FI84009C - Aggregat foer kvistning av traedstammar. - Google Patents

Description

84009

Puunrunkojen karsintakoneikko Tämän keksinnön kohteena on puunrunkojen karsintakoneikko, johon kuuluu ainakin kaksi toisiaan kohti ja 5 toisistaan poispäin liikuteltavaa karsintaterää tai -laitetta ja kaksi samaten toisiaan kohti ja toisistaan poispäin liikuteltavaa syöttöyksikköä, jotka syöttävät yksittäistä puunrunkoa pituussuuntaisesti karsintalaitteiden ohitse karsinnan aikana, jolloin syöttöyksiköt ovat liiku-10 teltavissa toisiaan kohti ja toisistaan poispäin ja täten puunrunkoa kohti ja siitä poispäin, ja jolloin kukin yksittäinen karsintalaite on kytketty asianomaiseen syöttö-yksikköön liikkumaan tämän mukana puunrunkoa kohti ja siitä poispäin.

15 Edellä mainitun kaltaisia karsintakoneikko ja käyte tään yleisesti sellaisissa yksioteperiaatteella toimivissa puunkorjuukoneissa, joilla puita kaadetaan, karsitaan ja katkotaan sopivan mittaisiksi koneistetun metsätalouden piirissä oli sitten kysymyksessä nuoren metsän hakkuu tai 20 loppuhakkuu. Joissakin ennestään tunnetuissa yksioteperiaatteella toimivissa puunkorjuukoneissa on käytetty ns. rintaosaa, joka asetetaan kasvavan puun runkoa vasten, minkä jälkeen joukko rintaosaan nivellettyjä, kaarevia tai kouramaisia tartuntavarsia käännetään puunrunkoa vasten 25 tähän tarttumista ja kiinnittymistä varten. Syöttöyksik-köinä käytetään yleensä piikeillä varustettuja teloja, jotka on kiinnitetty kääntyväsii rintaosaan ja jotka puun katkaisemisen jälkeen käännetään karsintalaitteiden tavoin karsintaa varten puunrunkoa vasten. Koska puiden halkaisi-30 jät voivat olla hyvin vaihtelevan kokoisia (pienpuiden rungon halkaisija voi olla n. 40 mm ja paksuimpien puiden yli 400 mm) ja rungon halkaisija muuttuu yhdessä ja samassa puussakin tyvipäästä latvapäähän, muodostuvat karsinta-laitteiden ja syöttötelojen, joiden tulee painautua tii-35 viisti runkoa vasten liikeradat verrattain monimutkaisik- 2 84009 si, kun runko jatkuvasti nojaa rintaosaan ja rungon keskikohta siten etääntyy rintaosasta tai lähenee sitä riippuen halkaisijan vaihtelusta. Tämän johdosta syöttötelojen ja karsintalaitteiden ripustukset muodostuvat käytännössä 5 rakenteeltaan hyvin monimutkaisiksi ja kalliiksi, minkä lisäksi karsintalaitteiden osumakulmat eivät aina ole ihanteellisia ja karsintavastus muodostuu siten usein äärimmäisen suureksi.

