FI83675C - Loestagbart papper, saosom tapet eller affisch, samt foerfarande foer dess framstaellning. - Google Patents

Description

83675

Irrotettava paperi, kuten tapetti tai juliste sekä menetelmä sen valmistamiseksi

Keksintö kohdistuu seinästä tai vastaavasta kiinnitys-5 pinnasta irrotettavaan paperiin, kuten tapettiin, julisteeseen, etikettiin tai vastaavaan, joka käsittää taustapuolen liimauspinnassa irrotusainetta, jolloin taustapuolen liimauspintaan on järjestetty ainetta (tartunta-aine), joka on tarttuvampaa kuin mainittu 10 irrotusaine siten, että liimauspinnan ulkopinta käsittää paperin tasossa vierekkäin irrotusainetta olevia alueita ja tartunta-ainetta olevia alueita eli tartunta-alueita.

Edellä mainittu paperi kuuluu ns. strippable -tapetti-15 tuotteisiin, jotka voidaan irrottaa liimauksen jälkeen seinältä esim. tapetteja vaihdettaessa. Strippable-tuotteet voidaan jakaa lähinnä kahteen ryhmään: A) Paperi on tehty niin lujasta kuitumateriaalista 20 (sisältää usein synteettistä kuitua), että se kestää seinältävedon repeytymättä. Suurimpana haittana on se, että synteettiset kuidut ovat kalliita. Kuituja : voi myös jäädä kiinni seinään tapetin irrotuksen jälkeen.

25 B) Ennen liimausta seinälle tapetin taustapuolelle on suoritettu ns. hydrofobointikäsittely, jolloin sille levitetään esim. vahapolymeeridispersio, minkä päälle levitetään vesipohjainen liisteri. Vaikka tapetti ei 30 seinältä irrottamisen yhteydessä jätäkään jälkiä seinään, on haittana epävarma pysyvyys kiinni seinässä, koska seinämateriaaleja ja liistereitä on monen-: : laisia. 1

Keksintö kohdistuu edellisen kohdan B mukaiseen seinästä irrotettavaan tapettiin. Keksinnön piiriin kuuluvat *;*. myös yleisesti kaikki paperit, jotka on tarkoitettu : : liimattaviksi kiinni pinnoille sekä poistettaviksi vaihdettaessa paperit uuteen, ja tällaisista papereista 2 83675 voidaan esimerkkinä mainita mm. erilaiset julisteet, mainokset ja etiketit. Keksinnön mukaiset paperit voivat olla joko esiliisteröidyt vesipohjaisella liisterillä, jolloin niitä paikoilleen liimattaessa esiliisteröinti-5 kerros kostutetaan vedellä, tai niihin voidaan levittää vesipohjainen liisteri vasta paikoilleen liimauksen yhteydessä.

Saksalaisessa hakemus julkaisussa 19 24 409 on kysymyk-10 sessä tapetti, jonka taustapintaan hydrofobinen irro-tusaine levitetään sen valmistuksen yhteydessä piste-mäisesti. Hydrofobisten aineiden levitys pistemäisesti on hankala suorittaa, ja rakenteesta ei saada riittävän varmaa liimausta ja irrotusta ajatellen.

15

Suomalaisessa patenttihakemuksessa 2596/67 on puolestaan esitetty sellainen seinästä "kuivairrotettava" paperi, jossa taustapuolella on alimpana hartsimainen tai vahamainen hydrofobinen kerros, jonka päälle on 20 levitetty liimapäällyste. Kyseessä on koko kerroksen tartuntaominaisuuksien säätö, jolloin pintakerros on varsin yhtenäinen eikä tässä rakenteessa ole käytetty hyväksi liimausominaisuuksiltaan erilaisia kohtia paperin taustapinnalla.

