehtävänä on määrittää tarkasti rakenteen 30 pystysuorat ohjetasot ja estää verkkojen 36 käyristymistä hitsausyksikköjen 43 vieressä olevien ohjauselinten 92 ja 93 ulostulopäitten lähellä olevalla alueella.

Säätöelimiä 87 ja ohjauselimiä 93 voidaan siirtää sivuihin 83 nähden, esimerkiksi ruuvien 94 avulla. Tällä tavoin pin- 9 84328 tojen 87 ohjetasojen ja ohjauselinten 92 välistä etäisyyttä voidaan muutella joko pintojen 85 ohjetasoon nähden tai oh-jauselimiin 93 nähden rakenteiden 30, joissa käytetään erilevyisiä verkkoja 36, pystysuorien ohjetasojen määrittämiseksi tarkasti.

Tukirakenteen jälkeen on syöttökoneisto. Tämä syöttökoneis-to 42 jakautuu kahteen yksikköön, joista kumpikin käsittää suppilon 101 (kuvio 2), jossa poikittaissuuntaiset langat 37 ovat sellaisenaan. Langat tunkeutuvat omalla painollaan syöttökanavaan 102 (kuvio 11) ja tätä vaihetta helpottaa epäkesko 103. Laite 104 on sovitettu päästämään putoamaan langat 37, jotka kaltevien tankojen 105 ohjaamina pysähtyvät tankojen 105 alapäähän joutuessaan olakkeita 106 vasten. Olakkeita 106 vasten pysyvän langan 37 läsnäolon ilmaisee magneettinen ilmaisin 107, joka siirtää sähkösignaa leina kysymyksessä olevat tiedot elektroniseen laitteistoon 57. Tuen 41 ja suppiloiden 101 (kuvio 3) väliin on sovitettu kaksi tartuntavartta 111, joista kumpikin muodostuu suun-taissärmiön muotoisesta tangosta, jonka toisessa päässä on tukipiste, ja pneumaattisen käyttöelimen 113 ulostuloakseli 112. Tämä käyttöelin 113 on sovitettu kääntämään tartunta-vartta vaakasuorasta asennosta pystysuoraan asentoon päin. Kukin tartuntavarsi 111 on vaakasuorassa asennossaan olennaisesti väliaikaisesti olakkeita 106 vasten pysähtyneen langan kohdalla ja sen yläpuolella tämän langan lähellä. Sarja magneetteja 114 on sovitettu loitontamaan lanka 37 olakkeista 105 ja pitämään sen varrella 111 tämän varren akselin kohdalla.

Tämä asento pysyy muuttumattomana silloinkin, kun varsi 111 on pystysuorassa asennossa. Kahden anturin 115 ja 116 tehtävänä on tunnistaa varren 111 vastaavasti vaakasuora asento ja pystysuora asento ja siirtää tieto ohjausyksikköön 57.

Suppilon 101 (kuviot 2 ja 3) kohdalle on sovitettu kaksi ίο 84328 pneumaattista käyttöelintä 121, joissa on männät 122, jotka liikkuvat vaakasuorassa tasossa suunnassa, joka on kohtisuora pintojen 85 ja 86 ohjetasoja vastaan. Mäntiin 122 on kiinnitetty kaksi vastaavaa kannat.inkappaletta 123, joihin vuorostaan on kiinnitetty kaksi muuta pneumaattista käytttö-elintä 124. Näissä käyttöelimissä 124 on männät 125, jotka liikkuvat vaakasuorassa tasossa suuntaan, joka on 45° kalteva pintojen 85 ja 86 ohjetasoihin nähden. Männät 125 kannattavat kahta pystyosaa 126, joihin on kiinnitetty kaksi vastaavaa sarjaa pneumaattisesti toimivia pihtejä 127, jotka loitontavat langat 37 varsista 111 ja pitävät ne samansuuntaisina pystyosien 126 kanssa. Antureilla 128 saadaan ilmaistuksi yhden tai useamman pihtien 127 pitämän langan 37 läsnäolo. Kannatinkappaleet 123 voidaan loitontaa männistä 122 suppilon lähellä olevista sivuasennoista hitsaus-yksikköjen 43 ja ohjauselinten 92 ja 93 lähellä oleviin kes-kiasentoihin. Pystyosat 126 voidaan vuorostaan loitontaa suppiloista 101 ja ohjauselimistä 92 ja 93 pystysuorassa asennossa olevien varsien 111 ja hitsausyksikköjen 42 lähellä oleville alueille.

Käyttöelinten 121 toimintaradan pääteanturit 131 ja 132 ilmaisevat vastaavasti kappaleiden 123 sivu- ja keskiasennot ja käyttöelinten 124 toimintaradan pääteanturit 133 ilmaisevat pystyosien 126 asennot varsien 111 ja hitsausyksikköjen 43 Lähellä. Lisäksi magneettiset anturit 134 ilmaisevat lankojen 37 läsnäolon pystyosilla 126 pihtien 127 pitäessä niitä tartunnassaan. Anturien 134 tiedot siirtyvät samoin ohjausyksikköön 57. Suppilot 101 on sovitettu sopivien ero-tuselinten avulla ottamaan kukin vastaan kaksi sarjaa poikittaissuuntaisia lankoja 37, joiden pituus on juuri ja juuri pienempi kuin suppilon itsensä maksimileveys. Kaltevat tangot 105, tartuntavarret 111, pystyosat 126, pihdit 127 ja eri anturit pystyvät käsittelemään yhdellä kertaa kaksi samassa linjassa ja toistensa lähellä olevaa lankaa 37. Tällöin voidaan koota samalla kertaa kaksi kolmiulotteista rakennetta, joiden korkeus on hieman pienempi kuin puolet 11 84328 maksimikorkuisesta rakenteesta.

hitsausyksiköt 43 (kuvio 3) jakautuvat kahteen ryhmään, jotka on asennettu vastaavasti kahdelle levylle 145 ja 146. nämä levyt on asennettu liukumaan pitkin pystysuuntaisia pilareita 147, jotka on sovitettu ohjauselinten 92 ja 93 vasemmalle ja oikealle puolelle siten, että kukin ohjaus-elinpari 92 ja 93 liittyy yhteen hitsausyksikköpariin 43.

