FI83625B - Foerfarande foer subzoning av en hissgrupp. - Google Patents

Description

83625

MENETELMÄ HISSIRYHMÄN ALIVYÖHYKÖINNIKSI - FÖRFARANDE FÖR SUBZONING AV EN HISSGRUPP

Tämän keksinnön kohteena on menetelmä rakennuksen hissien 5 kuljetuskapasiteetin lisäämiseksi jakamalla hissit kahteen tai useampaan, yhden tai useampia hissejä käsittävään ryhmään, jotka tietyssä kuormitustilanteessa väliaikaisesti palvelevat toisistaan poikkeavia rakennuksen vyöhykkeitä.

10 On erittäin toivottavaa, että hissiryhmän ohjaus on toiminnaltaan sellainen, että se yleisen käytännön mukaisesti mitoitettuna pystyy myös kovan ylösruuhkan aikana kuljettamaan kaikki saapuvat matkustajat ilman, että syntyy jonoa saapu-miskerroksiin.

15

Tunnettu on menetelmä, jossa kovan ylösruuhkan aikana talo jaetaan kiinteästi kahteen osaan, jäljempänä vyöhykkeeseen, ja jossa noin puolet hisseistä palvelevat vain yläosaa ja toiset puolet vain alaosaa. Hissiryhmien mitoituksessa käy-20 tettyjen tilastomatemaattisten menetelmien avulla voidaan todistaa, että saavutettu lisäkapasiteetti on suuruusluokkaa - ·. 20-40 %, riippuen hissiryhmän suuruudesta, hissityypistä, liikenteestä ja siitä moneenko alivyöhykkeeseen hissiryhmä ·*·. jaetaan.

25.

Tällä ratkaisulla on kuitenkin useita epäkohtia. Eräs tärkeä - . on se, että liikenne ei ylösruuhkajakson aikana jakaudu samalla tavalla ja tasaisesti talon kaikkiin kerroksiin, vaan saattaa olla painotettu eri osiin taloa eri vaiheissa ylös-30 ruuhkaa. Tällöin palvelun laatu laskee huomattavasti siihen osaan taloa, johon on keskimääräistä enemmän liikennettä.

Eräs toinen tärkeä epäkohta on se, että kun yksi tai useampi .·.· hissi jostain syystä joutuu pois normaalikäytöstä, hissien 35··· ohjausjärjestelmä ei ryhdy toimenpiteisiin vyöhykkeiden uu-delleen jakamiseksi, jolloin jonoja syntyy niiden hissien 2 83625 kohdalla, joiden ryhmästä poistunut hissi kuului. Tällaisia tapauksia ovat tavara- ja VIP kuljetukset, joita varsinkin isoissa taloissa esiintyy paljon, ja valvonnan puuttuessa usein myös vastoin suosituksia ylösruuhkan aikana.

5

Seurauksena huonontuneesta palveluksesta on automaattisesti se, että muita kauemmin odottamaan joutuvat matkustajat tulevat kärsimättömiksi ja eivät malta seurata opasteita, vaan menevät väärään hissiin siinä toivossa, että se kuitenkin 10 vie perille, tai ne laskevat pääsevänsä perille nopeammin ajamalla ensin väärään kerrokseen ja sieltä perille toisella hissillä. Tästä seuraa hissiryhmän kuljetuskapasiteetin tarpeeton heikkeneminen, ja hissiryhmän ohjausjärjestelmän on hyvin vaikea toipua huonosta palvelutilanteesta, ennen kuin 15 ruuhka on ohi.

Yllämainitun lisäksi hissit voidaan tietenkin varustaa kuljettajilla, joiden tehtävä on ajaa korit perille mahdollisimman tehokkaasti ja samalla valvoa, että matkustajat ylös-20 ruuhkan aikana täyttävät korit nopeasti ja oikein. Tällä menetelmällä on mm. se heikkous, että kuljetusta ei voida koordinoida kunnolla, koska kuljettajat eivät näe ruuhkan aikana toisiaan, jolloin usein esiintyy voimakasta ns. rinnakkaisajoa (bunching), josta johtuen odotusajat tulevat 25 pitkiksi vaikka ruuhkatilanne ei ylitä käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia. Hissien vyöhykerajaa ei myöskään pystytä nopeasti muuttamaan, mikäli syntyy epätasainen matkustajajakautuma. Lisäkustannukset ovat myös huomattavat.