25

Keksinnön tarkoituksena on esittää paperi, jolla ei ole edellä mainittuja epäkohtia, ja tälle paperille on pääasiassa tunnusomaista se, että tartunta-alueet muodostuvat irrotusainetta olevan pohjakerroksen päälle 30 levitetystä tartunta-aineesta siten, että tartunta- alueet sijaitsevat irrotusaineen alueen ympäröiminä erillisinä saarekkeina, tai ne ympäröivät irrotusaineen ' aluetta verkkomaisena kuviona. Irrotusaineen tehtävänä on estää liimauspinnan liian luja kiinnittyminen kiinni-35 tyspintaan suoritettaessa liimaus vesipohjaisilla liistereillä, ja tarttuvamman aineen 1. tartunta-aineen tehtävänä on puolestaan saada aikaan liimauspintaan kiinnityskohtia, joiden kautta liimauspinta voi tarttua 3 83675 lujemmin kiinnityspintaan. Irrotusaine estää samalla paperin kuituja ja liimaukseen käytettyä liisteriä pääsemästä yhteyteen toistensa kanssa. Hydrofiilisemmän tartunta-aineen levitys irrotusaineen päälle on helppoa.

5 Tartunta-aineen avulla on helppo muodostaa hydrofobisem-man pinnan päälle erillisiä alueita, ja tartunta-aineen sijainnilla lähempänä pintaa, johon liimauspinta kiinnitetään, on etuja liimausta ja irrotusta ajatellen.

10 Hyvin toimiva rakenne saadaan aikaan valitsemalla tarttuvampi aine siten, että se käsittää epäorgaanisia pigmenttejä sekä sideainetta joko yhdessä tai erikseen. Valmistuksen taloudellisuuden kannalta on edullista, mikäli tarttuvampi aine muodostuu tällöin kuivuneesta, 15 sinänsä tunnetusta paperin päällystyspastasta, jolloin paperin tuotannon yhteydessä voidaan käyttää paperin valmistuksessa yleisesti käytössä olevia raaka-aineita .

20 Keksintö kohdistuu lisäksi menetelmään edellä kuvatun seinästä tai vastaavasta kiinnityspinnasta irrotettavan paperin valmistamiseksi. Menetelmälle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista se, että paperin taustapuolel-le levitetään ensin irrotusainetta oleva pohjakerros, 25 minkä jälkeen pohjakerroksen päälle levitetään mainittu tartunta-aine, jolloin tartunta-aine järjestetään siten, että tartunta-alueet tulevat irrotusaineen alueen ympäröimiksi erillisiksi saarekkeiksi, tai irrotusaineen aluetta ympäröiväksi verkkomaiseksi kuvioksi. Käytännön 30 kannalta yksinkertaisimmin tämä voidaan suorittaa siten, että tarttuvampi aine levitetään vesipohjaisena suspen-siona, joka kuivuttuaan muodostaa mainittuja alueita.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viittaamalla . · . 35 oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön mukaisen paperin erästä ·; suoritusmuotoa taustapuolelta nähtynä, 5 4 83675 kuva 2 esittää kuvan 1 paperia sen tasoa vastaan kohtisuorana leikkauskuvantona kuvan 1 linjaa II-II pitkin, kuva 3 esittää erästä keksinnön mukaisen paperin suoritusmuotoa kuvan 1 kaltaisena kuvan-tona, ja 10 kuva 4 esittää silkkipainomenetelmällä aikaan saatuja paperin taustapuolen kuvioita.

Kuvissa 1 ja 2 esitetyssä paperissa on varsinaisen runkokerroksen muodostava kuitukerros 1, jonka näkyviin 15 tulevan etupinnan la puolella on painatus tai kyseinen pinta on valmisteltu painatusta varten. Seinää tai vastaavaa kiinnityspintaa vasten tulevalla taustapuo-lella on kuitukerroksen 1 päällä yhtenäinen, oleellisesti tasapaksuinen hydrofobisesta aineesta muodos-20 tuva kerros 2, josta käytetään nimitystä irrotuskerros. Irrotuskerros 2 voidaan saada aikaan mm. erilaisilla tarttumista vähentävillä aineilla, mm. hydrofobisuutta lisäävillä aineilla, joita ovat erilaiset vaha- ja polymeeridispersiot, em. aineiden seokset, erilaiset 25 hydrofobointiaineet, kuten hartsiliimat, neutraali- ja synteettiset liimat, silikonit ja fluorikemikaalit. Kerrokseen 2 käytettävän aineen määrä riippuu käytettävästä raaka-aineesta. Esimerkiksi polymeerivahoilla sopiva määrä on n. 3 g/m2 kerroksen kuiva-aineena 30 laskettuna. Em. kerroksen hydrof obisuutta voidaan lisäksi säädellä lisäämällä edellä mainittujen aineiden joukkoon hydrofobisuutta vähentäviä aineita, esim. karboksime-' tyylisellulosaa (CMC), tärkkelystä, polyvinyylialkoholia, "· erityyppisiä suola- ja kostutusaineseoksia jne, jotka 35 lisäävät hydrofiilisyyttä. Hydrofobinen kerros 2 voidaan ;.· käytännössä saada aikaan em. aineista käyttämällä normaaleja paperin pintaliimaus-tai päällystyslaitteita, 5 83675 kuten liimapuristinta, tela-, suutin-, sauva-, terä-, tai ilmaharjapäällystintä, sumutuslaitteitä ja painatus-menetelmää, kuten esim. silkkipainatusta.

