FI83406B - Reparationsfoerfarande foer en defekt traeskiva. - Google Patents

Description

1 83406

Virheellisen puulevyn korjausmenetelmä

Keksintö koskee menetelmää, jolla korjataan puulevyn, esimerkiksi viilun tai vanerin, pinnassa olevat ok-5 sanreiät, kolot, halkeamat ja muut viat, ja jolloin puulevyssä olevaa virheellistä, korjattavaa kohtaa ei esikäsi-tellä millään tavalla, ja joka menetelmä käsittää seuraa-vat vaiheet: a) jähmeän paikkausmateriaalin valmistamisen, joka 10 materiaali on suurempikokoinen kuin korjattavan puulevyn virheellinen kohta ja jolla materiaalilla on pienempi pak-suussuuntainen leikkauslujuus ja puristuslujuus kuin puu-levyllä, b) paikkausmateriaalin sijoittamisen puulevyyn si-15 ten, että se peittää virheellisen kohdan täysin, c) paikkausmateriaalin pakottamisen virheelliseen kohtaan.

Perinteinen korjausmenetelmä käsittää virheellisten kohtien kittaamisen lastaa käyttämällä. Kitin käyttö ai-20 heuttaa kuitenkin erilaisia ongelmia, koska kitti sisältää vettä tai jotain liuotinta. Varsinkin silloin, kun kitillä korjatut puulevyt pinotaan päällekkäin, levyn pinnassa oleva kitti tarttuu sen päällä olevan levyn pintaan, koska liuottimen sisältävä kitti on hyvin helposti tarttuvaa. 25 Kun levyt vedetään yksitellen pois pinosta seuraavassa työvaiheessa, se levyssä oleva osa kittiä, joka on tarttunut tämän levyn päällä olevaan levyyn, irtoaa viimeksi mainitun levyn vaikutuksesta, mistä johtuen alemman levyn viat peittävän kitin määrä vähenee, joten kitti ei pysty 30 tällöin riittävästi tasoittamaan virheellisiä kohtia.

Toisena liuottimeen liittyvänä ongelmana on, että ilman vaikutuksesta tapahtuu liuottimen haihtumista, jolloin kitin viskositeetti lisääntyy, ja sen fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat tästä johtuen. Tämän vuoksi kit-35 tiin onkin ajoittain lisättävä liuotinta, jotta sen vis- 2 83406 kositeetti saadaan pysymään sopivana, mistä aiheutuu taas lisätyötä. Eräänä ongelmana on vielä, että liuottimen haihtuessa ja kitin kuivuessa kitin ja virheellisten kohtien seinämien väliin muodostuu kutistumisesta johtuvia 5 rakoja. Jos esimerkiksi vanerin johonkin sisäviiluun tulee rako, se näkyy yleensä muiden viilujen läpi ja heikentää koko vanerin ulkonäköä.

Lisäksi, kun nestemäistä kittiä pannaan oksanrei-kään tai viilussa olevaan vastaavaan virheelliseen koh-10 taan, joka menee koko viilun läpi, kittiä virtaa painovoiman vaikutuksesta ulos virheellisestä kohdasta, joten se ei peity kokonaan.

Keksinnön eräänä tavoitteena onkin tämän vuoksi eliminoida aikaisempaan menetelmään liittyvät epäkohdat ja 15 kehittää sellainen menetelmä, jolla puulevyn virheelliset kohdat pystytään paikkaamaan täydellisesti ilman kittiä, jonka käyttöön liittyy erilaisia, edellä mainittuja epäkohtia.

Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan ylei-20 sesti parannettu virheellisen puulevyn korjausmenetelmä.

Asetut tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että paikkausmateri-aalia puristetaan vaiheessa c) sen paksuussuunnassa niin, että paikkausmateriaaliin tulee leikkausmurtuma, jolloin 25 virheellisen kohdan päällä oleva paikkausmateriaalin osa työntyy virheelliseen kohtaan.