30 Tunnetuilla menetelmillä on lisäksi se heikkous, että ylösruuhkan loppuvaiheessa alkava alasliikenne ja sisäinen liikenne, vaikka se onkin vähäistä, aikaansaa kiintein rajoin muodostetun väliaikaisen vyöhyköinnin purkamisen, koska ohjausjärjestelmä ei kykene hoitamaan tällaista yhdistel-35- - mäliikennettä oikein. Näinollen ei pystytä hallitusti • rajoittamaan niiden matkustajien palvelua, jotka liikkuvat 3 83625 ruuhkaa vastaan, esimerkiksi antamalla heidän odottaa hissejä keskimääräistä enemmän tiettyjen maksimiarvojen puitteissa. Tästä johtuen koko hissiryhmän ylösruuhkan aikainen kuljetuskyky alkaa heiketä sekaliikenteestä johtuen jo ennen 5 ylösruuhkan loppumista.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada joustava ja tehokas menetelmä jakaa rakennuksen hissikapasiteettia tarkoituksenmukaisiin ryhmiin ylösruuhkan aikana. Keksinnön mukaiselle 10 menetelmälle on tunnusomaista se, mitä jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 15

Kuvio 1 esittää kaaviokuvaa isosta talosta, jossa kuuden hissin ryhmä palvelee kahdeksaatoista kerrosta ja hissien konehuone, jossa on ohjauslaitteet.

20 Kuvio 2 esittää samaa taloa, kun hissiryhmä on jaettu kahteen vyöhykkeeseen.

- Kuvio 3 esittää hissiaulaa peruskerroksessa, kun hissien sijoitus noudattaa kuuden ryhmän yleisintä kaavaa, kolme ja 25 kolme vastakkain.

Kuvio 4 esittää erään tunnetun hissiryhmän ohjausjärjestel-• ’ män lohkokaaviota.

30 Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista ohjausjärjestelmää, kun siihen on kytketty keksinnön mukainen ylösruuhka-alivyöhyke-ohjaus-järjestelmä.

Kuvio 6 esittää vuokaavion keksinnön mukaisen ohjausjärjes-35‘. telmän toiminnasta.

4 83625

Kuviossa 1 on esitetty kaaviokuva suuresta rakennuksesta 1, jossa on kuusi hissiä 2-7 yhteenkytkettynä ryhmänä palvelemassa kahdeksaatoista kerrosta. Kuviossa näkyy myös myös hissikonehuone 8 ja aula 9. Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukais-5 ta rakennusta, kun hissiryhmä on jaettu kahteen alaryhmään 11 ja 12, jotka vastaavasti palvelevat kerroksia 1-10 ja 10- 18.

Kuvio 3 esittää peruskerroksen hissiaulaa 9, kun hissien si-10 joitus noudattaa kuuden ryhmän yleisintä kaavaa, kolme ja kolme vastakkain. Lisäksi aulassa on aulatietokone 10, johon on kytketty päädyssä oleva päätynäyttö 13, joka ilmaisee kunkin hissin sijainnin. Aulatietokoneeseen on myös kytketty kulun opastin 14, sekä tutka 15 hissiä odottamaan pysähty-15 vien ihmisten laskemiseksi (kts. esim suomalaista pat. hak. 800954). Jaettaessa hissit kahteen tai useampaan ryhmään palvelemaan eri vyöhykkeitä, on myös huomioitava hissiryh-mien sijoitus hissiaulassa 9 siten, että eri vyöhykkeille lähtevät hissit ovat erillään toisistaan eri vyöhykkeille 20 aikovien ihmisten kulkuteiden risteilemisen välttämiseksi. Kuvioon 3 sovellettuna tämä tarkoittaa sitä, että vasemmalla olevat kolme hissiä 2, 3 ja 4 palvelevat kaikki toista vyö-. .· hykettä, kun oikealla olevat 5, 6 ja 7 palvelevat kaikki toista vyöhykettä.