Jokainen yksikkö 43 käsittää onton suuntaissärmiön muotoisen rungon 151, jolle on asennettu muuntaja 152, pneumaattinen käyttöelin 153, liikkuva elektrodi 154 ja vastaelektro-di 155.

Liikkuva elektrodi 154 on kiinnitetty käyttöelimen 153 mäntään 157, jota vuorostaan ohjaa kaksi rungon 151 eristys-hoikkia. Vastaelektrodin 155 runko on L-muotoinen ja se on kytketty sähköisesti runkoon 151. Muuntaja 152 on työnnetty osaksi suuntaissärmiön muotoiseen runkoon 151 ja siihen kuuluu ensiöpiiri, jonka navat voidaan kytkeä verkkovirtaan. Muuntajan toisiopiiriin kuuluu kaksi napaa 159 ja 160, jotka on kytketty elektrodeihin 154 ja 155. Napa 159 on kytketty suoraan elektrodiin 155, kun taas elektrodin 154 ja navan 160 välinen kytkentä on suoritettu sarjalla ohuita U-muotoon taivutettuja kupariliuskoja, joiden avulla mäntää 157 voidaan siirtää muuntajaan 152 nähden. Kunkin liikkuvan elektrodin aktiivinen osa, jota on merkitty viitenumerolla 163 (kuvio 5), on muodoltaan lieriömäinen ja sovitettu mäntää 157 korkeammalle, ja kytketty siihen kytkentä-osan 164 kautta. Kunkin elektrodin 155 aktiivinen osa, jota on merkitty viitenumerolla 165, on suuntaissärmiön muotoinen ja ulottuu elektrodia 155 ylemmäs. Elektrodien 154 ja 155 kytkentäosien 164 sisällä menee jäähdytyskanavia, joissa on pienet ulostulo- ja sisäänmenopäät 166 ja 167, jotka on liitetty hydrauliseen yksikköön 60.

Lepoasennossa yksikköjen 43 osat 163 ja 165 ovat verkkojen i2 84328 36 tasojen yläpuolella ja jokaista levyä 145, 146 voidaan siirtää pystysuorassa suunnassa pystypilareihin 147 nähden. Käyttöelin 170 siirtää ylöspäin hitsausyksikköjä 43 osien 163 ja 165 viemiseksi verkkojen 36 tasojen kohdalle. Lisäksi kaksi toimintaradan pääteanturia 168 ja 169 voivat ilmaista vastaavasti yksikköjen 43 ylä- ja ala-asennot. Kuvioiden 12 ja 13 mukaisessa muunnelmassa hitsausyksiköt 43 on asennettu kahdelle kiinteälle levylle 180. Kukin vasta-elektrodi, joita on merkitty viitenumerolla 171, on varustettu vipuvarrella 173 ja pyörii hoikin 172 ympäri samansuuntaisesti männän 157 kanssa. Liikkuvien elektrodien 154 aktiiviset osat 163 viedään eri verkkojen 36 tasojen kohdalle, kun taas elektrodien 171 aktiiviset osat ovat näiden tasojen alapuolella. Varret 173 kääntyvät yhdellä pystysuuntaisella tangolla 174, joka vuorostaan on liitetty pneumaattiseen käyttöelimeen 175.

Käyttöelin 175 on sovitettu sellaiseksi, että se kääntää elektrodeja 171 hoikkien 172 ympäri aktiivisten osien 164 viemiseksi verkkojen 36 tasojen kohdalle. Anturit 168 ja 169 ilmaisevat tällöin vastaavasti elektrodien 171 ylä- ja ala-asennot.

Koneisto 45, niin sanottu siirtokoneisto, (kuviot 3 ja 7) käsittää pneumaattisen käyttöelimen 182, jossa on kaksi mäntää 183, jotka voidaan siirtää samansuuntaisesti ohjauselin-ten 92 ja 93 kanssa. Mäntiin 183 on asennettu pystysuora tanko 184, johon on kiinnitetty vaakasuoria varsia 185, jotka ovat L-muotoisia ja sovitetut verkkojen 36 tasojen väliseen tilaan. Varsissa 185 on pituussuuntainen osa 186, joka on sovitettu keskitasoon ohjauselinten 92 ja 93 määrittämien pystysuorien ohjetasojen väliin.

Kullakin osalla 186 kääntyy akselitapin 187 avulla hammasvi-pu 190, jonka alaosassa on etuhammas 191 ja takahammas 192. Lepoasennossa vipu 190 pysyy vaakasuorassa painonsa vaikutuksesta ja osan 186 pysäytyselimen 188 vaikutusta vastaan.

13 84328

Kunkin hampaan 191, 192 etuosassa on vastaava, olennaisesti pystysuora vastaanottoreuna 193 ja takaosassa kalteva reuna 194. Hampaiden 192 ja 192 vastaanottoreunat 193 ovat toistensa kohdalla kahdella pystysuoralla tasolla, joiden etäisyys on hieman suurempi (suunnilleen 1 mm 0,6-0,7 mm: n metal lilangoilla) kuin puolet verkkojen 36 poikkilankojen 35 välistä. Käyttöelin 182 on sovitettu siirtämään tankoa 184 ja siten vipuja 190 matkan, joka on yhtä pitkä kuin puolet poikkilankojen 35 välistä. Pari radanpääteantureita 197 ja 196 tarkistaa täsmällisesti radan pääterajat ja siirtää tiedot ohjausyksikköön 57. Säätöreunat 193 on sovitettu olemaan yhteistoiminnassa poikkilankojen 35 kanssa verkkojen 36 siirtämiseksi samanaikaisesti, eri verkkojen 36 poikkilanko jen pysyessä kuitenkin samassa tasossa, joko ennen rakenteen 30 kokoamista tai verkkojen 36 siirtämisen kuluessa hitsausvaiheiden aikana.