Käsiteltävän keksinnön edellä mainittuja ja muita tavoitteita, piirteitä ja etuja käy lähemmin selville seu-raavasta yksityiskohtaisesta selostuksesta, joka on laa-30 dittu oheisiin piirustuksiin liittyen, joissa kuvio 1 on sivukuva ja esittää käsiteltävän keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen tarkoitettua erikoisrakennetta, kuvio 2 on sivukuva paikkausmateriaalista, joka on 35 puristettu osittain puulevyn läpi menevään virheelliseen

II

3 83406 kohtaan kuvion 1 mukaista rakennetta käyttäen, kuvio 3 vastaa muuten kuviota 1, mutta esittää paikkausmateriaalia, joka on kiinnitetty sellaiseen puulevyssä olevaan virheelliseen kohtaan, joka ei ulotu levyn 5 läpi, kuvio 4 on osaksi sivuleikkaus ja esittää toista käsiteltävän keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen tarkoitettua erikoisrakennetta, kuviot 5 ja 6 esittävät vielä erästä käsiteltävän 10 keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen tarkoitettua erikoisrakennetta, kuviot 7 ja 8 ovat sivukuvia ja esittävät kumpikin vielä erästä käsiteltävän keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen tarkoitettua erikoisrakennetta, 15 kuviot 9 ja 10 ovat sivukuvia ja esittävät vielä erästä käsiteltävän keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen tarkoitettua erikoisrakennetta, ja kuvio 11 esittää puulevyä, joka on korjattu käyttämällä jotakin kuvioissa 1-10 esitettyä erikoisrakennet-20 ta.

On huomattava, että kaikissa selostettavissa rakenteissa puulevy tarkoittaa viilua, vaneria, sahattua levyä tai muita erilaisia puulevyjä, kun taas kiinteä paikkaus-materiaali tarkoittaa kappaletta, joka on balsaa, korkkia, 25 tavallisen hirssin kuorta, kovaa polyuretaanivaahtoa (W-100) tai vastaavaa ja jolla on suhteellisen pieni leikkauslujuus yhteen suuntaan. Lisäksi levyn vahvuuden suunnassa tapahtuva puristaminen koskee kaikkia mahdollisia puristuslaitteita, esimerkiksi teloja, puristimia ja te-30 räsnauhoja. Asian yksinkertaistamiseksi seuraavassa selos tuksessa puulevynä on viilu ja paikkausmateriaalina balsa-kappale.

Kuviossa 1 esitetään käsiteltävää ensimmäistä erikoisrakennetta. Rakenne käsittää kuljettimen 10, joka on 35 tarkoitettu kuljettamaan viilu 12 nuolen A osoittamaan 4 83406 suuntaan. Telapari 14, 16 on sijoitettu lähelle kuljetinta 10 ja suuntaan A nähden eteenpäin. Telat 14 ja 16 pyörivät nuolien osoittamalla tavalla käyttömekanismin avulla (ei esitetty). Metallista, esimerkiksi raudasta, valmistetut 5 jäykät telat 14 ja 16 ovat toisistaan sellaisella etäisyydellä, joka on yhtä suuri tai vähän pienempi kuin viilun 12 vahvuus.

Paikkausmateriaalipala 18 pannaan viilun 12 päälle, niin että se täyttää oksanreiän tai vastaavan viilussa 10 12 olevan vian 20, kuten myöhemmin yksityiskohtaisesti selostetaan. Paikka 18 valmistetaan leikkaamalla balsalevy yhdensuuntaisesti sen leikattuihin päihin nähden ja leikkaamalla näin saatu pala sitten mitoiltaan sellaiseksi, että sen kumpikin leikattu pää on suurempi kuin täytettävä 15 virheellinen kohta, ja että sen vahvuus vastaa suunnilleen viilun 12 vahvuutta. Puulla on yleensä suhteellisen suuri lujuus sen kuitujen suunnassa, mutta kuitujen kytkentä on taas suhteellisen heikko kuituihin nähden kohtisuorassa suunnassa. Nimenomaan balsassa tällainen puun ominaisuus 20 on selvä; balsan leikkauslujuus on kuitujen suunnassa pienempi kuin korjattavan viilun vahvuuden suuntainen leikkauslujuus, ja lisäksi balsan puristuslujuus on kuitujen suunnassa pienempi kuin viilun puristuslujuus sen vahvuuden suunnassa. Tästä johtuen, kun on kysymys mitoiltaan 25 tavallisista virheistä, joita on yleensä vaneriviiluissa, niiden korjaamiseen käytetyssä balsassa tapahtuu ensin leikkausmurtuma ja sitten puristusmurtuma, ja tästä syystä balsa onkin paras kiinteä paikkausmateriaali.

