FI129895B - Karsintaterä - Google Patents

Abstract

Esillä oleva keksintö liittyy karsintaterään (4), erityisesti käytettäväksi metsäkoneen harvesteripäässä (1). Tällainen karsintaterä käsittää tyviosan (6) karsintaterän liittämiseksi kiertyvästi harvesteripäähän ja teräosan (8) harvesteripäässä käsiteltävien puunrunkojen (16) työstämiseksi. Tämä teräosa on muodoltaan kaareva ja ympäröi ainakin osittain harvesteripäässä käsiteltävää puunrunkoa, jolloin teräosan kaarevuussäde (r) asettuu käsiteltävän puunrungon puolella. Teräosa käsittää tyviosaa (6) vastapäätä olevassa päässään ja kaarevuussäteen puoleisessa sisäpinnassaan (13) olevan ainakin yhden tartuntaelimen (14). Tämä tartuntaelin on muodostettu teräosan (8) tyviosaa vastapäätä olevassa päässä olevaan ulkokärkeen (12) ja käsittää oleellisesti terävän ja käsiteltävän puunrunkoon (16) pureutuvan tartuntakärjen (15).

Description

KARSINTATERÄ Keksinnön tausta Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mu- kaista karsintaterää. Tällaista karsintaterää käytetään erityisesti metsäkoneen sinänsä tunnetun kaltaisessa syöttävässä, karsivassa ja katkovassa harveste- ripäässä.

Puuta voidaan korjuussa käsitellä monin eri menetelmin. Eräs ta- vanomainen tapa on kaataa ja käsitellä puuta yhdessä työvaiheessa metsässä liikkuvan työkoneen harvesteripäällä. Toinen tapa on suorittaa sanotulla työko- neella pelkkä puun kaato, jonka jälkeen puunrungon prosessointi suoritetaan toisessa työvaiheessa ja edullisesti toisella työkoneella.

Tällaisessa jälkimmäisessä työtavassa on puunrunkoon kyettävä tarttumaan ja se on nostettava maasta, edullisesti puunrunkoa käsittelevällä harvesteripäällä. Tässä kuvatunlaisessa toimintatavassa syntyy kuitenkin usein ongelmia kun puunrunkoa yritetään nostaa maasta tai pinosta, johtuen siitä, et- tä tavanomaisen niin sanottua yksioteharvesterin harvesteripäätä ei lähtökoh- taisesti ole alun perin rakennettu tätä käyttötarkoitusta varten. Puunrungon ol- lessa painava tai liukas on siihen vaikea saada kunnon otetta varman ja suju- van nostotapahtuman suorittamiseksi. Ongelmaa onkin pyritty ratkaisemaan lisäämällä tartuntavälineinä toimivien karsintaterien puristusvoimaa. Tämä kui- tenkin lisää haitallisella tavalla harvesteripään kokonaispainoa sekä rasittaa sen rakenteita tarpeettomasti eikä riittävän varmaa tartuntaa saada silti aikaan. Julkaisussa FI 104353 B on esitetty menetelmä karsintalaitteistossa ja karsin- talaitteisto. Julkaisussa FI 100760 B on esitetty puutavarakuormaimeen liitettä- W 25 vä lisälaite. Julkaisussa AU 433829 B2 on esitetty puunkorjuulaite.

S 3 Keksinnön lyhyt selostus N Esillä olevan keksinnön tavoitteena on siten ollut aikaansaada rat- = kaisu, jolla yllä mainitun tunnetun tekniikan epäkohdat olisivat korjattavissa. o 30 Tämä tavoite saavutetaan siten, että karsintaterällä on tämän kek- X sinnön mukaisesti patenttivaatimuksissa määritellyt tunnusmerkit. Erityisesti 0 esillä olevat ongelmat ovat ratkaistavissa yhdistämällä tunnusmerkit patentti- N vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan kaltaisella tavalla. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaa- timusten kohteena.

Keksintö perustuu oivallukseen, että puristusvoimaa tehokkaampi keino on lisätä karsintaterien ja puunrungon välistä kitkaa, jopa aikaansaada väline joka kykenisi tarttumaan harvesteripään otteesta muuten helposti luista- vaan puunrunkoon.

Esillä olevan keksinnön puitteissa tarkoitetaan "metsäkoneella" niin puuta kaatavaa ja käsittelevää työkonetta kuin jo kaadettuja puunrunkoja käsit- televää liikkuvaa tai liikkumatonta työ- ja prosessointilaitetta.