Erityisesti lepoasennossa hampaiden 191 tai 192 säätöreunat 193 ovat verkkojen 36 poikkilankojen 35 lähellä ja niiden takana. Sen seurauksena mäntien 183 siirtyessä eteenpäin vipujen 190 hampaiden 191 tai hampaiden 192 reunat 193 vievät verkot 36 koneen etuosaan päin ja tämä tapahtuu matkan verran, joka on yhtä suuri kuin puolet poikkilankojen 35 välistä.

Paluureitin aikana poikkilangat 35 yhdessä kaltevien reunojen 194 kanssa aikaansaavat hammasvipujen 190 nousemisen, jotka voivat näin viedä reunat 193 takaisin poikkilankojen 35 taakse verkkojen 36 uutta eteenpäinsiirtoa varten. Vipujen 190 kahden eteenpäin ja taaksepäin tapahtuvan siirtämis-jakson aikana hampaat 191 ja 192 vaikuttavat vain yhden kerran, mutta molemmissa jaksoissa samaan poikkilankaan 35. Tällä tavoin saadaan poikittaissuuntaisten lankojen 37 väli olennaisesti yhtä suureksi kuin puolet jo kootun rakenteen 30 poikkilankojen 35 välistä.

Kuviosta 1 huomataan, että keräysyksikkö 50 käsittää kai- 14 84328 listustason 201, joka on varustettu alustalla 202 jo kootun rakenteen nostamiseksi ja ainakin yhdellä alueella 203, joka voi vastaanottaa toista rakennetta varten tarkoitetun sillan, kun kokoamiskone 40 kokoaa samanaikaisesti kaksi matalaa rakennetta.

Yksikkö 57, niin sanottu ohjausyksikkö, käsittää mikroprosessorin 210, jossa on sarja tulo/lähtöliityntäyksikköjä. Tulcyksiköt vastaanottavat tiedot antureilta, jotka ilmaisevat lankojen läsnäolon, ja antureilta, jotka ilmaisevat käyttöelinten toimintaradan päätekohdan ,· lähtöliitäntäyksi-köt on kytketty releisiin, joissa mahdollisesti on staattisia katkaisimia, jotka ohjaavat venttiilien 212-219, jotka on sovitettu pneumaattisen yksikön 59 paineilmapiirin 225 ja vastaavasti käyttöelinten 104, 113, 122, 124, 127, 182, 169 tai 175 samoin kuin kaikkien hitsausyksikköjen 43 käyttöelinten 153 piirien väliin.

Mikroprosessori 210 on sovitettu aktivoimaan voimayksikön 226, joka kytkee verkkoon yksikköjen 43 muuntajien 152 en-siöpiirit. Mikroprosessoriin 210 on syötetty ohjelma, joka ohjaa eri magneettiventtiilien toimintaa ennalta määrätyssä järjestyksessä ja eri anturien tilan mukaan. Se on lisäksi kytketty sarjaan säätöelimiä, joilla voidaan muutella hit-sausaikoja.

Kokoamismenetelmä on esitetty kaavamaisesti kuviossa 20 ja se on suunniteltu suorittamaan vaiheissa 211 ja 212 lankojen 37 keräämisen suppiloissa 101 ja verkkojen 36 (kuvio 3) asettamisen tukitasoille 81. Pitkittäislangat 34 vangitaan tällöin eri ohjauselimiin 92 ja 93, kunnes ensimmäisen sarjan poikkilangat 34 ovat hampaiden 191 säätöreunojen edessä .

Kone» 40 on suunniteltu työskentelemään kahdella langalla 37, tai neljällä langalla, kun kootaan kaksi rakennetta, jotka jo ovat varsilla 111 ja pystysuorassa asennossa. Kan- is 84328 natinkappaleet 123 ovat vastaavissa sivuasennoissa ja pys-tyosat 126 ovat loitontuneet varsista 111. Tässä vaiheessa säätöyksikkö 57 on valmis käynnistämään rakenteen 30 kokoamisen. Painamalla käynnistyskosketinta käynnistetään käyt-töelimet 182, jotka siirtävät vastaavat vivut 190 koneen etuosan suuntaan siirtäen näin samalla eteenpäin vielä koko-amattomia verkkoja 36. Tällöin sillä aikaa kun ensimmäisen sarjan poikkilangat 35 pannaan oikein samaan tasoon, pitkit-näislangat 34 tuodaan vastaaville hitsausalueille.

Kun antureiden 198 ilmaisemat verkot 36 ovat siirtyneet eteenpäin, ohjausyksikkö 57 käynnistää käyttöelimet 124 pys-tyosien 126 viemiseksi varsien 111 lähelle. Yksikkö 57 ohjaa pihdit 127 sulkeutumaan lankojen 37 ympärille ja lankojen tarttumisen pystyosiin 126. Kun tämä tilanne on tarkistettu, yksikkö 57 käynnistää vastakkaiselta puolelta käyttö-elimet 124 loitontaen pystyosat 126 ja siten langat varsista 111. Yksikkö 57 käynnistää käyttöelimet 121 kannatinkap-paleiden 123 siirtämiseksi hitsausaluetta kohti.

Tarkistettuaan anturien 131 avulla osien uuden asennon ohjausyksikkö 57 käynnistää uudelleen käyttöelimet 124 (kuvio 15) lankojen 37 viemiseksi pitkittäislankojen 34 välittömään läheisyyteen. Kun männät 125 siirtyvät 45°:n kulmassa elektrodien ja lankojen 34 akseleihin nähden, lanagt 37 ja pystyosat 126 voivat siirtyä vapaasti muodostamatta estettä näille kappaleille. Anturit 133 ilmaisevat lankojen 37 uuden asennon. Yksikkö 57 nostaa tässä vaiheessa levyt 145 ja 146 samoin kuin kaikki hitsausyksiköt 43 tai pystysuorat nangot 174 (kuvio 13) ainoine elektrodeineen 171, kunnes elektrodien aktiiviset osat 163 ja 165 (kuvio 5) ovat pitkittäislanko jen 34 kohdalla ja poikittaissuuntaisten lankojen 37 ja pitkittäislankojen 34 risteämisalueen keskiviivalla. Yksikkö 57 käynnistää lisäksi käyttöelimet 113 varsien LII viemiseksi vaakasuoraan asentoon, jolloin on mahdollista ottaa toinen pari lankoja 37 (tai neljä lankaa, jos kysymys on kahdesta rakenteesta) suppiloista 101.