SE-kuulutusjulkaisusta 8 105 907-3 tunnetaan lisäk-10 si yksioteperiaatteella toimiva puunkorjuulaite, johon kuuluu kaksi piikkitelaa, jotka on asennettu varsiin, jotka on mahdollisesti varustettu karsintalaitteilla ja joita voidaan liikuttaa toisistaan poispäin ja toisiaan kohti paitsi kääntämällä nivelten tai akseleiden ympäri niin 15 myös siirtämällä suoraviivaisesti siten, että mainittuja kääntöakseleita voidaan siirtää lähemmäksi toisiaan tai etäämmälle toisistaan. Tässä rakenteessa on piikkitelat kuitenkin asennettu kiinteästi asianomaisiin kääntövar-siin, tarkemmin sanottuna pyörimisakseleistaan, jotka si-20 jaitsevat tasoissa, jotka ovat kohtisuorassa varsien kääntö- tai nivelakseleita vastaan. Koska puunrunkoa syöttävät piikkitelat on kiinnitetty tällä tavalla kiinteästi kään-tövarsiin, voivat ne käydä tehtävässään riittämättömiksi, jos esiintyy suurta karsintavastusta. Tällöin voivat var-25 siin kiinteästi asennetut ja syöttösuunnassa piikkitelois-ta tietyllä etäisyydellä sijaitsevat karsintalaitteet törmätä rungossa olevaan epätasaisuuteen tai ulkonemaan, esim. huomattavaan kasvulaajentumaan, jollaisia saattaa esiintyä rungon pinnalla oksakerroksen yhteydessä, samalla 30 kun piikkitelat rullaavat taaempana olevaa rungonosaa pitkin, joka on ainakin jonkin verran ohuempi kuin kohouma-kohta, johon karsintalaitteet osuvat. Tästä voi helposti olla seurauksena, että karsintalaitteet juuttuvat kiinni ja piikkitelat alkavat luistaa.

35 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa 84009 3 edellä mainitut epäkohdat ja luoda erityisesti yksiotepe-riaatteella toimiva puunkorjuukoneita varten tarkoitettu karsintakoneikko, joka on rakenteeltaan yksinkertainen ja joka karsii oksat tehokkaasti ja mahdollisimman pienellä 5 karsintavastuksella. Tämä ja muut tarkoitusperät saavutetaan keksinnön tärkeimpien tunnusmerkkien mukaisesti siten, että kukin syöttöyksikkö käsittää päättömän ketjun, joka on kokoonpantu useista toisiinsa nivelletyistä ketjun lenkeistä, jotka liikkuvat pitkänomaisen, muotojäykän run-10 koelementin ulkoreunaa tai kehää pitkin ja jotka painautu-essaan runkoelementtiä vasten kohdistavat olennaisen tasaisesti jakautuvan puristuspaineen puunrunkoon olennaisesti koko runkoelementin pituudella, ja että kukin karsintalaite on asennettu ainakin yhteen varteen, joka on 15 nivelletysti tai kääntyväsii kiinnitetty mainitun runko-elementin kannattavaan jalustaan nivelen kautta ja joka varsi on järjestetty pääasiassa syöttöketjun pitkänomaisen osan suuntaiseksi, joka painautuu puunrunkoa vasten, tai sen kanssa samaan tasoon, jolloin myös se nivelpiste, jon-20 ka ympäri varsi kääntyy sijaitsee olennaisesti samassa tasossa kuin mainittu ketjun osa, minkä ansiosta karsinta-laite on sijoitettu olennaisesti syöttöketjun osan ja puunrungon välisen kosketuspinnan jatkeelle, jolloin voidaan varmistaa, että voima kohdistuu oksaan olennaisesti 25 puunrungon syötön suuntaisesti karsintalaitteen osuessa siihen ja minkä ansiosta karsintalaite voi seurata puunrungossa olevia epätasaisuuksia asianomaisesta syöttöyksi-köstä riippumatta.

Piirustusten kuvio 1 on osittain yksinkertaistettu 30 perspektiivikuvanto, joka esittää yksioteperiaatteella toimivaa puunkorjuukonetta, johon sisältyy keksinnön mukainen karsintakoneikko.

Kuvio 2 esittää alhaalta nähtyä tasokuvantoa kuvion 1 mukaisesta puunkorjuukoneesta puunrungon karsinnan aika-35 na.

4 84009

Kuvio 3 on suurennettu perspektiivikuvanto, joka esittää keksinnön mukaiseen karsintakoneikkoon kuuluvan syöttöyksikön rakennetta.

Kuviot 4 ja 5 ovat räjäytyskuvantoja, jotka esittä-5 vät kuvion 3 mukaiseen syöttöyksikköön kuuluvan lenkin kahta erilaista rakennemuotoa.