Käytännössä virheellisen kohdan 20 käsittävä viilu 30 12 pannaan kuljettimelle 10 niin, että sen kuidut suuntau tuvat pääasiassa kuljetussuuntaan A. Sen jälkeen edellä esitetyllä tavalla balsasta tehty paikka 18 pannaan käsin viilun 12 päälle siten, että se peittää virheellisen kohdan 20 ja on sellaisessa suunnassa, että sen kuidut ovat 35 pääasiassa kohtisuoria viilun 12 kuituihin nähden. Kul- li s 83406 jetin 10 käynnistetään, jolloin se kuljettaa viilun 12 ja paikan 18 suuntaan A teloja 14 ja 16 päin. Kun telat 14 ja 16 puristavat viilun 12 ja paikan 18 niiden vahvuuden suunnassa, muodostuu leikkausmurtuma paikan 18 sen osan, 5 joka on virheellisen kohdan 20 päällä (asian yksinkertaistamiseksi sitä nimitetään tässä keskiosaksi), ja paikan 18 toisen osan (sitä nimitetään reunaosaksi) välillä, mistä on seurauksena, että lähinnä paikan keskiosa menee virheelliseen kohtaan 20 ja täyttää sen, kuten kuviossa 2 10 esitetään. Voidaan todeta, että koska vain pääasiassa keskiosa virheellisen kohdan 20 päällä olevasta paikasta 18 työntyy virheelliseen kohtaan 20, paikka ei pääse luistamaan pois tästä kohdasta, ellei siihen kohdisteta epätavallisen suuria voimia.

15 Paikan 18 reunaosa, joka on virheellisen kohdan 20 ääriviivojen ulkopuolella, puristetaan tasaiseksi teloilla 14 ja 16, ja se jää viilun pintaan ohueksi rakenteeksi virheellisen kohdan 20 ympärille. Käytännössä paikan 18 reunaosasta huolimatta viilu 12 voidaan vanerin valmista-20 miseksi liimata vaikeuksitta toiseen viiluun, johon voidaan panna liimaa.

Kuten edellä selostettiin, tämä käsiteltävän keksinnön erikoisrakenne eliminoi viskoosisen kitin, jota käytetään muuten puulevyn virheellisten kohtien täyttämi-25 seen. Tämän erikoisrakenteen mukaan korjatut viilut voidaan sitten pinota päällekkäin niiden tarttumatta kiinni toisiinsa. Lisäksi paikkausmateriaalissa ei ole liuotinta, joten se ei vaadi viskositeetin säätämistä eikä heikennä viilun ulkonäköä, mikä tapahtuu muuten kutistumisesta joh-30 tuen.

Vaikka paikan 18 vahvuuden tulisikin vastata mieluimmin viilun 12 vahvuutta, se voi kuitenkin olla joko suurempi tai pienempi kuin viilun vahvuus. Esimerkkiraken-teen mukaista menetelmää ja myös muita selostettavia raene-35 telmiä voidaan soveltaa paitsi oksanreikiin, rakoihin ja 6 83406 muihin virheellisiin kohtiin, jotka menevät viilun 12 läpi, myös sellaisiin virheellisiin kohtiin, jotka eivät mene kokonaan viilun läpi, esimerkiksi viilun 12 pinnassa oleviin virheellisiin kohtiin, kuten kuviossa 3 esitetään.

5 Lisäksi liimaa voidaan panna virheellisen kohdan 20 pohjaan ja/tai muihin sisäpintoihin ja/tai paikan 18 pohjaan.

Koska telojen 14 ja 16 välinen rako voidaan mitoittaa halutulla tavalla, on toivottavaa, ettei se aiheuta tällöin viilun 12 joustodeformaatiota puristuksesta joh-10 tuen. Puristuslaitteena toimivat telat 14 ja 16 voidaan haluttaessa korvata teräsnauhoilla tai vastaavilla.