16 84328

Seuraavan vaiheen aikana yksikkö 57 ohjaa kaikkien hitsaus-yksikköjen 43 kaikkia käyttöelimiä 153. Siten liikkuvat elektrodit 154 vievät ristissä olevat langat 34 ja 37 kosketukseen vastaavien vastaelektrodien kanssa. Yksikkö 57 aikaansaa siten muuntajien 152 ensiöpiirien syötön ja lankojen 37 ja 34 hitsauksen vastaavilla risteämisalueilla. Kun elektrodit vielä pitävät kiinni lankoja 34 ja 37, yksikkö 57 käynnistää käyttöelimet 182 paluurataa varten koneen takaosaan päin. Vivut 190 vetäytyvät näin taaksepäin ja ne menevät takimmaisten hampaittensa 192 osalta hieman toisen sarjan poikkilankojen 35 yli. Kun vipujen 190 uusi asento on tarkistettu antureilla 197, yksikkö 57 ohjaa elektrodit ja pihdit avautumaan ja ohjaa käyttöelimet 180 tai 175 vastakkaiseen suuntaan elektrodien viemiseksi poikkilankojen 35 radan ulkopuolelle. Yksikkö 57 vie lisäksi varren 111 takaisin pystyasentoon. Yksikkö 57 loitontaa lopuksi pysty-osat 126 ja kappaleet 123 hitsausalueesta, vieden koneen sen lähtöasentoon.

Kuvioon 3 on merkitty katkoviivoin kappaleiden 123 asento hitsausalueen lähellä, pihtien 127 ollessa avoimina ja matkan päässä hitsausalueesta. Hammasvipujen 190 ja verkkojen 36 eteenpäin siirtyneet asennot on merkitty samalla tavoin. Kuvio 4 esittää käyttöelinten 121 ja 124 aseman hitsausvai-hecta varten, kun hammasvivut 190 ovat asettaneet langat 35 kohdalleen. Kuvio 8 osoittaa, missä asennossa yksikkö 43 on hitsausvaiheen aikana, ja katkoviivoin vaiheen, jossa hammas 192 tarttuu lankaan 35.

Kuvio 15 esittää ajan funktiona hitsausvirran 221 virtauksen, liikkuvien elektrodien 154 siirtymisen vastaelektrodei-hin 157 tai 171 nähden ja yksikköjen 43 tai elektrodien 171 siirtymisen kaavamaisen diagrammin. Kuviossa esitetään myös pihtien 127, käyttöelinten 122 siirtymiset 123 ja langan 37 siirtyminen varrella 105 samoin kuin varsien 111 siirtymiset.

17 84328

Seuraava selitys koskee tasokokoamiskonetta .

Pitkittäislangat 34 juoksevat ennen niiden hitsaamista poik-kilankoihin 35 suurkapasiteettikeloiItä 240 (kuvio 1) ja ne suoristetaan etukäteen lankojen suoristuskoneella 241. Tätä sinänsä tunnettua tyyppiä olevaa konetta ei selitetä tässä yksityiskohtaisesti. Se on yleensä varustettu sarjalla suoristusteloja ja vast ateloja 242, jotka suoristavat lan-ga t.

Suoristettaessa langat jäykistyvät aukike la itämisen ja muodonmuutosten vaikutuksesta, jotka johtuvat tämän vaiheen aikana suoritetusta kiertämisestä.

Verkoille 36 tarkoitettu kokoamiskone 38 käsittää pitkänomaisen penkin 245, jossa on tulovyöhyke 243 ja lähtövyöhy-ke 244. Penkki 245 (kuvio 17) on varustettu sarjalla poikkipalkkeja 246, jotka pidättävät pitkittäisi ankoja 34. Pit-kittäislangat 34 pidetään vuorostaan lisäksi suunnilleen yhtä suurten väl irnatkojen päässä toisistaan sopivilla ohjaimilla 247, joita voidaan siirtää poikkipalkkeja pitkin. Penkin 245 keskiosassa on lisäksi huolellisesti kalibroituja kohdistustukia 246, joiden pituus on sellainen, että pit-kittäislangat 34 tulevat asetetuiksi olennaisesti keskenään samansuuntaisesti ohjelohkolla tukien alueen vieressä. Langat 34 ovat olennaisesti samassa tasossa; lankojen välinen etäisyys on siis erittäin täsmällinen ja sen mittapoikkea-rnat ohjelman ohjearvoista voivat olla vain erittäin pieniä. Tukien 248 lähtöalueen viereen on sovitettu laite 250 poik-kilankojen 35 syöttämistä varten ja hitsausyksikkö 251. Laite 250 on sovitettu sellaiseksi, että se pystyy asettamaan kunkin poikki langan 35 siten, että se menee ristiin pitkittäislankojen 34 kanssa, jotka ovat keskenään samansuuntaisia, jolloin jokainen lanka on mahdollisimman lähellä tai kosketuksessa lankojen 34 kanssa niiden ohjelohkos-sa. Laite 250 (kuvio 18) käsittää erityisesti suppilon 252, jossa on poistokanava 253, jota säätelee käyttöelin 18 84328 254, joukon kaltevia tankoja 256 ja sarjan pieniä pysäytys-siipia 258.