Kuvio 6 on räjäytyskuvanto, joka esittää syöttö-yksikön jalustaa.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty yksioteperiaatteella 10 toimiva puunkorjuukone, jossa on syöttölaite, joka koostuu kahdesta erillisestä syöttöyksiköstä 1, 1'. Näillä syöttö-yksiköillä on omat jalustansa, joita on yleisesti merkitty viitenumeroilla 2, 2' ja jotka on nivelten 3, 3' välityksellä asennettu kääntyvästi kokonaisuutenaan numerolla 4 15 merkittyyn puristimeen, joka kuvatussa esimerkissä käsittää kolme hydraulisylinterillä 5 toistensa suhteen tele-skooppimaisesti liikuteltavaa putkea 6, 6', 6", joista ensimmäinen, paksuin putki 6 on ripustettu rotaattoriin 7, joka voi puolestaan tunnetulla tavalla olla kytkettynä 20 nosturin puomin vapaaseen päähän (ei esitetty). Kuvatussa esimerkissä on rotaattori 7 sovitettu kiinnityslevylle 8, jossa on kaksi alaspäin osoittavaa korvaketta, joihin te-leskooppiputki 6 on kiinnitetty putken ulokkeissa olevista nivelistä 9, jolloin putkea 6 ja sen mukana puristinta 4 25 kokonaisuudessaan voidaan kääntää vähintään 90° kuviossa 1 esitetystä asennosta, jossa syöttöyksiköt 1, 1' ovat olennaisesti vaakasuorassa, asentoon, jossa ne ovat olennaisesti pystysuorassa. Tämä kääntöliike saadaan aikaan hydraulisylinterillä 10, jonka yksi pää on kiinnitetty levyyn 30 8 ja toinen pää on kiinnitetty kouraan 11, joka on kiinni tetty jäykästi välikappaleella 12 (ks. myös kuvio 2) tele-skooppiputkeen 6. Putkien 6, 6', 6" liikuteltavuuden ansiosta voidaan syöttöyksiköitä 1, 1' siirtää toisiaan kohti ja toisistaan poispäin kaksoisnuolen A suuntaisesti 35 niiden puristuessa välissä olevaa puunrunkoa 13 vasten ja 84009 5 vastaavasti vapauttaessa tämän.

Kouraan 11 kuuluu sinänsä tunnetulla tavalla kääntyvä, hydraulisylinterillä liikuteltava tartuntavarsi 14, joka liikkuu kiinteän varren 14' suhteen, joka muodostuu 5 kahdesta erillisestä varrenosasta 15, 16, joiden väliin varsi 14 mahtuu. Kääntämällä varsi 14 vartta 14' vasten voidaan halutuun puuhun tarttua ja lukita se paikalleen. Kouran 11 alapuolelle on asennettu katkaisulaite 17, joka voi edullisesti muodostua kääntyvästi liikuteltavasta ket-10 jusahasta, jolla paikalleen lukittu puu voidaan tunnetulla tavalla katkaista tyvipäästään.

Syöttöyksikön 1 jalusta 2 on ripustettu kääntyvästi kahden kaarevan kannattimen 18, 18' vapaisiin päihin ja kannattimet 18, 18' on asennettu liikkuvan teleskooppi- 15 putken 6" vapaaseen päähän ja ne takaavat, että syöttö-yksikkö 1 voidaan viedä lähelle syöttöyksikköä 1', kun teleskooppiputket vedetään kokoon. Toinen jalusta 2' on ripustettu kääntyvästi kahteen verrattain lyhyeen kannat-timeen 19, 19', jotka on kytketty kiinteästi teleskooppi-20 putkeen 6.