Kuvioiden 1-3 esittämässä erikoisrakenteessa, kun jäykät telat 14 ja 16 muuttavat puristamalla paikan 18 reunaosan muotoa, reunaosa jää nyt tietyn vahvuisena vii-15 lun 12 päälle ja aiheuttaa sen, että viilun 12 pinta taipuu virheellisen kohdan 20 ympärillä joustavasti sellaisen määrän, joka vastaan paikan 18 reunaosan vahvuutta. Tätä viilun 12 muodoltaan muuttunutta osaa ei kuitenkaan jätetä mielellään syvennyksenä viiluun 12. Tällainen ta-20 pahtuma voidaankin eliminoida käyttämällä kahta peräkkäistä puristusvaihetta, toisin sanoen puristusta, jossa käytetään jäykkiä osia, ja normaalipuristusta, jossa käytetään joustavaa osaa, kuten kuvioon 4 viittaamalla selostetaan.

25 Kuviossa 4 esitetään käsiteltävän keksinnön mukai nen toinen erikoisrakenne, jonka ansiosta viilussa 12 virheellisen kohdan 20 ympärillä tapahtuva joustava deformaatio on minimaalinen. Pari jäykkiä teloja 30 ja 32 on sijoitettu kuljettimesta 34 eteenpäin suuntaan A nähden kul-30 jettimen 34 vastatessa tällöin kuvioissa 1 ja 3 esitettyä kuljetinta 10. Joustava tela 36 ja jäykkä tela 38 on sijoitettu teloihin 30 ja 32 nähden nuolen A suuntaan telan 36 ollessa tällöin telan 38 päällä. Telan 36 ulkokehä on peitetty kumikerroksella 40. Telat 30 ja 32 ovat toisis-35 taan sellaisella etäisyydellä, joka on suurempi kuin vii- 7 83406 lun 12 vahvuus, mutta pienempi kuin paikan 18 ja viilun yhteenlaskettu vahvuus. Sen sijaan telat 36 ja 38 ovat toisistaan vain sellaisella etäisyydellä, joka vastaa suunnilleen viilun 12 vahvuutta tai on sitä vähän pienem-5 pi.

Paikkaustoiminto tapahtuu kuvion 4 mukaisella laitteella seuraavasti. Kuljettimen 34 liikkuessa käyttömeka-nismin avulla (ei esitetty) balsasta tehty paikka 18 pannaan käsin viilun 12 virheellisen kohdan 20 päälle. Kun 10 telat 30 ja 32, jotka pyörivät nuolien osoittamiin suuntiin, puristavat paikkaa 18, niin muodoltaan virheellistä kohtaa 20 vastaavan paikan 18 keskiosan ja paikan reunaosan välissä tapahtuu leikkausmurtuma kuvioiden 1 ja 2 mukaisen rakenteen yhteydessä mainitusta syystä. Tästä 15 johtuen paikan 18 keskiosa työntyy virheelliseen kohtaan 20. Tässä puristusvaiheessa paikka 18 ei kuitenkaan täytä virheellistä kohtaa viilun 12 koko vahvuudella telojen 30 ja 32 välillä olevasta huomattavasta raosta johtuen, kuten kuviossa 4 keskellä olevassa paikalla 18 esitetään. Tällä 20 välin paikan 18 reunaosaa, joka on osittain upotetun keskiosan ympärillä, puristetaan pienemmällä voimalla kuin kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa rakenteessa, ja tämän vuoksi viilun 12 pinta ei pääse taipumaan joustavasti. Viilun 12 siirtyessä eteenpäin siinä olevaa paikkaa 18 puristetaan 25 joustavalla telalla 36 ja jäykällä telalla 38. Tässä vaiheessa paikan 18 osittain upotettu keskialue, jonka jäykät telat 30 ja 32 ovat jo murtaneet, puristuu kokonaan tasaisesti virheelliseen kohtaan 20 telan 36 kumikerroksen 40 voimalla, joka on suhteellisen pieni. Tällä välin paikan 30 18 reunaosa, vaikka kumikerros 40 puristaa myös sitä, ei pääse kuitenkaan puristumaan kokoon liian paljon osittain sen vuoksi, että puristusvoima on suhteellisen pieni, ja koska myös kumikerroksen 40 muoto muuttuu. Tästä johtuen virheellisen kohdan 20 ympärillä olevaan viilun 12 aluee-35 seen ei tule taipumisdeformaatiota.

8 83406

Kuten edellä mainittiin, kuvion 4 mukaisen rakenteen etuna on, että se suojaa virheellisen kohdan 20 ympärillä olevan viilun 12 alueen taipumisdeformaatiolta kuvioiden 1 ja 2 mukaisella rakenteella saatavien etujen 5 lisäksi.