Hitsausyksikkö 251 käsittää kiinteän elektrodin 260, joka on sovitettu hieman lankojen 34 alapuolelle ja poikkisuun-taan lankoihin nähden niiden ohjealueella, ja ryhmän liikkuvia elektrodeja 261. Näiden elektrodien 261 aktiivinen osa on olennaisesti samansuuntainen elektrodin 260 aktiivisen osan kanssa ja elektrodit 261 on sovitettu siirtymään pystysuorassa suunnassa elektrodiin 260 nähden vastaavien käyttö-elinten 262 vaikutuksesta. Elektrodit 261 on sovitettu niiden liikkuessa alaspäin olemaan yhteistoiminnassa yhden poikkilangan 35 kanssa ja työntämään sen pitkittäislankoja 34 vasten, jotka puolestaan pysäyttää kiinteä elektrodi 260 vastaavilla risteämisaluei1 la lankojen 34 ja 35 hi tsaanisek-si peräjälkeen. Kone 38 käsittää lisäksi siirtoelimen 270, joka pystyy siirtämään pitkittäislankoja eteenpäin elektro-deihin 260 ja 261 nähden täsmälleen poikkilankojen välin verran. Tämä laite käsittää poikkisuuntaisia hampaita 272, joita siirtää ketju 273 ja jotka voivat tarttua poikkilan-koihin 35, kun ne on hitsattu. Hampaiden 272 rataa säätelee tarkasti etäisyyskoodain 275, joka ilmaisee tarkasti akselin 276, jolle on kiinnitetty ketjun 271 kanssa yhteistoiminnassa oleva hammaspyörä, kulmasiirtymät. Tätä ketjua vuorostaan liikuttaa servokoneisto, johon kuuluu etäisyys-koodaimen säätelemä moottori 277 ohjelman mukaan, joka on synkronoitu elektrodien 261 liikkeen ja lankojen hitsauksen kanssa. Laitteen 250 jälkeen on katkaisulaite 278, jota käyttää pneumaattinen ohjauselin 279 ja johon kuuluu sakset, jotka katkaisevat tarkasti hitsausalueitten vieressä olevan poikkilangan yhdessä verkon ulkopuolella olevien pitkittäislanko jen kanssa. Verkkojen mitat ovat siis erittäin täsmälliset, jolloin rakenteen 30 kokoamisvaiheet voidaan suorittaa täsmällisesti peräjälkeen koneella 40.

Koneella 38 voidaan koota samalla kertaa useita verkkoja. Tämä operaatio suoritetaan käyttämällä yhtä poikittaissuun- 19 8 4 328 täistä lankaa useille verkoille. Verkot erotetaan sitten samassa leikkausvaiheessa, joka tulee hitsaamisen jälkeen. Verkkojen eri siirtämis-, hitsaus- ja leikkausvaiheet ohjataan ohjausyksiköstä 281, johon kuuluu mikroprosessori 282 (kuvio 19) ja ohjauspöytä 283. Mikroprosessoriin 282 voidaan ohjelmoida ja synkronoida eri työvaiheet, eteenpäin-siirtämisvaihe ja hitsausajat. Kuvioon 20 on koottu rakenteen 30 eri kokoamisvaiheet.

Vaiheessa 290 hitsataan ja kierretään langat 34, 35 ja 37, jotka sitten katkaistaan vastaavasti vaiheissa 291, 292 ja 293. Vaiheissa 294 ja 295 pannaan vastaavasti langat 34 koneen 38 tuille 246 ja langat 35 sopivaan suppiloon 252. Langat 34 ja 35 hitsataan vaiheessa 296 ja katkaistaan sitten vaiheessa 297. Sitten poikittaissuuntaiset hampaat 272 palaavat hitsausalueeseen päin vaiheen 298 aikana, verko: voidaan koota vaiheessa 299 ja asettaa kokoamiskoneen 40 tukitasoille 81. Poikittaissuuntaiset langat 37 kootaan vuorostaan suppiloihin 101 vaiheessa 211.

Tästä vaiheesta alkaa rakenteen 30 kokoamisvaihe, joka edellyttää poikittaissuuntaisten lankojen 37 viemistä eteenpäin askeleittain vaiheessa 300, sillä aikaa kun käyttöelin 104 ja varsi 111 ovat sovittaneet langan 37 keskiasentoon vaiheessa 303.

Sitten seuraa elektrodien nostaminen vaiheessa 305, hitsaus vaiheessa 306 ja vipujen 190 palaaminen vaiheessa 307. Käsky elektrodien laskemiseksi alas annetaan sitten vaiheessa 309 ja vaiheessa tapahtuu kootun rakenteen talteenotto rungolle 50.

Claims (13)