Seuraavaksi tarkastellaan kuvioita 3 - 6, jotka esittävät yksityiskohtaisesti syöttöyksikköä 1. Tähän yksikköön kuuluu pitkänomainen, muotojäykkä runkoelementti 20, jonka kehää pitkin liikkuu useita toisiinsa nivellet-25 tyjä lenkkejä 21, 22, jotka yhdessä muodostavat runkoele-menttiä ympäröivän ketjun, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 23. Elementti 20 muodostuu verrattain ohuesta levykappaleesta, jonka ulkoreuna työntyy erillisten oh-jauslaippojen tai -osien väliin, joita on ainakin joissa-30 kin lenkeissä. Lenkin ensimmäiseen rakennemuotoon, joka on esitetty kuviossa 4, kuuluu kaksi erillistä, tukevaa laattaa 24, 24', joissa molemmissa on kaksi reikää 25, 25' niitä niveltappeja 26 varten, joiden tarkoituksena on yhdistää lenkit toisiinsa. Laatat 24, 24' on liitetty jäy-35 kästi toisiinsa poikittaiskappaleella 27, jossa on kaksi 6 84009 kierteillä varustettua reikää 27' ja joka toimii kiinnitysalustana irrotettavalle vääntiöelimelle. Kuviossa 4 on esitetty kolme muunnelmaa tällaisesta vääntiöelimestä ja niistä ensimmäinen 28 on suorakaiteen muotoinen, tasapaksu 5 kumilaatta tms., joka voidaan kiinnittää alustaan 27 ruuveilla 29. On syytä huomata, että sekä poikittaiskappaleen 27 että vääntiöelimen 28 pituus on huomattavasti suurempi kuin levykappaleen 20 paksuus, jolloin lenkeistä muodostuva ketju on verrattain leveä. Myös vääntiöelin 30 muodos-10 tuu kumilaatasta, mutta sen ulkopinta on kovera, kun vääntiöelimen 28 ulkopinta on tasainen. Vääntiöelin 31 muodostuu puolestaan poikkileikkaukseltaan kulmikkaasta levypro-fiilista, jossa on ensinnäkin alustaa 27 vasten asetettava laippa 32 ja toiseksi terävään kulmaan tähän nähden taivu-15 tettu laippa 33, jonka vapaa pää on hiottu kohdasta 34 viistoksi ja tarkemmin sanottuna pääasiassa suoraan kulmaan laippaa 32 vastaan. Näin muodostuu terävä särmä, joka kykenee tarttumaan puunkuoreen.

Lenkin 22 toiseen rakennemuotoon, joka on esitetty 20 kuviossa 5, kuuluu neljä erillistä, sopivimmin ohutta laattaa 35, 35’ ja 36, 36', jotka samoin on yhdistetty toisiinsa poikittaiskappaleella 27, johon kiinnitetään ko. vääntiöelin. Kaksi sisempää levyä 35, 35’ ulottuvat sisäänpäin hieman pitemmälle kuin levyt 36, 36' ja muodosta-25 vat ulokkeet 37, jotka toimivat ohjauslaippoina, jotka sulkevat väliinsä levykappaleen 20 ulkoreunan.

Jotta voidaan pienentää kitkavastusta levykappaleen 20 ja lenkkien 21, 22 välillä näiden kulkiessa levykappaleen kehää pitkin, on lenkit varustettu juoksurullilla tai 30 1 -kiekoilla 38. Nämä on edullista asentaa kahta vierek käistä lenkkiä yhdistävän tapin 26 ympärille, jolloin itse juoksurullan ja niveltapin väliin sovitetaan laakeri 39.