Termiä ”harvesteripää” käytetään tässä yhteydessä laajasti, sisällyt- täen siihen niin liikkuvissa työkoneissa käytettäviä kaatavia, syöttäviä, karsivia ja katkovia laitteita, kuin liikkuvissa tai likkumattomissa työkoneissa käytettäviä puunrunkoa nostavia, syöttäviä, karsivia ja katkovia laitteita.

Selityksessä käytettävät termit "ylös", "alas", "yläpuolella", "alapuo- lella" ja niin edelleen havainnollistavat keksinnön piirteitä suunnissa, jotka ovat suhteessa keksinnön mukaiseen karsintaterään siten, kuin se on ilmennetty oheisissa kuvioissa.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä tämän mu- kainen karsintaterä varmistaa helpolla ja luotettavalla tavalla niin raskaan, kuin jäisen tai muutoin liukkaan puunrungon nostamista. Näin harvesteripäällä suo- ritettava prosessointityö helpottuu ja tehostuu oleellisesti.

Keksinnön mukaiset karsintaterien tartuntaelimet mahdollistavat puunrungon siirtelyn pelkästään nipistämällä karsintaterän kärkiosalla. Näin puunrunkojen siirtelytyö on huomattavasti nopeampaa voidessa välttää niiden nostaminen kokonaan harvesteripään sisään.

Erityinen hyöty keksinnöllä saavutetaan läpimitaltaan suuria puun- runkoja käsiteltäessä. Geometriansa vuoksi tavanomainen karsintaterä ei ky- N kene kovin hyvin kannattelemaan tällaista puunrunkoa. Pienen läpimitan AN omaavaan puunrunkoon tartuttaessa tulevat puunrunkoa vasten asettuvan te- N räparin sisäpinnat muodostamaan painovoiman vastaisen avautuvan kulman, = puunrungon jäädessä lepäämään teräparia vasten. Puunrungon ollessa läpimi- © 30 taltaan suuri tulevat puunrunkoa vasten asettuvan teräparin sisäpinnat kuiten- E kin olemaan yhdensuuntaiset tai jopa muodostamaan painovoiman suuntaisen © avautuvan kulman. Ilman esillä olevan keksinnön tarjoamaa tartuntaa ei näitä > puunrunkoja enää voida nostaa tai siirrellä, koska puunrunko pyrkii luistamaan = karsintateriltä. Tavanomaisilla karsintaterillä liian painava puunrunko pyrkiikin N 35 avaamaan karsintateriä, mutta esillä olevassa ratkaisussa tartuntaelimet estä- vät sen putoamasta pois. Samalla voidaan siirrellä suurempia puunrunkoja käyttäen pienempää puristuspainetta, jolloin muun muassa hakkupään runko- rakenteiden liitostappien ja laakerien rasitukset jäävät aikaisempaa pienem- mäksi.

Tällaisella keksinnön mukaisella karsintaterällä on helppo korvata nykyiset käytössä olevat terät, kaikkien muiden rakenne- ja käyttöominaisuuk- sien pysyessä oleellisesti muuttumattomina.

Tekemällä karsintaterän tartuntaelimestä irrotettava, on sen teroit- taminen tai korvaaminen uudella suoritettavissa nopeasti, missä hyvänsä työs- kentelyolosuhteissa.

Keksinnön muita mukanaan tuomia etuja on esitetty seuraavassa, kun keksinnön erityisiä suoritusmuotoja on kuvattu tarkemmin. Kuvioiden lyhyt selostus Seuraavassa keksinnön erästä edullista suoritusmuotoa selostetaan lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuviossa 1 on esitetty eräs esimerkinomainen karsintaterällä varus- tettu harvesteripää, kuviossa 2 on esitetty karsintaterän aksonometrinen kuvanto yläviis- tosta katsottuna, kuviossa 3 on esitetty karsintaterän pituussuuntainen poikkileikkaus, kuviossa 4 on esitetty poikkileikkausdetalji karsintaterän päässä olevan tartuntaelimen eräästä suoritusmuodosta, kuviossa 5 on esitetty poikkileikkausdetalji karsintaterän päässä olevan tartuntaelimen eräästä toisesta suoritusmuodosta, kuviossa 6 on esitetty poikkileikkausdetalji karsintaterän päässä N olevan tartuntaelimen eräästä kolmannesta suoritusmuodosta, N kuviossa 7 on esitetty poikkileikkausdetalji karsintaterän päässä <Q olevan tartuntaelimen eräästä neljännestä suoritusmuodosta, S kuviossa 8 on esitetty poikkileikkausdetalji karsintaterän päässä E 30 olevan tartuntaelimen eräästä viidennestä suoritusmuodosta, ja © kuviossa 9 on esitetty karsintaterien ja niissä olevien tartuntaelimien s kannattelema puunrunko.