Kuvioissa 5 ja 6 esitetään käsiteltävän keksinnön mukaisen menetelmän soveltamista varten vielä eräs erikoisrakenne, jossa puristuslaite on telojen asemesta tehty kuumapuristimena, kylmäpuristimena tai vastaavana puris-10 tusmekanismina. Kuten kuvioissa 5 esitetään, paikka 18 pannaan viilun 12 päälle ja se peittää virheellisen kohdan 20. Sitten, kuten kuviossa 6 esitetään, paikkaa 18 puristetaan puristimella nuolilla esitettyyn suuntaan. Tässä erikoisrakenteessa puristimena on kylmäpuristin, jossa on 15 yläosa 50 ja alaosa 52. Voidaan todeta, että puristimen puristaessa viilua 12 ja paikkaa 18 niiden ollessa liikkumattomia paikka 18 ei pääse siirtymään viiluun 12 nähden. Puristinta on hyvin edullista käyttää tuotantolinjassa, jossa useita viilussa olevia virheellisiä kohtia paikataan 20 samanaikaisesti.

Edellä esitetyissä rakenteissa suunnilleen paikan 18 keskiosa, joka puristetaan viilussa 12 olevaan virheelliseen kohtaan 20, ja paikan reunaosa eivät irtoa kokonaan toisistaan, vaan jäävät kiinni toisiinsa niiden kudosten 25 liittyessä toisiinsa rajakohdassa. Vaneria valmistettaessa tällainen viilu 12 liimataan yleensä toiseen viiluun paikkojen 18 reunaosien kanssa, jotka jäävät tällöin viilujen 12 pintoihin. Vanerin laadun kannalta on kuitenkin edullisempaa, että paikkojen 18 reunaosat poistetaan.

30 Kuviossa 7 esitetään vielä eräs käsiteltävän kek sinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen käytettävä erikoisrakenne, jolla suoritetaan paikan 18 reunaosan poistaminen viilusta 12. Kuvion 7 esittämä järjestely käsittää kuljettimen 60, joka on tarkoitettu kuljettamaan viilu 12 35 nuolella A esitetyllä tavalla, ja parin jäykkiä rullia 62 9 83406 ja 64, jotka on sijoitettu lähelle kuljettimen 60 ulkopää-tä. Koska kuljetin 60 ja telat 62 ja 64 vastaavat kulje-tinta 10 ja teloja 14 ja 16 kuviossa 1, niitä koskeva yksityiskohtainen selostus on jätetty pois tarpeettomana.

5 Tässä erikoisrakenteessa toinen telapari 66, 68 sijaitsee teloista 62 ja 64 eteenpäin suuntaan A. Telan 66 ulkokehä on varustettu hiekkapaperilla. Telat 66 ja 68 ja myös telat 62 ja 64 pyörivät nuolien esittämällä tavalla käyttö-mekanismin avulla (ei esitetty). Telan 66 kehänopeus on 10 määrätty suuremmaksi kuin viilun 12 kuljetusnopeus.

Laitetta käytettäessä paikka 18, joka voi olla balsaa, kuten edellä esitetyissä rakenteissa, pannaan kuljettimen 60 kuljettaman viilun 12 virheellisen kohdan 20 päälle. Ensiksi paikkaa 18 puristetaan teloilla 62 ja 64 15 niin, että lähinnä vain paikan 18 keskiosa, joka on samassa linjassa virheellisen kohdan 20 kanssa, työntyy siihen. Kuitenkin, kuten jo edellä mainittiin, paikan 18 keskiosa ja reunaosa pysyvät kiinni toisissaan viilun pinnassa niissä olevien hienojen kudosten avulla myös telojen 62 ja 20 64 suorittaman puristuksen jälkeen, vaippa paikka 18 voi olla paksumpi, yhtä paksu tai ohuempi kuin viilu 12. Kuljettimen 60 kuljettaessa viilua 12 eteenpäin paikan 18 reunaosa, joka kohoaa ylös viilun pinnasta, hiotaan pois telan 68 kanssa toimivassa telassa 66 olevalla hiekkapape-25 rilla. Tästä johtuen virheelliseen kohtaan 20 muodostettu paikka 18 on suunnilleen yhtä paksu kuin viilu 12.