Kuten kuviosta 6 käy selville, muodostuu kokonaisuutenaan numerolla 2 merkitty jalusta, joka kannattaa 35 yksittäistä syöttöyksikköä 1, yläosasta 40 ja alaosasta 84009 7 41, joista viimeksi mainitussa on hydraulimoottori 42 ja tämän pyörittämä käyttöakseli 43. Alaosaan 41 kuuluu lisäksi ulokemainen kannatinlevy 44, johon levykappale 20 voidaan kiinnittää yläosassa 40 olevalla kiristyslevyllä 5 45. Levykappaleen 20 yhteen päähän on sovitettu käyttöpyö- rä 46, joka on kytketty käyttöakseliin 43 kiilan 47 avulla. Käyttöpyörän 46 kokonaispaksuus ei olennaisesti ylitä levykappaleen 20 kokonaispaksuutta ja tämä on toteutettu siten, että pyörä on koottu kahdesta erillisestä levystä 10 48, 48', jotka on yhdistetty toisiinsa keskeisellä napa- kappaleella 49, joka on sovitettu loveen, jota rajoittaa kaksi haarukkamaista sakaraa levykappaleen 20 ohennetussa osassa 50. Käyttöpyörässä 46 on useita, tässä tapauksessa neljä kappaletta, ulokkeita 51, joiden välissä on kaarevat 15 lovet 52. Ulokkeet on järjestetty kytkeytymään ketjun vierekkäisten niveltappien väliin, tarkemmin sanottuna nivel-tappeihin sovitettujen juoksurullien 38 väliin, jolloin pyöristetyt lovet 52 painautuvat juoksurullien pyöreää kehää vasten. Jotta pyörä irtoaa helposti juoksurullista 20 38, ovat lovet 52 halkaisijaltaan hieman suurempia kuin rullat. Jotta ketju toimisi käytössä moitteettomasti, on niveltappeja pariton lukumäärä, kuten kuviosta 3 käy selville. Tämä on saatu aikaan erikoislenkillä 22', joka muodostuu puoliksi kahdesta paksusta laatasta 24 ja puoliksi 25 neljästä ohuesta laatasta 35, 36.

Kuviossa 1 ja 2 esitetyt syöttöyksiköt 1, 1' on järjestetty toimimaan yhdessä paitsi siten, että niitä voidaan liikuttaa toisiaan kohti ja toisistaan poispäin puristimen 4 avulla, niin myös siten, että ketjuja käyttä-30 vät hydraulimoottorit 42 on kytketty jakoventtiileillä sarjaan tai rinnan, jolloin hydraulimoottorit tuottavat kummallekin ketjulle ehdottomasti saman syöttönopeuden. Tämä merkitsee, että toinen syöttöyksikkö ei pääse luistamaan, mikäli sen tartunta puunrunkoon tilapäisesti häviäi-35 si.

8 84009

Kuviossa 1 ja 2 esitettyyn puunkorjuulaitteeseen kuuluu lisäksi kaksi karsintalaitetta 53, 53', jotka muodostavat kaarevista, kiinteistä veitsistä. Veitsi 53 on ripustettu kannatinvarteen, joka muodostuu kahdesta levys-5 tä 54, 55, jotka on yhdistetty syöttöyksikön 1 etupäässä toisiinsa päätylevyllä 56. Takimmaisista päistään levyt 54, 55 on ripustettu nivelillä 57 jalustaan 2. Kuten parhaiten näkyy kuviosta 2, on alapuolinen nivel 57 sovitettu alapuolella olevan kannatinlevyn 58 vapaaseen päähän. Lat-10 tarautaan 55 on järjestetty rajoitin, joka muodostuu ulokkeesta, joka toimii yhdessä kannatinlevystä 58 ulkonevan vastintapin 59' kanssa, tarkemmin sanottuna siten, että vastintappi takaa, että lattaraudoista 54, 55 muodostuva kannatinvarsi ei pääse kääntymään puunrungon suuntaan pi-15 temmälle kuin kuviossa 2 esitettyyn asentoon. Tästä sisemmästä pääteasennosta varsi pääsee kääntymään ulospäin ainakin jonkin matkaa samalla, kun karsintaveitsi 53 etääntyy puunrungosta, jota syötetään puunkorjuukoneen lävitse.

Vastaavalla tavalla on karsintaveitsi 53' ripus-20 tettu kannatinvarteen, joka muodostuu kahdesta erillisestä lattaraudasta 54', 55'.

Kumpaankin kannatinvarteen liittyy lisäksi kaksi kaarevaa tai kynsimäistä karsintalaitetta 60, 61 ja 60', 61', jotka on asennettu kääntyvästä ja jotka liikkuvat 25 toisiaan kohti ja toisistaan poispäin kaksoisnuolen B suunnassa. Kynnet 60, 61 on asennettu akseleille 62, jotka on sovitettu kahden erillisen levyn 63, 64 väliin, joista jälkimmäinen on kiinnitetty päätylevyyn 56 putki-kappaleella 65, joka voi sisältää hydraulimoottorin akse-30 Iin 62 pyörittämistä varten. Synkronisen liikkeen aikaansaamiseksi kynsille 60, 61 ne on kytketty toisiinsa esim. hammastuksilla 66. Myös kynnet 60', 61' on asennettu esitetyllä tavalla.