O N

Edullisen suoritusmuodon yksityiskohtainen selostus Esillä olevissa kuvioissa karsintaterää ei ole esitetty mittakaavassa, vaan kuviot ovat kaavamaisia, ilmentäen edullisten suoritusmuotojen periaat- teellista rakennetta ja toimintaa. Tällöin oheisiin kuvioihin viitenumeroin osoite- tut rakenneosat vastaavat tässä selityksessä viitenumeroin merkittyjä raken- neosia.

Puun kaadossa ja käsittelyssä tai pelkästään sen käsittelyssä hyö- dynnetään rakenteeltaan erilaisia sinänsä tunnettuja hakkuu- tai prosessointi- päitä 1, jollaisista eräs on esitetty kuviossa 1. Tällainen harvesteripää käsittää rungon, johon on edullisesti, mutta ei välttämättä, sovitettu puunrunkoa syöttä- vät syöttörullat 2, puusta oksia karsivat yläterät 3 ja puuta kohti kierrettävissä olevat karsintaterät 4. Lopuksi hakkuupäässä on katkaisulaite 5, jolla siinä ole- va yksi tai useampi puunrunko voidaan katkaista halutusta kohdasta. Tällainen hakkupää ei kuitenkaan ole esillä olevan ratkaisun kohteena eikä sitä siten ku- — vailla tässä sen tarkemmin.

Karsintateriä 4 on hakkuupäässä kaksi tai useampi, niiden ollessa tavanomaisesti järjestettyjä hakkuupäähän pareittain vastakkaiseen asemaan. Karsintaterillä on oksien katkaisun lisäksi myös tehtävänä tarttua käsiteltävään puunrunkoon ja pitää sitä käsittelyn aikana hakkuupäässä 1. Karsimisen ja tarttumisen parantamiseksi tällaiset karsintaterät ovat pääasiallisesti muodos- tettuja kaareviksi, esimerkiksi hyperbolimaisesti laajentuviksi. Karsintaterä valmistetaan tavanomaisesti teräslevystä hitsaamalla. Vaihtoehtoisesti se voi- daan valmistaa myös valamalla joko umpinaiseksi tai ontoksi. Kierrettäessä kahta tällaista hakkuupäähän oleellisesti vastakkain asetettua karsintaterää toisiaan kohti muodostuu hakkuupäähän puuta hakkuupäässä pidättelevä tila, N joka on siinä olevien erilaisten terien pääasiallisesti ympäröimä.

O Tällainen karsintaterä 4 käsittää esimerkiksi kuvien 2 ja 3 mukaisesti LÖ tyviosan 6 karsintaterän liittämiseksi harvesteripäähän 1 kiertyvästi tyviosassa = olevan kiertonivelen 7 välityksellä. Karsintaterä käsittää edelleen teräosan 8 9 30 harvesteripäässä käsiteltävien puunrunkojen työstämiseksi. Tällöin ainakin te- E räosa on järjestetty olemaan muotoiltu kaarevaksi, jolloin teräosan kaarevuus- O säde r tulee sijoittumaan hakkuupäässä käsiteltävän puunrungon puolelle. D Koska karsintaterissä on ainakin yksi leikkaavaksi teräksi 9 ja 10 teroitettu reu- 5 na, voidaan puunrungosta poistaa oksia siirtämällä puunrunkoa hakkuupäässä N 35 pituusakselinsa suunnassa. Työskentelyn tehostamiseksi on edullista varustaa karsintaterän molemmat puunrunkoa kohtaavat reunat teroituksella kuvion 2 mukaisella tavalla.