20 8 4 3 2 8

1. Menetelmä kolmiulotteisten metallirakenteiden kokoamiseksi, jotka käsittävät tasoverkkoja (36) kunkin verkon sisältäessä päissä olevien pitkittäislankojen (34) parin, sekä useita pareja poikittaislankoja (37) kohtisuorassa tasoverkkoja vastaan, jota menetelmää käytetään hitsaus-laitteiden (43) parilla, jolloin kussakin hitsauslaitteessa on useita elektrodipareja (154, 155) poikittaislankojen hitsaamiseksi verkkojen mainittuun päissä olevien pitkittäislankojen (34) pariin sekä syöttomekanismin (45) verkkojen siirtämiseksi eteenpäin poikittaislankojen (37) ja verkkojen (36) hitsauksen jälkeen, tunnettu siitä, että menetelmässä on seuraavat vaiheet: a) järjestetään sarja tukikannattimia (80), jotka rajaavat yhdensuuntaisten ja toisistaan ennalta määrätyn verkkojaon päässä olevien tukipintojen (81) sarjan ja sisältäen kohdis-tuselimet (85), jotka määräävät kyseisiä yhdensuuntaisia tukipintoja vastaan kohtisuorassa olevan kohdistustason; b) järjestetään syöttömekanismi (45) sisältämään useita syöttöhampaita (190), jotka liittyvät mainittuun tukikannat-timeen (80) ja on yhdistetty hampaiden käyttölaitteeseen (182), jolloin hampaiden käyttölaite siirtää jokaista syöt-töhammasta pitkin liikerataa, joka leikkaa yhtä yhdensuuntaisista tukipinnoista ja jolloin kussakin syöttöhampaassa on ainakin yksi säätöreuna (193), tämän säätöreunan ollessa kohdistettu liikkumaan kyseisiä tukipintoja vastaan kohtisuorassa tasossa; c) tuodaan sarja tasoverkkoja, jolloin kukin verkko (36) käsittää edelleen useita sidelankoja (35), jotka on hitsattu päissä olevien pitkittäislankojen pariin, jolloin sidelangat kussakin verkossa ovat ennalta määrätyn sidelankajaon päässä toisistaan; d) sijoitetaan jokainen verkkojen (36) sarja vastaavalle tukikannattimien (80) sarjan tukikannattimelle niin, että ainakin yksi kunkin verkkosarjan päissä olevien pitkittäislankojen parista on yhdensuuntainen kyseisen kohdistustason kanssa ja samalla tasolla vähintään yhden verkkosarjan jokaisen muun verkon pitkittäisten lankojen parin kanssa; 2i 84328 e) käytetään mainittua hampaiden käyttölaitetta (182) syöt-töhampaiden (190) säätöreunojen (193) tartuttamiseksi side-lankojen ensimmäistä ryhmää vasten ja verkkojen (36) siirtämiseksi mainittuja yhdensuuntaisia tukipintoja pitkin ensimmäiseen määrättyyn asentoon kyseisen sidelankojen (35) ryhmän ollessa samassa tasossa ja rajaten ensimmäisen kannatus-tason; f) järjestetään poikittaislankojen (37) pari risteämään päissä olevat verkkosarjojen pitkittäiset langat (34) risteysalueilla; g) käytetään hitsauslaitteiden (43) paria mainitun poikittaislankojen parin hitsaamiseksi verkkosarjojen kanssa ja tämän jälkeen vapautetaan risteysalueet; h) käytetään hampaiden käyttölaitetta (182) näiden syöttö-hampaiden säätöreunojen tartuttamiseksi sidelankojen toista ryhmää vasten mainitun verkkosar jän siirtämiseksi yhdensuuntaisia tukipintoja pitkin ennalta määrätyn poikittaislanka-jaon verran toiseen määrättyyn asentoon sidelankojen toisen ryhmän ollessa samassa tasossa ja rajaten toisen kannatus-tason; ja i) toistetaan vaiheet f) - h), kunnes useita poikittaislankojen (37) pareja on hitsattu verkkosarjan päissä oleviin pitkittäislankoihin (34).

2. Menetelmä tasoverkkojen (36) kokoamiseksi kolmiulotteista metallirakennetta (30) varten, verkkojen sisältäessä päissä olevien pitkittäisten lankojen (34) parin ja sidelan-koja (35), käyttämällä verkonhitsausyksikköä (38), joka rajaa hitsausalueen ja on käytettävissä sidelankojen (35) hitsaamiseksi pitkittäislankoihin (34), sekä käyttäen pit-kittäislankojen syöttömekanismia (270), jota voidaan käyttää verkkojen liikuttamiseksi sidelankojen (35) hitsauksen jälkeen, jolloin menetelmä käsittää riviinasetuslaitteen (248) käyttämisen laitteen sisältäessä ohjaimet hitsausalueen vieressä pitkittäislankojen parin ja muiden pitkittäis-lankojen ohjaamiseksi samassa tasossa tasoverkon kanssa, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: a) järjestetään sidelankojen syöttömekanismi (250), joka 22 8 4 3 2 8 käsittää suppilon (252), joka on sijoitettu hitsausalueen (261) suhteen etupuolelle ja sisältää joukon kyseisiä side-lankoja (35), käyttölaitteen (254) kunkin sidelangan valinnaiseksi päästämiseksi, viistot tangot (253) irrotetun sidelangan ohjaamiseksi taaksepäin kohti kyseistä kiinteää elektrodia ja pysäytyslaipat (258) tämän irrotetun sidelangan pysäyttämiseksi hitsausalueelle (261) kohtisuoraan pitkittäislankoja (34) vastaan; b) järjestetään vähintään yksi leikkausmekanismi (278), jota voidaan käyttää rajaamaan leikkaustaso päissä olevien pit-kittäislankojen läheisyyteen ja kohtisuoraan mainittua tasoverkkoa (36) vastaan verkon leveyden määräämiseksi; c) järjestetään pitkittäislankojen syöttömekanismiin syöttö-hammas (272) siirrettäväksi pitkin liikerataa, joka risteää hitsatun sidelangan, käyttäen moottorin akselin (276) käyttämää ketjua (273) kulma-asentokooderin (275) ja mikroprosessorin (282) ohjaamana; d) asetetaan päissä olevien pitkittäislankojen (34) pari ja muut pitkittäislangat mainitulle riviinasetuselimelle; e) käytetään sidelankojen syöttölaitteen käyttölaitetta (254) sidelankojen järjestämiseksi suoraan kulmaan mainittujen pysäytyslaippojen pidättämien pitkittäislankojen kanssa ja käytetään verkonhitsausyksikköä päissä olevien pitkittäislankojen ja muiden pitkittäislankojen hitsaamiseksi sidelankoihin vastaavissa risteyskohdissa; f) käytetään leikkausmekanismia (278) hitsattujen vertai-lusidelankojen niiden osuuksien, jotka sijaitsevat verkon (36) päissä olevien pitkittäislankojen (34) ulkopuolella, leikkaamiseksi; g) käytetään pitkittäislankojen syöttömekanismin moottoriak-selia (276) eteenpäin, jotta saadaan aikaan mainittujen hampaiden (273) tarttuminen hitsattuun sidelankaan (35) verkon siirtämiseksi eteenpäin iskun verran, joka määrää verkon sidelankaj aon; h) toistetaan vaiheet e) - g), kunnes verkon hitsaukset on suoritettu kokonaan ja verkko poistetaan koneesta; i ) käytetään pitkittäislankojen syöttömekanismin moottoriak-selia taaksepäin mainitun hampaan (273) palauttamiseksi hit- 23 84328 sausalueelle; ja j) toistetaan vaiheet d) - i).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittujen verkkojen pitkittäislangat (34) on leikattu ennalta määrättyihin pituuksiin, jotka määräävät verkon pituussuuntaisen koon.