Karsintaveitsi 53' on sovitettu pidennysputken 67 35 varaan, jotta se sijaitsee jonkin verran edempänä kuin 84009 9 veitsi 53. Kun veitset 53, 53' sijaitsevat tällä tavalla pituussuunnassa eri kohdissa, osuus ensimmäinen veitsi oksakerroksen oksiin ennen kuin toinen ja hetkellinen kar-sintavastus pienenee huomattavasti siihen verrattuna, että 5 veitset olisivat samassa tasossa.

Kannat invar sien ylempiin lattarautoihin tai varren-osiin 54, 54' on kiinnitetty kaarevat palkit 68, 68', jotka toimivat pidättiminä, kun korjuukone asetetaan puunrunkoa vasten. Kaarevan muotonsa ansiosta nämä palkit saavat 10 syöttöyksiköt, 1, 1' asettumaan puunrungon keskiviivan kohdalle riippumatta siitä, onko puunrunko ohut vai paksu.

Jotta karsintaveitset 53, 53' saadaan painautumaan joustavasti ko. puunrunkoa vastaan, vaikuttaa kumpaankin kannatinvarteen voimalaite tai jousilaite 69, 69' (esim. 15 hydraulisylinteri tai kaasujousi), jotka kuvatussa esimerkissä on sovitettu pidätinpalkkien 68 ja jalustoja 2 kannattavien kannattimien 18', 19' jatkeiden välille. Näin laitteilla 69, 69' pidetään karsintaveitset varmasti mutta kuitenkin joustavasti puunrunkoa vasten, jolloin ne kään-20 tyvyytensä ansiosta voivat mukailla mahdollisia epätasaisuuksia puunrungossa.

Kun edellä kuvattu puunkorjuulaite halutaan asettaa kasvavan puun ympärille, käännetään puristin 4 sylinterin 10 avulla asentoon, jossa molemmat pitkänomaiset 25 syöttöyksiköt 1, 1' ovat olennaisesti pystysuorassa. Syöttöyksiköt saatetaan lisäksi selvästi erilleen toisistaan työntämällä teleskooppiputket 6', 6" sylinterin 5 avulla ulos putkesta 6. Edelleen myös kynnet 60, 61 ja 60', 61 käännetään uloimpiin pääteasentoihinsa, jolloin puunrunko 30 pääsee ohittamaan ne. Tämän jälkeen puunkorjuukone asetetaan puunrunkoa vasten siten, että tämä painautuu ylhäältä molempia pidättimiä 68, 68' vasten ja toisaalta kouran 11 sisäosaa vasten, minkä jälkeen kouran liikkuvat varret 14 puristetaan runkoa vasten, jolloin runko saadaan lukittua 35 tukevasti. Tässä vaiheessa runko voidaan katkaista tyvi- 10 84009 päästä katkaisulaitteella 17.

Kun runko on lukittu kouraan 11, voidaan syöttö-yksiköt siirtää yhteisessä tasossa toisiaan kohti siten, että ne painautuvat rungon vastakkaisia kylkiä vasten, ja 5 siirto tapahtuu vetämällä teleskooppiputket kokoon sylinterin 5 avulla. Karsintakynnet 60, 61 ja 60', 61 käännetään myös sisään ja painetaan rungon pintaa vasten, minkä jälkeen runkoa syötetään puunkorjuulaitteen lävitse saattamalla kummankin syöttöyksikön ketjut 23 liikkumaan ku-10 viossa 2 esitettyjen nuolten suunnassa. Molemmat karsinta-veitset 53, 53' leikkaavat tai muulla tavoin poistavat kääntyvien karsintalaitteiden 60, 61, 60", 61' kanssa puusta oksat tämän syötön aikana.