Puunrunkojen poimimiseksi maasta tai puukasasta on edullista muotoilla karsintaterän 4 kaari tyviosaa 6 vastapäätä olevasta osastaan suu- 5 remman kaarevuussäteen r omaavaksi. Kaarevuussädettä asteittain muutta- malla aikaansaadaan esimerkiksi hyperbolimaisesti aukeava teräosa 8. Näin karsintaterässä oleva ulkokärjen 12 puoleinen osa tulee olemaan pituusleik- kausmuodoltaan tyvipäätä suorempi tai jopa aivan suora. Tällä tavoin oikeneva karsintaterä on helpommin ohjattavissa esimerkiksi pinossa olevien tai vierek- käin maassa makaavien puunrunkojen väliin. Tätä tarkoitusta silmällä pitäen on karsintaterän ulkokärki 12 lisäksi edullista muodostaa muodoltaan tylpäksi. Tällainen tylppä ulkokärki ei vahingoita ympärillä olevia puita siinä määrin kuin muodoltaan leikkaava ja terävä ulkokärki voisi tehdä, samalla kun tylppä ulko- kärki ei tartu kohtaamaansa puunrunkoon. Näin saavutetaan karsintaterän muoto, joka tunkeutuu puiden väliin helposti ja yksittäinen tai useampi runko voidaan valita ja poimia harvesteripäähän 1 vaivattomasti.

Esillä olevan karsintaterän 4 teräosa 8 käsittää edelleen tyviosaa 6 vastapäätä olevassa ulkokärjessään 12 kaarevuussäteen r puoleisessa sisä- pinnassaan 13 olevan ainakin yhden tartuntaelimen 14. Tällainen tartuntaelin käsittä oleellisesti terävän ja käsiteltävän puunrungon pintaan pureutuvaksi muotoillun tartuntakärjen 15, joka on sovitettu ulottumaan karsintaterän sisä- pinnan rajaaman tasopinnan sisäpuolelle. Tällaisella tartuntaelimellä varmiste- taan, ettei puunrunko 16 pääse liukumaan irti harvesteripään 1 otteesta sitä poimittaessa kuvan 9 esittämällä tavalla. Tartuntaelimien ja tartuntakärkien muotoilun ansioista puunrungon nostossa voidaan jopa hyödyntää puunrungon N omaa painoa. Painovoima pakottaa puunrunkoa tartuntakärkiä vasten, jotka AN uppoavat tai tunkeutuvat alaspäin karkaavaan puunrunkoon karsintaterien si- N säpinnalta käsin. Niinpä tartuntakärjet lukitsevat puunrungon hakkuupäähän = puunrungon ja tartuntakärkien välisen tartunnan ansiosta. Tartuntakärjet on © 30 muotoiltavissa eri puulajeille tai muuten olosuhteisiin erilaisiksi. Tällöin esimer- E kiksi niiden leveys niiden ulkonemissuunta tai pituus on muokattavissa erilai- © seen käyttöön soveltuvaksi. > Tartuntaelimiä 14 on edullista järjestää vastakkain oleviin karsintate- = riin 4, jolloin vastakkaisissa tartuntaelimissä olevat tartuntakärjet 15 ovat sovi- N 35 tettavissa ulkonemaan toisiaan kohti. Tartuntaelimessä olevan tartuntakärjen suunta voi kuitenkin vaihdella, ollen eräässä edullisessa suoritusmuodossaan jopa teräosan 8 sisäpinnan 13 suuntainen (vertaa kuvio 5). Suurimmillaan tar- tuntakärjen suunta voi olla teräosan 8 kaarevuussäteen r suuntainen.

Kuvioiden 4 ja 5 mukainen karsintaterän 4 ulkokärki 12 käsittää edullisesti karsintaterän pituusakseliin nähden oleellisesti kohtisuorassa olevan —sylinterimäisen elimen. Tällaisesta sylinterimäisestä ulkokärjestä on karsintate- rän kaarevuussäteen r puoleisen sisäpinnan 13 puoleisesta sivusta leikattu osa edellä kuvaillun tartuntaelimen muodostamiseksi. Kuvion 4 mukaisesti täl- lainen leikattu osa käsittää oleellisesti ympyräsektorin muotoisen kappaleen. Tässä edullisessa suoritusmuodossaan tämän ympyräsektorin toinen sivu on — lisäksi oleellisesti yhteneväinen teräosan sisäpinnan kanssa. Ympyräsektorin keskuskulma a voi vaihdella 15 — 90 asteen välillä.