Kuten edellä mainittiin, kuvion 7 mukainen rakenne poistaa tehokkaasti paikan 18 reunaosan sen keskiosasta, joka pakotetaan virheelliseen kohtaan 20, ja työntää pai-30 kan 18 lisäksi varmasti virheelliseen kohtaan 20. Lisäksi on tarpeetonta, että paikka 18 valmistetaan etukäteen kohdan 20 vahvuutta vastaavaksi.

Hiontatelat 66 ja 68 voidaan korvata tavallisella hioma- tai kiillotuskoneella. Hiekkapaperi voidaan kiin-35 nittää myös kuvion 4 joustavaan telaan 36 suorittamaan ίο 83 406 puristus- ja hiomistoiminnot samanaikaisesti yhdellä osalla, jolloin tela 36 pyörii myös viilun kuljetusnopeutta suuremmalla kehänopeudella.

Kuviossa 8 esitetään käsiteltävän keksinnön sel-5 lainen rakenne, joka käsittää myös laitteen paikan 18 reunaosan poistamiseksi viilun pinnasta. Esitetyllä tavalla telapari 70, 72 pyörii nuolien osoittamalla tavalla käyt-tömekanismin avulla (ei esitetty). Tela 70 on halkaisijaltaan telaa 72 suurempi ja koskettaa siihen kevyesti. Tela 10 72 on jäykkä, mutta tela 70 on peitetty joustavaa materi aalia, esimerkiksi kumia, olevalla kerroksella 74. Tässä rakenteessa telojen 70 ja 72 pyöriessä viilu 12 liikkuu niiden välissä, niin että paikan 18 reunaosa ja upotettu keskiosa irtoavat toisistaan telan 70 joustavasta defor-15 maatiosta johtuen.

Kuvioissa 9 ja 10 esitetään vielä eräs käsiteltävän keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen käytettävä erikoisrakenne. Lyhyesti sanottuna tätä erikoisrakennetta sovelletaan vanerin valmistuslinjaan, jossa käyte-20 tään kylmäpuristinta tai kuumapuristinta, niin että paikka 18 voidaan pakottaa virheelliseen kohtaan 20 ilman ylimääräistä puristusvaihetta liimattaessa viilu 12 muihin vii-luihin tai vastaaviin levyihin. Kuvioissa esitetyllä tavalla puristin, joka on tässä erikoisrakenteessa kuumapu-25 ristin, käsittää yläosan 80 ja alaosan 82, kuten vanerin-valmistusalalla hyvin tiedetään. Viilu 12' pannaan alapu-ristusosan 82 päälle ja viilu 12, jossa on paikka 18 virheellisen kohdan 20 päällä, pannaan viilun 12’ päälle. Toinen viilu 12" pannaan virheellisen viilun 12 päälle. 30 Liimaa pannaan etukäteen sen viilun 12 vastakkaisten pää-pintojen päälle, joka on sydämenä esimerkkilaminaatissa. Tavan, jolla paikka 18 pannaan viilun 12 päälle, oletetaan tällöin vastaavan kuviossa 5 esitettyä. Kun puristinta käytetään puristamaan kolmen viilun 12, 12' ja 12" muodos-35 tama laminaatti yhteen tavallisessa vanerinvalmistuslin-

II

li 83406 jassa, puristin pakottaa paikan 18 automaattisesti päällimmäisen viilun 12" läpi. Tästä johtuen edellisiä rakenteita vastaavalla tavalla vain lähinnä paikan 18 keskiosa, joka on samassa linjassa virheellisen kohdan 20 kanssa, 5 työnnetään siihen, kuten kuviossa 10 esitetään, paikan reunaosan muodon muuttuessa puristuksen vaikutuksesta viilujen 12 ja 12" välissä.

Tässä erikoisrakenteessa viilut 12 ja 12" ovat tyypillisiä esimerkkejä erilaisista levymäisistä osista ja ne 10 voidaan myös korvata esimerkiksi vinyylikloridilevyillä. Lisäksi edellä selostettu liimausvaihe koskee kaikkia sellaisia alalla jo tunnettuja liimaustoimenpiteitä, joissa liimaa sivellään ainakin yhteen levymäiseen kappaleeseen ja kappaleet pannaan sitten pinoon ja puristetaan yhteen. 15 Kuten edellä selostettiin, kuvioiden 9 ja 10 mu kaisella erikoisrakenteella pystytään paikkaamaan viilussa 12 oleva virheellinen kohta 20 käyttämällä puristustoimin-toa, joka on oleellinen piirre vanerin valmistuksessa. Virheellisen viilun 12 korjausmenetelmä saadaan näin yk-20 sinkertaisemmaksi.