Koska syöttöyksiköt liikkuvat kuvatulla tavalla yh-15 teisessä tasossa toisiaan kohti ja toisistaan poispäin yhdessä niihin liittyvien karsintalaitteiden kanssa, ovat ne itsekeskittäviä, jolloin vältytään syöttöyksiköiden ja karsintalaitteiden monimutkaisilta liikeradoilta. Karsinta veitset 53, 53' osuvat lisäksi aina ihanteellisessa suun-20 nassa oksiin, koska karsintaterät ja niihin liittyvät kan-natinvarret 54, 55 sijaitsevat osapuilleen samassa tasossa kuin ne osat syöttöyksikön ketjuista, jotka nojaavat runkoa vasten. Sen ansiosta että syöttöyksiköistä tietyn välimatkan päässä sijaitsevat karsintalaitteet on asennettu 25 varsien varaan, jotka pääsevät kääntymään syöttöyksiköiden suhteen, ja karsintalaitteita painetaan joustavasti puunrunkoa vasten, pystyvät ne mukailemaan rungossa mahdollisesti olevia epätasaisuuksia juuttumatta niihin kiinni. Samalla tavalla pystyvät myös syöttöyksiköt mukailemaan 30 rungon epätasaisuuksia sen ansiosta, että ne on ripustettu kääntyvästi muuhun koneikkoon. Kuvioissa 3-6 esitetystä syöttöyksiköstä voidaan tehdä varsin pienikokoinen ja tästä huolimatta kohdistaa puunrunkoon suuri syöttövoimia vetoakseleiden vääntömomenttien pysyessä verrattain pieni-35 nä, kun ko. momenttisäteet ovat pieniä ja vääntiöelinten 84009 11 puristuspaine jakaantuu tasaisesti koko syöttöyksikön pituudelle sen ansiosta, että vääntiöelimet ja lenkit voivat tukeutua levykappaleeseen 20 sen koko pituudelta. Koska syöttöyksiköiden kiinnitykset nivelissä 3, 3' sijaitse-5 vat puunrungon pinnan välittömässä läheisyydessä, kun yksiköt on painettu runkoa vasten, ei syöttöyksiköissä esiinny minkäänlaista nousupyrkimystä edes suurimmalla vetovoimalla, kuten tavanomaisilla telirakenteilla.

On selvää, että keksintö ei rajoitu ainoastaan se-10 lostettuun ja kuvioissa esitettyyn sovellutusmuotoon. Niinpä syöttöyksiköistä 1 ja karsintalaitteista 53 muodostuvaa karsintakoneikkoa on mahdollista käyttää muullakin tavoin kuin juuri yksioteperiaatteella toimivassa puunkorjuukoneessa, esim. kaksiotekorjuukoneessa. Lisäksi 15 voidaan syöttöyksiköitä toisiaan kohti ja toisistaan poispäin liikuttava puristin konstruoida muullakin tavoin kuin teleskooppiputkista, jotka on esitetty piirustuksissa. Samoin voidaan käyttää muunkinlaisia syöttöyksiköitä kuin kuvioissa 3-6 esitettyjä, vaikka niitä pidetään käytän-20 nössä suositeltavia. Vaikka moottori 42 on kuviossa 6 sijoitettu jalustan 2 alaosaan 41, voidaan se yhtä hyvin asentaa jalustan yläosaan, kuten on esitetty kuviossa 1.

Claims (5)