Kuvion 5 mukaisessa suoritusmuodossa tartuntaelin on vuorostaan muodostettu leikkaamalla karsintaterän pituusakseliin nähden oleellisesti koh- tisuorassa olevasta sylinterimäisestä elimestä ellipsimäinen osa. Esillä olevas- sa edullisessa suoritusmuodossa tämä käsittää oleellisesti ympyräsegmentin muotoisen osa. Tässä edullisessa suoritusmuodossaan tämän ympyräseg- mentin ensimmäisen kuvassa alempana olevan ulkokulman tangentti on oleel- lisesti yhteneväinen teräosan sisäpinnan kanssa ja vastakkaisen toisen ylem- pänä olevan ulkokulman tangentti on oleellisesti yhdensuuntainen ensimmäi- sen tangentin kanssa. Tällä tavoin muodostunut tartuntaelimen tartuntakärki suuntautuu sekin oleellisesti teräosan sisäpinnan kanssa yhdensuuntaisesti.

Huollettavuuden parantamiseksi on edullista järjestää tartuntaelin 14 karsintaterään 4 irrotettavasti. Tällöin tartuntaelin käsittää esimerkiksi terä- osaan 8 mekaanisella tartunnalla kuten ruuviliitoksella 17 irrotettavasti liitetyn välineen, vertaa kuvio 6. On myös mahdollista sovittaa tartuntaelin teräosaan N jollain sinänsä tunnetulla muotosulkeisella liitoksella. Tällä tavoin irrotettava AN tartuntaelin on helposti korvattavissa uudella tai irrotettavissa teroittamista var- N ten. = Esillä oleva tartuntaelin 14 on myös sovitettavissa karsintaterän 4 © 30 ulkokarkeen 8 sisäpinnan 13 suhteen kääntyväksi. Tällaiset suoritusmuodot on E esitetty kuviossa 7 ja 8. Kuvioista voidaan nähdä, että ulkokärkeen on järjestet- © ty syvennys 19, johon poikkileikkaukseltaan pitkänomainen tartuntaelin on oh- > jattavissa karsintaterän pituusakselin kanssa oleellisesti yhdensuuntaiseksi. = Tällaisen tartuntavälineen ensimmäisessä päässä on nivelvälineet sen liittä- N 35 miseksi teräosaan. Nämä nivelvälineet käsittävät esimerkiksi karsintaterän pi- tuusakseliin nähden poikittaissuuntaisen akselin (ei näytetty), jollainen on sovi-

tettavissa irrotettavasti kuvioissa erottuvaan kanavaan 20. Tartuntavälineen toisessa nivelvälinettä vastapäätä olevassa pää on viisteen muodostama tar- tuntakärki 15 puuhun kohdistettavan tartunnan aikaansaamiseksi. Tartuntaelin 14 voi tällöin olla kuvion 7 mukaisesti jousielimen (ei näytetty) ohjaama. Tällainen tartuntaelimen tartuntakärki 15 ulkonee jatkuvasti selvästi karsintaterän sisäpinnasta, jotta tartuntakärjen muodostava viistetty pää olisi ohjattavissa teräosan 8 sisäpinnasta 13 ulkonevaan asemaan. Näin tartuntakärki on koko ajan valmis kiinnittymään hakkuupään 1 otteesta irtoa- maisillaan olevaan ja siinä alaspäin valuvaan puunrunkoon. Puunrunkoon tar- tuttaessa puupinosta tai maasta painuu tartuntaelin vuorostaan syvennykseen puunrungon siihen kohdistaman paineen voimasta. Väistymisensä ansiosta tartuntaelimen vahingoittuminen minimoituu. Tartuntaelintä ohjaava jousielin voi olla niin kierrejousi, kuin jokin muu tarkoitukseen joustava väline. Tartuntaväline 14 on myös sovitettavissa syvennykseen 19 ilman edellä kuvailtua jousivälinettä. Tällaisen tartuntavälineen tartuntakärki 15 kier- tyy syvennyksestä painovoiman vaikutuksesta karsintaterän 2 ollessa oleelli- sesti pystysuuntainen ja ulkokärjen 12 ollessa alimpana. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel- la patenttivaatimusten puitteissa.