Vaikka kuvioiden 9 ja 10 mukaisessa rakenteessa puristin onkin kuumapuristin, se voi luonnollisesti olla myös kylmäpuristin. Myös tätä erikoisrakennetta voidaan edellä esitetyn ja selostetun, kolme kerrosta käsittävän 25 liimaustoiminnon lisäksi käyttää myös viisi kerrosta kä sittävän vanerin valmistukseen tai muihin liimaustoimin-toihin, joissa käytetään kolmea tai useampaa levymäistä osaa.

Kaikissa edellä esitetyissä rakenteissa viilun 12 30 virheelliseen kohtaan 20 työnnetty paikka 18 voidaan värjätä, niin että se mukautuu virheellisen kohdan 20 asianomaiseen muotoon. Esimerkiksi kuviossa 11 esitetyllä tavalla paikka 18 voidaan värjätä mustaksi, jos kyseessä on oksanreikä, ja vaalean ruskeaksi, jos kyseessä on rako tai 35 halkeama. Näin ollen, vaikka tällaiset viilun 12 paikatut i2 8 3406 kohdat jäisivätkin näkyviin, ne eivät näytä epäluonnollisilta eivätkä sen vuoksi vaikuta lainkaan epäedullisesti tuotteen ulkonäköön.

Yhteenvetona voidaan todeta, että käsiteltävällä 5 keksinnöllä saadaan aikaan sellainen virheellisen puulevyn korjausmenetelmä, joka täyttää ilman kittiä tehokkaasti oksanreiät, kolot, halkeamat ja muut puulevyssä olevat viat.

Alan asiantuntijat voivat tähän selostukseen tutus-10 tuttuaan todeta erilaisten muunnelmien olevan mahdollisia keksinnön suojapiiristä poikkeamatta. 1

Claims (5)

1. Virheellisen puulevyn (12) korjausmenetelmä, jolloin puulevyssä (12) olevaa virheellistä, korjattavaa 5 kohtaa (20) ei esikäsitellä millään tavalla, ja joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: a) jähmeän paikkausmateriaalin (18) valmistamisen, joka materiaali on suurempikokoinen kuin korjattavan puu-levyn (12) virheellinen kohta (20) ja jolla materiaalilla 10 on pienempi paksuussuuntainen leikkauslujuus ja puristus-lujuus kuin puulevyllä (12), b) paikkausmateriaalin (18) sijoittamisen puulevyyn siten, että se peittää virheellisen kohdan (20) täysin, c) paikkausmateriaalin (18) pakottamisen virheel- 15 liseen kohtaan (20), tunnettu siitä, että paik- kausmateriaalia (18) puristetaan vaiheessa c) sen paksuus-suunnassa niin, että paikkausmateriaaliin (18) tulee leik-kausmurtuma, jolloin virheellisen kohdan (20) päällä oleva paikkausmateriaalin (18) osa työntyy virheelliseen kohtaan 20 (20).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihetta c) seuraa virheelliseen kohtaan (20) työnnetyn paikkausmateriaalin (18) osan erottaminen siitä paikkausmateriaalin (18) osasta, 25 jota ei ole työnnetty virheelliseen kohtaan (20).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikkakusmateriaali (18) sijoitetaan vaiheessa b) puulevyn (12) ja toisen puulevyn (12';12") väliin siten, että virheellinen kohta (20) peit- 30 tyy täysin, ja näiden levyjen (12 ja 12'; 12") väliin lisätään liimaa, ja että vaiheessa c) nämä kaksi levyä (12 ja 12’,12”) puristetaan yhteen, jolloin paikkausmateriaali (18) pakotetaan virheelliseen kohtaan (20) ja levyt (12 ja 12';12") liimautuvat yhteen.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että paikkausmateriaalin (18) i4 83406 paksuus on oleellisesti yhtä suuri kuin virheellisen puu-levyn (12) paksuus.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe c) käsittää paikkaus-5 materiaalin (18) puristamisen ensin jäykän osalla (30) ja sitten joustavalla osalla (36). is 83406