'.2;s

Kuvio 4 esittää erään uudenaikaisen kuuden hissin muodostaman ryhmän ohjausjärjestelmän lohkokaaviota, jossa on ohjaava ryhmäohjaus 21, vararyhmäohjaus 22, hissien ohjaus- ja säätöä suorittavat tietokoneet 23-28, sekä vastaavasti his-30 sien koreissa sijaitsevat tietokoneet 29-34, sekä talon valvomoon liitetty erikoistietokone 35.

... Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista ohjausjärjestelmää, kun .·.· siihen on kytketty keksinnön mukainen ylösruuhkan aikana 35/ toimiva alivyöhyköintiohjausjärjestelmä. Järjestelmä muo-• dostuu alavyöhyköintialgoritmin suorittavasta tietokoneesta s 83625 44, ja vyöhykoinnistä ja sen muutoksista ilmoittavasta laitteistosta 10,14,36-43. Aulatietokone 10 saa tiedot vyöhy-köinnistä tietokoneelta 44, ja ohjaa näiden perusteella aulaan sijoitettua vyöhykerajanäyttö 36, videopohjaisia kulun-5 opastimia 14 ja 43, sekä hissikohtaisia näyttölaitteita 37-42. Aulan muodosta ja hissien ryhmityksestä riippuen näyttölaitteita voidaan tarvita lisää ja/tai kulunopastimien näyttämä informaatio voi vaihdella.

10 Alavyöhyköintialgoritmi on tässä keksinnön suoritusmuodossa sijoitettu erilliseen tietokoneeseen 44, joka komentaa ryh-mäohjaustietokoneita 21 ja 22 ylösruuhkan aikana, mutta algoritmi voi myös sijaita jommassa kummassa tai molemmissa (esim. varmennustarkoituksessa) ryhmäohjaustietokoneissa.

15

Toiminta ylösruuhkan aikana voidaan jakaa useaan vaiheeseen, kuten kuviossa 6 on kaaviomaisesti esitetty. Vyöhyköintial-goritmi on luonteeltaan jatkuva tarkistusrutiini, joka yhtäjaksoisesti kerää tietoja eri puolilta hissijärjestelmää.

20 Tärkeimmät tiedot ovat liikennevirtatiedot, joita kerätään lohkossa BED (Basic Elevator Data). Nämä tiedot käsittävät pitkäaikaiset liikennevirtatilastot, tutkatiedot eli pohjakerroksessa odottavien ihmisten määrä kunakin hetkenä, ja lyhytaiakaiset liikennevirtatilastot. Edellämainitut tilas-:-25 totiedot sisältävät erilaisia aikaisemmin kerättyjä tietoja vastaavilta aikaväliltä, esim. lähtöjen lukumäärä, korin kuormat lähdöissä, kutsujen lukumäärä ja jakautuma, sekä poistuneitten henkilöiden lukumäärä kerrosta kohti. Rajanveto pitkän ja lyhyen aikavälin tilastotiedoista on sovel-30 lutuksesta riippuvainen, mutta lyhyt aikaväli voidaan katsoa käsittävän muutamista minuuteista muutamiin vuorokausiin, kun pitkän ajan tilastot voivat rakentua järjestelmän koko • eliniän aikana kerättyihin tietoihin.

35/ Isojen talojen ylösruuhka syntyy hitaasti, sen synty kestää - ; muutamasta minuutista kymmeniin minuutteihin. Yllämainituis- 6 83625 ta tiedoista tässä vaiheessa lähinnä hetkellisiä kuormitus-tietoja käsittelevä tietokone 44 päättelee lähinnä vertailemalla annettuihin raja-arvoihin, milloin varsinainen ylös-ruuhka alkaa. Tämä tapahtuu kuvion 6 mukaan testilohkossa 5 PTC (Peak Traffic Condition). Jos testitulos on negatiivinen (epätosi), päättelee tietokone että normaalitilanne vielä vallitsee, ja pitää hissien ohjauksen edelleen tavallisessa ryhmäohjauksessa NTC (Normal Traffic Control). Kun tiettynä ajanjaksona, esim. kahden minuutin aikana, tietyt kriteerit 10 tulevat täytetyksi, esim. että tänä ajanjaksona on lähtenyt tietty määrä hissikoreja ylöspäin siten, että korin kuormi-tusaste on ylittänyt tietyn rajan, esim. 70% nimelliskuor-masta, on PTC-testin tulos tosi. PTC-päättelyä voidaan ohjata pitkä- tai lyhytaikaisilla liikennevirtatilastoilla esim. 15 siten, että alivyöhyköintiä ei kytketä päälle normaalien ruuhka-aikojen ulkopuolella yhtä herkästi kuin normaalisti, koska silloin on todennäköisesti kyseessä satunnaisesta ja lyhytaikaisesta kuormitushuipusta (esim. vierailijaryhmät), joka on siedettävästi hoidettavissa normaalilla ryhmäohjauk-20 sella.