5 Irrotuskerroksen 2 päälle on levitetty ainetta, joka on 1 iimausominaisuuksiltaan tarttuvampaa kuin mainitun irrotuskerroksen 2 muodostava aine. Parempi tarttuvuus perustuu teoriassa siihen, että tarttuvampi aine on hydrofiilisempää kuin irrotuskerroksen 2 muodostava 10 aine. Aineiden hydrofiilisyydet voidaan määrittää monella tavalla, mm. ns. kosketuskulman perusteella, joka tarkoittaa sitä kulmaa, jonka tietyn vesimäärän sisältävä vesipisara muodostaa testattavaa ainetta olevan kiinteän tasaisen pinnan kanssa. Kosketuskulma on vesipisaran 15 pinnan ja ainepinnan yhtymäkohdassa olevan vesipisaran tangentin ja ainepinnan välille muodostuva vesipisaran puoleinen kulma. Mitä pienempi kyseinen kulma on, sitä suurempi on testattavan kiinteän aineen hydrofiilisyys . Aineiden hydrofiilisyyttä voidaan myös verrata mittaa-20 maila aineen muodostaman pinnan vesiabsorptiota tunne-.'. tuilla mittausmenetelmillä.

Kuten kuvasta 1 näkyy, on tartunta-aine levitetty siten, että liimauspinnan ulkopinta käsittää paperin tasossa 25 vierekkäin irrotusainetta olevia alueita, jotka muodostuvat mainitun hydrofobisen kerroksen 2 ulkopinnasta, sekä tartunta-ainetta olevia alueita 3, jotka muodostuvat mainitun hydrofobisen kerroksen 2 päällä olevista tartunta-aineen ainemääristä (kuva 2). Kuvasta 1 näkyy 30 vielä, kuinka tartunta-aineen alueet 3 sijaitsevat paperin päätason suunnassa hydrofobisen alueen 2 ympäröiminä saarekkeina.

Tartunta-aineen muodostama alue 3 voi muodostua epäor-...· 35 gaanisesta pigmentistä sekä luonnon tai synteettisestä " sideaineesta joko yhdessä tai erikseen, jolloin kysei sillä alueilla on niiden rakenteen aiheuttaman hydrofii-1 isyyden johdosta hyvä tartuntakyky vesipohjaisiin 6 83675 liistereihin. Lisäksi tällainen koostumus voidaan helposti saattaa irrotuskerroksen 2 päälle. Myös tartunta-aineen 3 ominaisuuksia voidaan säädellä tarttuvuutta lisäävään tai vähentävään suuntaan lisäämällä sen 5 joukkoon esim. jotain edellä mainittua hydrofobointi-ainetta.

Edellisen kappaleen mukaisesti tartunta-aine voi muodostua kuivuneesta, sinänsä tunnetusta paperin päällys-10 tyspastasta. Tällä saadaan paperin valmistuksessa aikaan huomattava kustannussäästö, koska paperin normaalissa jatkoprosessoinnissa käytettävää raaka-ainetta, päällys-tyspastaa, voidaan käyttää sellaisenaan tai sopivilla kemikaaleilla seostettuna tarvitsematta hankkia tartunta-15 aineen alueisiin tarvittavaa raaka-ainetta erikseen muualta.