4. Kone (40) kolmiulotteisten metallirakenteitten (30) kokoonpanoa varten, jolloin rakenteet sisältävät sarjan tasoverkkoja (36) hitsattuna poikittaislankoihin (37), jolloin kussakin verkossa (36) on kaksi ulkoista pitkittäistä lankaa (34) ja kone käsittää hitsausyksiköiden (43) parin, jokaisen hitsausyksikön sisältäessä useita elektrodi-pareja (163, 165), jotka ovat käytettävissä poikittaislangan (37) hitsaamiseksi verkkoihin vastaavilla risteysalueilla ja mainitun elektrodiparin vähintään yhdet elektrodit (165) ovat vastaavasti poistettavissa risteysalueelta, sekä syöt-tömekanismin (45), jota voidaan käyttää verkkojen siirtämiseksi eteenpäin sen jälkeen kun poikittaislangat (37) on hitsattu verkkoihin, tunnettu siitä, että koneessa on: a) sarja tukikannattimia (80) mainittujen verkkojen (36) sarjan pitämiseksi yhdensuuntaisilla tukipinnoilla (81), jotka ovat annetun verkkojaon päässä toisistaan ja sisältäen kohdistuselimet (85, 87, 92, 93) kyseisten verkkojen (36) sarjan vähintään yhden sivun ulkoisten pitkittäislanko-jen (34) pitämiseksi oleellisesti samassa tasossa, ensimmäisessä sivuvertailutasossa, joka on kohtisuora yhdensuuntaisia tukipintoja vastaan, jolloin kukin mainituista verkoista käsittää useita sidelankoja (35) hitsattuna verkostojen ulkoisiin pitkittäislankoihin (34) ja annetun sidelankajaon päässä toisistaan; b) useita syöttöhampaita (190) ja syöttömekanismin hampai-denkäyttölaitteen (182), jolloin hampaidenkäyttölaite on yhdistetty syöttöhampaisiin ja sitä voidaan käyttää kunkin syöttöhampaan liikuttamiseksi reittiä pitkin, joka leikkaa kunkin vastaavan verkon (36) sidelangan (35) mainitun vastaavan verkon siirtämiseksi annetun poikittaislankajaon 24 84328 verran tukikannattimia ja kohdistuselimiä pitkin, jokaisen syöttöhampaan sisältäessä vähintään yhden tartuntareunan (193), joka on kohdistettu liikkumaan tasossa, joka on kohtisuoraan yhdensuuntaisia tukipintoja vastaan mainitun verk-kosarjan sidelankojen (35) ensimmäisen ryhmän asemoimiseksi ensimmäiseen kannatuspintaan; c) asemointilaite, jota voidaan käyttää poikittaislankojen (37) parin järjestelemiseksi verkkojen sivuilla hitsaus-elektrodien läheisyydessä ja ennalta määrätyissä kohdissa sidelankoihin nähden; ja d) elektroninen ohjauslaite (57), joka ohjaa hampaiden käyttölaitetta (182) verkkosarjän siirtämiseksi liikuttamalla syöttöhampaita annetun poikittaislankajaon verran ja sidelankojen toisen ryhmän pitämiseksi keskenään samassa tasossa toisella kannatustasolla mainitun poikittaislanka-parin ja verkkojen hitsauksen jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kone, tunnettu siitä, että mainitut tukikannattimet (80) käsittävät tukipintoja (81) verkkoja varten ja kohdistuselimiä, jotka käsittävät päätyohjäimien (92, 93) parin, joilla on U-muotoinen poikkileikkaus mainittujen ulkoisten pitkittäislankojen tarkkaa paikannusta varten elektrodien vieressä olevalla alueella.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen kone, tunnettu siitä, että kohdistuselimet käsittävät ensimmäisten ohjaus-elementtien sarjan (86) ja toisten ohjauselementtien sarjan (87), jotka toimivat liukuvasti yhdessä kyseisten verkkojen ensimmäisten sivuosien ja vastaavasti toisten sivuosien kanssa toisen sivuvertailutason, joka on yhdensuuntainen mainitun ensimmäisen sivuvertailutason kanssa, määrittämiseksi .