Ennen alivyöhyköinti-moodiin siirtymistä, tietokone 44 tarkistaa vielä lohkossa ECD (Elevator Capacity Data), käytettävissä olevan hissikapasiteetin, jolloin erikoistehtävissä 25 olevien, esim. VIP- tai tavarahisseinä toimivien hissien aikaansaama vähennys kuljetuskapasiteetissa huomioidaan.

Analysoimalla liikenteen jakautumaa talossa tietokone 44 laskee kyseisen hetken optimaalisen vyöhykeraja-arvon loh-30 kossa SZC (Sub-Zone Calculation), joka käytännössä on rakennuksen se kerros, johon tulevien, mutta ei pidemmälle pääsevien hissien kuormitus on keskimäärin sama kuin niiden hissien, joiden kohdalla ko. kerros tai sitä seuraava kerros on ensimmäinen pysähtymiskerros matkalla ylös. Itse vyöhykera-35 · jän laskenta on joukko alkeisoperaatioita jakautumatiedoil- 7 83625 la, ja siten suoritettavissa hyvin monella tavalla, mutta seuraavassa annetaan viitteellinen esimerkki.

Tietokoneella on muistissa valmiiksi sekä taloa varten las-5 kettu teoreettinen optimivyöhykeraja, että edellisten ylös-ruuhkatilanteiden aloitusarvot. Kun liikennetilanne edellyttää alivyöhyköinnin käyttöönottoa, tietokone vertaa laskemaansa hetkellisen optimaalisen aloitusarvon edellisiin arvoihin, josta sillä on muistissa painotettu keskiarvo. Jos 10 kyseessä on alkutilanne, esim. käyttöönotto tai muu erikoistilanne, se käyttää teoreettista optimiarvoa. Jos lasketun ja tilastoidun rajan ero ei ole enemmän kuin tietty sallittu kynnysarvo, esim. 15 %, tietokone ottaa käyttöön tilastoidun. Jos ero on suurempi, korjataan arvoa vain tietynkokoi-15 sella korjauksella kerralla, esim. yhdellä kerrosvälillä uuden arvon osoittamaan suuntaan. Samaa periaatetta noudatetaan myös ruuhkan aikaisia muutoksia tehtäessä, kuten jäljempänä nähdään. Koska vyöhykerajan laskennassa on joka tapauksessa edullista huomioida hissiaulassa olevaa ihmis-20 määrää, kuten jäljempänä myös selitetään, voidaan sitä tietoa käyttää myös alkuhetken vyöhykerajan määräämisessä, erityisesti mikäli hissiä odottavien henkilöiden määrä kasvaa nopeasti hyvin suureksi.

2S Lohkossa SZA (Sub-Zone Activation) toteutetaan alivyöhy- köinti. Samanaikaisesti tietokone 44 ilmoittaa rajan aula-tietokoneelle 10 ja käskee sitä käynnistämään alivyöhyke-ohjaukseen siirtymiseen liittyvät näyttö- ja opastustoimen-piteet (lohko PID, Passenger Information Display), joiden 30 tarkoituksena on ohjata ihmiset oikeisiin hisseihin. Opastus tapahtuu kuviossa 5 esitettyjen laitteiden, eli aulaan sijoitetun vyöhykerajanäytön 36, videopohjaisten kulunopasti-mien 14 ja 43 sekä hissikohtaisten näyttölaitteiden 37-42 avulla. Kaikki hissit vaihtavat arvojaan yhtä aikaa, mutta 35 palvelevat ensin jo kaikkia kuitattuja kutsuja normaalisti.