Päällystyspasta, jolla tartunta-aineen alueet 2 saadaan aikaan, voi sisältää luonnon- tai synteettistä sideainet-20 ta, pigmenttejä, apuaineita, kuten dispergointiainetta, • : alkaalia, jotain aiemmin mainittua hydrofobointiainetta, kovettimia, paksuntajia sekä vaahtoamista ja pilaantumista ehkäiseviä aineita. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Il

Keksinnön mukainen paperi voidaan käytännössä valmistaa 2 siten, että runkokerroksen 1 päälle levitetään irrotus- 3 kerros 2 edellä kuvatuilla tavoilla, minkä jälkeen 4 kerroksen 2 päälle levitetään tarttuvampaa ainetta 3 5 siten, että hydrofobisen kerroksen 2 ulkopinta jää 6 enemmän tai vähemmän paljaaksi. Tartunta-aine voidaan 7 levittää tällöin vesipohjaisena suspensiona, joka 8 kuivuttuaan muodostaa kerroksen 2 päälle hydrofiiliset 9 ; · alueet 3. Koska suspensio on vesipohjainen ja kerros 2 10 vettä hylkivä, mainittu suspensio vetäytyy paperin tason 11 suunnassa kokoon tai "kuroutuu" ja muodostaa kuivuttuaan kuvien 1 ja 2 esittämällä tavalla kerroksen 2 pinnasta hieman kohollaan olevia erillisiä alueita, joiden vieressä on kerroksen 2 ulkopinnasta muodostuvia alueita.

7 83675

Alueiden 3 osuus koko liimauspinnan pinta-alasta riippuu käytetyn suspension määrän suhteista paperin pinta-alaan. Kuvassa 1 esitetyssä suoritusmuodossa alueet 3 sijaitsevat saarekkeina, joita joka puolelta ympäröi irrotus-5 kerroksen muodostama alue 2. Alueiden 3 muotoa ja kokoa voidaan säätää suspension koostumuksella, kuiva-aine-pi t.oisuudella ja viskositeetillä . Mainittuihin teki joihin voidaan luonnollisesti vaikuttaa myös irrotuskerroksen pinnan 2 muodostavan kerroksen koostumuksella.

10

Kuvassa 1 esitettyjen alueiden 3 osuus liimauspinnan kokonaispinta-alasta on n. 10% ja yksittäiset alueet ovat pinta-alaltaan n. 1-5 mm2. Em. arvot voivat suuresti vaihdella, ja arvoihin vaikuttaa käytettävä liisteri 15 sekä ainealueiden 2 ja 3 hydrofobisuus-hydrofiilisyys-ominaisuudet. Kuvassa 3 on esitetty paperi, jossa tartunta-alueet 3 ovat pienempiä 1. pinta-alaltaan alle 1 mm2 ja niiden osuus on n. 10% liimauspinnan kokonaispinta-alasta .

20

Kuvissa 1-3 esitetty tapettipaperi käyttäytyy liisteröi-täessä ja seinälle liimattaessa siten, että kiinnittyminen seinään tapahtuu pääasiallisesti pisteliimaus-periaatteella saarekemaisten tartunta-aineen alueiden 3 ;· 25 kohdalta, jotka ovat enemmän tai vähemmän huokoisia ja *- · tapetti kiinnittyy vastaavasti heikommin saarekkeiden 3 '.·.· ulkopuolella olevan irrotuskerroksen muodostaman alueen 2 kohdalta. Paperi on siten myöhemmin verraten helposti poistettavissa käsin kiinnityspinnasta.

30 ·". Käytettäessä alueiden 3 muodostamiseen päällystyspastaa, .·.·. voi se sisältää luonnon- tai synteettistä sideainetta, ;· pigmenttejä, apuaineita, kuten dispergointiainetta, alkaalia, jotain aiemmin mainittua hydrofobointiainetta, 35 kovettimia, paksuntajia sekä vaahtoamista ja pilaantumis-.··. ta ehkäiseviä aineita sekä yleensäkin kaikkia apuaineita, 8 83675 jotka tekevät pastan prosessoinnin helpommaksi. Muuttelemalla em. aineiden suhteita, pastan kuiva-ainepitoisuutta sekä viskositeettiä ottaen huomioon hydrofobisen aineen 2 laatu, voidaan alueiden 3 pinnan rakennetta 5 sekä pinta-alaa säädellä. Pastan annostuksella voidaan alueiden 3 osuutta kiinnityspinnan kokonaispinta-alasta säätää. Em. parametrien valinnalla voidaan tarttuvuus tietyllä hydro f obi aine -hydrof iiliaine-yhdistelmällä, liisterillä ja kiinnityspinnalla säätää halutuksi. Myös 10 levitystavalla on vaikutusta lopulliseen tuotteeseen. Esimerkkinä voidaan mainita, että edellä mainitulle polymeerivahapinnalle on saatu päällystyspastamäärällä 3 g/m2 (laskettuna kuiva-aineena) paperi, joka kiinnittyy riittävän lujasti, mutta on helposti irrotettavissa.