N N O N

LÖ <Q

QA O

I a a

O 00 +

LO LO O N

Claims (12)

Patenttivaatimukset

1. Karsintaterä (4), käytettäväksi metsäkoneen ainakin syöttävässä, karsivassa ja katkovassa harvesteripäässä (1), jollainen karsintaterä käsittää tyviosan (6) karsintaterän liittämiseksi harvesteripäähän (1) kierty- västi, ja teräosan (8) harvesteripäässä käsiteltävien puunrunkojen (16) työs- tämiseksi, jolloin teräosa (8) on järjestetty olemaan muotoiltu kaarevaksi ja ainakin osittain ympäröimään harvesteripäässä käsiteltävää puunrunkoa, teräosan kaarevuussäteen (r) ollessa käsiteltävän puunrungon puolella, ja teräosa (8) on muodostettu kaarevuussäteeltään asteittain au- keavaksi, jolloin karsintaterän (4) kaari omaa tyviosaa (6) vastapäätä olevasta osas- taan kaarevuussäteen (r), joka on suurempi kuin kaarevuussäde tyviosan puo- leisessa päässä, ja teräosa (8) käsittää tyviosaa (6) vastapäätä olevassa päässään kaa- revuussäteen (r) puoleisessa sisäpinnassaan (13) olevan ainakin yhden tartun- taelimen (14) siten, että tartuntaelin on sovitettu ulottumaan karsintaterän sisäpinnan (13) ra- jaaman tasopinnan sisäpuolelle, ja tartuntaelin käsittää oleellisesti terävän ja käsiteltävän puunrun- koon (16) pureutuvan tartuntakärjen (15), tunnettu siitä, että teräosan (8) tyviosaa (6) vastapäätä olevassa ja oikenevassa pääs- N sä on ulkokärki (12), joka = ulkokärki (12) muodostaa teräosaan (8) oleellisesti tylpän pään. <Q N

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen karsintaterä (4) tunnettu E 30 — siitä, että ulkokärki (12) käsittää karsintaterän (4) pituusakseliin nähden oleelli- © sesti kohtisuorassa olevan sylinterimäisen elimen, jolloin s sylinterimäisestä ulkokärjestä (12) on kaarevuussäteen (r) puoleisen O sisäpinnan (13) tyviosan (6) puoleisesta sivusta leikattu osa sanotun ainakin N yhden tartuntaelimen (14) muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen karsintaterä (4) tunnettu siitä, että sanottu leikattu osa käsittää ympyräsektorin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen karsintaterä (4) tunnettu — siitä, että ympyräsektorin toinen sivu on oleellisesti yhteneväinen teräosan (8) sisäpinnan (13) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen karsintaterä (4) tunnettu siitä, että ympyräsektorin keskuskulma on 15 — 90 astetta.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen karsintaterä (4), tunnettu siitä, että tartuntaelin (14) käsittää teräosaan (8) irrotettavasti liite- tyn välineen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen karsintaterä, tunnettu siitä, että tartuntaelin (14) on sovitettu teräosaan (8) ruuviliitoksella (17).

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen karsintaterä (4) tunnettu siitä, että tartuntaelin (14) on sovitettu teräosaan (8) muotosulkeisella liitoksel- la.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen karsintaterä (4), tunnettu siitä, että tartuntaelin (14) käsittää teräosan (8) sisäpinnan (13) suhteen kääntyväksi sovitetun tartuntakärjen (15).

o

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen karsintaterä (4) tunnettu S siitä, että tartuntakärki (15) käsittää pitkänomaisen välineen, jolloin välineen = ensimmäisessä päässä on nivelvälineet sen liittämiseksi teräosaan, ja toisessa ? nivelvälinettä vastapäätä oleva pää on viistetty puuhun kohdistettavan tartun- N 30 nan aikaansaamiseksi. i ©

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen karsintaterä (4) tunnettu s siitä, että tartuntakärki (15) on sovitettu joustavasti teräosaan (8), viistetyn = pään ohjaamiseksi teräosan sisäpinnasta (13) ulkonevaan asemaan. N 35

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen karsintaterä (4) tunnettu siitä, että tartuntakärki (15) on sovitettu olemaan painovoiman ohjaama siten, että teräosaan (8) nivelletyn tartuntakärjen (15) viistetty pää asettuu teräosan sisäpinnasta (13) ulkonevaan asemaan teräosan (8) ulkokärjen (12) ollessa kohdistettuna oleellisesti pystysuorassa asennossa alaspäin.

O

N

O

N

S +

N

I a a

O 00 +

LO

LO

O

N