8 83625 Tämän jälkeen algoritmi tekee uuden tiedustelukierroksen, eli palaa lohkoon BED, jonka aikana alivyöhyköintitietokone 44 tarkistaa vyöhykerajan toimivuutta ja arvioi mahdollisen muutoksen tarvetta ja sen suuruutta. Jos lasketun ja ole-b massaolevan rajan ero ei ole enemmän kuin tietty sallittu kynnysarvo, tässä tapauksessa esim. 10 %, tietokone ei muuta rajaa. Jos ero on suurempi, korjataan arvoa vain tietynkokoisella korjauksella kerralla, esim. yhdellä kerrosvälillä uuden arvon osoittamaan suuntaan. Jotta arvojen heilahtelua 10 esim. kahden kerroksen välillä ei tapahtuisi turhan usein, toimii algoritmi muutospaineiden ollessa päivastaiseen suuntaan tietyllä hitaudella eli hystereesillä siten, että muutoskynnys on suurempi, tässä esimerkkitapauksessa 15%. Vyöhykerajan laskennassa on edullista tarkkailla hissiaulas-15 sa 9 olevaa ihmismäärää, koska ruuhkan sisälläkin saattaa olla huippuja, esim. metrojunien saapumisia jopa suoraan rakennuksen alle tms. Tällöin on hyvä, mikäli aulassa havaitaan olevan poikkeuksellisen paljon ihmisiä, ottaa tämä tieto määrääväksi tekijäksi vyöhykerajan laskennassa.

20

Kun liikennetilanne edellyttää siirtymistä pois ylösruuhkan aikaisesta alivyöhyköinnistä, tapahtuu tämä kuvion 6 mukaisen lohkokaavion kohdalla PTC, koska ruuhkatilanteen olemassaoloa tarkistetaan jatkuvasti, esim. joka laskentakierrok-.25 sen aikana. Lohkossa PTC voi myös olla vaihtoehtoinen pää-töstie, joka huomioi rakennuksen sisäisen liikenteen määrää siten, että jos sisäinen liikenne ylittää tietyn huomattavan osan koko liikenteestä, puretaan alivyöhyköinti vaikka pohjakerroksessa vielä periaatteessa vallitsee ruuhkatilanne.

30 Näin saattaa joskus olla pakko tehdä esim. ruuhkan loppuvaiheessa, ettei sisäinen liikenne kokonaan jumiudu.

- - Lohkossa 6 esitetty malli on keksinnön mukaisen menetelmän voimakkasti yksinkertaistettu toteutustapa; keksinnölle 35 oleellista päätös- ja tapahtumaketjua voidaan toteuttaa erilaisin muunnoksina tästä patenttivaatimuksien sallimissa ra- 9 83625 joissa. Esimerkiksi ruuhkan aikana tapahtuva vyöhykerajan laskenta voi tapahtua loogisesti eri paikassa, esim. muutostarpeen testin jälkeen, kuin alkuhetken optimaalisen vyöhy-keraja-arvon laskeminen.

5

Lisäksi vyöhykerajan laskenta ruuhkan aikana voi perustua ennakoivaan, esim. pitkäaikaisten tilastojen antaman kokemuksen mukaan, vaihtoehtojen tuottamiseen sinä hetkenä vallitsevalle vyöhykerajalle, jolloin vaihto rajasta toiseen 10 käy välittömästi, kun muutoksen edellyttämä tilanne saavutetaan.

Aivan poikkeuksellisia kuormituksia varten voi algoritmi olla varustettu valmiudella muuttaa hissien kuvion 3 yhtey-lb dessä selitettyä ryhmäjakoa, tai määrätä jokin tai joitakin hissejä vapaasti liikkuviksi "libero"-hisseiksi. Tietyissä tilanteissa tämäntyyppiset toimenpiteet saattavat nostaa hissijärjestelmän kokonaiskuljetuskapasiteettia ruuhkapal-velutason kustannuksella, esimerkiksi jos ruuhkan aikana 20 esiintyy suuruudeltaan kohtalaista, mutta laadultaan tärkeää sisäistä liikennettä. Algoritmin ja keksinnön kannalta tällaiset hissit voidaan käsittää hissiryhmänä, jonka palvelema vyöhyke kattaa rakennuksen kaikki kerrokset, ja jossa laskettava vyöhykeraja muodostuu vapaasti liikkuvien hissien 25 käynnistysajankohdasta sekä niiden lukumäärästä.