15

Tartunta-aineen alueen muodostava suspensio, kuten päällystyspasta, voidaan levittää normaaleilla paperin pintaliimaus-tai päällystyslaitteilla, esim. liimapuris-timella, telapäällystimellä, sauva-, terä- tai ilmaharja-20 päällystimellä, sumuttamalla tai painamalla.

Kuvassa 4 on esitetty lisäksi kaksi keksinnön mukaista paperin taustapuolta, jotka on saatu aikaan silkkipaino-. menetelmällä. Tummat alueet kuvaavat tartunta-aineen 25 alueita ja muuttamalla rasterointiprosenttia voidaan valmistaa ylemmän kuvan mukaista kuviota, jossa tartunta-aine on pistemäisenä (pieni rasterointiprosentti) tai alemman kuvan kaltaista verkkomaista kuviota (suuri rasterointiprosentti). Voidaan valmistaa myös edellä 30 mainittujen kuvioiden välimuotoja. Menetelmän etuna on se, että tartunta-aineen irrotuskerroksen päälle muodostamasta kuviosta tulee säännöllinen. Kuvio voidaan muodostaa halutuksi (pisteet, neliöt, verkkokuvio jne). 1

Keksintöä kuvataan seuraavassa muutamalla esimerkillä, jotka eivät ole keksinnön suojapiirin suhteen sitä mitenkään rajoittavia.

9 83675

Esimerkki I

Irrotuspinta; 5

Lateksi (Oulu-latex 9210) (50%) 1 osa

Vahadispersio (EFI 80/80) (30%) 1 osa

Levitys ilmaharjayksiköllä n. 3 g/m2 abs.

10 kuivaa päällystettä.

Tartuntapinta: osaa

Vesi 1.650,0 NH4OH 12,0

NaOH 50% 1,3

Dispergointiaine (Polysa1z S) 8,3

Kaolin 90% 2.250,0 (SPS-kaolin)

Lateksi 50% 450,0 (National 1145-latex) ; Kovetin 80% 45,0 (Kenores 1420) : " Vahadispersio 30% 200,0 -t (Wukonil PW)

Vaahdonestoaine 0,5 (Nopco NM 301)

Levitys sileällä sauvalla n. 3 g/m2 abs.

kuivaa päällystettä, pohjapaperi 90 g/m2 1-kerrostapettiraakapaperi.

10 83675

Esimerkki II

Irrotuspinta;

Polymeerivahadispersio (UKAFOB L-496 kopolymeeri-dispersio), kuiva-ainepitoisuus 30%

Levitys kierrelankasauvalla n. 3 g/m2 abs. kuivaa päällystettä.

Tartuntapinta: osaa

Vesi 1.100,0

NfyOH 6,0

NaOH 50% 0,7

Dispergointiaine (Polysalz S) 4,5

Kaolin 90% 1.500,0 (SPS-kaolin)

Lateksi 50% 300,0 - : (Dow latex 685 )

Kovetin 80% 60,0 (Kenores 1420)

Levitys kierrelankasauvalla n. 3 g/m2 abs. kuivaa päällystettä, pohjapaperi 150 g/m2 2-kerrospohjapaperi, joka oli etukäteen pigmenttipäällystetty painopuolelta.

Esimerkkien prosenttimäärät ilmaisevat ainemäärän kuiva-ainepitoisuuksia. Käytetyt lateksit ovat paperiteolli-' suudessa yleisesti käytettyjä latekseja, esim. polyvinyy- liasetaatti-akrylaattipohjäisiä,etyyli-vinyyliasetaatti : (EVA) -pohjaisia tai styreeni-butadieenipoh jäisiä latekseja.