7. Jonkin patenttivaatimuksista 4-6 mukainen kone, tunnettu siitä, että kohdistuselimet (85) käsittävät ensimmäisen sarjan kiinteitä ohjauselementtejä (86), jotka rajaavat rakenteen yhden sivuvertailutason ja toisen liikkuvien ohjauselementtien (87) sarjan rakenteen toisen sivuvertailu- 25 84 328 tason määräämiseksi oleellisesti yhdensuuntaiseksi mainitun yhden vertailutason kanssa sekä ohjainelimen (94) liikkuvien ohjauselementtien kytkemiseksi siirrettävästä muuttuvan välimatkan päähän kiinteiden ohj auselementtien ensimmäisestä sarjasta verkkosarjojen ohjaamiseksi eri levyisinä.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 4-7 mukainen kone, tunnettu siitä, että asemointilaite käsittää kutakin poikittais-lankaa (37) varten pitkittäisen elimen (126), jossa on tartuntaelementit (127) poikittaislankoja (37) varten ja käyttölaite (124), joka vie pitkittäiselimen ja siihen kosketuksessa olevan poikittaislangan liikerataa pitkin, joka alkaa rakenteen isomman pinnan kanssa yhdensuuntaisesta väliasennosta ja päättyy risteysalueelle verkkojen yhdellä sivulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kone, tunnettu siitä, että mainittu käyttölaite siirtää pitkittäiselintä viistoa suuntaa pitkin sivuvertailutasoon nähden.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 4-9 mukainen kone, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi poikittaislankamakasiinia (101), jotka sisältävät asentamattomia poikittaislankoja (37) verkkosar jojen sivuilla ja että asemointilaite käsittää varsielimen (111), jossa on tartuntaelementit (114), jotka voivat ottaa kiinni makasiinissa varastoituun poikittaislan-kaan sekä varsielimeen liitetyn välikäyttölaitteen (113), jota voidaan käyttää viemään varsielintä liikerataa pitkin, joka alkaa makasiinista ja päättyy syöttöalueelle yhdensuuntaisesti ensimmäisen sivuvertailutason kanssa ja jolloin käyttölaite siirtää tätä varsielintä pitkin suuntaa, joka on suorassa kulmassa kyseistä sivuvertailutasoa vastaan.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 4-10 mukainen kone, tunnettu siitä, että mainittu hampaiden käyttölaite (182) on toiminnallisesti kytketty yhteiseen pitkittäiseen elimeen (84), joka kannattaa syöttöhammasta (190) edestakaisen verkkojen pituussuunnan kanssa yhdensuuntaisen iskun aikaan- 26 84 328 saamiseksi, jolloin kukin syöttöhammas (190) on kääntyvästi tuettu yhteiseen pitkittäiseen elimeen ja pidetään normaalisti aktiivisessa asennossa, jolloin kukin syöttöhammas mainitun tartuntareunan (193) lisäksi sisältää viiston reunan (194), joka toimii yhdessä vastaavan verkon sidelankojen kanssa, jolloin tartuntareuna (193) voi tarttua yhteen side-lankaan (35) yhteisen elimen eteenpäin tapahtuvan iskun pi-tuudella verkkojen syöttämiseksi poikittaislankajaon verran ja jolloin taaksepäin tästä yhdestä sidelangasta oleva side-lanka (35) voi olla kosketuksissa mainittuun viistoon reunaan hampaan kääntämiseksi ei-toimivaan asentoon siirtämättä verkkoja, hampaan asemoimiseksi seuraavan side-langan taakse pitkittäiselimen taaksepäin tapahtuvan liikkeen aikana.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kone, tunnettu siitä, että jokainen syöttöhammas (190) käsittää edelleen toisen tartuntareunan ja toisen viiston reunan, jolloin jokaisen syöttöhampaan ensimmäisen ja toisen tartuntareunan välinen etäisyys on oleellisesti puolet sidelankajaosta ja yhteisen pitkittäisen elimen (184) iskun pituus eteenpäin ja taaksepäin on oleellisesti puolet sidelankajaosta ja oleellisesti yhtä suuri tai hieman suurempi kuin poikittaislankajako.

13. Kone tasoverkkojen (36) kokoamiseksi kolmiulotteisiksi metallirakenteiksi (30), joissa on päissä pitkittäisten lankojen (34) pari, jotka on hitsattava sidelankoihin (35), jolloin kone käsittää verkonhitsausyksikön (251), joka rajaa hitsausalueen (260) ja jota voidaan käyttää sidelankojen hitsaamiseksi pitkittäislankoihin, sekä pitkittäislankojen syöttömekanismin (270), jota voidaan käyttää verkkojen siirtämiseksi sidelankoihin (35) hitsaamisen jälkeen, tunnettu siitä, että: sidelankojen syöttömekanismi (251) käsittää hitsausalueeseen nähden etupuolelle sijoitetun syöttökartion (252), joka sisältää joukon mainittuja sidelankoja, käyttölaitteen (254), jota voidaan käyttää valinnaisesti kunkin sidelangan vapauttamiseksi, viistot tangot (253) vapautettujen sidelan- 27 84328 kojen ohjaamiseksi taaksepäin kohti kiinteää elektrodia ja pysäytyslaipat (258) vapautettujen sidelankojen pysäyttämiseksi hitsausalueelle kohtisuoraan asentoon mainittuja pitkittäisiä lankoja (34) vastaan; siinä on vähintään yksi leikkausmekanismi (278), jota voidaan käyttää sellaisen leikkuutason määräämiseksi, joka on päissä olevien pitkittäisten lankojen vieressä ja kohtisuoraan kyseistä tasoverkkoa (36) vastaan, verkon leveyden määräämiseksi; mainittu pitkittäislankojen syöttömekanismi käsittää ketjun (273), joka tukee syöttöhammasta (272) hampaan siirtämiseksi pitkin liikerataa, joka risteää hitsattua sidelankaa (35), sekä servomoottorin akselin (276) ketjun käyttämiseksi sisältäen kulma-asentokooderin (275) mainitun moottoriakselin kulma-asennon ilmaisemiseksi; elektroninen ohjauselin (282) sidelankojen syöttömekanismin käyttölaitteen (254) servomoottorin, hitsausyksikön (251) ja leikkuumekanismin (278) ohjaamiseksi; jolloin mainittu elektroninen ohjauselin (282) toimii jaksottaisesti, mikä käsittää mainitun sidelangan syöttömekanismin (250) käyttölaitteen (254) aktivoinnin sidelangan (35) järjestämiseksi suoraan kulmaan pitkittäislankaan (34) nähden ja mainittujen pysäytyslaippojen (258) pidättämänä; verkonhitsausyksikön (251) aktivoinnin päissä olevien pitkittäisten lankojen ja muiden pitkittäisten lankojen ja sidelankojen hitsaamiseksi vastaavissa risteyskohdissa; leikkuumekanismin (278) aktivoinnin hitsattujen vertailusi-delankojen niiden osuuksien leikkaamiseksi, jotka sijaitsevat verkon päissä olevien pitkittäisten lankojen ulkopuolella; ja jolloin mainittu elektroninen ohjauselin (282) aiheuttaa pitkittäislankojen syöttömekanismin (270) moottorin akselin (276) toimimisen eteenpäin, mikä saa aikaan syöttöhampaan (273) tarttumisen hitsattuun sidelankaan (35) verkon (36) siirtämiseksi eteenpäin iskun, joka määrää verkon sidelanka-jaon ja pitkittäissyöttömekanismin moottoriakselin toiminnan taaksepäin, mikä aiheuttaa hampaiden paluun hitsausalueelle (260) kun kaikki sidelangat on hitsattu. 28 84 328