12 84009

1. Puunrunkojen karsintakoneikko, johon kuuluu ainakin kaksi toisiaan kohti ja toisistaan poispäin liiku-5 teltavaa karsintaterää tai -laitetta (53, 53') ja kaksi samaten toisiaan kohti ja toisistaan poispäin liikuteltavaa syöttöyksikköä (1, 1'), jotka syöttävät yksittäistä puunrunkoa (13) pituussuuntaisesti karsintalaitteiden ohitse karsinnan aikana, jolloin syöttöyksiköt (1, 1') 10 ovat liikuteltavissa toisiaan kohti ja toisistaan poispäin ja täten puunrunkoa kohti ja siitä poispäin, ja jolloin kukin yksittäinen karsintalaite (53, 53') on kytketty asianomaiseen syöttöyksikköön (1, 1') liikkumaan tämän mukana puunrunkoa kohti ja siitä poispäin, tunnet-15 t u siitä, että kukin syöttöyksikkö (1, 1') käsittää päättömän ketjun, joka on kokoonpantu useista toisiinsa nivelletyistä ketjun lenkeistä (21, 22), jotka liikkuvat pitkänomaisen, muotojäykän runkoelementin (20) ulkoreunaa tai kehää pitkin ja jotka painautuessaan runkoelementtiä 20 vasten kohdistavat olennaisen tasaisesti jakautuvan puris-tuspaineen puunrunkoon olennaisesti koko runkoelementin pituudella, ja että kukin karsintalaite (53, 53') on asennettu ainakin yhteen varteen (54, 55), joka on nivelletys-ti tai kääntyvästä kiinnitetty mainitun runkoelementin 25 (20) kannattavaan jalustaan (2) nivelen (57) kautta ja joka varsi (54, 55) on järjestetty pääasiassa syöttöketjun (23) pitkänomaisen osan suuntaiseksi, joka painautuu puunrunkoa vasten, tai sen kanssa samaan tasoon, jolloin myös se nivelpiste (57), jonka ympäri varsi kääntyy sijaitsee 30 olennaisesti samassa tasossa kuin mainittu ketjun osa, minkä ansiosta karsintalaite on sijoitettu olennaisesti syöttöketjun osan ja puunrungon välisen kosketuspinnan jatkeelle, jolloin voidaan varmistaa, että voima kohdistuu oksaan olennaisesti puunrungon syötön suuntaisesti karsin-35 talaitteen osuessa siihen ja minkä ansiosta karsintalaite 84009 13 voi seurata puunrungossa olevia epätasaisuuksia asianomaisesta syöttöyksiköstä riippumatta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen karsintakoneikko, tunnettu siitä, että karsintalaite muodostuu sopi- 5 vimmin kaarevasta veitsestä (53, 53'), joka on yhdistetty kiinteästi kannatinvarteen (54, 55), ja että mainittu varsi kannattaa tämän pääkarsintaveitsen (53, 53') lisäksi kahta varren suhteen kääntyvästi laakeroitua, samaten so-pivimmin kaarevaa apukarsintalaitetta (60, 61, 60', 61'), 10 joiden tarkoituksena on painautua joustavasti rungonpuo-liskon niitä osia vasten, joihin kiinteä veitsi ei ulotu.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen karsintakoneikko, tunnettu siitä, että veitset (53, 53') on sovitettu puunrungon syöttösuunnassa keskenään eri kohtiin, jotta 15 ne osuvat karsinnan yhteydessä eri aikoina samaan oksaker-rokseen kuuluviin oksiin.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen karsintakoneikko, tunnettu siitä, että kannatin-varsi (54, 55) toimii yhdessä rajoittimen (59, 59') kans- 20 sa, joka estää karsintaveistä (53) pääsemästä sisäänpäin pääteasennon ohitse, joka sijaitsee syöttöketjun ja puunrungon välisen kosketuspinnan määräämässä tasossa, ja että kannatinvarteen on yhdistetty voima- tai jousilaite (69), joka pyrkii jatkuvasti siirtämään veistä kohti mainittua 25 pääteasentoa ja jonka vaikutusta vastaan veitsi pääsee kääntymään ulospäin sisemmästä pääteasennostaan.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen karsintakoneikko, tunnettu siitä, että kukin syöttöyksikkö (1, 1' ) on ripustettu muuhun koneikkoon 30 kääntyvästi, tarkemmin määriteltynä nivelestä (3, 3' ), joka sijaitsee välittömästi sen tason läheisyydessä, joka määräytyy puunrungon ja sitä vasten painautuvan syöttöyk-sikön välisen kosketuspinnan perusteella. 14 84009