11 83675

Keksintöä ei ole edellä mitenkään rajoitettu vain edellisessä selityksessä esitettyihin vaihtoehtoihin, vaan sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten esittämän 5 keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. On huomattava, että monikollinen termi "alueet", ellei sitä tarkemmin ole asiayhteydessä määritelty, voi tarkoittaa joko erillisiä saarekkeita tai yhtenäistä verkkomaista aluetta, jonka sisälle jää toista ainetta olevia saare-10 kemaisia alueita.

Keksinnön mukainen paperi soveltuu käytettäväksi kaikilla paperien kiinnitykseen sopivilla kiinnityspinnoilla, kuten puuseinillä, jotka voivat olla maalattuja tai 15 maalaamattomia, kuten maalatuilla tai maalaamattomilla lautaseinillä , lastulevyseinillä, kipsilevyseinillä sekä rapatuilla tai rappaamattomilla kiviseinillä. Irrotusaineen ja hydrof iilisen aineen muodostaman liimauspinnan päälle voidaan lisäksi levittää vedellä 20 liimauksen yhteydessä kostutettava esiliisteröinti.

Claims (8)

1. Seinästä tai vastaavasta kiinnityspinnasta irrotet-5 tava paperi, kuten tapetti, juliste, etiketti tai vastaava, joka käsittää taustapuolen liimauspinnassa irrotusainetta, jolloin taustapuolen liimauspintaan on järjestetty ainetta (tartunta-aine), joka on tarttuvampaa kuin mainittu irrotusaine siten, että liimauspinnan 10 ulkopinta käsittää paperin tasossa vierekkäin irrotusainetta olevia alueita (2) ja tartunta-ainetta olevia alueita eli tartunta-alueita (3), tunnettu siitä, että tartunta-alueet (3) muodostuvat irrotusainetta olevan pohjakerroksen päälle levitetystä tartunta-15 aineesta siten, että tartunta-alueet (3) sijaitsevat irrotusaineen alueen (2) ympäröiminä erillisinä saarekkeina, tai ne ympäröivät irrotusaineen aluetta (2) verkkomaisena kuviona.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperi, tunnettu siitä, että tartunta-aine käsittää epäorgaanista pig-menttiä ja luonnon tai synteettistä sideainetta yhdessä tai jompaa kumpaa edellä mainittua yksinään.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paperi, tunnettu siitä, että tartunta-aine muodostuu kuivuneesta, sinänsä tunnetusta paperin päällystyspastasta.

4. Menetelmä seinästä tai vastaavasta kiinnityspin-30 nasta irrotettavan paperin, kuten tapetin, julisteen, etiketin tai vastaavan valmistamiseksi, jossa menetelmässä taustapuolen liimauspinnaksi levitetään irrotus-:: ainetta, jolloin liimauspinnaksi järjestetään irrotus- aineen lisäksi sitä tarttuvampaa ainetta (tartunta-aine) 35 siten, että irrotusaine ja tartunta-aine järjestetään !*. siten, että ne muodostavat sellaisen liimauspinnan ulkopinnan, jossa on vierekkäin irrotusainetta olevia alueita (2) ja tartunta-ainetta olevia alueita eli 13 83 675 tartunta-alueita (3), tunnettu siitä, että paperin taustapuolelle levitetään ensin irrotusainetta oleva pohjakerros, minkä jälkeen pohjakerroksen päälle levitetään mainittu tartunta-aine, jolloin tartunta-aine 5 järjestetään siten, että tartunta-alueet (3) tulevat irrotusaineen alueen (2) ympäröimiksi erillisiksi saarekkeiksi, tai irrotusaineen aluetta (2) ympäröiväksi verkkomaiseksi kuvioksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tartunta-aine levitetään vesipohjaisena kiintoainetta sisältävänä suspensiona, joka kuivuttuaan muodostaa mainitun erillisen tartunta-alueen (3).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tartunta-aine käsittää epäor gaanista pigmenttiä ja luonnon tai synteettistä sideainetta yhdessä tai jompaa kumpaa edellä mainittua yksinään. 20

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tartunta-aine levitetään sinänsä tunnetun :·. paperin päällystyspastan muodossa. 1 2 3

8. Jonkin patenttivaatimuksen 4-7 mukainen menetelmä, 2 tunnettu siitä, että tartunta-aineen levitys tapahtuu 3 silkkipainomenetelmällä. i4 83675