Kuten yllä todettiin, menetelmän suorittamisessa ei välttämättä tarvita erillistä tietokonetta 44, vaan keksintöä toteuttava logiikka voi sijaita myös ryhmäohjaustietokoneissa 30 21 ja 22, valvomotietokoneessa 35, tai jopa aulatietokonees- sa 10. Niinpä alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutusmuodot eivät rajoitu yksinomaan edellä mainit-• -- tuun esimerkkiin, vaan voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (7)

1. Menetelmä rakennuksen hissien kuljetuskapasiteetin lisäämiseksi jakamalla hissit (2-7) kahteen tai useampaan, 5 yhden tai useampia hissejä käsittävään ryhmään, jotka tietyssä kuormitustilanteessa väliaikaisesti palvelevat toisistaan poikkeavia rakennuksen (1) vyöhykkeitä (11,12), tunnettu siitä, että ylösruuhkatilanne tunnistetaan ja vyöhykkeiden (11,12) väliset, tarpeen mukaan muuttuvat 10 rajat määritetään ja ylläpidetään seuraavissa vaiheissa: a) ruuhkatilanteen (PTC) tunnistaminen pääasiassa ajankohdan, hissien kuormituksen ja/tai rakennuksen (1) hissi-aulaan (9) saapuvien ihmisten lukumäärän perusteella; 15 b) alkuhetken optimaalisen vyöhykeraja-arvon laskeminen (SZC) pääasiassa liikennevirtatilastojen ja käytössä olevan kulj etuskapasiteetin perusteella; 20 c) siirtyminen ylösruuhkan aikaiseen alivyöhyköintiin (SZA); d) optimaalisen vyöhykeraja-arvon uudelleenlaskeminen (SZC) pääasiassa lyhytaikaisten liikennevirtatilastojen, hissi-aulassa olevien ihmisten lukumäärän ja käytössä olevan kul- 25 jetuskapasiteetin perusteella; e) vyöhykerajan muuttaminen (SZC) tietyn kynnyksen ylittävän, kohdassa d) lasketun muutospaineen johdosta; 30 f) alivyöhyköinnin purkaminen ylösruuhkan loputtua tai sen osuuden Kokonaisliikenteestä vähennyttyä tietyn kynnyksen alapuolelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-35 t u siitä, että ruuhkatilanteen tunnistamisessa (PTC) käy- 1’ 83625 tetään päättelyn tukena myös lyhyt- ja pitkäaikaisia liiken-nevirtatilastoja vastaavilta ajankohdilta aikaisemmin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, t u n -5 n e t t u siitä, että alkuhetken optimaalisen vyöhykeraja- arvon laskemisessa (SZC) käytetään päättelyn tukena myös tieto hissiaulaan saapuvien ihmisten lukumäärästä.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että optimaalisen vyöhykeraja-arvon uudelleenlaskemisessa käytetään käytetään päättelyn tukena myös pitkäaikaisia liikennevirtatilastoja.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että vyöhykerajan uudelleenlasketun arvon edellyttäessä siirtymistä takaisinpäin aikaisempaan arvoon päin, noudatetaan korkeampaa päätöskynnystä kuin sirrettäessä vyöhykerajaa samansuuntaisesti kuin aikaisemmin. 20

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jaettaessa hissit kahteen tai useampaan ryhmään palvelemaan eri vyöhykkeitä (11,12) rakennuksessa (1), huomioidaan hissiryhmien (2,3,4;5,6,7) sijoi- 25 tus rakennuksen hissiaulassa (9) siten, että eri vyöhykkeille (11,12) lähtevät hissit ovat erillään toisistaan eri vyöhykkeille aikovien ihmisten kulkuteiden risteilemisen välttämiseksi.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erikoistilanteissa muutetaan hissien ryhmäjakoa (2,3,4;5,6,7) tai määrätään jokin tai joitakin hissejä vapaasti liikkuviksi "libero"-hisseiksi. i2 83625